1. Eteläpohjalaisten nuorten terveys ja hyvinvointi ja niiden suurimmat uhat 2. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli nuorten terveyspalveluissa

Transkriptio

1 1. Eteläpohjalaisten nuorten terveys ja hyvinvointi ja niiden suurimmat uhat 2. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli nuorten terveyspalveluissa JUHANI LAAKSO LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Suomen Lääkäriliiton myöntämät erityispätevyydet: Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö 2002 Nuorisolääketiede 2017

2 Nuoruusikä suurten muutosten aikaa 2 Nuoruusikä on noin 10 vuoden ajanjakso puberteetin alusta nuoreen aikuisuuteen (keskimäärin 12-22v) Puberteetissa käynnistyy voimakas hormonitoiminnan muutos kasvu kiihtyy, luusto vahvistuu ja lihasmassa kasvaa Ulkoiset sukupuoliominaisuudet vahvistuvat Seksuaalisuus voimistuu ja nuori saavuttaa sukukypsyyden Sitoutuminen ikätovereihin vahvistuu ja irtautumisprosessi omista vanhemmista alkaa Ikätovereiden hyväksyntä tulee tärkeäksi vaatii usein riskikäyttäytymistä Aivoissa riskinottoa kontrolloivat alueet kypsyvät vähitellen noin 23 ikävuoteen saakka Useimmat nuoret asuvat toisella asteella opiskellessaankin vielä vanhempiensa luona Juridiset oikeudet ja vastuu lisääntyvät Jatkokoulutus- ja ammatinvalinta tulevat ajankohtaisiksi Fyysinen kehitys Psyykkinen kehitys Sosiaalinen kehitys Nuoruusiän erityispiirteet vaikuttavat potilas lääkärisuhteeseen sekä potilas terveydenhoitajasuhteeseen Työntekijöiltä vaaditaan perehtyneisyyttä nuoruusiän erityispiirteisiin Nuoruusiän valinnat suunta elämälle!

3 Nuorten hyvinvointi ja terveydentila Useimmat suomalaisnuoret voivat hyvin ja heidän terveydentilansa on hyvä! 3 Seinäjoella opiskelevien nuorten oma mielipide kouluterveyskyselyssä 2017

4 Seinäjoella opiskelevien nuorten kokemukset (Kouluterveyskysely 2017) 4

5 5

6 Nuorten hyvinvoinnin uhkia 6

7 Lihavuus 7 Perussyy on nautitun ravinnon ja kulutuksen epätasapaino Epäsäännöllinen ateriarytmi, napostelu, juomien sisältämä energia! Lihavat lapset liikkuvat vähemmän ja hitaammin kuin laihat Geneettiset ja ympäristötekijät: Noin 80 %:lla vaikeasti lihavista lapsista ainakin toinen vanhemmista on lihava 7-vuotiaana lihavista puolet on aikuisenakin lihavia!

8 Kouluterveyskysely 2017 / Seinäjoki 8

10 10

11 Nuorten hyvinvointi on eriarvoistunutta 11 Erot ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä ovat huomattavan suuria oireilussa ja terveystottumuksissa Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014 oli noin opiskelijaa, joista 16 % oli erityisopiskelijoita (Tilastokeskus 2016) Seinäjoen peruskouluissa usein toistuva kiusaaminen (6%) on hieman vähentynyt. Se on edelleen kuitenkin yleisempää kuin lukioiden (1%) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden (4%) kokema kiusaaminen Vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista tai maksun tarjoamista seksistä on kokenut tytöistä peruskoulussa 12 %, lukiossa 15 % ja ammattioppilaitoksissa 22 % sekä pojista 5 7 % eri koulutusasteilla

14 Päihteiden aiheuttama riippuvuus ja ennuste 14 Tupakka: Vanhempien tupakointi on tärkein lasten tupakointia määrittävä tekijä! Pohjois-Karjala-projektissa nuoria seurattiin 15 vuotta: Niistä, jotka tupakoivat 9.lk:lla, poltti edelleen 28-vuotiaana 67 % Ne, jotka eivät tupakoineet 9 lk:lla, olivat 80 %:sti edelleen tupakoimattomia 28-vuotiaina = Tupakka- ja nuuskariippuvuus on voimakas ja syntyy nopeasti!

17 Alkoholi: 17 Mitä nuorempana lapsi aloittaa alkoholin käytön, sitä todennäköisemmin hän käyttää alkoholia aikuisiässä usein ja runsaasti kerrallaan Jos alkoholin käyttö alkoi <13-vuotiaana, alkoholismin riski oli 3-4 kertaa suurempi kuin >16-vuotiaana aloittaneilla Jos luokassa 12-vuotiaana joku oppilaista käytti alkoholia (7 %), muiden luokkatoverien riski käyttää alkoholia nousi kolminkertaiseksi! Kotioloista negatiivinen vaikutus todettiin huonolla koti-ilmapiirillä, vanhempien runsaalla alkoholinkäytöllä ja lasten vähäisellä valvonnalla Varhainen alkoholinkäytön aloitus ennusti koulunkäynnin ongelmia, vähäisempää koulutushakuisuutta ja pitkäaikaistyöttömyyttä heikkoja terveystottumuksia 42-v. miehillä: alkoholin käyttö, tupakointi, ylipaino ym. sydän- ja verisuonitautien riskitekijät kasaantuivat

21 Päihdehäiriö 21 Nuorten päihdeongelmilla on suora yhteys mielenterveyteen Mitä runsaampaa päihteiden käyttö on ja mitä nuorempana se on alkanut, sitä suurempi riski muihin psykiatrisiin häiriötiloihin ja oireiluun nuorten päihdehäiriöt ovat usein pitkäkestoisia ja uusiutuvia ne ennustavat paitsi aikuisuuden päihdehäiriöitä myös mieliala- ja persoonallisuushäiriöitä nuorten päihdehäiriöön liittyy huomattava itsemurhavaara

22 22 Kouluterveyskysely 2017 / Seinäjoki Nuorten mielenterveyden häiriöt, varsinkin masennus, ovat kuitenkin usein ohimeneviä!

23 Nuorten mielenterveys 23 Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä (20 %), ja ne ovat nuorten keskeisin terveysuhka! suuri osa aikuisuuden mielenterveyshäiriöistä alkaa nuoruudessa! Psykooseihin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuminen moninkertaistuu nuoruusiässä Ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöt alkavat tyypillisesti ikävuoden vaiheilla ja itsemurhakuolleisuus lisääntyy Ahdistuneisuutta on viimeisten viikkojen aikana kokenut tytöistä 17 % ja pojista 6 % Nuorten päihdeongelmilla on suora yhteys mielenterveyteen

24 24 Nuorten vaikeat mielenterveyshäiriöt ja työkyvyttömyys Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten aikuisten yleinen työkyvyttömyyden peruste! (3/4 kaikista v ryhmässä) Niistä johtuva nuorten aikuisten työkyvyttömyys lisääntyi 30 % vuodesta 2005 vuoteen 2015 Puolet tutkittavista oli oireillut jo kouluiässä Ainakin puolella tutkituista oli ollut vaikeat lapsuudenaikaiset elinolot Vanhempien avioero (14 %), vanhempien alkoholinkäyttö (13 %) ja koulukiusaaminen (10 %) olivat yleisiä Lisäksi mainittiin kaltoinkohtelu, vanhemman kuolema tai vakava mielenterveysongelma, oppimisvaikeus, seksuaalinen hyväksikäyttö, oma vakava sairaus tai onnettomuus Ongelmallista päihteiden käyttöä oli kolmanneksella tutkituista ja itsemurhaa oli yrittänyt joka viides

25 Huomioita henkirikoksia tehneistä nuorista 25 Henkirikoksiin syyllistyneistä nuorista valtaosalla on ollut eriasteisia psykiatrisia häiriöitä ja ongelmia jo koulussa Yli 80:lla näistä nuorista oli ollut vaikeuksia koulussa menestymisessä Yli puolella heidän isistään ja viidenneksellä äideistään oli päihdeongelma Lähes puolet näistä nuorista oli kokenut perheväkivaltaa

26 Lastensuojelun kasvava tarve % < 18-vuotiaista (n ) kasvaa perheissä, joissa on perheväkivaltaa Sama määrä perheissä, joissa on vanhemmilla päihdeongelmia (Osittain päällekkäisyyttä) 4-7 % odottavista äideistä käyttää päihteitä siten, että lapsen kehitys on vaarassa vaurioitua Lastensuojelumenot ovat nelinkertaistuneet 2000-luvun ajan Sijaishuollon osuus on näistä suurin menoerä Kodin ulkopuolelle vuoden 2017 aikana sijoitettujen lasten lukumäärä kasvoi 3 % vuodesta 2016, mikä johtui pääasiallisesti kiireellisten sijoitusten määrän kasvusta (15 %) Kiireellisesti sijoitettavat ovat pääasiassa nuorisoikäisiä

27 27

28 Työelämästä syrjäytymisen kustannuksista 28 Työttömyys on tärkeä nuoren syrjäyttäjä! Työttömyys johtuu usein kouluttautumattomuudesta Kouluttautumattomuus juontaa usein vanhempien asenteista ja perhetilanteesta Työttömyys, asunnottomuus ja pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus johtavat usein nuoren elämänhallinnan pettämiseen päihteet, rikollisuus ja mielenterveysongelmat uhkaavat Jos nuori jää alle 30-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle, hänen menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa. Nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen havainnointi ja hyvä terveydenhoito ovat avainasemassa, kun ehkäistään varhaisista mielenterveyden ongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä Kustannusvertailu: Nuoren sijoittaminen vuodeksi lastensuojeluyksikköön vastaa kustannuksiltaan jokseenkin yhden lääkärin tai kahden terveydenhoitajan vuosipalkkakustannuksia.

29 Yhteenveto: 29 Nuoruusiässä voidaan tehdä paljon terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistumisen ehkäisemiseksi: Lapsiperheiden ja parisuhteen tukeminen ( huono-osaisia tukevia toimenpiteitä on kohdennettava erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on mielenterveyden häiriöitä ) Vanhempainkoulut Laadukas opiskeluhuoltotyö. ( Nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen havainnointi ja hyvä terveydenhoito ovat avainasemassa, kun ehkäistään varhaisista mielenterveyden ongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ) Kiusaamisen seksuaalisen kaltoinkohtelun ehkäisy Tupakoinnin ja päihdepulmien ehkäisy Mahdollisimman hyvän koulutuksen takaaminen ( Tukea tarvitsevat myös mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret ja ne nuoret, joilla on vaikeuksia toisen asteen tutkinnon kanssa ) Työllistyminen erityisnuorisotyö, ohjaamotoiminta Nuorten tekemien rikosten ehkäisy ja sovittelu ankkuritoiminta

30 2. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli nuorten terveyspalveluissa 30 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat kunnille sekä terveydenhuoltolain (2010) että oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013) velvoittamaa toimintaa, koululaisten ja opiskelijoiden työterveyshuoltoa Kouluterveydenhuollon keskeiset tehtävät (peruskoulut) koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työn painopiste terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa asetuksen 338/2011 mukaisesti valtakunnallisen rokotusohjelman toteuttaminen sairauksien ja toimintahäiriöiden ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus sairauksien hoito soveltuvin osin kouluyhteisön ja opiskeluympäristön työolojen tutkimus joka kolmas vuosi yhdessä muiden viranomaisten kanssa

31 Opiskeluterveydenhuollon palvelut, terveydenhuoltolain 17 :n mukaisesti 1) oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta 2) opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, sisältäen mm. terveystarkastukset 3) perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, (sisältäen lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen, suun terveydenhuolto) 4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto. Kuva lainattu Maire Kolimaan / STM esityksestä

32 Kuvan alkuperä: Maire Kolimaa / STM 32

33 SOTE:n vaikutuksia: YTHS:n toimintaa kiitetään ja pitkään toivottu toimipiste saataneen Seinäjoellekin Haluaako maakunta tarjota sille yhdenvertaiset palvelut myös toisen asteen opiskelijoille omassa liikelaitoksessaan, kuten laki edellyttää? -Tällä hetkellä henkilöstöresurssit ovat vahvasti alimitoitetut varsinkin lääkärityövoiman osalta! Maakunnan oth-yksikössä on oltava saman tasoiset perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut kuin YTHS:llakin sisältäen myös mielenterveys- ja päihdepulmien sekä seksuaaliterveyden ja hammashuollon palvelut (vrt. STM:n kaavakuva) Taattava lähipalvelut ja toimipisteet myös oppilaitosten yhteydessä sekä yhteydet muihin opiskeluhuollon toimijoihin? 33 Maakunnan liikelaitokseen tarvitaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtoon lääketieteellisen työn ja hoitotyön asiantuntijat vastaamaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, omavalvonnasta ja resursoinnista sekä osallistumaan valtakunnallisiin alan verkostojen tapaamisiin (STM ja THL) sekä henkilökunnan täydennyskoulutuksen järjestämiseen ym. Miten kouluterveydenhuolto niveltyy LAPE-palveluihin ja SOTE-keskuksiin? Missä ja miten järjestetään pitkäaikaissairauksien, esim. Nepsy- tai astmalasten jatkohoito?