Hyvää joulua toivottaa Aleksi Nissinen!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää joulua toivottaa Aleksi Nissinen!"

Transkriptio

1 Hyvää joulua toivottaa Aleksi Nissinen!

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kaikki hoitajat rekisteriin 6 Varo lääkeväärennöksiä 7 Mitä kuuluu yksityissektorille? 8 Joulukuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Miltä tulevaisuus näyttää? 14 Oululaiset omaishoidon lomittajat 16 Kasvot ja katse kertovat meistä 20 Konstissa tuetaan lasten itsetuntoa 26 Raskaana töissä 30 Tuottavuus työmarkkinapäivien teemana 32 Hoitajien on saatava hoitaa 34 SuPer-nuoret Kuusamossa 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lapsen kuumekouristus 38 Käypä hoito 40 Mitoitusongelmat esillä jäsenilloissa 43 Kuntaliitosten vaikutukset ahdistavat 44 Lukijalta 45 Eläkkeelle erilaisin miettein 46 Miesseminaari kolmannen kerran 47 Työporukalla verta luovuttamaan 48 Superristikko 49 Lähihoitaja Kähönen 49 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 50 Lahjaksi hellyyttä ja rakkautta? 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Valmistumisesta on kulunut 54 vuotta! 65 P.S. 65 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita 20 Aleksi Nissinen perehtyy kuvataiteen perusteisiin taidepäiväkoti Konstissa Keravalla. 50 Lahjat aiheuttavat suurimmat paineet joulun alla. 14 Sanna Rintelä ja Mia Mujunen sijaistavat omaishoitajia Oulussa. 26 Odottavan 16 Katseen on tärkeä tunnistaa hoitotyön riskit. suunta vaikuttaa lähestymiseen: suora katse kutsuu. 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Ritva Reinboth, Nella Skogberg Kannen kuva Aleksi Nissisen kuvasi Jukka Järvelä Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Juhla loppuu, toiminta jatkuu leena lindroos Kädessäsi on SuPerin 60-vuotisjuhlavuoden viimeinen lehti. Sen sivuilla päätetään liiton vahvan vaikuttamisen historiaan pureutunut juttusarja ja julkaistaan tällä erää viimeinen arkistojen aarteista esiin kaivettu toimintakuva. Useilla superilaisilla lienee mielessä myös mukavia muistoja vuoden tapahtumista ja omasta aluejuhlasta. Juhlaa seuraa arki. Se on täynnä aktiivista toimintaa ja juuri nyt liittomme jäsenillä on hallussaan todelliset vaikuttamisen avaimet. TNJ:n pääluottamusmiehinä toimivat vain superilaiset ja SuPer on yksin neuvottelemassa TNJ:n mandaatilla tulevissa kunta-alan palkkaneuvotteluissa. Luottamusmiehet varmistavat myös alueellisesti, että kuntien yhdistymisistä aiheutuvat muutokset toteutuvat ilman työolojen heikkenemistä ja että tulevissakin uudistuksissa kuuluu myös henkilöstöedustajien ääni. Heti ensi vuoden alussa on suunnitteilla jatkaa syksyllä läpi vietyä jäseniltakierrosta terveyspiireissä ja liikelaitoksissa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton asiantuntemusta tarvitaan muuallakin. Keskustelu työtehtävien siirroista on laajenemassa lääkärien ja sairaanhoitajien välisestä sairaanhoitajien ja lähihoitajien väliseksi. Onkin ensiarvoisen tärkeää lopettaa osaamisen haaskaus ja saada lähihoitajien koulutuksensa kautta hankkima ammattitaito kokonaisuudessaan käyttöön. Viimeisimpinä kannanottoinaan SuPer on kertonut näkemyksensä Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelmasta sosiaali- ja terveysministeriölle ja korostanut kaikkien hoitajien rekisteröinnin tärkeyttä lausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Ennen vuoden vaihdetta on vielä yhden suuren juhlan eli joulun aika. Miten kukin sitä sitten viettääkin, toivon, että se katkaisee kiireen ja antaa rauhan. On tutkittu, että lahjojen miettiminen aiheuttaa eniten paineita joulua valmisteltaessa. Jätettäisiinkö tänä vuonna miettimättä? Onnistuisiko kerrankin tavoite viheltää varustelukierre poikki? Kun nyt aloittaa, ehtii kirjoittaa joulupostin kuljetettavaksi kortin sijasta ihan oikean, henkilökohtaisen kirjeen useammallekin ystävälle. Olen varma, että ainutkertaisuudessaan ja arvokkuudessaan se nousee joulun toivelahjojen ykköseksi. Hyvää jouluaikaa ja alkavaa vuotta super 3

4 tavoitteena toimivat ja asiakaslähtöiset palvelut Ajankohtaista Joulukuu Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä Itsenäisyyspäivä Allergikon polku -koulutuspäivä, Helsinki, Allergia- ja astmaliitto Ihmisoikeuksien päivä Työsuojelun peruskurssi, 2. jakso, Aktiivi-Instituutti, Helsinki Jouluaatto Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotus kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämisestä uudeksi terveydenhuoltolaiksi lähti kesäkuussa lausuntokierrokselle, joka kesti lokakuun loppuun asti. Määräaikaan mennessä lakiluonnokseen annettiin yli 300 lausuntoa, joista koottu yhteenveto on valmistumassa. Lailla pyritään vahvistamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on myös väestöryhmien välisten ja alueellisten terveyserojen kaventaminen. Tarpeellisena on nähty myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien yhteistä organisointia koskevat säännökset koottaisiin samaan lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriön jatkovalmistelussa on siten tavoitteena, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostaisivat entistä selkeämmin yhtenäisen kokonaisuuden. Tällöin olisi myös mahdollista yhdenmukaistaa hallinnolliset rakenteet ja Nyt on aika... menettelyt palveluja ja toimintatapoja organisoitaessa. Tätä kehitystä vahvistettaisiin lainsäädännöllä. STM:ssä on jatkettu uudistuksen valmistelua arvioimalla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä rakenteita. peruspalveluissa yksi hoitaa 32:a Peruspalveluministeri Paula Risikko toteaa, että tällä hetkellä on yksi sosiaalitai terveysalan henkilö 16 suomalaista kohden ja peruspalveluissa vain yksi 32:a kohden. Lisäksi kaikki toiminta on hyvin erikoistunutta, joten kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan tarpeista on höltynyt. Risikko painottaa, ettei asiakkaan tai potilaan palvelujen saannin palapelimäisyyteen saada parannusta aikaiseksi vain rahalla tai sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstömäärän lisäämisellä. Sektoreilla tarvitaan myös monipuolista ammatillista osaamista ja työorientoitumista kokonaisvaltaiseen työhön. Tammikuu Tipaton tammikuu, Valtakunnalliset lääkäripäivät, Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 6.1. Loppiainen Matka 2009, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer ry Luottamusmiesten perusopinnot, 2. jakso, SuPer ry Educa 2009, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer ry IX Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät, Turku, Filha ry Työsuojelun peruskurssi, 1. jakso, SuPer ry tarkistaa, että vuoden 2008 jäsenmaksut on maksettu osoitteessa > kirjaudu jäsensivulle > sähköinen asiointi24h > weblyyti. valmistumassa olevan opiskelijan liittyä SuPerin varsinaiseksi jäseneksi. kehua. Ilmoita työkaverisi Vuoden superilainen -kisaan ja esimiehesi Vuoden esimies -kisaan. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Tampere-talolle ja Cambridgen opintomatkalle Ilmoittautuminen osoitteessa vanhustyönyksiköissä laskea henkilöstön todellinen mitoitus. Mitoitukseen lasketaan vain välittömään hoitotyöhön osallistuvat. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus on luettavissa STM:n nettisivuilta, julkaisuja 2008:3, sivut (www.stm.fi) kuntamuutoksissa tarkistaa, että superilainen luottamusmies ja muut superilaiset henkilöstöedustajat on valittu. avata SuPerin työhyvinvointikampanjaan kuuluvan joulukalenterin luukkuja työpaikkasi ilmoitustaululla. Jos kalenteri vielä sieltä puuttuu, tilaa se sähköpostilla tunnelmoida kynttilän valossa ja tarkastaa palovaroittimet. 4 super

5 SuPer suuntaa itsenäisenä tulevaisuuteen puheenjohtaja juhani palomäki Tehyn puheenjohtaja on julkisuudessa esittänyt terveydenhuoltoalan liittojen yhdistämistä. SuPer ei ole käynyt eikä käy mitään neuvotteluja asiasta. Näillä puheillaan Tehy siirtää keskustelua viime syksyn tapahtumista muihin asioihin. Sitä paitsi julkisuus on väärä kanava käydä vakavaa keskustelua tällaisista asioista. Se myös murentaa keskusjärjestön yhtenäisyyttä ja imagoa. SuPer suuntaa tulevaisuuteen itsenäisenä ammattiliittona ja rakentavaa yhteistyötä tehden. SuPer neuvottelee Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n ainoana jäsenenä kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa. SuPerilla on omat luottamusmiehet. Superilaisia yhdistävät monet asiat: yhtenäinen ammattiasema, sama koulutustaso sekä palkkausasiat ja muut sopimusedut. SuPer keskittyy toiminnassaan sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja muiden jäsenryhmiensä edunvalvontaan sekä ammatillisiin ja muihin asioihin. SuPerin kaikki päättäjät edustavat näitä ammattilaisia. Mikään muu liitto ei pysty tarjoamaan samaa lähi- ja perushoitajille ja vastaaville ammattilaisille. SuPer on rakentanut määrätietoisella työllä rakentavat ja monipuoliset suhteet eri yhteistyökumppaneihin. SuPer jatkaa tällä tiellä. SuPerilla on edelleen oma arvokas roolinsa jäsenryhmiensä edunvalvojana. Kaikissa muissa liittovaihtoehdoissa lähihoitajien ja muiden samantasoisten hoitajien edut jäisivät vähemmälle huomiolle. Monissa asioissa olisi jopa suoranaisia eturistiriitoja. Kun tarkastellaan muiden liittojen toimintaa vaikkapa lähihoitajan tehtäväalueen tai lähihoitajakoulutuksen kehittämisessä, SuPer on ainoana ajanut näyttävästi tämän ryhmän etuja. Superilaiset ovat vuosikymmenien aikana osoittaneet vahvan uskonsa omaan toimintaansa. Viime syksyn sopimuskierroksella SuPer vahvisti asemaansa neuvotteluosapuolena. SuPer käy ensi vuonna kuntasektorin neuvottelut TNJ:n nimissä yhdessä muiden pääsopijajärjestöjen kanssa. Samalla SuPer neuvottelee myös tehyläisten palkoista. Tehy on ulkona näistä neuvotteluista. Tältä perustalta SuPer ponnistelee kohti uusia haasteita. Puheet terveydenhuoltoalan liittojen yhdistämisestä kannattaa lopettaa alkuunsa. SuPer ei ole siinä junassa mukana super 5

6 SuPerin lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: Kaikkien hoitajien rekisteröinti lakisääteiseksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto esittää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle jättämässään lausunnossa, että hoitajien rekisteröinti tulisi tehdä lakisääteiseksi kaikkien, myös nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta. Niissä tapauksissa, joissa halutaan varmistua yksittäisen palveluntarjoajan ammattipätevyydestä tai sen rajoituksista, tulisi palveluntarjoajan yksilöinnissä riittää pelkän rekisterinumeron käyttö. Keskusrekisteri käsittäisi tämän lisäksi tiedot hoitajan nimestä, henkilötunnuksesta ja osoitteesta. Vuonna 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä jakoi hoitajat laillistettuihin ja nimikesuojattuihin. SuPer on jo aiemminkin esittänyt tämän kahtiajaon poistamista ja hoitajien rekisteröinnin yhtenäistämistä. Rekisteröinnin merkitys on erittäin suuri ammatin arvostukselle ja asemalle. Tällä hetkellä Terhikki-rekisterissä on vain osa lähihoitajista. Tietopalvelu toimii avoimena jo nyt, sillä kuka tahansa voi halutessaan tarkistaa terveydenhuollon ammattilaisen rekisteritiedot puhelimitse. SuPer korostaa, että sitä vastuuta, joka kuuluu työnantajalle, ollaan siirtämässä virheellisesti potilaille ja asiakkaille. Ehdotetun kaikille avoimen nettirekisterin sijaan voitaisiin työnantajien käyttöön kehittää sellainen nettipohjainen järjestelmä, jonka avulla he voisivat tarkastaa työntekijöidensä rekisteritiedot. Toimivaksi menetelmäksi on koettu myös tuottaa internetiin tietoa erilaisista terveydenhuollon palveluista, jonotusajoista, hoidon laadusta, vaihtoehtoisista hoitopaikoista ja hoitomuodoista. Nettikaupan lääke voi viedä hengen teksti marjo sajantola ingram publishing Lääkeväärennöksiä on pitkään pidetty ainoastaan köyhimpien maiden vitsauksena, mutta niistä on muodostunut jo suuri terveysriski myös Euroopassa. Uhkana on myös lääkeväärennösten pääsy lääkkeiden lailliseen jakeluketjuun, eli lääketukkukauppoihin ja apteekkeihin. 6 super Sekä lääkkeiden valmistuksessa käytettäviä vaikuttavia lääkeaineita että varsinaisia lääkevalmisteita väärennetään. Väärennökset ovat usein niin hyvin kopioituja, että niitä ei pysty erottamaan aidoista ulkonäön perusteella, eikä aina laboratoriossakaan. Väärennetty valmiste pääsi vuosina EU:n alueella 27 kertaa lailliseen jakeluketjuun asti. Vuonna 2007 vedettiin Britanniassa neljä lääkettä pois myynnistä. Viime keväänä USA:ssa ja Euroopassa havaittiin hepariiniväärennös, jossa hyytymistä estävä hepariinilääkeaine oli laimennettu sukulaisaineella. Normaalit laatutestit eivät havainneet epäpuhtautta, vaan ongelmat tulivat esille vasta, kun haittavaikutuksia alkoi ilmetä. Lääkeväärennökset ovat jopa huumekauppaa tuottoisampaa toimintaa, sillä riskit ovat lainsäädännön ja rangaistusten puutteista johtuen pienet. Toiminta on kansainvälisen huumekaupan tavoin järjestäytynyttä ja välikädet ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. Kasvava kysyntä ruokkii väärennösteollisuutta. Suomalaiset ostavat laittomia lääkkeitä ulkomaan matkoillaan ja internetissä, vaikka tutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet lääkeväärennöksiä ja piraattilääkkeitä kohtaan ovat pääosin kielteiset. Nuoret ja keski-ikäiset miehet suhtautuvat lääkkeiden hankintaan internetin kautta myönteisimmin tilaamisen helppouden takia. WHO:n arvion mukaan yli puolet nettikaupan lääkkeistä on väärennöksiä. Väärennetyssä lääkevalmisteessa vaikuttava aine voi olla aivan jotain muuta, lääkeaine voi puuttua kokonaan tai sen pitoisuus on riittämätöntä. Pahimmillaan lääkeväärennös voi tappaa käyttäjänsä. Paras tapa välttää lääkeväärennöksiä on hankkia lääkkeet laillisen jakelukanavan kautta. Alkuperäisiä lääkevalmisteita ei myydä alennuksella internetissä. Lisää tietoa lääkeväärennyksistä löytyy Lääkelaitoksen nettisivuilta www. laakelaitos.fi tai kampanjasivustolta

7 Mitä kuuluu yksityissektorille? Superilaisten määrä yksityissektorilla lisääntyy koko ajan. Yksityisellä puolella on monia omia järjestelyjä ja ajankohtaisia ongelmiakin. Mitkä ne ovat? SuPerin järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho ja yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens vastaavat. Kuinka paljon superilaisia työskentelee yksityissektorilla? Onko yksityissektorin superilaisten määrä lisääntynyt? Yksityissektorin jäsenmääräkehitystä on maaliskuusta 2007 lähtien seurattu neljännesvuosittain. Kolmen kuukauden jaksoissa yksityissektorin jäsenmäärä on kasvanut keskimäärin 200 jäsenellä. Minkälaisissa työpaikoissa ja minkälaisilla ammattinimikkeillä yksityissektorin superilaiset työskentelevät? SuPerin yksityissektorin työntekijät työskentelevät lähinnä viidellä eri sopimusalalla. Näistä ylivoimaisesti suurin on yksityinen sosiaalipalveluala, johon kuuluvat muun muassa vanhustenhoitopalvelut, vammaisten hoito, mielenterveyskuntoutus ja päivähoito. Toiseksi suurin sopimusala on terveyspalveluala. Näitä superilaisia on muun muassa lääkärikeskuksissa ja kuntoutuslaitoksissa. Enemmistön ammattinimikkeenä on lähihoitaja tai perus-/apuhoitaja. Pelkällä hoitaja-nimikkeellä samoin kuin ohjaajana työskentelee kumpinakin vielä noin 500 jäsentä. Pia Zaerens. Tiina Eteläaho. Mitä ajankohtaista yksityissektorilla tapahtuu parhaillaan? Kun kuntaliitoksiin liittyvät ammattiosastomuutokset on tehty, vuoden vaihteen jälkeen ryhdytään aktiivisesti perustamaan uusia yksityissektorin omia ammattiosastoja. Mehiläisen superilaisten kesken toteutetaan ensi vuonna virtuaaliammattiosastokokeilu. Valmistautuminen syksyn neuvotteluihin on aloitettu ja ammattiosastoja pyydetty nimeämään omat toimintapäälliköt sekä SOS-tessiin että TP-tessiin tukitoimien koordinointia varten. Paikallinen sopiminen lisääntyy yksityisellä sektorilla ja myös palkkaeriä on sovittu jaettavaksi paikallisesti. Esimerkiksi terveyspalvelualalla oli ensimmäisen kerran marraskuussa ollut jaossa paikallinen järjestelyerä. Kyseisellä sopimusalalla otettiin viime keväänä käyttöön uusi palkkausjärjestelmä ja nyt jaossa oleva paikallinen erä on ollut tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti työn vaativuuteen perustuvaan palkkaan. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla paikallisia eriä jaettiin jo edellisellä sopimuskaudella. Sekä Yksityisen sosiaalipalvelualan että Terveyspalvelualan neuvottelupöydissä on keskusteltu muun muassa työaikapankista. JUKKA JÄRVELÄ JUKKA JÄRVELÄ Minkälaisia ongelmia yksityispuolella esiintyy? Monilta työpaikoilta puuttuu luottamusmies samoin superilainen yhdysjäsen. Paikallisesti pitäisi neuvotella yhä enemmän. Kuka neuvottelee jos luottamusmiestä ei ole? Miten tietoa saadaan työpaikoille, jos yhdyshenkilöä ei ole? Yksityissektorin jäsenilloissa tulee esiin valtavasti epäkohtia, joihin ei osata puuttua tai ei uskalleta puuttua. Harmaata ylityötä tehdään edelleen paljon. Yksityissektorilta liiton edunvalvontaan tulevat yhteydenotot koskevat yleisimmin palkkasaataviin liittyviä asioita, työaikakysymyksiä sekä työsuhteen päättämisiä kuten esimerkiksi koeaikapurkuja. Ongelmallista on, kun ei ole luottamusmiehiä, jotka paikallisesti olisivat työntekijöiden apuna. lisää superilaisia valtuutettuja Viime SuPer-lehdessä kerroimme 55 superilaisesta, jotka olivat päässeet juuri käydyissä kunnallisvaaleissa kotikuntansa valtuustoon. Heidän lisäkseen uusia superilaisia valtuutettuja ovat Riitta Puupponen (Kok) Hyvinkää, Sari Vuorinen (SDP) Juankoski, Tanja Mononen (PS) Kaavi, Minna Oksman (PS sit) Kaavi, Sari Ojala (SDP) Kokemäki, Marika Uimaluoto (SDP) Merikarvia, Silja Savola (Kok) Padasjoki, Jaana Kauppi (Sit) Pertunmaa, Mirja Kanervo (KD) Sauvo, Eila Juntunen (SDP) Taivalkoski, Tuula Jolkkonen (SDP) Liperi ja Tuula Pakarinen (SDP) Liperi. esimiehet ratkaisevat kuntaliitoksen onnistumisen Esimiesten kyvyt ja mahdollisuudet johtaa alaisiaan jokapäiväisessä työssä ovat ratkaisevia kuntaliitoksen onnistumiselle. Kuntaliitoksissa pitää huomioida henkilöstön asema jo suunnitteluvaiheessa ja tehdä henkilöstöä koskevat ratkaisut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tulokset käyvät ilmi Kuntaliiton ja Lapin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuuden kuntaliitoksen onnistumista henkilöstön kokemana. Tutkimuksessa mukana olleissa kunnissa henkilöstön sopeutuminen kuntaliitokseen oli käynyt melko nopeasti. Henkilöstön näkemykset liitoksen onnistumisesta jakautuivat. Tosin suurempi osa työntekijöistä piti tutkimuskunnissa kuntaliitoksen toteutusta onnistuneena kuin epäonnistuneena ja vaikutuksia ennemmin myönteisinä kuin kielteisinä. Eniten kuntaliitoksesta johtuvia muutoksia kohdistui talouden ja hallinnon henkilöstöön. Liitoksissa henkilöstö on huomioitu, mutta käytännön johtamisessa saattaa olla puutteita. Tutkimuksen mukaan kovan henkilöstöjohtamisen rinnalle pitäisikin nostaa niin sanottu pehmeä johtaminen. Strategioiden, tavoitteiden ja yhteisten ongelmien ratkomisen pitäisi kulkea käsi kädessä osallisuuden, tiedonkulun, vuorovaikutuksen ja luottamuksen edistämisen kanssa. Pehmeän, ihmisläheisen johtamisen todettiin tutkimuksessa vähentävän epävarmuutta muutostilanteessa super 7

8 joulukuun lyhyet koonnut jukka järvelä Kävelyä nivelvaivoihin Käveleminen näyttäisi ehkäisevän seitsemänkymppisten naisten nivelreumoja, nivelrikkoja ja niveltulehduksia. Hyödyt saa jo puolentoista tunnin viikoittaisella kävelymäärällä, paljastaa hiljattain julkaistu australialaistutkimus. Nivelvammoja esiintyi vähemmän niilläkin, jotka esimerkiksi uivat tai jumppasivat minuuttia joka viikko. uutispalvelu duodecim ingram publishing Nopeasti syöpäleikkaukseen Syöpäleikkauksiin pääsee Suomessa yleensä nopeasti, mutta niihin pääsy vaihtelee jonkin verran sairaanhoitopiireittäin. Sen sijaan syövän lääkehoidon ja sädehoidon käynnistymisessä on jonkin verran viiveitä, todetaan Stakesin Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön Finohtan selvityksessä. Stakesin selvityksen mukaan syöpähoitoon pääsyn viiveet johtuvat ennen kaikkea siitä, että osaavia ammattilaisia on liian vähän. Etenkin syöpälääkäreistä eli onkologeista on pulaa. Onkologien tarvetta lisäävät syöpätautien pitkittyvät seuranta-ajat, jotka ovat seurausta syöpien yleisyydestä ja parantuneista hoitotuloksista. Bakteerit yllättivät Ihmisten ja etenkin naisten kämmenissä asustaa huomattavasti luultua kirjavampi bakteerien joukko, paljastaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Miesten kädet ovat usein happamammat kuin naisten ja ehkä siksi osa bakteereista ei viihdy niissä yhtä hyvin. Tutkijat osoittivat keskivertokämmenessä elävän noin 150 eri bakteerilajia. Bakteerikannat eroavat suuresti ihmisten välillä, suuri ero oli myös vasemman ja oikein käden bakteereissa. Suuri osa käsien bakteereista on täysin harmittomia tai jopa hyödyllisiä. uutispalvelu duodecim duodecim Vuode vie kunnon Iäkkäiden lihaskunto heikkenee pitkän vuodelevon seurauksena, vaikka he olisivat täysin terveitä. Tämä havaittiin kokeessa, jossa 11 tervettä keskimäärin 67- vuotiasta miestä ja naista vietti kymmenen päivää vuodelevossa. Kymmenen päivän vuodelepo heikensi jalkojen lihaksia ja aerobista kuntoa, mutta ei fyysistä suorituskykyä. Osallistujat olivat myös fyysisesti vähemmän aktiivisia vuodelevon jälkeen kuin sitä ennen. uutispalvelu duodecim Kuka uusii rikoksen? Tutkimus osoittaa tiettyjen persoonallisuuspiirteiden yhteyden väkivaltarikollisten riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Tutkijat kykenivät löytämään selkeitä eroja uusijoiden ja ei-uusijoiden persoonallisuuspiirteiden välillä. Uusijoiden vuorovaikutuskeinot olivat ei-uusijoita heikommat eivätkä he olleet yhtä avoimia omille tunteilleen tai uusille kokemuksille. Uusijat olivat piittaamattomampia suhteessa muihin ihmisiin ja heillä oli vaikeuksia hallita impulsiivisuuttaan. Heillä ilmeni lisäksi ei-uusijoita enemmän suuttumuksen kokemuksia ja psykopaattisia persoonallisuuspiirteitä. ingram publishing Maito laihduttaa? Heraproteiinit ja kalsium vaikuttavat edullisesti lihavuuden aiheuttamiin haittoihin maksassa ja rasvakudoksessa sekä kehon koostumukseen, selviää Taru Pilven tuoreesta väitöstutkimuksesta. Proteiinin laadulla voi olla tärkeä vaikutus painonhallintaan. Maidon kalsiumin ja proteiinien oletetaan vaikuttavan kehon painoon, mutta maidon proteiinien vaikutuksista ja mekanismeista on niukasti tutkimuksia. cision Kivun hoitoon paukkuja Heli Vaartion väitöskirjan mukaan potilaan oikeudet näyttävät toteutuvan vain jossain määrin tutkimukseen tai leikkaukseen liittyvän kivun hoitotyössä. Kolmannes potilaista koki, ettei heille oltu kerrottu kivusta ja sen hoitovaihtoehdoista ennen mahdollisesti kivuliasta toimenpidettä. Eettiset ja lailliset vaatimukset täyttävä kivunhoito edellyttää jatkuvaa potilaan edunvalvontaa, mikä puolestaan edellyttää hoitohenkilökunnan jäseniltä eettisiä, kliinisiä ja yhteistyötaitoja. Tulijat ovat työväkeä Maahanmuuttajista 87 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky ilmenee Pasi Holmin, Anneli Hopposen ja Markus Lahtisen tekemästä tutkimuksesta Maahanmuuttajien työkyky vuonna Työllisillä maahanmuuttajilla 91 prosentilla ja työttömillä 76 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky. Työllisten maahanmuuttajien työkyky on muiden palkansaajien tasolla ja työttömien osalta maahanmuuttajien työkyky on muuta väestöä parempi. työ- ja elinkeinoministeriö ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? Marraskuun kysymys oli: Pelkäätkö virheitä työssäsi? muut lehdet Joskus jopa tuntuu, että mitä vanhemmaksi vammainen lapsi tulee, sitä suuremmaksi kasvavat huolet ja pelot. Kehitysvammaisen lapsen äiti Ulla Kuikka ketju 5/2008 Haluan säilyttää itsessäni henkistä maastoa, ja puhaltaa siksi poikki jatkuvan suorittamisen. Vuorotteluvapaalle siirtynyt aluetoimitsija Eija Piipponen, 57 työ terveys turvallisuus 7/ % 57 % Neuvolassa kunnioitan kulttuurisia ja uskonnollisia tapoja, mutta jos huomaan esimerkiksi lasten ruumiillista kuritusta, selitän vanhemmille, ettei sitä hyväksytä täällä. Herttoniemen terveysaseman äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Tuija Jouhki terveydenhoitaja 7/2008 kyllä en 30 vuotta sitten Kyllä, koska vastuussahan niistä on aina itse! lapset ovat entistä työläämpiä päiväkodissa. työn hektisyys, työmäärän kasvu, ohjeistuksen puute, siirrot osastolta toiselle haittaavat. potilaiden omaiset ovat nykyään erittäin vaativia ja tekevät helposti valituksia. olisi kamalaa, jos potilastiedot sekaantuisivat. lääkehoidossa pitää olla huolellinen. minulla ei ole vakituista paikkaa, joten minulla on tunne, että pitää olla ihan täydellinen. työssäni on kova kiire ja työntekijöitä on liian vähän. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 49. En, koska jos pelkäisin, en voisi tehdä tätä työtä. minulla on niin pitkä työkokemus. aina voi varmistaa toisilta, jos itse on epävarma. virheet voidaan ennakoida ja estää. jos alkaa pelätä, työstä on pohja pois. olen tarkka ja hyvä, eikä kukaan ole täydellinen. erehtyminen on inhimillistä ja minä olen vain ihminen. ollaanhan me teami. teen työni sydämellä ja ammattitaidolla. virheistä voi oppia. Liitolla oli jo hallussaan tietokone, jonka käyttö vaati omat niksinsä: Katsokaas, kun kaikki osoitteenmuutokset, niin jäsenmaksujen kuin lehden osoitteidenkin osalta, menevät tietokoneelle. Mutta tämä on sellainen peltipää, ettei ymmärrä selvää puhetta. Vaikka sille miten sanoisi, että minä olen Maija Meikäläinen Alavuden Asemakylästä, niin ei se muuta kuin mulkoilee sähkösilmillään niin kuin ainakin ummikko vieraskielistä puhetta kuullessaan. Mutta heti kun sille sanoo: Päivää K täällä, niin silloin se ilahtuu ja sillä heti alkaa raksuttaa apuhoitajalehti 12/ super 9

10 10 super

11 60 vuotta takana SuPerilla tulevaisuuden haasteet edessä Lähi- ja perushoitajien puolustajaa tarvitaan teksti jukka järvelä SuPerin menestyksekäs liittohistoria ulottuu 60 vuoden taakse, sillä Apuhoitajayhdistys perustettiin vuonna Mutta miltä näyttää tulevaisuus? Maailma ei vielä ole niin valmis, että lähija perushoitajien asioita puolustava liitto voisi vetäytyä syrjään työnsä täysin tehneenä. Osittain epäkohtia on myös pystytty ratkomaan eli maailma on määrätyllä tavalla mennyt hyvään suuntaan ja moniin tehtyihin ratkaisuihin voidaan olla tyytyväisiä. Silti edelleen on olemassa tarve, että työntekijöillä on oma etujärjestönsä, liittonsa ja omat luottamushenkilönsä, jotka puolustavat jokaista yksittäistä työntekijää. INGRAM PUBLISHING Viime vuosina on esitetty näkökantoja sen puolesta, että ammattiyhdistysliike olisi tehnyt tehtävänsä. Koko järjestelmän tarpeellisuus on asetettu kyseenalaiseksi myös meillä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa ay-liikkeen vaikutusvalta on maailmanlaajuisesti verraten yhä varsin suuri. Mutta ovatko työntekijät ja työnantaja todella jo samassa veneessä? Onko kaikki vanha vastakkainasettelun aika siis ohi? Eurooppakin yhdentyy ja maailma globalisoituu huimaa vauhtia, mikä tarkoittaa monien yhteisten päämäärien laajaa hyväksyntää. Kotimaisessa työmarkkinapolitiikassa työnantajapuoli on halunnut luopua tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta, jonka kolmikantaperiaatteen mukaan työntekijät, työnantajat ja valtio yhdessä päättävät tulonjaosta ja työehdoista. Työnantajapuolelle kävisi se, että jatkossa sopimukset voitaisiin tehdä ala- ja yhdistyskohtaisesti ja siirtää asiat paikallisesti ratkaistaviksi. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki muistuttaa, että näin lopullisten askelten aika ei ole vielä. Meillä on edelleen olemassa voimakasta vastakkainasettelua yhteiskunnassamme. Palkkaerot ovat kasvaneet eli köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Tuoreen USA:sta maailmalle levinneen finanssikriisin myötä alkanut taantuma saattaa pian yltyä lamaksi asti. Se saa monet varmaan muuttamaan aikaisemmin esittämiään ajatuksia. Jäljellä on toki muitakin ongelmia ja vieläpä monella tasolla. Pienipalkkaiset tarvitsevat aina puolustajan rahaa ja valtaa vastaan. oma, palveleva edunvalvoja Palomäki muistuttaa, että monilla työpaikoilla hoitajat yhä joutuvat pelkäämään asemansa puolesta. Työetuja poljetaan. Joustamattomuus lisääntyy, eikä työntekijän ajatuksia näin oteta huomioon. Tuntuu, että ihmiset tarvitsevat yhä enemmän tukea ammattiyhdistyksensä kautta, koska tuota tukea ei saa muualta ympäröivästä yhteiskunnasta. SuPer on 60-vuotisen taipaleensa aikana halunnut olla palvelujärjestö, joka haluaa palvella jäsenistöänsä mahdollisimman hyvin. Se tukee hoitajiaan valtakunnallisissa ja paikallisissa ongelmissa, jopa aivan pienissä ja yksittäisissä kysymyksissäkin. SuPer on kaveri ja tuki niin työpaikoilla kuin muuallakin, Palomäki korostaa. Näen aivan välttämättömänä, että superilaisilla on jatkossakin omat edunvalvojansa. Me emme maailmassa pääse eroon siitä, että vastakkainasettelu on ja pysyy jonkintasoisena. Pienipalkkaiset tarvitsevat aina puolustajan rahaa ja valtaa vastaan. Palomäki kertoo tarkastelevansa tulevaisuutta avoimin mielin ja myönteisesti. Toivon, että ihmiset viisastuvat, minkä jälkeen asioita on työntekijöiden ja työnantajien välillä helpompi ratkaista ystävällisesti, avoimesti ja vuorovaikutteisesti ei kärjistäen ja rii super 11

12 SUPERIN ARKISTO Hyvä hoitaminen on ollut tärkeä osa suomalaista identiteettiä. delleen vaan hyvässä yhteishengessä sopien. Myönteistä vuorovaikutusta ja positiivista lähestymistä. Näitä odotan tulevaisuudessa ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajapuolen kesken. globalisaatio koskee myös hoitoalaa Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaiset palkkatyöläiset ovat toisen maailmansodan jälkeen nousseet hyvään asemaan. Sosiaalivaltiota vietiin merkittävästi eteenpäin 1940-luvulla ja 1970-luvulla esiintyneiden lakkoaaltojen voimin. Jos maailmanmittakaavassa katsotaan, palkkatyöläisillämme menee hyvin pitkälti juuri onnistuneen ammattiyhdistystoiminnan ansiosta. Myös naisten palkkatyöläistyminen on mennyt eteenpäin, ja Suomessa naisten työhön osallistumisaste onkin maailman korkein. Toisaalta, kaikki tunnustavat, että ammattiyhdistysliikkeen kaikkein vahvimmat ajat ovat toistaiseksi takana. Tulevaisuudesta ei sitten ollakaan yhtä mieltä. Muun muassa hoitajien asemaa monessa Euroopan maassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tutkinut valtiotieteen tohtori Kimmo Kevätsalo pitää mahdollisena, että lähivuosikym- Kyse on nyt isoista valinnoista, ei pienistä taktisista vedoista. meninä lähi- ja perushoitajien asema säilyy hyvänä, vaikka ulkomainen halpatyövoima ja maailman talouskeskipisteen siirtyminen Aasian suuntaan koskettavat myös hoitoalaa. Kevätsalon mukaan ammattiliittojen toimintatavat kuitenkin kaipaavat tarkistuksia, jotta liitot pysyvät maailman muutoksissa mukana. Kevätsalokaan ei ryhdy ennustamaan, syrjäyttääkö vähän koulutettu halpatyövoima suomalaiset lähi- ja perushoitajat tulevina vuosikymmeninä. Globalisaatio kuitenkin on muuttanut palkkatyöläisen asemaa Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa koulutustasosta riippumatta, eikä kenenkään työsuhteen jatkuvuus ole tulevaisuudessa kiveen hakattu. Paineita palkkakustannuksien alas ajamiseen on, mutta siihen tutkijalla on yksi vastakeino: hoitoalan laaja yhteistyö lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Hoitajajärjestöjen pitää sopia keskenään, kuinka he yhdessä voivat puolustaa julkisen sektorin hoitoalaa. Jokainen liitto ei voi toimia yksin ulkoistamista vastaan. Koko terveydenhuoltoalan lääkärikuntaa myöten on laadittava yhteinen suunnitelma, jolla pyritään luomaan vaihtoehto yksityistämispolitiikalle. Liittojen määrällä ei ole väliä, kunhan eri osa- 12 super

13 xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxx xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxxx xxx MARJO SAJANTOLA Muuttuvassa maailmassa kansalliset rajat katoavat, mutta hyvän hoitotyön tasosta ei saa tinkiä. puolet rinnakkain sopivat keinoista, miten asiat hoidetaan. Kyse on nyt isoista valinnoista, ei pienistä taktisista vedoista. Kevätsalo on huolissaan siitä, pystyykö ammattiyhdistysliike pitämään otteensa tulevissa olosuhteissa. Hän kohdistaisi liittojen voimavaroja ja palvelurakennetta nykyistä enemmän epävarmoissa työolosuhteissa olevien puolustamiseen, sillä tulevaisuudessa heidän määränsä todennäköisesti kasvaa. muutosvoimat ja perinteet vastakkain Myös muut tutkijat uskovat, että ammattiyhdistysliike muuttuu tulevina vuosina viimeistään pakon edessä. Jotta muuttuvan maailman suomalaiselle hoitotyölle ja sen ammattijärjestöille asettamiin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan, hoitajienkin ay-liike kaipaa: lisääntyvää keskinäistä yhteistyötä kansainvälistä yhteistyötä hoitajaliittojen välillä paikallisten toimijoiden aktiivisuutta uusia nuoria toimijoita ja näin uutta tuulta paikalleen jämähtäneeseen ay-henkeen jäsenlähtöistä ja avointa toimintaa Pahimmissa tulevaisuuden uhkakuvissa voittoon tähtäävien hoitotehtaiden robotit hoitavat ihmisiä, etenkin vanhuksia, ja niiden rinnalla häärii joukko halpaa sekä kouluttamatonta aputyövoimaa. Mutta katoaako monille lähi- ja perushoitajille niin tuttu kutsumus alalle tässä menossa mihinkään? Jos tällä elintärkeällä tunteella ja joukkovoimaan uskomisella on vähänkin yhteistä inhimillistä taustaa, tehokkuutta korostava maailma saa vuosikymmenien jälkeenkin vastaansa ihmisen mittaista hoivatyötä ja työolosuhteita korostavan ammattiliiton. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa on kerrottu apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 Vaihtoehto vuorohoidolle: Omaishoidon lomittaja teksti ja kuva marjo sajantola Omaishoidon lomittaja omaan kotiin on monen omaishoitajan ainoa mahdollisuus edes pieneen irtiottoon hoidettavastaan. Oulun kaupungissa lomituspalvelua tarjoaa kaksi lähihoitajaa. Lähihoitajat Mia Mujunen ja Sanna Rintelä ovat ainoat omaishoidon lomittajat Oulun kaupungin palkkalistoilla. Molemmat ovat tehneet tätä työtä jo vuoden ja ovat nähneet, kuinka tärkeää omaishoitajalle on lyhytkin loma hoidettavastaan. Asiakkaan kotona tehtävään lomitustyöhön tarvittaisiin kuitenkin paljon lisää työvoimaa. Oulussa on yli viisisataa omaishoitajaa. Meidän palvelumme on vaihtoehto vuorohoidolle. Etenkin muistihäiriöisiä omaisiaan hoitavat asiakkaat haluavat saada nimenomaan sinne omaan kotiin sijaishoitajan ja mieluiten aina saman työntekijän. Monen Omaishoitajaakin on hoidettava Kun lähihoitaja saapuu asiakkaansa luo, ei omaishoitaja välttämättä lähde pois kotoa. Hän saattaa siirtyä toiseen huoneeseen nukkumaan muutamaksi tunniksi tai vain oleilemaan rauhassa. Monet omaishoitajat kaipaavat hekin seuraa ja haluavat keskustella asioistaan hoitajan kanssa. Tämä on hyvinkin ymmärrettävää. Pitkään omaishoitajana olleen ystävyyssuhteet ovat voineet katketa, kun voimat eivät ole enää riittäneet yhteydenpitoon. Siksi monella on valtava tarve saada puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. Hoidamme kokonaisvaltaisesti sekä hoidettavaa että hänen omaishoitajaansa. Mujunen ja Rintelä haluaisivat parantaa omaishoidon lomitusta siten, että hoitajan saisi kotiin vähintään vuorokaudeksi kerrallaan tai vaikka koko viikonlopuksi. Omaishoitaja tarvitsee kunnon lepoajan jaksaakseen taas hoidettavansa kanssa arjessa. Monet hoidettavista eivät anna omaishoitajansa nukkua päivälläkään tai omaishoitaja ei vain osaa ottaa päiväunia, vaikka olisi kuinka uupunut. Siksi sekä hoidettavan oman että omaishoitajan hyvinvoinnin kannalta olisi vähintään vuorokauden loma tarpeen. Usein omaishoitajan pitäisi päästä myös matkustamaan jonnekin pidemmälle, vaikka sukuloimaan, joten viikonlopunkin kestävä loma pitäisi saada järjestettyä. Lähihoitajat pitävät tärkeänä sitä, että omaishoitajan ja hoidettavan keskinäinen suhde pysyy hyvänä. Yhtenä työn haasteena onkin rohkaista asiakkaita lähtemään yhdessä ulos neljän seinän sisältä. Meiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja luovuutta siihen, että saisimme innostettua liikkeelle sellaisetkin asiakkaat, jotka ovat pitkään olleet kahden vain kotosalla. Oulussa olisi tarjolla monenlaisia tilaisuuksia, jos asiakkaat vain rohkaistuisivat lähtemään. Toki mekin voimme asiakaskäynnillä lähteä omaishoitajan tueksi. omaishoitajan mielestä lyhytkin laitoshoito saattaa sekoittaa muistihäiriöstä kärsivän omaisen päivärytmin ja hämärtää tämän mieltä entisestään, Mujunen ja Rintelä kertovat. Omaishoitaja hakee lomittajaa sosiaalitoimesta, josta otetaan yhteyttä kotipalvelun esimieheen. Tämä kertoo omaishoitajalle lomittajapalvelusta, jonka jälkeen jompikumpi lähihoitajista tekee ensimmäisen kotikäynnin ja selvittää asiakkaan toiveet ja tarpeet. Mujunen ja Rintelä toteavat, että vaikka laissa on säädetty omaishoitajille kolmen vuorokauden kuukausittainen loma, tätä he eivät kykene tarjoamaan edes vakituisille asiakkailleen. Vakituisina asiakkaina heillä on parikymmentä omaishoitajaa hoidettavineen. työvuorot asiakkaiden tarpeiden pohjalta Vakituisten asiakkaiden luona lomittajat käyvät keskimäärin kerran viikossa tai kahdessa ja he tekevät joko neljän tai kahdeksan tunnin työvuoron. Joskus molemmat vuorottelevat tekemällä kuuden tunnin työvuorot saman asiakkaan luona. Kahdentoista tunnin työvuorokaan ei ole vierasta, joskin harvinaista. Joskus työpäivä sattuu myös viikonlopuksi, sillä palvelussa pyritään joustamaan mahdollisimman paljon. Kuitenkaan tunnin tai parin mittaiseksi ajaksi ei lomitusta voi tilata, sillä matkoihin kuluvan ajan takia näin lyhyitä asiakaskäyntejä ei kannata tehdä. Kun saamme uuden asiakkaan toiveet ja tarpeet selvitettyä, sovimme keskenämme lomitusvuorot. Hoidamme asiakaskuntamme yhdessä vuorotellen kaksivuorotyönä. Työvuorolistat laadimme tilausten pohjalta. Ylitöitä ei saa tulla, joten pitkän vuoron jälkeen on tehtävä lyhyempi työpäivä. Omaishoidon lomittajien työ on yksintyötä. He tapaavat toisensa he vain kerran työviikon aikana, jolloin he sopivat keskenään työnjaosta. Loput päivittäiset työtehtäväkeskustelut on käytävä puhelimitse. Työpari tarvitsee toisiltaan käytännön neuvojen lisäksi silloin tällöin myös henkistä tukea. Kun hoitajia on vain kaksi, syntyy väkisinkin tilanteita, jolloin omaishoitajan äkilliseen lomatarpeeseen ei kyetäkään vastaamaan. Jos asiakkaan pettymyksen takia on vaarana syntyä ristiriitatilanne, asia on syytä siirtää esimiehelle ratkaistavaksi. Näin säilytetään hyvät ja luottamukselliset välit asiakkaisiin. 14 super

15 monipuolisesti multipersoona Mujunen ja Rintelä kiteyttävät toimenkuvansa siten, että työssä pitää olla vähintään hoitaja, mielenterveystyöntekijä, sosiaalihoitaja ja kokki, eräänlainen multipersoona siis. Tavallisesti työpäivä alkaa molemmilla aamuisin kahdeksan ja kymmenen välillä. Asiakkaita autetaan aamutoimissa, katsotaan yhdessä televisiota, seurustellaan ja tehdään kaikkea sitä, mitä tarvitaan. Kyllä pölynimurikin kädessä pysyy. Teemme pientä siistimistä yhdessä hoidettavan kanssa tai laitamme yhdessä ruokaa, jos hän niin haluaa. Voimme lähteä käymään torilla tai muuten vain ulkoilemaan, aivan asiakkaan kunnosta riippuen. Juhlapyhät tuovat lisää sisältöä päiviin. Juhlamielelle pääsemme itsekin, kun joulun alla laulamme joululauluja ja leivomme vaikka pipareita. Lähdemme myös joululahjaostoksille, sillä omaishoitajan pinna ei aina tätä ylimääräistä stressiä kestä. Lomittajan työssä on sairaanhoidon taitoja jatkuvasti kehitettävä, koska asiakaskunta on iäkästä ja monet heistä kärsivät useista vaikeista sairauksista. Mujunen valmistui lähihoitajaksi vuonna 2003 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Työkokemusta hänelle on kertynyt pääsääntöisesti kotihoidon puolelta. Rintelä valmistui lähihoitajaksi vuonna 1999 suunhoidon linjalta. Sen jälkeen hän on työskennellyt hammashoitajana, lastenhoitajana, terveyskeskusavustajana ja kotipalvelussa. Meillä on asiakkaina halvaantuneita, erilaisia neurologisia tauteja tai reumaa sairastavia ihmisiä. Lisäksi diabetes, dementia tai muut muistisairaudet ovat asiakkaidemme arkipäivää. Ennen kuin otamme uuden asiakkaan, jolla on joku niin sanotusti harvinaisempi sairaus, saamme hänen hoitoonsa koulutuksen tai otamme siitä itse selvää. Omaishoitaja on yleensä se parhain asiantuntija. Työ vaatii riskien arviointitaitoa esimerkiksi siinä, kuinka pitkälle lenkille uskaltaa asiakkaan kanssa lähteä ja monenlaista muutakin ennakointia on osattava tehdä. Joskus tämä on samanlaista kuin pienten lasten kanssa työskennellessä. On oltava tarkkana siinä, mitä jättää pöydälle tai milloin käväisee vessassa. Yksi työn varjopuolista on työkavereiden avun puute. Ongelmatilanteissa työyhteisö ei ole tätä aivan samaa työtä. Siksi ei oikein kehtaa edes sanoa, että ei jaksa nostaa tai kääntää. Toisaalta tässä työssä ei ole kiire mihinkään. Vakituisen asiakaskunnan kanssa syntyy helposti luontevat ja lämpimät välit. Tästä on työnteossa etua, mutta ammatillisuutta ei saa unohtaa. Merkkipäiväkutsuja tulee jatkuvasti, mutta nämä kuitataan vain onnittelukortilla ja joskus kukkakimpulla. Ammatillisuutta tarvitaan myös silloin, kun läheiseksi tullut pitkäaikainen asiakas kuolee. Omaishoitajaakaan ei voi silloin vain kylmästi unohtaa. Häneen otetaan vielä kerran yhteyttä ja kysytään, miten hän selviää ja tarvitseeko hän apua jossakin. vastuullista yksintyötä Lähihoitajat Sanna Rintelä ja Mia Mujunen auttavat osaltaan oululaisia omaishoitajia jaksamaan. apuna. Lomittajan on selvittävä yksin tai osattava hätätilanteessa kutsua apua ajoissa. Oma esimies, kotisairaanhoito ja useimmiten myös omaishoitaja ovat kuitenkin puhelimella tavoitettavissa, jos tarvitsee vain neuvoja. Yksintyöskentely on myös fyysisesti hyvin raskasta, jos asiakas on kovin huonokuntoinen. Joskus tekee tiukkaa, mutta on muistettava, että omaishoitaja tekee Lomittajan työ on lähihoitaja Mia Mujuselle mieluista työtä sen virikkeellisyyden ja ihmisläheisyyden takia. Erilaisilla asiakkailla on monenlaisia tarpeita, joihin hän pystyy työparinsa kanssa vastaamaan. Samaa mieltä on lähihoitaja Sanna Rintelä. Hänen mielestään työssä saa usein kokea tyydytystä hyvin tehdystä työstä, kun pystyy auttamaan niin omaishoitajaa kuin hoidettavaakin super 15

16 16 super

17 Kasvot ja katse vuorovaikutuksen avaimet teksti ja henkilökuvat ritva reinboth kuvitus salla pyykölä Ihmisten välinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa ihmisten elämässä. Niiden perusprosessien tutkimus, jotka säätelevät sitä, on siten erinomaisen tärkeätä, toteaa professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on saanut uutta tietoa kasvojen ilmeiden ja katseen suunnan merkityksestä ihmisen käsitellessä näköinformaatiota. Sen avulla on mahdollista kehittää uusia menetelmiä erilaisten psyykkisten häiriöiden tunnistamiseksi. On esimerkiksi tärkeätä, että tunnemme keskeiset asiat, jotka vaikuttavat siihen, että lapsen kehitys sujuisi tyypillisellä tavalla. Tai että tunnemme sen, minkälaiset asiat saattavat herkistää erilaisille mielenterveyden ongelmille, sanoo Jari Hietanen. Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen tutkimus, jonka rahoitus päättyy ensi vuoden lopussa, kohdistuu perusprosesseihin, automaattisiin tiedonkäsittelytapahtumiin, joita hermosto toteuttaa pääosin tahdosta riippumatta. Meillä tavataan sanoa, että kaikki meitä kiinnostavat ilmiöt tapahtuvat alle kahdessasadassa millisekunnissa, luonnehtii Hietanen tutkimuksen luonnetta. Kasvot ja katseen suunta kiinnostavat, koska ne ovat keskeinen informaation lähde vuorovaikutuksen säätelyssä. Kasvoista voidaan lukea monenlaista tärkeätä informaatiota toisesta ihmisestä, kuten hänen henkilöllisyytensä ja sukupuolensa ja niistä tehdään usein ikään liittyviä päätelmiä. Kasvojen ilmeet kertovat, miltä toisesta tuntuu. Se on vuorovaikutuksen kannalta tärkeätä tietää, jotta osaa ennakoida toisen ihmisen reaktion. Saa jotain vihjeitä siitä, miten toinen asiaan suhtautuu. silmät, sielun peili Katseella on monia tehtäviä, mutta katseen suunnasta voidaan lukea, mihin toisen ihmisen kiinnostus ja tarkkaavaisuus on suuntautunut. Se on tärkeätä viestiä ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Useimmilla ihmisillä on tapana katsoa keskustelukumppaniaan silmiin ainakin hetkittäin. Jos hän katsoo kumppaniaan kaiken aikaa, toinen voi kokea sen liian intensiiviseksi niin, että se haittaa jopa toisen ajattelua ja puheen tuottamista. Jos katse taas harhailee muualla, toinen osapuoli alkaa miettiä, mitä mielenkiintoista keskustelukumppani havaitsee muualla, eikö heidän keskustelunsa kiinnosta super 17

18 lokseen on, että tietoisuus toisen ihmisen tarkkaavaisuuden kohteena olemisesta vaikuttaa näiden hermojärjestelmien toimintaan. Meillä jokaisella on kokemuksia siitä, että jos haluamme edistää jotakin asiaa, se onnistuu paremmin, jos katsomme toista ihmistä suoraan silmiin emmekä anna katseen harhailla. Mielenkiintoinen on myös kysymys siitä, mikä on kulttuurin merkitys katsekäyttäytymisessä. Esimerkiksi idän kulttuureissa ei pidetä suotavana, että katsotaan toista silmiin, varsinkaan jos ollaan tekemisissä arvoasteikossa ylemmän henkilön kanssa. Tosielämässä ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä vaikuttavat myös monet muut ärsykkeet, kuten liikkeet ja äänet. Vauvat alkavat vierastaa suunnilleen puolen vuoden iässä. Mielenkiintoista on, johtuuko se siitä, että vauvalle kehittyy tietynlaisia kykyjä reagoida uhkaaviin ärsykkeisiin, vai kehittyykö vauvalle ensin tietynlainen vierastamista edesauttava toiminto, jonka kautta vauva alkaa huomata kasvojen ilmeitä herkemmin, pohtii Mikko Peltola. Koehenkilöillä tutkittiin esimerkiksi sitä, kuinka toisen ihmisen katseen suunta, joka kohdistui joko suoraan tai sivulle, vaikuttaa lähestymis- ja välttämiskäyttäytymistä säätelevien hermostollisten mekanismien toimintaan. Toisen ihmisen suoran katseen näkeminen valmistaa lähestymiseen, sivuun käännetyn katseen näkeminen valmistaa välttämiseen. Lähestyminen ja välttäminen ovat ehkä kaikkein perustavanlaatuisimpia reaktioita, joita kaikkein alkeellisimmillakin eläimillä on havaittavissa. Yksinkertaisimmatkin ötökät osaavat välttää ärsykkeitä, jotka ovat niille mahdollisen hyvinvoinnin uhka, ja taas suhtautua vastaanottavaisesti ärsykkeisiin, jotka ovat henkiinjäämistä palvelevia tai tuottavat mielihyvää. otsalohkot töissä Tätä tutkittiin ihmisillä mittaamalla aivojen sähköistä toimintaa EEG:llä. Havaittiin, että suoran katseen näkemisen aikana koehenkilöiden vasen otsalohko oli oikeaa aktiivisempi, kun taas katseen ollessa kääntynyt oikea otsalohko aktivoitui voimakkaammin. Vasemman otsalohkon aktivoituminen liittyy lähestymismotivaatioon, oikean aktivoituminen välttämismotivaatioon. Tutkimuksessa havaittiin myös, että samanlaista otsalohkojen reagointia ei tapahtunut, jos koehenkilöt katsoivat kasvoista otettuja kuvia. Vain elävän ihmisen katsominen nestekidekalvon läpi aktivoi otsalohkot. Tällaisia tuloksia ei ole aiemmin julkaistu. Hietanen arvioi, että yksi mahdollinen selitys tähän tu- vauvoilla kehityskynnys puolivuotisena Tutkimuksessa oli mukana myös vauvaikäisiä, joista tutkittiin, missä iässä he alkavat eritellä erilaisia tunteita. Vauvat eivät itse kykene kommunikoimaan puheella. Suurin osa muiden ihmisten, kuten vanhempien kanssa tapahtuvasta kommunikoinnista tapahtuu kasvojen välittömien viestien avulla. Myös kielen oppimisessa kasvojen välittämä vuorovaikutus on ratkaisevassa asemassa, sanoo vauvatutkimusta tekevä tutkija Mikko Peltola. Tutkimuksessa havaittiin, että vauvat herkistyvät erityisesti negatiivisille tunneilmaisuille noin puolen vuoden ikäisinä. Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat katsoivat pidempään pelästyneitä kuin iloisia kasvoja ja kuvan esittämisen jälkeen aivosähkökäyrästä mitattava tarkkaavaisuusaste oli suurempi pelästyneitä kasvoja katseltaessa. Näyttää siltä, että noin puolen vuoden iässä tapahtuu tärkeitä kehityksellisiä muutoksia emotionaalisesti merkityksellisten tunneilmaisujen käsittelyssä, sanoo Peltola. hermojärjestelmämme mekanismit toimivat Tällainen tutkimus kertoo meille aika oleellisia asioita siitä, minkälaisia me ihmiset olemme. Sitä tietoa ei sovi väheksyä. Kyllähän jo kokemuksesta tiedetään, että kasvojen ja katseen antama informaatio on erinomaisen tärkeätä. Nyt ollaan näyttämässä, että sii- 18 super

19 hen vaikuttavat meidän hermojärjestelmäämme rakennetut mekanismit, jotka toimivat automaattisesti, toteaa Hietanen. Hän jatkaa, että mahdollisuutemme vaikuttaa tällaisiin reaktioihin, on rajattu. Se on minusta tärkeä näkökulma, jota ei sovi unohtaa. Erityisen tärkeänä hän pitää tietoa näistä mekanismeista niille, jotka tekevät ihmissuhdetyötä, toimivat esimerkiksi opettajina tai hoitoalalla. Tällaiset mekanismit näyttäisivät kytkeytyvän päälle edesauttamaan vuorovaikutuksen syntymistä. Erityistä merkitystä vuorovaikutuksen syntymisellä ja sen positiivisella sävyllä on juuri hoitosuhteessa ja opetustilanteessa. Opetustilanteita on tutkittu ja todettu, että lapset oppivat paremmin, kun opettaja katsoo heitä enemmän suoraan kuin pitää katsettaan sivulle kääntyneenä. Tutkimuksella ihmiset on saatu ymmärtämään vuorovaikutuksen eroja. Olemme varmaan ihan peruskysymysten äärellä, tunnistamassa vuorovaikutuksessa olevia ongelmia. Mitä varhaisemmassa kehitysvaiheessa se tapahtuu, sen parempi, sanoo Peltola. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi autismi, neurobiologinen aivojen toimintahäiriö, johon sairastuvalla on perinnöllinen alttius siihen. Vielä pari vuosikymmentä sitten sen käsittelyssä dominoivat psykiatriset näkemykset. Tulilinjalla oli äiti, jonka kylmyyttä ja tunteettomuutta korostettiin taudin synnyssä. Erityistä merkitystä vuorovaikutuksen syntymisellä ja sen positiivisella sävyllä on juuri hoitosuhteessa ja opetustilanteessa. välineitä mielenterveysongelmien havaitsemiseen Tällä hetkellä ei tunneta keinoja diagnosoida autismia luotettavasti lapsen varhaisessa kehitysvaiheessa. Tiedetään kuitenkin, että autismiin liittyy poikkeava katsekäyttäytyminen. Se on yksi varhaisimmista oireista. Sen tutkijat ovat pystyneet todentamaan esimerkiksi katsoessaan autististen lasten perheistä taltioituja videoita. Niistä on selvästi voitu havaita, että katsekäyttäytyminen on ollut poikkeavaa jo vauvaiässä. Olisi merkittävä Tämäntyyppisissä tutkimuksissa kiinnostavaa on edelleenkin perimän ja ympäristön välinen suhde. Missä määrin tällaisten vuorovaikutukseen liittyvien ilmiöiden taustalla ja toisaalta mielenterveyden häiriöiden taustalla vaikuttavat biologiset eromme ja toisaalta ympäristö, sanoo Jari Hietanen. edistysaskel, jos autismia sairastava tai siihen todennäköisesti sairastuva saataisiin hoitoon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Olisi tärkeätä lasten ja perheiden kannalta, että häiriöt havaittaisiin ennen kuin ne tulevat eteen ongelmallisissa ja kompleksisissa arkipäivän tilanteissa, sanoo Hietanen. Tutkimuksista voisi olla hyötyä myös erilaisia mielenterveysongelmia diagnosoitaessa. Esimerkiksi depressiossa katsotaan ilmeiden tunnistamista. On tärkeätä saada lisää tietoa esimerkiksi siitä, miten äidin depressio vaikuttaa vastasyntyneen kehitykseen, vaikka sitä on tutkittukin paljon. Me tutkimme nyt erityisesti äidin ja lapsen vuorovaikutuksen laatua, esimerkiksi sitä, kuinka vauvan tunneinformaation käsittely kehittyy. Depressio esimerkiksi muuttaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Se on yksi mekanismi, jonka kautta tällaiset kehityksen ongelmat syntyvät lapsille, sanoo Peltola. Se, miksi puolen vuoden ikä näyttäisi olevan kehitykselle tärkeä virstanpylväs, voi tutkijoiden mukaan johtua esimerkiksi siitä, että ratayhteydet mantelitumakkeesta aivokuorelle olisivat kehittyneet toimintakykyisiksi. Mantelitumake on ihmisaivojen tunnekeskus. Muitakin fysiologisia perusteita tutkittaville ilmiöille voidaan löytää, kuten serotoniinin vaikutus. Serotoniini on kudoshormoni ja aivojen välittäjäaine. Nykyään tiedetään jo esimerkiksi, että erot serotoniinin saannissa vaikuttavat aivojen reagointiherkkyyden tasolla super 19

20 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010

Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus. Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Lähihoitajan palkkaus ja työn vaativuus Johtaja Jukka Maarianvaara, edunvalvontayksikkö Tehyn lähihoitajapäivät 29.10.2010 Palkkaus perustuu työn vaativuuteen Tehyläisiin sovelletaan kunta-alalla kunnallista

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä.

TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä. TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä. Ryhmä I. Mitä tehdään asiakkaille, jotka eivät pääse eteenpäin projektista? Asiakkaalle laaditaan projektin aikana/

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot