se

Transkriptio

1 1/12 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Käännöstieteen laitos Institutionen för översättningsvetenskap Ruotsin kääntäminen ja tulkkaus Svensk översättning och tolkning Hakijan täydellinen nimi ja henkilötunnus / Sökandes fullständiga namn och personbeteckning RUOTSIN KÄÄNTÄMINEN JA TULKKAUS I KIRJALLINEN KOE 2008 SVENSK ÖVERSÄTTNING OCH TOLKNING I SKRIFTLIGT PROV Valintakoekirjaan perustuva koe Valintakoekirjana on Irmeli Helin ja Hilkka Yli-Jokipii (toim.): Kohteena käännös. Uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen. Yliopistopaino. Helsinki Teoksesta tulee: a) opitun tiedon hallintaa mittaavia suomenkielisiä tehtäviä (0 15 pistettä), b) esseetyyppistä vastausta edellyttävä kirjoitustehtävä, jolla tutkitaan ensisijaisesti hakijan suomen kielen käyttötaitoa (kykyä tuottaa rakenteeltaan johdonmukaista, sisällöltään loogista ja kieleltään korrektia tekstiä) (0 15 pistettä). katso 2. Haetun kielen koe Koe koostuu kahdesta osiosta, joihin voi valmistautua kertaamalla ruotsin kielioppia, esimerkiksi U. Fiilin, K. Hakala: Fullträff (Finn Lectura), sekä lukemalla ajankohtaisia ruotsinkielisiä asiatekstejä: a) ruotsin ja suomen kielen rakenteellisia ja tekstuaalisia ominaisuuksia kontrastoiva osa (0 20 pistettä) b) lyhyt käännöstehtävä, jolla testataan hakijan kykyä tuottaa kieliopin, viestinnän ja sisällön kannalta toimivaa ruotsia (0 20 pistettä). Kirjallisen kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 1/3 kokeen maksimipistemäärästä. 1. Ett prov på urvalsboken Urvalsboken är Irmeli Helin och Hilkka Yli-Jokipii (red.): Kohteena käännös. Uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen. Yliopistopaino. Helsingfors Provet består av: a) uppgifter på finska som mäter den sökandes behållning av boken (0 15 poäng) b) en uppgift med svar av essätyp, där framför allt förmågan att använda finska språket bedöms (förmågan att skapa en strukturellt konsekvent, innehållsmässigt logisk och språkligt korrekt text) (0 15 poäng). se 2. Ett prov i det språk man sökt Provet består av två delar, som man kan förbereda sig för genom att repetera svensk grammatik, t.ex. Fiilin, U. Hakala, K.: Fullträff (Finn Lectura), och läsa moderna faktainriktade texter på svenska: a) ett delprov som kontrasterar strukturella och textuella egenskaper i svenskan och finskan (0 20 poäng) b) en kort översättningsuppgift som testar förmågan att skapa en grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt fungerande text på svenska (0 20 poäng). Det lägsta godkännbara poängtalet för det skriftliga provet är 1/3 av provets maximipoängtal. LUE OHJEET TARKKAAN! LÄS INSTRUKTIONERNA NOGA!

2 Ruotsin kääntäminen ja tulkkaus Svensk översättning och tolkning Kirjallinen koe 2008 Skriftligt prov /12 2. Haetun kielen koe/prov i det språk man sökt a) ruotsin ja suomen kielen rakenteellisia ja tekstuaalisia ominaisuuksia kontrastoiva osa a) ett delprov som kontrasterar strukturella och textuella egenskaper i svenskan och finskan 2 a) KONTRASTOIVA OSA KONTRASTIVT DELPROV (0 20 p.) Tehtävä: Lue ensin suomenkielinen alkuteksti ja ruotsinnos. Vertaa suomenkielisen tekstin tummennettuja ja numeroituja kohtia vastaaviin vaihtoehtoisiin ruotsinkielisiin käännöksiin ja valitse annetuista neljästä vaihtoehdosta paras. Testi koostuu 20 monivalintatehtävästä. Merkitse valitsemasi vaihtoehdon kohdalle vastauslomakkeeseen rasti (X). Vain yksi vaihtoehto on mahdollinen. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 1 pisteen. Muista kirjoittaa vastauslomakkeeseen nimesi ja henkilötunnuksesi. Käännettävä teksti on Suomen Kuvalehdessä julkaistu kolumni. Ruotsinnoksen on ajateltu olevan vastaavanlainen kepeä mutta samalla vakava ilmastopoliittisia kysymyksiä pohtiva teksti, joka julkaistaan esimerkiksi Hufvudstadsbladetissa. Valitse vaihtoehdoista se virke, sanonta tai sana, joka sopii tekstiin parhaiten: Ruotsinkielisen tekstin sisällön tulee olla sama. Mutta lisäksi käännetyn tekstin tulee olla rakenteellisesti ja tekstuaalisesti toimiva käännös siis luontevaa ja kielellisesti hyvää ruotsia. Uppgiften: Läs den finska originaltexten och den svenska översättningen. Några meningar och fraser i den finska texten har markerats med fet stil och en siffra. Din uppgift är att välja det bästa av de fyra alternativ som ges i den svenska texten. Provet består av 20 flervalsuppgifter. Markera det alternativ du väljer med ett kryss (X) i svarsblanketten. Bara ett alternativ är rätt. Varje rätt svar ger 1 poäng. Glöm inte att också skriva namn och personbeteckning på svarsblanketten. Källtexten är en krönika i Suomen Kuvalehti. Den svenska översättningen tänks bli publicerad på samma sätt, som en relativt lättsam, men seriös reflektion över klimatpolitiska frågor, t.ex. i Hufvudstadsbladet. Bland de alternativa meningar, fraser och ord som ges ska du välja det alternativ som passar bäst: Det sakliga innehållet ska vara detsamma i den svenska texten. Men den ska också vara en strukturellt och textuellt fungerande översättning det vill säga låta naturlig och språkriktig på svenska.

3 3/12 2 a) KONTRASTOIVA OSA KONTRASTIV DEL VASTAUSLOMAKE SVARSBLANKETT Hakijan täydellinen nimi ja henkilötunnus / Sökandes fullständiga namn och personbeteckning Merkitse rasti (X) vastauslomakkeeseen parhaimpana pitämäsi vastausvaihtoehdon ruutuun. Vain yksi vaihtoehto kelpaa. Jokainen oikea vastaus on 1 pisteen arvoinen. Skriv ett X i svarsblanketten i rutan för det alternativ du anser vara det bästa. Endast ett alternativ godkänns. Varje rätt svar ger 1 poäng. Tehtävä Uppgift nro / nr Vaihtoehto/ Alternativ a b c d Yhteensä / Sammanlagt / 20 (20 x 1 p.)

4 4/12 SUOMENKIELINEN ALKUTEKSTI Menetetty talvi Kiitävän hetken saatoin kuvitella, että olisi normaali talvi. Sukseni liukuivat pitkin pakkasen kovettamaa latua. Jokaisella potkulla suksen pohja puri lumeen. (1) Vauhdin hurma valtasi mielen. Tuntui samanlaiselta (2) kuin luvun alkupuolella, kun hiihtelin poikasena äitini kanssa tai yksin pitkin Helsingin keskuspuistoa. SVENSK ÖVERSÄTTNING MED SVARSALTERNATIV Förlorad vinter Ett flyktigt ögonblick kunde jag föreställa mig att det var en normal vinter. Mina skidor gled i det isfrusna, hårda skidspåret. Varje avstamp med skidan bet i snön. 1a) Hastighetens charm 1b) Fartens tjusning 1c) Tempots förtrollning 1d) Hastigheten i ett huj grep mig. Det var samma känsla 2a) än 1980-talets början, 2b) som på 1980-talets första hälft, 2c) än i första hälften av 1980-talet, 2d) som i början av 1980-talet, när jag åkte skidor som barn, ensam eller med min mor, i Helsingfors centralpark. Vilkaisu sivulle muistutti, että (3) talvet ovat muuttuneet ehkä peruuttamattomasti. Ympärillä avautui lumeton Herttoniemen urheilukenttä, jolle oli vedetty 400 metrin latu jäähalleista kerätyllä lumella. (4) Silti oli tärkeä kokea, miltä pakkaslumella hiihtäminen tuntuu, edes kerran. En sidoblick påminde mig om att 3a) vintrar har ändrats 3b) vintrarna har bytts ut 3c) vintrar omvandlats 3d) vintrarna förändrats kanske för gott. Runt mig såg jag Hertonäs idrottsplan, snölös men med ett 400 meter långt skidspår av snö som tagits från ishallarna. 4a) Därmed 4b) Likaledes 4c) Ändå 4d) Därför kändes det viktigt att få uppleva skidåkning på torrsnö åtminstone en gång. Olen yrittänyt totuttautua ajatukseen, että hiihtoraja (5) on siirtymässä satoja kilometrejä pohjoiseen mennessä keskilämpötilan ennustetaan nousevan 2 3 asteella. Jag har försökt vänja mig vid tanken att skidgränsen 5a) är flyttande 5b) flyttar sig emellanåt 5c) är på väg att flytta sig 5d) är under flytt ett hundratal kilometer norrut. Före 2020 beräknas medeltemperaturen ha stigit med 2 3 grader.

5 Etelä-Suomessa talvi muuttuu keskieurooppalaisemmaksi. Pysyvä lumi kaikkoaa. Poikaani tuskin joudun (6) kuljettamaan hiihtokilpailuihin, kuten vanhempani minua. Poikani oppii tuntemaan vanhat kesälajit ympärivuotisina, (7) osin lisääntyvän halliurheilun takia. I södra Finland kommer vintern att bli mer mellaneuropeisk. Snötäcket överger oss. Jag kommer knappast att behöva 6a) åka 6b) transportera 6c) skjutsa 6d) frakta min son till skidtävlingar som mina föräldrar gjorde med mig. Han kan öva sig i det som förr var sommarsporter hela året om, 7a) delvis på grund av hallidrotts ökning. 7b) dels för ökande inomhusidrotts skull. 7c) delvis för att inomhusidrotten ökar. 7d) dels tack vare hallidrottens ökande. 5/12 (8) Talven menettämistä on vaikea hyväksyä. Oma lumentajuni on ollut niin syvässä, että olen läpi alkuvuoden mieltänyt sulan maan työmatkapyöräilyn ja lenkkeilyn vain valmentautumiseksi jokatalviseen Pirkan hiihtoon. Moni muukin vakuutteli vielä helmikuussa itselleen ja toisilleen, että (9) etelärannikolle leijailee lumipeite (10) ainakin muutamaksi viikoksi. Tottuminen suuriin muutoksiin on hidasta ja tuskaista. Vähitellen on kuitenkin hyväksyttävä ruuhka-suomen (11) siirtyminen kolmen tai oikeastaan kahden vuodenajan aikaan. Lyhyttä kesää ympäröi useimpina vuosina yhdeksän kuukauden lehdetön, vetinen ja suurelta osin harmaa kausi. 8a) Förlorandet av vintern är svårt att godkänna. 8b) Att acceptera förlusten av vintern är svårt. 8c) Vintern är svår att godta att man förlorar. 8d) Vinterns förlust är svår att gå med på. Min egen känsla för snö går så djupt att cyklandet till jobbet och joggandet på barmark i början av året för mig bara känns som träning inför det årliga Pirkkaskidloppet. Det var också många som ända in i februari försökte övertyga sig själva och varandra om att 9a) söderkust 9b) sydliga kusten 9c) södra kusterna 9d) sydkusten skulle täckas av snö 10a) om bara några veckor. 10b) under alltid också några veckor. 10c) på några veckor ändå. 10d) i åtminstone några veckor. Det tar tid och är smärtsamt att vänja sig vid stora förändringar. Men så småningom får vi nog finna oss i att Trängsel-Finland 11a) vandrar in i tre, eller faktiskt bara två årstiders tid. 11b) får tre, eller i själva verket bara två årstider. 11c) flyttas till tre, eller egentligen bara två årstider. 11d) kommer att bytas mot tre, eller i verkligheten bara tre årstiders tid. De flesta år blir en kort sommar omgiven av nio bladlösa, blöta och mestadels grå månader.

6 Siinäkin on (12) hyvät puolensa, mutta ero entiseen on suuri. Mitä menetämme kun menetämme talven? Lumi, hiihto, jää, pulkkailu (13) ja muut talven riemut tietenkin. Elämän rytmittäminenkin muuttuu. Mutta iskeekö talvettomuus syvemmälle? (14) Monet kansakuntaa kannattelevat kertomukset liittyvät talveen. Talvisota on yhä itsenäisyysajattelun kulmakivi. Lumiurheilun sankariteot ovat kirittäneet suomalaisia menestymään. Etääntyvätkö nämä yhteiset merkkihetket vähitellen oman historian piiristä? Talvi ja pakkanen ovat muutenkin tarjonneet suomalaisille ja ulkomaalaisille kasvot Suomen erilaisuuden hahmottamiseksi. Muuttuuko talveton Suomi tavalliseksi eurooppalaiseksi maaksi? Talven menettämisellä on ainakin se poliittinen merkitys, että ilmastonmuutoksen vääjäämättömyys tajutaan Suomessa kirkkaammin kuin monessa muussa maassa. Det finns vissa 12a) förmåner 12b) fördelar 12c) framsteg 12d) framsidor med det också, men skillnaden är stor. Vad förlorar vi när vi förlorar vintern? Snö, is, skid- och pulkåkning 13a) och bestämt andra vinterns glädjor. 13b) och annat vinterjubel, naturligtvis. 13c) och annan vinterglädje, förstås. 13d) och annat vintern givetvis välsignats med. Allt det som skapar rytm i våra liv blir annorlunda. Men slår vinterlösheten djupare än så? 14a) Många av folkets bärande berättelser ansluter sig till vintern. 14b) Många folk upprätthåller berättelser som handlar om vintern. 14c) Många bygger upp sitt nationella berättande kring vintern. 14d) Många av de berättelser som bär upp nationen har att göra med vintern. Vinterkriget är fortfarande en hörnsten i vårt självständighetsmedvetande. Vintersportens hjältebragder har sporrat många finländska framgångar. Kommer sådana gemensamma hållpunkter att långsamt försvinna ur vår egen historia? Vintern och kölden har också gett Finland ett ansikte, en bild för både finländare och utlänningar av landets unika karaktär. 15a) Blir ett vinterlöst Finland ganska likadant som 15b) Kommer det vinterlösa Finland att bli mer likt 15c) Ändras ett Finland utan vintern till 15d) Förändras vinterlösa Finland mot ett vanligt europeiskt land? Förlusten av vintern har i alla fall den politiska betydelsen att den ofrånkomliga klimatförändringen är tydligare fattbar i Finland än i många andra länder. 6/12

7 (16) Pahimmillaan tämä lamauttaa, parhaimmillaan kannustaa toimimaan. Liian kansallisrajoitteiseksi ei ilmastotalkoissa kannata heittäytyä. Rajojemme sisäpuolella voimme (17) puuhastella vaikka kuinka ilmastonmuutosta vastaan, mutta todellista merkitystä Suomella voi olla vain, jos ilmastoponnistuksemme tunnetaan muuallakin. Valtaosa maailmasta seuraa Suomea ja Eurooppaa ilmastotiellä. Etenkin Kiinassa ja Intiassa tehdään lähitulevaisuudessa valintoja, (18) jotka vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Maailmalla tarvitaan myönteisiä, julkisen ohjauksen ja vapaiden markkinoiden yhdistämiseen pohjautuvia esimerkkejä liikenteen, asumisen, maatalouden ja yritystoiminnan sopeutumisesta (19) vähäpäästöisempään aikaan ja talouteen. Ilmasto-osaamisesta ja uuteen sopeutumisesta on taottava Suomelle vientituote, kertomuksena ja käytäntönä. Suomi on puhuttava ja taituroitava kartalle maana, joka menetti (20) talven mutta ei lannistunut. Jarkko Vesikansa Suomen Kuvalehti 9/2008, s a) Som värst förlamar det, som bäst stödjer det handling. 16b) Som det värsta kan det här förlama, som det bästa kan det uppmuntra till agerande. 16c) Värst vore det här förlamande, bäst sporrande att handla. 16d) I värsta fall är det förlamande, i bästa fall en uppmaning att agera. Det är lönlöst att dra igång klimattalkon bara inom nationsgränserna. Innanför våra gränser kan vi 17a) aktivera oss så mycket vi vill 17b) sysselsätta vad som helst 17c) göra fast någonting alls 17d) pyssla fast hur då i arbetet mot klimatförändringen, men en verklig insats kan Finland göra bara om fler än vi känner till vår klimatsträvan. När det gäller klimatet har nästan hela världen samma väg att gå som Finland och Europa. Särskilt i Kina och Indien kommer man i en nära framtid att göra vägval 18a) som starkt påverkar ökningen av koldioxidutsläppen. 18b) vilka märkbart påverkar koldioxidutsläppens ökning. 18c) som påverkar märkbart ökningen av koldioxidutsläppen. 18d) vilka påverkar starkt koldioxidutsläppens ökning. Världen behöver goda exempel på anpassning av trafik, bostäder, jordbruk och företagsverksamhet till en 19a) utsläppssnålare 19b) utsläppslösare 19c) utsläppsmindre 19d) utsläppstommare tid och ekonomi, vilket kräver samverkan mellan offentlig styrning och den fria marknaden. Vi måste göra klimatkompetens och nyanpassning till en finsk exportprodukt, i tal och praktik. Vi behöver tala högt och placera Finland på världskartan som ett land som förlorade 20a) sin vinter men inte gav upp. 20b) vintern men inte blev urmodigt. 20c) sin vinter men vann sina sporrar. 20d) vintern men utan modlöshet. översättning: svenska avdelningen, institutionen för översättningsvetenskap 7/12

8 8/12 Nimi/Namn: Henkilötunnus/Personbeteckning: Ruotsin kääntäminen ja tulkkaus Svensk översättning och tolkning Kirjallinen koe 2008 Skriftligt prov Haetun kielen koe/ Prov i det språk man sökt b) Lyhyt käännöstehtävä, jolla testataan hakijan kykyä tuottaa kieliopin, viestinnän ja sisällön kannalta toimivaa ruotsia (0 20 pistettä). b) En kort översättningsuppgift som testar förmågan att skapa en grammatikaliskt, kommunikativt och innehållsmässigt fungerande text på svenska (0 20 poäng). 2b. KÄÄNNÖSTEHTÄVÄ ÖVERSÄTTNINGSUPPGIFT Tehtävä: Lue seuraava teksti. Käännä sitten kaikki 20 virkettä mahdollisimman hyvälle ja toimivalle ruotsin kielelle. Joitakin sanoja on annettu ruotsiksi (perusmuodossa) alla olevassa sanalistassa. Arvostelussa ei kiinnitetä huomiota koko tekstiin vaan 40:een valittuun kohtaan. Kustakin toimivasta käännösratkaisusta saa 0,5 pistettä. Arvioidaan etenkin käännöksen oikeakielisyyttä sanajärjestystä, prepositioita, taivutusta, määräisen ja epämääräisen muodon käyttöä jne. (Ruotsiksi käännettäessä tarvitsee usein muuttaa jonkin verran suomenkielisen tekstin rakennetta, jotta merkitys siirtyisi käännettävään tekstiin samanlaisena.) Uppgiften: Läs igenom följande text. Översätt sedan de 20 meningarna till svenska, så god och fungerande svenska som möjligt. Några svenska ord (i grundform) får du hjälp med i ordlistan. I bedömningen rättas inte hela texten, utan 40 utvalda kontrollpunkter, där varje fungerande lösning på svenska ger 0,5 poäng. Det handlar främst om svensk språkriktighet ordföljd, prepositioner, kongruensböjning, bestämdhetsformer o.s.v. (I översättning till svenska behöver ofta den finska meningens syntax ändras lite grann för att samma innehåll ska komma fram på ett naturligt sätt.)

9 9/12 Kun laihtuminen on pakkomielle Tuuli sai anoreksian vain 13 vuoden ikäisenä luvun alussa monet eivät tunteneet tuota sairautta. Tuuli urheili ja pelkäsi kovasti, että hänestä tulee lihava. Ensin hän söi hyvin terveellisesti, mihin hänen vanhempansa olivat tyytyväisiä. Pian Tuuli luopui karkeista ja pullista, ja jonkin ajan kuluttua hän ei enää syönyt mitään rasvaista. Parissa kuukaudessa laihduin 10 kiloa, Tuuli kertoo hiljaa. Kun menin terveydenhoitajan luo, hän lähetti minut saman tien lääkäriin, ja sitten minut lähetettiin sairaalaan, jossa olin lähes puoli vuotta. Päästyäni kotiin aloin heti taas laihduttaa. Pian makasin taas samassa sairaalassa. Vei pitkän aikaa ennen kuin parannuin anoreksiasta kokonaan. Tervehdyttyään Tuuli urheili ahkerasti monta vuotta ja voitti useita Suomen mestaruuksia. Vaikka vointini oli parempi, anoreksia seurasi minua pitkään. Välillä olin hiukan pyöreämpi kuin nyt, välillä taas laihempi. Ajattelin todella paljon painoani ja ruokaa. Se jatkui aina siihen saakka, kunnes täytin 28 vuotta ja sain lapsen. Vasta silloin minusta tuli täysin terve. Tuulin vanhin tytär täytti 12 vuotta muutama kuukausi sitten. Tuuli oli suunnilleen tyttärensä ikäinen sairastuessaan anoreksiaan. Kotona en ole koskaan puhunut laihduttamisesta. Syömme kaikenlaista ruokaa, jotta tyttärestäni tulee terve ihminen. (Teksti on muokattu Maria Österlundin artikkelista Kun laihtuminen on pakkomielle, Selkouutiset 18/2007) Ordlista - sanasto magra laihtua tillfriskna tervehtyä avstå från luopua jstk

10 10/12 Hakijan täydellinen nimi ja henkilötunnus Sökandes fullständiga namn och personbeteckning KUN LAIHTUMINEN ON PAKKOMIELLE / NÄR BANTNING ÄR EN TVÅNGSTANKE 1. Tuuli sai anoreksian vain.. 13 vuoden ikäisenä luvun alussa monet eivät tunteneet tuota sairautta. 3. Tuuli urheili ja pelkäsi kovasti, että hänestä tulee lihava. 4. Ensin hän söi hyvin terveellisesti, mihin hänen vanhempansa olivat tyytyväisiä. 5. Pian Tuuli luopui karkeista ja pullista, ja jonkin ajan kuluttua hän ei enää syönyt mitään rasvaista. 6. Parissa kuukaudessa laihduin 10 kiloa, Tuuli kertoo hiljaa. 7. Kun menin terveydenhoitajan luo, hän lähetti minut saman tien lääkäriin, ja sitten minut lähetettiin sairaalaan, jossa olin lähes puoli vuotta

11 Hakijan täydellinen nimi ja henkilötunnus Sökandes fullständiga namn och personbeteckning 8. Päästyäni kotiin aloin heti taas.... laihduttaa Pian makasin taas samassa sairaalassa. 10. Vei pitkän aikaa ennen kuin parannuin anoreksiasta kokonaan. 11. Tervehdyttyään Tuuli urheili ahkerasti monta vuotta ja voitti useita Suomen mestaruuksia. 12. Vaikka vointini oli parempi, anoreksia seurasi minua pitkään. 13. Välillä olin hiukan pyöreämpi kuin nyt, välillä taas laihempi. 14. Ajattelin todella paljon painoani ja ruokaa. 15. Se jatkui aina siihen saakka, kunnes täytin 28 vuotta ja sain lapsen /12

12 Hakijan täydellinen nimi ja henkilötunnus Sökandes fullständiga namn och personbeteckning 12/ Vasta silloin minusta tuli täysin terve. 17. Tuulin vanhin tytär täytti 12 vuotta muutama kuukausi sitten. 18. Tuuli oli suunnilleen tyttärensä ikäinen sairastuessaan anoreksiaan. 19. Kotona en ole koskaan puhunut laihduttamisesta. 20. Syömme kaikenlaista ruokaa, jotta tyttärestäni tulee terve ihminen