vilkku Tampereen kaupungin henkilöstölehti 7/2007 Palaute ruokkii luovuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vilkku Tampereen kaupungin henkilöstölehti 7/2007 Palaute ruokkii luovuutta"

Transkriptio

1 vilkku Tampereen kaupungin henkilöstölehti 7/2007 Palaute ruokkii luovuutta 1

2 PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 2007 SISÄLTÖ Pieniä onnistumisen hetkiä ARI JÄRVELÄ Sain juuri käteeni uunituoreen ensi vuoden budjettikirjan. Vaikka kyseessä on työurani 21. budjetti ja 14. budjetti Tampereella, sen hypistely tuntuu yhtä hyvältä kuin aina ennenkin. Suuri määrä työtä on takana ja yksi etappi taas saavutettu. Meistä jokainen kaipaa työssään vastaavia pieniä onnistumisen hetkiä. Isotkin asiat onnistuvat kun ne suunnitellaan ja jaetaan pienempiin osiin, joiden eteen ponnistellaan. Budjettikirjan tekeminen on hyvä esimerkki pienemmistä kokonaisuuksista, jotka yhteistyöllä kootaan yhteen. Tähän työhön on osallistunut useita kymmeniä ihmisiä ja heillä kaikilla on ollut oma tärkeä roolinsa. Kirjaa tehdään taloussuunnitteluprosessin ympärillä. Sen laadinta aloitetaan jo keväällä kuntalaisten sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tekemillä linjauksilla. Tämän jälkeen konsernihallinto sekä tilaajat ja tuottajat neuvottelevat talousarvion sisällöstä ja lopulta koko työ kootaan yhteen pormestarin talousarvioehdotukseksi. Budjettikirjan tekemiseen osallistuu konsernin ja toimintayksiköiden johtoa sekä talous-, strategia-, henkilöstö-, suunnittelu- ja toimistotehtävissä toimivia henkilöitä kaikista konsernihallinnon ryhmistä ja -yksiköistä, hyvinvointipalveluista, yhdyskuntatuotannosta, palvelukeskuksista ja liikelaitoksista. Päävastuun osien yhteen kokoamisesta kantaa talous- ja strategiaryhmä. Ryhmän sisällä kirjan päätoimittajana toimii taloussuunnittelupäällikkö, jonka vastuulla on kirjan synnyttäminen ja kaiken sujuminen yksityiskohtineen. Budjettikirjan avulla kaupunkistrategiaa jalkautetaan ja taloutta, toimintaa ja varainkäyttöä ohjataan kaupunginvaltuuston toivomaan suuntaan. Ensi vuoden uutuutena myös liikelaitoksille ja tytäryhteisöille asetetaan tavoitteita ja konserniohjausta terävöitetään. Talouslukujen osalta budjettikirja on laadittu suhdannehuipulla. Sekä verorahoitus että toimintamenot kasvavat ennätysvauhdilla. Rahoituslaskelmassa investoinnit ovat tuloihimme nähden liian suuret ja kaupunki velkaantuu lisää. Kaiken kaikkiaan taloutemme on kuitenkin hyvässä kunnossa. Kaupungin henkilöstön osalta budjettikirjaan ei sisälly yllätyksiä. Kuntalaisten palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan kohtuudella, vaikka palkkakustannukset ensi vuonna nousevatkin ennätyksellisesti. Toimintamallin uudistaminen jatkuu ja toivottavasti sen eteen tehty suuri työmäärä tuottaa lisää onnistumisen hetkiä. Pienistä onnistumisen hetkistä kannattaa kiittää. Yksi talousarviokirja on jälleen laadittu ja sen ohjausvoimaa mitataan tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia talousarviokirjan laadintaan osallistuneita hyvästä työstä ja toivon pieniä onnistumisen hetkiä meidän jokaisen työpäivään! 2 Pääkirjoitus 3 Vuoden 2008 budjetti esittelyssä 4 Puheenvuorossa Päivi Sillanaukee 6 Kahva parantaa tietoturvaa 6 Looran kuulumisia 6 Langaton Tampere auttaa myös kaupungin henkilöstöä 8 Lastensuojelulaki muuttuu 10 Ilkka Kivilahti valmistui laitoshuoltajaksi oppisopimuksella 12 Opettaja Virve-Viola Virtanen on elokuun luovis 13 Dynamot liikkeellä 14 Museovastaavat tiedottavat kouluilla museoiden toiminnasta 15 Henkilöstökassa tiedottaa 15 Mitä kahvitauolla tapahtuu? 18 Suojalkapallo opetti yhteistyötä 18 Halo tiedottaa 19 Imurilla haetaan työntekijöitä ja työpaikkoja 20 Tampereen kaupunginarkisto 70-vuotias Juha Yli-Rajala johtaja talous- ja strategiaryhmä 2 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Ensimmäisen luokan opettaja Virve-Viola Virtanen opastaa oppilastaan Jusef Hasdhia. Taustalla Anniina Mäntynen. OSOITTEENMUU- TOKSET omalle palkanlaskijalle.

3 TEKSTI Raija Lindell KUVA Ville Saha Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvio on rakennettu kaupunginhallituksen linjausten mukaan. Kasvun ja muutoksen budjetiksi nimetyssä talousarviossa tuloslaskelma on kaupunginhallituksen tekemien muutosten jälkeen 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin tulorahoitus riittää lähes poistojen kattamiseen. Pormestari Timo P. Nieminen julkisti ensi vuotta koskevan budjettiesityksensä lokakuun lopussa. Kaupunginhallitus käsitteli pormestarin esitystä marraskuun 5. päivä ja teki sen verran muutoksia, että pormestarin esittämästä nollatuloksesta lipsuttiin. Muun muassa TKL:n bussivuorojen ostoon kaupunginhallitus lisäsi euroa ja keskustan kevyenliikenteen väyliin euroa. Tampereen on viime vuosina pelastanut alijäämäisiltä budjeteilta verotulojen suosiollinen kasvu. Veroprosentti säilyy ensi vuonna ennallaan 18,0 prosentissa, ja Nieminen muistuttaakin, että se on Espoon ja Helsingin jälkeen edullisin suurten kaupunkien vertailussa. Kaupungin kokonaismenot ovat ensi vuonna arviolta 1 418,8 miljoonaa euroa. Investointien kokonaismäärä on arviolta 140,1 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten osuus on hieman yli puolet. Tampereen toiminnan ja talouden kehitys noudattaa kuntien yleistä kehitystä. Pormestari Timo. P. Niemisen mukaan tamperelaiset voivat suhtautua ensi vuoteen rauhallisin mielin, sillä kaupunki pystyy tarjoamaan riittävän asialliset palvelut ja olosuhteet. Palvelutarpeiden ja velvoitteiden kasvuun kyetään palkkakustannusten noususta huolimatta vastaamaan kohtuullisesti. Erityisenä painopisteenä on terveyden ja toimintakyvyn sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, joiden resursseja lisätään suhteellisesti eniten. Verotulojen odotetaan vuosittain kasvavan noin 5 6 prosenttia taloussuunnitelmakauden ajan. Kaupunginhallituksen budjettiesitys käsiteltiin kaupunginvaltuustossa marraskuun 12. päivä, eikä tässä lehdessä ole painoaikataulun vuoksi viimeisimpiä tietoja valtuuston budjettipäätöksistä. Haasteena tulevat investoinnit Ensi vuoden talousarvion rahoituslaskelma kertoo kuitenkin kasvavan kaupungin ongelmista selviytyä suurista investointitarpeistaan. Kaupungin investointimenot kasvavat vuoteen 2007 verrattuna 14 prosentilla. Talousarviossa jatketaan suurten yhdyskuntarakentamisinvestointien, Ratinan ja Vuoreksen alueiden, toteuttamista. Myös Hämpin Parkin sekä Särkijärven eritasoliittymän rakentamiseen on varauduttu. Kaupungin tulorahoitus riittää kattamaan vain 60 prosenttia investoinneita ja loppuosa rahoituksesta hoidetaan käyttämällä kassavaroja ja ottamalla uuttaa velkaa, Nieminen kertoo. Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikköä mietityttää menojen kasvu. Menojen kasvun hallinta on todella vaikeaa. Jos kehitys jatkuu tämän suuntaisena, odotettavissa on vaarallinen kuilu tulojen ja menojen välillä. Kun näin vahvan talouskasvun aikana emme kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella, se on ongelma. Kunnallistaloudessa tuppaa olemaan Kasvun ja muutoksen budjetti 2008: Palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan kohtuullisesti Ensi vuoden budjetissa suuria investointikokonaisuuksia on esimerkiksi yhdyskuntarakentamisessa, jossa liikenneväylien ja viheralueiden vaatimiin investointeihin varaudutaan yhteensä 39,2 miljoonalla eurolla. 3

4 Keskeiset tunnusluvut: JORMA RAJAMÄKI 4 niin, että kaikki menee mitä tulee, harmittelee johtaja Juha Yli-Rajala talous- ja strategiaryhmästä. Männikkö painottaa, että lainaa ei voi lisätä loputtomasti ja liiallinen velkaantuminen on estettävä. Hän perustelee varovaisuuttaan sillä, että kaupunki joutuu ottamaan uutta lainaa noin 33 miljoonaa euroa. Kaikkiaan velka yhtä tamperelaista kohden kasvaa euroon (v.2006: 1058 euroa). Esimerkiksi Turussa lainaa oli v asukasta kohden euroa ja Helsingissä euroa. Uuden velan lisäksi kaupunki joutuu turvautumaan kassavaroihin. Budjettiesitys heikentää kaupungin maksuvalmiutta noin 19 miljoonalla eurolla. Talousarvio toteuttaa kaupunkistrategiaa Pormestarin ensimmäinen talousarvioesitys on valmistettu kaupungin uuden toimintamallin pohjalta ja se toteuttaa kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteisiin pyritään kuuden ydinprosessin avulla. Talousarvioesityksessä ydinprosesseille on puolestaan annettu vuositavoitteet ja ydinprosesseihin käytettävissä olevat määrärahat. Rahojen käytöstä ja palvelujen järjestämisestä vastaavat tilaajat. Tuottajat puolestaan huolehtivat siitä, että kaupunkilaiset saavat sitä, mitä tilaajat heille ostavat. Ydinprosesseja on kuusi: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kaupunkiympäristön kehittäminen. Asukasluku Veroprosentti 18,0 Vuosikate 83,4 milj. euroa Poistot 85,0 milj. euroa Tilikauden tulos 1,6 milj. euroa Investoinnit, netto 138,7 milj. euroa Talousarvion vaikutus maksuvalmiuteen 19,4 milj. euroa Pitkäaikaisten lainojen muutos 33,1 milj. euroa Lainamäärä 241,6 milj. euroa Vuosikate % poistoista 98,2 Investointien tulorahoitusprosentti 60,0 Lainat euroa/asukas Toimintamenot ydinprosesseittain ilman liikelaitoksia ja palvelukeskuksia Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 6 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 9 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 25 % Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 32 % Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 14 % Kaupunkiympäristön kehittäminen 8 % Konsernihallinto 6 % Henkilöstökulut 2008 yhteensä 612,8 milj. euroa (Vuonna ,7 milj. euroa) Konsernihallinto, varamäärärahat ja rahastot 28,3 milj. 4,6 % Ulkoiset liikelaitokset 71,7 milj. 11,7 % Sisäiset liikelaitokset 72,4 milj. 11,8 % Palvelukeskukset 7,7 milj. 1,3 % Hyvinvointipalv. kehitt. yksikkö 12,6 milj. 2,1 % Yhdyskuntatuotanto 13,5 milj. 2,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 178,8 milj. 29,2 % Sivistyspalvelut 227,7 milj. 37,2 % Kustannusten ja toimintatapojemme läpinäkyvyys on selvästi paremmalla tolalla nykyään kuin esimerkiksi vuonna 2004, sanoo palvelutuotantojohtaja Päivi Sillanaukee puheenvuorossaan. Puheenvuorossa Päivi Sillanaukee palvelutuotantojohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut Uudessa tilaaja tuottajamallissa ongelmaksi ovat osoittautuneet riittämättömät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Lisäksi jo tämän vuoden budjettia ja tilausta tehtäessä tiedettiin joidenkin alueiden, kuten laitoshoidon tilaussumman olevan riittämätön sopimuksessa edellytettyyn paikkamäärään ja henkilöstömitoitukseen nähden. Tämän on laitoshoidon johtokuntakin keväällä sopimusta hyväksyessään todennut. Onkin varsin tekopyhää edellyttää johtamisen ja prosessien tehostamista täysipainoisesti, jos 7000 henkilön ja noin 300 miljoonan euron kokoisessa organisaatiossa eivät talouden seurannan ja henkilöstön hallinnoinnin järjestelmät toimi. Se johtaa nykivään, hätäisten säästötoimenpiteiden tekemiseen loppuvuodesta, koska vasta silloin ennusteet alkavat näyttää, mikä budjetin toteuma todellisuudessa on. Kaksi kolmas-

5 Kaikkien yhteinen päämäärä: Tamperelaisille hyviä palveluja kustannustehokkaasti osaa vuodesta pitäisi siis johtaa sokkona. SAP-tuotannonohjausjärjestelmä on vasta sisäänajovaiheessa ja henkilöstöä koskevat tiedot ovat edelleen lukuisissa eri järjestelmissä, jotka eivät toimi keskenään yhteen ja antavat ristiriitaisia ja puutteellisia koosteita. Laitoshoidossa on tänä vuonna esimerkiksi perattu vakanssi vakanssilta käsin ja eri järjestelmiä vertaillen tietoja siitä miten ja kenen palkat kirjautuvat kaupungin tason palkkabudjetoinnin perustana olevaan järjestelmään. Puutteita on löytynyt, joten ei ole ihme, että laitoshoidon palkat ovat jo vuosia ylittäneet niille budjetoidun summan. Konserninhallinnosta on helppoa sysätä syyt tuotannon johtajille ja lähiesimiehille, mutta en pidä sitä oikeudenmukaisena tässä vaiheessa toimintamallimme uudistusta. Reilumpaa olisi myöntää, että konserninhallinnon vastuulla olevat järjestelmät ja toimintamallimme nyt vain ovat vielä kesken ja hakea rakentavassa ilma piirissä tapoja yhdessä hallita tilannetta ja budjettia. Nämä ovat paikkoja, joissa mitataan myös kunnan työnantajaimagoa. Sote tuottaa valtavan määrän laadukkaita palveluita kuntalaisille ja on siksi syystä ollut kaupungin suurin menoerä. Kuitenkin talouspuolen henkilöstöä on ollut vain muutama. Sivistyspuolella ja liikelaitoksissa taas on perinteisesti ollut jokaisessa yksikössä yksi tai useampi talousosaaja. Ei ihme, että soten kustannukset eivät ole olleet samoin tiedossa, budjetoitavissa ja hallittavissa kuin muilla toimialoilla. Kustannusten ja toimintatapojemme läpinäkyvyys on selvästi paremmalla tolalla nykyään kuin mitä oli esimerkiksi vuonna Myös lähiesimiesten valtuuksia ja vastuita on lisätty. Viime vuonna vanhan mallisessa järjestelmässä sosiaali- ja terveystoimi muilta kuin sairaanhoitopiirin osalta pysyi budjetissaan. Toki toteuma sisälsi esimerkiksi laitoshoidon osalta ylityksiä mutta vastaavasti oli myös budjettinsa alittaneita yksiköitä. Tänä vuonna tässä uudessa tilaaja tuottaja-mallissa viime vuoden sosiaali- ja terveystoimen budjetti on jaettu kuuteen eri osaan tilaajan ja tuottajan kesken: kolmelle eri tilaajalautakunnalle ja kolmelle eri tuotannon johtokunnalle, jotka eivät ole edes toistensa vastinpareja. Jokaisella näistä on vastattavanaan oma budjettinsa. Viime vuonna budjetin alittaneet ja ylittäneet kohteet ovat näissä hajallaan. Ongelmallisin tuotannon puolella on laitoshoidon tuotantoalue, jolle jäi perinnöksi viime vuodelta kolmen miljoonan euron vaje. Tilaaja tuottaja-mallin yksi ehdoton hyvä puoli on se, että saamme lisättyä läpinäkyvyyttä. Budjetin ja sopimusten tekeminen on paljon mielekkäämpää, kun kustannukset tunnetaan jo sopimusvaiheessa eikä vasta jälkikäteen tilinpäätösten yhteydessä. Silloin poliitikot ja kaupunkilaiset saavat tietoa siitä, mitä eri palvelut milläkin laatutasolla maksavat ja miten pärjäämme vertailuissa muihin samojen palve luiden tuottajiin. Tämä on siis vielä kesken. Ehdottaisin, että turhalta ja turhauttavalta tuntuva keinotekoinen ja vanhanaikainen vastakkainasettelu tilaaja vastaan tuottaja tai konsernin talous- ja henkilöstöjohto vastaan tuotanto loppuisi. Kaikilla meillä on yhteisenä päämääränä saada tampere laisille hyviä palveluja kustannustehokkaasti ja motivoituneen henkilöstön tekeminä. Kaiken lisäksi olemme samaa konsernia, kaikki saman pormestarin alaisia. Aikamoinen savotta on jo takana, mutta vielä on kehitettävää ja tehostettavaakin. ARKISTOKUVA VILLE SAHA 5

6 VILLE SAHA Käyttäjätunnusten hallinta automatisoituu Tampereen kaupungilla on yli työntekijää, joista noin 12000:lla on vähintään yksi sähköinen käyttäjätunnus johonkin ohjelmaan. Tunnusten tekeminen ja ylläpitäminen eri järjestelmissä eri henkilöiden toimesta teettää paljon työtä ja kustannuksia. Lisäksi henkilöistä on useissa eri ohjelmissa toisistaan poikkeavaa tietoa. Kirjavia käyttöoikeuskäytäntöjä ja niiden hallintaa selvitetään IAM-projektissa, jossa ovat mukana Tampereen tietotekniikkakeskus (TIO) ja tietohallinto. IAM lyhenne tulee englanninkielen sanoista Identity and Access Management. Sanoilla tarkoitetaan sähköisen identiteetin, käyttöoikeuksien ja pääsynvalvonnan hallintaa. Tarkoituksenamme on yhtenäistää ja selkeyttää tunnuksiin liittyviä toimenpiteitä ja tietoja, kertoo tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. Nyt esimerkiksi työsuhteen alkaessa käy usein niin, että työntekijä törmää tunnusten hakemisen vaikeuteen. Myös työsuhteen päätyttyä tai toimenkuvan muuttuessa saattavat joidenkin ohjelmien käyttöoikeudet jäädä poistamatta. Ohjelmien pääkäyttäjiä ja käytäntöjä on paljon, jolloin inhimillisten virheiden määrä kasvaa, eikä tieto välttämättä kulje tarkoitetulla tavalla. 6 KAHVA parantaa tietoturvaa Tuttavallisemmin tulevaa järjestelmää ja sen toteutusprojektia kutsutaan KAHVA:ksi. Kahvassa parannetaan tietoturvaa. Tavoitteenamme on säästää kustannuksissa sekä lisätä tehokkuutta käyttäjätunnusten hallintaan. Eri järjestelmissä olevat henkilöiden tiedot pitäisi saada pysymään ajan tasalla, Sulonen toteaa. Järjestelmän toimittajaksi valittiin Enfo Partner Oy, joka toteuttaa järjestelmän Novell Identity Manager ja Novell Access Manager tuotteilla. Järjestelmän tarkempi suunnittelu ja käyttöönottaminen on jo aloitettu. Aluksi järjestelmään liitetään seuraavat ohjelmat: SAP, Windows-tunnus ja sähköposti, uusi intranet-portaali (Loora), uusi dokumenttien hallintajärjestelmä (Donna), sisäinen puhelinluettelo (Sinfo), kulunvalvonta- ja työaikajärjestelmä (Timecon), TIO:n työnohjausjärjestelmä (Peregrine) ja matkalaskujärjestelmä (Travel). Uusi järjestelmä tulee välittämään kaupungin kaikkien työntekijöiden yhteystietoja ja käyttöoikeusmuutoksia. Aikatauluista ja muutoksista käyttöoikeuskäytännöissä tiedotetaan tarkemmin projektin edetessä. Vielä asia ei aiheuta muutoksia tunnuskäytäntöihin. Langaton Tampere on TEKSTI Matti Wacklin Langaton Tampere antaa mahdollisuuden internetin käyttöön missä tahansa ilman kiinteää linjaa. Elokuun lopulla virallisesti avattu Langaton Tampere tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kaupungin työntekijöille. Se on yksi elementti vapaaehtoisen liikkuvan työn edistämisessä. Ketään ei pakoteta langattoman yhteyden käyttäjäksi, muistuttaa tietohallintojohtaja Teppo Sulonen. Hän on Langattoman Tampereen idean isiä. Sulonen teki ensimmäisen luonnoksen hankkeesta lautasliinaan TIO:n poikien kanssa työmatkalla Barcelonassa kaksi vuotta sitten. Kaupungin työntekijän näkökulmasta se antaa parhaimmillaan joustavan mahdollisuuden irrottautua työpöydästä, jos tarve niin vaatii. Esimerkiksi kehittyvä yhteistyö naapurikuntien kanssa lisää liikkumista. Sulonen korostaa kuitenkin, että pelkkä langattomuus ei takaa mitään. Kaupungin strategiassa liikkuvan työn edistämiseen kuuluu

7 Looran avulla kohti avointa viestintää Nykyiseen koko kaupun - gin henkilöstön intraan verrattuna Loora tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet paitsi tiedon jakamiseen myös vuoro vaikutteiseen viestintään. Loorassa pyritään aktivoimaan henkilöstöä tiedon ja osaamisen jakamiseen, keskustelemaan sekä tekemään yhdessä. Loorasta eli ensi vuonna käyttöön otettavasta uudesta intrasta tulee kaupungin henkilöstölle tärkein sisäisen viestinnän sähköinen väline. Tavoitteena on, että suurin osa työntekijästä käyttää työssään Looraa joko välittömästi tai välillisesti. Nykyisellä intralla on noin 8500 käyttäjää. Looraan käyttäjiä saadaan nykyistä enemmän muun muassa siksi, että Looraa voi käyttää myös muualta kuin kaupungin sisäverkosta. Käyttäjien määrää lisää myös se, että Looran kautta päästään käsiksi muihin työhön liittyviin järjestelmiin. Nykyiseen intraan verrattuna Loora tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet paitsi tiedon jakamiseen myös vuorovaikutteiseen viestintään. Loorassa pyritään aktivoimaan henkilöstöä tiedon ja osaamisen jakamiseen, keskustelemaan sekä tekemään yhdessä. Pormestarin yhteysjohtajan Kirsi Kosken mukaan uudesta intrasta pitää ottaa kaikki saatavissa oleva hyöty irti: Toivon, että kaikkialla kaupunkiorganisaatiossa Loora mielletään koko henkilöstön yhteiseksi työvälineeksi. Uudessa toimintamallissa tiedon jakaminen ja viestinnän avoimuus ovat entistä tärkeämpiä. Esimerkiksi yksiköiden omat intrasivut ovat avoimet paitsi yksikön omalle henkilöstölle myös kaikille niille, jotka työnsä puolesta tietoja tarvitsevat. Looran myötä saamme toivottavasti uudenlaista avointa organisaatiokulttuuria. Loora on nimenomaan tarkoitettu tiedon ja osaamisen jakamiseen, Kirsi Koski sanoo. Hyvä väline myös esimiesviestintään Tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki viestintäyksiköstä sanoo, että myös esimiesten kannattaa huomioida Looran tuomat mahdollisuudet. Hyvä esimies hyödyntää intraa sekä tietojen välittämiseen että omana tiedon lähteenään. Sisäinen viestintä on johtamisen väline, ja Loora tuo uudenlaiset mahdollisuudet myös esimiesviestintään. Omilla Loora-sivuilla voi henkilöstölle muun muassa kertoa yhteisistä tavoitteista, motivoida väkeään, antaa ohjeita, sitouttaa sekä käydä vuoropuhelua. On kuitenkin muistettava, että intra ei koskaan korvaa kasvokkaisviestintää, Rajamäki sanoo. Looran sisällön tuottajien ja päivittäjien verkostoa on kerätty syksyn ajan. Lähes kaikki yksiköt ovat jo nimenneet omat Loora-toimittajansa. Loora-toimittajat tekevät kaikille yhteisiä sivuja intran ns. sisältökanaviin sekä yksikön omia intrasivuja eli ns. välilehteä. Heille järjestetään talven aikana koulutusta, jossa opastetaan paitsi sisällön tuottamista Looraan myös sitä, miten verkkoon kirjoitetaan hyvää ja ymmärrettävää tekstiä. Ensimmäinen yhteinen koulutustilaisuus on juuri tämän lehden ilmestymisen aikoihin eli 16.marraskuuta Metsossa. Tavoitteena on, että Looran avulla päästään myös eroon massiivisista sähköpostijakeluista ja postia kuormittavista liitetiedostoista. Loora ja dokumenttien hallintajärjestelmä Donna korvaavat jatkossa myös Outlookin kansiot. Lisätietoja Loora-projektista löytyy intrasta osoitteesta väline liikkuvaan työhön myös se, että parhaillaan kehitteillä oleva uusi intranet LOORA saadaan näkymään tarvittaessa myös työntekijöiden kannettavalle tai kotikoneelle. LOORA tulee käyttöön ensi maaliskuussa. Myös sähköpostia ja omia operatiivisia järjestelmiä voidaan käyttää kotona, puistossa, rautatieasemalla tai melkeinpä missä tahansa, missä on tukiasemia. Jälleen on tietysti kyse vapaaehtoisuudesta, Sulonen painottaa. Hän sanoo, että intranetin kotikäytössä pitää ratkaista tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Käyttöoikeudet ja siihen liittyvä tunnistaminen voidaan hoitaa teknisillä tuotteilla. Niiden toimittajaa ei ole vielä valittu. Tukiasemaverkko kasvaa koko ajan Kaupungille Langaton Tampere tarjoaa helpon tavan jakaa nettiyhteyksiä julkisiin tiloihin, kouluihin ja kirjastoihin. Sillä voidaan välittää tietoa matkailijoille ja muille kaupungissa vieraileville. Langaton Tampere, joka on luonteeltaan avoin yhteisö, voi olla myös väline yritysten verkostoitumiseen ja yritysten yhteistyöhön kaupungin kanssa. Sen avulla voidaan kehittää uusia julkisia palveluita. Langattoman Tampereen taustalla on kaupunki ja sen Luova Tampere -projekti. Toteuttajina ovat Professia Oy ja sen kumppanit. Teppo Sulonen sanoo, että Langattoman Tampereen laajentuminen koko kaupungin ja Pirkanmaan kattavaksi on riippuvainen kaupunkilaisten ja yritysten aktiivisuudesta. Mitä enemmän on tukiasemia, sen kattavampi verkko on. Jo nyt Tampereen ytimessä tukiasemaverkko on niin tiivis, että internetin langaton käyttö on mahdollista miltei kaikkialla keskustassa. Sulonen arvelee, että vuodenvaihteeseen mennessä Tampereella on jo lähes 1000 tukiasemaa. Lisätietoja liittymisestä, tunnuksista ja muista käytännöistä sekä Langattoman Tampereen ajantasainen tukiasemakartta löytyy osoitteesta 7

8 Koulutus valmistaa uuteen lastensuojelulakiin TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVAT Ville Saha Lastensuojelulain uudistuminen ensi vuoden alussa tuo velvoitteita yhä useammalle lasten kanssa työskentelevälle kaupungin työntekijälle. Ilmoitusvelvollisuus laajenee esimerkiksi nuorisotoimeen. Uusi laki korostaa ehkäisevää lastensuojelua ja yhteistyötä. Tampere varautuu muutoksiin monipuolisella koulutuksella. Sen on haluttu tavoittavan kaikki ne, joita laki koskee. Tässä koulutustyöryhmä on myös onnistunut. Osallistujia on syksyn ja kevään aikana lähes tuhat. Kaikki ilmoittautuneet eivät ole mahtuneet mukaan, mutta heille työryhmä lupailee uusintoja. Koulutusohjelman ovat suunnitelleet johtava sosiaalityöntekijä Raija Kannisto, erityissosiaalityöntekijä Katriina Uotila, vastaava koordinaattori Kirsi Koponen, lakimies Sanna Kuoppala ja lakimies Vuokko Ylinen. Koulutuksessa on mukana väkeä myös lastensuojelun seutukunnista. Painotuseroja on tehty osallistujien mukaan, he kertovat. Lastensuojelutyö on niin lakisidonnaista, että muutokset täytyy tuntea, Kannisto huomauttaa. Uusi laki velvoittaa lastensuojelun asialle varsinaista lastensuojelutyötä tekevien lisäksi esimerkiksi päivähoidon, nuorisotoimen, perhetyön, terveydenhoidon, neuvolan, koulun, koulujen aamu- ja iltapäiväkerhojen sekä perheneuvolan työntekijät. Ehkäisevän työn lisäksi näiden tulee puuttua asiaan epäillessään, että lasta tai nuorta on kohdeltu kaltoin tai hänen tilanteensa vaatii muuten selvittämistä. Se merkitsee käytännössä lastensuojeluilmoituksen tekemistä eli Tampereella aluesosiaaliaseman tai Paussin sosiaalityöntekijälle ilmoittamista. Maailma ja työtavat ovat muuttuneet, Kannisto kiteyttää. Lastensuojelun tarve on kasvanut, ja perheiden ongelmat ovat monimutkaistuneet. Koulutus käy läpi lain tavoitteita ja sisältöä: lastensuojeluasian vireillepanoa ja päätöksentekoa, suojelutarpeen selvittämistä, sijaishuoltoa, työntekijöiden velvollisuuksia, salassapitosäännöksiä ja yhteistyötä. Asioita luodataan myös asiakkaan näkökulmasta. Koulutus on äärettömän hyvä. Saa tukea ja vahvistusta omille ajatuksille sekä lisää rohkeutta ottaa esille näitä asioita myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Uudistus selkiyttää toimintamallia. Kaltoinkohtelutapauksia on onneksi hyvin vähän, Villilän neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja Anne Anturaniemi arvioi. Koulutus on hyödyllistä. Uusi laki on kyllä ollut meillä jo luettavissa, mutta tämä on seikkaperäisempää ja antaa esimerkkejä. Ilmoituskynnyksen madaltuminen on mielestäni loistava asia lapsen etua ajatellen, vaikka kestää varmaan hieman, ennen kuin niin tullaan toimimaan, Kissanmaan perhetukikeskuksen ohjaaja Heini Lehto sanoo. Työpaineita tiedossa Ylinen pitää uutta lakia haasteena yhteistyön kehittämiselle. Toki moniammatillisuus on tuttua ennestään. Tampereella asetettiin jo vuonna 2005 sosiaalityöntekijän työrukkaseksi asiantuntijaryhmä, jonka uusi laki nyt määrää kuntiin. Se antaa tukea ja kannanottoja lastensuojelun toteuttamisessa. Kannistoa arveluttavat uudistuksen vaatimat voimavarat. Lastensuojeluilmoitus on käsiteltävä seitsemän päivän kuluessa ja selvitys lastensuojelun tarpeesta tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Kiireellinen lastensuojelun apu pitää järjestää heti. Ilmoitusten määrää oletettavasti kasvaa. Uskon, että työntekijöillä on halu ja kyky toimia uuden lain mukaan, mutta heillä on myös huoli siitä, miten sen mukaisessa laajuudessa pystytään toimimaan, Kannisto toteaa. Sosiaalityöntekijä Sirpa Hirvonen aprikoi samaa. Muutos tietää työpaineita meille. Yhteistyötä ja vastuuta todella tarvitaan. Koulutusohjelmaan on kytketty vaikuttavuuden arviointi, josta vastaa vs. tutkimussihteeri Marko Nurminen. Osallistujilta kysytään heidän odotuksiaan ja mielipiteitään koulutuksesta. Työryhmä hioo niiden pohjalta ohjelmaa ja pohtii, mitä tarvitaan lisää ja keille. Palaute on ollut lähinnä myönteistä. 8 Selkiyttää toimintaa Laki tähtää asiakkaan oikeusturvan parantamiseen, varhaiseen puuttumiseen ja suunnitelmallisuuteen. Se muuttuu vastaamaan nykyaikaa.

9 Koulutusohjelma on kerännyt salit täyteen Tampereen kaupungin ja seutuyhteistyökuntien työntekijöitä perehtymään uuteen lastensuojelulakiin. Koulutusta on edelleen luvassa niille, jotka eivät vielä ole mahtuneet mukaan. Tampereen malli toimii lastensuojelussa Lapsen kaltoinkohteluun puuttumisesta on saatu Tampereella hyviä kokemuksia pari vuotta sitten laaditun moniammatillisen toimintamallin pohjalta. Se kertoo niin sosiaalityöntekijöille kuin esimerkiksi terveydenhuollon tai päiväkotien henkilökunnallekin miten toimia, kun herää epäilys lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Stakesin suosituksiin perustuvaa mallia esiteltiin lastensuojelulain koulutuksessa lokakuussa. Poliisin toimintaan malli ei ole sinänsä tuonut uutta. Sen merkitys on siinä, että ongelmat on tunnistettu paremmin. Se antaa kaikille tahoille menettelytapaohjeen. Nähdäkseni tätä kautta asioita on tullut enemmän tutkintaan, rikosylikomisario Ilkka Laasanen Tampereen poliisista arvioi. Vuokko Ylinen (vas.), Raija Kannisto, Sanna Kuoppala, Katriina Uotila ja Kirsi Koponen ovat suunnitelleet uuteen lastensuojelulakiin pohjautuvan koulutuskokonaisuuden. Marko Nurminen vastaa koulutuskyselystä. Vastaava koordinaattori Kirsi Koponen painotti, että työntekijän ei tarvitse jäädä miettimään, pitääkö ilmoitus tehdä, kun huoli lapsesta on herännyt. Hänen tulee ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Tämä arvioi lastensuojelun ja muiden toimien tarpeellisuuden. Uusi laki velvoittaa sosiaalityöntekijää tekemään tutkintapyynnön poliisille epäillystä rikoksesta, josta seuraa vähintään kaksi vuotta vankeutta. Myös lievemmistä rikoksista, esimerkiksi lievästä pahoinpitelystä hänellä on oikeus ilmoittaa poliisille, lakimies Sanna Kuoppala kertoi. Poliisiin voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun mietitään onko asia sellainen, että sitä kannattaa tutkia. Salassapitovelvollisuus väistyy, jos tilanne vaatii suoria toimenpiteitä. Tutkinta voi tuoda tärkeää näyttöä, jos se päästään tekemään heti. Tutkintapyynnön voi tehdä kuka tahansa, jos tilanne on tarpeeksi akuutti, Laasanen evästi. Lastensuojelu- ja rikosprosessit ovat erillisiä. Sosiaalitoimi ei tutki rikoksia eikä hae syyllisiä, erityissosiaalityöntekijä Katriina Uotila tähdensi. Rikosylikomisario Ilkka Laasanen arvioi, että toimintamallin ansiosta kaltoinkohteluongelmia on tunnistettu paremmin. Myös yhteistyökumppanit ovat tulleet helpommin tutuiksi. Rohkeutta lisää Kaikki eivät vielä tunne toimintamallia. Terveyskeskuslääkäri Sari Manninen arveli, että puuttumattomuudessa voi joskus olla kyse eräänlaisesta torjunnasta, koska kyse on vastenmielisistä asioista. Mannisen mukaan terveyskeskuslääkäri kohtaa kaltoinkohtelutapauksia onneksi harvoin. Epäilyttäviä ovat esimerkiksi alle yksivuotiaiden murtumat ja alle 5-vuotiaiden kylki- tai olkamurtumat. Koulukuraattori Mira Kumpulan mukaan se, miten tieto kouluissa kulkee, riippuu paljon koulun kulttuurista ja rehtorista. On opettajia, jotka pitävät asiat sisällään eivätkä halua tai tiedä, miten niihin puuttua. Koulussa on totuttu siihen, että kuraattori on se, joka toimii. Opettajat tarvitsevat rohkaisua, Kumpula totesi. Nämä ovat kuohuttavia asioita. Jos viranomaisella ei ole kokemusta, on hyvä käyttää konsultaatiota ja yhteistyön mahdollisuutta, lastenpsykiatri Merja Mäki neuvoi. Hän työskentelee Tays:n lastenpsykiatrian työryhmässä, joka tekee lasten oikeuspsykiatrisia tutkimuksia poliisin virka-apupyynnöstä. Monenlaiset oireet kertovat Sekä Mäki että Tampereen perheneuvolan lastenpsykiatri Taru Valtamo muistuttivat, että lapsen kaltoinkohtelusta voivat kertoa monenlaiset oireet. Joskus asia voi paljastua lapsen puheesta. Ärtyvyys, väkivalta, itsetunto-ongelmat, vetäytyvyys, passivoituminen, ahdistuneisuus, masennus, kehitysviivästymät, oppimisongelmat, painajaiset, Valtamo listasi mahdollisia merkkejä. Väkivallan sivustaseuraajaksi joutuminen kotona on hänen mukaansa lapselle lähes yhtä haitallista kuin itse sen kohteeksi joutuminen. Mäki puolestaan kertoi, että seksuaalisella hyväksikäytöllä on erityisen vakavia vaikutuksia lapseen, jos hyväksikäyttäjä on läheinen. Näin on myös, jos siihen liittyy mm. aggressiivisuutta ja uhkailua. Lisätietoja: Toimintamallin käsikirja löytyy internetistä: 9

10 Koukkuniemen ensimmäinen miespuolinen laitoshuoltaja valmistui oppisopimuksella Ilkka Kivilahti on valmis TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ville Saha Pyyhitkö Maire itse pölyt? Laitoshuoltaja Ilkka Kivilahti, 45, saa kysymykseensä myöntävän vastauksen Maire Pajulalta, jonka huonetta kaksikko yhteistyössä siivoaa. Kaikesta näkee, että Kivilahti herättää luottamusta. Sitä ei heikennä edes sukupuoli. Mies on harvinaisuus laitoshuoltajien joukossa. Se, että Kivilahti on nyt Koukkuniemen dementoituvien asukkaiden osasto 16:n työntekijä, on Urpula-talon vastaavan osastonhoitajan Sirkka-Liisa Hietalan ja oppisopimuskoulutuksen ansiota. Tein Koukkuniemessä lyhytaikaisia sijaisuuksia kahdeksisen kuukautta, mutta ymmärsin, ettei muutaman päivän pestien varaan voi rakentaa elämäänsä. Parisen vuotta sitten Sirkka-Liisa lupasi, että saan vakituisen laitoshuoltajan paikan, jos teen oppisopimuksella tutkinnon valmiiksi. Kivilahti tarttui haasteeseen, joka lupasi ammatin ja vakituisen työpaikan 20 vanhuksen osastolla. Hän sai tutkintonsa valmiiksi syyskuussa ja vakituinen työsuhde alkoi marraskuun alussa. Ilman oppisopimusta opiskelu olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Sain opiskella normaalilla palkalla. Tämä oli erinomainen ratkaisu minun kannaltani. Teoria koetteli opiskelijaa Runsaan puolentoista vuoden koulutukseen kuului kymmenen viikon teoriajakso. Lopun ajan Kivilahti työskenteli osastolla ohjaajansa laitoshuoltaja Susanna Illokosken opastamana. Hän perehtyi muun muassa vaatehuoltoon, siivouksen nikseihin, viherkasvien Maire Pajulan ja Ilkka Kivilahden yhteistyö sujuu mutkattomasti. Tällaisella osastolla kukaan ei voi olla ulkopuolinen, sillä vuorovaikutus asukkaiden kanssa on välttämätöntä. 10 Ilkka Kivilahti on Koukkuniemen ensimmäinen vakituinen miespuolinen laitoshuoltaja. Hän suosittelee laitoshuoltajan työtä myös muille miehille. Ensin pitää kuitenkin ratkaista suhde siivoamiseen.

11 tarttumaan myös rättiin hoitoon ja tietysti yhteistyöhön osaston asukkaiden kanssa. Tällaisella osastolla ei kukaan voi olla ulkopuolinen. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa on välttämätöntä. Kivilahti sanoo, että etenkin teoriajakso otti alussa lujille. Hän oli ollut edellisen kerran oppikirja kädessä runsaat parikymmentä vuotta sitten. Lukeminen ja muistaminen tuntuivat raskaammalta kuin nuorena, mutta päätin taistella. Käytännön harjoittelusta selviydyin hyvin. Se oli mielenkiintoista ja innostavaa. Rakennusmies vaihtoi alaa Ilkka Kivilahti teki vielä 1990-luvun puolivälin jälkeen perinteisiä miesten töitä. Hän oli rakennusalan sekatyömies. Sain tarpeekseni ja otin lopputilin. Mietin samalla, että mitä seuraavaksi. Halusin työhön, joka on lähellä ihmistä. Kivilahti kouluttautui pitkän työttömyysjakson jälkeen kotipalvelu- ja vammaishoidon avustajaksi vuonna Koulutukseen kuului harjoittelu kehitysvammaisten hoitokodissa. Se ei kuitenkaan ollut työ, johon hän halusi. Sitten tie vei Jyväskylän sotainvalidien sairaskotiin veteraanien avustajaksi. Huomasin nopeasti, että viihdyn vanhusten kanssa. Kivilahti muutti Jyväskylästä Tampereelle ja sai potilasavustajan tilapäistöitä Koukkuniemestä. Lyhyen työttömyysjakson jälkeen hän pääsi tekemään laitoshuoltajan sijaisuuksia. Kivilahti on Koukkuniemen ensimmäinen vakituinen miespuolinen laitoshuoltaja. Työskentely naisvaltaisessa työpaikassa ei ole ongelma miehelle, joka aiemmin haki leipänsä toisesta ääripäästä. Rakennusalahan on yhä miehinen linnake. Rakennuksilla työ oli lankun pyörittämistä eikä lankku osaa vastata. Vaikka Koukkuniemessä työ on välillä psyykkisesti ja fyysisesti raskasta, täällä pääsee lähelle ihmistä ja näkee heti työnsä tuloksen. Kivilahti suosittelee vilpittömästi laitoshuoltajan työtä myös muille miehille. Ensin pitää kuitenkin ratkaista suhde siivoamiseen, jota etenkin vanhan sukupolven miehet ovat pitäneet naisten työnä. Kun menin kotipalvelussa veteraanimiesten koteihin, monet heistä ihmettelivät, että kuinka mies voi tehdä tällaista työtä. Asenteet ovat onneksi kuitenkin muuttuneet. Nyt ei ole enää selkeästi naisten ja miesten töitä. Oppivainen poika tuo Ilkka, vakuuttaa Susanna Illokoski huumorimielellä. Oppisopimus on mainio vaihtoehto Ilkka Kivilahden esimerkki osoittaa, että oppisopimus on mainio tapa saada pätevää henkilökuntaa. Jos saamme vakansseja, käytämme tätä työssä oppimisen vaihtoehtoa ilman muuta tulevaisuudessakin. Koukkuniemen Urpula-talon vastaava osastonhoitaja Sirkka-Liisa Hietala on tyytyväinen uuteen laitoshuoltajaan, joka on otettu työpaikalla vastaan erinomaisesti. Oppisopimuksen avulla voidaan saada työntekijöitä, jotka tavallaan itse kasvatamme talon tavoille. Ilkan tapauksessa koko työyhteisö saa paljon myös häneltä. Hän on kyseenlaistanut monia työtapoja ja tuonut meille uutta. Hietala muistuttaa, että Kivilahden tuoma miesnäkökulma monipuolistaa vaihtoehtoja. Myös Kivilahtea työhön opastanut, jo seitsemän vuotta osastolla laitoshuoltajana työskennellyt Susanna Illokoski kiittää nykyistä kollegaansa. Ilkka on reilu, kiltti ja sympaattinen. Lisäksi hänellä on myös ideoita oman työnsä kehittämiseen. Hän sopii hyvin vaativaan vanhustyöhön. Kaikesta näkee, että mummut tykkäävät hänestä. Illokoski arvelee, että Kivilahti on oivaltanut dementoituneiden osaston työn luonteen. Työ osastolla, jonka asukkaiden keski-ikä on runsaasti yli 80 vuotta, on vaativaa. Vuorovaikutus vanhusten kanssa on tärkeää. Siivouksen sekä ruoka- ja vaatehuollon lisäksi laitoshuoltaja osallistuu miljöön luomiseen. Sillä rakennetaan viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta. Työ on lopulta hyvin monipuolista ja siinä saa toteuttaa itseään. 11

12 Opettaja Virve-Viola Virtanen kannustaa lapsia olemaan taiteilijoita TEKSTI Mirva Tuusa KUVAT Ville Saha Opettaja Virve-Viola Virtanen nimettiin elokuussa kuukauden luovikseksi Luova Tampere -ohjelman ja Radio 957:n organisoimassa kisassa. Virtanen tekee muun muassa luonnenukkeja, joille hän keksii jopa luonteen, nimen ja historian. Kun astuu opettaja Virve- Viola Virtasen luokkahuoneeseen Härmälän koulun Rantaperkiön toimipisteessä, on pakko pysähtyä hetkeksi ihmettelemään. Korkean huoneen vaaleita kiviseiniä peittävät ekaluokkalaisten askartelemat kuvataidetyöt, kirjaesittelyt, Virtasen tekemät pienet tietoiskut ja henkilökuvat, vaakunat ja monet muut pienet taideteokset. Eivätkä ne ole seinillä vain kauniin ulkonäkönsä vuoksi. Mielestäni on hirveän tärkeää, että lapset oppisivat, mikä on Tampereen vaakuna, mikä Suomen vaakuna ja kuka on perustanut Tampereen. Näitä käytännön ihan jokapäiväisiä asioita, Virtanen selittää ja viittaa kohti seinustaa, jolta löytyy muun muassa Tampereen pormestarin kuva. Vuosien varrella olen huomannut, että varsinkin pojat ovat innokkaita tutkimaan näitä tekstejä, kun oppivat lukemaan, jatkaa 36 vuotta opettajana työskennellyt Virtanen. Innostava henkilö Virtaselle luovuus, kädentaidot, innostaminen ja kannustaminen ovat tärkeitä asioita. Se näkyy niin luokkahuoneessa kuin opetuksessakin. Ja se on syy, jonka takia tummatukkainen ensimmäisen luokan opettaja valittiin elokuun luovaksi tamperelaiseksi. Luova Tampere -ohjelma ja Radio 957 perustelivat valintaansa sillä, että Virtanen on luova, idearikas ja lahjakas opettaja, joka saa oppilaiden luovuuden kukoistamaan. Innostava ja luovuuteen kannustava henkilö, joka nauttii itsekin kuvataiteista ja käsitöistä ja pyrkii tuomaan sen osaksi kouluympäristöä, sanotaan diplomissa. Virtaselle itselleen luovan tamperelaisen -titteli tuli täytenä yllätyksenä. Hän nauraa, ettei tiennyt koko jutusta yhtään mitään, ennen kuin sai syyskuun alkupuolella puhelinsoiton Luova Tampere -ohjelmasta. 12 Lapsille luovuuden avaimiksi riittävät vaikkapa pelkkä kynä, paperi ja kannustava aikuinen, sanoo Virve-Viola Virtanen. Opettajan neuvoa kysymässä Milla-Maria Hurme (vas.), Josefina Vikström ja Ronja Lahtinen.

13 Jälkeenpäin sitten kuulin, että vävy oli ilmoittanut minut nettilomakkeella mukaan jo huhtikuussa. Sinä olet taiteilija Mutta miten luovuus sitten näkyy opetuksessa ja miten se saadaan oppilaissa kukoistamaan? Kysymys on vaikea, mutta Virtaselta vastaus tulee nopeasti. Hän kertoo, että esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla askarrellaan aina niin sanotuilla sukkelilla saksilla, ilman apuviivoja. Matematiikan tunnilla puolestaan korostetaan, että oikeaan lopputulokseen voi päästä monella eri tavalla. Minulle luovuus tarkoittaa sitä, ettei toista toisten juttuja, vaan tekee asioista oman näköisiään, ilman kaavoihin kangistumista, Virtanen sanoo. Opetustyössäkin hän kannustaa oppilaita miettimään asioita itse ja tekemään omalla tavalla. Aina kun lapset kysyvät, saanko tehdä niin tai näin, sanon että sinä olet taiteilija ja sinä päätät. Mieti, mikä sinusta tuntuu kivalta. Palaute ja kannustaminen ovat luovuuden ruokkimisessa ensiarvoisen tärkeitä. Myöskään oikeanlaisten tekniikoiden opettamista ei pidä väheksyä: kun osaa perusasiat, voi myös soveltaa. Kädentaidot tärkeitä Luovuutta ja käsillä tekemistä Virtanen oppi arvostamaan jo lapsena. Omat vanhempani ovat olleet kädentaitajia, ja sain lapsena maalata, naulata, piirtää, suunnitella ja sommitella. Into tekemiseen on säilynyt. Virtanen kertoo, että hän rakastaa piirtämistä ja kaikenlaisia askartelujuttuja. Pari vuotta sitten hän alkoi tehdä luonnenukkeja. Nuket tehdään napinläpiä myöten itse, ja niille keksitään jopa luonne, nimi ja historia. Virtanen myös ompelee ja kutoo. Ideoita Virtanen kertoo ammentavansa koko ajan ympäriltään. Hän katselee, kuuntelee, tekee muistiinpanoja ja kehittelee. Usein ideat tulevat, kun kävelen koulusta kotiin. Sitten mietin, mitä materiaaleja minulla täällä koululla on ja miten voisin ideaa käyttää. Yhdyskuntatuotannon dynamot latautuivat Juupajoella TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen Kaupunkiympäristön kehittämisen prosessin yksiköiden dynamot virkistäytyivät ja latautuivat lokakuun lopulla Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Mukana oli 55+ -ikäisiä dynamoita niin tuottajapuolelta katu- ja vihertuotannosta, suunnittelupalveluista ja viranomaispalveluista sekä kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköstä. Sää suosi dynamopäivää, jonka antiin oltiin muutenkin tyytyväisiä. Maanrakennuspäällikkö Hannu Haapalainen toi katu- ja vihertuotannon terveiset dynamoille. Katu- ja vihertuotannon henkilöstöstä on 24 dynamoita eli 96 henkilöä. Dynamoilla on paljon osaamista, tietoa ja kokemusta sekä yleensä ymmärrystä työelämästä ja ennen kaikkea elämästä, Haapalainen totesi. Hannu Haapalainen kehotti dynamoita pitämään huolta itsestään syömällä terveellisesti, liikkumalla ja nukkumalla hyvin. Jokainen on vastuussa omasta itsestään, mutta myös esimiehen tuki on tärkeää. Tänään on hyvä hetki pysähtyä kuuntelemaan omia tuntemuksia sekä liikkua yhdessä muiden dynamojen kanssa. Riitta Saarinen johdatteli esityksessään dynamoita käymään läpi muutokseen liittyviä tuntoja. Esityksestä sai varmasti jokainen eväitä ja vinkkejä työssä ja muutoksessa jaksamiseen. Dynamopäivänä otettiin rennosti, tutustuttiin toisiin ja vaihdettiin kuulumisia. Lisäksi laulettiin karaokea ja tanssittiin, saunottiin, uitiin sekä tutustuttiin paikan historiaan, taiteeseen, pihapiiriin ja arboretumiin. Ensimmäinen, tuolloin vielä yhdyskuntapalvelujen, dynamopäivätapahtuma toteutettiin marraskuussa Vuoden 2005 dynamopäivä vietettiin Ellivuoressa ja vuoden 2006 dynamopäivä Virroilla. Tänä vuonna dynamo päivä järjestettiin yhdyskuntatuotannon yksikköjen voimin, mutta prosessin tilaajankin dynamot mahtuivat mukaan. Kiitokset Lämmin kiitos teille kaikille, jotka niin monin tavoin muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Eini Kari Kotihoito Länsi 1 Suuret kiitokset muistamisesta! Pertti Rantamäki Naistenlahden voimala Lämpimät kiitokset menneiden vuosikymmenten yhteistyöstä Hatanpään sairaalassa ja unohtumattomasta läksiäisjuhlasta Hatanpään kartanossa. Tuomo Sulkava Apulais ylilääkäri urologian ja kirurgian erik.lääk. Martti Kianta Osastonlääkäri kirurgian erik.lääk. Tiesitkö Kerro minkälainen on hyvä esimies Minkälainen on mielestäsi hyvä esimies? Mitä odotat esimieheltä? Hyvän esimiehen ominaisuuksia kysytään kaupungin henkilöstöltä kyselyssä, johon voit vastata intrassa 23. marraskuuta saakka. Hyvän esimiehen ominaisuuksien kuvaus on osa kaupunkistrategiaan liittyvää esimiestyön mallia, jota henkilöstöyksikkö on laatimassa. Mallin avulla pyritään tukemaan esimiestyötä ja selventämään esimiehen toimintakenttää. 13

14 Koivistonkylän koulun 6. luokka tutustui opettajansa Minna Hämäläisen kanssa Vapriikin Jadeprinsessa-näyttelyyn. Vitriinissä prinsessa Dou Wanin jadepuku, jossa on opas Kerbo Kallosen mukaan 700 grammaa kultalankaa ja 2160 jadelevyä. 14 Museovastaava innostaa koululuokat vierailulle kaupungin museoihin TEKSTI Minna Pajunen KUVA Ville Saha Tampereen kouluissa toimii tällä hetkellä noin 70 museovastaavaa eli opettajia, jotka tiedottavat museoiden tapahtumista ja toiminnasta opettajainhuoneessa. Museovastaavien toiminta aloitettiin kouluilla noin kolme vuotta sitten ja tarkoitus oli, että jokaisessa koulussa olisi yksi museovastaava. Toiminta on saanut runsaasti myönteistä palautetta kouluilta ja koululaiskävijöiden määrä on lisääntynyt museoissa merkittävästi. Näyttelyt ovat tamperelaisille koululaisille ilmaisia, joten museovierailu on helppo järjestää, jos opettaja innostuu asiasta, kertoo Vapriikin tiedottaja Tähtitalvikki Poikajärvi. Museoiden tiedottajat lähettävät museovastaaville tiedotteet tulevista näyttelyistä ja koululaisille suunnatusta erityistoiminnasta, ja opetusmateriaalia, jota museoissa valmistetaan koululaiskävijöitä varten. Museovastaavat jakavat kouluissa tiedot työtovereilleen. Museovastaaville järjestetään omia tilaisuuksia ja he saavat vuosikortin kaupungin museoihin. Lielahden koululla museovastaavana toimii Tarja-Kaarina Lääperi ja nyt hänen sijaisenaan Marjaana Jämsä. He ovat toimineet museovastaavina verkoston alkuajoista lähtien ja pitävät hyödyllisenä sitä, että koululla toimii eri alojen tiedotusvastaavia. Tuntien suunnittelu, palaverit eri yhteistyötahojen kanssa ja muu oppituntien ulkopuolinen työ vie paljon opettajien aikaa, joten valmiiksi mietityt museokierrokset tehtäväpaketteineen ovat tervetullut apu opettajan arkeen. Marjaana Jämsä kertoo, että museovastaava laittaa tietoa menossa olevista näyttelyistä ja museoiden opettajainilloista liikkeelle opettajainhuoneessa. Opettajat suosittelevat näyttelyitä toisilleen sitten, kun ovat käyneet niissä luokkansa kanssa. Museovastaava välittää myös opettajien toiveita museoiden työntekijöille. Taide- ja liikuntakasvatusta museoissa Museoissa järjestetään esikoululaisille ja koululaisille suunnattua toimintaa. Yksi esimerkki tästä on TAITE-hankkeen toiminnalliset ja elämykselliset museokierrokset sekä monitaiteelliset työpajat, joissa syvennytään kierroksen teemoihin. Näyttelyn asioita käsitellään monitaiteellisesti, esimerkiksi kuvataidetta tanssimalla tai historiallisia kokoelmia kädentaidoin. Lisäksi TAITE-hanke kouluttaa opettajia ja valmistaa opettajien oheismateriaaleja, joiden avulla työskentelyä voidaan jatkaa koulussa. Hankkeen tavoitteena on tukea lapsen kasvua taiteen ja kulttuurin keinoin koulupolun taitekohdissa eli siirtymisessä esikoulusta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun, kertoo TAI- TE-hankkeen kulttuuriohjaaja Janina Ahlfors. Esimerkiksi tänä syksynä TAITE-hanke tarjoaa erityiskierroksia Vapriikin Jadeprinsessa-näyttelyyn, Sara Hildénin taidemuseon Zhang Xiaogang -näyttelyyn ja mediamuseo Rupriikin näyttelyyn. Opettajat Marjaana Jämsä ja Tarja-Kaarina Lääperi ovat hyödyntäneet TAITE-hankkeen museokierroksia opetustyössään. Näille kierroksille onkin kova kysyntä, ja koulujen opettajat toivoisivat, että niitä järjestettäisiin enemmän. Museovastaavat kiittelevät sitä, että museovierailut ja liikkuminen busseissa ovat koululaisille maksuttomia. Ainoana ongelmakohtana Jämsä pitää sitä, että koululuokan kuljettaminen museovierailulle vie paljon aikaa. Hän on miettinyt, voisiko esimerkiksi TAITE-hankkeen työpajoja järjestää joskus kouluillakin. Olen käyttänyt opetustyössäni hyödyksi myös Internetistä löytyviä Musti museo-oppaan tehtäväsivuja. Ne ovat mielestäni erittäin hyödylliset, ja tehtäviä voi tehdä koulussa museovierailun jälkeenkin, Jämsä sanoo.

15 Henkilöstökassa tiedottaa Talletuskorot nousivat Tampereen kaupungin henkilöstökassan korot tarkistetaan 3 kuukauden välein. Ajalla maksupalvelutilin korko on 3,8 prosenttia päivittäiselle saldolle. Korko sidotaan 3 kuukauden euriborkorkoon siten, että korko on kolmen kuukauden ajalta ( ) laskettu 3 kuukauden euriborkoron keskiarvo vähennettynä 0,75 prosenttiyksikön marginaalilla. Seuraavan kerran korkoja tarkistetaan Henkilöstökassan jäsen voi tallettaa varoja maksupalvelutilille henkilöstökassassa asioidessaan. Palkasta voidaan suoraan siirtää maksupalvelutilille rahaa, kun tästä on sovittu oman palkanlaskijan kanssa. Henkilöstökassan tilille voi siirtää varoja myös tilisiirtona omasta tilipankista. Maksupalvelutilillä laskujen maksupalvelu on ilmainen. Laskut tulee toimittaa kolme arkipäivää ennen eräpäivää maksajan tilinumerolla ja allekirjoituksella varustettuna henkilöstökassaan. Ainoastaan verotusta varten tarvittavat, K-kirjaimella varustetut, kuitit voi noutaa eräpäivän jälkeen. Tilitapahtumista annetaan tarvittaessa tiliote tai yksittäisestä maksusta järjestelmästä tulostettu tosite. Tilinomistaja saa vuositiliotteen seuraavan vuoden tammikuussa. Henkilöstökassan asiakkaat voivat nähdä HekaNet-ohjelmassa tilinsä tilitapahtumat ja ajantasaisen saldon. Käyttäjätunnuksen ja salasanan saa henkilöstökassasta. Määräaikaisen talletustilin ehdot Määräaikaisen 12 kuukauden tilin korko on 4,4 prosenttia. Pienin talletus on 850 euroa. Korko on kiinteä tilinavauksesta talletuskauden loppuun. Koron määräytyminen: 3 kuukauden ajalta ( ) on laskettu 12 kuukauden euriborkoron keskiarvo vähennettynä 0,25 prosenttiyksikön marginaalilla. Ennen eräpäivää määräaikaisen talletustilin nostoprovisio on 2 prosenttia pääomasta. Kaikista henkilöstökassan talletuskoroista peritään 28 prosentin lähdevero. Henkilöstökassan johtosääntö uudistui alkaen. Henkilöstökassa perii viiden euron palvelumaksun, mikäli henkilöstökassa joutuu ottamaan yhteyttä asiakkaasta johtuvasta syystä. Henkilöstökassa ei myönnä lainaa. Elisan puhelinlaskujen suoraveloitukseen muutoksia Ensi vuoden alusta alkaen Elisan puhelinlaskujen automaattinen suoraveloitus Tampereen kaupungin henkilöstökassan kautta ei ole enää mahdollista. Tämä johtuu siitä, että Elisa Oyj uudistaa asiakastieto- ja laskutusjärjestelmäänsä, ja he joutuvat muuttamaan olemassa olevia suoraveloituskäytäntöjä. Elisa Oyj lähettää tiedotteen asiasta niille henkilöstökassan asiakkaille, joilla tällainen suoraveloitus tällä hetkellä on. Lisätietoja: puh tai tai tai intra tampere.fi Henkilöstökassan jäseneksi voi liittyä kaupungin palveluksessa oleva tai kaupungin palveluksesta eläkkeelle jäänyt henkilö, sekä henkilö, joka on sellaisen yhteisön palveluksessa, joka osake-enemmistön tai muulla perusteella on kaupungin määräysvallassa, sekä kaupungin henkilökunnan muodostama kerho tai yhdistys. Henkilöstökassa, Puutarhakatu 6, Tampere, on avoinna ma pe kello R A IJA LIND E L L, KU V A N K Ä S ITT E LY VILLE SA H A Kun kahvihammasta kolottaa TEKSTI Aino Siippainen Erityisesti miesten kupit ovat kahvihuoneissa yleinen vitsi. Niissä kasvaa jo juuri, naiset nauravat. Sote-talon viidennen kerroksen avopalveluiden kahvihuoneen täyttää 15 hengen aikaansaama nauru. Kahvitauolla jutellaan ja nauretaan niin paljon, että useimmat unohtavat hörpätä kahvinsa sen ollessa vielä lämmintä. Juttua rönsyilee naistenlehtien otsikoista ja perhe-elämästä. Työasioista ei täällä juurikaan puhuta. Yleensä jokainen vakavastakin aiheesta lähtenyt keskustelu päättyy naurun remakkaan, kertoo suunnittelija Timo Tuurala. Kahvipannu on kuumana aamulla ja iltapäivällä. Taukotilaan osataan tulla yltyneen puheensorinan ja naurun johdattelemana. Jos suinkin mahdollista, moni pyrkii sopimaan palaverit ja tapaamiset niin, etteivät ne osuisi kahvitauolle. Kahvitauko on yhteisömme piristysruiske, jonka avulla työntekoa jaksaa paremmin, porukka summaa. 15

16 R A IJA LIND E L L, KU V A N K Ä S ITTELY VILLE SA H A Kokemus on opettanut, ettei kenenkään henkilökohtaista mukia kannata lainata, koska niitä harvemmin pestään muuten kuin hätäisesti vesihanan alla. Kahvin ja maidon hankinta avopalveluissa on oma taiteenlajinsa. Maidon juojat kuuluvat maitopörssiin, josta he ostavat maito-osakkeita. Neljä litraa viikossa kuluttavalle maitopörssille on suunniteltu ikioma vaakuna Tampereen vaakunaa pohjana käyttäen. Kahvia jokainen tuo kerran kuukaudessa, Sanna Törmä-Tuominen on ottanut tehtäväkseen muistutella hajamielisimpiä. Tapana on, että jokainen huolehtii itse omasta kahvikupistaan. Aikanaan tänne hankittiin yleiset astiat, mutta pikkuhiljaa jokainen on tuonut oman mukin itselleen. Kenenkään henkilökohtaista mukia ei kannata lainata, koska niitä harvemmin pestään muualla kuin vesihanan alla pikaisesti, tunnustavat kahvinjuojat. Erityisesti miesten kupit ovat yleinen vitsi kahvihuoneessa. Niissä kasvaa jo juuri, naiset nauravat. Kahvinjuonti ja jutustelu eivät ole ainoa tätä kahviporukkaa yhdistävä tekijä. Jalkapallon MM-kisat vuonna 2006 saivat aikaan enemmänkin säpinää. Kisoista järjestettiin veikkaus, joka poiki nettiin laajan tulospalvelusivuston veikkauspörsseineen. Kun muut jännittivät peliä, minä päivitin tuloksia yömyöhälle, Tuurala nauraa. Kakku saa aikaan kävijäryntäyksen Frenckellin kosken puoleisen siiven kahvihuonetta käyttää parhaimmillaan 30 henkeä. Kaupunkiympäristön kehittäjien väkeä on kahdesta eri kerroksesta. Tarkkoja kahviaikoja ei liukuvan työajan takia ole. Kuka ensimmäisenä aamulla tulee, keittää kahvit, ja kuka viimeisenä lähtee, laittaa likaiset astiat tiskikoneeseen, iltapäiväkahvilla oleva väki kertoo. Kaikki työntekijät sattuvat paikalle harvoin yhtä aikaa, mutta jos tarjolla on kakkua, saa se aikaan kävijäryntäyksen. Kahvikakkua tuo jokainen harkintansa mukaan. Syynä voi olla uusi auto, oma kuva lehdessä tai merkkipäivät. Kahvihuone on osa vuonna 2005 remontoituja tiloja. Taukotila on korkea ja ilmava pohjakerroksen huone, jossa on ikkunat toisen kerroksen käytävälle. Käytävältä näkee, milloin kahville kannattaa piipahtaa. Kahvittelijat kehuvat huoneen ilmapiiriä. Töistä voidaan puhua, jos on asiaa, mutta hauskaakin saa olla. Kahvihuoneessa on näppärä hoitaa työasioita sivumennen. Joskus kokoonnumme tänne myös työpalaveriin. Töistä puhuminen kiellettyä Tammelan koulun opettajat ovat jakautuneet kahteen opettajanhuoneeseen. Pienemmässä huoneessa kahvittelevat kuvaamataidon ja käsitöiden opettajat, isomassa muut. Isossa opettajanhuoneessa työasioista puhuminen on kiellettyä. Toiveena on, ettei töitä tuotaisi tänne. Jos joku ryhtyy niistä puhumaan, muut vaihtavat pöytää, kertoo Mika Välimäki, 5A-luokan opettaja. Opettajanhuoneessa on puolenkymmentä pöytäryhmää, joiden ääressä opettajat rentoutuvat nojatuoleissa kahvia hörppien. Maanantaisin puidaan läpi viikonlopun tapahtumia. MM-kisojen aikaan urheilu on pääteemana. 16 AINO SIIPPAINEN Pikkuhiljaa jokainen on tuonut oman mukinsa kahvihuoneeseen, kertovat Outi Västilä, Ritva Leino, Irja Harju, Timo Tuurala, Raili Kalliojärvi, Päivikki Viitanen, Timo Ruohola, Katriina Uotila, Maria Palmgren, Mirja Sirén ja Kirsi Koponen avopalveluista.

17 ARI JÄRVELÄ Mukit ja tuolit kuvastavat mielialojamme. Jos on mörököllipäivä, voi ottaa Haisulitai Mörkö-mukin, kertovat Tammelan koulun opettajat Päivi Maanoja-Lintulaakso (vas.), Kai Kauppi (vas. takana), Jussi Autio ja Annukka Reinivaara. Vaikka huone on 30 opettajan käytössä, ei ongelmia jääkaapin siivoamisesta tai kahvin hankkimisesta tule. Liian siistiä opettajien mielestä ei saakaan olla, muuten katoaa viihtyisyys. Jääkaappi tyhjennetään täysin, jos tilanne näyttää uhkaavalta. Kahvihuone merkitsee opettajille rauhallista paikkaa ruokalan ja luokkahuoneiden meteliin verrattuna. Kun koko päivän viettää lasten kanssa, on mukava saada välillä aikuisten ihmisten seuraa, Välimäki pohtii. R A IJA LIND E L L Sanatonta viestintää Muumi-mukeilla Tammelan koulun toista opettajanhuonetta käyttää 11 opettajaa. He hörppivät kahvia herttaisista Muumi-mukeista ja istuvat erivärisissä nojatuoleissa. Mukit ja tuolit kuvastavat mielialojam- AINO SIIPPAINEN me. Jos on mörököllipäivä, voi ottaa Haisuli- tai Mörkö-mukin. Jos on siivousintoinen päivä, voi kahvinsa juoda Muumimamma-mukista, kuvailee Päivi Maanoja-Lintulaakso. Tuoleissa sininen väri kertoo halusta murjottaa, keltainen avoimemmasta tuulesta. Harvoin kahvihuoneessa kukaan kuitenkaan jää tuppisuuksi. Täällä ruoditaan vaalit, teatterit ja taidenäyttelyt. Jaamme myös keskenämme niin hyvät hetket kuin ongelmatkin, joita luokkahuoneissa on tullut esille. Välillä keskustelut saattavat olla terapeuttisiakin, Annukka Reinivaara kertoo. Vaitiolovelvollisuudestaan opettajat pitävät tiukasti kiinni. Kaikki oppilaita koskevat jutut puhutaan nimettöminä ja mitään ei lähde opettajanhuoneen ulkopuolelle, korostaa Kai Kauppi. 17

18 Suojalkapallossa tulevat esiin yhteistyötaidot yli joukkuerajojen. Geriatrisen osaston työntekijät pelasivat suojalkapalloa TEKSTI JA KUVA Päivi Mäkipää Hatanpään puistosairaalan geriatrinen osastoryhmä järjesti yhteisen TYKY-päivän suojalkapallon merkeissä syyskuun lopulla. Tavoitteena oli ulkoilun lisäksi saada selville geriatrian parissa työskentelevien työntekijöiden asennetta ja yhteistyötaito- ja jonkin mahdottoman ja lähes suohon upottavan haasteen edessä. Suojalkapallo antoi siihen hyvän mahdollisuuden, koska siinä ei kukaan voinut taata teknisellä osaamisella, vapaa-ajan harjoittelulla tai sopupelillä voittoa omalle porukalle. Suojalkapallossa yhteistyön tekeminen osoittautui välttämättömäksi yli joukkuerajojen, mikäli halusi jatkaa peliä niin, että kaikki pelaajat ovat mukana, jalkeilla ja pinnalla. Suurilta häviöiltä säästyttiin ja tunnelma kohosi reilusti yli turverajan pelien tiimellyksessä. Suo raikui kannustuksista yli joukkuerajojen ja vaihtopelaajia myytiin naapureille hyvässä sovussa. Voittajaksi tässä turnauksessa selvisi osasto U1:n henkilökunta. Salaisuutena heillä oli hyvän yhteishengen lisäksi kokemus haastavien tilanteiden hallinnasta hoitotyössään. Toiseksi kisassa ylsi järjestäjäosastona toiminut V3 ja pronssille U3 ostopelaajilla vahvistettuna. V2:n joukkue ylsi hienosti neljänneksi ja kunnioitettavan asenteensa johdosta ansaitsevat erityismaininnan reilusta yhteishengestä mahdottoman tilanteen edessä. Voittajat saivat haltuunsa Kultaisen kengän, joka on kiertopalkinto. Voittajajoukkue järjestää seuraavan turnauksen talvilajin parissa. Työtodistukset Hallintopalvelukeskus Halo tiedottaa 18 Miten työtodistus tilataan? Internetissä / Työ ja elinkeinot / Työtodistukset / Työtodistuspyyntölomake Tampereen kaupungin intrassa: Hallintopalvelukeskus / Työtodistukset / Tilaukset Puhelimitse: (03) arkisin kello Jos sinulla ei ole omaa tietokonetta, voit käyttää yleistä tietokonetta esim. virastotalon aulas sa, osoitteessa Aleksis Kiven katu C. Tietokoneelta löytyy linkki työtodistustilauslomakkeelle. Kun haluat arvioinnin työtodistukseen: Lähiesimies antaa työntekijälle pyynnöstä arvioinnin Arviointi tehdään vapaamuotoi sesti erilliselle paperille, joka liitetään työtodistuksen mukaan Mitä tietoja tulee antaa työtodistusta tilatessa? Nimet, myös entiset nimet Hetu Kotiosoite Miltä aikaväliltä työtodistus halutaan, mielellään oikeat päivämäärät, mutta jo vuosilukukin auttaa Viimeisin yksikkö, jossa ollut töissä. Mikäli kyseessä vanha työntekijä, auttaa jos kertoo vapaamuotoisesti työhistoriansa ennen vuotta 1993 Onko työtodistus väliaikainen vai ei, koskee lähinnä vakituista henkilöstöä Halutaanko todistukseen näky viin työsuhteen päättymisen syy Työtodistuksen toimitusaika Työtodistuksen toimitusaika on maksimissaan 2 viikkoa Lopullinen työtodistus toimitetaan työsuhteen päätyttyä, koska todistusta ei voida antaa tulevaisuuden ajankohdasta Uusi sijaistenhankintaohjelma Väliaikainen työtodistus toimitetaan heti kuin vain mahdollista Hallintopalvelukeskus HALO on ottanut käyttöön sekä työnhakijoita että esimiehiä entistäkin paremmin palvelevan sijaishankintaohjelman lokakuun aikana. Uudistuksessa poistuivat vanhat ammattialakohtaiset rekisterit ja tilalle on tullut yksi rekisteri, jolla sijaisehdokkaat hakevat eri tehtäviin. Tavoitteena on, että rekisteri palvelisi kaikkia kaupungin yksiköitä, ja tätä kautta palkattaisiin sijaiset kaupungin eri tehtäviin. Sijaisrekisteriä hallinnoidaan HALO:ssa, jossa myös haastatellaan kaikki työnhakijat. Haastattelussa tarkistetaan alkuperäiset tutkinto- ja työtodistukset sekä voimassaoleva rikosrekisteriote lasten kanssa työskenteleviltä. Sijaisrekrytointi palvelee keskusvirastotalon 2. kerroksessa (Aleksis Kiven katu 14 16, C-rappu). Palvelunumero on (03) Lisäksi kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen Ajanvarausnumero työnhakijoille on ma pe kello puh. (03)

19 Työpaikan hakemiseen ja täyttämiseen uusi sähköinen työväline TEKSTI Raija Lindell Tampereen kaupunki ottaa käyttöön työntekijöiden sähköisen rekrytointi- eli värväysjärjestelmän, jota kutsutaan IMURI:ksi. Järjestelmää käytetään työntekijöiden palkkaamisessa, kun kyseessä ovat vakinaiset työpaikat tai haettavaksi pantavat sijaisuudet ja määräaikaiset toimet. Lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen hoidetaan erillisen sijaisrekisterin välityksellä. IMURI:ssa tehdään hakupyyntö, joka korvaa nykyisen rekrytointitoimeksiannon. Uudessa järjestelmässä työpaikanhakijat voivat hakea avoimia työpaikkoja ja jättää avoimen hakemuksen. IMURI:ssa esimiehet ja Halo:n rekrytointiasiantuntijat käsittelevät työpaikkaa hakevien haemuksia ja käynnistävät palkkaustoimenpiteet. IMURI:a tulevat käyttämään tämän vuoden lopulla työntekijöiden rekrytoinnin asiantuntijat hallintopalvelukeskuksessa (Halo) ja myös ulkoiset työpaikanhakijat. Esimiehet tekevät vielä työntekijän hankkimisesta toimeksiannon nykyisellä e-lomakkeella, jonka pohjalta Halossa laaditaan hakupyyntö IMURI:ssa. Ulkoisessa haussa olevia (www.tampere.fi/tyo/avoimettyopaikat) työpaikkoja haetaan sähköisesti IMURI:ssa. Työnhakijaksi rekisteröityminen edellyttää sähköpostiosoitetta. Kaupungin työntekijöiden tulee käyttää henkilökohtaista säh köpostiosoitettaan, koska työsähkö postiosoitteen käyttäminen aiheuttaa ongelmia IMURI:n yhdistämisessä muihin henkilöstöjärjestelmiin. Lisäksi työsähköpostiosoitetta tarvitaan myöhemmin sisäisten hakujen yhteydessä. Ansiovertailu saadaan uudesta järjestelmästä. Vähitellen käyttö laajenee Ensi keväänä IMURI:a käyttävät vähitellen kaikki esimiehet ja myös sisäisessä haussa olevan työpaikan hakijat. Kaikki kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan myös sisäisessä haussa. Uudessa järjestelmässä esimies tekee hakupyynnön, tarkastelee hakemuksia ja siirtää valitun henkilön tiedot henkilörekisteriin (SAP HR). Sapin HR:ssä esimies tai sihteeri tekee palkkaustoimenpiteet. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön myös työntekijöiden uudelleensijoituksessa, palkkatuki- ja kausityöntekijöiden hakemisessa. Uudesta järjestelmästä ja sen käytöstä on koulutustilaisuuksia keväällä. Muille kaupungin työntekijöille järjestetään tiedotustilaisuuksia tarpeen mukaan. IMURI-projektista tiedotetaan lisää asioiden edetessä. Lisätietoja saa IMURI-tiimiltä: Sanna-Maria Röör, puh , Kristiina Konsala, puh Malin Stolt, puh (tai tampere.fi) VaLOA JA VIRTAA Ota pimeästä niskalenkki kehonhoidon avulla! Tarjoamme Tampereen kaupungin työntekijöille hierontasarjakortteja. Hanki itsellesi hyvä olo hieronnalla tai anna lahjakortti lähimmäisellesi. Tarjous on voimassa asti. 5 h kortti 150 e (norm. 175 e) 10 h kortti 280 e (norm. 350 e) Ajanvaraus Ma-pe klo puh Toteutamme myös koulutetun hierojan palveluja yritysten tiloissa. Ota yhteyttä räätälöidään yhdessä työyhteisöösi sopiva hyvänolon paketti. Eila Kurki puh

20 ARI JÄRVELÄ Arkiston nykyinen johtaja, asianhallintapäällikkö Helena Pajari ja 70-vuotishistoriikin kirjoittanut Pekka Kaarninen juhlassa Raatihuoneella lokakuun lopussa. Asiakirjoja ja valokuvakokoelmia Kun kaupunginarkisto aloitti toimintansa Frenckellissä, sinne koottiin kaikki kaupungin eri virastojen, laitosten ja hallintokuntien asiakirjat. Arkisto otti vastaan myös yksityisarkistoja, joista merkittävimpiä ovat Tampereen työväenyhdistyksen arkisto, tohtori Otto Blåfieldin ja Jalmari Finnen kokoelmat. Kun Messukylä, Aitolahti ja Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin, sinne siirrettiin myös niiden arkistot. Arkistossa rakennettiin myös kaupungista kertovaa, tietoisesti kartutettua valokuvakokoelmaa, joka vasta 1980-luvulla siirrettiin kaupungin museotoimen hallintaan, Kaarninen kertoo. Viimein vuonna 1975 arkiston tilaongelmat saivat tyydyttävän ratkaisun, kun arkisto muutettiin kaupungin uuden virastotalon ajanmukaisiin tiloihin. Tiloissa oli muun muassa kuusi kilometriä liukuhyllyjä. 20 Kaupunginarkistosta 70-vuotishistoriikki Tampereen kaupunginarkisto juhlisti 70- vuotista taivaltaan lokakuun lopussa Raatihuoneella. Juhlassa julkistettiin arkiston vuosikymmenistä kertova historiikki. Haasteena menneisyys ja nykyisyys Tampereen kaupunginarkisto 70 vuotta -kirjan on kirjoittanut tutkija, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pekka Kaarninen. Tampereen kaupunginarkisto on Suomen vanhin kaupunginarkisto. Se aloitti toimintansa 15. maaliskuuta 1936 Frenckellin entisessä tehdaskiinteistössä. Toiminnan käynnisti arkistonjärjestäjäksi valittu maisteri Unto Kanerva ( ). Hän sai tittelikseen vuonna 1938 kaupunginaktuaari. Kanerva jäi eläkkeelle vuonna Kun kaupunginarkisto aloitti toimintansa 157 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen, asiakirjoja oli syntynyt ja kertynyt jo puolentoista vuosisadan ajalta. Asiakirjoja säilytettiin eri puolilla kaupungin tiloja ja jopa Tampereen postikonttorissa, kertoo Kaarninen. Tampereella ei ollut, kuten ei muissakaan suomalaisissa kaupungeissa, 1800-luvulla erillisiä kunnallisia arkistoja. Asiakirjat sijoitettiin yleensä kaupunkien raatihuoneille tai kaupungintaloille, joissa säilytysolot eivät olleet asiallisia. Tutkija Kaarnisen mukaan ajatus kaupunginarkiston perustamisesta Tampereelle esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928, kun Aamulehti haastatteli professori Väinö Voionmaata. Tampereen vanhimmat asiakirjat olivat 1920-luvulla osittain maistraatin ja raastuvanoikeuden yhteisessä arkistohuoneessa ja osaksi kaupunginkirjastossa. Lisäksi arkistoaineistoa oli eri virastoissa, Kaarninen kertoo. Tampereen kaupunginarkiston 70-vuotisjuhlissa esiintyi värikäs Uniâo da Roseira. ARI JÄRVELÄ Nykypäivän arkistossa ohjataan ja kehitetään Kaupunginarkisto on kuulunut koko olemassaolonsa ajan organisatorisesti kaupungin keskushallintoon. Kun organisaatiota uudistettiin 1990-luvun alkupuolella kaupunginarkistosta ja keskushallinnon kirjaamosta muodostettiin keskushallintoon uusi asianhallinnan vastuualue. Sen tehtäväksi tuli arkistonmuodostuksen ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen lisäksi päätösvalmistelua tukevien asianhallintamenetelmien kehittäminen. Sähköiseen asiakirjahallintoon liittyvät tehtävät ovat laajentuneet koko ajan. Vuosituhannen vaihteessa alettiin suunnitella myös sähköisiä arkistoratkaisuja. Kaupunginarkistossa huolehditaan edelleen pysyvästi säilytettävästä aineistosta ja saatetaan se tutkijoiden ja muiden tarvitsevien käyttöön. Nykypäivän arkisto keskittyy paitsi hallinnon tukemiseen myös asiakirjoihin sisältyvän kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

Arttu-kunta Hollola 2007-2012. Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Arttu-kunta Hollola 2007-2012 Arttu-seminaari 30.5.2012 Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja Keskeistä sotesta Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen 1.1.2007: 1) Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot