70/035/2011. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "70/035/2011. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010"

Transkriptio

1 70/035/2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Tutkimus Asiantuntijatehtävät Yhteistyö Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Innovaatiot Markkinointi ja viestintä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset...55 MTT:n organisaatio 1

3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vaikuttavuus Vuonna 2010 tehtiin aktiivista asiakas- ja sidosryhmätyötä. MTT:n strategian päivittäminen aloitettiin määrittämällä strategiset tutkimusalueet ja vähenevät tutkimusalueet mikä tukee toiminnan vaikuttavuutta. MTT:n rahoitustilanne parani ja ulkoisen rahoituksen kasvu oli 14 %. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa tehty tulossopimus toteutui hyvin, ja nopeasti muuttuvia markkinoita pyrittiin hyödyntämään. Henkilöstörakenteen ja organisaation kehittäminen edistyi samalla kun sopeuduttiin valtion tuottavuusohjelman säästöpaineisiin. Asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkeleiden määrän kasvu ei jatkunut, ja tavoitteesta (230 kpl) jäätiin. Artikkeleita julkaistiin 182 (209 vuonna 2009, 183 vuonna 2008). Poikkeamaa selittää osittain muuttunut tilastointitapa. Artikkelit julkaistiin vaikuttavuuskertoimeltaan vastaavissa julkaisusarjoissa kuin vuonna 2009, ja vuoteen 2008 verrattuna sarjojen vaikuttavuuskertoimet olivat selvästi korkeampia. MTT:n tutkijat julkaisivat 501 ammattilehtiartikkelia (421 vuonna 2009, 434 vuonna 2008) ja 51 yleislehtiartikkelia (45 vuonna 2009, 64 vuonna 2008). Ammattilehtiartikkeleita kirjoitettiin tavoitetta (471 kpl) enemmän ja yleislehtiartikkeleita tavoitetta (82 kpl) vähemmän. Yhteensä artikkeleita kirjoitettiin 1576 kappaletta (1258 vuonna 2009, 1595 vuonna 2008), mikä on huomattavasti tavoitetta (1355 kpl) enemmän. Verkkopalvelut ovat merkittävä osa MTT:n vaikuttavuutta: näyttökertoja kirjattiin 22 miljoonaa (20 milj. v. 2009, 12 milj. v. 2008), käyntejä 2,8 miljoonaa (2,7 milj. v. 2009, 3,5 milj. v. 2008) ja kävijöitä oli ( v. 2009, vuonna 2008). Uusien tuotteiden ja keksintöilmoitusten osalta MTT alisuoriutuu suhteessa potentiaaliin. Henkilöstö ja osaaminen Toimintaympäristön muutokset vaikuttivat työntekijöihin ja henkilöstöpolitiikkaan. Henkilöstön määrää supistettiin 11 henkilötyövuodella (htv) 764 htv:een (775 htv v. 2009). Henkilöstörakennetta kehitettiin tutkijavaltaiseen suuntaan, sillä tutkijoiden määrä kasvoi 19 htv:lla 303 htv:een (284 htv v. 2009). Uusia tutkijoita palkattiin toteuttamaan kasvanutta hankekantaa. Työhyvinvointia tukevista toimenpiteistä sovittiin johtamisen kaikilla tasoilla, ja aihe on ollut keskeisenä teemana vuosittaisilla työyhteisöpäivillä. Työtyytyväisyys on parantunut vuosittain tehtävän hyvinvointikyselyn perusteella. On erittäin myönteistä, että sairaus- ja tapaturmapoissaolot vähenivät 7,4 päivään/htv (8,3 pv/htv v. 2009, 9,6 pv/htv v. 2008). Osaamisen kehittäminen kytkettiin uusien strategisten tutkimuslinjausten toteuttamiseen ja jalkauttamiseen. Kymmenen väitöstä kertoo hyvästä viime vuosien tasosta; paljon muita tutkintoja suoritettiin. Koulutuspäiviä oli 5,6/htv (7,0 pv/htv v. 2009, 2010 suunnitelma 5,0 pv/htv). 2

4 Tehokkuus ja yhteistyö Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (Lynet) toiminta vakiintui vuonna Kolmen aiemmin käynnistetyn yhteisen tutkimusohjelman lisäksi valmisteltiin maankäytön tutkimusohjelma, jonka vetovastuu on MTT:llä. Joulukuussa järjestettiin ensimmäiset Lynettutkimuspäivät. Konkreettisia Lynetin yhteistyömuotoja olivat myös yhteinen toimitilahanke Oulussa sekä yhteisen laboratorion valmistelu Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla Lynetin toimintoja keskitetään Viikkiin, jonne MTT:n taloustutkimus siirtyi kesällä. Lynetin toimintamalli tunnustettiin vuoden lopussa valmistuneessa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan arvioinnissa, ja sitä on käytetty mallina myös muille hallinnonaloille suunnitelluille tutkimuskonsortioille. Tärkeää on myös yhteistyö kolmessa strategisen huippuosaamisen keskittymässä (SHOK). MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimuslaitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämistarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteenliittymän UNIFI ry:n suuntaan. MTT osallistui aktiivisesti EU:n tutkimusyhteistyöhön sekä EU:n eri teknologiayhteisöjen ja yhteistyöverkostojen toimintaan. Kehittämisen tukena hyödynnetään entistä tiiviimmin kansainvälistä tieteellistä neuvottelukuntaa, johon kuuluu alamme huippuasiantuntijoita Hollannista, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Irlannista ja Suomesta. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut neuvottelukunta jatkaa nyt toiselle kaudelleen. Aloitettiin MTT:n kansainvälisen vertaisarvioinnin hanke, jossa asemoidaan MTT Euroopan 16 merkittävimmän sisarlaitoksen joukossa. MTT oli EURAGRI:n (European Agricultural Research Initiative) puheenjohtaja ja isännöi yhdessä MMM:n kanssa Helsingissä pidetyn vuosikonferenssin. Vihreään kasvuun keskittyneen tilaisuuden johtopäätökset esitettiin Brysselissä pidetyssä biotalouskonferenssissa. Kehitysyhteistyössä MTT otti isoja askeleita: hankkeet Keniassa ja Perussa käynnistyivät, ja valmistelussa on vastaavia hankkeita, mm. iso Afrikan ruokaturvahanke. Toiminnallinen ja rakenteellinen uudistus ( ) on ensimmäisen vuoden jälkeen toimitilan määrää lukuun ottamatta aikataulussa. Toimitilan osalta ollaan vuoden verran jäljessä aikataulusta. Laajat muutot Jokioisissa ja Helsingissä toteutuivat. Muillakin toimipaikoilla toteutettiin toimitilamuutoksia. Jatkossa on entistä tärkeämpää, että hyödynnetään yhteistä tutkimusinfrastruktuuria muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Uudistuksella MTT vastaa tuleviin tarpeisiin ja sopeutuu uuteen markkinatilanteeseen. Muutos liittyy kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, jossa korostuvat osaaminen, vaikuttavuus sekä yhteistyö ja toisaalta voimakkaat tehostamisvaatimukset. Valtio on sitoutunut rahoittamaan uudistustamme. Vuoden 2010 sopeuttamisrahoitus, 2,8 milj. euroa, käytettiin henkilöstömäärän sopeuttamiseen (teknistä henkilöstöä enemmän kuin ilman sopeuttamisrahoitusta), jo luovutettujen tilojen vuokranmaksuun sekä toimitilan väliaikaiseen lisätarpeeseen. MTT:n tuottavuus on useana vuonna kasvanut selvästi enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Koko henkilöstö on osallistunut toiminnan tehostamiseen. Vuoden 2010 työtunneista (ilman palkallisia poissaoloja) 64 % (2009: 59 %) kirjautui tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin sekä maksullisen toiminnan tehtäviin. Vastaavasti hallintotehtäviin ja tutkimuksen tukeen käytetyt työtunnit vähenivät. Kehitys on tärkeä kannattavuustavoitteiden takia. Ryhmärakenne uusiutui vuoden 2010 alussa, ja MTT toimii nyt entistä yhtenäisemmin. Hallintopalvelut keskitettiin, ja toimintaa tukevia uusia sähköisiä järjestelmiä otettiin käyttöön. Osa hallintopalveluista tuotetaan valtion palvelukeskuksessa. Matkanhallinnassa siirryttiin uuteen, 3

5 valtion yhteiseen sähköiseen järjestelmään. Etäneuvottelulaitteet hankitaan kaikkiin toimipaikkoihin vuoden 2011 alussa. Henkilöstöhallinnon uusi järjestelmä tulee käyttöön keväällä Hallinnon uusien järjestelmien käyttöönottoa tuettiin laajoilla koulutuksilla. Talous Tilauskanta ja rahoitus vahvistuivat, ja rahoituspohja laajeni. Taloudessa merkittävintä on se, että yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 37 %:iin vuoden %:sta. Rahoittaja maksoi siis keskimäärin 37 % hankkeen MTT:lle synnyttämistä kustannuksista. MTT maksoi budjettirahallaan loput eli 63 %. Vuoden 2012 kustannusvastaavuustavoite on 40 %. MTT:n kilpailukyvyn kannalta on rohkaisevaa, että myös maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus parani hieman. Vuoden aikana tilaustutkimusten ja eräiden maksullisten toimintojen hinnoittelua nostettiin, joka parantaa kustannusvastaavuutta myös jatkossa. Vaikka toiminnan laajuus hieman supistui (työpanoksella mitaten -1,5 %), kustannuskehityksen johdosta vuonna 2010 menot kasvoivat 1,3 milj. euroa (+2,5 %). Mutta rahoitus kasvoi enemmän, 1,9 milj. euroa (+3,5 %). Tuottojen (54,9 milj. euroa) ja menojen (54,3 milj. euroa) välinen erotus (0,6 milj. euroa) sidottiin vuoden 2011 menoihin. Budjettirahaa vuodelle 2011:lle siirtyi yhteensä 5,2 milj. euroa. Tämä on melkein kokonaan sidottu varauksena vuoden 2011 menoihin. Henkilöstökulut kasvoivat 0,3 milj. euroa (+1 %). Taustalla ovat henkilöstömäärän supistuminen, palkkaratkaisut (0,5 milj. euroa), henkilösivukuluprosentin nousu (0,3 milj. euroa) ja henkilöstörakenteen muutos tutkijavaltaiseen suuntaan. Vuokrameno oli 5,7 milj. euroa (+3 %), josta toimitilavuokraa 5,3 milj. euroa (+3 %). Investointimenot supistuivat 0,1 milj. euroa (-5 %). Matkakulut kasvoivat 6 % ja ne olivat keskimäärin 1800 /htv. Ulkopuolisen rahan osuus matkakuluista oli 53 %. Kotimaan matkojen osuus matkakuluista oli 52 %. Yhteisrahoituksen käyttö kasvoi 27 % (9,7 milj. euroa v ,4 milj. euroa v. 2010). Erityisen voimakasta kasvu oli Tekes-rahoituksessa (+87 %), ELY-keskusrahoituksessa (+61 %), MMM:n rahoituksessa (+47 %), Makeran rahoituksessa (+37 %) ja EU:n tutkimusrahoituksessa (+41 %). Yhteisrahoituksessa suurimmat rahoittajat olivat Maatilatalouden kehittämisrahasto ja ELY-keskukset. Ulkomaisen rahoituksen osuus yhteisrahoituksesta oli 1,5 milj. euroa (+22 %). Rahoitusrakenne kehittyi erityisen myönteisesti: budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksessa supistui 68 %:sta 64 %:iin, ja yhteisrahoituksen osuus kasvoi 18 %:sta 23 %:iin. Maksullisen toiminnan osuus nousi 6 %:sta 8 %:iin. Muiden tuottojen osuus laski 8 %:sta 5 %:iin. Takaiskut Vuoden 2010 hankalin asia oli henkilöstövähennykset, joita jouduttiin valtion tuottavuusohjelman puristuksessa tekemään. Takaiskuksi voi lukea senkin, että jonkin verran esiintyi henkilöresurssivajausta voimakkaan asiakaskysynnän aloilla. Yhteisrahoitteisen toiminnan kasvu ja rahoitusinstrumenttien määrän lisääntyminen kasvattivat taloushallinnon vaatimuksia, minkä seurauksena henkilöstön jaksaminen oli koetuksella. Rekrytointeja näihin tehtäviin on tehty. Toiminnallinen ja rakenteellinen uudistus, ml. ryhmärakenteen uudistus ja laajat toimitilajärjestelyt, vaati työtä, mikä jonkin verran haittasi keskittymistä perustehtävään. 4

6 1.2. Vaikuttavuus Tutkimus MTT:n tutkimuksen tavoitteet toteutetaan määräaikaisissa tutkimusohjelmissa. Ohjelmapohjaisen tutkimuksen avulla MTT kohdentaa resurssejaan asiakaslähtöisesti ja vastaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tutkimukselle asettamiin haasteisiin. Samalla MTT on vahvistanut hankerahoituksia koskevaa kilpailukykyään. Tutkimusohjelmissa on koottu uusia niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin yhteistyöverkostoja ja asiakkuuksia. Tutkimusohjelmat ovat vahvistaneet MTT:n tutkimusprofiilia sekä osaamisen markkinointia. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen. Monitieteisyys ja eri tieteenalojen osaamisen yhdistäminen ovat MTT:n tutkimuksen keskeisiä vahvuuksia. MTT kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaloilta. Vuonna 2010 toteutettiin kahdeksaa tutkimusohjelmaa: Mahdollisuuksien maaseutu Huomisen maatila Fossiilisesta uusiutuvaan energiaan Vastuullinen elintarviketalous Hyvinvointia ruuasta Vesistöystävällinen maatalous Geenivarojen kestävä käyttö Muuttuva ilmasto ja maatalous Tieto- ja teknologiansiirtoprosessi jaettiin IPR-tiimin ja tieto ja teknologian siirtotiimin välille. Näistä ensimmäinen vastaa tutkimustietoon liittyvien aineettomien oikeuksien hallinnasta ja siirtämisestä yrityksiin. Jälkimmäinen vastaa julkisen tutkimustiedon välittämisestä elintarvikesektorin toimijoille. Lisäksi asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja kaupallistamiseen panostettiin merkittävästi. MTT osallistui 39 EU-hankkeeseen, joista koordinoimme kuutta hanketta. MTT:n vaikuttavuutta alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi toteutti erityisesti Mahdollisuuksien maaseutu -ohjelma. Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut, mutta se pyrkii ennakoimaan kehitystä sekä etsimään uusia ratkaisuja maaseudun toimintojen, elinkeinojen ja infrastruktuurin vahvistamiseksi. Vaikuttavuutta maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi toteutti erityisesti Huomisen maatila -ohjelma. Lisäksi ohjelmassa parannetaan sektorin ympäristömyötäisyyttä ja yhteiskunnallista imagoa. Ohjelmassa keskitytään tuotantoyksiköiden tuotantoprosessien uudistamiseen ja hallintaan uuden teknologian ja paremman johtamisen ja riskinhallinnan keinoin. Mittaus- ja standardisointipalvelujen toimintamallin kehittämissuunnitelma valmistui. Sen mukaan tavoitellaan toimintamallia, jossa testaus ja tutkimus muodostavat synergisen kokonaisuuden. Maaningan navetan ja biokaasulaitoksen tutkimustoiminta biojäte- bioenergiantutkimuksen osalta käynnistyivät. Puutarhateknologian tutkimus painottuu vahvasti suljetun kasvihuonejärjestelmän kehittämiseen. 5

7 Vaikuttavuutta uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi toteutti erityisesti Fossiilisesta uusiutuvaan -tutkimusohjelma. Ohjelmassa kehitetään kestäviä uusiutuvia energian ja vihreiden kemikaalien tuotantotapoja sekä biomassojen ja biohajoavien materiaalien hyödyntämistä ja kestäviä materiaalikiertoja sekä ekotehokkuutta. Vaikuttavuutta elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi, ihmisen ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi toteuttivat eritoten Vastuullinen elintarviketalous -tutkimusohjelma sekä Hyvinvointia ruuasta -tutkimusohjelma. Vastuullinen elintarviketalous -ohjelmassa kehitettiin elintarvikeketjun vastuullisuuden konseptia liiketoimintamahdollisuudeksi. Lisäksi tiiviissä yhteistyössä Suomen elintarviketeollisuuden kanssa kehitettiin elintarvikkeiden hiili- ja ympäristömerkintään liittyvää laskentametodiikkaa ja viestintää. Traceback-hankkeessa kehitettiin tiedonsiirtosysteemiä, jossa voidaan reaaliaikaisesti seurata elintarvikkeiden raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden laatua ja turvallisuutta tuottajalta vähittäismyyntiin asti. Hyvinvointia ruuasta -ohjelman hankkeissa kehitettiin muun muassa epigenetiikka mallia sikojen avulla. Onnistunut pilottitutkimus tehtiin sian käyttämisestä ihmisen lihavuustutkimuksen mallieläimenä. Lisäksi ohjelman hankkeissa on muun muassa kehitetty öljyjen ja proteiinien mikrokapselointiteknologiaa, jonka avulla voidaan toteuttaa öljy- tai proteiinipohjaisia ja molempia aineosia sisältäviä kapseleita arvokkaiden jakeiden säilömiseksi. Vaikuttavuutta maataloustuonnon ravinnekuormituksen vähentämiseen toteutti Vesistöystävällinen maatalous -tutkimusohjelma. Siinä kehitettiin sekä tila- että politiikkatason toimenpiteitä ja työkaluja maatalouden Itämereen ja sisävesitöihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Esimerkiksi kehitetty RUSLE-malli mahdollistaa tehokkaan tilatason eroosioriskin vähentämisen tunnistamalla ne peltolohkot, jotka eroosioherkkyytensä takia edellyttävät poikkeavia viljelytoimenpiteitä. Lisäksi kehitettiin muun muassa ohjelma viljojen fosforilannoituksen optimointiin fosforihuuhtoutumien vähentämisen työvälineeksi. Nurmituotannontutkimuksessa perustettiin ensimmäinen valuma-aluemittakaavan jatkuvatoiminen ravinnekuormitusmittalaitteisto. Vaikuttavuutta luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi toteutti muun muassa Geenivarojen kestävä käyttö -tutkimusohjelma. Ohjelman tutkimuksessa tuettiin kansallisen geenivaraohjelman tavoitteita panostamalla kasvi- ja eläingenomiikkatiedon hyödyntämiseen jalostuksessa sekä arvioimalla geenivarjoen taloudellista ja kulttuurista arvoa. MTT koordinoi Suomessa tehtävää mittavaa kasvi- ja eläingeenivaratyötä. Esimerkiksi eläingenomiikka tutkimuksessa tuotettiin tietoa kotieläin genomien sekvenssitiedon hyödyntämiseen. Vaikuttavuutta globaaleissa ympäristökysymyksissä toteutti erityisesti Muuttuva ilmasto ja maatalous -tutkimusohjelma. Ohjelmassa tuotettiin tietoa muun muassa maatalouden tuotannollisista sopeutumishaasteista, tulokaslajien vaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen kasvinja eläinjalostukselle asettamista haasteista. Myös tarkennetut maataloustuotannon perusskenaariot vuosille tehtiin. Sidosryhmäpalaute MTT.n tutkimustoiminnasta on voittopuolisesti myönteistä. Tutkimusohjelmapohjaisen toiminnan katsottiin fokusoivan tutkimusta aikaisempaa paremmin. MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden, maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa. Elintarvikesektorin toiminta on merkittävä osa biotaloutta. 6

8 MTT:n tutkimus lähtee geenivarojen ja alkutuotannon tutkimuksesta päätyen elintarvikkeisiin ja elintarvikesektorin markkinoihin ja politiikkakysymyksiin. Elintarvikesektorin materiaalivirrat ja energiankäyttö ovat sektorin kestävyyden kannalta keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Väestön kasvu, ilmastonmuutos sekä ruoan ja juomaveden riittävyys ovat maa- ja elintarviketalouden maailmanlaajuisia tutkimushaasteita. Globaalit haasteet aiheuttavat osaltaan ruoan hinnan nopeaakin vaihtelua, mikä edelleen kärjistää muun muassa ruoanriittävyyskysymystä. Näihin haasteisiin vastaaminen asettaa myös MTT:n tutkimukselle ja hanketoiminnalle selkeitä tavoitteita. MTT:n tehtävä on muuttumassa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeiden muutoksen mukana. Perustehtävämme on tutkimustiedon ja -palveluiden tuottaminen yhteiskunnan kannalta tärkeisiin elintarviketalouden haasteisiin. Elintarvikesektorin kilpailukyvyn edistäminen on nousemassa yhä tärkeämmäksi tehtäväksemme Asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävien merkittävin vaikuttavuus syntyi seuraavissa tehtävissä: MMM:n ja MTT:n välinen palvelusopimus kattaa osan päätöksenteon tuesta. Palvelusopimuksen mukaisesti tuotettiin erillisselvityksiä maa- ja puutarhatalouden taloudesta, tuottavuudesta, rakenteesta ja riskienhallinasta sekä tuettiin politiikantekoa esimerkiksi tuottamalla EU:n vuoden 2013 jälkeisen ohjelmakauden ohjausmekanismeihin liittyviä analyysejä. Yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa tuotettiin taustaselvityksiä ja tuettiin eduskuntaa, valtioneuvoston kansliaa ja ministeriöitä esimerkiksi EU:n direktiivien tulkinnassa ja implementoinnissa sekä niihin liittyvän kansallisen lainsäädännön valmistelussa. Aihealueina olivat esimerkiksi biotalous, bioenergia, lannan hyödynnys, lannoitteiden käyttö, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, kasvinsuojelu, elintarviketurvallisuus, tuotannon ja kulutuksen elinkaariset ympäristövaikutukset, muuntogeeninen kasvintuotanto, geenivarat, maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikka, tuotantoeläinten hyvinvointi, hevostalous, eläinjalostus sekä tilastotoimi. Osassa tehtävissä on kansallinen neuvottelukunta tai työryhmä. Osallistuttiin valtioneuvoston kanslian asettaman talouskasvun edellytysten vahvistamista koskevan työryhmän työhön sekä eduskunnan luonnonvaraneuvoston työhön. MTT koordinoi ja valmisteli kansallisen ruokastrategian (joka oli pohjana valtioneuvoston selonteolle ruokapolitiikasta). Osallistuttiin ja tuettiin seuraavia kansallisia strategioita: kansallisen biotalousstrategia, vieraslajistrategia, peruna-alan strategiatyöryhmä sekä kansallinen siemenperunastrategia. MTT vastasi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa ja kehitti menetelmiä päästöjen vähentämiseksi peltoviljelyssä ja kotieläintuotannossa. MTT vastasi myös kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista. MTT seurasi viljelymenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja uusien tulokaslajien esiintymistä maatalousympäristöissä. MTT vastasi viljelyarvon arvioinnista 14 uudesta lajikkeesta Kasvilajikelautakunnalle. Tuotettiin monipuolisia, julkisia verkkopalveluja neljässä tuoteperheessä: (1) Taloustohtori: Suomen maa-, puutarha-, turkis- ja porotalouden sekä EU:n maatalouden tulostarkasteluun, (2) Artturi: Nurmitalouden tuotannon hallintaan, (3) KasperIT: Ajankohtaista tietoa kasvinsuojelusta ja (4) Rehutaulukot: Täsmätietoa kotieläinten ruokintaan. 7

9 Maa-, puutarha-, turkis- ja porotalouden FADN -aineistosta sekä kannattavuuskirjanpitoaineistosta tehtiin lukuisia analyysejä ja tarkasteluja hallinnon ja tutkimuksen käyttöön. Taloustohtori-perheen verkkopalveluiden tarjonta ja käyttö kasvoivat 20 % edellisvuoteen nähden. Osallistuttiin laajasti kansainväliseen asiantuntija- ja tutkimusyhteistyöhön. MTT tuotti yhdessä SYKE:n, RKTL:n ja Helsingin yliopiston kanssa Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) väliraportin. Väliraportissa selvitettiin, miten ympäristötuella ja sen eri toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan maatalousympäristön tilaan, minkälaisia vaikutuksia ympäristötuella on ollut maatalouden harjoittamisen edellytyksiin ja miten ympäristötukea pitäisi kehittää, jotta sen vaikuttavuus lisääntyisi. Väliraportti palvelee maatalouden ympäristöpoliittista päätöksentekoa valmistauduttaessa seuraavaan EU:n ohjelmakauteen Hyötylanta-tutkimusohjelman loppuraportti valmistui. MMM ja YM saivat tutkimuksen näkemyksen siitä, miten kotieläinkeskittymien lannan ravinteet ja energia saadaan parhaiten hyötykäyttöön, sekä miten yhdyskuntien biojätteiden ravinteet ja energia voidaan hyödyntää elintarviketuotannossa Yhteistyö MTT toimii energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:ssä sekä terveys- ja hyvinvointialan SalWe Oy:ssä. MTT on mukana metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n ohjelmassa EFFIMA Energy and Life Cycle Cost Efficient Machines ( ). MTT toimii myös älykkäiden liikkuvien työkoneiden kehittämistä edistävän FIMA ry:n (Forum for Intelligent Machines) työryhmissä. Uutena avauksena osallistutaan Cleen Oy SHOK:n Tekes-rahoitteiseen hankkeeseen Measurement, Monitoring and Environmental Assessment (MMEA) ( ). Baltic Stern network - Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointiin on rakentunut Itämeren rantavaltioissa sijaitsevien tutkimuslaitosten ja organisaatioiden välinen verkosto MTT:n koordinoiman PROBAPS-tutkimushankkeen myötä. Yhteistyösopimus venäläisen tattarijalostajan kanssa uusien lajikkeiden saamiseksi Suomeen, sillä tattarikasvia ei jalosteta Suomessa eikä muuallakaan EU:n alueella Lynetin toiminta vakiintui vuonna Kolmen aiemmin käynnistetyn yhteisen tutkimusohjelman lisäksi valmisteltiin maankäytön tutkimusohjelma, jonka vetovastuu on MTT:llä. Joulukuussa järjestettiin ensimmäiset Lynet-tutkimuspäivät. Konkreettisia Lynetin yhteistyömuotoja olivat myös yhteinen toimitilahanke Oulussa sekä yhteisen laboratorion valmistelu Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla Lynetin toimintoja keskitetään Viikkiin, jonne MTT:n taloustutkimus siirtyi kesällä. Lynet- ja yliopistoyhteistyön kannalta Viikki on osoittautunut hyväksi sijainniksi pääkaupunkiseudulla. Lynetin toimintamalli tunnustettiin vuoden lopussa valmistuneessa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan arvioinnissa, ja sitä on käytetty mallina myös muille hallinnonaloille suunnitelluille tutkimuskonsortioille. MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimuslaitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämistarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteenliittymän UNIFI ry:n suuntaan. 8

10 Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset MTT lisäsi kansainvälistä yhteistyötä. EU-hankehakemuksissa onnistuttiin kiitettävästi. Vuonna 2010 oli käynnissä noin 40 EU-rahoitteista tutkimushanketta (2009: 37). Lisäksi MTT oli mukana 17 COST-verkostossa (2009: 17). Seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7) rahoituksen sai neljä hanketta (MTT oli mukana 11 hakemuksessa). Kaikki neljä hanketta (SOLID, NU-AGE, PGR Secure ja EU-Berry) ovat Elintarvikkeet, maatalous, kalatalous ja bioteknologia -temaattisesta alaohjelmasta. Hankkeiden EU:n maksatusosuus MTT:lle on seuraavana viitenä vuotena yhteensä 1,5 milj. euroa. Erityistä vuodelle 2010 oli merkittävä kasvu Interreg-hankkeissa. Central Baltic Interreg IVA - ohjelmassa hyväksyttiin kaksi uutta hanketta (FOODWEB ja KNOWSHEEP), Baltic Sea Region Interreg IVB -ohjelmassa kolme uutta hanketta (Baltic MANURE, Ecovillages ja BERAS IMPLEMENTATION) ja yksi Kolartic ENPI CBC -ohjelman hanke (Barentsloc) Venäjän kanssa. MTT:llä on koordinointivastuu kahdessa uudessa Interreg-hankkeessa. Vuonna 2010 hyväksyttyjen hankkeiden EU:n maksatusosuus MTT:lle on yhteensä 1,5 milj. euroa. Ympäristöalan rahoitusväline LIFE+ myönsi rahoituksen LCA in Landscaping -hankkeelle ja Euroopan Terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto (EACH) SALUS-hankkeelle. Kehitysyhteistyön merkitys MTT:n toiminnassa kasvoi huomattavasti. Ulkoasianministeriön rahoittamat institutionaalisen yhteistyön hankkeet (IKI) alkoivat Keniassa ja Perussa. Etiopian IKIhanke-esitys jätettiin; Egyptin ja Sambian IKI-hankkeiden suunnittelu aloitettiin. MMM:n ja UM:n rahoittama ERA-ARD II alkoi. MTT:n valmistelemalle noin 10 milj. euron CGIARruokaturvahankkeelle saatiin UM:n rahoitusvaraus. Vuonna 2010 alkoi 13 EU-hanketta: FP7 KBBE:ssa 2 kpl, FP7 Energy 1 kpl, 1 Central Baltic Interreg IVA:ssa 1 kpl, Interreg BSR IVB:ssa 3 kpl, Interreg Kolartic ENPI CBC:ssa 1 kpl, Life+:ssa 3 kpl, ERA-NET:ssa 2 kpl (2009: 9). Vuonna 2010 myös päättyi 13 EU-hanketta: FP6:ssa 4 kpl, FP7:ssa 2 kpl, Interreg Northern Periphery:ssa 1 kpl ja muissa 6 kpl (2009: 5). MTT osallistui kahden SCAR (The Standing Committee on Agricultural Research) -työryhmän työhön. Vuonna 2010 rakennettiin laitosten välisiä kumppanuuksia EU:n, venäläisten ja kiinalaisten laitosten kanssa Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Julkisen tutkimustiedon käytäntöön viennin osalta tiivistettiin yhteistyötä erityisesti neuvontasektorin (ProAgria) sekä opetushallituksen (maaseutu- ja luonnanvara-alan oppilaitokset) kanssa. Keskeisinä kehittämiskohteina olivat: Sähköinen neuvontamenetelmä viljelijöiden palveluprosessin kehittämiseksi Neuvojien verkko-oppiminen tutkimuksen ja neuvonnan välisen tiedonsiirron kehittämiseksi Agronetin asiantuntija vastaa -palsta tutkimuksen tuottaman tiedon siirtoon ja palautteen hankintaan Sähköisen neuvontamenetelmän tavoitteena on, että neuvonnan käytössä olevat suunnittelujärjestelmät palvelevat viljelijöitä entistä paremmin. Keskeistä on, että MTT:n tuottama julkinen tutkimustieto on sovitettu opetuksen ja neuvonnan järjestelmiin ja että tiedon ja osaamisen vaihto neuvonnan ja tutkimuksen välillä on saumatonta. Hanke on MTT:n ja ProAgrian vetämä, 9

11 mutta siihen osallistuu myös maatalousalan opetus sekä elintarvike- ja tuotantopanosteollisuus. Vuonna 2010 neuvontamenetelmiä kehitettiin kolmessa osaprojektissa: (1) Neuvojien ja tutkijoiden yhteistyö viljelijän palveluprosessin kehittämisessä: kehitettiin kotieläintuotannon ja kasvintuotannoin ennustemalleja ja sovitettiin niitä yhteen neuvontaohjelmistojen kanssa; (2) Tiedon hankinnan ja välityksen menetelmien kehittäminen: käynnistettiin TilaTesti-pilotti neuvonnan ja maatalousopetuksen kanssa kolmella eri oppilaitoksissa toteutettavana rinnakkaistutkimuksena; (3) Laskentamallien ja analysoinnin kehitystyö tietopankkeihin: Jatkettiin neuvotteluja MTT:n ja ProAgrian tietokantayhteistyöstä. Neuvojien verkko-oppimisalustaa kehitettiin erityisesti luomuviljelyn neuvonnan osalta yhteistyössä ProAgrian ja Helsingin yliopiston kanssa. Agronetin asiantuntija vastaa -palvelua demonstroitiin ajankohtaisilla teemoilla, kuten bionergia Innovaatiot IPR-prosessia kehitettiin ja sille luotiin mittarit, joiden avulla onnistumista voidaan jatkossa mitata. Innovaatioasiamies aloitti toukokuussa. Keksintöilmoitusprosessi uusittiin ja sen myötä keksintöohjesääntöä kehitettiin aiempaa motivoivammaksi. Tutkijoita on aktivoitu ja koulututettu IPRasioissa, jotta saadaan seulotuksi entistä useampia laadukkaita ja kaupallisesti hyödynnettäviä keksintöjä ja luodaan MTT:n edun mukaisia sopimuksia. Tekesin TULI-toimintaan saatiin lisää rahoitusta, jonka avulla on voitu tehostaa tutkimustulosten kaupallistamista Markkinointi ja viestintä Vuonna 2010 mediaseurannan osumia syntyi 1549 kpl (1355 kpl vuonna 2009). Seuranta kattaa levikiltään suurimmat sanomalehdet ja toimialaa käsittelevät lehdet, TV:n ajankohtaisohjelmat, radion ja internetin. Asiakaslehti MTT ELO ilmestyi kaksi kertaa, ja sidosryhmille jaettiin kolme uutiskirjettä. MTT:n julkaisusarjoissa ilmestyi 26 julkaisua (Kasvu-sarjassa 5 kpl, Tiede-sarjassa 8 kpl ja Raportti-sarjassa 13 kpl). Toimitimme neljä Maaseudun Tulevaisuuden liitteenä ilmestyvää Maaseudun Tiede -lehteä. Tutkimusohjelmien markkinointia jatkettiin viestimällä ohjelmien tuloksista medioihin ja tuottamalla markkinointimateriaaleja. Asiakastilaisuuksissa rakennettiin yritysyhteistyötä ja vahvistettiin MTT:n asemaa asiakaskentässä (esim. Think Lab -seminaari Dipolissa). Asiakkuuksien hallintaan muodostettiin markkinointivastaavien ryhmä, joka hyödyntää asiakkuudenhallintajärjestelmää vuonna MTT:n intranet (MTTinfo) uudistettiin teknisesti ja rakenteellisesti Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Vuonna 2010 julkaisuja tuotettiin yhteensä 1576 kpl (tavoite: 1355 kpl, 2009 toteuma: 1258 kpl).tutkijahenkilötyövuotta kohden julkaisuja tuotettiin yhteensä 5,2 kpl. Tämä ylittää selvästi tavoitteen ja edellisen vuoden toteuman. Sen sijaan tieteellisessä julkaisemisessa jäätiin tavoitteista. 10

12 Vuonna 2010 asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita tuotettiin 182 kpl (tavoite: 230, 2009 toteuma: 209). Tutkijahenkilötyövuotta kohden niitä tuotettiin 0,6 kpl (tavoite: 0,8, 2009 toteuma: 0,7). Ammattilehtiartikkeleita tuotettiin 501 kpl (tavoite: 471 kpl, 2009 toteuma: 421 kpl). Tutkijahenkilötyövuotta kohden laskettuna tulos oli 1,6 kpl eli tavoitteen mukainen ja hieman edellisvuotta korkeampi. Yleislehtiartikkeleita tuotettiin 51 kpl (tavoite: 82 kpl, 2009 toteuma: 45). Tutkijahenkilötyövuotta kohden tulos oli 0,2 kpl eli sama kuin edellisvuonna ja hieman tavoitetta pienempi. Muita julkaisuja (muut tieteelliset artikkelit; kirjat, raportit ja oppaat; kokous-, seminaarija vuosikirjajulkaisut; muut julkaisut) tuotettiin 842 kpl (tavoite: 572 kpl, 2009 toteuma: 583 kpl). Tutkijahenkilötyövuotta kohden niitä tuotettiin 2,8 kpl eli tavoite ja edellisen vuoden toteuma ylitettiin selvästi. Asiakkaita palvelevia tuotoksia (tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi, uudet tuotteet, keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset) tuotettiin tutkijahenkilötyövuotta kohden tavoitteen mukaisesti 0,6 kpl. Asiakkaita palvelevia tuotoksia tuotettiin seuraavasti: tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 133 kpl (tavoite: 118 kpl), uudet tuotteet 6 kpl (tavoite: 8 kpl), keksintöilmoitukset ja patentit 5 kpl (tavoite: 10 kpl), analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset 48 kpl (tavoite: 39 kpl). Taulukko 1. Tuottavuuden tunnuslukuja , kpl/tutkija-htv tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop Julkaisut 5,9 4,4 5,2 4,7 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,7 0,7 0,6 0,8 - Ammattilehtiartikkelit 1,6 1,5 1,6 1,6 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,2 0,2 0,3 - Muut julkaisut 3,4 2,0 2,8 2,0 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 0,6 0,5 0,6 0, Toiminnan taloudellisuus Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan MMM:n määrittämien politiikkasektoreiden mukaisesti. Toiminnasta pääosa kohdistuu kolmelle politiikkasektorille: (a) maaseudun kehittäminen, (b) maa- ja puutarhatalous sekä (c) elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus. Politiikkasektoreiden sisällä toiminta on jaettu edelleen tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Tämän lisäksi niille tutkimus- ja asiantuntijatehtäville, jotka eivät kohdistu suoraan millekään edellä mainituista politiikkasektorista, on käytössä seuraavat seurannan tasot: muu tutkimustoiminta, muut asiantuntijatehtävät, tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät. Politiikkasektoreiden lisäksi tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan myös MTT:n omien tutkimusohjelmien kautta. Vuonna 2010 tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus ilman maksullista toimintaa oli 48,166 milj. euroa. Tämä on 2,128 milj. euroa (+5 %) vuotta 2009 enemmän ja 3,166 milj. euroa (+ 7 %) enemmän kuin vuoden 2010 suunnitelma. Kokonaiskustannuksista 37,474 milj. euroa (78 %) kohdistui tutkimukseen ja 10,692 milj. euroa (+22 %) asiantuntijatehtäviin. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien välinen suhde toteutui lähes suunnitellusti, eikä suhteellisissa osuuksissa tapahtunut oleellista muutosta edelliseen vuoteen. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 2,230 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta suuremmat ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset olivat edellisvuoden tasolla. Suunnitelmaan verrattaessa tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 2,824 11

13 milj. euroa (+8 %) suuremmat ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset olivat 0,342 milj. euroa (+3 %) suunnitelmaa suuremmat. MTT:n rahoituksen käyttö ja menot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 3 %, mikä näkyi myös tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuna. Lisäksi se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, vaikutti tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuun. Kustannuslaskennassa tukitoimintoihin kohdistuvat tulot käsitellään kustannuksia pienentävänä tekijänä. Vastaavasti MTT:n menot olivat noin 7 % suunniteltua suuremmat, mikä johti vuodelle 2010 suunniteltua suurempiin tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksiin. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien välittömät kustannukset olivat 20,942 milj. euroa (+2,616 milj. euroa, +14 %). Vastaavasti välilliset yleiskustannukset olivat 27,224 milj. euroa (-0,488 milj. euroa, -2 %). Välittömien kustannusten nousussa suurena tekijänä oli voimakkaasti kasvanut yhteisrahoitus sekä se, että aiempaa suurempi osuus henkilöstön työpanoksesta on pystytty kohdistamaan suoraan tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäviin. Erityisesti tällä on merkitystä niiden rahoittajien rahoittamissa hankkeissa, joissa ei hyväksytä lainkaan laskennallisia kustannuslaskentaan perustuvia yleiskustannuksia. Tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistuikin työaikakirjanpidon mukaan 364 tehollista/välitöntä henkilötyövuotta (+26 htv, +8 %). Tämä näkyi tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistuneiden välittömien henkilöstökulujen kasvuna, jotka olivat 16,163 milj. euroa (+1,608 milj. euroa, +11 %). Myös tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistuneet palvelujen ostot kasvoivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna (+0,707 milj. euroa, +42 %). Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista 7,563 milj. euroa (15,7 %) kohdistui maaseudun kehittämiseen, 26,700 milj. euroa (55,4 %) maa- ja puutarhatalouteen ja 7,990 milj. euroa (16,6 %) elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Politiikkasektoreille kuulumattomaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui kustannuksista 5,913 milj. euroa (12,3 %). Maaseudun kehittämisen politiikkasektorille kohdistuneen toiminnan ja etenkin siihen liittyvän tutkimuksenvolyymi kohosi edellisvuotta ja suunnitelmaa suuremmaksi. Vastaavasti maa- ja puutarha talouteen liittyvän toiminnan suhteellinen osuus jäi suunnitelmaa ja edellisvuotta pienemmäksi. Taulukko 2. MTT:n tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten jakautuminen, milj. euroa (ei sisällä maksullista toimintaa). tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop % % % % Maaseudun kehittäminen 5,217 12,2 % 5,627 12,2 % 7,563 15,7 % 5,750 12,8 % Tutkimus 4,625 10,8 % 4,915 10,7 % 6,960 14,5 % 4,950 11,0 % Asiantuntijatehtävät 0,592 1,4 % 0,712 1,5 % 0,603 1,2 % 0,800 1,8 % Maa- ja puutarhatalous 25,253 58,9 % 27,207 59,1 % 26,700 55,4 % 26,250 58,3 % Tutkimus 21,146 49,3 % 22,228 48,3 % 21,765 45,2 % 21,800 48,4 % Asiantuntijatehtävät 4,107 9,6 % 4,979 10,8 % 4,935 10,2 % 4,450 9,9 % Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 7,621 17,7 % 7,991 17,4 % 7,990 16,6 % 7,900 17,6 % Tutkimus 6,672 15,5 % 7,317 15,9 % 7,561 15,7 % 7,000 15,6 % Asiantuntijatehtävät 0,949 2,2 % 0,674 1,5 % 0,429 0,9 % 0,900 2,0 % Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 4,834 11,2 % 5,213 11,3 % 5,913 12,3 % 5,100 11,3 % Muu tutkimustoiminta 1,022 2,4 % 0,784 1,7 % 1,188 2,5 % 0,900 2,0 % Muut asiantuntijatehtävät 2,176 5,0 % 2,247 4,9 % 2,621 5,4 % 2,200 4,9 % Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 1,636 3,8 % 2,182 4,7 % 2,104 4,4 % 2,000 4,4 % Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 42, ,0 % 46, ,0 % 48, ,0 % 45, ,0 % Tutkimus 33,465 78,0 % 35,244 76,6 % 37,474 77,9 % 34,650 77,0 % Asiantuntijatehtävät 9,460 22,0 % 10,794 23,4 % 10,692 22,1 % 10,350 23,0 % 12

14 Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymista 86 % (41,223 milj. euroa) kohdistui tutkimusohjelmiin (kuvio 1). Volyymiltaan suurin tutkimusohjelma oli Huomisen maatila (8,974 milj. euroa). Geenivarojen kestävä käyttö (6,564 milj. euroa) oli toiseksi suurin ja Muuttuva ilmasto ja maatalous (6,030 milj. euroa) kolmanneksi suurin tutkimusohjelma. Kustannusten jakautuminen tutkimusohjelmille v (milj. euroa) Vastuullinen elintarviketalous 0,088 3,969 3,881 Geenivarojen kestävä käyttö 1,077 6,564 5,487 6,030 Muuttuva ilmasto ja maatalous 0,363 5,667 Hyvinvointia ruuasta 0,034 3,673 3,639 Tutkimusohjelma yhteensä Fossiilisesta uusiutuvaan 0,030 3,876 3,846 Tutkim us Asiantuntijatehtävät Mahdollisuuksien maaseutu 1,187 2,890 4,077 Vesistöystävällinen maatalous 0,081 4,060 3,979 Huomisen maatila 1,368 7,606 8,974 Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät, jotka eivät kuulu tutkimusohjelmiin 0,479 6,464 6,943 0,000 1,000 2,000 3,000 4,000 5,000 6,000 7,000 8,000 9,000 10,000 Kuvio 1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien jakautuminen tutkimusohjelmille vuonna Vuonna 2010 henkilötyövuotta kohden toteutunut tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa, mikä on 7 % enemmän kuin edellisen vuoden toteuma ja vuoden 2010 tavoite. Ero suunnitelmaan ja edelliseen vuoteen johtuu ennen kaikkea suunniteltua ja edellisvuotta suuremmista kustannuksista. Tutkijahenkilötyövuotta kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus vuonna 2010 oli euroa. Tämä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden toteuma ja 2 % enemmän kuin vuoden 2010 suunnitelma. Ero edellisvuoteen johtuu erityisesti kasvaneesta tutkijahenkilötyövuosimäärästä. Ero suunnitelmaan johtuu suunniteltua suuremmista kustannuksista. Julkaisua kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus vuonna 2010 oli euroa. Tämä on 14 % vähemmän kuin edellisvuonna ja 6 % vähemmän kuin vuoden 2010 tavoite. Pienempi kustannus johtuu ennen kaikkea suunnitelmaa ja tavoitetta suuremmasta julkaisumäärästä. Kokonaiskustannus asiakasta palvelevaa tuosta kohden (tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi, uudet tuotteet, keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät, muut tutkimusta palvelevat 13

15 tuotokset) oli euroa, mikä oli tavoitteen mukainen ja 24 % vähemmän kuin edellisvuonna. Ero edellisvuoteen johtuu suuremmasta tuotosmäärästä. Yhteisrahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuottojen voimakas kasvu näkyi myös laskettaessa niiden yhteenlaskettua määrää tutkijahenkilötyövuotta kohden, joka oli euroa. Tämä ylittää selkeästi edellisen vuoden toteuman ja vuoden 2010 tavoitteen. Kokonaissummasta yhteisrahoituksen osuus oli euroa (suunnitelma: euroa, 2009: euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan euroa (suunnitelma: euroa, 2009: euroa). Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja , euroa tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija htv Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullinen eli asiakasrahoitteinen toiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä MMM:n asetukseen MTT:n suoritteista perittävistä maksuista. MMM:n ja MTT:n välisen tulossopimuksen tuloksellisuuden tunnuslukuja koskevassa liitteessä arvioitiin MTT:n maksullisen toiminnan tuottoja kertyvän yhteensä 2,800 milj. euroa, josta hintatuetun valiotaimituotannon tuottojen osuus oli 0,220 milj. euroa ja muun maksullisen toiminnan 2,580 milj. euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskannattavuudessa arvioitiin päästävän 100 %:n kustannusvastaavuuteen valiotaimituotannolle talousarviossa myönnetty 0,080 milj. euron hintatuki huomioon ottaen. Vuonna 2010 maksullisen toiminnan tuottokertymä oli 4,228 milj. euroa, joka on 1,428 milj. euroa (+51 %) enemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite. Hintatuetun valiotaimituotannon toteutuneet tuotot olivat 0,255 milj. euroa ylittäen tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 0,035 milj. eurolla (+16 %). Maksullisen toiminnan kokonaiskannattavuus valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioonottaen oli ylijäämäinen 0,118 milj. euroa. Tulossopimuksessa asetettu 100 %:n kustannusvastaavuustavoite ylittyi 3 %. Valiotaimituotannon kannattavuus jäi 0,113 milj. euroa alijäämäiseksi kustannusvastaavuuden ollessa 76 %. Kokonaisuutena arvioiden MTT:n maksullisen toiminnan kannattavuus on tyydyttävällä tasolla, koska tulos jäi ylijäämäiseksi kattaen samalla myös valiotaimituotannon alijäämän. Maksullisen toiminnan tuloista erityisesti tilaustutkimusten myyntitulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,390 milj. euroa (+30 %). Tuloissa on edelleen mukana vuonna 2008 aloitetut MMM:n kolme laajaa toimeksiantoa sekä uutena merkittävänä toimeksiantona UM:n kehitysyhteistyöhanke Keniaan. Koestus-, testaus ja tarkastuspalveluista saatava myyntitulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,301 milj. euroa (+44 %) ja asiantuntija- ja neuvontapalvelut 0,106 milj. euroa (+42 %). 14

16 Muiden suoriteryhmien osalta tuloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 4. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, euroa. Laskelman erät / suoritteet TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 155 % 160 % 132 % 91 % 97 % 100 % 93 % 98 % 101 % 97 % Taulukko 5. Julkisoikeudellisesti ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet ilman hintatuettuja suoritteita, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP TUOTOT YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus-% 155 % 160 % 132 % 103 % 100 % 106 % 104 % 101 % 106 % 104 % Taulukko 6. Hintatuettu toiminta, euroa. Laskelman erät / suoritteet Valiotaimituotanto TULOSSOP TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 41 % 66 % 57 % 55 % 15

17 Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2010 (4,228 milj. ), 2009 (3,380 milj. ) ja 2008 (2,855 milj. ) Tilaustutkimukset ja - tutkimusaineistot 0,664 1,294 1,684 Koestus-, testaus ja tarkastuspalvelut 0,977 0,676 0,827 Asiantuntija- ja neuvontapalvelut Valiotaimituotanto Muut tilatut erityispalvelut ja - suoritteet Kiinteistöpalvelut Analyysipalvelut Julkisoikeudelliset suoritteet Peltoviljelypalvelut Puunmyynti Koulutus- ja kurssipalvelut Kotieläinten lisääntymispalvelut Julkaisumyynti ja tiedonvälityspalvelut 0,216 0,221 0,206 0,188 0,256 0,229 0,082 0,093 0,094 0,080 0,078 0,065 0,054 0,018 0,102 0,042 0,033 0,023 0,022 0,010 0,026 0,018 0,014 0,019 0,360 0,254 0,169 0,255 0,219 0,227 0,250 0,214 0, ,000 0,500 1,000 1,500 2,000 milj. Kuvio 2. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Pääosa MTT:n tutkimuksesta on yhteisrahoitteista. Yhteisrahoitteinen toiminta on tutkimusta ja asiantuntijatyötä, jonka rahoitusvastuu jakautuu MTT:n ja tutkimusrahoittajien kesken. Hankkeiden käynnistäminen ja suunnittelu edellyttävät, että tutkimus on MTT:n tutkimuslinjausten mukaista ja osaamista kehittävää. Pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa tehdään muiden tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimustulokset ovat kaikkien saatavissa, ja niitä välitetään aktiivisesti, jotta tulokset varmasti hyödynnettäisiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on tuottoina huomioitu suoraan yhteisrahoitteisille tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien hankkeille kohdistetut tuotot. 16

18 Tukitoimintoihin kohdistetut tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne on otettu kustannuslaskennassa huomioon tukitoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Taulukossa 7 on esitetty yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosilta ja taulukossa 8 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot rahoituslähteittäin vuosilta Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat vuonna 2010 vahvaa kasvua ja olivat 12,477 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2009 oli 2,809 milj. euroa (+29 %) ja vuoden 2010 tavoitekin ylitettiin 1,877 milj. eurolla (+ 18 %). Vuoteen 2008 verrattuna kasvua oli peräti 4,317 milj. euroa (+53 %). Kasvu perustuu asiakaskysyntään; MTT:n osaaminen on yhteensopiva yhteiskunnan kehittämisen kanssa. Taulukossa 8 esitetyistä rahoituslähdekohtaisista tiedoista käy ilmi, että yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvuun vaikuttivat eniten Tekesiltä (+0,607 milj. euroa, +87 %), Elykeskuksilta (0,906 milj. euroa, +68 %), maa- ja metsätalousministeriöltä (+0,306 milj. euroa, +46 %), Makeralta (+0,655 milj. euroa, +37 %) ja EU:lta (+0,312 milj. euroa, +39 %) saadun rahoituksen voimakas kasvu. Kyseisten rahoituslähteiden osalta myös niille asetetut tavoitteet ylittyivät selvästi. Yhteisrahoituksesta 5,631 milj. euroa saatiin muilta valtion virastoilta, mikä oli 1,975 milj. euroa (+54 %) edellisvuotta ja 1,181 milj. euroa (+27 %) tavoitetta enemmän. EU:lta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 1,111 milj. euroa eli 0,312 milj. euroa (+39 %) edellisvuotta ja 0,211 milj. euroa (+23 %) tavoitetta enemmän. Muun valtionhallinnon ulkopuolelta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 5,504 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 0,403 milj. euroa (+8 %) ja toteuma oli myös 0,254 milj. euroa (+5 %) tavoitetta parempi. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot olivat 0,231 milj. euroa ja ne muodostuvat suurimmaksi osaksi MMM:n alv-momentille ( ) kirjatuista yhteisrahoituksen alv-tuloutuksista sekä yhteistoiminnan kustannusten korvauksista. Tuottojen voimakas kasvu ja aiempia vuosia suurempi yhteisrahoitteisten hankkeiden määrä näkyivät myös kustannusten ja erityisesti erilliskustannusten kasvuna. Kokonaiskustannukset olivat 34,104 milj. euroa ja ne olivat 2,990 milj. euroa (+10 %) edellisvuotta ja 1,304 milj. euroa (+4 %) suunnitelmaa korkeammat. Erilliskustannukset olivat 14,652 milj. euroa eli 2,508 milj. euroa (+21 %) edellisvuotta korkeammat. Euromääräisesti tarkasteltuna suurin kasvu tapahtui välittömissä henkilöstökustannuksissa (1,573 milj. euroa, +16 %) sekä palvelujen ostoissa (+0,635 milj. euroa, +69 %). Työtuntikirjanpidon tuntikirjausten perusteella yhteisrahoitteiseen toimintaan käytettiin noin 260 tehollista/välitöntä henkilötyövuotta (+29 htv, +13 %), mikä selittää henkilöstökustannusten nousua. Yhteiskustannukset olivat 19,452 milj. euroa ja ne olivat 0,481 milj. euroa (+3 %) edellisvuotta korkeammat. Kustannusten kasvusta huolimatta yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus kohosi 37 %:iin ja oli 6 %-yksikköä edellisvuotta parempi. Tätä toiminnan kannattavuuden kannalta keskeistä tunnuslukua painotettiin johtamisessa, ja tämä tuotti tulosta. 17

19 Taulukko 7. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma , euroa. tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Yhteisrahoiteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSVASTAAVUUS/OMARAHOITUSOSUUS - Kustannusvastaavuus/Omarahoitus Omarahoitusosuus-% 70 % 69 % 63 % 68 % - Kustannusvastaavuus-% 30 % 31 % 37 % 32 % Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot rahoituslähteittäin , milj. euroa. tp 2008 tp 2009 tp 2010 tulossop Suomen Akatemia 0,374 0,583 0,671 0,600 Tekes 0,704 0,698 1,305 1,000 TE-keskukset 0,398 1,340 2,246 1,600 Maa-ja metsätalousministeriö 0,648 0,659 0,965 0,650 Muu valtion budjettitalous 0,466 0,376 0,444 0,600 Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus yhteensä 2,590 3,656 5,631 4,450 EU:lta saatu rahoitus 0,728 0,799 1,111 0,900 Makera 1,427 1,757 2,412 1,600 Yrityssektori 1,297 1,531 1,557 1,500 Muu kotimainen rahoitus 1,546 1,375 1,158 1,600 Ulkomainen yritysrahoitus 0,165 0,081 0,077 0,150 Muu ulkomainen rahoitus 0,276 0,357 0,300 0,400 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 4,711 5,101 5,504 5,250 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0,131 0,112 0,231 0,000 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 8,160 9,668 12,477 10,600 18

20 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet Taulukko 9. Tuotokset keskeisistä suoritteista tp2008 tp2009 tp2010 tulossop Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi Uudet tuotteet Keksintöilmoitukset ja patentit Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset Tuotokset yhteensä Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Muut Julkaisut yhteensä Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleja julkaistiin 182 kappaletta (209 vuonna 2009, 183 vuonna 2008). Tavoitteesta (230 kpl) jäätiin. Poikkeamaa selittää osittain (5 6 kpl) muuttunut tilastointitapa. Artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 336 (372 vuonna 2009, 249 vuonna 2008). Vaikuttavuus on laskettu kertomalla MTT:n tutkijoiden artikkeleiden määrä sarjan vaikuttavuuskertoimella ja laskemalla yhteen nämä sarjakohtaiset arvot. Vaikuttavuuskerroin (impact factor) kertoo, kuinka monta viittausta keskimäärin julkaisusarja sai kahden edellisen vuoden artikkeleihinsa. Tavoitteena on ollut vahvistaa tieteellisen julkaisutoiminnan laatua julkaisemalla yhä enemmän korkean vaikuttavuuskertoimen julkaisusarjoissa. Tämä on toteutunut melko hyvin: vaikka artikkelien kappalemäärä aleni, artikkelit julkaistiin vaikuttavuuskertoimeltaan vastaavissa julkaisusarjoissa kuin vuonna 2009 ja vuoteen 2008 verrattuna sarjojen vaikuttavuuskertoimet olivat selvästi korkeampia. Yhteensä artikkeleita kirjoitettiin 1576 kappaletta (1258 vuonna 2009, 1595 vuonna 2008), mikä on huomattavasti tavoitetta (1355 kpl) enemmän. Taulukko 10. Julkaisut vuosina , kpl. 1) Julkaisuluokka ) Asiantunt.tark. tiet. artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Kirjat, raportit ja oppaat Kokous-, seminaari- ja vuosik.julkaisut Ammattilehtiartikkelit Muut julkaisut, joista yleislehtiartikkeleita 51 Yhteensä ) V muuttunut tilastointitapa. 19

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018 TAULUKKO 1. KANSALAISVARMETEEN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA KANSALAISVARMENNE 2015 2016 2017 2018 TOTEUMA Ennuste Ennuste Ennuste TUOTOT 1 918 716 2 112 000 2 112 000 2 112 000 aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Avoin hallinto Luonnonvarakeskuksen perustamisessa ja sen jälkeen Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Luonnonvarakeskuksen perustaminen avoimen hallinnon periaatteiden näkökulmasta

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN

KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(6) 21.10.2003 Dnro 278/03/v447/531/2003 Tilivirastot KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa Janne Jänis Kemian laitos Joensuun kampus Biotalouden määritelmä Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot