Dnro 97/035/2007. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006

Transkriptio

1 Dnro 97/035/2007 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET Liite 1. Tuotokset tutkimusohjelma-alueittain

3 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuonna 2006 MTT sai uuden johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen. Sisäiset ja ulkoiset palvelut järjestettiin aiempaa kustannustehokkaammalla tavalla. Laajan rakenteellisen ja toiminnallisen uudistuksen tavoitteena on aiempaa tehokkaampi toiminta ja parempi vaikuttavuus yhteiskunnan eri lohkojen kehittämisessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Empiirisen aineiston hankinnassa suunnataan aiempaa kustannustehokkaampiin tapoihin. Biotekniikkatutkimusta vahvistettiin, kun erillään olleet elintarviketutkimus, kasvinjalostus ja eläinjalostus toteuttavat uutta bioteknistä tutkimusohjelmaa yhdessä yksikössä. Kuluttajasuuntautuneisuutta tukee myös MTT:n tutkimusohjelman fokusointi elintarvikemarkkinoiden toimivuuden ja tehokkuuden edistämiseen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kaksi tutkimusalaa, ympäristöntutkimus ja teknologiatutkimus, aloittivat ohjelmamuotoisina. Siten varmistetaan, että ympäristö- ja teknologianäkökulmat ovat osa kaikkea tutkimusta. Ympäristöntutkimuksessa kehittämisen erityiskohteena ovat monitieteinen ote ja hyvä työnjako muiden organisaatioiden kanssa. Teknologiatutkimuksessa tähdätään keihäänkärkiteknologioihin. Osana uudistusta neljän toimipaikan resurssit siirrettiin samalla alueella sijainneeseen toiseen toimipaikkaan. Tuloksena on aiempaa vahvempia alueellisia MTT-toimijoita, jotka samalla ovat yhteyspaikkoja MTT:n koko osaamiseen. Samalla alueelliset asemat kytkettiin osaksi tieteenalapohjaista organisaatiota, mikä tekee alueellisista toimijoista valtakunnallisia. Uudistus edistää MTT:n sisäistä työnjakoa, jossa jokaisella toimipaikalla on oma erikoistumisalansa. Samalla kehittyi yhteys muuhun tutkimusyhteisöön. Uudet yksiköt ovat käynnistyneet hyvin ja lakkautettujen toimipaikkojen henkilöstöllä oli mahdollisuus siirtyä MTT:n muihin toimipaikkoihin. Leimaa antavaa vuodelle 2006 oli valtion tuottavuusohjelman edellyttämien toimenpiteiden valmistelu. MTT laati strategisen henkilöstösuunnitelman vuosille MMM:n ohjeiden mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin vuonna 2006, mutta yhteisrahoituksen hankkimisessa on ongelmia. Julkaisujen määrä, myös asiantuntijatarkastettujen, oli hyvällä tasolla. MTT tuotti 1868 julkaisua, mikä on 24 % enemmän kuin edellisvuonna. 172 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia on 10 % enemmän kuin vuonna Artikkelit julkaisseiden lehtien vaikuttavuuskertoimilla mitattuna MTT:n tieteellinen vaikuttavuus kasvoi 27 %. MTT:llä on tutkimuksen lisäksi viranomaisia, yhteiskuntaa ja tutkimusyhteisöä laajasti palvelevia asiantuntijatehtäviä, joiden osuus oli 5,4 milj. euroa (13 %) tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien yhteisvolyymistä. Tällaisia toimintoja ovat maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan valmistelun tuki, kasvintuotannon ja kotieläintuotannon ohjauksen tuki, maatalous- ja elintarviketeknologian säädösten ja normien valmistelun tuki, maaseudun yrittäjien ajankohtaispalvelut sekä tutkimusyhteisön tuki. 3

4 MTT on joutunut sopeuttamaan toimintansa valtion tuottavuusohjelman vaatimuksiin ja ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa ilmenneisiin ongelmiin. Vuonna 2006 MTT:ssä tehtiin 841 henkilötyövuotta, mikä on 75 henkilötyövuotta (-8 %) vähemmän kuin vuonna MTT:ssä tehtiin valtionhallinnon määrämuotoinen henkilöstökysely. MTT:n keskiarvo (3,11) oli hieman heikompi kuin MMM:n hallinnonalan (3,20) ja valtionhallinnon (3,28) keskiarvot. Tulokset on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa. Useisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, mm. esimiesvalmennukseen, johon osallistuvat kaikki esimiesasemassa olevat, jotta tulos paranisi vuonna Sairauspoissaolot vähenivät 9,0 päivästä 7,3 päivään (-19 %) henkilötyövuotta kohden. Henkilöstörakenne kehittyi tavoitteiden suuntaan. Vähintään ylemmän korkeakoulutason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä 40,8 prosenttiin. Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä kasvoi suunnitelman mukaisesti 1,6 prosenttiyksikköä 14,5 %:iin. Taloudellisesti vuosi oli tiukka. Rahoituksen käyttö oli yhteensä 46,7 milj. euroa, mikä on 2,6 milj. euroa vähemmän (-5 %) kuin vuonna Budjettirahoituksen käyttö oli 32,2 milj. euroa (-3 %) ja yhteishankerahoituksen sekä muun ulkopuolisen rahoituksen käyttö oli 10,7 milj. euroa (-11 %), josta varsinaisen yhteishankerahoituksen osuus oli 9,0 milj. euroa. Ulkomainen yhteishankerahoitus kasvoi tavoitteen mukaisesti 1,0 milj. euroon (+6 %). Maksullinen toiminta oli 2,0 milj. euroa (-14 %). Muun tulorahoituksen, joka koostuu toimintamenomomentille nettoutettavista tutkimustoiminnan yhteydessä syntyvien tuotteiden myynnistä, käyttö oli 1,9 milj. euroa (+12 %). Budjettirahoituksen osuus rahoituksen käytöstä oli 69 % (68 % vuonna 2005). Suomi sijoittui ensimmäiseksi maataloustieteiden tutkimuksessa, kun Suomen Akatemia vertaili OECD-maiden tutkimuksen tuloksellisuutta, näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja laatua julkaisutoimintaan perustuen. Vertailu tehtiin tieteenaloittain. Suomalainen maataloustutkimus on siis maailman huippuluokkaa: suomalaisjulkaisuihin viitattiin 56 prosenttia enemmän kuin OECD-maiden alan julkaisuihin keskimäärin. Yhteistyötä ja työnjakoa muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa lisättiin. MTT arvioi toimintaansa vuoden 2006 lopussa käynnistetyllä sidosryhmätutkimuksella. Toimintajärjestelmää ja tulosohjausta viritettiin tukemaan hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita. Toimintajärjestelmää kehitettiin eurooppalaisen laatujärjestelmän (EFQM) mukaisesti. Toimintajärjestelmään kuuluvat säännöllinen itsearviointi organisaation kaikilla tasoilla sekä sisäiset auditoinnit hyvien käytäntöjen siirrossa. Tutkijan työkaluja ja sisäistä viestintää kehitettiin. Vuoden 2006 perusteella MTT:llä on haastetta rahoituspohjan laajentamisessa. MTT valmistautuu kehittämään toimintaansa Tiede- ja teknologianeuvoston, OPM:n ja MMM:n tutkimusasemaverkostoa selvittävän työryhmän sekä maa- ja metsätalousministeriön linjausten mukaisesti. MTT haluaa osoittaa, että yhteiskunnan ja yritysten kasvavaa panostusta tutkimukseen ja kehitystyöhön kannattaa suunnata MTT:n ja sen kumppaneiden osaamisen hyödyntämiseen. Liikkumavaraa resurssien suuntaamisessa ja uuden aloittamisessa lisätään. Ohjelmamuotoista toimintamallia lisätään. Osaamisen markkinointiin panostetaan uusien asiakkaiden hankkimiseksi. Toiminnassa korostetaan 4

5 osaamista ja kansainvälisellä tasolla tehtävää tutkimusta. Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan erityisesti yhteistyöhön EU-maissa olevien tutkimuslaitosten kanssa ja osallistumiseen EU:n tutkimusohjelmiin. MTT:n toimintaa kehitetään vuoden 2006 työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Esimiehet saavat kehittämistoiminnalle tuen esimiesvalmennuksessa. MTT-tasoisesti kiinnitetään huomiota erityisesti työnantajakuvaan ja siinä arvojen toteutumiseen käytännössä. Sisäistä tiedonkulkua ja valmistelun läpinäkyvyyttä parannetaan aikaisempaa vuorovaikutteisemmalla ja keskustelevammalla johtamisella. 1.2 Vaikuttavuus MTT:llä on laaja vastuu kansallisessa innovaatiotoiminnassa. Sen tutkimus kattaa koko elintarvikkeiden tarjontaketjun alkaen raaka-aineiden tuotannosta ja jalostuksesta päätyen elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien valintoihin. Tutkimuksessa on läpäisevästi mukana elintarvikeketjun toimijoihin vaikuttava politiikka, luonnonvarojen kestävä käyttö, elintarvikeketjun yhteiskuntavastuu, teknologiat sekä talous. MTT:n tutkimus kohdistuu laajasti maaseudun resursseihin perustuvaan yritystoimintaan sekä siihen kohdistuvaan yhteiskunnan ohjaukseen. MTT:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien ja kansalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen sekä elintarviketalouden toimijoiden toimintaedellytysten paraneminen. Kyse on laajasta sektorista: Elintarvikkeiden ja juomien kokonaiskulutusmenot ovat Suomessa 17 mrd. euroa vuodessa. Tämä vastaa 11 % bruttokansantuotteesta. Kotitalouksien kulutusmenoista ruokalasku muodostaa 23 %, kun juomat ja kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu otetaan huomioon. Kun elintarviketalouden rahavirtaan sisällytetään kulutusmenojen lisäksi elintarvikkeiden vienti ja elintarvikeketjuun välittömästi liittyvät tuet, elintarviketaloudessa liikkuu vuodessa lähes 20 mrd. euroa. Kaikkien työntekijöiden työ on tulosohjauksella kytketty entistä vahvemmin MTT:n tehtävään ja vaikuttavuustavoitteisiin. Tavoitteet puolestaan on kytketty maa- ja metsätalousministeriön vaikuttavuustavoitteisiin. MTT toteuttaa hallinnonalan sektoritutkimuksen strategia ja kehittämissuunnitelmaa, joka valmistui vuonna MTT suuntaa tutkimusresurssejaan siten, että se kykenee osaltaan vastaamaan MMM:n politiikkasektoreittain asettamien yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2006 hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita palvelevan tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuus MTT:n toiminnasta oli 92 %. Toiminnasta 8 % on suunnattu muiden ministeriöiden, lähinnä, YM:n ja UM:n vaikuttavuustavoitteiden tukemiseen ja tutkimusta palvelevaan menetelmänkehitykseen. Vaikuttavuudeltaan merkittäviä tuotoksia vuonna 2006 olivat: (1) Maaseudun kehittämisen politiikkasektori Ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman laadintaa tukeva tutkimus Kansallista maaseutupolitiikkaa tukeva tutkimus 5

6 (2) Maa- ja puutarhatalouden kehittämisen politiikkasektori Maatalouspolitiikan valmistelua tukeva tutkimus Maatalouden uuden ympäristötukiohjelman valmistelua koskeva tutkimus Maa- ja elintarviketalouden vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot, Itämeren tila ja tulevaisuus Ilmastonmuutoksen sopeutuminen Monimuotoisuuden ylläpitäminen, kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelman koordinointi Bioetanolin ja biodieselin tuotannon energiataseet Maatalouden tulevaisuuden näkymät, huoltovarmuus EU:n maa- ja puutarhatalouden kirjanpidon tietoverkosto (3) Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden politiikkasektori Muuntogeenisten ja tavanomaisten kasvien viljelyn rinnakkaiselon edellytyksiä koskevan tutkimus ja säädösten valmistelun tukeminen Kasvintuotannon laatutietojärjestelmät sekä elintarvikesektorin kattavan ympäristövastuuraportin kehittäminen MTT:n toiminnan vaikuttavuus perustuu luvussa kohdassa 1.4. kuvattuihin tuotoksiin. Raportoitujen tuotosten ja julkaisujen ohella vaikuttavuutta toteutettiin asiakkaita, viranomaisia, yhteiskuntaa ja tutkimusyhteisöä palvelevilla asiantuntijatehtävillä ja - palveluilla: maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan valmistelun tuki, kasvintuotannon ja kotieläintuotannon ohjauksen tuki, maatalous- ja elintarviketeknologian säädösten ja normien valmistelun tuki, maaseudun yrittäjien ajankohtaispalvelut sekä tutkimusyhteisön tuki. Vuonna 2006 MTT:n käytti työpanoksestaan asiantuntijatyöhön 13 % eli noin 110 henkilötyövuotta. Johtamisjärjestelmä kehitettiin siten, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden asettelu sekä arviointi ovat nyt olennainen osa yksiköiden, ohjelmien ja ryhmien tulossopimuksia. Vaikuttavuuden arviointi ja analysointi on rakennettu myös osaksi tutkimushankkeiden suunnittelutyökalua, Hanskaa, joka edellyttää suunnitellun tutkimushankkeen vaikuttavuuden, hyödyllisyyden pohdintaa ennen hankeen aloitusta. Tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi siirrytään entistä suurempiin ja vaikuttavampiin tutkimuskokonaisuuksiin. Käynnistettiin tutkimuksen vaikuttavuuden kehittäminen yhdessä MMM:n, VM:n, VTT:n ja KTM kanssa. 6

7 1.3. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin, vaikka MTT joutui sopeuttamaan toimintaansa valtion tuottavuusohjelman vaatimuksiin ja ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa ilmenneisiin ongelmiin. Vuonna 2006 MTT:ssä tehtiin 75 henkilötyövuotta (-8 %) vähemmän kuin vuonna Rahoituksen käytöllä mitaten toiminnan volyymi aleni 5 %. Tuloksellisuuden ylläpitäminen oli mahdollista kasvattamalla tuottavuutta Toiminnan taloudellisuus Taulukko 1. MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kustannusten jakautuminen , milj. euroa. (ei sisällä maksullista palvelutoimintaa) Ohjelma-aluetoiminta tp 2004 tp 2005 tp 2006 tulossop % % % % Elintarvikkeet ja markkinat 12,304 29,6 % 11,853 27,6 % 12,789 30,4 % 13,300 31,0 % Innovatiiviset elintarvikkeet 2,386 2,200 1,524 Elintarvikkeiden laadun parantaminen 2,222 2,545 2,694 Tuotantobiologinen ja -teknologinen tehokkuus 6,766 6,266 7,453 Elintarvikemarkkinoiden toimivuus ja tehokkuus 0,930 0,842 1,118 Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät 19,346 46,5 % 20,701 48,2 % 17,530 41,7 % 17,150 40,0 % Yritysten tuotannonohjaus, liikkeenjohto ja talous 16,545 17,564 15,332 Tiedonhallintamenetelmät, mittarit ja seuranta 2,018 2,058 0,935 Viherrakentaminen, maisemanhoito ja -suunnittelu 0,303 0,395 0,651 Maatalousrakentaminen ja työympäristö 0,480 0,684 0,612 Maaseutupolitiikka ja -ympäristö 6,208 14,9 % 6,436 15,0 % 6,376 15,1 % 5,150 12,0 % Puhdas ja terveellinen elinympäristö 2,914 3,112 3,295 Ilmaston- ja muu ympäristönmuutos 0,650 0,648 0,929 Elintarvikkeiden tulevaisuuden vaihtoehdot 2,040 2,057 1,146 Maatalouden muutoksen sosio-ekonomiset vaikutukset 0,604 0,619 1,006 Ohjelma-aluetoiminta yhteensä 37,858 91,0 % 38,990 90,7 % 36,695 87,2 % 35,600 83,1 % Asiantuntijatehtävät 3,761 9,0 % 4,000 9,3 % 5,392 12,8 % 7,250 16,9 % Ohjelma-aluetoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 41, % 42, % 42, % 42, % 7

8 MTT:n ohjelma-alueiden kustannukset jakautuneena painopisteittäin 2006 (36,695 milj. ), 2005 (38,990 milj. ) ja 2004 (37,858 milj. ) ELINTARVIKKEET JA MARKKINAT Innovatiiviset elintarvikkeet (1) Elintarvikkeiden laadun parantaminen (1) Tuotanobiologinen ja -teknologinen tehokkuus (1) Elintarvikemarkkinoiden toimivuus ja tehokkuus (1) 1,524 2,200 2,386 2,694 2,545 2,222 1,118 0,842 0,930 7,453 6,266 6,766 12,789 11,853 12,304 TUOTANTO- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT Yritysten tuotannonohjaus, liikkeenjohto ja talous (2) Tiedonhallintamenetelmät, mittarit ja seuranta (2) Viherrakentaminen, maisemanhoito ja -suunnittelu (2) Maatalousrakentaminen ja työympäristö (2) 0,935 2,058 2,018 0,651 0,395 0,303 0,612 0,684 0,480 17,530 15,332 17,564 16,545 20,701 19, ,376 MAASEUTUPOLITIIKKA JA -YMPÄRISTÖ 6,436 6,208 3,295 Puhdas ja terveellinen elinympäristö (3) 3,112 2,914 0,929 Ilmaston- ja muu ympäristönmuutos (3) 0,648 0,650 1,146 Elintarviketalouden tulevaisuuden vaihtoehdot (3) 2,057 2,040 1,006 Maatalouden muutoksen sosio -ekonomiset muutokset (3) 0,619 0,604 0,000 5,000 10,000 milj. 15,000 20,000 25,000 Kuvio 1. MTT:n ohjelma-alueiden kustannukset painopisteittäin vv MTT:n tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset vuonna 2006 olivat 42,087 milj. euroa, mikä on 0,903 milj euroa (-2 %) vähemmän kuin vuonna 2005 ja 0,763 milj. euroa (-1,8%) vähemmän kuin MMM:n ja MTT välisessä tulossopimuksessa asetettu tavoite. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista tutkimuksen osuus oli 87 % ja asiantuntijatehtävien 13 %. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannusten aleneminen vuodesta 2005 ja jääminen vuoden 2006 tulossopimuksen tavoitteesta johtuu pääasiassa MTT:n henkilötyövuosimäärän laskusta, joka oli 75 henkilötyövuotta. Tällä oli suuri vaikutus erityisesti MTT:n henkilöstökustannuksiin. Kokonaiskustannusten laskuun johti osaltaan se, että ulkopuolisen rahoituksen määrä jäi pienemmäksi kuin vuonna 2005 ja pienemmäksi kuin vuodelle 2006 oli suunniteltu. Tutkimusohjelma-alueella Elintarvikkeet ja markkinat kustannukset olivat 0,936 milj. euroa (+8 %) korkeammat kuin vuonna 2005 ja 0,511 milj. euroa (- 4 %) alemmat kuin vuoden 2006 tulossopimuksen suunnitelma. Tutkimusohjelma-alueella Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät kokonaiskustannukset olivat 3,171 milj. euroa (-15 %) alemmat kuin vuonna Verrattaessa vuoden 2006 tulossopimukseen kustannukset olivat kuitenkin 0,380 milj. euroa (+ 2 %) korkeammat. Tutkimusohjelma-alueella Maaseutupolitiikka ja -ympäristö kustannukset olivat 0,060 milj. euroa (-1 %) alemmat kuin 8

9 vuonna 2005 ja 1,226 milj. euroa (+24 %) korkeammat kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa. Tutkimusohjelma-alueiden kustannukset vuodelta 2006 eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien 2004 ja 2005 kanssa. Vuoden 2006 suunnittelun yhteydessä tutkimusohjelmaalueilta siirrettiin hankkeita ja tehtäviä asiantuntijatehtäviin. Näin saatiin entistä paremmin erotettua asiantuntijatehtävät MTT:n varsinaisesta tutkimuksesta. Luokittelumuutoksesta johtuva muutos näkyy erityisesti tutkimusohjelma-alueen Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät kustannusten selvänä laskuna verrattuna vuosiin 2004 ja Luokittelumuutoksesta johtuen MTT:n asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset kasvoivat 1,392 milj. euroa (+35 %) verrattuna vuoteen Vuoden 2006 tulossopimuksessa asetetusta tavoitteesta jäätiin kuitenkin 1,858 milj. euroa (-26 %). Syynä tähän on toisaalta MTT:n toiminnan volyymin aleneminen ja toisaalta luokittelumuutoksen siirtymäkausi. Taulukko 2. Taloudellisuuden tunnuslukuja , euroa tp 2004 tp 2005 tp 2006 tulossop Ohjelma-aluetoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv Ohjelma-aluetoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija htv Ohjelma-aluetoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu Ohjelma-aluetoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija htv Vuonna 2006 henkilötyövuotta kohden toteutunut tutkimusohjelma-aluetoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa, mikä on 6 % enemmän kuin vuonna 2005 ja 9 % enemmän kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa asetettu tavoite. Kasvu verrattuna vuoteen 2005 ja vuoden 2006 tulossopimukseen johtuu siitä, että henkilötyövuosien määrän lasku oli suurempi kuin kustannuksissa tapahtunut lasku. Tutkijahenkilötyövuotta kohden laskettu tutkimusohjelma-aluetoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa, mikä on 5 % vähemmän kuin vuonna 2005 ja 8 % enemmän kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa asetettu tavoite. Ero tulossopimuksen tavoitteeseen johtuu siitä, että vuoden 2006 tulossopimuksessa tutkijahenkilötyövuosia arvioitiin kertyvän 335, mutta vuoden 2006 toteuma oli 304 eli 31 henkilötyövuotta (9 %) vähemmän. Julkaisua kohden lasketut kokonaiskustannukset olivat euroa. Tämä on 21 % vähemmän kuin vuonna 2005 ja 32 % vähemmän kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa asetettu tavoite. Asetettua tavoitetta selkeästi parempaan tulokseen päästiin, koska julkaisujen määrä oli 49 % (614 kpl) korkeampi kuin asetettu tavoite ja tutkimuksen sekä asiantuntijatehtävien kustannukset olivat 2 % (0,763 milj. euroa) alemmat kuin vuodelle 2006 asetettu tavoite. Vuoteen 2005 verrattuna julkaisujen määrä nousi 24 % ja kustannukset alenivat vastaavasti 2 %. 9

10 Kokonaiskustannus asiakkaita palvelevaa tuotosta kohden (tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi, keksintöilmoitukset ja patentit, uudet tuotteet ja tuotereseptit, menetelmät ja palvelut, ohjeet ja suositukset) oli euroa, mikä on 12 % vähemmän kuin vuonna 2005 ja 19 % enemmän kuin vuodelle 2006 asetettu tavoite. Ero asetettuun tavoitteeseen johtuu siitä, että tuotosten määrä oli 17 % pienempi kuin asetettu tavoite. Etenkin tuotoksia asiakkaiden päätöksenteon tueksi sekä ohjeita ja suosituksia tuotettiin tavoitetta vähemmän. Vuoteen 2005 verrattuna tuotoksia tuotettiin 12 % enemmän. Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tulot tutkijahenkilötyövuotta kohden olivat euroa. Tämä on 14 % vähemmän kuin vuonna 2005 ja 3 % vähemmän kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa asetettu tavoite. Ero vuoteen 2005 verrattuna johtuu pääasiassa yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen vähenemisestä 12 %:lla ja tutkijahenkilöstövuosien kasvusta 3 %:lla. Ero vuoden 2006 tavoitteeseen verrattuna johtuu siitä, että yhteisrahoitteisen toiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet tuotot olivat 10 % tavoitetta pienemmät ja vastaavasti toteutunut tutkijahenkilötyövuosien määrä oli 9 % tavoitetta vähemmän Toiminnan tuottavuus Taulukko 3. Tuottavuuden tunnuslukuja , kpl/tutkija htv tp 2004 tp 2005 tp 2006 tulossop Julkaisut 6,0 5,1 6,1 3,7 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,5 0,5 0,6 0,6 - Ammattilehtiartikkelit 2,1 2,2 1,9 1,2 - Yleislehtiartikkelit 0,1 0,1 0,2 0,3 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 0,6 0,6 0,7 0,8 Vuonna 2006 tutkijaa kohden MTT:ssa tuotettiin 6,1 julkaisua, mikä on 20 % enemmän kuin vuonna 2005 ja 65 % enemmän kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa asetettu tavoite. Julkaisuja tuotettiin 1504 kpl vuonna 2005, 1868 kpl vuonna 2006, ja vuoden 2006 tulossopimuksen tavoitteena oli 1254 kpl. Keskeisistä julkaisuista asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita tuotettiin tutkijaa kohden 0,6 kpl, mikä on 20 % enemmän kuin vuonna Vuoden 2006 toteutunut tulos on sama kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite. Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita tuotettiin 156 kpl vuonna 2005, 172 kpl vuonna 2006, ja tulossopimuksen tavoitteena vuodelle 2006 oli 201 kpl. Ammattilehtiartikkeleita tuotettiin tutkijaa kohden 1,9 kpl, mikä on 14 % vähemmän kuin vuonna 2005, mutta 59 % enemmän kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa oli asetettu tavoitteeksi. Ammattilehtiartikkeleita tuotettiin 650 kpl vuonna 2005, 570 kpl vuonna 2006, ja vuoden 2006 tulossopimuksen tavoitteena oli 387 kpl. Yleislehtiartikkeleita tuotettiin tutkijaa kohden 0,2 kpl, mikä on 100% enemmän kuin vuonna 2005, mutta 33 % vähemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite. Yleislehtiartikkeleita tuotettiin 29 kpl vuonna 2005, 64 kpl vuonna 2006, ja vuoden 2006 tulossopimuksen tavoitteena oli 91 kpl. 10

11 Asiakkaita palvelevia tuotoksia (tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi, keksintöilmoitukset ja patentit, uudet tuotteet ja tuotereseptit, menetelmät ja palvelut, ohjeet ja suositukset) tuotettiin vuonna ,7 kpl tutkijaa kohden, mikä on 17 % enemmän kuin vuonna Etenkin tuotoksia asiakkaiden päätöksenteon tueksi tuotettiin enemmän kuin vuonna Tulossopimuksessa asetetusta tavoitteesta jäätiin 13 %. Etenkin tuotoksia asiakkaiden päätöksenteon tueksi sekä ohjeita ja suosituksia tuotettiin tavoitetta vähemmän Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MTT:n asiakasrahoitteinen toiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista. MMM:n ja MTT:n välisen tulossopimuksen tuloksellisuuden tunnuslukuja koskevassa liitteessä arvioitiin MTT:n maksullisen toiminnan tuottoja kertyvän yhteensä 2,540 milj. euroa, josta hintatuetun valiotaimituotannon tuottojen osuus oli 0,240 milj. euroa ja muun maksullisen toiminnan 2,300 milj. euroa. Toiminnan kustannusten arvioitiin olevan yhteensä 2,890 milj. euroa, josta hintatuetun valiotaimituotannon osuus oli 0,630 milj. euroa ja muun maksullisen toiminnan 2,260 milj. euroa. Koko maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden arvioitiin jäävän alijäämäiseksi 0,350 milj. euroa (88 %). Valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioon ottaen tuloksen arvioitiin olevan alijäämäinen 0,270 milj. euroa, kun taas muun maksullisen toiminnan kannattavuuden arvioitiin olevan 0,040 milj. euroa ylijäämäinen. MTT:n maksullisen toiminnan tuottoja kertyi varainhoitovuonna yhteensä 2,701 milj. euroa, joka on 0,161 milj. euroa (+6 %) enemmän kuin vuoden 2006 tulossopimuksessa asetettu tavoite ja 0,036 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2005 toteutuneet tuotot. Vuoden 2005 toteutuneet tuotot sisälsivät vielä MTT:ltä pois siirtyneen hintatuetun hevossairaalan tuottoja 0,086 milj. euroa. Hintatuetun valiotaimituotannon toteutuneet tuotot 0,224 milj. euroa jäivät tulossopimuksessa asetetusta tavoitteesta 0,016 milj. euroa (-7 %), mutta kasvoivat edellisen vuoden tulokertymään verrattuna 0,030 milj. euroa (+16 %). Muun toiminnan tuottoja kertyi 2,477 milj. euroa. Kertymä oli 0,177 milj. euroa (+8 %) enemmän kuin tulossopimuksessa arvioitiin ja 0,019 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 2,667 milj. euroa. Toteutuma oli 0,223 milj. euroa (-8 %) vähemmän kuin tulossopimuksessa arvioitiin ja 0,645 milj. euroa (-19 %) vähemmän kuin edellisen vuoden kokonaiskustannukset. Tulossopimukseen verrattuna hintatuetun valiotaimituotannon kustannukset jäivät 0,217 milj. euroa (-34 %) pienemmiksi. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennys oli 0,229 milj. euroa (- 36 %). Muun toiminnan kustannukset toteutuivat tulossopimuksen mukaisesti, mutta edelliseen vuoteen verrattuna ne vähenivät 0,302 milj. eurolla (-12 %). Maksullisen toiminnan kokonaiskannattavuus oli 0,034 milj. euroa ylijäämäinen kustannusvastaavuusprosentin ollessa 101 %. Tulossopimukseen verrattuna kustannusvastaavuus parani 0,384 milj. eurolla ja edelliseen vuoteen verrattuna 0,608 milj. eurolla. Hintatuetun valiotaimituotannon alijäämäisyys jäi vielä 0,189 milj. euroon, kustannusvastaavuusprosentin ollessa 54 %. Hintatuki huomioon ottaen alijäämäksi jäi 0,109 milj. euroa. Tulossopimuksen laadintavaiheessa odotukset hintatuetun toiminnan 11

12 alijäämäisyyden korjaamiseen lyhyellä aikavälillä olivat varsin heikot, joten toiminnan arvioitiin jäävän 0,390 milj. euroa alijäämäiseksi, koska vielä edellisenä vuonna alijäämä oli ollut 0,448 milj. euroa. Kustannusvastaavuus kuitenkin parani hintatuetun valiotaimituotannon osalta oleellisesti vaikkakin jäi vielä alijäämäiseksi. Muun toiminnan kannattavuus oli 0,223 milj. euroa ylijäämäistä kustannusvastaavuuden ollessa 110 %. Tulossopimuksessa muun toiminnan kannattavuuden arvioitiin jäävän lievästi ylijäämäiseksi (0,040 milj. euroa). Muun toiminnan kannattavuus parani huomattavasti edellisen vuoden 0,097 milj. euron alijäämästä. Valiotaimituotannon myyntitulojen kasvu ja kustannusten aleneminen vaikuttivat suotuisasti toiminnan kannattavuuteen. Vuoden 2006 alussa toteutetussa organisaatiomuutoksessa valiotaimituotanto eriytettiin tutkimustoiminnasta muodostamalla valiotaimituotannosta oma ryhmä uuteen palveluyksikköön. Muutoksen ansiosta ennen maksullista liiketaloudellista valiotaimituotantoa rasittaneet tutkimuksen piiriin kuuluvat tehtävät saatiin eliminoitua varsinaisesta valiotaimien tuotanto- ja myyntitoiminnasta. Valiotaimituotannon kannattavuuden parantamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä jatketaan edelleen. Julkisoikeudellisten suoritteiden kannattavuus oli 0,034 milj. euroa alijäämäistä, kun edellisinä vuosina tulos on ollut huomattavan ylijäämäistä. Muutos johtuu pääosin organisaatiomuutoksen seurauksena tapahtuneesta toiminnan hajautumisesta useampaan eri yksikköön ja ryhmään. Muun toiminnan kannattavuus parani lähinnä puun myyntitulojen lisäyksen johdosta. Puun myyntitulot kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta normaalia suurempien uudistushakkuiden ja raakapuun kohonneiden kantohintojen johdosta. Suurin myyntitulojen lasku kohdistui tilaustutkimusten ja tutkimusaineistojen suoriteryhmään (-57 %). Tulojen vähentymiseen vaikuttivat osaltaan lajikekoetoiminnan muuttaminen yhteisrahoitteiseksi toiminnaksi sekä osittain myös toimipaikkaverkoston supistuminen. Asiakasrahoitteisen toiminnan 2,701 milj. euron tuloista yrityssektorilta kertyi 2,291 milj. euroa (85 %), vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 0,074 milj. euroa (3 %), julkisyhteisöiltä 0,226 milj. euroa (8 %), lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 0,072 milj. euroa (+ 47 %) ja kotitalouksilta 0,089 milj. euroa (3 %), vähennystä 0,036 milj. euroa (-29 %). Muilta asiakkailta kertyi yhteensä 0,095 milj. euroa (4 %), minkä osalta ei tapahtunut oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Maksullisen toiminnan yhteiskustannusten jakoperusteet uudistettiin edellisen kerran vuoden 2002 aikana. Aiheutumisperiaatteen kannalta vuonna 2006 toteutettu organisaatiouudistus aiheutti yhteiskustannusten muodostumiseen ja niiden laskentaan aikaisempaa enemmän selvitys- ja määrittelyongelmia, joita vuoden 2006 kustannuslaskennan tilinpäätöksen yhteydessä ei kaikilta osin saatu tyydyttävästi ratkaistua. Tästä syystä maksullisen toiminnan yhteiskustannusten laskentaa tullaan vuoden 2007 aikana selventämään ja osittain määrittelemään uudelleen. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotantoa tullaan tehostamaan sekä koordinoimaan entistä enemmän. 12

13 Taulukko 4. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, EUR Laskelman erät / suoritteet TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TAVOITE TAE 2006 Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 201 % 161 % 68 % 83 % 82 % 103 % 84 % 83 % 101 % 88 % TUNNUSLUVUT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Työpanos (hth) Tulot tulot / työpanos ( / hth) Käyttöjäämä osuus tuloista (%) 69 % 59 % 25 % 25 % 25 % 42 % 26 % 26 % 42 % - käyttöjäämä / työpanos ( / hth) Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) osuus tuloista (%) 50 % 38 % -48 % -20 % -23 % 3 % -19 % -21 % 1 % - ylijäämä / työpanos ( / hth)