70/035/2011. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

Transkriptio

1 70/035/2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Tutkimus Asiantuntijatehtävät Yhteistyö Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Innovaatiot Markkinointi ja viestintä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset...55 MTT:n organisaatio 1

3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Vuonna 2010 tehtiin aktiivista asiakas- ja sidosryhmätyötä. MTT:n strategian päivittäminen aloitettiin määrittämällä strategiset tutkimusalueet ja vähenevät tutkimusalueet mikä tukee toiminnan vaikuttavuutta. MTT:n rahoitustilanne parani ja ulkoisen rahoituksen kasvu oli 14 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa tehty tulossopimus toteutui hyvin, ja nopeasti muuttuvia markkinoita pyrittiin hyödyntämään. Henkilöstörakenteen ja organisaation kehittäminen edistyi samalla kun sopeuduttiin valtion tuottavuusohjelman säästöpaineisiin. Asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkeleiden määrän kasvu ei jatkunut, ja tavoitteesta (230 kpl) jäätiin. Artikkeleita julkaistiin 182 (209 vuonna 2009, 183 vuonna 2008). Poikkeamaa selittää osittain muuttunut tilastointitapa. Artikkelit julkaistiin vaikuttavuuskertoimeltaan vastaavissa julkaisusarjoissa kuin vuonna 2009, ja vuoteen 2008 verrattuna sarjojen vaikuttavuuskertoimet olivat selvästi korkeampia. MTT:n tutkijat julkaisivat 501 ammattilehtiartikkelia (421 vuonna 2009, 434 vuonna 2008) ja 51 yleislehtiartikkelia (45 vuonna 2009, 64 vuonna 2008). Ammattilehtiartikkeleita kirjoitettiin tavoitetta (471 kpl) enemmän ja yleislehtiartikkeleita tavoitetta (82 kpl) vähemmän. Yhteensä artikkeleita kirjoitettiin 1576 kappaletta (1258 vuonna 2009, 1595 vuonna 2008), mikä on huomattavasti tavoitetta (1355 kpl) enemmän. Verkkopalvelut ovat merkittävä osa MTT:n vaikuttavuutta: näyttökertoja kirjattiin 22 miljoonaa (20 milj. v. 2009, 12 milj. v. 2008), käyntejä 2,8 miljoonaa (2,7 milj. v. 2009, 3,5 milj. v. 2008) ja kävijöitä oli ( v. 2009, vuonna 2008). Uusien tuotteiden ja keksintöilmoitusten osalta MTT alisuoriutuu suhteessa potentiaaliin. Henkilöstö ja osaaminen Toimintaympäristön muutokset vaikuttivat työntekijöihin ja henkilöstöpolitiikkaan. Henkilöstön määrää supistettiin 11 henkilötyövuodella (htv) 764 htv:een (775 htv v. 2009). Henkilöstörakennetta kehitettiin tutkijavaltaiseen suuntaan, sillä tutkijoiden määrä kasvoi 19 htv:lla 303 htv:een (284 htv v. 2009). Uusia tutkijoita palkattiin toteuttamaan kasvanutta hankekantaa. Työhyvinvointia tukevista toimenpiteistä sovittiin johtamisen kaikilla tasoilla, ja aihe on ollut keskeisenä teemana vuosittaisilla työyhteisöpäivillä. Työtyytyväisyys on parantunut vuosittain tehtävän hyvinvointikyselyn perusteella. On erittäin myönteistä, että sairaus- ja tapaturmapoissaolot vähenivät 7,4 päivään/htv (8,3 pv/htv v. 2009, 9,6 pv/htv v. 2008). Osaamisen kehittäminen kytkettiin uusien strategisten tutkimuslinjausten toteuttamiseen ja jalkauttamiseen. Kymmenen väitöstä kertoo hyvästä viime vuosien tasosta; paljon muita tutkintoja suoritettiin. Koulutuspäiviä oli 5,6/htv (7,0 pv/htv v. 2009, 2010 suunnitelma 5,0 pv/htv). 2

4 Tehokkuus ja yhteistyö Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (Lynet) toiminta vakiintui vuonna Kolmen aiemmin käynnistetyn yhteisen tutkimusohjelman lisäksi valmisteltiin maankäytön tutkimusohjelma, jonka vetovastuu on MTT:llä. Joulukuussa järjestettiin ensimmäiset Lynettutkimuspäivät. Konkreettisia Lynetin yhteistyömuotoja olivat myös yhteinen toimitilahanke Oulussa sekä yhteisen laboratorion valmistelu Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla Lynetin toimintoja keskitetään Viikkiin, jonne MTT:n taloustutkimus siirtyi kesällä. Lynetin toimintamalli tunnustettiin vuoden lopussa valmistuneessa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan arvioinnissa, ja sitä on käytetty mallina myös muille hallinnonaloille suunnitelluille tutkimuskonsortioille. Tärkeää on myös yhteistyö kolmessa strategisen huippuosaamisen keskittymässä (SHOK). MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimuslaitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämistarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteenliittymän UNIFI ry:n suuntaan. MTT osallistui aktiivisesti EU:n tutkimusyhteistyöhön sekä EU:n eri teknologiayhteisöjen ja yhteistyöverkostojen toimintaan. Kehittämisen tukena hyödynnetään entistä tiiviimmin kansainvälistä tieteellistä neuvottelukuntaa, johon kuuluu alamme huippuasiantuntijoita Hollannista, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Irlannista ja Suomesta. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut neuvottelukunta jatkaa nyt toiselle kaudelleen. Aloitettiin MTT:n kansainvälisen vertaisarvioinnin hanke, jossa asemoidaan MTT Euroopan 16 merkittävimmän sisarlaitoksen joukossa. MTT oli EURAGRI:n (European Agricultural Research Initiative) puheenjohtaja ja isännöi yhdessä MMM:n kanssa Helsingissä pidetyn vuosikonferenssin. Vihreään kasvuun keskittyneen tilaisuuden johtopäätökset esitettiin Brysselissä pidetyssä biotalouskonferenssissa. Kehitysyhteistyössä MTT otti isoja askeleita: hankkeet Keniassa ja Perussa käynnistyivät, ja valmistelussa on vastaavia hankkeita, mm. iso Afrikan ruokaturvahanke. Toiminnallinen ja rakenteellinen uudistus ( ) on ensimmäisen vuoden jälkeen toimitilan määrää lukuun ottamatta aikataulussa. Toimitilan osalta ollaan vuoden verran jäljessä aikataulusta. Laajat muutot Jokioisissa ja Helsingissä toteutuivat. Muillakin toimipaikoilla toteutettiin toimitilamuutoksia. Jatkossa on entistä tärkeämpää, että hyödynnetään yhteistä tutkimusinfrastruktuuria muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Uudistuksella MTT vastaa tuleviin tarpeisiin ja sopeutuu uuteen markkinatilanteeseen. Muutos liittyy kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, jossa korostuvat osaaminen, vaikuttavuus sekä yhteistyö ja toisaalta voimakkaat tehostamisvaatimukset. Valtio on sitoutunut rahoittamaan uudistustamme. Vuoden 2010 sopeuttamisrahoitus, 2,8 milj. euroa, käytettiin henkilöstömäärän sopeuttamiseen (teknistä henkilöstöä enemmän kuin ilman sopeuttamisrahoitusta), jo luovutettujen tilojen vuokranmaksuun sekä toimitilan väliaikaiseen lisätarpeeseen. MTT:n tuottavuus on useana vuonna kasvanut selvästi enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Koko henkilöstö on osallistunut toiminnan tehostamiseen. Vuoden 2010 työtunneista (ilman palkallisia poissaoloja) 64 % (2009: 59 %) kirjautui tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin sekä maksullisen toiminnan tehtäviin. Vastaavasti hallintotehtäviin ja tutkimuksen tukeen käytetyt työtunnit vähenivät. Kehitys on tärkeä kannattavuustavoitteiden takia. Ryhmärakenne uusiutui vuoden 2010 alussa, ja MTT toimii nyt entistä yhtenäisemmin. Hallintopalvelut keskitettiin, ja toimintaa tukevia uusia sähköisiä järjestelmiä otettiin käyttöön. Osa hallintopalveluista tuotetaan valtion palvelukeskuksessa. Matkanhallinnassa siirryttiin uuteen, 3

5 valtion yhteiseen sähköiseen järjestelmään. Etäneuvottelulaitteet hankitaan kaikkiin toimipaikkoihin vuoden 2011 alussa. Henkilöstöhallinnon uusi järjestelmä tulee käyttöön keväällä Hallinnon uusien järjestelmien käyttöönottoa tuettiin laajoilla koulutuksilla. Talous Tilauskanta ja rahoitus vahvistuivat, ja rahoituspohja laajeni. Taloudessa merkittävintä on se, että yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 37 %:iin vuoden %:sta. Rahoittaja maksoi siis keskimäärin 37 % hankkeen MTT:lle synnyttämistä kustannuksista. MTT maksoi budjettirahallaan loput eli 63 %. Vuoden 2012 kustannusvastaavuustavoite on 40 %. MTT:n kilpailukyvyn kannalta on rohkaisevaa, että myös maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus parani hieman. Vuoden aikana tilaustutkimusten ja eräiden maksullisten toimintojen hinnoittelua nostettiin, joka parantaa kustannusvastaavuutta myös jatkossa. Vaikka toiminnan laajuus hieman supistui (työpanoksella mitaten -1,5 %), kustannuskehityksen johdosta vuonna 2010 menot kasvoivat 1,3 milj. euroa (+2,5 %). Mutta rahoitus kasvoi enemmän, 1,9 milj. euroa (+3,5 %). Tuottojen (54,9 milj. euroa) ja menojen (54,3 milj. euroa) välinen erotus (0,6 milj. euroa) sidottiin vuoden 2011 menoihin. Budjettirahaa vuodelle 2011:lle siirtyi yhteensä 5,2 milj. euroa. Tämä on melkein kokonaan sidottu varauksena vuoden 2011 menoihin. Henkilöstökulut kasvoivat 0,3 milj. euroa (+1 %). Taustalla ovat henkilöstömäärän supistuminen, palkkaratkaisut (0,5 milj. euroa), henkilösivukuluprosentin nousu (0,3 milj. euroa) ja henkilöstörakenteen muutos tutkijavaltaiseen suuntaan. Vuokrameno oli 5,7 milj. euroa (+3 %), josta toimitilavuokraa 5,3 milj. euroa (+3 %). Investointimenot supistuivat 0,1 milj. euroa (-5 %). Matkakulut kasvoivat 6 % ja ne olivat keskimäärin 1800 /htv. Ulkopuolisen rahan osuus matkakuluista oli 53 %. Kotimaan matkojen osuus matkakuluista oli 52 %. Yhteisrahoituksen käyttö kasvoi 27 % (9,7 milj. euroa v ,4 milj. euroa v. 2010). Erityisen voimakasta kasvu oli Tekes-rahoituksessa (+87 %), ELY-keskusrahoituksessa (+61 %), MMM:n rahoituksessa (+47 %), Makeran rahoituksessa (+37 %) ja EU:n tutkimusrahoituksessa (+41 %). Yhteisrahoituksessa suurimmat rahoittajat olivat Maatilatalouden kehittämisrahasto ja ELY-keskukset. Ulkomaisen rahoituksen osuus yhteisrahoituksesta oli 1,5 milj. euroa (+22 %). Rahoitusrakenne kehittyi erityisen myönteisesti: budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksessa supistui 68 %:sta 64 %:iin, ja yhteisrahoituksen osuus kasvoi 18 %:sta 23 %:iin. Maksullisen toiminnan osuus nousi 6 %:sta 8 %:iin. Muiden tuottojen osuus laski 8 %:sta 5 %:iin. Takaiskut Vuoden 2010 hankalin asia oli henkilöstövähennykset, joita jouduttiin valtion tuottavuusohjelman puristuksessa tekemään. Takaiskuksi voi lukea senkin, että jonkin verran esiintyi henkilöresurssivajausta voimakkaan asiakaskysynnän aloilla. Yhteisrahoitteisen toiminnan kasvu ja rahoitusinstrumenttien määrän lisääntyminen kasvattivat taloushallinnon vaatimuksia, minkä seurauksena henkilöstön jaksaminen oli koetuksella. Rekrytointeja näihin tehtäviin on tehty. Toiminnallinen ja rakenteellinen uudistus, ml. ryhmärakenteen uudistus ja laajat toimitilajärjestelyt, vaati työtä, mikä jonkin verran haittasi keskittymistä perustehtävään. 4

6 1.2. Vaikuttavuus Tutkimus MTT:n tutkimuksen tavoitteet toteutetaan määräaikaisissa tutkimusohjelmissa. Ohjelmapohjaisen tutkimuksen avulla MTT kohdentaa resurssejaan asiakaslähtöisesti ja vastaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tutkimukselle asettamiin haasteisiin. Samalla MTT on vahvistanut hankerahoituksia koskevaa kilpailukykyään. Tutkimusohjelmissa on koottu uusia niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin yhteistyöverkostoja ja asiakkuuksia. Tutkimusohjelmat ovat vahvistaneet MTT:n tutkimusprofiilia sekä osaamisen markkinointia. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen. Monitieteisyys ja eri tieteenalojen osaamisen yhdistäminen ovat MTT:n tutkimuksen keskeisiä vahvuuksia. MTT kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloilta. Vuonna 2010 toteutettiin kahdeksaa tutkimusohjelmaa: Mahdollisuuksien maaseutu Huomisen maatila Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan Vastuullinen elintarviketalous Hyvinvointia ruuasta Vesistöystävällinen maatalous Geenivarojen kestävä käyttö Muuttuva ilmasto ja maatalous Tieto- ja teknologiansiirtoprosessi jaettiin IPR-tiimin ja tieto ja teknologian siirtotiimin välille. Näistä ensimmäinen vastaa tutkimustietoon liittyvien aineettomien oikeuksien hallinnasta ja siirtämisestä yrityksiin. Jälkimmäinen vastaa julkisen tutkimustiedon välittämisestä elintarvikesektorin toimijoille. Lisäksi asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja kaupallistamiseen panostettiin merkittävästi. MTT osallistui 39 EU-hankkeeseen, joista koordinoimme kuutta hanketta. MTT:n vaikuttavuutta alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi toteutti erityisesti Mahdollisuuksien maaseutu -ohjelma. Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut, mutta se pyrkii ennakoimaan kehitystä sekä etsimään uusia ratkaisuja maaseudun toimintojen, elinkeinojen ja infrastruktuurin vahvistamiseksi. Vaikuttavuutta maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi toteutti erityisesti Huomisen maatila -ohjelma. Lisäksi ohjelmassa parannetaan sektorin ympäristömyötäisyyttä ja yhteiskunnallista imagoa. Ohjelmassa keskitytään tuotantoyksiköiden tuotantoprosessien uudistamiseen ja hallintaan uuden teknologian ja paremman johtamisen ja riskinhallinnan keinoin. Mittaus- ja standardisointipalvelujen toimintamallin kehittämissuunnitelma valmistui. Sen mukaan tavoitellaan toimintamallia, jossa testaus ja tutkimus muodostavat synergisen kokonaisuuden. Maaningan navetan ja biokaasulaitoksen tutkimustoiminta biojäte- bioenergiantutkimuksen osalta käynnistyivät. Puutarhateknologian tutkimus painottuu vahvasti suljetun kasvihuonejärjestelmän kehittämiseen. 5

7 Vaikuttavuutta uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi toteutti erityisesti Fossiilisesta uusiutuvaan -tutkimusohjelma. Ohjelmassa kehitetään kestäviä uusiutuvia energian ja vihreiden kemikaalien tuotantotapoja sekä biomassojen ja biohajoavien materiaalien hyödyntämistä ja kestäviä materiaalikiertoja sekä ekotehokkuutta. Vaikuttavuutta elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi, ihmisen ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi toteuttivat eritoten Vastuullinen elintarviketalous -tutkimusohjelma sekä Hyvinvointia ruuasta -tutkimusohjelma. Vastuullinen elintarviketalous -ohjelmassa kehitettiin elintarvikeketjun vastuullisuuden konseptia liiketoimintamahdollisuudeksi. Lisäksi tiiviissä yhteistyössä Suomen elintarviketeollisuuden kanssa kehitettiin elintarvikkeiden hiili- ja ympäristömerkintään liittyvää laskentametodiikkaa ja viestintää. Traceback-hankkeessa kehitettiin tiedonsiirtosysteemiä, jossa voidaan reaaliaikaisesti seurata elintarvikkeiden raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden laatua ja turvallisuutta tuottajalta vähittäismyyntiin asti. Hyvinvointia ruuasta -ohjelman hankkeissa kehitettiin muun muassa epigenetiikka mallia sikojen avulla. Onnistunut pilottitutkimus tehtiin sian käyttämisestä ihmisen lihavuustutkimuksen mallieläimenä. Lisäksi ohjelman hankkeissa on muun muassa kehitetty öljyjen ja proteiinien mikrokapselointiteknologiaa, jonka avulla voidaan toteuttaa öljy- tai proteiinipohjaisia ja molempia aineosia sisältäviä kapseleita arvokkaiden jakeiden säilömiseksi. Vaikuttavuutta maataloustuonnon ravinnekuormituksen vähentämiseen toteutti Vesistöystävällinen maatalous -tutkimusohjelma. Siinä kehitettiin sekä tila- että politiikkatason toimenpiteitä ja työkaluja maatalouden Itämereen ja sisävesitöihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Esimerkiksi kehitetty RUSLE-malli mahdollistaa tehokkaan tilatason eroosioriskin vähentämisen tunnistamalla ne peltolohkot, jotka eroosioherkkyytensä takia edellyttävät poikkeavia viljelytoimenpiteitä. Lisäksi kehitettiin muun muassa ohjelma viljojen fosforilannoituksen optimointiin fosforihuuhtoutumien vähentämisen työvälineeksi. Nurmituotannontutkimuksessa perustettiin ensimmäinen valuma-aluemittakaavan jatkuvatoiminen ravinnekuormitusmittalaitteisto. Vaikuttavuutta luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi toteutti muun muassa Geenivarojen kestävä käyttö -tutkimusohjelma. Ohjelman tutkimuksessa tuettiin kansallisen geenivaraohjelman tavoitteita panostamalla kasvi- ja eläingenomiikkatiedon hyödyntämiseen jalostuksessa sekä arvioimalla geenivarjoen taloudellista ja kulttuurista arvoa. MTT koordinoi Suomessa tehtävää mittavaa kasvi- ja eläingeenivaratyötä. Esimerkiksi eläingenomiikka tutkimuksessa tuotettiin tietoa kotieläin genomien sekvenssitiedon hyödyntämiseen. Vaikuttavuutta globaaleissa ympäristökysymyksissä toteutti erityisesti Muuttuva ilmasto ja maatalous -tutkimusohjelma. Ohjelmassa tuotettiin tietoa muun muassa maatalouden tuotannollisista sopeutumishaasteista, tulokaslajien vaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen kasvinja eläinjalostukselle asettamista haasteista. Myös tarkennetut maataloustuotannon perusskenaariot vuosille tehtiin. Sidosryhmäpalaute MTT.n tutkimustoiminnasta on voittopuolisesti myönteistä. Tutkimusohjelmapohjaisen toiminnan katsottiin fokusoivan tutkimusta aikaisempaa paremmin. MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden, maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa. Elintarvikesektorin toiminta on merkittävä osa biotaloutta. 6

8 MTT:n tutkimus lähtee geenivarojen ja alkutuotannon tutkimuksesta päätyen elintarvikkeisiin ja elintarvikesektorin markkinoihin ja politiikkakysymyksiin. Elintarvikesektorin materiaalivirrat ja energiankäyttö ovat sektorin kestävyyden kannalta keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Väestön kasvu, ilmastonmuutos sekä ruoan ja juomaveden riittävyys ovat maa- ja elintarviketalouden maailmanlaajuisia tutkimushaasteita. Globaalit haasteet aiheuttavat osaltaan ruoan hinnan nopeaakin vaihtelua, mikä edelleen kärjistää muun muassa ruoanriittävyyskysymystä. Näihin haasteisiin vastaaminen asettaa myös MTT:n tutkimukselle ja hanketoiminnalle selkeitä tavoitteita. MTT:n tehtävä on muuttumassa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden muutoksen mukana. Perustehtävämme on tutkimustiedon ja -palveluiden tuottaminen yhteiskunnan kannalta tärkeisiin elintarviketalouden haasteisiin. Elintarvikesektorin kilpailukyvyn edistäminen on nousemassa yhä tärkeämmäksi tehtäväksemme Asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävien merkittävin vaikuttavuus syntyi seuraavissa tehtävissä: MMM:n ja MTT:n välinen palvelusopimus kattaa osan päätöksenteon tuesta. Palvelusopimuksen mukaisesti tuotettiin erillisselvityksiä maa- ja puutarhatalouden taloudesta, tuottavuudesta, rakenteesta ja riskienhallinasta sekä tuettiin politiikantekoa esimerkiksi tuottamalla EU:n vuoden 2013 jälkeisen ohjelmakauden ohjausmekanismeihin liittyviä analyysejä. Yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa tuotettiin taustaselvityksiä ja tuettiin eduskuntaa, valtioneuvoston kansliaa ja ministeriöitä esimerkiksi EU:n direktiivien tulkinnassa ja implementoinnissa sekä niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön valmistelussa. Aihealueina olivat esimerkiksi biotalous, bioenergia, lannan hyödynnys, lannoitteiden käyttö, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, kasvinsuojelu, elintarviketurvallisuus, tuotannon ja kulutuksen elinkaariset ympäristövaikutukset, muuntogeeninen kasvintuotanto, geenivarat, maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikka, tuotantoeläinten hyvinvointi, hevostalous, eläinjalostus sekä tilastotoimi. Osassa tehtävissä on kansallinen neuvottelukunta tai työryhmä. Osallistuttiin valtioneuvoston kanslian asettaman talouskasvun edellytysten vahvistamista koskevan työryhmän työhön sekä eduskunnan luonnonvaraneuvoston työhön. MTT koordinoi ja valmisteli kansallisen ruokastrategian (joka oli pohjana valtioneuvoston selonteolle ruokapolitiikasta). Osallistuttiin ja tuettiin seuraavia kansallisia strategioita: kansallisen biotalousstrategia, vieraslajistrategia, peruna-alan strategiatyöryhmä sekä kansallinen siemenperunastrategia. MTT vastasi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa ja kehitti menetelmiä päästöjen vähentämiseksi peltoviljelyssä ja kotieläintuotannossa. MTT vastasi myös kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista. MTT seurasi viljelymenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja uusien tulokaslajien esiintymistä maatalousympäristöissä. MTT vastasi viljelyarvon arvioinnista 14 uudesta lajikkeesta Kasvilajikelautakunnalle. Tuotettiin monipuolisia, julkisia verkkopalveluja neljässä tuoteperheessä: (1) Taloustohtori: Suomen maa-, puutarha-, turkis- ja porotalouden sekä EU:n maatalouden tulostarkasteluun, (2) Artturi: Nurmitalouden tuotannon hallintaan, (3) KasperIT: Ajankohtaista tietoa kasvinsuojelusta ja (4) Rehutaulukot: Täsmätietoa kotieläinten ruokintaan. 7

9 Maa-, puutarha-, turkis- ja porotalouden FADN -aineistosta sekä kannattavuuskirjanpitoaineistosta tehtiin lukuisia analyysejä ja tarkasteluja hallinnon ja tutkimuksen käyttöön. Taloustohtori-perheen verkkopalveluiden tarjonta ja käyttö kasvoivat 20 % edellisvuoteen nähden. Osallistuttiin laajasti kansainväliseen asiantuntija- ja tutkimusyhteistyöhön. MTT tuotti yhdessä SYKE:n, RKTL:n ja Helsingin yliopiston kanssa Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) väliraportin. Väliraportissa selvitettiin, miten ympäristötuella ja sen eri toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan maatalousympäristön tilaan, minkälaisia vaikutuksia ympäristötuella on ollut maatalouden harjoittamisen edellytyksiin ja miten ympäristötukea pitäisi kehittää, jotta sen vaikuttavuus lisääntyisi. Väliraportti palvelee maatalouden ympäristöpoliittista päätöksentekoa valmistauduttaessa seuraavaan EU:n ohjelmakauteen Hyötylanta-tutkimusohjelman loppuraportti valmistui. MMM ja YM saivat tutkimuksen näkemyksen siitä, miten kotieläinkeskittymien lannan ravinteet ja energia saadaan parhaiten hyötykäyttöön, sekä miten yhdyskuntien biojätteiden ravinteet ja energia voidaan hyödyntää elintarviketuotannossa Yhteistyö MTT toimii energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:ssä sekä terveys- ja hyvinvointialan SalWe Oy:ssä. MTT on mukana metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n ohjelmassa EFFIMA Energy and Life Cycle Cost Efficient Machines ( ). MTT toimii myös älykkäiden liikkuvien työkoneiden kehittämistä edistävän FIMA ry:n (Forum for Intelligent Machines) työryhmissä. Uutena avauksena osallistutaan Cleen Oy SHOK:n Tekes-rahoitteiseen hankkeeseen Measurement, Monitoring and Environmental Assessment (MMEA) ( ). Baltic Stern network - Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointiin on rakentunut Itämeren rantavaltioissa sijaitsevien tutkimuslaitosten ja organisaatioiden välinen verkosto MTT:n koordinoiman PROBAPS-tutkimushankkeen myötä. Yhteistyösopimus venäläisen tattarijalostajan kanssa uusien lajikkeiden saamiseksi Suomeen, sillä tattarikasvia ei jalosteta Suomessa eikä muuallakaan EU:n alueella Lynetin toiminta vakiintui vuonna Kolmen aiemmin käynnistetyn yhteisen tutkimusohjelman lisäksi valmisteltiin maankäytön tutkimusohjelma, jonka vetovastuu on MTT:llä. Joulukuussa järjestettiin ensimmäiset Lynet-tutkimuspäivät. Konkreettisia Lynetin yhteistyömuotoja olivat myös yhteinen toimitilahanke Oulussa sekä yhteisen laboratorion valmistelu Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla Lynetin toimintoja keskitetään Viikkiin, jonne MTT:n taloustutkimus siirtyi kesällä. Lynet- ja yliopistoyhteistyön kannalta Viikki on osoittautunut hyväksi sijainniksi pääkaupunkiseudulla. Lynetin toimintamalli tunnustettiin vuoden lopussa valmistuneessa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan arvioinnissa, ja sitä on käytetty mallina myös muille hallinnonaloille suunnitelluille tutkimuskonsortioille. MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimuslaitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämistarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteenliittymän UNIFI ry:n suuntaan. 8

10 Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset MTT lisäsi kansainvälistä yhteistyötä. EU-hankehakemuksissa onnistuttiin kiitettävästi. Vuonna 2010 oli käynnissä noin 40 EU-rahoitteista tutkimushanketta (2009: 37). Lisäksi MTT oli mukana 17 COST-verkostossa (2009: 17). Seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7) rahoituksen sai neljä hanketta (MTT oli mukana 11 hakemuksessa). Kaikki neljä hanketta (SOLID, NU-AGE, PGR Secure ja EU-Berry) ovat Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia -temaattisesta alaohjelmasta. Hankkeiden EU:n maksatusosuus MTT:lle on seuraavana viitenä vuotena yhteensä 1,5 milj. euroa. Erityistä vuodelle 2010 oli merkittävä kasvu Interreg-hankkeissa. Central Baltic Interreg IVA - ohjelmassa hyväksyttiin kaksi uutta hanketta (FOODWEB ja KNOWSHEEP), Baltic Sea Region Interreg IVB -ohjelmassa kolme uutta hanketta (Baltic MANURE, Ecovillages ja BERAS IMPLEMENTATION) ja yksi Kolartic ENPI CBC -ohjelman hanke (Barentsloc) Venäjän kanssa. MTT:llä on koordinointivastuu kahdessa uudessa Interreg-hankkeessa. Vuonna 2010 hyväksyttyjen hankkeiden EU:n maksatusosuus MTT:lle on yhteensä 1,5 milj. euroa. Ympäristöalan rahoitusväline LIFE+ myönsi rahoituksen LCA in Landscaping -hankkeelle ja Euroopan Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto (EACH) SALUS-hankkeelle. Kehitysyhteistyön merkitys MTT:n toiminnassa kasvoi huomattavasti. Ulkoasianministeriön rahoittamat institutionaalisen yhteistyön hankkeet (IKI) alkoivat Keniassa ja Perussa. Etiopian IKIhanke-esitys jätettiin; Egyptin ja Sambian IKI-hankkeiden suunnittelu aloitettiin. MMM:n ja UM:n rahoittama ERA-ARD II alkoi. MTT:n valmistelemalle noin 10 milj. euron CGIARruokaturvahankkeelle saatiin UM:n rahoitusvaraus. Vuonna 2010 alkoi 13 EU-hanketta: FP7 KBBE:ssa 2 kpl, FP7 Energy 1 kpl, 1 Central Baltic Interreg IVA:ssa 1 kpl, Interreg BSR IVB:ssa 3 kpl, Interreg Kolartic ENPI CBC:ssa 1 kpl, Life+:ssa 3 kpl, ERA-NET:ssa 2 kpl (2009: 9). Vuonna 2010 myös päättyi 13 EU-hanketta: FP6:ssa 4 kpl, FP7:ssa 2 kpl, Interreg Northern Periphery:ssa 1 kpl ja muissa 6 kpl (2009: 5). MTT osallistui kahden SCAR (The Standing Committee on Agricultural Research) -työryhmän työhön. Vuonna 2010 rakennettiin laitosten välisiä kumppanuuksia EU:n, venäläisten ja kiinalaisten laitosten kanssa Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Julkisen tutkimustiedon käytäntöön viennin osalta tiivistettiin yhteistyötä erityisesti neuvontasektorin (ProAgria) sekä opetushallituksen (maaseutu- ja luonnanvara-alan oppilaitokset) kanssa. Keskeisinä kehittämiskohteina olivat: Sähköinen neuvontamenetelmä viljelijöiden palveluprosessin kehittämiseksi Neuvojien verkko-oppiminen tutkimuksen ja neuvonnan välisen tiedonsiirron kehittämiseksi Agronetin asiantuntija vastaa -palsta tutkimuksen tuottaman tiedon siirtoon ja palautteen hankintaan Sähköisen neuvontamenetelmän tavoitteena on, että neuvonnan käytössä olevat suunnittelujärjestelmät palvelevat viljelijöitä entistä paremmin. Keskeistä on, että MTT:n tuottama julkinen tutkimustieto on sovitettu opetuksen ja neuvonnan järjestelmiin ja että tiedon ja osaamisen vaihto neuvonnan ja tutkimuksen välillä on saumatonta. Hanke on MTT:n ja ProAgrian vetämä, 9

11 mutta siihen osallistuu myös maatalousalan opetus sekä elintarvike- ja tuotantopanosteollisuus. Vuonna 2010 neuvontamenetelmiä kehitettiin kolmessa osaprojektissa: (1) Neuvojien ja tutkijoiden yhteistyö viljelijän palveluprosessin kehittämisessä: kehitettiin kotieläintuotannon ja kasvintuotannoin ennustemalleja ja sovitettiin niitä yhteen neuvontaohjelmistojen kanssa; (2) Tiedon hankinnan ja välityksen menetelmien kehittäminen: käynnistettiin TilaTesti-pilotti neuvonnan ja maatalousopetuksen kanssa kolmella eri oppilaitoksissa toteutettavana rinnakkaistutkimuksena; (3) Laskentamallien ja analysoinnin kehitystyö tietopankkeihin: Jatkettiin neuvotteluja MTT:n ja ProAgrian tietokantayhteistyöstä. Neuvojien verkko-oppimisalustaa kehitettiin erityisesti luomuviljelyn neuvonnan osalta yhteistyössä ProAgrian ja Helsingin yliopiston kanssa. Agronetin asiantuntija vastaa -palvelua demonstroitiin ajankohtaisilla teemoilla, kuten bionergia Innovaatiot IPR-prosessia kehitettiin ja sille luotiin mittarit, joiden avulla onnistumista voidaan jatkossa mitata. Innovaatioasiamies aloitti toukokuussa. Keksintöilmoitusprosessi uusittiin ja sen myötä keksintöohjesääntöä kehitettiin aiempaa motivoivammaksi. Tutkijoita on aktivoitu ja koulututettu IPRasioissa, jotta saadaan seulotuksi entistä useampia laadukkaita ja kaupallisesti hyödynnettäviä keksintöjä ja luodaan MTT:n edun mukaisia sopimuksia. Tekesin TULI-toimintaan saatiin lisää rahoitusta, jonka avulla on voitu tehostaa tutkimustulosten kaupallistamista Markkinointi ja viestintä Vuonna 2010 mediaseurannan osumia syntyi 1549 kpl (1355 kpl vuonna 2009). Seuranta kattaa levikiltään suurimmat sanomalehdet ja toimialaa käsittelevät lehdet, TV:n ajankohtaisohjelmat, radion ja internetin. Asiakaslehti MTT ELO ilmestyi kaksi kertaa, ja sidosryhmille jaettiin kolme uutiskirjettä. MTT:n julkaisusarjoissa ilmestyi 26 julkaisua (Kasvu-sarjassa 5 kpl, Tiede-sarjassa 8 kpl ja Raportti-sarjassa 13 kpl). Toimitimme neljä Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä ilmestyvää Maaseudun Tiede -lehteä. Tutkimusohjelmien markkinointia jatkettiin viestimällä ohjelmien tuloksista medioihin ja tuottamalla markkinointimateriaaleja. Asiakastilaisuuksissa rakennettiin yritysyhteistyötä ja vahvistettiin MTT:n asemaa asiakaskentässä (esim. Think Lab -seminaari Dipolissa). Asiakkuuksien hallintaan muodostettiin markkinointivastaavien ryhmä, joka hyödyntää asiakkuudenhallintajärjestelmää vuonna MTT:n intranet (MTTinfo) uudistettiin teknisesti ja rakenteellisesti Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Vuonna 2010 julkaisuja tuotettiin yhteensä 1576 kpl (tavoite: 1355 kpl, 2009 toteuma: 1258 kpl).tutkijahenkilötyövuotta kohden julkaisuja tuotettiin yhteensä 5,2 kpl. Tämä ylittää selvästi tavoitteen ja edellisen vuoden toteuman. Sen sijaan tieteellisessä julkaisemisessa jäätiin tavoitteista. 10

12 Vuonna 2010 asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita tuotettiin 182 kpl (tavoite: 230, 2009 toteuma: 209). Tutkijahenkilötyövuotta kohden niitä tuotettiin 0,6 kpl (tavoite: 0,8, 2009 toteuma: 0,7). Ammattilehtiartikkeleita tuotettiin 501 kpl (tavoite: 471 kpl, 2009 toteuma: 421 kpl). Tutkijahenkilötyövuotta kohden laskettuna tulos oli 1,6 kpl eli tavoitteen mukainen ja hieman edellisvuotta korkeampi. Yleislehtiartikkeleita tuotettiin 51 kpl (tavoite: 82 kpl, 2009 toteuma: 45). Tutkijahenkilötyövuotta kohden tulos oli 0,2 kpl eli sama kuin edellisvuonna ja hieman tavoitetta pienempi. Muita julkaisuja (muut tieteelliset artikkelit; kirjat, raportit ja oppaat; kokous-, seminaarija vuosikirjajulkaisut; muut julkaisut) tuotettiin 842 kpl (tavoite: 572 kpl, 2009 toteuma: 583 kpl). Tutkijahenkilötyövuotta kohden niitä tuotettiin 2,8 kpl eli tavoite ja edellisen vuoden toteuma ylitettiin selvästi. Asiakkaita palvelevia tuotoksia (tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi, uudet tuotteet, keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset) tuotettiin tutkijahenkilötyövuotta kohden tavoitteen mukaisesti 0,6 kpl. Asiakkaita palvelevia tuotoksia tuotettiin seuraavasti: tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 133 kpl (tavoite: 118 kpl), uudet tuotteet 6 kpl (tavoite: 8 kpl), keksintöilmoitukset ja patentit 5 kpl (tavoite: 10 kpl), analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset 48 kpl (tavoite: 39 kpl). Taulukko 1. Tuottavuuden tunnuslukuja , kpl/tutkija-htv tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop Julkaisut 5,9 4,4 5,2 4,7 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,7 0,7 0,6 0,8 - Ammattilehtiartikkelit 1,6 1,5 1,6 1,6 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,2 0,2 0,3 - Muut julkaisut 3,4 2,0 2,8 2,0 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 0,6 0,5 0,6 0, Toiminnan taloudellisuus Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan MMM:n määrittämien politiikkasektoreiden mukaisesti. Toiminnasta pääosa kohdistuu kolmelle politiikkasektorille: (a) maaseudun kehittäminen, (b) maa- ja puutarhatalous sekä (c) elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus. Politiikkasektoreiden sisällä toiminta on jaettu edelleen tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Tämän lisäksi niille tutkimus- ja asiantuntijatehtäville, jotka eivät kohdistu suoraan millekään edellä mainituista politiikkasektorista, on käytössä seuraavat seurannan tasot: muu tutkimustoiminta, muut asiantuntijatehtävät, tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät. Politiikkasektoreiden lisäksi tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan myös MTT:n omien tutkimusohjelmien kautta. Vuonna 2010 tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus ilman maksullista toimintaa oli 48,166 milj. euroa. Tämä on 2,128 milj. euroa (+5 %) vuotta 2009 enemmän ja 3,166 milj. euroa (+ 7 %) enemmän kuin vuoden 2010 suunnitelma. Kokonaiskustannuksista 37,474 milj. euroa (78 %) kohdistui tutkimukseen ja 10,692 milj. euroa (+22 %) asiantuntijatehtäviin. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien välinen suhde toteutui lähes suunnitellusti, eikä suhteellisissa osuuksissa tapahtunut oleellista muutosta edelliseen vuoteen. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 2,230 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta suuremmat ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset olivat edellisvuoden tasolla. Suunnitelmaan verrattaessa tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 2,824 11

13 milj. euroa (+8 %) suuremmat ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset olivat 0,342 milj. euroa (+3 %) suunnitelmaa suuremmat. MTT:n rahoituksen käyttö ja menot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 3 %, mikä näkyi myös tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuna. Lisäksi se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, vaikutti tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuun. Kustannuslaskennassa tukitoimintoihin kohdistuvat tulot käsitellään kustannuksia pienentävänä tekijänä. Vastaavasti MTT:n menot olivat noin 7 % suunniteltua suuremmat, mikä johti vuodelle 2010 suunniteltua suurempiin tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksiin. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien välittömät kustannukset olivat 20,942 milj. euroa (+2,616 milj. euroa, +14 %). Vastaavasti välilliset yleiskustannukset olivat 27,224 milj. euroa (-0,488 milj. euroa, -2 %). Välittömien kustannusten nousussa suurena tekijänä oli voimakkaasti kasvanut yhteisrahoitus sekä se, että aiempaa suurempi osuus henkilöstön työpanoksesta on pystytty kohdistamaan suoraan tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäviin. Erityisesti tällä on merkitystä niiden rahoittajien rahoittamissa hankkeissa, joissa ei hyväksytä lainkaan laskennallisia kustannuslaskentaan perustuvia yleiskustannuksia. Tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistuikin työaikakirjanpidon mukaan 364 tehollista/välitöntä henkilötyövuotta (+26 htv, +8 %). Tämä näkyi tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistuneiden välittömien henkilöstökulujen kasvuna, jotka olivat 16,163 milj. euroa (+1,608 milj. euroa, +11 %). Myös tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistuneet palvelujen ostot kasvoivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna (+0,707 milj. euroa, +42 %). Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista 7,563 milj. euroa (15,7 %) kohdistui maaseudun kehittämiseen, 26,700 milj. euroa (55,4 %) maa- ja puutarhatalouteen ja 7,990 milj. euroa (16,6 %) elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Politiikkasektoreille kuulumattomaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui kustannuksista 5,913 milj. euroa (12,3 %). Maaseudun kehittämisen politiikkasektorille kohdistuneen toiminnan ja etenkin siihen liittyvän tutkimuksenvolyymi kohosi edellisvuotta ja suunnitelmaa suuremmaksi. Vastaavasti maa- ja puutarha talouteen liittyvän toiminnan suhteellinen osuus jäi suunnitelmaa ja edellisvuotta pienemmäksi. Taulukko 2. MTT:n tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten jakautuminen, milj. euroa (ei sisällä maksullista toimintaa). tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop % % % % Maaseudun kehittäminen 5,217 12,2 % 5,627 12,2 % 7,563 15,7 % 5,750 12,8 % Tutkimus 4,625 10,8 % 4,915 10,7 % 6,960 14,5 % 4,950 11,0 % Asiantuntijatehtävät 0,592 1,4 % 0,712 1,5 % 0,603 1,2 % 0,800 1,8 % Maa- ja puutarhatalous 25,253 58,9 % 27,207 59,1 % 26,700 55,4 % 26,250 58,3 % Tutkimus 21,146 49,3 % 22,228 48,3 % 21,765 45,2 % 21,800 48,4 % Asiantuntijatehtävät 4,107 9,6 % 4,979 10,8 % 4,935 10,2 % 4,450 9,9 % Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 7,621 17,7 % 7,991 17,4 % 7,990 16,6 % 7,900 17,6 % Tutkimus 6,672 15,5 % 7,317 15,9 % 7,561 15,7 % 7,000 15,6 % Asiantuntijatehtävät 0,949 2,2 % 0,674 1,5 % 0,429 0,9 % 0,900 2,0 % Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 4,834 11,2 % 5,213 11,3 % 5,913 12,3 % 5,100 11,3 % Muu tutkimustoiminta 1,022 2,4 % 0,784 1,7 % 1,188 2,5 % 0,900 2,0 % Muut asiantuntijatehtävät 2,176 5,0 % 2,247 4,9 % 2,621 5,4 % 2,200 4,9 % Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 1,636 3,8 % 2,182 4,7 % 2,104 4,4 % 2,000 4,4 % Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 42, ,0 % 46, ,0 % 48, ,0 % 45, ,0 % Tutkimus 33,465 78,0 % 35,244 76,6 % 37,474 77,9 % 34,650 77,0 % Asiantuntijatehtävät 9,460 22,0 % 10,794 23,4 % 10,692 22,1 % 10,350 23,0 % 12

14 Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymista 86 % (41,223 milj. euroa) kohdistui tutkimusohjelmiin (kuvio 1). Volyymiltaan suurin tutkimusohjelma oli Huomisen maatila (8,974 milj. euroa). Geenivarojen kestävä käyttö (6,564 milj. euroa) oli toiseksi suurin ja Muuttuva ilmasto ja maatalous (6,030 milj. euroa) kolmanneksi suurin tutkimusohjelma. Kustannusten jakautuminen tutkimusohjelmille v (milj. euroa) Vastuullinen elintarviketalous 0,088 3,969 3,881 Geenivarojen kestävä käyttö 1,077 6,564 5,487 6,030 Muuttuva ilmasto ja maatalous 0,363 5,667 Hyvinvointia ruuasta 0,034 3,673 3,639 Tutkimusohjelma yhteensä Fossiilisesta uusiutuvaan 0,030 3,876 3,846 Tutkim us Asiantuntijatehtävät Mahdollisuuksien maaseutu 1,187 2,890 4,077 Vesistöystävällinen maatalous 0,081 4,060 3,979 Huomisen maatila 1,368 7,606 8,974 Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät, jotka eivät kuulu tutkimusohjelmiin 0,479 6,464 6,943 0,000 1,000 2,000 3,000 4,000 5,000 6,000 7,000 8,000 9,000 10,000 Kuvio 1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien jakautuminen tutkimusohjelmille vuonna Vuonna 2010 henkilötyövuotta kohden toteutunut tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa, mikä on 7 % enemmän kuin edellisen vuoden toteuma ja vuoden 2010 tavoite. Ero suunnitelmaan ja edelliseen vuoteen johtuu ennen kaikkea suunniteltua ja edellisvuotta suuremmista kustannuksista. Tutkijahenkilötyövuotta kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus vuonna 2010 oli euroa. Tämä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden toteuma ja 2 % enemmän kuin vuoden 2010 suunnitelma. Ero edellisvuoteen johtuu erityisesti kasvaneesta tutkijahenkilötyövuosimäärästä. Ero suunnitelmaan johtuu suunniteltua suuremmista kustannuksista. Julkaisua kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus vuonna 2010 oli euroa. Tämä on 14 % vähemmän kuin edellisvuonna ja 6 % vähemmän kuin vuoden 2010 tavoite. Pienempi kustannus johtuu ennen kaikkea suunnitelmaa ja tavoitetta suuremmasta julkaisumäärästä. Kokonaiskustannus asiakasta palvelevaa tuosta kohden (tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi, uudet tuotteet, keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät, muut tutkimusta palvelevat 13

15 tuotokset) oli euroa, mikä oli tavoitteen mukainen ja 24 % vähemmän kuin edellisvuonna. Ero edellisvuoteen johtuu suuremmasta tuotosmäärästä. Yhteisrahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuottojen voimakas kasvu näkyi myös laskettaessa niiden yhteenlaskettua määrää tutkijahenkilötyövuotta kohden, joka oli euroa. Tämä ylittää selkeästi edellisen vuoden toteuman ja vuoden 2010 tavoitteen. Kokonaissummasta yhteisrahoituksen osuus oli euroa (suunnitelma: euroa, 2009: euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan euroa (suunnitelma: euroa, 2009: euroa). Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja , euroa tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija htv Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullinen eli asiakasrahoitteinen toiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä MMM:n asetukseen MTT:n suoritteista perittävistä maksuista. MMM:n ja MTT:n välisen tulossopimuksen tuloksellisuuden tunnuslukuja koskevassa liitteessä arvioitiin MTT:n maksullisen toiminnan tuottoja kertyvän yhteensä 2,800 milj. euroa, josta hintatuetun valiotaimituotannon tuottojen osuus oli 0,220 milj. euroa ja muun maksullisen toiminnan 2,580 milj. euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskannattavuudessa arvioitiin päästävän 100 %:n kustannusvastaavuuteen valiotaimituotannolle talousarviossa myönnetty 0,080 milj. euron hintatuki huomioon ottaen. Vuonna 2010 maksullisen toiminnan tuottokertymä oli 4,228 milj. euroa, joka on 1,428 milj. euroa (+51 %) enemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite. Hintatuetun valiotaimituotannon toteutuneet tuotot olivat 0,255 milj. euroa ylittäen tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 0,035 milj. eurolla (+16 %). Maksullisen toiminnan kokonaiskannattavuus valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioonottaen oli ylijäämäinen 0,118 milj. euroa. Tulossopimuksessa asetettu 100 %:n kustannusvastaavuustavoite ylittyi 3 %. Valiotaimituotannon kannattavuus jäi 0,113 milj. euroa alijäämäiseksi kustannusvastaavuuden ollessa 76 %. Kokonaisuutena arvioiden MTT:n maksullisen toiminnan kannattavuus on tyydyttävällä tasolla, koska tulos jäi ylijäämäiseksi kattaen samalla myös valiotaimituotannon alijäämän. Maksullisen toiminnan tuloista erityisesti tilaustutkimusten myyntitulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,390 milj. euroa (+30 %). Tuloissa on edelleen mukana vuonna 2008 aloitetut MMM:n kolme laajaa toimeksiantoa sekä uutena merkittävänä toimeksiantona UM:n kehitysyhteistyöhanke Keniaan. Koestus-, testaus ja tarkastuspalveluista saatava myyntitulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,301 milj. euroa (+44 %) ja asiantuntija- ja neuvontapalvelut 0,106 milj. euroa (+42 %). 14

16 Muiden suoriteryhmien osalta tuloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 4. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, euroa. Laskelman erät / suoritteet TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 155 % 160 % 132 % 91 % 97 % 100 % 93 % 98 % 101 % 97 % Taulukko 5. Julkisoikeudellisesti ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet ilman hintatuettuja suoritteita, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP TUOTOT YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus-% 155 % 160 % 132 % 103 % 100 % 106 % 104 % 101 % 106 % 104 % Taulukko 6. Hintatuettu toiminta, euroa. Laskelman erät / suoritteet Valiotaimituotanto TULOSSOP TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 41 % 66 % 57 % 55 % 15

17 Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2010 (4,228 milj. ), 2009 (3,380 milj. ) ja 2008 (2,855 milj. ) Tilaustutkimukset ja - tutkimusaineistot 0,664 1,294 1,684 Koestus-, testaus ja tarkastuspalvelut 0,977 0,676 0,827 Asiantuntija- ja neuvontapalvelut Valiotaimituotanto Muut tilatut erityispalvelut ja - suoritteet Kiinteistöpalvelut Analyysipalvelut Julkisoikeudelliset suoritteet Peltoviljelypalvelut Puunmyynti Koulutus- ja kurssipalvelut Kotieläinten lisääntymispalvelut Julkaisumyynti ja tiedonvälityspalvelut 0,216 0,221 0,206 0,188 0,256 0,229 0,082 0,093 0,094 0,080 0,078 0,065 0,054 0,018 0,102 0,042 0,033 0,023 0,022 0,010 0,026 0,018 0,014 0,019 0,360 0,254 0,169 0,255 0,219 0,227 0,250 0,214 0, ,000 0,500 1,000 1,500 2,000 milj. Kuvio 2. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Pääosa MTT:n tutkimuksesta on yhteisrahoitteista. Yhteisrahoitteinen toiminta on tutkimusta ja asiantuntijatyötä, jonka rahoitusvastuu jakautuu MTT:n ja tutkimusrahoittajien kesken. Hankkeiden käynnistäminen ja suunnittelu edellyttävät, että tutkimus on MTT:n tutkimuslinjausten mukaista ja osaamista kehittävää. Pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa tehdään muiden tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimustulokset ovat kaikkien saatavissa, ja niitä välitetään aktiivisesti, jotta tulokset varmasti hyödynnettäisiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on tuottoina huomioitu suoraan yhteisrahoitteisille tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien hankkeille kohdistetut tuotot. 16

18 Tukitoimintoihin kohdistetut tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne on otettu kustannuslaskennassa huomioon tukitoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Taulukossa 7 on esitetty yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosilta ja taulukossa 8 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot rahoituslähteittäin vuosilta Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat vuonna 2010 vahvaa kasvua ja olivat 12,477 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2009 oli 2,809 milj. euroa (+29 %) ja vuoden 2010 tavoitekin ylitettiin 1,877 milj. eurolla (+ 18 %). Vuoteen 2008 verrattuna kasvua oli peräti 4,317 milj. euroa (+53 %). Kasvu perustuu asiakaskysyntään; MTT:n osaaminen on yhteensopiva yhteiskunnan kehittämisen kanssa. Taulukossa 8 esitetyistä rahoituslähdekohtaisista tiedoista käy ilmi, että yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvuun vaikuttivat eniten Tekesiltä (+0,607 milj. euroa, +87 %), Elykeskuksilta (0,906 milj. euroa, +68 %), maa- ja metsätalousministeriöltä (+0,306 milj. euroa, +46 %), Makeralta (+0,655 milj. euroa, +37 %) ja EU:lta (+0,312 milj. euroa, +39 %) saadun rahoituksen voimakas kasvu. Kyseisten rahoituslähteiden osalta myös niille asetetut tavoitteet ylittyivät selvästi. Yhteisrahoituksesta 5,631 milj. euroa saatiin muilta valtion virastoilta, mikä oli 1,975 milj. euroa (+54 %) edellisvuotta ja 1,181 milj. euroa (+27 %) tavoitetta enemmän. EU:lta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 1,111 milj. euroa eli 0,312 milj. euroa (+39 %) edellisvuotta ja 0,211 milj. euroa (+23 %) tavoitetta enemmän. Muun valtionhallinnon ulkopuolelta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 5,504 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 0,403 milj. euroa (+8 %) ja toteuma oli myös 0,254 milj. euroa (+5 %) tavoitetta parempi. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot olivat 0,231 milj. euroa ja ne muodostuvat suurimmaksi osaksi MMM:n alv-momentille ( ) kirjatuista yhteisrahoituksen alv-tuloutuksista sekä yhteistoiminnan kustannusten korvauksista. Tuottojen voimakas kasvu ja aiempia vuosia suurempi yhteisrahoitteisten hankkeiden määrä näkyivät myös kustannusten ja erityisesti erilliskustannusten kasvuna. Kokonaiskustannukset olivat 34,104 milj. euroa ja ne olivat 2,990 milj. euroa (+10 %) edellisvuotta ja 1,304 milj. euroa (+4 %) suunnitelmaa korkeammat. Erilliskustannukset olivat 14,652 milj. euroa eli 2,508 milj. euroa (+21 %) edellisvuotta korkeammat. Euromääräisesti tarkasteltuna suurin kasvu tapahtui välittömissä henkilöstökustannuksissa (1,573 milj. euroa, +16 %) sekä palvelujen ostoissa (+0,635 milj. euroa, +69 %). Työtuntikirjanpidon tuntikirjausten perusteella yhteisrahoitteiseen toimintaan käytettiin noin 260 tehollista/välitöntä henkilötyövuotta (+29 htv, +13 %), mikä selittää henkilöstökustannusten nousua. Yhteiskustannukset olivat 19,452 milj. euroa ja ne olivat 0,481 milj. euroa (+3 %) edellisvuotta korkeammat. Kustannusten kasvusta huolimatta yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus kohosi 37 %:iin ja oli 6 %-yksikköä edellisvuotta parempi. Tätä toiminnan kannattavuuden kannalta keskeistä tunnuslukua painotettiin johtamisessa, ja tämä tuotti tulosta. 17

19 Taulukko 7. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma , euroa. tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Yhteisrahoiteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSVASTAAVUUS/OMARAHOITUSOSUUS - Kustannusvastaavuus/Omarahoitus Omarahoitusosuus-% 70 % 69 % 63 % 68 % - Kustannusvastaavuus-% 30 % 31 % 37 % 32 % Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot rahoituslähteittäin , milj. euroa. tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop Suomen Akatemia 0,374 0,583 0,671 0,600 Tekes 0,704 0,698 1,305 1,000 TE-keskukset 0,398 1,340 2,246 1,600 Maa-ja metsätalousministeriö 0,648 0,659 0,965 0,650 Muu valtion budjettitalous 0,466 0,376 0,444 0,600 Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus yhteensä 2,590 3,656 5,631 4,450 EU:lta saatu rahoitus 0,728 0,799 1,111 0,900 Makera 1,427 1,757 2,412 1,600 Yrityssektori 1,297 1,531 1,557 1,500 Muu kotimainen rahoitus 1,546 1,375 1,158 1,600 Ulkomainen yritysrahoitus 0,165 0,081 0,077 0,150 Muu ulkomainen rahoitus 0,276 0,357 0,300 0,400 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 4,711 5,101 5,504 5,250 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0,131 0,112 0,231 0,000 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 8,160 9,668 12,477 10,600 18

20 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet Taulukko 9. Tuotokset keskeisistä suoritteista tp2008 tp2009 tp2010 tulossop Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi Uudet tuotteet Keksintöilmoitukset ja patentit Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset Tuotokset yhteensä Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Muut Julkaisut yhteensä Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleja julkaistiin 182 kappaletta (209 vuonna 2009, 183 vuonna 2008). Tavoitteesta (230 kpl) jäätiin. Poikkeamaa selittää osittain (5 6 kpl) muuttunut tilastointitapa. Artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 336 (372 vuonna 2009, 249 vuonna 2008). Vaikuttavuus on laskettu kertomalla MTT:n tutkijoiden artikkeleiden määrä sarjan vaikuttavuuskertoimella ja laskemalla yhteen nämä sarjakohtaiset arvot. Vaikuttavuuskerroin (impact factor) kertoo, kuinka monta viittausta keskimäärin julkaisusarja sai kahden edellisen vuoden artikkeleihinsa. Tavoitteena on ollut vahvistaa tieteellisen julkaisutoiminnan laatua julkaisemalla yhä enemmän korkean vaikuttavuuskertoimen julkaisusarjoissa. Tämä on toteutunut melko hyvin: vaikka artikkelien kappalemäärä aleni, artikkelit julkaistiin vaikuttavuuskertoimeltaan vastaavissa julkaisusarjoissa kuin vuonna 2009 ja vuoteen 2008 verrattuna sarjojen vaikuttavuuskertoimet olivat selvästi korkeampia. Yhteensä artikkeleita kirjoitettiin 1576 kappaletta (1258 vuonna 2009, 1595 vuonna 2008), mikä on huomattavasti tavoitetta (1355 kpl) enemmän. Taulukko 10. Julkaisut vuosina , kpl. 1) Julkaisuluokka ) Asiantunt.tark. tiet. artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Kirjat, raportit ja oppaat Kokous-, seminaari- ja vuosik.julkaisut Ammattilehtiartikkelit Muut julkaisut, joista yleislehtiartikkeleita 51 Yhteensä ) V muuttunut tilastointitapa. 19