Biodiversiteetti ekosysteemipalvelujen tuotannon perustana - kaikella on hintansa. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE
|
|
- Pentti Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biodiversiteetti ekosysteemipalvelujen tuotannon perustana - kaikella on hintansa Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE
2 Esitelmän runko Miksi muutos perinteisestä luonnonsuojelusta ekosysteemien vaalimiseen? Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen, arvottaminen ja käyttö Onko biodiversiteetillä merkitystä? Kohti uudenlaista hallintaa 2
3 Esitelmän runko Miksi muutos perinteisestä luonnonsuojelusta ekosysteemien vaalimiseen? Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen, arvottaminen ja käyttö Onko biodiversiteetillä merkitystä? Kohti uudenlaista hallintaa 3
4 Eeva Furman, SYKE Biodiversiteetin suojelu on tiukasti säädeltyä GLOBAALI Biodiversiteettisopimus (CBD) EU EUn biodiversiteettistrategia vuoteen 2020 Lintu ja habitaattidirektiivi (Natura) KANSALLINEN Kansallinen Biodiversiteettistrategia Natura2000 verkosto Luonnonsuojelulainsäädäntö Metsälaki Laki ympäristövaikutusten arvioinnista 4
5 Eeva Furman, SYKE Ekosysteemit ja biodiversiteetti Tiukasta sääntelystä huolimatta biodiversiteetin tilaa kuvaavat trendit ovat pääosin laskevia tai hälyttäviä Vaikka biodiversiteetti on ekologinen ilmiö, sitä ei voi suojella huomioimatta ihmisen toimintaa 5
6 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja biodiversiteetin yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta nähdään keskeisenä syynä tämänhetkiselle biodiversiteetin häviämiselle Ihmisellä kuitenkin nähdään olevan valmiudet ongelman ratkaisuun Toimintojensa kautta ihmiset paitsi saavuttavat, myös menettävät hyötyjä Biodiversiteetin häviämisen pysäyttäminen tuottaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta taloudellista hyötyä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä 6
7 Eeva Furman, SYKE Miksi biodiversiteettipolitiikka ei pure? 7
8 Eeva Furman, SYKE Politiikan käytännöt ontuvat: Maatalouden ympäristötukijärjestelmä ohjaa tilakohtaisiin järjestelyihin eikä ruoki luovuutta uusien, ympäristömyönteisten ratkaisujen toteuttamiseen Metsäammattilaisten osaaminen ja asenteet eivät välttämättä vastaa biodiversiteettipolitiikan tavoitteita Suurten kaupunkien viherinfran suunnittelu usein sirpaloitunut eri osastoille ja kaupunkilaisten mukaanotto suunnitteluun ei ole arkipäivää Primmer & Wolf, 2009 Metsäammattilasten työajasta kuluu hyvin pieni osa biodiversiteetin suojeluun 8
9 Eeva Furman, SYKE Politiikkakoherenssi? eri sektoreiden politiikkojen välillä ristiriitaisuuksia Maankäyttö politiikka Biodiversiteettitavoitteet Virkistyskäytön politiikka Kalastus politiikka Liikenne politiikka Maatalous politiikka Metsätalous politiikka Energia politiikka Koulutus politiikka Vesivarojen hallinta 9
10 Eeva Furman, SYKE Kokonaisvaltainen tarkastelu puuttunut: Lainsäädäntö voi edellyttää tietyn yksittäisen lajin suojelua, mutta ei ekosysteemin toiminnallisuuden vaalimista Liito-orava (Pteromys volans) tiukasti suojeltu laji (EC Habitat Directive) lisääntymisalueiden tuhoaminen on laissa kiellettyä 10
11 Eeva Furman, SYKE Tahto ja toiminta Politiikka Politiikassa ei-määrälliset arvot vaikeita käsitellä vaihtoehtoja vertailtaessa Luonnonsuojelu ja luonnonvarojen hyödyntäminen käsitelty erillään Lyhyen aikavälin hyödyt houkuttelevampia kuin pitkän aikavälin Kansalaiset Biodiversiteetti terminä vaikea ihmisten luota (suojelu) Arkiluonnon arvostus ollut kadoksissa Hyöty biodiversiteetin olemassaolosta tiedostamatta Julkiselta ja yksityissektorilta ristiriitaisia signaaleja 11
12 Eeva Furman, SYKE Tarvitaan kokonaisvaltaisempi ote luonnonsuojelun ja luonnonvarojen hyödyntämisen suunnitteluun Ekosysteemi-lähestymistapa (Biodiversiteetti-sopimukseen v. 2000): Siirtyminen lajitason suojelusta sosioekologisten kokonaisuuksien vaalimiseen 12
13 Eeva Furman, SYKE Päätöstilanteissa tarvitaan hyötyjen ja arvojärjestysten esiintuomista Ekosysteemipalvelut: ekosysteemien toimintojen ihmiselle tuottamia hyötyjä: ennen, nyt ja tulevaisuudessa Huomio ympäristöongelmista ympäristön tuottamiin hyötyihin Mahdollisuus ratkaista suojelun ja luonnonvarojen käytön ristiriita 13
14 Esitelmän runko Miksi muutos perinteisestä luonnonsuojelusta ekosysteemien vaalimiseen? Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen, arvottaminen ja käyttö Onko biodiversiteetillä merkitystä? Kohti uudenlaista hallintaa 14
15 Eeva Furman, SYKE Esimerkkejä maatalousympäristön ekosysteemipalveluista Maatalouden biodiversiteetti ekosysteemipalveluiden tuottajana Säätelypalvelut Tuholaisten torjunta Tautien torjunta Pölytys Ilmaston säätely Eroosion hillitseminen Ravinteiden säätely Veden säätely ja puhdistaminen Tuotantopalvelut Ruoka, puu, polttoaine Puhdas vesi Biokemikaalit, lääkeaineet Geneettiset resurssit Kulttuuripalvelut Virkistyskäytön- ja esteettiset arvot Kulttuuriarvot Koulutus ja inspiraatio Hengelliset ja uskonnolliset arvot Ihmisten hyvinvointi 15
16 Eeva Furman, SYKE Maaperän ylläpidon palvelut Esimerkki agroekologiasta Käytetään viljelyssä luomulannoitteita, jätetään maa kesannolle, ei muokata maata Tuotetut ekosysteemipalvelut Monimuotoinen eliöyhteisö ylläpitää maaperän rakennetta sekä ravinteiden kiertoa ja niiden pitäytymistä maaperässä Hyöty maanviljelijöille ja yhteiskunnalle yleensä Pienempi riippuvuus kalliista ulkopuolisista tekijöistä, vähemmän kielteisiä ympäristövaikutuksia 16
17 Eeva Furman, SYKE Pölytyspalvelut Esimerkki agroekologiasta Luodaan elinympäristöjä pölyttäjille suojelemalla tai tuottamalla reunavyöhykkeitä Tuotetut ekosysteemipalvelut Pölytyspalvelut Hyöty maanviljelijöille ja yhteiskunnalle yleensä Pölytystä edellyttävien viljelylajien suurempi sato sekä maisemaestetiikka 17
18 Esitelmän runko Miksi muutos perinteisestä luonnonsuojelusta ekosysteemien vaalimiseen? Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen, arvottaminen ja käyttö Onko biodiversiteetillä merkitystä? Kohti uudenlaista hallintaa 18
19 Eeva Furman, SYKE Ekosysteemipalvelut eroavat ekosysteemien toiminnoista siinä, että ne tulevat näkyviksi vasta kun joku käyttää niitä nyt tai tulevaisuudessa Tunnistaminen ja arvottaminen tehdään usein vuorovaikutteisesti tuotosta hyötyvien tai kärsivien ja erityisesti käyttäjien kanssa 19
20 Eeva Furman, SYKE Missä ekosysteemipalvelut sijaitsevat? Suuret odotukset ekosysteemipalveluiden kartoitukselle Euroopan tasolla PEER tutkimusverkoston PRESS hanke, Suomessa kaupunkisuunnittelun Seutukeke hanke, Petteri Vihervaara
21 Eeva Furman, SYKE Mitä ovat arvot puhuttaessa ekosysteemeistä ja niiden palveluista? Ekosysteemien toiminnot Taloudelliset arvot Itseisarvot Arvostukset Argumentit päällekkäisiä ja epätarkkoja 21
22 Eeva Furman, SYKE Arvottamista ja siihen liittyviä menetelmiä Markkina-arvot Tuotanto- tai kulutus Esim. Puhdistuskustannus tai puun hinta Markkinattomat arvot Epäsuorat, esim. tonttihinta Suorat: arvottamiskyselyt (saadaan tietoa kysynnästä) Arvojärjestysten määrittäminen Monikriteerimenetelmät Vuorovaikutteinen suunnittelu 22
23 Eeva Furman, SYKE Esimerkki: Lähiruoka: niittylihakarja niittylihakarjanliha tehotuotantokarjanliha Tuota ntohinta Tuotantohinta Tuotantohinta? Vapaat markkinat vai julkisen sektorin taloudelliset ohjauskeinot tukemaan kansalaisten arvoista ja poliittisista ympäristötavoitteista nousevia signaaleja markkinahinta markkinahinta 23
24 Eeva Furman, SYKE Ekosysteemipalvelumaksut Korvaus menetetystä hyödystä Korvaus jo tuotetusta ekosysteemipalvelusta Kannustin ekosysteemipalvelun tuottamiseen Perustuvat: tarjouskilpailuun, neuvotteluun, listahintaan Esimerkki: METSO-ohjelman luonnonarvokauppa 24
25 Eeva Furman, SYKE Yhteiskunnallinen ulottuvuus: valta, oikeudenmukaisuus Ekosysteemipalveluiden tuottajat ja hyödyntäjät saattavat olla kaukana toisistaan: fyysisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti, poliittisesti tai sosiaalisesti Yhdessä paikassa määritelty rahallinen arvo ei ole yleispätevä toisessa kontekstissa Rahallinen arvo on enemmän kuin ei mikään arvo, mutta onko kaikki, jolla rahallinen arvo, myös kaupan? Miten kansallisilla ja kansainvälisillä ohjausjärjestelmillä voidaan huolehtia siitä, että oikeudenmukaisuus ja luonnon kestokyky säilytetään 25
26 Eeva Furman, SYKE Globaali ekosysteemipalveluvirta 26
27 Eeva Furman, SYKE Paikallisen ekosysteemipalvelun hyödyntämisen ennakoidut paikalliset ja kansalliset vaikutukset Virolahden Huosiossuo Turpeennostoon? Kansallisesti Energiaa turpeesta Hiilivaraston menetystä Biodiversiteetin menetystä Työllistymistä Liiketoimintaa Vaikutukset Paikallisesti Rannikon virkistyspalveluiden heikentymistä Kalasaaliiden vähenemistä Tuulivoiman tuotannon heikentymistä 27
28 Esitelmän runko Miksi muutos perinteisestä luonnonsuojelusta ekosysteemien vaalimiseen? Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen, arvottaminen ja käyttö Onko biodiversiteetillä merkitystä? Kohti uudenlaista hallintaa 28
29 Eeva Furman, SYKE Ekosysteemit ja biodiversiteetti Ekosysteemipalveluiden ylläpidon vaikutus biodiversiteetin suojeluun ja päinvastoin: ei säännönmukaista yhteyttä Monimuotoinen luonto tukee ekosysteemien palautumiskykyä ja ekosysteemipalveluiden säilymistä ainakin suuremmassa mittakaavassa ja pidemmällä aikavälillä 29
30 Esitelmän runko Miksi muutos perinteisestä luonnonsuojelusta ekosysteemien vaalimiseen? Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen, arvottaminen ja käyttö Onko biodiversiteetillä merkitystä? Kohti uudenlaista hallintaa 30
31 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Ekosysteemipalveluiden ja biodiversiteetin vaaliminen Köyhien maiden maataloudessa ekosysteemipalveluiden vaaliminen tarkoittaa vahvempaa kytkentää paikalliseen ympäristöön ja heikompaa kytkentää suuriin taloudellisiin investointeihin; -> ruoantuotantoketjujen uudelleenmuotoutuminen 31
32 Eeva Furman, SYKE Ekosysteemipalveluiden ja biodiversiteetin vaaliminen Avainsanoina luovuus ja sopeutuvuus Eri sidosryhmien toimintaedellytysten tunnistaminen Uusien toimintamahdollisuuksien luominen Ohjausjärjestelmien kehittäminen Kokonaisvaltaiset tarkastelut Eri hyötyjen ja haittojen vertailutilanteiden hallinta Elinkeinon harjoittajia kannustavat ohjauskeinot Julkisen edun väliintulo oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden toteutumiseksi Tietoperustan uudelleenmuotoilu tukemaan ekosysteemipalveluihin perustuvaa päätöksentekoa Tutkimustoiminnan kehittäminen 32
33 Eeva Furman, SYKE Kenen palvelut? Ekosysteemipalvelut ihmisten hyötyjä mitä hyötyjä lajikumppanimme tarvitsevat ja pitäisikö myös luonnolla olla ääni kun osallisia kuullaan? 33
34 Kiitos! Kiitos!
Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011
Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta
Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit
Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Miksi biotaloutta on niin vaikea ymmärtää? 2 2 Biotalous vastaa kolmeen kysymykseen Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
Mitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
Hyvinvoinnin edistäminen
Hyvinvoinnin edistäminen keskeinen kestävyystavoite HVYINVOIPA-hankeen loppuseminaari 7.2.2014 Helsinki Helmi Risku-Norja, MTT Taloustutkimus NELJÄ YDINVIESTIÄ 1. Väestön hyvinvoinnin edistäminen on kestävyystavoitteiden
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä
Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020
POHJOIS-KARJALAN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Miksi lähdettiin ohjelmaa tekemään? Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008): Valtioneuvosto
i taloudellinen arvo ja merkitys
Ekosysteemien ja biologisen i monimuotoisuuden i taloudellinen arvo ja merkitys Marianne Kettunen vanhempi tutkija Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Suomen kestävän
Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät
Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Merialueiden suunnittelu Suomessa Helsingin ympäristökeskus, 30.1.2014 1. Itämeren tulevaisuuden haasteet Merenkäytön kasvu Hajanainen
Soidensuojelun tuottamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt
Soidensuojelun tuottamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus & Kaisu Aapala SYKE
Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?
OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo
Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto
Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto Esityksen sisältö Teollinen ekologia Ekoteollisuuspuiston käsite Ekoteollisuuspuiston syntyminen Ekoteollisuuspuistojen
Suomen luonto on ainutlaatuista ja arvokasta
Suomen luonto on ainutlaatuista ja arvokasta Suomen luonto on ainutlaatuista ja arvokasta Suomen luonto on ainutlaatuista ja arvokasta Suomen luonto on ainutlaatuista ja arvokasta Suomen luonto on ainutlaatuista
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi
9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus
Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.
Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?
Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Eeva Furman SYKE Pohjois-Karjalan ELY keskuksen neuvottelukunnan kokous 26.9.2013 Joensuu Maapallo ei ole
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut-seminaari.. Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto (ilpo.tammi@pirkanmaa.fi) Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella
KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät
Vaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian
EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Case Tervo
PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Case Tervo Petteri Ristikangas Kunnanjohtaja Tervon kunta Tervo Tervo on vajaan 1700 asukkaan kunta keskellä järvirikasta Pohjois-Savoa. Sijainti
Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?
Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja? Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus 11.10.2017 Mahtuuko luonto tiivistyvään Turkuun? Kaupunkiluonto terveyden ylläpitäjänä uva: Epressi.com,
Liikennepolitiikalla elinvoimaa. Minna Kivimäki, Fintrip-seminaari 11.6.2014
Liikennepolitiikalla elinvoimaa Minna Kivimäki, Fintrip-seminaari Millaista maailmaa varten liikennepolitiikkaa tehdään? Energiamurros Fossiiliset sähkö, vety, biokaasu, Teknologiakehitys mahdollistaa
Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010
Kohti vähäpäästöistä Suomea Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010 Tulevaisuus- selonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät
Toimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
Suomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.
KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Biodiversiteetti
Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
ja kasvavat jännitteet Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin viimeisen 300 vuoden aikana?"
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
Kati Vierikko, FT, tutkija Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 050-318 50 73 kati.vierikko@helsinki.fi. www.helsinki.
ENJUSTESS Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja suunnittelussa Helsingin seudulla Kati Vierikko, FT, tutkija Ympäristötieteiden
Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle
Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1
Pariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt DILACOMI
Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt DILACOMI Different Land-Uses and Local Communities in Mining Projects Kuva: Mikko Jokinen Sosiaalisen kestävyyden arvioiminen kaivoshankkeissa Yliopistonlehtori
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?
Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma
Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Suomen TEEB TEEB for Finland Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka
YKn kestävän kehityksen raportti ja sen merkitys Suomelle SDPn tulevaisuusfoorumi Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE
YKn kestävän kehityksen raportti ja sen merkitys Suomelle 18.5.2018 SDPn tulevaisuusfoorumi Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE 2 Planeetan rajat väestö Maailma ei ole kaikilta osin kestävä Naisten
Uudistuva RISKINARVIO-ohje
Uudistuva RISKINARVIO-ohje Kommentteja luonnoksesta Terhi Svanström 20.9.2013 30.9.2013 Page 1 Yleisiä huomioita rakenteesta ja käsitteistä Kommentteja riskinarviointi-osuudesta Kehuja 30.9.2013 Page 2
Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen
Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri Biotalouden hankepaja Hämeen hanketoimijoille 9.11.2016 Tarjolla tänään Ekosysteemipalvelut
Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 15.6.2011 A7-0214/129. Tarkistus. Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta
15.6.2011 A7-0214/129 129 Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta 4 artikla 3 kohta (3) Radioaktiivinen jäte on loppusijoitettava siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt, paitsi jos jäsenvaltioiden kesken on
Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa
Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät OPH 13.11.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Luottamus ja yrittäjän etiikka
Luottamus ja yrittäjän etiikka S E I N Ä J O K I, 2 6. 4. 2 0 1 6 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Pasi Rahikainen Motto alkuun Voi olla eettistä toimintaa ilman luottamusta mutta ei luottamusta ilman
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?
Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun
IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) - Ohjelma-alue - Toimintalinjat - Toteutustilanne - Miten NPA toteuttaa Itämeristrategian
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) - Ohjelma-alue - Toimintalinjat - Toteutustilanne - Miten NPA toteuttaa Itämeristrategian tavoitteita? Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1)
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -koulutus UKK-insituutti 18.4.2013 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Metsän käytön rajoitteet Kaavoitusjärjestelmä
Kappale 2. Ympäristöä säästävä teknologia, Putkenpäätekniikat ja Parhaat Käyttökelpoiset Tekniikat (BAT)
Kappale 2 Ympäristöä säästävä teknologia, Putkenpäätekniikat ja Parhaat Käyttökelpoiset Tekniikat (BAT) Ympäristöä säästävä teknologia Ympäristöä säästävä teknologia tarkoittaa: Kaikkia paikan päällä tehtäviä
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä
Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
Katso-palvelun siirto VRK:lle
Miten? Mikä muuttuu? Katson omistajan vaihdos pähkinän kuoressa: Katso-palvelun hallinta siirtyy vuoden 2017 alusta Verohallinnolta Väestörekisterikeskukselle. Siirto perustuu 1.7.2016 voimaan tulevaan
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä vakiinnutetaan tasolle, joka estää vaaralliset muutokset ja mahdollistaa sopeutumisen Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
Kiertotalous maataloudessa
Kiertotalous maataloudessa Tunkiotaloudesta kohti kierrätysbisnestä - seminaari Harri 13.1.2016 Maatalous kiertotalouden alana Olennainen globaalisti Välttämätön, perustarpeet, kohtalonkysymys Perustuu
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?
Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat
Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus
Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu
Biodiversiteettisopimus
Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation
Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille
Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille Y The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) -hankkeen malliin perustuva synteesi Rahoittajat Pohjoismaiden
Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen
Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:
Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva