Soidensuojelun tuottamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt

Transkriptio

1 Soidensuojelun tuottamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus & Kaisu Aapala SYKE Luontoympäristökeskus Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari 29 marras 2013

2 Sisältö - Miksi tuoda esille suojelun yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä? - Mitä soidensuojelun hyödyistä tiedetään? - Kuinka tuoda hyödyt mukaan käytännön päätöksen tekoon, tukemaan soiden suojelua?

3 Miksi ja mistä alkaen puhutaan suojelun y & t hyödyistä?

4 Juslén et al. Application of the Red-List Index at a National Level for Multiple Species Groups, Conservation Biology, Jan 2013, DOI: /cobi.12016

5 Ekosysteemipalvelut: hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta Hyödyt = luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, ekologiset prosessit - Millennium Ecosystem Assessmentin 2005 mukaan -

6 Hyödyn / ekosysteemipalvelujen määritelmä - Huom. ihmiskeskeinen / -lähtöinen käsite, jota keskeisesti määrittää ihmisen kokema hyöty! - Huom. biodiversiteetti ei itsessään ole ekosysteemipalvelu se on kaikkien hyötyjen perusta! Hyötyjen korostamisessa on myös riskejä: Biodiversiteetin suojelu ja ekosysteemipalvelujen suojelu / käyttö ei ole sama asia!

7 Kansainvälinen bd-politiikka tiennäyttäjänä (2000 alkaen...)

8 (2007 alkaen... )

9 TEEB ja suojelualueet Esim. - 1/3 of the world s 100 largest cities draw a large part of their drinking water from PAs. - PAs & forests purify water for NY city = US$ 6 billion (total) savings in water treatment costs - 80% of Quito s drinking water originate from two PAs - Venezuela s national PA system prevents sedimentation that would reduce farm earnings by around US$ 3.5 million/year. - Suojelun kustannukset usein < suojelun hyödyt! See TEEB for national & international / local & regional policy makers 2010 for references

10 Kansainvälinen ja EU bd-politiikka

11 Kansainvälinen ja EU bd-politiikka

12 Mitä (soiden)suojelun hyödyistä tiedetään?

13 Biodiversiteetti perustana / läpäisee kaikki palvelut Tukipalvelut (eli ekosysteemin toiminnot, joille kaikki muut ekosysteemipalvelut perustuvat) Hiilensidonta, fotosynteesi, ravinteiden sidonta ja kierto, veden kierto jne. Tuotantopalvelut (eli ekosysteemien kyky tuottaa resursseja) - Ruuan tuotanto - Veden saatavuus - Raaka-aineiden tuotanto (puu, kuitu jne.) - Lääke aineiden tuotanto (luonnon lääkeaineet, raakaaineita kosmetiikka- j a lääketeollisuudelle jne.) - Koriste - Geneettinen materiaali Säätelypalvelut (eli ekosysteemien hyödylliset säätelevät prosessit) - Ilmaston/ paikallisen ilmaston säätely Suojelualueet voi tuottaa (lähes) - Veden kierron ja laadun kaikkia säätely näitä hyötyjä! - Veden, maa-aineksen ja ilman puhdistus - Eroosion ja maan ravinteikkuuden säätely - Luonnon ääri-ilmiöiden säätely - Kasvien pölyttäminen - Tuholaisten ja tautien säätely - Melun torjunta Kulttuuripalvelut (eli ekosysteemien eimateriaaliset hyödyt) - Mahdollisuuksia virkistyskäytölle ja matkailulle - Kauneusarvojen säilyttäminen - Mahdollisuuksia ja tietopohjaa tutkimukselle, taiteelle, innovaatioille ja opetukselle - Kulttuuriarvot ja -perinteet - Kulttuuripalveluiden ylläpitämä henkinen / fyysinen terveys ja hyvinvointi based on Kettunen and ten Brink (eds) The Social and Economic Benefits of Protected Areas the Assessment Guid

14 Natura 2000 verkosto - Kokonaishyödyt: miljardia EUR / vuosi - Kokonaiskustannukset: 5.8 miljardia EUR / vuosi Source:

15 Natura 2000 y & t hyödyt Hiilivarasto miljardia tonnia C, equivalent to 35 billion tonnes of CO 2 - Arvo miljardia EUR / vuosi Virkistyskäyttö ja turismi miljardia vierailupäivää / vuosi (min) miljardia EUR matkailutuloja / vuosi (visitor expenditure in 2006) EUR miljardia EUR sekundaarisia tuloja / vuosi miljoonaa tyopaikkaa (FTE) / vuosi Tulot Natura 2000 alueilta - 12 miljoonaa tyopaikkaa (FTE) / vuosi ( ) - Matkailu ja virkistyskaytto: 3.2 miljoonaa FTE; maatalous : 1.3 miljoonaa FTE; kalastus: FTE; metsa: FTE Source: and

16 Suokansallispuistojen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2011 (Metsähallitus, Luontopalvelut ) Yleisesti: hyödyt paikallistalouksille vaihtelevat mil EUR / vuosi ja htv / vuosi per alue. 1 EUR sijoitus suojelualueisiin voi parhaimmillaan tuoda jopa 10 EUR tuoton Kansallispuisto Kauhaneva- Pohjankangas Kokonaistulova ikutus (milj. ) Kokonaistyöllisyysvaikutus (htv) Käyntimäärä 0, Kurjenrahka 0, Patvinsuo 0, Torronsuo 0, Valkmusa 0,

17 Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen nykyinen merkitys Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30) Viite: Aapala et al Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu Painossa.

18 Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen merkitys tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30). Viite: Aapala et al Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu Painossa.

19 Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelut - Suon tila vaikuttaa ESP tuottamiseen ja tarjontaan - Monipuolisempi valikoima palveluja luonnontilaisilta kuin ojitetuilta tai turpeenotossa olevilta soilta - Luonnontilaiset suot tuottivat selvästi eniten aineettomia hyötyjä - Yhteishyödyt ja ristiriidat - Riista / marjat ja virkistyskäyttö aina yhdessä - Kaikki tunnistetut ristiriidat liittyivät puun tuotantoon tai turpeen käyttöön. Näillekin käyttömuodoille löytyi kuitenkin myös yhteishyötyjä joidenkin ekosysteemipalvelujen kanssa. - Tarkastelumittakaavan vaikutus - Paikallinen näkökulma tuotanto- ja kulttuuripalvelut - Globaali näkökulma ilmaston säätely Viite: Aapala et al Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu Painossa.

20 Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella - Haastattelututkimus, joka vertaili kahta paikallista suota: lähes luonnontilainen, retkeilyinfralla varustettu Reposuo vs. ojitettu, metsätalouskäytössä oleva Näräsensuo - Reposuo: kulttuuripalvelut (virkistyspalvelut), tuotantopalvelut (marjat), säätelypalveluista (ilmastomuutoksen hillintä), tukipalvelut (eläinten suojaja pesimäpaikat) ja elinympäristöjen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus. - Näräsensuo: tuotantopalvelut (puu, marjoja, riistaa, sieniä), myös jossakin määrin tukipalvelut, kulttuuripalvelut (metsästys) ja monimuotoisuuden ylläpito. - Suon tilalla ja tarkastellulla mittakaavalla on vaikutusta siihen, mitä ekosysteemipalveluita paikalliset ihmiset kokevat soilta saatavan - Selkeä linkki virkistyskäytön ja marjastuksen / metsästyksen välillä Viite: Silvennoinen, S "Pittäähän niitä soita olla" - Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten kokemana Lieksan Pankakoskella. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitos. 72s

21 Hyödyt mukaan käytännön päätöksen tekoon, tukemaan soiden suojelua?

22 Soiden(suojelun) yhteishyödyt / vaihtosuhteet Ekosysteemin kesto- ja palautumiskyky Marjat Riista Riista 2 2 Terveys ja hyvinvointi 1 Turve 1 Turve 0 0 Veden pidatys ja puhdistus Virkistyskäyttö Hiilivarasto ja -sidonta Kulttuuriarvot

23 Soiden(suojelun) hyötyjen mittakaava: miten tuotetaan, kuka hyötyy, missä hyödytään? Alueelliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Veden kierto / puhdistus Matkailu ja virkistyskäyttö Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Pölytys Puhdas juoma- ja uimavesi Virkistyskäyttö Paikallinen kulttuuriperintö (mm. mökkimaisemat) Kansalliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Virkistyskäyttö kansanterveys Matkailu Kansallinen kulttuuriperintö Globaalit hyödyt: Hiilen varastointi & sidonta

24 Soiden(suojelun) arvo Arvolla on monia eri indikaattoreita: Kettunen and ten Brink (eds) The Social and Economic Benefits of Protected Areas the Assessment Guide (2013) DO NOT USE!

25 (Soiden)suojelualueet ja hyötyjen arviointi Arvotetaan samoin periaattein kuin muutkin ekosysteemit. Tärkeää pitää mielessä: - Miksi arvotetaan tietoisuus, poliittinen tuki, rahoitus, muutoksia hoitotoimiin...? - Mitä hyötyjä arvotetaan mitkä metodit sopivia, mitä taitoja ja resursseja tarvitaan? - Tarvitaanko rahallista arvottamista mitkä ovat riskit? - Mikä on ekosysteemipalvelujen ja monimuotoisuuden suojelun suhde?

26 Step1: esiselvitys (scoping assessment) Pictures Kettunen and M. ten Kettunen Brink (eds) The Social and Economic Benefits of Protected Areas the Assessment Guide (2013) DO NOT USE!

27 Step2: arvottaminen (detailed assessment) Kettunen and ten Brink (eds) The Social and Economic Benefits of Protected Areas the Assessment Guide (2013) DO NOT USE!

28 Esimerkki: SPA Pico da Vara / Ribeira do Guilherme (Azores, Portugal) xx

29 Julkaistaan 1 helmi Julkaistaan 31 tammi Julkaistaan elo 2013! /books/details/ /

30 Kiitos. Marianne Kettunen Senior Policy Analyst IEEP / Vieraileva tutkija SYKE mkettunen@ieep.eu IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding and promotion of policies for a sustainable environment in Europe.