Hyvää joulua toivottaa Aleksi Nissinen!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää joulua toivottaa Aleksi Nissinen!"

Transkriptio

1 Hyvää joulua toivottaa Aleksi Nissinen!

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kaikki hoitajat rekisteriin 6 Varo lääkeväärennöksiä 7 Mitä kuuluu yksityissektorille? 8 Joulukuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Miltä tulevaisuus näyttää? 14 Oululaiset omaishoidon lomittajat 16 Kasvot ja katse kertovat meistä 20 Konstissa tuetaan lasten itsetuntoa 26 Raskaana töissä 30 Tuottavuus työmarkkinapäivien teemana 32 Hoitajien on saatava hoitaa 34 SuPer-nuoret Kuusamossa 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lapsen kuumekouristus 38 Käypä hoito 40 Mitoitusongelmat esillä jäsenilloissa 43 Kuntaliitosten vaikutukset ahdistavat 44 Lukijalta 45 Eläkkeelle erilaisin miettein 46 Miesseminaari kolmannen kerran 47 Työporukalla verta luovuttamaan 48 Superristikko 49 Lähihoitaja Kähönen 49 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 50 Lahjaksi hellyyttä ja rakkautta? 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Valmistumisesta on kulunut 54 vuotta! 65 P.S. 65 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita 20 Aleksi Nissinen perehtyy kuvataiteen perusteisiin taidepäiväkoti Konstissa Keravalla. 50 Lahjat aiheuttavat suurimmat paineet joulun alla. 14 Sanna Rintelä ja Mia Mujunen sijaistavat omaishoitajia Oulussa. 26 Odottavan 16 Katseen on tärkeä tunnistaa hoitotyön riskit. suunta vaikuttaa lähestymiseen: suora katse kutsuu. 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Ritva Reinboth, Nella Skogberg Kannen kuva Aleksi Nissisen kuvasi Jukka Järvelä Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Juhla loppuu, toiminta jatkuu leena lindroos Kädessäsi on SuPerin 60-vuotisjuhlavuoden viimeinen lehti. Sen sivuilla päätetään liiton vahvan vaikuttamisen historiaan pureutunut juttusarja ja julkaistaan tällä erää viimeinen arkistojen aarteista esiin kaivettu toimintakuva. Useilla superilaisilla lienee mielessä myös mukavia muistoja vuoden tapahtumista ja omasta aluejuhlasta. Juhlaa seuraa arki. Se on täynnä aktiivista toimintaa ja juuri nyt liittomme jäsenillä on hallussaan todelliset vaikuttamisen avaimet. TNJ:n pääluottamusmiehinä toimivat vain superilaiset ja SuPer on yksin neuvottelemassa TNJ:n mandaatilla tulevissa kunta-alan palkkaneuvotteluissa. Luottamusmiehet varmistavat myös alueellisesti, että kuntien yhdistymisistä aiheutuvat muutokset toteutuvat ilman työolojen heikkenemistä ja että tulevissakin uudistuksissa kuuluu myös henkilöstöedustajien ääni. Heti ensi vuoden alussa on suunnitteilla jatkaa syksyllä läpi vietyä jäseniltakierrosta terveyspiireissä ja liikelaitoksissa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton asiantuntemusta tarvitaan muuallakin. Keskustelu työtehtävien siirroista on laajenemassa lääkärien ja sairaanhoitajien välisestä sairaanhoitajien ja lähihoitajien väliseksi. Onkin ensiarvoisen tärkeää lopettaa osaamisen haaskaus ja saada lähihoitajien koulutuksensa kautta hankkima ammattitaito kokonaisuudessaan käyttöön. Viimeisimpinä kannanottoinaan SuPer on kertonut näkemyksensä Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelmasta sosiaali- ja terveysministeriölle ja korostanut kaikkien hoitajien rekisteröinnin tärkeyttä lausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Ennen vuoden vaihdetta on vielä yhden suuren juhlan eli joulun aika. Miten kukin sitä sitten viettääkin, toivon, että se katkaisee kiireen ja antaa rauhan. On tutkittu, että lahjojen miettiminen aiheuttaa eniten paineita joulua valmisteltaessa. Jätettäisiinkö tänä vuonna miettimättä? Onnistuisiko kerrankin tavoite viheltää varustelukierre poikki? Kun nyt aloittaa, ehtii kirjoittaa joulupostin kuljetettavaksi kortin sijasta ihan oikean, henkilökohtaisen kirjeen useammallekin ystävälle. Olen varma, että ainutkertaisuudessaan ja arvokkuudessaan se nousee joulun toivelahjojen ykköseksi. Hyvää jouluaikaa ja alkavaa vuotta super 3

4 tavoitteena toimivat ja asiakaslähtöiset palvelut Ajankohtaista Joulukuu Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä Itsenäisyyspäivä Allergikon polku -koulutuspäivä, Helsinki, Allergia- ja astmaliitto Ihmisoikeuksien päivä Työsuojelun peruskurssi, 2. jakso, Aktiivi-Instituutti, Helsinki Jouluaatto Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotus kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämisestä uudeksi terveydenhuoltolaiksi lähti kesäkuussa lausuntokierrokselle, joka kesti lokakuun loppuun asti. Määräaikaan mennessä lakiluonnokseen annettiin yli 300 lausuntoa, joista koottu yhteenveto on valmistumassa. Lailla pyritään vahvistamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on myös väestöryhmien välisten ja alueellisten terveyserojen kaventaminen. Tarpeellisena on nähty myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset koottaisiin samaan lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriön jatkovalmistelussa on siten tavoitteena, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostaisivat entistä selkeämmin yhtenäisen kokonaisuuden. Tällöin olisi myös mahdollista yhdenmukaistaa hallinnolliset rakenteet ja Nyt on aika... menettelyt palveluja ja toimintatapoja organisoitaessa. Tätä kehitystä vahvistettaisiin lainsäädännöllä. STM:ssä on jatkettu uudistuksen valmistelua arvioimalla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä rakenteita. peruspalveluissa yksi hoitaa 32:a Peruspalveluministeri Paula Risikko toteaa, että tällä hetkellä on yksi sosiaalitai terveysalan henkilö 16 suomalaista kohden ja peruspalveluissa vain yksi 32:a kohden. Lisäksi kaikki toiminta on hyvin erikoistunutta, joten kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan tarpeista on höltynyt. Risikko painottaa, ettei asiakkaan tai potilaan palvelujen saannin palapelimäisyyteen saada parannusta aikaiseksi vain rahalla tai sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstömäärän lisäämisellä. Sektoreilla tarvitaan myös monipuolista ammatillista osaamista ja työorientoitumista kokonaisvaltaiseen työhön. Tammikuu Tipaton tammikuu, Valtakunnalliset lääkäripäivät, Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 6.1. Loppiainen Matka 2009, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer ry Luottamusmiesten perusopinnot, 2. jakso, SuPer ry Educa 2009, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer ry IX Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät, Turku, Filha ry Työsuojelun peruskurssi, 1. jakso, SuPer ry tarkistaa, että vuoden 2008 jäsenmaksut on maksettu osoitteessa > kirjaudu jäsensivulle > sähköinen asiointi24h > weblyyti. valmistumassa olevan opiskelijan liittyä SuPerin varsinaiseksi jäseneksi. kehua. Ilmoita työkaverisi Vuoden superilainen -kisaan ja esimiehesi Vuoden esimies -kisaan. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Tampere-talolle ja Cambridgen opintomatkalle Ilmoittautuminen osoitteessa vanhustyönyksiköissä laskea henkilöstön todellinen mitoitus. Mitoitukseen lasketaan vain välittömään hoitotyöhön osallistuvat. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus on luettavissa STM:n nettisivuilta, julkaisuja 2008:3, sivut (www.stm.fi) kuntamuutoksissa tarkistaa, että superilainen luottamusmies ja muut superilaiset henkilöstöedustajat on valittu. avata SuPerin työhyvinvointikampanjaan kuuluvan joulukalenterin luukkuja työpaikkasi ilmoitustaululla. Jos kalenteri vielä sieltä puuttuu, tilaa se sähköpostilla tunnelmoida kynttilän valossa ja tarkastaa palovaroittimet. 4 super

5 SuPer suuntaa itsenäisenä tulevaisuuteen puheenjohtaja juhani palomäki Tehyn puheenjohtaja on julkisuudessa esittänyt terveydenhuoltoalan liittojen yhdistämistä. SuPer ei ole käynyt eikä käy mitään neuvotteluja asiasta. Näillä puheillaan Tehy siirtää keskustelua viime syksyn tapahtumista muihin asioihin. Sitä paitsi julkisuus on väärä kanava käydä vakavaa keskustelua tällaisista asioista. Se myös murentaa keskusjärjestön yhtenäisyyttä ja imagoa. SuPer suuntaa tulevaisuuteen itsenäisenä ammattiliittona ja rakentavaa yhteistyötä tehden. SuPer neuvottelee Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n ainoana jäsenenä kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa. SuPerilla on omat luottamusmiehet. Superilaisia yhdistävät monet asiat: yhtenäinen ammattiasema, sama koulutustaso sekä palkkausasiat ja muut sopimusedut. SuPer keskittyy toiminnassaan sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja muiden jäsenryhmiensä edunvalvontaan sekä ammatillisiin ja muihin asioihin. SuPerin kaikki päättäjät edustavat näitä ammattilaisia. Mikään muu liitto ei pysty tarjoamaan samaa lähi- ja perushoitajille ja vastaaville ammattilaisille. SuPer on rakentanut määrätietoisella työllä rakentavat ja monipuoliset suhteet eri yhteistyökumppaneihin. SuPer jatkaa tällä tiellä. SuPerilla on edelleen oma arvokas roolinsa jäsenryhmiensä edunvalvojana. Kaikissa muissa liittovaihtoehdoissa lähihoitajien ja muiden samantasoisten hoitajien edut jäisivät vähemmälle huomiolle. Monissa asioissa olisi jopa suoranaisia eturistiriitoja. Kun tarkastellaan muiden liittojen toimintaa vaikkapa lähihoitajan tehtäväalueen tai lähihoitajakoulutuksen kehittämisessä, SuPer on ainoana ajanut näyttävästi tämän ryhmän etuja. Superilaiset ovat vuosikymmenien aikana osoittaneet vahvan uskonsa omaan toimintaansa. Viime syksyn sopimuskierroksella SuPer vahvisti asemaansa neuvotteluosapuolena. SuPer käy ensi vuonna kuntasektorin neuvottelut TNJ:n nimissä yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa. Samalla SuPer neuvottelee myös tehyläisten palkoista. Tehy on ulkona näistä neuvotteluista. Tältä perustalta SuPer ponnistelee kohti uusia haasteita. Puheet terveydenhuoltoalan liittojen yhdistämisestä kannattaa lopettaa alkuunsa. SuPer ei ole siinä junassa mukana super 5

6 SuPerin lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: Kaikkien hoitajien rekisteröinti lakisääteiseksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto esittää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle jättämässään lausunnossa, että hoitajien rekisteröinti tulisi tehdä lakisääteiseksi kaikkien, myös nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta. Niissä tapauksissa, joissa halutaan varmistua yksittäisen palveluntarjoajan ammattipätevyydestä tai sen rajoituksista, tulisi palveluntarjoajan yksilöinnissä riittää pelkän rekisterinumeron käyttö. Keskusrekisteri käsittäisi tämän lisäksi tiedot hoitajan nimestä, henkilötunnuksesta ja osoitteesta. Vuonna 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä jakoi hoitajat laillistettuihin ja nimikesuojattuihin. SuPer on jo aiemminkin esittänyt tämän kahtiajaon poistamista ja hoitajien rekisteröinnin yhtenäistämistä. Rekisteröinnin merkitys on erittäin suuri ammatin arvostukselle ja asemalle. Tällä hetkellä Terhikki-rekisterissä on vain osa lähihoitajista. Tietopalvelu toimii avoimena jo nyt, sillä kuka tahansa voi halutessaan tarkistaa terveydenhuollon ammattilaisen rekisteritiedot puhelimitse. SuPer korostaa, että sitä vastuuta, joka kuuluu työnantajalle, ollaan siirtämässä virheellisesti potilaille ja asiakkaille. Ehdotetun kaikille avoimen nettirekisterin sijaan voitaisiin työnantajien käyttöön kehittää sellainen nettipohjainen järjestelmä, jonka avulla he voisivat tarkastaa työntekijöidensä rekisteritiedot. Toimivaksi menetelmäksi on koettu myös tuottaa internetiin tietoa erilaisista terveydenhuollon palveluista, jonotusajoista, hoidon laadusta, vaihtoehtoisista hoitopaikoista ja hoitomuodoista. Nettikaupan lääke voi viedä hengen teksti marjo sajantola ingram publishing Lääkeväärennöksiä on pitkään pidetty ainoastaan köyhimpien maiden vitsauksena, mutta niistä on muodostunut jo suuri terveysriski myös Euroopassa. Uhkana on myös lääkeväärennösten pääsy lääkkeiden lailliseen jakeluketjuun, eli lääketukkukauppoihin ja apteekkeihin. 6 super Sekä lääkkeiden valmistuksessa käytettäviä vaikuttavia lääkeaineita että varsinaisia lääkevalmisteita väärennetään. Väärennökset ovat usein niin hyvin kopioituja, että niitä ei pysty erottamaan aidoista ulkonäön perusteella, eikä aina laboratoriossakaan. Väärennetty valmiste pääsi vuosina EU:n alueella 27 kertaa lailliseen jakeluketjuun asti. Vuonna 2007 vedettiin Britanniassa neljä lääkettä pois myynnistä. Viime keväänä USA:ssa ja Euroopassa havaittiin hepariiniväärennös, jossa hyytymistä estävä hepariinilääkeaine oli laimennettu sukulaisaineella. Normaalit laatutestit eivät havainneet epäpuhtautta, vaan ongelmat tulivat esille vasta, kun haittavaikutuksia alkoi ilmetä. Lääkeväärennökset ovat jopa huumekauppaa tuottoisampaa toimintaa, sillä riskit ovat lainsäädännön ja rangaistusten puutteista johtuen pienet. Toiminta on kansainvälisen huumekaupan tavoin järjestäytynyttä ja välikädet ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. Kasvava kysyntä ruokkii väärennösteollisuutta. Suomalaiset ostavat laittomia lääkkeitä ulkomaan matkoillaan ja internetissä, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet lääkeväärennöksiä ja piraattilääkkeitä kohtaan ovat pääosin kielteiset. Nuoret ja keski-ikäiset miehet suhtautuvat lääkkeiden hankintaan internetin kautta myönteisimmin tilaamisen helppouden takia. WHO:n arvion mukaan yli puolet nettikaupan lääkkeistä on väärennöksiä. Väärennetyssä lääkevalmisteessa vaikuttava aine voi olla aivan jotain muuta, lääkeaine voi puuttua kokonaan tai sen pitoisuus on riittämätöntä. Pahimmillaan lääkeväärennös voi tappaa käyttäjänsä. Paras tapa välttää lääkeväärennöksiä on hankkia lääkkeet laillisen jakelukanavan kautta. Alkuperäisiä lääkevalmisteita ei myydä alennuksella internetissä. Lisää tietoa lääkeväärennyksistä löytyy Lääkelaitoksen nettisivuilta www. laakelaitos.fi tai kampanjasivustolta

7 Mitä kuuluu yksityissektorille? Superilaisten määrä yksityissektorilla lisääntyy koko ajan. Yksityisellä puolella on monia omia järjestelyjä ja ajankohtaisia ongelmiakin. Mitkä ne ovat? SuPerin järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho ja yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens vastaavat. Kuinka paljon superilaisia työskentelee yksityissektorilla? Onko yksityissektorin superilaisten määrä lisääntynyt? Yksityissektorin jäsenmääräkehitystä on maaliskuusta 2007 lähtien seurattu neljännesvuosittain. Kolmen kuukauden jaksoissa yksityissektorin jäsenmäärä on kasvanut keskimäärin 200 jäsenellä. Minkälaisissa työpaikoissa ja minkälaisilla ammattinimikkeillä yksityissektorin superilaiset työskentelevät? SuPerin yksityissektorin työntekijät työskentelevät lähinnä viidellä eri sopimusalalla. Näistä ylivoimaisesti suurin on yksityinen sosiaalipalveluala, johon kuuluvat muun muassa vanhustenhoitopalvelut, vammaisten hoito, mielenterveyskuntoutus ja päivähoito. Toiseksi suurin sopimusala on terveyspalveluala. Näitä superilaisia on muun muassa lääkärikeskuksissa ja kuntoutuslaitoksissa. Enemmistön ammattinimikkeenä on lähihoitaja tai perus-/apuhoitaja. Pelkällä hoitaja-nimikkeellä samoin kuin ohjaajana työskentelee kumpinakin vielä noin 500 jäsentä. Pia Zaerens. Tiina Eteläaho. Mitä ajankohtaista yksityissektorilla tapahtuu parhaillaan? Kun kuntaliitoksiin liittyvät ammattiosastomuutokset on tehty, vuoden vaihteen jälkeen ryhdytään aktiivisesti perustamaan uusia yksityissektorin omia ammattiosastoja. Mehiläisen superilaisten kesken toteutetaan ensi vuonna virtuaaliammattiosastokokeilu. Valmistautuminen syksyn neuvotteluihin on aloitettu ja ammattiosastoja pyydetty nimeämään omat toimintapäälliköt sekä SOS-tessiin että TP-tessiin tukitoimien koordinointia varten. Paikallinen sopiminen lisääntyy yksityisellä sektorilla ja myös palkkaeriä on sovittu jaettavaksi paikallisesti. Esimerkiksi terveyspalvelualalla oli ensimmäisen kerran marraskuussa ollut jaossa paikallinen järjestelyerä. Kyseisellä sopimusalalla otettiin viime keväänä käyttöön uusi palkkausjärjestelmä ja nyt jaossa oleva paikallinen erä on ollut tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti työn vaativuuteen perustuvaan palkkaan. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla paikallisia eriä jaettiin jo edellisellä sopimuskaudella. Sekä Yksityisen sosiaalipalvelualan että Terveyspalvelualan neuvottelupöydissä on keskusteltu muun muassa työaikapankista. JUKKA JÄRVELÄ JUKKA JÄRVELÄ Minkälaisia ongelmia yksityispuolella esiintyy? Monilta työpaikoilta puuttuu luottamusmies samoin superilainen yhdysjäsen. Paikallisesti pitäisi neuvotella yhä enemmän. Kuka neuvottelee jos luottamusmiestä ei ole? Miten tietoa saadaan työpaikoille, jos yhdyshenkilöä ei ole? Yksityissektorin jäsenilloissa tulee esiin valtavasti epäkohtia, joihin ei osata puuttua tai ei uskalleta puuttua. Harmaata ylityötä tehdään edelleen paljon. Yksityissektorilta liiton edunvalvontaan tulevat yhteydenotot koskevat yleisimmin palkkasaataviin liittyviä asioita, työaikakysymyksiä sekä työsuhteen päättämisiä kuten esimerkiksi koeaikapurkuja. Ongelmallista on, kun ei ole luottamusmiehiä, jotka paikallisesti olisivat työntekijöiden apuna. lisää superilaisia valtuutettuja Viime SuPer-lehdessä kerroimme 55 superilaisesta, jotka olivat päässeet juuri käydyissä kunnallisvaaleissa kotikuntansa valtuustoon. Heidän lisäkseen uusia superilaisia valtuutettuja ovat Riitta Puupponen (Kok) Hyvinkää, Sari Vuorinen (SDP) Juankoski, Tanja Mononen (PS) Kaavi, Minna Oksman (PS sit) Kaavi, Sari Ojala (SDP) Kokemäki, Marika Uimaluoto (SDP) Merikarvia, Silja Savola (Kok) Padasjoki, Jaana Kauppi (Sit) Pertunmaa, Mirja Kanervo (KD) Sauvo, Eila Juntunen (SDP) Taivalkoski, Tuula Jolkkonen (SDP) Liperi ja Tuula Pakarinen (SDP) Liperi. esimiehet ratkaisevat kuntaliitoksen onnistumisen Esimiesten kyvyt ja mahdollisuudet johtaa alaisiaan jokapäiväisessä työssä ovat ratkaisevia kuntaliitoksen onnistumiselle. Kuntaliitoksissa pitää huomioida henkilöstön asema jo suunnitteluvaiheessa ja tehdä henkilöstöä koskevat ratkaisut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tulokset käyvät ilmi Kuntaliiton ja Lapin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuuden kuntaliitoksen onnistumista henkilöstön kokemana. Tutkimuksessa mukana olleissa kunnissa henkilöstön sopeutuminen kuntaliitokseen oli käynyt melko nopeasti. Henkilöstön näkemykset liitoksen onnistumisesta jakautuivat. Tosin suurempi osa työntekijöistä piti tutkimuskunnissa kuntaliitoksen toteutusta onnistuneena kuin epäonnistuneena ja vaikutuksia ennemmin myönteisinä kuin kielteisinä. Eniten kuntaliitoksesta johtuvia muutoksia kohdistui talouden ja hallinnon henkilöstöön. Liitoksissa henkilöstö on huomioitu, mutta käytännön johtamisessa saattaa olla puutteita. Tutkimuksen mukaan kovan henkilöstöjohtamisen rinnalle pitäisikin nostaa niin sanottu pehmeä johtaminen. Strategioiden, tavoitteiden ja yhteisten ongelmien ratkomisen pitäisi kulkea käsi kädessä osallisuuden, tiedonkulun, vuorovaikutuksen ja luottamuksen edistämisen kanssa. Pehmeän, ihmisläheisen johtamisen todettiin tutkimuksessa vähentävän epävarmuutta muutostilanteessa super 7

8 joulukuun lyhyet koonnut jukka järvelä Kävelyä nivelvaivoihin Käveleminen näyttäisi ehkäisevän seitsemänkymppisten naisten nivelreumoja, nivelrikkoja ja niveltulehduksia. Hyödyt saa jo puolentoista tunnin viikoittaisella kävelymäärällä, paljastaa hiljattain julkaistu australialaistutkimus. Nivelvammoja esiintyi vähemmän niilläkin, jotka esimerkiksi uivat tai jumppasivat minuuttia joka viikko. uutispalvelu duodecim ingram publishing Nopeasti syöpäleikkaukseen Syöpäleikkauksiin pääsee Suomessa yleensä nopeasti, mutta niihin pääsy vaihtelee jonkin verran sairaanhoitopiireittäin. Sen sijaan syövän lääkehoidon ja sädehoidon käynnistymisessä on jonkin verran viiveitä, todetaan Stakesin Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön Finohtan selvityksessä. Stakesin selvityksen mukaan syöpähoitoon pääsyn viiveet johtuvat ennen kaikkea siitä, että osaavia ammattilaisia on liian vähän. Etenkin syöpälääkäreistä eli onkologeista on pulaa. Onkologien tarvetta lisäävät syöpätautien pitkittyvät seuranta-ajat, jotka ovat seurausta syöpien yleisyydestä ja parantuneista hoitotuloksista. Bakteerit yllättivät Ihmisten ja etenkin naisten kämmenissä asustaa huomattavasti luultua kirjavampi bakteerien joukko, paljastaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Miesten kädet ovat usein happamammat kuin naisten ja ehkä siksi osa bakteereista ei viihdy niissä yhtä hyvin. Tutkijat osoittivat keskivertokämmenessä elävän noin 150 eri bakteerilajia. Bakteerikannat eroavat suuresti ihmisten välillä, suuri ero oli myös vasemman ja oikein käden bakteereissa. Suuri osa käsien bakteereista on täysin harmittomia tai jopa hyödyllisiä. uutispalvelu duodecim duodecim Vuode vie kunnon Iäkkäiden lihaskunto heikkenee pitkän vuodelevon seurauksena, vaikka he olisivat täysin terveitä. Tämä havaittiin kokeessa, jossa 11 tervettä keskimäärin 67- vuotiasta miestä ja naista vietti kymmenen päivää vuodelevossa. Kymmenen päivän vuodelepo heikensi jalkojen lihaksia ja aerobista kuntoa, mutta ei fyysistä suorituskykyä. Osallistujat olivat myös fyysisesti vähemmän aktiivisia vuodelevon jälkeen kuin sitä ennen. uutispalvelu duodecim Kuka uusii rikoksen? Tutkimus osoittaa tiettyjen persoonallisuuspiirteiden yhteyden väkivaltarikollisten riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Tutkijat kykenivät löytämään selkeitä eroja uusijoiden ja ei-uusijoiden persoonallisuuspiirteiden välillä. Uusijoiden vuorovaikutuskeinot olivat ei-uusijoita heikommat eivätkä he olleet yhtä avoimia omille tunteilleen tai uusille kokemuksille. Uusijat olivat piittaamattomampia suhteessa muihin ihmisiin ja heillä oli vaikeuksia hallita impulsiivisuuttaan. Heillä ilmeni lisäksi ei-uusijoita enemmän suuttumuksen kokemuksia ja psykopaattisia persoonallisuuspiirteitä. ingram publishing Maito laihduttaa? Heraproteiinit ja kalsium vaikuttavat edullisesti lihavuuden aiheuttamiin haittoihin maksassa ja rasvakudoksessa sekä kehon koostumukseen, selviää Taru Pilven tuoreesta väitöstutkimuksesta. Proteiinin laadulla voi olla tärkeä vaikutus painonhallintaan. Maidon kalsiumin ja proteiinien oletetaan vaikuttavan kehon painoon, mutta maidon proteiinien vaikutuksista ja mekanismeista on niukasti tutkimuksia. cision Kivun hoitoon paukkuja Heli Vaartion väitöskirjan mukaan potilaan oikeudet näyttävät toteutuvan vain jossain määrin tutkimukseen tai leikkaukseen liittyvän kivun hoitotyössä. Kolmannes potilaista koki, ettei heille oltu kerrottu kivusta ja sen hoitovaihtoehdoista ennen mahdollisesti kivuliasta toimenpidettä. Eettiset ja lailliset vaatimukset täyttävä kivunhoito edellyttää jatkuvaa potilaan edunvalvontaa, mikä puolestaan edellyttää hoitohenkilökunnan jäseniltä eettisiä, kliinisiä ja yhteistyötaitoja. Tulijat ovat työväkeä Maahanmuuttajista 87 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky ilmenee Pasi Holmin, Anneli Hopposen ja Markus Lahtisen tekemästä tutkimuksesta Maahanmuuttajien työkyky vuonna Työllisillä maahanmuuttajilla 91 prosentilla ja työttömillä 76 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky. Työllisten maahanmuuttajien työkyky on muiden palkansaajien tasolla ja työttömien osalta maahanmuuttajien työkyky on muuta väestöä parempi. työ- ja elinkeinoministeriö ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? Marraskuun kysymys oli: Pelkäätkö virheitä työssäsi? muut lehdet Joskus jopa tuntuu, että mitä vanhemmaksi vammainen lapsi tulee, sitä suuremmaksi kasvavat huolet ja pelot. Kehitysvammaisen lapsen äiti Ulla Kuikka ketju 5/2008 Haluan säilyttää itsessäni henkistä maastoa, ja puhaltaa siksi poikki jatkuvan suorittamisen. Vuorotteluvapaalle siirtynyt aluetoimitsija Eija Piipponen, 57 työ terveys turvallisuus 7/ % 57 % Neuvolassa kunnioitan kulttuurisia ja uskonnollisia tapoja, mutta jos huomaan esimerkiksi lasten ruumiillista kuritusta, selitän vanhemmille, ettei sitä hyväksytä täällä. Herttoniemen terveysaseman äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Tuija Jouhki terveydenhoitaja 7/2008 kyllä en 30 vuotta sitten Kyllä, koska vastuussahan niistä on aina itse! lapset ovat entistä työläämpiä päiväkodissa. työn hektisyys, työmäärän kasvu, ohjeistuksen puute, siirrot osastolta toiselle haittaavat. potilaiden omaiset ovat nykyään erittäin vaativia ja tekevät helposti valituksia. olisi kamalaa, jos potilastiedot sekaantuisivat. lääkehoidossa pitää olla huolellinen. minulla ei ole vakituista paikkaa, joten minulla on tunne, että pitää olla ihan täydellinen. työssäni on kova kiire ja työntekijöitä on liian vähän. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 49. En, koska jos pelkäisin, en voisi tehdä tätä työtä. minulla on niin pitkä työkokemus. aina voi varmistaa toisilta, jos itse on epävarma. virheet voidaan ennakoida ja estää. jos alkaa pelätä, työstä on pohja pois. olen tarkka ja hyvä, eikä kukaan ole täydellinen. erehtyminen on inhimillistä ja minä olen vain ihminen. ollaanhan me teami. teen työni sydämellä ja ammattitaidolla. virheistä voi oppia. Liitolla oli jo hallussaan tietokone, jonka käyttö vaati omat niksinsä: Katsokaas, kun kaikki osoitteenmuutokset, niin jäsenmaksujen kuin lehden osoitteidenkin osalta, menevät tietokoneelle. Mutta tämä on sellainen peltipää, ettei ymmärrä selvää puhetta. Vaikka sille miten sanoisi, että minä olen Maija Meikäläinen Alavuden Asemakylästä, niin ei se muuta kuin mulkoilee sähkösilmillään niin kuin ainakin ummikko vieraskielistä puhetta kuullessaan. Mutta heti kun sille sanoo: Päivää K täällä, niin silloin se ilahtuu ja sillä heti alkaa raksuttaa apuhoitajalehti 12/ super 9

10 10 super

11 60 vuotta takana SuPerilla tulevaisuuden haasteet edessä Lähi- ja perushoitajien puolustajaa tarvitaan teksti jukka järvelä SuPerin menestyksekäs liittohistoria ulottuu 60 vuoden taakse, sillä Apuhoitajayhdistys perustettiin vuonna Mutta miltä näyttää tulevaisuus? Maailma ei vielä ole niin valmis, että lähija perushoitajien asioita puolustava liitto voisi vetäytyä syrjään työnsä täysin tehneenä. Osittain epäkohtia on myös pystytty ratkomaan eli maailma on määrätyllä tavalla mennyt hyvään suuntaan ja moniin tehtyihin ratkaisuihin voidaan olla tyytyväisiä. Silti edelleen on olemassa tarve, että työntekijöillä on oma etujärjestönsä, liittonsa ja omat luottamushenkilönsä, jotka puolustavat jokaista yksittäistä työntekijää. INGRAM PUBLISHING Viime vuosina on esitetty näkökantoja sen puolesta, että ammattiyhdistysliike olisi tehnyt tehtävänsä. Koko järjestelmän tarpeellisuus on asetettu kyseenalaiseksi myös meillä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa ay-liikkeen vaikutusvalta on maailmanlaajuisesti verraten yhä varsin suuri. Mutta ovatko työntekijät ja työnantaja todella jo samassa veneessä? Onko kaikki vanha vastakkainasettelun aika siis ohi? Eurooppakin yhdentyy ja maailma globalisoituu huimaa vauhtia, mikä tarkoittaa monien yhteisten päämäärien laajaa hyväksyntää. Kotimaisessa työmarkkinapolitiikassa työnantajapuoli on halunnut luopua tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta, jonka kolmikantaperiaatteen mukaan työntekijät, työnantajat ja valtio yhdessä päättävät tulonjaosta ja työehdoista. Työnantajapuolelle kävisi se, että jatkossa sopimukset voitaisiin tehdä ala- ja yhdistyskohtaisesti ja siirtää asiat paikallisesti ratkaistaviksi. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki muistuttaa, että näin lopullisten askelten aika ei ole vielä. Meillä on edelleen olemassa voimakasta vastakkainasettelua yhteiskunnassamme. Palkkaerot ovat kasvaneet eli köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Tuoreen USA:sta maailmalle levinneen finanssikriisin myötä alkanut taantuma saattaa pian yltyä lamaksi asti. Se saa monet varmaan muuttamaan aikaisemmin esittämiään ajatuksia. Jäljellä on toki muitakin ongelmia ja vieläpä monella tasolla. Pienipalkkaiset tarvitsevat aina puolustajan rahaa ja valtaa vastaan. oma, palveleva edunvalvoja Palomäki muistuttaa, että monilla työpaikoilla hoitajat yhä joutuvat pelkäämään asemansa puolesta. Työetuja poljetaan. Joustamattomuus lisääntyy, eikä työntekijän ajatuksia näin oteta huomioon. Tuntuu, että ihmiset tarvitsevat yhä enemmän tukea ammattiyhdistyksensä kautta, koska tuota tukea ei saa muualta ympäröivästä yhteiskunnasta. SuPer on 60-vuotisen taipaleensa aikana halunnut olla palvelujärjestö, joka haluaa palvella jäsenistöänsä mahdollisimman hyvin. Se tukee hoitajiaan valtakunnallisissa ja paikallisissa ongelmissa, jopa aivan pienissä ja yksittäisissä kysymyksissäkin. SuPer on kaveri ja tuki niin työpaikoilla kuin muuallakin, Palomäki korostaa. Näen aivan välttämättömänä, että superilaisilla on jatkossakin omat edunvalvojansa. Me emme maailmassa pääse eroon siitä, että vastakkainasettelu on ja pysyy jonkintasoisena. Pienipalkkaiset tarvitsevat aina puolustajan rahaa ja valtaa vastaan. Palomäki kertoo tarkastelevansa tulevaisuutta avoimin mielin ja myönteisesti. Toivon, että ihmiset viisastuvat, minkä jälkeen asioita on työntekijöiden ja työnantajien välillä helpompi ratkaista ystävällisesti, avoimesti ja vuorovaikutteisesti ei kärjistäen ja rii super 11

12 SUPERIN ARKISTO Hyvä hoitaminen on ollut tärkeä osa suomalaista identiteettiä. delleen vaan hyvässä yhteishengessä sopien. Myönteistä vuorovaikutusta ja positiivista lähestymistä. Näitä odotan tulevaisuudessa ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajapuolen kesken. globalisaatio koskee myös hoitoalaa Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaiset palkkatyöläiset ovat toisen maailmansodan jälkeen nousseet hyvään asemaan. Sosiaalivaltiota vietiin merkittävästi eteenpäin 1940-luvulla ja 1970-luvulla esiintyneiden lakkoaaltojen voimin. Jos maailmanmittakaavassa katsotaan, palkkatyöläisillämme menee hyvin pitkälti juuri onnistuneen ammattiyhdistystoiminnan ansiosta. Myös naisten palkkatyöläistyminen on mennyt eteenpäin, ja Suomessa naisten työhön osallistumisaste onkin maailman korkein. Toisaalta, kaikki tunnustavat, että ammattiyhdistysliikkeen kaikkein vahvimmat ajat ovat toistaiseksi takana. Tulevaisuudesta ei sitten ollakaan yhtä mieltä. Muun muassa hoitajien asemaa monessa Euroopan maassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tutkinut valtiotieteen tohtori Kimmo Kevätsalo pitää mahdollisena, että lähivuosikym- Kyse on nyt isoista valinnoista, ei pienistä taktisista vedoista. meninä lähi- ja perushoitajien asema säilyy hyvänä, vaikka ulkomainen halpatyövoima ja maailman talouskeskipisteen siirtyminen Aasian suuntaan koskettavat myös hoitoalaa. Kevätsalon mukaan ammattiliittojen toimintatavat kuitenkin kaipaavat tarkistuksia, jotta liitot pysyvät maailman muutoksissa mukana. Kevätsalokaan ei ryhdy ennustamaan, syrjäyttääkö vähän koulutettu halpatyövoima suomalaiset lähi- ja perushoitajat tulevina vuosikymmeninä. Globalisaatio kuitenkin on muuttanut palkkatyöläisen asemaa Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa koulutustasosta riippumatta, eikä kenenkään työsuhteen jatkuvuus ole tulevaisuudessa kiveen hakattu. Paineita palkkakustannuksien alas ajamiseen on, mutta siihen tutkijalla on yksi vastakeino: hoitoalan laaja yhteistyö lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Hoitajajärjestöjen pitää sopia keskenään, kuinka he yhdessä voivat puolustaa julkisen sektorin hoitoalaa. Jokainen liitto ei voi toimia yksin ulkoistamista vastaan. Koko terveydenhuoltoalan lääkärikuntaa myöten on laadittava yhteinen suunnitelma, jolla pyritään luomaan vaihtoehto yksityistämispolitiikalle. Liittojen määrällä ei ole väliä, kunhan eri osa- 12 super

13 xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxx xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxx MARJO SAJANTOLA Muuttuvassa maailmassa kansalliset rajat katoavat, mutta hyvän hoitotyön tasosta ei saa tinkiä. puolet rinnakkain sopivat keinoista, miten asiat hoidetaan. Kyse on nyt isoista valinnoista, ei pienistä taktisista vedoista. Kevätsalo on huolissaan siitä, pystyykö ammattiyhdistysliike pitämään otteensa tulevissa olosuhteissa. Hän kohdistaisi liittojen voimavaroja ja palvelurakennetta nykyistä enemmän epävarmoissa työolosuhteissa olevien puolustamiseen, sillä tulevaisuudessa heidän määränsä todennäköisesti kasvaa. muutosvoimat ja perinteet vastakkain Myös muut tutkijat uskovat, että ammattiyhdistysliike muuttuu tulevina vuosina viimeistään pakon edessä. Jotta muuttuvan maailman suomalaiselle hoitotyölle ja sen ammattijärjestöille asettamiin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan, hoitajienkin ay-liike kaipaa: lisääntyvää keskinäistä yhteistyötä kansainvälistä yhteistyötä hoitajaliittojen välillä paikallisten toimijoiden aktiivisuutta uusia nuoria toimijoita ja näin uutta tuulta paikalleen jämähtäneeseen ay-henkeen jäsenlähtöistä ja avointa toimintaa Pahimmissa tulevaisuuden uhkakuvissa voittoon tähtäävien hoitotehtaiden robotit hoitavat ihmisiä, etenkin vanhuksia, ja niiden rinnalla häärii joukko halpaa sekä kouluttamatonta aputyövoimaa. Mutta katoaako monille lähi- ja perushoitajille niin tuttu kutsumus alalle tässä menossa mihinkään? Jos tällä elintärkeällä tunteella ja joukkovoimaan uskomisella on vähänkin yhteistä inhimillistä taustaa, tehokkuutta korostava maailma saa vuosikymmenien jälkeenkin vastaansa ihmisen mittaista hoivatyötä ja työolosuhteita korostavan ammattiliiton. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa on kerrottu apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 Vaihtoehto vuorohoidolle: Omaishoidon lomittaja teksti ja kuva marjo sajantola Omaishoidon lomittaja omaan kotiin on monen omaishoitajan ainoa mahdollisuus edes pieneen irtiottoon hoidettavastaan. Oulun kaupungissa lomituspalvelua tarjoaa kaksi lähihoitajaa. Lähihoitajat Mia Mujunen ja Sanna Rintelä ovat ainoat omaishoidon lomittajat Oulun kaupungin palkkalistoilla. Molemmat ovat tehneet tätä työtä jo vuoden ja ovat nähneet, kuinka tärkeää omaishoitajalle on lyhytkin loma hoidettavastaan. Asiakkaan kotona tehtävään lomitustyöhön tarvittaisiin kuitenkin paljon lisää työvoimaa. Oulussa on yli viisisataa omaishoitajaa. Meidän palvelumme on vaihtoehto vuorohoidolle. Etenkin muistihäiriöisiä omaisiaan hoitavat asiakkaat haluavat saada nimenomaan sinne omaan kotiin sijaishoitajan ja mieluiten aina saman työntekijän. Monen Omaishoitajaakin on hoidettava Kun lähihoitaja saapuu asiakkaansa luo, ei omaishoitaja välttämättä lähde pois kotoa. Hän saattaa siirtyä toiseen huoneeseen nukkumaan muutamaksi tunniksi tai vain oleilemaan rauhassa. Monet omaishoitajat kaipaavat hekin seuraa ja haluavat keskustella asioistaan hoitajan kanssa. Tämä on hyvinkin ymmärrettävää. Pitkään omaishoitajana olleen ystävyyssuhteet ovat voineet katketa, kun voimat eivät ole enää riittäneet yhteydenpitoon. Siksi monella on valtava tarve saada puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. Hoidamme kokonaisvaltaisesti sekä hoidettavaa että hänen omaishoitajaansa. Mujunen ja Rintelä haluaisivat parantaa omaishoidon lomitusta siten, että hoitajan saisi kotiin vähintään vuorokaudeksi kerrallaan tai vaikka koko viikonlopuksi. Omaishoitaja tarvitsee kunnon lepoajan jaksaakseen taas hoidettavansa kanssa arjessa. Monet hoidettavista eivät anna omaishoitajansa nukkua päivälläkään tai omaishoitaja ei vain osaa ottaa päiväunia, vaikka olisi kuinka uupunut. Siksi sekä hoidettavan oman että omaishoitajan hyvinvoinnin kannalta olisi vähintään vuorokauden loma tarpeen. Usein omaishoitajan pitäisi päästä myös matkustamaan jonnekin pidemmälle, vaikka sukuloimaan, joten viikonlopunkin kestävä loma pitäisi saada järjestettyä. Lähihoitajat pitävät tärkeänä sitä, että omaishoitajan ja hoidettavan keskinäinen suhde pysyy hyvänä. Yhtenä työn haasteena onkin rohkaista asiakkaita lähtemään yhdessä ulos neljän seinän sisältä. Meiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja luovuutta siihen, että saisimme innostettua liikkeelle sellaisetkin asiakkaat, jotka ovat pitkään olleet kahden vain kotosalla. Oulussa olisi tarjolla monenlaisia tilaisuuksia, jos asiakkaat vain rohkaistuisivat lähtemään. Toki mekin voimme asiakaskäynnillä lähteä omaishoitajan tueksi. omaishoitajan mielestä lyhytkin laitoshoito saattaa sekoittaa muistihäiriöstä kärsivän omaisen päivärytmin ja hämärtää tämän mieltä entisestään, Mujunen ja Rintelä kertovat. Omaishoitaja hakee lomittajaa sosiaalitoimesta, josta otetaan yhteyttä kotipalvelun esimieheen. Tämä kertoo omaishoitajalle lomittajapalvelusta, jonka jälkeen jompikumpi lähihoitajista tekee ensimmäisen kotikäynnin ja selvittää asiakkaan toiveet ja tarpeet. Mujunen ja Rintelä toteavat, että vaikka laissa on säädetty omaishoitajille kolmen vuorokauden kuukausittainen loma, tätä he eivät kykene tarjoamaan edes vakituisille asiakkailleen. Vakituisina asiakkaina heillä on parikymmentä omaishoitajaa hoidettavineen. työvuorot asiakkaiden tarpeiden pohjalta Vakituisten asiakkaiden luona lomittajat käyvät keskimäärin kerran viikossa tai kahdessa ja he tekevät joko neljän tai kahdeksan tunnin työvuoron. Joskus molemmat vuorottelevat tekemällä kuuden tunnin työvuorot saman asiakkaan luona. Kahdentoista tunnin työvuorokaan ei ole vierasta, joskin harvinaista. Joskus työpäivä sattuu myös viikonlopuksi, sillä palvelussa pyritään joustamaan mahdollisimman paljon. Kuitenkaan tunnin tai parin mittaiseksi ajaksi ei lomitusta voi tilata, sillä matkoihin kuluvan ajan takia näin lyhyitä asiakaskäyntejä ei kannata tehdä. Kun saamme uuden asiakkaan toiveet ja tarpeet selvitettyä, sovimme keskenämme lomitusvuorot. Hoidamme asiakaskuntamme yhdessä vuorotellen kaksivuorotyönä. Työvuorolistat laadimme tilausten pohjalta. Ylitöitä ei saa tulla, joten pitkän vuoron jälkeen on tehtävä lyhyempi työpäivä. Omaishoidon lomittajien työ on yksintyötä. He tapaavat toisensa he vain kerran työviikon aikana, jolloin he sopivat keskenään työnjaosta. Loput päivittäiset työtehtäväkeskustelut on käytävä puhelimitse. Työpari tarvitsee toisiltaan käytännön neuvojen lisäksi silloin tällöin myös henkistä tukea. Kun hoitajia on vain kaksi, syntyy väkisinkin tilanteita, jolloin omaishoitajan äkilliseen lomatarpeeseen ei kyetäkään vastaamaan. Jos asiakkaan pettymyksen takia on vaarana syntyä ristiriitatilanne, asia on syytä siirtää esimiehelle ratkaistavaksi. Näin säilytetään hyvät ja luottamukselliset välit asiakkaisiin. 14 super

15 monipuolisesti multipersoona Mujunen ja Rintelä kiteyttävät toimenkuvansa siten, että työssä pitää olla vähintään hoitaja, mielenterveystyöntekijä, sosiaalihoitaja ja kokki, eräänlainen multipersoona siis. Tavallisesti työpäivä alkaa molemmilla aamuisin kahdeksan ja kymmenen välillä. Asiakkaita autetaan aamutoimissa, katsotaan yhdessä televisiota, seurustellaan ja tehdään kaikkea sitä, mitä tarvitaan. Kyllä pölynimurikin kädessä pysyy. Teemme pientä siistimistä yhdessä hoidettavan kanssa tai laitamme yhdessä ruokaa, jos hän niin haluaa. Voimme lähteä käymään torilla tai muuten vain ulkoilemaan, aivan asiakkaan kunnosta riippuen. Juhlapyhät tuovat lisää sisältöä päiviin. Juhlamielelle pääsemme itsekin, kun joulun alla laulamme joululauluja ja leivomme vaikka pipareita. Lähdemme myös joululahjaostoksille, sillä omaishoitajan pinna ei aina tätä ylimääräistä stressiä kestä. Lomittajan työssä on sairaanhoidon taitoja jatkuvasti kehitettävä, koska asiakaskunta on iäkästä ja monet heistä kärsivät useista vaikeista sairauksista. Mujunen valmistui lähihoitajaksi vuonna 2003 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Työkokemusta hänelle on kertynyt pääsääntöisesti kotihoidon puolelta. Rintelä valmistui lähihoitajaksi vuonna 1999 suunhoidon linjalta. Sen jälkeen hän on työskennellyt hammashoitajana, lastenhoitajana, terveyskeskusavustajana ja kotipalvelussa. Meillä on asiakkaina halvaantuneita, erilaisia neurologisia tauteja tai reumaa sairastavia ihmisiä. Lisäksi diabetes, dementia tai muut muistisairaudet ovat asiakkaidemme arkipäivää. Ennen kuin otamme uuden asiakkaan, jolla on joku niin sanotusti harvinaisempi sairaus, saamme hänen hoitoonsa koulutuksen tai otamme siitä itse selvää. Omaishoitaja on yleensä se parhain asiantuntija. Työ vaatii riskien arviointitaitoa esimerkiksi siinä, kuinka pitkälle lenkille uskaltaa asiakkaan kanssa lähteä ja monenlaista muutakin ennakointia on osattava tehdä. Joskus tämä on samanlaista kuin pienten lasten kanssa työskennellessä. On oltava tarkkana siinä, mitä jättää pöydälle tai milloin käväisee vessassa. Yksi työn varjopuolista on työkavereiden avun puute. Ongelmatilanteissa työyhteisö ei ole tätä aivan samaa työtä. Siksi ei oikein kehtaa edes sanoa, että ei jaksa nostaa tai kääntää. Toisaalta tässä työssä ei ole kiire mihinkään. Vakituisen asiakaskunnan kanssa syntyy helposti luontevat ja lämpimät välit. Tästä on työnteossa etua, mutta ammatillisuutta ei saa unohtaa. Merkkipäiväkutsuja tulee jatkuvasti, mutta nämä kuitataan vain onnittelukortilla ja joskus kukkakimpulla. Ammatillisuutta tarvitaan myös silloin, kun läheiseksi tullut pitkäaikainen asiakas kuolee. Omaishoitajaakaan ei voi silloin vain kylmästi unohtaa. Häneen otetaan vielä kerran yhteyttä ja kysytään, miten hän selviää ja tarvitseeko hän apua jossakin. vastuullista yksintyötä Lähihoitajat Sanna Rintelä ja Mia Mujunen auttavat osaltaan oululaisia omaishoitajia jaksamaan. apuna. Lomittajan on selvittävä yksin tai osattava hätätilanteessa kutsua apua ajoissa. Oma esimies, kotisairaanhoito ja useimmiten myös omaishoitaja ovat kuitenkin puhelimella tavoitettavissa, jos tarvitsee vain neuvoja. Yksintyöskentely on myös fyysisesti hyvin raskasta, jos asiakas on kovin huonokuntoinen. Joskus tekee tiukkaa, mutta on muistettava, että omaishoitaja tekee Lomittajan työ on lähihoitaja Mia Mujuselle mieluista työtä sen virikkeellisyyden ja ihmisläheisyyden takia. Erilaisilla asiakkailla on monenlaisia tarpeita, joihin hän pystyy työparinsa kanssa vastaamaan. Samaa mieltä on lähihoitaja Sanna Rintelä. Hänen mielestään työssä saa usein kokea tyydytystä hyvin tehdystä työstä, kun pystyy auttamaan niin omaishoitajaa kuin hoidettavaakin super 15

16 16 super

17 Kasvot ja katse vuorovaikutuksen avaimet teksti ja henkilökuvat ritva reinboth kuvitus salla pyykölä Ihmisten välinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa ihmisten elämässä. Niiden perusprosessien tutkimus, jotka säätelevät sitä, on siten erinomaisen tärkeätä, toteaa professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on saanut uutta tietoa kasvojen ilmeiden ja katseen suunnan merkityksestä ihmisen käsitellessä näköinformaatiota. Sen avulla on mahdollista kehittää uusia menetelmiä erilaisten psyykkisten häiriöiden tunnistamiseksi. On esimerkiksi tärkeätä, että tunnemme keskeiset asiat, jotka vaikuttavat siihen, että lapsen kehitys sujuisi tyypillisellä tavalla. Tai että tunnemme sen, minkälaiset asiat saattavat herkistää erilaisille mielenterveyden ongelmille, sanoo Jari Hietanen. Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen tutkimus, jonka rahoitus päättyy ensi vuoden lopussa, kohdistuu perusprosesseihin, automaattisiin tiedonkäsittelytapahtumiin, joita hermosto toteuttaa pääosin tahdosta riippumatta. Meillä tavataan sanoa, että kaikki meitä kiinnostavat ilmiöt tapahtuvat alle kahdessasadassa millisekunnissa, luonnehtii Hietanen tutkimuksen luonnetta. Kasvot ja katseen suunta kiinnostavat, koska ne ovat keskeinen informaation lähde vuorovaikutuksen säätelyssä. Kasvoista voidaan lukea monenlaista tärkeätä informaatiota toisesta ihmisestä, kuten hänen henkilöllisyytensä ja sukupuolensa ja niistä tehdään usein ikään liittyviä päätelmiä. Kasvojen ilmeet kertovat, miltä toisesta tuntuu. Se on vuorovaikutuksen kannalta tärkeätä tietää, jotta osaa ennakoida toisen ihmisen reaktion. Saa jotain vihjeitä siitä, miten toinen asiaan suhtautuu. silmät, sielun peili Katseella on monia tehtäviä, mutta katseen suunnasta voidaan lukea, mihin toisen ihmisen kiinnostus ja tarkkaavaisuus on suuntautunut. Se on tärkeätä viestiä ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Useimmilla ihmisillä on tapana katsoa keskustelukumppaniaan silmiin ainakin hetkittäin. Jos hän katsoo kumppaniaan kaiken aikaa, toinen voi kokea sen liian intensiiviseksi niin, että se haittaa jopa toisen ajattelua ja puheen tuottamista. Jos katse taas harhailee muualla, toinen osapuoli alkaa miettiä, mitä mielenkiintoista keskustelukumppani havaitsee muualla, eikö heidän keskustelunsa kiinnosta super 17

18 lokseen on, että tietoisuus toisen ihmisen tarkkaavaisuuden kohteena olemisesta vaikuttaa näiden hermojärjestelmien toimintaan. Meillä jokaisella on kokemuksia siitä, että jos haluamme edistää jotakin asiaa, se onnistuu paremmin, jos katsomme toista ihmistä suoraan silmiin emmekä anna katseen harhailla. Mielenkiintoinen on myös kysymys siitä, mikä on kulttuurin merkitys katsekäyttäytymisessä. Esimerkiksi idän kulttuureissa ei pidetä suotavana, että katsotaan toista silmiin, varsinkaan jos ollaan tekemisissä arvoasteikossa ylemmän henkilön kanssa. Tosielämässä ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä vaikuttavat myös monet muut ärsykkeet, kuten liikkeet ja äänet. Vauvat alkavat vierastaa suunnilleen puolen vuoden iässä. Mielenkiintoista on, johtuuko se siitä, että vauvalle kehittyy tietynlaisia kykyjä reagoida uhkaaviin ärsykkeisiin, vai kehittyykö vauvalle ensin tietynlainen vierastamista edesauttava toiminto, jonka kautta vauva alkaa huomata kasvojen ilmeitä herkemmin, pohtii Mikko Peltola. Koehenkilöillä tutkittiin esimerkiksi sitä, kuinka toisen ihmisen katseen suunta, joka kohdistui joko suoraan tai sivulle, vaikuttaa lähestymis- ja välttämiskäyttäytymistä säätelevien hermostollisten mekanismien toimintaan. Toisen ihmisen suoran katseen näkeminen valmistaa lähestymiseen, sivuun käännetyn katseen näkeminen valmistaa välttämiseen. Lähestyminen ja välttäminen ovat ehkä kaikkein perustavanlaatuisimpia reaktioita, joita kaikkein alkeellisimmillakin eläimillä on havaittavissa. Yksinkertaisimmatkin ötökät osaavat välttää ärsykkeitä, jotka ovat niille mahdollisen hyvinvoinnin uhka, ja taas suhtautua vastaanottavaisesti ärsykkeisiin, jotka ovat henkiinjäämistä palvelevia tai tuottavat mielihyvää. otsalohkot töissä Tätä tutkittiin ihmisillä mittaamalla aivojen sähköistä toimintaa EEG:llä. Havaittiin, että suoran katseen näkemisen aikana koehenkilöiden vasen otsalohko oli oikeaa aktiivisempi, kun taas katseen ollessa kääntynyt oikea otsalohko aktivoitui voimakkaammin. Vasemman otsalohkon aktivoituminen liittyy lähestymismotivaatioon, oikean aktivoituminen välttämismotivaatioon. Tutkimuksessa havaittiin myös, että samanlaista otsalohkojen reagointia ei tapahtunut, jos koehenkilöt katsoivat kasvoista otettuja kuvia. Vain elävän ihmisen katsominen nestekidekalvon läpi aktivoi otsalohkot. Tällaisia tuloksia ei ole aiemmin julkaistu. Hietanen arvioi, että yksi mahdollinen selitys tähän tu- vauvoilla kehityskynnys puolivuotisena Tutkimuksessa oli mukana myös vauvaikäisiä, joista tutkittiin, missä iässä he alkavat eritellä erilaisia tunteita. Vauvat eivät itse kykene kommunikoimaan puheella. Suurin osa muiden ihmisten, kuten vanhempien kanssa tapahtuvasta kommunikoinnista tapahtuu kasvojen välittömien viestien avulla. Myös kielen oppimisessa kasvojen välittämä vuorovaikutus on ratkaisevassa asemassa, sanoo vauvatutkimusta tekevä tutkija Mikko Peltola. Tutkimuksessa havaittiin, että vauvat herkistyvät erityisesti negatiivisille tunneilmaisuille noin puolen vuoden ikäisinä. Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat katsoivat pidempään pelästyneitä kuin iloisia kasvoja ja kuvan esittämisen jälkeen aivosähkökäyrästä mitattava tarkkaavaisuusaste oli suurempi pelästyneitä kasvoja katseltaessa. Näyttää siltä, että noin puolen vuoden iässä tapahtuu tärkeitä kehityksellisiä muutoksia emotionaalisesti merkityksellisten tunneilmaisujen käsittelyssä, sanoo Peltola. hermojärjestelmämme mekanismit toimivat Tällainen tutkimus kertoo meille aika oleellisia asioita siitä, minkälaisia me ihmiset olemme. Sitä tietoa ei sovi väheksyä. Kyllähän jo kokemuksesta tiedetään, että kasvojen ja katseen antama informaatio on erinomaisen tärkeätä. Nyt ollaan näyttämässä, että sii- 18 super

19 hen vaikuttavat meidän hermojärjestelmäämme rakennetut mekanismit, jotka toimivat automaattisesti, toteaa Hietanen. Hän jatkaa, että mahdollisuutemme vaikuttaa tällaisiin reaktioihin, on rajattu. Se on minusta tärkeä näkökulma, jota ei sovi unohtaa. Erityisen tärkeänä hän pitää tietoa näistä mekanismeista niille, jotka tekevät ihmissuhdetyötä, toimivat esimerkiksi opettajina tai hoitoalalla. Tällaiset mekanismit näyttäisivät kytkeytyvän päälle edesauttamaan vuorovaikutuksen syntymistä. Erityistä merkitystä vuorovaikutuksen syntymisellä ja sen positiivisella sävyllä on juuri hoitosuhteessa ja opetustilanteessa. Opetustilanteita on tutkittu ja todettu, että lapset oppivat paremmin, kun opettaja katsoo heitä enemmän suoraan kuin pitää katsettaan sivulle kääntyneenä. Tutkimuksella ihmiset on saatu ymmärtämään vuorovaikutuksen eroja. Olemme varmaan ihan peruskysymysten äärellä, tunnistamassa vuorovaikutuksessa olevia ongelmia. Mitä varhaisemmassa kehitysvaiheessa se tapahtuu, sen parempi, sanoo Peltola. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi autismi, neurobiologinen aivojen toimintahäiriö, johon sairastuvalla on perinnöllinen alttius siihen. Vielä pari vuosikymmentä sitten sen käsittelyssä dominoivat psykiatriset näkemykset. Tulilinjalla oli äiti, jonka kylmyyttä ja tunteettomuutta korostettiin taudin synnyssä. Erityistä merkitystä vuorovaikutuksen syntymisellä ja sen positiivisella sävyllä on juuri hoitosuhteessa ja opetustilanteessa. välineitä mielenterveysongelmien havaitsemiseen Tällä hetkellä ei tunneta keinoja diagnosoida autismia luotettavasti lapsen varhaisessa kehitysvaiheessa. Tiedetään kuitenkin, että autismiin liittyy poikkeava katsekäyttäytyminen. Se on yksi varhaisimmista oireista. Sen tutkijat ovat pystyneet todentamaan esimerkiksi katsoessaan autististen lasten perheistä taltioituja videoita. Niistä on selvästi voitu havaita, että katsekäyttäytyminen on ollut poikkeavaa jo vauvaiässä. Olisi merkittävä Tämäntyyppisissä tutkimuksissa kiinnostavaa on edelleenkin perimän ja ympäristön välinen suhde. Missä määrin tällaisten vuorovaikutukseen liittyvien ilmiöiden taustalla ja toisaalta mielenterveyden häiriöiden taustalla vaikuttavat biologiset eromme ja toisaalta ympäristö, sanoo Jari Hietanen. edistysaskel, jos autismia sairastava tai siihen todennäköisesti sairastuva saataisiin hoitoon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Olisi tärkeätä lasten ja perheiden kannalta, että häiriöt havaittaisiin ennen kuin ne tulevat eteen ongelmallisissa ja kompleksisissa arkipäivän tilanteissa, sanoo Hietanen. Tutkimuksista voisi olla hyötyä myös erilaisia mielenterveysongelmia diagnosoitaessa. Esimerkiksi depressiossa katsotaan ilmeiden tunnistamista. On tärkeätä saada lisää tietoa esimerkiksi siitä, miten äidin depressio vaikuttaa vastasyntyneen kehitykseen, vaikka sitä on tutkittukin paljon. Me tutkimme nyt erityisesti äidin ja lapsen vuorovaikutuksen laatua, esimerkiksi sitä, kuinka vauvan tunneinformaation käsittely kehittyy. Depressio esimerkiksi muuttaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Se on yksi mekanismi, jonka kautta tällaiset kehityksen ongelmat syntyvät lapsille, sanoo Peltola. Se, miksi puolen vuoden ikä näyttäisi olevan kehitykselle tärkeä virstanpylväs, voi tutkijoiden mukaan johtua esimerkiksi siitä, että ratayhteydet mantelitumakkeesta aivokuorelle olisivat kehittyneet toimintakykyisiksi. Mantelitumake on ihmisaivojen tunnekeskus. Muitakin fysiologisia perusteita tutkittaville ilmiöille voidaan löytää, kuten serotoniinin vaikutus. Serotoniini on kudoshormoni ja aivojen välittäjäaine. Nykyään tiedetään jo esimerkiksi, että erot serotoniinin saannissa vaikuttavat aivojen reagointiherkkyyden tasolla super 19

20 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuussuunnitelma Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Ammatilliset koulutuspäivät Ammattikuntamme ajankohtaiset kuulumiset SuPerin vastaanottotyöryhmä Elina Ottela & Anja Törmä

Ammatilliset koulutuspäivät Ammattikuntamme ajankohtaiset kuulumiset SuPerin vastaanottotyöryhmä Elina Ottela & Anja Törmä Ammatilliset koulutuspäivät 23. 24.3.2017 Ammattikuntamme ajankohtaiset kuulumiset SuPerin vastaanottotyöryhmä Elina Ottela & Anja Törmä SuPerin Hallituksen nimeämä Vastaanottotyöryhmä Aloitti toimintansa

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET Riitta-Liisa Jukarainen o Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) vavu-haastattelu https://www.thl.fi/documents/732587/741077/vavu_rask auden_aikainen_haastettelu_1.pdf

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tehy tilastoina 2009

Tehy tilastoina 2009 TEHYN JULKAISUSARJA 1 09 D TILASTOJA JA KARTOITUKSIA Tehy tilastoina 2009 Tehyn tutkimusryhmä Toim. Kirsi Markkanen Vuosi Kunta/ Valtio Kirkko Yksityinen Ahvenankuntayhtymä sektori maa * % % % %

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot