ISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ"

Transkriptio

1 ISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 Esa Korkeamäki

2 TIIVISTELMÄ Isoukonkorennon (Aeshna crenata) elinympäristöt Salpausselällä Isoukonkorentoa (Aeshna crenata) kartoitettiin Kouvolan kaupungin pohjoispuolella olevista 44 harjulammista keräämällä toukkanahkoja ja havainnoimalla aikuisia sudenkorentoja. Kartoituksessa määritettiin 2774 sudenkorentoyksilöä yhteensä 29 sudenkorentolajista, joista osa oli uhanalaisia, harvinaisia tai rauhoitettuja sudenkorentolajeja. Isoukonkorentoa esiintyi 21 lammesta ja sen havaittiin sitoutuneen Salpausselän harjujen yläosien pieniin, kirkasvetisiin ja pohjavesivaikutteisiin lampiin, joita sanotaan suppalammiksi. Tällaisten suppalampien sudenkorentolajistoa oli aikaisemmin tutkittu vain vähän. Ukonkorentojen (Aeshna-suku) kuoriutumisnahasta määritettiin sukupuolijakauma, ja havaittiin, että 61 % oli naaraspuolisia toukkanahkoja ja vain 39 % koiraspuolisia toukkanahkoja. Isoukonkorennon kanta vaikutti olevan melko elinvoimainen sen vahvimmilla esiintymispaikoilla, mutta sen suppea levinneisyys, populaatioiden pieni koko ja erikoistuminen tietynlaisiin pienikokoisiin elinympäristöihin, voivat ilmentää lajin herkkyyttä häviämiselle ja ihmisen toiminnalle. Tutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa isoukonkorennosta ja sen elinympäristöjen suojelusta. SUMMARY Siberian Hawker (Aeshna crenata) in the Salpausselkä Ridge area The Siberian Hawker, Aeshna crenata, is an impressive, but rare, localized and poorly known species in Europe. A total of 44 small ponds and lakes, situated within the Salpausselkä Ridge, north of Kouvola city in south-eastern Finland, were surveyed for populations of A. crenata during the summer period Adults and exuviae were searched for in sunny weather. Altogether, 29 odonate species recorded in these 44 ponds. Aeshna crenata was found in 21 ponds and it seems to have rather specialized habitat requirements in the study area. It occurs mainly in small, circular and oligotrophic ponds with slightly swampy shoreline. These ponds suppa pits are typical glacial age formations in the Salpausselkä Ridge and influenced by clear groundwater. Sex ratio is also checked with Aeshna exuviaes and the majority members were females. Potential threats by the human activity to the populations of A. crenata is also discussed.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kartoitettavat lammet Kartoitusmenetelmät 3 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Elinympäristön koko ja korkeus merenpinnasta Suppalammet elinympäristönä Isoukonkorentolampien muu sudenkorentolajisto Harvinaiset ja uhanalaiset lajit Ukonkorentojen sukupuolijakauma Isoukonkorennon suojelu 10 KIITOKSET VIITTEET LIITTEET Liite 1. Isoukonkorennon (Aeshna crenata) kartoituspaikat, niiden sijainti, korkeus merenpinnasta ja pinta-ala Liite 2. Kartoitetut lammet ja niiden sudenkorennot

4 JOHDANTO Isoukonkorento (Aeshna crenata) on suurikokoisin ja eräs harvinaisimmista sudenkorennoista Euroopassa. Isoukonkorento löydettiin aikanaan maailmalle uutena lajina Siperiasta ja Venäjän ulkopuolisessa Euroopassa sitä on mahdollista havainnoida parhaiten Suomessa, vaikka myös Latviassa ja Liettuassa on pari pientä esiintymää. Se on erityisen huomionarvoinen eliölaji Kaakkois-Suomen luonnossa, sillä suuri osa tunnetuista esiintymistä Euroopan unionin alueella sijaitsee Kouvolan kaupungin pohjoispuolella Salpausselän harjualueella. Harvinaisuutensa ja näyttävyytensä (Kuva 1) vuoksi monet ulkomaiset korentotutkijat ja -harrastajat ovat matkustaneet Suomeen havainnoimaan tätä lajia (Hämäläinen 2008). Kuva 1. Isoukonkorento (Aeshna crenata) naaras. Isoukonkorento on Euroopan suurin sudenkorento. Sen pituus on noin 8 cm ja siipien kärkiväli noin 11 cm. Isoukonkorennot lepäävät usein harjulampien rantojen männyillä. Kuva: Esa Korkeamäki. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 1

5 Kansainvälisestä kiinnostuksesta huolimatta isoukonkorentoa on tutkittu vain vähän. Sen esiintymistä ja ekologiaa tunnetaan puutteellisesti, eikä elinympäristöksi kelpaavien vesistöjen ominaisuuksista ole riittävästi tietoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry kartoitti isoukonkorennon uusia esiintymispaikkoja ja keräsi samalla tietoa sen elinympäristövaatimuksista. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 KARTOITETTAVAT LAMMET Tutkimusalueeseen sisältyi 44 lampea tai pientä järveä Pohjois-Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan harjualueelta (27 0 E, 61 0 N, Kuva 2). Kohdealueiksi valittiin muutamia lajin aikaisemmin tunnettuja esiintymispaikkoja sekä niiden lähettyviltä potentiaalisia uusia esiintymispaikkoja, joiden sudenkorentolajistoa ei vielä tunnettu (Liite 1). Harjujen yläosissa sijaitsevien lampien sudenkorentolajistoa tunnetaan Suomessa melko huonosti. Kymenlaaksossa harjualueen alaosien rehevien vesistöjen sudenkorennot tunnetaan melko hyvin (Korkeamäki & Jokinen 2001), mutta ne eivät ole isoukonkorennon elinympäristöä. Vanhat isoukonkorentohavainnot oli tehty erityisesti Salpausselän harjualueen korkeimpien osien pienistä lammista, jotka ovat niukkaravinteisia ja kirkasvetisiä tai joskus hieman ruskeavetisiä. Tällaisia vesistöjä kutsutaan ns. suppalammiksi, jotka sijaitsevat jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostuneissa usein pyöreämuotoisissa painanteissa. Suppalammille luonteenomainen piirre on poikkeava mikroilmasto harjujen ja pohjavesiyhteyden yhteisvaikutuksesta. Supan pohjan on todettu usein olevan yhteydessä pohjaveden pintaan, jolloin siitä voi muodostua vesialue tai se soistuu. Lämpötila voi suppalammissa olla useita asteita ympäröivää lähialuetta alhaisempi, koska kylmä ilma valuu sen pohjalle. Alhainen lämpötila ilmenee myös supan rinteen kasvillisuudessa sekä lumen ja jään hitaana sulamisena keväisin. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013

6 Kuva 2. Kartoitetut lammet ja järvet. Isoukonkorennon löytöpaikat on merkitty vihreällä ympyrällä. Punaisella ympyrällä merkityistä paikoista lajia ei löytynyt. 2.2 KARTOITUSMENETELMÄT Isoukonkorentolampien sudenkorennot kartoitettiin kertaluontoisilla maastokäynneillä. Havainnoinnin painopiste oli vuonna 2011 aikuisissa sudenkorennoissa, kun taas vuonna 2012 keskityttiin toukkanahkojen keruuseen. Kenttätyöt aloitettiin kesällä heti kun saatiin tieto isoukonkorennon lennon alkamisesta kyseisenä vuonna. Maastotyöt tehtiin isoukonkorennon lentoaikana aurinkoisina päivinä, jolloin sudenkorennot ovat parhaiten havaittavissa. Havainnoinnissa käytettiin apuvälineinä kiikareita, perhoshaavia ja kameraa. Maastossa tunnistettiin ja laskettiin kaikki havaitut sudenkorentolajit ja niiden yksilömäärät. Lisäksi rannoilta poimittiin sudenkorentojen kuoriutumisnahkoja. Yhden kartoituskäynnin aikana lammen ranta yleensä kierrettiin kävelemällä ympäri havainnoiden samalla sudenkorentoja. Vuonna 2011 kartoituksen tekivät Esa Korkeamäki, Petri Metsälä ja Petri Parkko ja vuonna 2012 Antti Rissanen, Ville Virtanen ja Esa Korkeamäki. Sudenkorentojen toukkanahat tutkittiin mikroskoopilla ja 2012 valokuvista varmasti tunnistettavat lajit nimettiin jälkikäteen. Lisäksi vuoden 2012 kerätyistä Aeshna-suvun ukonkorentojen toukkanahoista määritettiin sukupuoli. Lampien pohjavesivaikutteisuutta selvitettiin syyskuussa 2012 ennen syystäyskierron alkamista. Pohjavesivaikutteisuus tutkittiin 15 isoukonkorennon löytöpaikalta, jonne kumivene saatiin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 3

7 kohtuullisella vaivalla vietyä. Tutkimus tehtiin mittaamalla vertikaalisesti lämpötilat pintavedestä, välivedestä ja pohjan läheltä lampien keskiosan kahdesta näytteenottopisteestä Jos lammen alusvesi oli kesän jälkeen kylmää (alle 6 C 0 ), sen arvioitiin johtuvan pohjavedestä. 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3.1 ELINYMPÄRISTÖN KOKO JA KORKEUS MERENPINNASTA Kartoituksessa määritettiin 2774 sudenkorentoyksilöä yhteensä 29 sudenkorentolajista, joista osa oli uhanalaisia, harvinaisia tai rauhoitettuja sudenkorentolajeja. Isoukonkorennon löytöpaikoista havaittiin isoukonkorento mukaan lukien yhteensä 23 sudenkorentolajia. Isoukonkorento löytyi pienistä ja kirkasvetisistä lammista, joiden pinta-ala oli 750 m m 2 ja ne sijaitsivat Salpausselän harjualueella metriä merenpinnan yläpuolella. Tällaisia mäntykankailla sijaitsevia suppalampia on kartoitusalueella runsaasti Salpausselän harjun ylimmissä osissa. 120 MPY Kuva 3. Isoukonkorennon (Aeshna crenata) asuttamien lampien pinta-ala (x-akseli) ja korkeus metriä merenpinnasta (y-akseli). Lampien pinta-ala oli 750 m m 2 ja ne sijaitsivat Salpausselän harjualueella metriä merenpinnan yläpuolella. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013

8 3.2 SUPPALAMMET ELINYMPÄRISTÖNÄ Kartoituksessa havaittiin että isoukonkorento oli sitoutunut Salpausselän harjujen yläosien pieniin ja kirkasvetisiin lampiin. Vanhoissa isoukonkorentoa käsittelevissä julkaisuissa on joitain mainintoja tällaisista elinympäristöistä (esim. Valle 1940), mutta lajin erikoistumista harjulampiin ei silti laajasti tunneta. Loppukesästä isoukonkorentolampien syvimmissä kohdissa veden lämpötila oli usein lähellä 4 C 0 astetta, mikä kertoi tutkimuksessa olleiden harjulampien pohjavesivaikutteisuudesta (Kuva 4). Tyypillisesti aikuisia isoukonkorentoja ja niiden toukkanahkoja löytyi jyrkkärantaisten lampien matalilta ja hieman soistuvilta rannanosilta. Löytöpaikat olivat pääasiassa pyöreänmuotoisia lampia, mutta joskus isoukonkorentolammen muoto oli mutkikkaampi. Todennäköisesti lammen muodolla ei ole suurta merkitystä isoukonkorennolle verrattuna lammen muihin ympäristötekijöihin, kuten esimerkiksi lammen mikroilmastoon, vedenlaatuun tai ravintoverkkoon. syvyys (m) syvyys (m) Lämpötila (⁰C) Lämpötila (⁰C) Kortteenlampi Kettulampi Kalaton Likolammit, länsi Likolammit, itä Hauklammi, länsi Hauklammi, itä Kuutinlampi, pohjoinen Rajalampi Kuutinlampi. Etelä Katajalampi Terrilampi Aitalahdenlampi Suolampi Kangaslampi,Tornio Kuva 4. Isoukonkorennon (Aeshna crenata) asuttamien lampien lämpötilajakauma (x-akseli) ja syvyys metriä (y-akseli). Lämpötila ja syvyys mitattiin 2012 ennen syystäyskierron alkamista 15 isoukonkorennon elinpaikalta. Lammet olivat todennäköisesti yhteydessä pohjavesiin, sillä niiden alusveden lämpötila oli helposti sekoittuvia matalia lampia lukuun ottamatta kylmää (noin 4 C 0 ). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 5

9 Isoukonkorennon elinympäristöt olivat pääosin varsin syviä suhteessa pieneen pinta-alaan (Kuvat 3 ja 4), eikä niissä yleensä ollut pintavesiyhteyttä puron tai ojan kautta toiseen vesistöön. Suppalampien eristäytyneisyys, pieni tilavuus, karuus ja talvella mahdollinen hapenpuute rajoittavat kalakantaa. Kalat syövät sudenkorentojen toukkia, minkä vuoksi kalaston puuttuminen tai vähäinen kalakanta on eduksi sudenkorentotoukkien eloonjäännille vesistössä (Morin 1984). Muitakaan selkärangattomia eläimiä ravintonaan käyttäviä petoja, kuten sammakoita ja sudenkorentoja syöviä lintuja, ei isoukonkorennon elinympäristössä esiinny tavallisesti kovin runsaasti. Niissä olosuhteissa isoukonkorennon vihollisten määrä on vähäisempi kuin esimerkiksi harjualueen alaosien suuremmissa ja rehevämmissä vesistöissä. Täysikasvuisena ja dominanttina sudenkorentolajina isoukonkorento voi saalistaa muita sudenkorentoja sekä akvaattisena toukkana että ilmassa elävänä aikuisena. Tällä saalistuksella voi olla isoukonkorennon ravinnon hankinnassa merkitystä, sillä niukkaravinteisessa elinympäristössä on lajin ravintona käyttämiä selkärangattomia eläimiä muutoin melko vähän. Suotuisa asema ravintoverkossa on edesauttanut isoukonkorennon sopeutumista alueen karuihin pohjavesivaikutteisiin harjulampiin. 3.3 ISOUKONKORENTOLAMPIEN MUU SUDENKORENTOLAJISTO Isoukonkorennon 21 havainnointipaikkoja asuttivat yleisesti (yli 70%) lajit Aeshna grandis, Leucorrhinia dubia, Aeshna juncea, Lestes sponsa, Aeshna subarctica ja Sympetrum danae. Melko yleisiä lajeja (70-35%) olivat Coenagrion johanssoni, Cordulia aenea, Libellula quadrimaculata, ja Leucorrhinia albifrons. Soilla elävät lajit (L.dubia, A. subarctica ja C. johanssoni) olivat tavallista yleisempiä isoukonkorennon elinpaikoilla (Taulukko 1). Yksilömäärältään runsaslukuisimmat lajit olivat isoukonkorennon asuttamissa lammissa L. sponsa, C. johanssoni ja S. danae (Liite 2) Sudenkorentojen yksilömäärät eivät kuitenkaan isoukonkorennon elinpaikoilla olleet suuria. Tämä on ymmärrettävää, sillä tutkitut elinympäristöt olivat pieniä, karuja ja yksipuolisia monien sudenkorentolajien elinympäristöiksi. Lisäksi territoriaaliset isoukonkorentokoiraat saalistivat ja karkottivat lampien rannoilta muita sudenkorentolajeja. Taulukko 1. Sudenkorentoyhteisöt isoukonkorennon 21 löytöpaikalla. Isoukonkorentojenhavaintojen yhteydessä nähtiin samanaikaisesti yhteensä 22 muuta sudenkorentolajia. Sudenkorentolajien jäljessä oleva luku esittää havaintopaikkojen kokonaismäärän isoukonkorennon löytöpaikoilta. Samanaikaisesti havaitut muut sudenkorentolajit on ryhmitelty yleisiin (>70%), melko yleisiin (70-35%), melko harvinaisiin (35-20%) ja harvinaisiin <20%) lajeihin. Yleiset yli 70% Melko yleiset 70 35% Melko harvinaiset 35 20% Harvinaiset alle 20% Aeshna grandis 20 Coenagrion johanssoni 13 Coenagrion hastulatum 7 Somatochlora flavomaculata 3 Leucorrhinia dubia 18 Cordulia aenea 13 Erythromma najas 6 Calopteryx virgo 3 Aeshna juncea 18 Libellula quadrimaculata 9 Somatochlora metallica 5 Leucorrhinia caudalis 2 Lestes sponsa 17 Leucorrhinia albifrons 8 Enallagma cyathigerum 4 Epitheca bimaculata 1 Aeshna subarctica 16 Calopterys splendens 4 Coenagrion pulchellum 1 Sympetrum danae 15 Sympetrum flaveolum 4 Sympetrum vulgatum 1 Orthetrum coerulescens 1 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013

10 Isoukonkorennon löytöpaikoilla (Kuva 5) harvinaisten ja melko harvinaisten lajien ryhmissä oli lentoajoiltaan ja elinympäristövaatimuksiltaan varsin erilaisia sudenkorentolajeja, joiden kohtaaminen aikuisen isoukonkorennon elinympäristössä vaikuttaa sattumanvaraiselta. Monet Kaakkois-Suomessa yleiset lajit, kuten Coenagrion hastulatum, Coenagrion pulchellum ja Erythromma najas olivat harvinaisia ja vähälukuisia isoukonkorennon asuttamissa lammissa. Erityisesti rehevien ruovikkolahtien lajisto oli Salpausselän harjualueella niukkaa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen järvien ja rannikon ruovikkolahdissa melko yleisinä elävät Coenagrion armatum, Ischnura elegans ja Leucorrhinia rubicunda jäivät havaitsematta. Kuva 5. Isoukonkorennon (Aeshna crenata) toukkanahka. Kuva: Esa Korkeamäki. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 7

11 Sudenkorentoyhteisön tuntemisesta voi olla hyötyä silloin, kun pyritään selvittämään, elääkö harvinainen laji jollain alueelta. Esimerkiksi luonnonsuojelun kustannustehokkuutta parannetaan keräämällä taustatietoja elinympäristöstä ja havaituista lajeista. Vesistöjen äärellä aikaisemmin havaitut sudenkorentolajit voivat ilmentää soveltuuko elinympäristö isoukonkorennolle. Tässä kartoituksessa ei minkään toisen sudenkorentolajin havaittu erityisen selvästi sitoutuneen isoukonkorennon elinympäristötyyppiin, mutta suolla eläviä sudenkorentolajeja havaittiin isoukonkorentolammissa verraten runsaasti. Isoukonkorennon elinympäristössä nähdään lajin lentoaikana yleensä muutama yleinen sekä muutama niukkaravinteista vettä tai suomaisia rantoja suosiva sudenkorentolaji. 3.4 HARVINAISET JA UHANALAISET LAJIT Kartoituksessa havaittiin joitain harvinaisia ja uhanalaisia lajeja (Liite 2). Isoukonkorennon elinpaikoilla havaittiin harvinaiset Epitheca bimaculata Pahalammelta ja Orthetrum coerulescens Pieni-Salminlammista, erityisesti Salminlampia yhdistävän puron ruokokasvustosta. Melko harvinaisen Brachytron pratensen toukkanahkoja löytyi Orilammelta sekä Alimmaiselta Terrilammelta, mutta niissä ei havaittu isoukonkorentoa. Brachytron pratensen ja esim. Leucorrhinia-suvun lajien lentoaika alkaa selvästi isoukonkorentoa aikaisemmin. Euroopan unionin yhteisön tärkeinä pitämistä lajeista direktiiviliitteen IV kuuluvat Leucorrhinia albifrons (sirolampikorento) löydettiin yhteensä 17 ja Leucorrhinia caudalis 8 lammelta. Näistä lammista kaikilla ei kuitenkaan löydetty isoukonkorentoa. Erityisesti sirolampikorentoa havaittiin odotettua enemmän, vaikka sen yksilömäärät olivatkin kaikissa lammissa erittäin pieniä (yhteensä 17 lammessa 35 yksilöä). Sekä II että IV direktiiviliitteeseen kuuluva Leucorrhinia pectoralis havaittiin Onkilammelta. 3.5 UKONKORENTOJEN SUKUPUOLIJAKAUMA Tässä kartoituksessa kerättiin toukkanahkoja koko ukonkorentojen kuoriutumisajan ja Aeshnasuvun lajien toukkanahkoja löydettiin yhteensä 258 yksilöä. Näistä 157 kpl (61 %) oli naaraspuolisia toukkanahkoja ja 101 kpl (39 %) oli koiraspuolisia toukkanahkoja (Kuva 6). Ukonkorentojen toukkanahat olivat rantaa kävellen helposti havaittavia, eikä naaras- ja koiraspuolisten toukkien kuoriutumisnahkojen löytöpaikoissa havaittu eroa. Näin ollen havaittu toukkanahkojen sukupuolijakauma voi melko luotettavasti kertoa lajien todellisen sukupuolijakauman tutkimusalueen lammissa. Toukkanahkat löydettiin lampien rannoilta, yleensä matalasta rantakasvillisuudesta. Tyypillinen kuoriutumispaikka oli matala, soistuva, mutta valoisa ranta. Aikuisten yksilöiden sukupuolisuhdetta ei huomioitu, sillä perinteisin kartoitusmenetelmin ei sukupuolijakaumasta saada luotettavaa arviota. On tunnettua, että aikuisvaiheessa sudenkorentonaaraiden havaitseminen on piilottelevampien elintapojen takia vaikeampaa kuin koiraiden. Tästä syystä aikuisten sudenkorentojen sukupuolijakauman todentamiseksi pitäisi soveltaa merkintä - jälleenpyynti -menetelmää. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013

12 Naaras Koiras Kuva 6. Aeshna-suvun ukonkorentojen kuoriutumisnahkojen sukupuolijakauma 44 kartoitetulta lammelta vuonna Naarasyksilöitä (sininen palkki ja musta numero) kuoriutui koirasyksilöitä (rasteroitu palkki ja punainen numero) enemmän. Naaraspuolisia toukkanahkoja löydettiin kaikilla tutkituilla ukonkorentolajeilla koiraita enemmän (Kuva 6). Saatu tutkimustulos on hieman epätavallinen, sillä sudenkorentopopulaatioissa on yleensä melko tasainen sukupuolijakauma (Corbet 1999). Sukupuolijakauma voi muuttua epätasaiseksi, jos olosuhteet ovat suosiollisempia jommankumman sukupuolen elossapysymiselle ja lisääntymiselle. Tällöin populaation vähemmistösukupuoleen kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskimäärin enemmistösukupuolta tehokkaammin (Hardy 2002). Kartoituksessa aikuisia isoukonkorentokoiraita havaittiin samanaikaisesti yhdellä lammella vain 1-10 yksilöä. Sukukypsinä dominantit isoukonkorentokoiraat usein jakoivat lampien sopivat rantakaistaleet reviireihin, josta ne häätivät pois oman ja muiden lajien sudenkorentoja. Tämän aggressiivisen käyttäytymisen takia saattoi suuri osa kuoriutuneista isoukonkorentokoiraista joutua levittäytymään uusiin elinympäristöihin, minkä on todettu heikentävän sudenkorentoyksilön eloonjääntiä. Sen sijaan isoukonkorentonaaraat pysyttelivät munintaa lukuun ottamatta kauempana rantaviivasta, eikä elinympäristön pieni koko näyttänyt rajoittavan yhtä paljon niiden esiintymistä. Sukupuolijakauma tutkittiin kuitenkin vain yhden vuoden kuoriutumisnahoista, ja sukupuolijakauma voi vuosien välillä vaihdella. Tämän kartoituksen perusteella ei voi kovin hyvin arvioida, miksi ukonkorentonaaraita kuoriutui 2012 koiraita enemmän, sillä myös monet demografiset, ekologiset ja geneettiset tekijät vaikuttavat populaatioiden sukupuolijakaumaan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 9

13 3.6 ISOUKONKORENNON SUOJELU Isoukonkorento on harvinaisuutensa ja elinympäristönsä puolesta erityinen laji Suomessa (Kuva 7). Sillä ei kuitenkaan ole maassamme uhanalaisluokituksen tai luontodirektiivin erityistä suojaa. Isoukonkorennon suojelemiseksi tarvitaan vielä lisää tietoa lajin elintavoista. Kartoituksessa havaittiin, että lajin kanta on melko elinvoimainen sen vahvimmilla esiintymispaikoilla. Toisaalta suppea levinneisyys, populaatioiden pieni koko ja erikoistuminen tietynlaisiin pienikokoisiin elinympäristöihin, voivat ilmentää lajin herkkyyttä häviämiselle ja ihmisen toiminnalle. Esimerkiksi kalojen istuttamista isoukonkorennon lisääntymispaikoille tulisi välttää. Myös maankäytöstä johtuva rehevöityminen, ojitukset, tiehankkeet, soranotto ja rantarakentaminen voivat vaarantaa lajin säilymistä Salpausselän harjualueella. Kuva 7. Isoukonkorennon elinympäristöä. Likolammit, Kuva Esa Korkeamäki. Usein tehokkain tapa turvata harvinaisten ja uhanalaisten lajien populaatioita on tuntea ja suojella niiden olemassa olevat elinympäristöt. Isoukonkorennon suojelun kannalta keskeisintä on turvata alueen suppalampien ja pohjavesien luonnontilaisuus. Vaikka vesi- ja metsälaki turvaavat alle yhden hehtaarin suuruisten lampien luonnontilaa, voi metsätalous lisätä valumavesien kautta harjulampien rehevöitymistä. Kartoituksessa havaittiin, että Tuohikotin lähellä sijaitsevan 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013

14 Likolammit - nimisten kolmen lammen isoukonkorentokanta oli poikkeuksellisen runsaslukuinen. Erityisesti eteläisimmällä pienellä Likolammella (Kuva 7) havaittiin runsaasti lajin toukkanahkoja ja aikuisia yksilöitä. Myös Repoveden kansallispuistoon kuuluvat Hauklammit olivat kartoituksen perusteella isoukonkorentojen merkittävimpiä lisääntymispaikkoja. Lisäksi arvokkaiksi elinympäristöiksi osoittautuivat Suolampi, Pieni Salminlammit, Aitalahdenlampi, Mäntymäenlampi ja Aittosuo. Nämä Salpausselän elinympäristöt tulisi suojella ja jättää mahdollisimman luonnontilaisiksi. KIITOKSET Kiitokset Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiölle sekä Kymenlaakson kulttuurirahastolle tutkimuksen tukemisesta. VIITTEET Corbet, P.S. 1999: Dragonflies: Behaviour and Ecology of Odonata. Harley Books. Hämäläinen, M. 2008: Ukonkorennot crenata ja maxima-hieman historiaa. Crenata 1: Suomen sudenkorentoseuran vuosijulkaisu. Korkeamäki, E. & Jokinen, S. 2001: Kaakkois-Suomen uhanalaiset ja harvinaiset sudenkorennot, elinympäristöt ja suojelu. Alueelliset ympäristöjulkaisut 217. Morin, J. 1984: The impact of fish exclusion on the abundance and species composition of larval odonates: Results of short-term experiments in North Carolina farm ponds. Ecology65: Valle, K., J. 1940: Kaksi sudenkorentolampea. Suomen hyönteistieteellinen Aikakauskirja 6:7-13. Hardy, I. C. W. 2002: Sex rations Concept and Research Methods. Cambridge University Press. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/

15 LIITE 1 Isoukonkorennon (Aeshna crenata) kartoituspaikat, niiden sijainti, korkeus merenpinnasta ja pintaala. Taulukon yläosaan on ryhmitelty paikat, joissa isoukonkorento havaittiin, ja alaosaan ne missä sitä lajia ei havaittu. Isoukonkorentohavainto Latitude Lognitude MPY Pinta-ala m2 Havainnoitsija Katajalampi, Repoveden kp (Lapinsalmi) , Petri Parkko Likolammit, itäisin lampi , Esa Korkeamäki Likolammit, läntisin lampi , Esa Korkeamäki Likolammit, eteläisin pienin lampi ,6 750 Esa Korkeamäki Suolampi, Harjulammen länsi--puoli, Viisari , Esa Korkeamäki Kangaslampi, Tornio , Esa Korkeamäki Rajalampi, Repoveden kansallispuisto , Petri Parkko Kuutinlammit eteläisempi, Repoveden kp , Petri Parkko Kuutinlammit pohjoisempi, Repoveden kp , Petri Parkko Hauklammit W, Repoveden kp , Petri Parkko Hauklammit E, Repoveden kp , Petri Parkko Keskimmäinen Terrilampi, Repoveden kp , Petri Parkko Ylimmäinen Terrilampi, Repoveden kp , Petri Parkko Kettulampi , Antti Rissanen Pahalampi , Antti Rissanen Kortteenlampi , Antti Rissanen Salminlammit, Pieni Kaakkoinen , Esa Korkeamäki Aitalahdenlampi, Majantie , Esa Korkeamäki Mäntymäenlampi, Jaala, Huhdasjärvi , Petri Metsälä Aittosuo, Jaala, Huhdasjärvi , Petri Metsälä Kalaton, Jaala , Petri Metsälä Ei havaittu isoukonkorentoa Latitude Lognitude MPY Pinta-ala m2 Pyörälampi, Tuohikotin lounaispuolella , Onkilampi, Tuohikotin lounaispuolella , Kynsilampi, Tuohikotin lounaispuolella , Likolampi , Pieni Kalatonlampi, Koisonlammen länsipuolella, Mikkelintie , Orilampi, Mikkelintien varressa, Vainikka , Särkilampi, Tornio , Sumpsilmä,Pieni-Salajärven e-puolen pikkulampi , Kullaanlähteet, Vuolenkoski , Tervalampi, Vuolenkoski ,3 800 Kalaton, Lehmilammin e-puolen pikkulampi , Kalalampi, Heinistö , Alimmainen Terrilampi, Repoveden kp , Pahanropakon Saukkolammit, Luoteinen pikkulampi, Jaala, Uimila , Pömppeli-Nahkala, Jaala, Uimila , Jänislampi, Jaala, Uimila, ,0 250 Keilaslampi, Jaala, Uimila , Kaakkolampi, Vuolenkoski , Ollinpalava, Jaala , Salminlammit, Iso luoteispuolinen , Ylä-Kangaslampi, Jaala , Ala-Kangaslampi, Jaala , Uurtinlampi, Repoveden kansallispuisto ,8 6800

16 LIITE 2.1 LAJIT , kaikki hav Pyörälampi Onkilampi Kynsilampi Likolampi Pieni Kalatonlampi Orilampi Katajalampi Likolammit, itä Likolammit, länsi Likolammit, etelä Suolampi Kalaton Kalalampi Kangaslampi Särkilampi Calopteryx splendens Calopteryx virgo Lestes sponsa Ischnura elegans Erythromma najas Coenagrion hastulatum Coenagrion johanssoni Coenagrion pulchellum Enallagma cyathigerum Platycnemis pennipes Brachytron pratense Aeshna juncea Aeshna subarctica Aeshna crenata Aeshna grandis Cordulia aenea Somatochlora metallica Somatochlora flavomaculata Epitheca bimaculata Othetrum coerulescens Leucorrhinia dubia Leucorrhinia rubicunda Leucorrhinia pectoralis Leucorrhinia albifrons Leucorrhinia caudalis Libellula quadrimaculata Sympetrum flaveolum Sympetrum danae Sympetrum vulgatum Yhteensä yksilömäärä

17 LAJIT , kaikki hav Sumpsilmä Kullaanlähte Tervalampi Rajalampi Kuutinlammit, etelä Kuutinlammit, pohj. Hauklammit, länsi Hauklammit, etelä Alin Terrilampi Kesk. Terrilampi Ylin Terrilampi Pahanr. SaukkoKettulampi Pömppeli Na Jänislampi Calopteryx splendens Calopteryx virgo Lestes sponsa Ischnura elegans Erythromma najas Coenagrion hastulatum Coenagrion johanssoni Coenagrion pulchellum Enallagma cyathigerum Platycnemis pennipes Brachytron pratense Aeshna juncea Aeshna subarctica Aeshna crenata Aeshna grandis Cordulia aenea Somatochlora metallica Somatochlora flavomaculata Epitheca bimaculata Othetrum coerulescens Leucorrhinia dubia Leucorrhinia rubicunda Leucorrhinia pectoralis Leucorrhinia albifrons Leucorrhinia caudalis Libellula quadrimaculata Sympetrum flaveolum Sympetrum danae Sympetrum vulgatum Yhteensä yksilömäärä LIITE 2.2

18 LIITE 2.3 LAJIT , kaikki hav Keilaslampi Kaakkolampi Pahalampi Ollinpalava Korteenlammit Salminlammit, Iso Salminlammit, PieniAitalahdenMäntymäenlampi Aittosuo Ylä KangaslaAla KangaslamKalaton UurtinlamYHTEENSÄ Calopteryx splendens Calopteryx virgo Lestes sponsa Ischnura elegans Erythromma najas Coenagrion hastulatum Coenagrion johanssoni Coenagrion pulchellum Enallagma cyathigerum Platycnemis pennipes Brachytron pratense Aeshna juncea Aeshna subarctica Aeshna crenata Aeshna grandis Cordulia aenea Somatochlora metallica Somatochlora flavomaculata Epitheca bimaculata Othetrum coerulescens Leucorrhinia dubia Leucorrhinia rubicunda Leucorrhinia pectoralis Leucorrhinia albifrons Leucorrhinia caudalis Libellula quadrimaculata Sympetrum flaveolum Sympetrum danae Sympetrum vulgatum Yhteensä yksilömäärä

KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON

KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 239/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT

Lisätiedot

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen

Lisätiedot

TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013

TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013 TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 222/2014 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Lintulahdet Life

Lisätiedot

SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON

SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 240/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1

Lisätiedot

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2004

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2004 1 / 6 8.10.2011 21:49 korento.net Vuosi 2004 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot

Lisätiedot

SUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA

SUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA 2 Suomen sudenkorentoseuran julkaisuja CRENATA Vol 3 1/2010 SUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA Matti Hämäläinen SUMMARY The discovery of Finnish dragonflies: a chronological list. The history of the

Lisätiedot

Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007

Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 Sahlbergia Vol. 13: 13 25, 2007 13 Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 Sami Karjalainen Karjalainen, S. 2007: Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 [New provincial

Lisätiedot

K iehtovan koreat korennot

K iehtovan koreat korennot Kiehtovan koreat korennot Sudenkorennot kuuluvat kauniiseen kesäpäivään. Sellofaanisiivet auringossa välkehtien ne jahtaavat hyönteisiä ja toisiaan. Sopivan kumppanin etsimisen ja kilpailijoiden hätistelemisen

Lisätiedot

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006 1 / 5 8.10.2011 21:50 korento.net Vuosi 2006 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011

Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011 Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011 Pekka Saikko & Timo Metsänen 31.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

SUDENKORENNOT. Tuulahdus hirmuliskojen maailmasta

SUDENKORENNOT. Tuulahdus hirmuliskojen maailmasta Matti Hämäläisen kirjoittama sudenkorentoja käsittelevä luku (s. 72 75) kirjassa Suomen luonto: Eläimet Selkärangattomat Weilin+Göös, Helsinki. (1998). SUDENKORENNOT Sudenkorennot ovat vesien äärillä eläviä

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan

Lisätiedot

Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys Sami Luoma

Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys Sami Luoma LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys 2008 Sami Luoma Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys

Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys 1(8) M U I S T I O 14.10.2010 Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys Marko Nieminen, Petro Pynnönen ja Pekka Sundell 1. Johdanto Työn tavoitteena

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017

Lisätiedot

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä

Lisätiedot

Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen

Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 21.11.2015 c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 a1 17200 Vääksy phly@phly.fi Johdanto Suomen

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017 Markluhdanlahden luontoselvitys 2017 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013. Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012. Petro Pynnönen

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013. Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012. Petro Pynnönen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013 Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012 Petro Pynnönen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013 Petro Pynnönen Vanhankaupunginlahden

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

luontoselvitys Petri Parkko

luontoselvitys Petri Parkko 2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen

Lisätiedot

Kullaan vedet. Kunnostus ja käyttö. Santtu Ahlman. Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi

Kullaan vedet. Kunnostus ja käyttö. Santtu Ahlman. Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö Santtu Ahlman Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö KULLAAN VEDET Painettu PEFCsertifioidulle paperille Taitto,

Lisätiedot

VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi

VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi 2014 VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi Petri Parkko 8.5.2014 1. Selvityksen taustoja Tämä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012

Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012 Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012 Mikko Suonio 29.9.2012 Kannen kuva: Pajusirkku Annilanselän Kuivalahdella Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alue... 2 3 Aineisto

Lisätiedot

Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013

Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013 Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013 Mikko Suonio 30.9.2013 Kannen kuva: Vesikasvillisuutta Kuonanjärvellä Vehkaojan edustalla Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alueet...

Lisätiedot

TUUSULAN KAAVA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2009

TUUSULAN KAAVA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2009 TUUSULAN KAAVA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Jouhisarantie, Gustavelund, Anttilanranta, Ridasjärventie, Halkivaha III Sirkka-Liisa Helminen Kirsi Jokinen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2009 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa

Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa Uhanalaisuusarvioinnin tulosten julkistamisseminaari 1.12.2010, Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne 1. Mitä biologiset kokoelmat ovat?

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi

Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi 1. Tausta Viitasammakkoja (Rana arvalis) on Helsingissä kartoitettu useissa eri hankkeissa ja tietämys alueen

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI

LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kartoitusalue ja menetelmät 3. Tulokset 4. Johtopäätökset 5. Kirjallisuus 6. Kuvia kohdealueelta 7.

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.

Lisätiedot

Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu. rakennuksissa

Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu. rakennuksissa Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu Rakennusperinnön hoito ja korjausrakentaminen 13.-14.4.2010 Lepakoiden suojelu Suomessa tavattu 13 lajia rauhoitettuja ripsisiippa luokiteltu erittäin

Lisätiedot

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Virtaus pohja- ja pintaveden välillä määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Hydrologian iltapäivä 5.11.2014, SYKE Suomen Hydrologinen yhdistys Pertti Ala-aho, Pekka Rossi, Elina Isokangas

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.4.2013 COM(2013) 239 final 2013/0127 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen

Lisätiedot

Suomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN.

Suomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN. Suomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN. Yleistietoa sudenkorennoista Sudenkorennot ovat rantojen kaunottaria, korumaisia lentotaitureita, joiden historia ulottuu dinosauruksia kauemmaksi, 325 miljoonan

Lisätiedot

Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa

Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Ramboll Finland Oy Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä luontoselvitys 2007 Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA 040 5149403 www.kotkansiipi.fi

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002 1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi 3.4.

Matematiikan tukikurssi 3.4. Matematiikan tukikurssi 3.4. Neliömuodot, Hessen matriisi, deiniittisyys, konveksisuus siinä tämän dokumentin aiheet. Neliömuodot ovat unktioita, jotka ovat muotoa T ( x) = x Ax, missä x = (x 1,, x n )

Lisätiedot

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue Suunnitelma SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU 1. Hankkeen tausta ja perustelut Vähä Leppijärvi on pienehkö, reilun kymmenen hehtaarin kokoinen järvi Siikaisten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot

Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Suunnittelupalvelut 2009 HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma HIRVAAN osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt

Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoituksista yleisesti 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien

Lisätiedot

Vesijärven ötököitä. kasveja

Vesijärven ötököitä. kasveja Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan

Lisätiedot

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Simo K. Kivelä, 15.4.2003 Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Aksioomat Luonnolliset luvut voidaan määritellä Peanon aksioomien avulla. Tarkastelun kohteena on

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS

LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Lahden seudun ympäristöpalvelut Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 7.8.2015 Viite 1510017839 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015

KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI VIRRANPUISTO LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI VIRRANPUISTO LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.5.2015 Viite 1510017219_B IISALMEN KAUPUNKI VIRRANPUISTO LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4. Koe 8.5.0 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot)

Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Ensimmäisiä tuloksia SETUKLIM-hankkeesta (Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot) Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto Milla Johansson, Ilmatieteen laitos 5.3.2012 Osa 1: Kylmien ja lämpimien kuukausien

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Kuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty 0 0 5 1 5 10 2 15 8 3 23 6 4 29 4 5 33 -

Kuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty 0 0 5 1 5 10 2 15 8 3 23 6 4 29 4 5 33 - Harjoitukset 1 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. Oheisessa taulukossa on esitettynä kuluttajan saama hyöty kuntosaliharjoittelun kestosta riippuen. a) Laske taulukon tyhjään

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen

Lisätiedot

201 Ylipääsemätön jyrkänne 202 Hiekkakivijyrkänne

201 Ylipääsemätön jyrkänne 202 Hiekkakivijyrkänne Kalliot ja kivet Kalliojyrkänteet kuvataan pohjapiirroksen mukaisesti taitekohtaa seuraten. Jyrkänteiden kuvaaminen antaa tärkeätä tietoa vaarallisuudesta ja kulkukelpoisuudesta, kartanlukukohteista sekä

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos Korjauksia 2016.09.01

Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos Korjauksia 2016.09.01 Veneilijän merenkulkuoppi I Saaristonavigointi 12 painos Korjauksia 2016.09.01 Sivu 13. Esimerkissä esitetyn paikan latitudi pitää olla 63 55,90 N Sivu 18. Korjaa kolmas ranskalainen viiva arvo, E (itään)

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu

Lisätiedot

Keitä he olivat? Suomen sudenkorentolajien nimenantajat ja nimiin ikuistetut henkilöt

Keitä he olivat? Suomen sudenkorentolajien nimenantajat ja nimiin ikuistetut henkilöt 18 Suomen sudenkorentoseuran julkaisuja CRENATA Vol 8 1/2015 Suomen sudenkorentoseuran julkaisuja CRENATA Vol 8 1/2015 19 Keitä he olivat? Suomen sudenkorentolajien nimenantajat ja nimiin ikuistetut henkilöt

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot