Dnro 528/035/2009. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

Transkriptio

1 Dnro 528/035/2009 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Vaikuttavuus tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi Vaikuttavuus maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi Vaikuttavuus uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi Vaikuttavuus elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi, ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi Vaikuttavuus maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseen Vaikuttavuus luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi Asiantuntijatehtävien vaikuttavuus Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset Markkinointi ja viestintä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset MTT:n organisaatio 2

3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vuonna 2009 MTT:ssä valmisteltiin ja saatiin osin jo päätökseen merkittävä uudistus, jolla MTT vastaa tuleviin tutkimushaasteisiin sekä kansallisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehitykseen. Toimintamallia hiotaan kaikilla toimipaikoilla kunkin alueen yhteistyömahdollisuuksia hyödyntäen. Osasta omaa tutkimusinfrastruktuuria luovutaan, ja koetoimintaa siirretään lähemmäs asiakkaita. Vuosi 2009 oli voimakasta verkottumisen aikaa. MTT:n ja kumppaneiden monialaisuutta hyödynnetään kansallisessa työnjaossa, jonka kulmakiviä ovat Tutkimus- ja innovaationeuvosto, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, LYNET (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä), yliopistoyhteistyö sekä SHOKit (strategisen huippuosaamisen keskittymät) energia- ja ympäristöalalla, metallituotteiden ja koneenrakennuksen alalla sekä terveyden ja hyvinvoinnin alalla. MTT palveli perinteisiä asiakkaitaan samalla kun hankki uusia. Tiedon ja teknologian vaihtoa kehitettiin mm. avaamalla yhteistyökumppaneiden kanssa asiantuntija vastaa -palvelu Agronetiin. Tutkimuksen ja neuvonnan välisen tiedonsiirron kehittämiseksi osallistuttiin neuvojien verkkooppimispalvelun perustamiseen. Vuonna 2009 MTT tuotti vaikuttavuutta seuraavilla sektoreilla: tasapainoinen alueellinen kehitys ja maaseudun elinvoimaisuus maa- ja puutarhatalouden kannattavuus uusiutuvan energiantuotannon lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojeleminen kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen Vuosi 2009 tiedettiin jo ennalta taloudellisesti haasteelliseksi, sillä yhteishanke- ja asiakasrahoituksen määrä oli edellisvuonna alentunut merkittävästi, ja lisäksi kansantalous oli syöksynyt lamaan. Myös kustannusten tiedettiin olevan merkittävässä kasvussa. Silti MTT panosti tutkimusympäristön kehittämiseen tutkimuksen ydinaloilla. Maaningan tutkimusnavetan ja maatilamittaluokan biokaasulaitoksen käyttöönotto tarkoittivat merkittävää tutkimuksen teon edellytysten paranemista. Markkinointiin ja tilauskannan vahvistamiseen panostettiin kaikilla tasoilla. Mahdollisuuksia tiedettiin olevan: Vuoden 2009 alkuun mennessä toteutettujen tutkijarekrytointien avulla osaamista oli vahvistettu strategisesti tärkeillä aloilla. Alueellisten kehittämishankkeiden uusi kausi oli käynnistymässä. Lisäksi osa Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan koordinoimasta uudentyyppisestä kansallisesta tutkimusrahoituksesta oli pääsemässä rahoitusvaiheeseen. Tutkimusta suunnattiin vastaamaan kysyntää. Rahoituslähteitä hyödynnettiin aiempaa monipuolisemmin ja yritysyhteistyötä kehitettiin. Onnistumisen osoituksena asiakkaiden ja tutkimusrahoittajien kautta tulleen rahoituksen käyttö kasvoi 10,3 milj. eurosta 12,3 milj. euroon (20 %). MTT:n talouden käänne parempaan tapahtui kesällä Siitä alkaen tilauskannan alkuvuonna tapahtunut 3

4 vahvistuminen realisoitui rahoituksen käytössä niin, että budjettirahoituksen sekä yhteistutkimus- ja asiakasrahoituksen käytön keskinäinen suhde vuositasolla toteutui suunnitellusti. Muutosten keskellä MTT toteutti perustehtäväänsä tutkimustiedon ja asiantuntijapalvelujen tuottamisessa. MTT tuotti 209 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia (183 vuonna 2008). Artikkelit julkaistiin entistä korkeatasoisemmissa lehdissä, mitä kuvaa se, että artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 372 (2008: 249). Ammattilehtiartikkeleita tuotettiin 421 (434 vuonna 2008). Verkkopalvelut ovat merkittävä osa MTT:n vaikuttavuutta: näyttökertoja kirjattiin 20 miljoonaa (12 milj. vuonna 2008), ja kävijöitä oli ( vuonna 2008). Uusien tuotteiden ja keksintöilmoitusten osalta MTT alisuoriutuu suhteessa potentiaaliin. Henkilöstön kehittämiseen panostettiin merkittävästi, keskimäärin 6,8 työpäivää henkilötyövuotta kohti (2008: 7,1). MTT kasvatti tutkijoiden määrää 13 henkilötyövuodella (htv) 284 htv:een. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä kasvoi 44 prosenttiin (2008: 43 %). Tutkijoista tohtorin- tai lisensiaatintutkinnon suorittaneita on 152 (2008: 137). Osaamisen kehittämistä kuvaa sekin, että vuonna 2009 MTT:ssä oli 11 väittelijää. Vuonna 2009 MTT:ssä tehtiin 775 htv (2008: 770 htv). Vakinaisten osuus henkilöstöstä nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 79 prosenttiin. Sairauspoissaolot vähenivät 8,1 työpäivään henkilötyövuotta kohti (2008: 9,3). Erityisesti pitkäaikaiset sairauspoissaolot vähenivät. Vuonna 2009 ei tehty työtyytyväisyyskyselyä, mutta helmikuussa 2010 tehdystä kyselystä (VMBaro) ilmenee, että panostukset työhyvinvointiin ovat tuottaneet tulosta. Kaikille virastoille yhteisten kysymysten osalta MTT:n keskiarvo on nyt 3,32, jossa on parannusta vuoden 2008 tulokseen 0,04 yksikköä. MTT on parantanut tasaisesti tulostaan ja päässyt mittauksessa keskimäärin samalle tasolle kuin MMM:n hallinnonala ja koko valtionhallinto. MTT:n tutkimusketju alkaa genomiikasta, teknologiasta ja tuotannosta päätyen elintarvikemarkkinoihin, kuluttajien valintoihin ja ravitsemukseen. MTT:n tutkimus edustaa siten kirjaimellisesti yhteiskunnan elintärkeitä toimialoja. MTT toimii asiantuntijalaitoksena merkittävien globaalien ympäristökysymysten, ilmastonmuutoksen ja energiantalouden parissa. MTT on keskeinen toimija, kun Suomi, Eurooppa ja maailma vastaavat ilmasto-, ympäristö-, ruokaturva- ja energiahaasteisiin. Kansallisen ruokastrategian valmistelun johtoryhmä asetettiin valtioneuvoston kanslian päätöksellä marraskuussa Ruokastrategian valmistelu kertoo toimialamme tärkeyden yleisestä tunnistamisesta. MTT:n tavoitteena on lisätä kansainvälistä hanketoimintaa. Vuonna 2009 MTT:ssä oli käynnissä 37 EU-rahoitteista tutkimushanketta. Lisäksi oltiin mukana 17 COST-verkostossa. Suomen Akatemian rahoittamia kansainvälisiä kehitystutkimushankkeita oli kaksi, samoin pohjoismaisia NKJhankkeita. Suomen Akatemia julkisti syksyllä 2009 arvion, jonka mukaan suomalainen biotieteiden ja ympäristöntutkimus kehittyvät vauhdilla, tutkimus on kansainvälisesti merkittävää ja sen näkyvyys on hyvä. Erityisen laadukasta ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta katsottiin tehtävän ympäristötaloustieteissä ja elintarviketieteissä. Maatalous- ja metsätieteiden osalta biotekniikka- ja genomiikkatutkimus olivat kaikkein kansainvälistyneimpiä. Ympäristöntutkimuksen osalta sektoritutkimuslaitosten, kuten MTT, SYKE ja RKTL, roolin todettiin olevan merkittävä. Raportti antaa siten myönteisen kuvan MTT:ssä tehtävän tutkimuksen tilasta Suomessa. 4

5 1.2. Vaikuttavuus MTT:llä on laaja tehtävä maa- ja elintarviketalouden, maaseudun ja luonnonvarojen kestävän käytön tutkijana. Tutkimus tukee elintarviketalouden kehittämistä panos- ja alkutuotannosta elintarvikkeiden jalostukseen, elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien valintoihin. MTT toimii yhdessä tulosten hyödyntäjien kanssa tutkimuksen suuntausvaiheessa, tutkimuksen aikana ja tulosten valmistuttua. Tutkimusta tehdään yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. MTT:n ohjelmapohjainen toiminta nojaa tutkimuksen korkeaan tieteenalaosaamiseen ja laatuun ja luo mahdollisuuksia yhdistää osaamisia uudella tavalla. Ohjelmien kautta MTT vastaa asiakkaidensa tarpeisiin. Asiakkuudet vaihtelevat ohjelmittain; osassa ohjelmia painopisteessä on yritysyhteistyö, osassa yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ohjelmissa kehitetään uutta tietopohjaa ja ratkaisuja sekä kootaan uusia yhteistyöverkostoja. Vuonna 2009 jatkuivat viisivuotiset ( ) tutkimusohjelmat: Mahdollisuuksien maaseutu Huomisen maatila Fossiilisesta uusiutuvaan Hyvinvointia ruuasta Vastuullinen elintarviketalous Muuttuva ilmasto ja maatalous Vesistöystävällinen maatalous Geenivarojen kestävä käyttö Tiedon ja teknologian vaihto toteutettiin yhdessä tulosten käyttäjien sekä innovaatioketjun muiden toimijoiden avulla. Toiminnassa hyödynnettiin alueellisia osaamiskeskittymiä, kuten Viikin tiedepuistoa, Pohjois-Suomea palvelevia keskittymiä (Oulu, Ruukki, Rovaniemi, Sotkamo), Itä-Suomen keskittymää (Mikkeli, Maaninka), Lounais-Suomen keskittymää (Piikkiö), Pohjanmaan keskittymää (Seinäjoki) sekä Jokioisten tiedepuistoa, jolla on valtakunnallinen rooli sen lisäksi, että se palvelee Etelä-Suomea. Alueellista vaikuttavuutta lisäsivät vuonna 2009 erityisesti Maaningan tutkimusnavetan ja biokaasulaitoksen valmistuminen. Uutta sidosryhmäyhteistyötä aloitettiin erityisesti yksityisen sektorin kanssa. Tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukeva medianäkyvyys on säilynyt vahvana. MTT osallistui aktiivisesti LYNET-yhteistyön suunnitteluun ja rakentamiseen Vaikuttavuus tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi Mahdollisuuksien maaseutu -ohjelmassa keskityttiin kärkihankkeiden käynnistämiseen. Rahoitushakuja varten verkotuttiin korkeatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten partnereiden kanssa, ja rahoitusta haettiin aktiivisesti sekä kansallisista että kansainvälisistä lähteistä. Pelkästään EU:n rahoitushauissa oltiin mukana kuudesti (tieteen puiteohjelma, Interreg-, Leonardo- ja DG Agrin Tender - haut). Kahdessa kärkihankkeessa on Suomen Akatemian rahoitusta. Merkittävä ulkopuolinen rahoituslähde tässä ohjelmassa on myös EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Ohjelman rahoitusrakenne on kehittynyt hyvin, ja MTT on saanut strategisella rahoituksel- 5

6 laan hyvin liikkeelle ulkopuolista rahoitusta. MTT osallistui Sitran Maamerkit -ohjelman suunnitteluun. Vuonna 2009 valmistuivat maatalouden toimintaympäristön ennakointia koskeva MAPTEN-hanke sekä tutkimus maatalouden ja maaseudun kehittämistukien alueellisesta kohdentumisesta. Tulokset osoittavat, että maaseudun kehittämiseksi tukien jakoperusteena pitäisi olla maaseudun kehityspotentiaali, joka tunnistaisi maaseudun mahdollisuuksien alueellisen vaihtelun. Tutkimus puoltaa käytäntöä, jossa maatalouspolitiikassa erotettaisiin selkeästi sektoripoliittiset toimet maaseudun kehittämisestä silloin, kun niiden vaikutukset eivät ole tasapainoisen Maaseutukehittämisen tavoitteen mukaisia Vaikuttavuus maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi Huomisen maatila -ohjelman vaikuttavuus konkretisoituu neuvonnan ja kehityshankkeiden sekä tutkimukseen perustuvien tuotannon ohjaus- ja hallintajärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kautta. Kehityshankkeissa tietoa vaihdetaan suoraan tuottajien kanssa. Esimerkkinä tästä on Innonauta-hanke, joka toteutetaan sekä tutkimus- ja kehityshankkeena että koulutushankkeena. Artturi-korjuuaikapalvelu, rehutaulukot ja ruokintasuositukset jakavat tiedon verkon kautta. MTT:n, ProAgrian ja koulutuksen yhteistyönä kehitettiin vuonna 2009 tiedonsiirto-ohjelma viljelijöiden palveluprosessin kehittämiseksi. Tavoitteena on, että neuvonnan käytössä olevat suunnittelujärjestelmät palvelevat viljelijöitä entistä paremmin. Hankkeeseen osallistuu viljelijöiden lisäksi myös maatalousalan opetusta sekä elintarvike- ja tuotantopanosteollisuutta. Osaprojektit ovat: (1) Neuvojien ja tutkijoiden yhteistyö viljelijän palveluprosessin kehittämisessä, (2) Tiedon hankinnan ja välityksen menetelmien kehittäminen, (3) Laskentamallien ja analysoinnin kehitystyö tietopankkeihin. Osaprojekti 1:n Karjakompassi-hanke tukee maidontuotannon johtamista viemällä viimeisin tutkimustieto mukaan suunnittelun ja tuotannonohjauksen tueksi. Peltoviljelyketjuun rakennettiin yhdessä maatalouskonevalmistajien, ohjelmistosuunnittelijoiden ja neuvonnan kanssa saumatonta tiedonkulkua tuotannonsuunnittelun sekä traktorin ja työkoneen välille. Osaprojekti 2:ssa kehitettiin neuvojien verkko-oppimisen menetelmiä tutkimuksen ja neuvonnan välisen tiedonsiirron kehittämiseksi sekä avattiin Agronetin asiantuntija vastaa -palsta tutkimuksen tuottaman tiedon siirtoon ja palautteen hankintaan. Osaprojekti 3:ssa kehitettiin MTT:n tietokantojen ja ProAgrian tietojärjestelmien yhteistyötä. Naisturva-hankkeen perusteella maatilojen työturvallisuuteen ja yrittäjien työkykyyn liittyvät asiat vaatisivat ponnekasta esiin nostoa ja kampanjointia. Crop infra -hankkeessa kehitettiin järjestelmää, joka mahdollistaa viljelyssä syntyvän runsaan datan käyttämisen tehokkaasti viljelyn suunnittelussa, seurannassa ja dokumentoinnissa Vaikuttavuus uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi MTT on kansainvälisesti eturintamassa maa- ja elintarviketalouden jäte- ja sivuvirtabiomassojen hyödyntämisen tutkimuksessa, etenkin aluetason toimintamallien kehittämisessä ja kattavassa arvioinnissa. 6

7 Fossiilisesta uusiutuvaan -ohjelman aiheita ovat Itämeren tila, ruoan ilmastojalanjälki ja elintarviketuotannon huoltovarmuus. Tutkimus panosti erityisesti bioenergian tuotannon tehostamiseen ja kierrätysravinteiden tuotteistamiseen. Uusia, kestäviä liiketoimintamuotoja kehitettiin tehostamalla elintarvikeketjun sivuvirtojen, kasvibiomassojen ja jätteiden hyötykäyttöä. Työ paransi myös kuluttajan valinnanmahdollisuuksia. Suljettuja ravinnekiertoja hyödyntävä ruokaketju pystyy tarjoamaan elintarvikkeita, joiden ilmastojalanjälki on huomattavasti nykyistä pienempi. Kierrätysfosforia ja lannan ravinteiden tehokasta hyödyntämistä koskevat tutkimukset tuottivat uusia työkaluja Itämeren ravinnekuormituksen, erityisesti maataloudesta tulevan hajakuormituksen vähentämiseen. JaloJäte-hankkeessa tutkijat kehittivät liiketoimintamalleja biojalostamoihin. Tällä hetkellä biokaasulaitosten käsittelyjäännökset ajetaan usein sellaisinaan pelloille. Jatkojalostamalla massoista tiettyjä ravinnepitoisuuksia sisältäviä täsmälannoitteita biokaasuketjun kannattavuutta voidaan parantaa ja avata samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on jalostaa orgaanisista materiaalivirroista tuotteita, joista kuluttajat hyötyvät ja joista he ovat valmiita maksamaan. Jos elintarvikeketjun ravinteet saadaan biokaasulaitosten kautta mahdollisimman tarkoin hyödynnettyä kierrätysravinteiksi, väkilannoitteiden käyttöä voidaan vähentää merkittävästi. Biokaasulaitosten käsittelyjäännöksen hiili löytää paikkansa kierrätyslannoitteiden maan rakennetta ja kasvukuntoa parantavissa ainesosissa. Kun osa elintarvikejätteen sisältämästä hiilestä hyödynnetään biokaasuna ja osa palautetaan jäännöksen jalostuksen kautta pellolle, ruoan ilmastoystävällisyys paranee Vaikuttavuus elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi, ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi Hyvinvointia ruuasta-ohjelman Biowell-hankkeessa kehitetyillä menetelmillä voidaan seuloa mahdollisia tulehduksen estäjiä monenlaisista elintarvikenäytteistä ja jakeista. MTT löysi maidosta proteiini- ja peptidijakeita, jotka estivät tehokkaasti valkosolujen aktivoitumista sekä vahingollisten happiradikaalien ja tulehdusvälittäjäaineiden muodostumista. Tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyösä ulkomaisten yliopistojen kanssa. MTT:n koordinoima ja NordForskin rahoittama NordicMilkverkosto mahdollistaa tutkijanvaihdon. Vuona 2009 alkoi myös Tanskan tiedeakatemian rahoittama hanke, jossa hyödynnetään Biowell-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä. Vastuullinen elintarviketalous -ohjelmassa raportoitiin näkyvästi mm. elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta, Suomen elintarvikeketjun ympäristövaikutusten arviointimalli sekä kotitalouksien kulutusvalinnat ja niiden ympäristövaikutukset. Lisäksi ruoan hintaan ja hintamarginaaleihin liittyvä keskustelu sai runsasta näkyvyyttä. Uusia yhteistyökumppanuuksia rakennettiin sekä tutkimusorganisaatioiden että elintarvikeketjun yritysten kanssa. Sidosryhmävuorovaikutus oli vahvasti läsnä kaikissa ohjelman hankkeissa. Elintarvikeketjun kansallisen laatujärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä elintarvikeketjun toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. MTT panosti tutkimustiedon siirtoon useilla kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla alansa johtavana asiantuntijana. Kansainväliseen verkottumiseen on panostettu erityisesti hiilijalanjälkimetodologian kehittämiseksi. Työpajatoimintaan panostettiin erityisesti elintarvikeketjun vastuullisuuden jäljitettävyysteknologioiden kehittämiseksi. ConsEnv-hankkeessa selvitettiin 30 erilaisen lounasvaihtoehdon ympäristövaikutukset vesistöjen rehevöitymisen ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Maatalouden ilmastovaikutuksista 2/3 tulee muusta kuin energian käytöstä, esimerkiksi lehmien pötsin metaanista ja maaperän dityppioksidista, 7

8 joiden päästöjä on todella haasteellista saada hallintaan. Ympäristökuormituksen suuruuteen vaikuttaa eniten ruuan raaka-ainevalinta, ja tehokkaimmin ympäristövaikutuksia lasketaan jos eläinperäisen ravinnon osuus annoksesta pienenee. Ruokailu aiheuttaa merkittävän osan yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista: se voi tuottaa puolet yksityisen kulutuksen vesistöä rehevöittävistä vaikutuksista ja lähes viidesosan ilmastovaikutuksista. Tutkimuksessa muodostui selkeä kuva siitä, että suurin osa lounasruuan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa: rehevöitymisvaikutuksista peräti 90 % ja ilmastovaikutuksista 70 % on peräisin raaka-aineiden tuotantovaiheesta. Bioaktiivisten yhdisteiden tutkimus edistää kansanterveyttä ja hyvinvointia tukemalla erityisesti painonhallintaa ja vähentämällä ylipainoon liittyviä terveysriskejä, kuten tyypin 2 diabetesta sekä riskejä, jotka johtavat muistisairauksien kehittymiseen. Vuonna 2009 keskeisiä tutkimuskohteita olivat bioaktiiviset peptidit, polyfenolit ja maitorasva. MTT kehitti uusia menetelmiä polyfenoleiden määrittämiseksi ja eristämiseksi suuremmassa mittakaavassa sekä kuitujakeiden eristämiseen. Tulehdusta, oksidatiivista stressiä sekä verenpainevaikutuksia mallintavia solutekniikoita kehitettiin. Marja-aroniamehun verenpainevaikutuksista eläinmallissa saatiin tuloksia. Probioottien säilyvyyden parantamiseksi kehitettiin kapselointitekniikkaan perustuvia menetelmiä. Emmental-juuston kypsymisongelmia koskevassa yrityshankkeessa tuotettiin tietoa juustonvalmistusmenetelmien hallintaan. Tulokset edistävät elintarviketeollisuuden kilpailukykyä. Eläingenomiikan tutkimuksessa tuotettiin tietoa kotieläinten genomien sekvenssitiedon hyödyntämiseen kestävässä geenivarojen käytössä ja suojelussa. Tietoa voidaan hyödyntää parantuneina säilytys- ja jalostusohjelmina. Tutkimus toi tietoa kanamunan laatuun vaikuttavista tekijöistä. Elintarviketurvallisuutta parannettiin tuottamalla kananmunien kuorenkestävyyden jalostamista edistävää tietotaitoa ja valintamerkkejä. Tiinehtymiseen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin tavoitteena parantaa alkiosiirtojen ja tavallisten siemennysten tuloksia valitsemalla sopivin alkionsiirto/siemennysajankohta. Kotieläinten nutrigenomiikan tutkimus käynnistettiin märehtijöiden rasvahapposynteesin säätelyä koskevalla tutkimuksella. Siemenperunatutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa perunan Y- viruksesta, minkä avulla voidaan kehittää tehokkaampia torjunta- ja diagnostiikkamentelmiä ja siten vähentää taudista aiheutuvia ongelmia ja kustannuksia. Tutkimus edisti perunateknologian kehittämistä Karjalan tasavallassa tutkimukseen pohjautuvien ohjeistusten ja neuvonnan kautta ja siten myös kasvitautien hallintaa ja laadun parantumista Vaikuttavuus maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseen Vesistöystävällinen maatalous -ohjelmassa kehitettiin sekä tila- että politiikkatason toimenpiteitä maataloudesta Itämereen ja sisävesistöihin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Painopiste oli sekä peltoviljelytason ravinnehuuhtoumia vähentävissä menetelmissä, integroidussa vaikutusten mallintamisessa että ohjaustoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioinnissa. Maatalouden vesistökuormituksen hallintaan kehitettiin useita työkaluja. Näitä olivat muun muassa optimointimalli peltoviljelyn, luonnon monimuotoisuuden ja ravinnekuormituksen yhteensovittamiseen, Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja taloudellisten ohjauskeinojen arviointikehikko sekä pilotointi- ja tuotteistamisvaiheeseen edennyt tilatason suunnittelutyökalu, jonka avulla on mahdollista arvioida lohkokohtaisesti fosforilannoituksen kustannustehokkuutta ja eroosioriskiä. Lisäksi kehitettiin edelleen MAASÄÄ-hankkeessa luotua teknologia-alustaa, joka mahdollistaa jatkuvatoimisen, reaaliaikaisen ja paikkatietoon kiinnittyvän ympäristötiedon tuottamisen viljelyn kannalta keskeisistä olosuhdemuuttujista. Teknologia-alusta mahdollistaa sekä uusien teknologisten 8

9 innovaatioiden kehittämisen (anturitekniikka, langaton tiedonsiirto, täsmäviljely) että maatalouden vesistökuormitukseen vaikuttavien tekijöiden analysoinnin. Vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta pyrittiin vähentämään myös sellaisella tutkimuksella, joka vaikuttavuus kohdistuu perusmaatalouden ulkopuolelle. BROUT-hankkeessa tutkittiin muun muassa kalojen eloonjäämisen genetiikkaa ja laskettiin, mikä vaikutus kuolleisuuden vähenemisellä on ravinnepäästöihin. Hankkeen tuloksia sovelletaan käytäntöön RKTL:n ja MTT:n ylläpitämässä kansallisessa kirjolohen valintaohjelmassa, jonka kautta parannettua kalamateriaalia myös levitetään kalankasvattajille. Hankkeen tulokset ovat herättäneet kiinnostusta myös kansainvälisesti, sillä vesiviljely on nopeimmin kasvava perustuotannon muoto maailmassa. BROUT-hanke on hyvä esi-merkki hankkeesta, joka palvelee samanaikaisesti sekä tuotantotoiminnan tehostamista että tuotannosta aiheutuvien kielteisten ympäristövaikutusten hallintaa. Tuovi-hankkeessa puolestaan pyritään samanaikaisesti sekä tuorevihannesten turvallisuuden varmistamiseen, raaka-aineen laadun parantamiseen että prosessoinnin kehittämiseen ympäristömyötäisempään suuntaan. Mukana on tutkimusorganisaatioiden lisäksi yrityksiä. Hankkeessa keskitytään pääasiassa porkkanaan ja salaattiin ja tarkastellaan tuorevihannesten tuotantoketjua kokonaisvaltaisena tavoitteena parantaa kotimaisen vihannestuotannon toimintaedellytyksiä tuotannon ja jalostuksen ympäristövaikutukset huomioon ottaen Vaikuttavuus luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi Geenivarojen kestävä käyttö -ohjelmassa haettiin tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kansallisen geenivaraohjelman toteuttamista edistävällä tutkimuksella, panostamalla kasvi- ja eläingenomiikkatiedon hyödyntämiseen jalostuksessa sekä arvioimalla geenivarojen taloudellista ja kulttuurista arvoa. Arvogeeni-hanke varmistaa tehokkaan ja turvallisen säilytysketjun kasvigeenivaroille. Ketju kietoutuu DNA-tunnistuksen, kryosäilytyksen, terveysvaikutusten sekä taloudellisten ja kulttuuristen merkitysten ympärille. Tutkimus nostaa esiin perinnekasveja ja niiden arvoa sekä parantaa kotimaisten kasvigeenivarojen säilytystä ja tuottaa niistä lisää tietoa. Herukoille ja useille koristekasvilajeille kehitetään DNA-tunnistusmenetelmää. Sitä tarvitaan, kun päätetään, mitkä kasvilajit valitaan kansalliseen geenipankkiin. Näin voidaan karsia esimerkiksi geneettisesti päällekkäiset kannat ja lajikkeet. Tulokset kootaan kansallisen kasvigeenivaraohjelman tietojärjestelmään. Sinne päätyvät myös geenivarojen viljelyarvotiedot, joita voidaan käyttää valinnan apuna esimerkiksi jalostusohjelmissa. MTT:n ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin monitieteinen tutkimusryhmä teki neljä kenttätyömatkaa Sahan tasavaltaan ja kartoitti jakutiankarjan geneettistä ominaislaatua sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta karjarodun säilymiseen. Tulokset julkaistiin vuonna 2009 kirjassa Sakha Ynaga Cattle of the Yakuts. Kirja puhuu geneettisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta, sillä eri puolilla maailmaa monet muutkin paikalliset alkuperäisrodut ovat kuolemassa sukupuuttoon. Viljalajikkeiden taudinkestävyys on kasvinjalostuksen keskeisiä tavoitteita. Hyötygeenitutkimushankkeessa viljoihin etsitään uusia kestävyyslähteitä maatiais- ja villilajien perimästä. Maatiais- ja villiviljat ovat aikojen kuluessa muovautuneet kestämään ympäristön voimakasta tautipainetta, minkä takia ne saattavat sietää kasvitauteja paremmin kuin jalostetut lajikkeet. Esimerkiksi maatiaisohrista ja -vehnistä on jo löydetty lehtilaikkutautien kestävyyttä, jonka risteyttäminen Suomessa viljeltäviin lajikkeisiin lisäisi niiden viljelyvarmuutta. Hankkeessa tarkastellaan myös taudinkestävyyden taloudellista puolta. 9

10 Muuttuva ilmasto ja maatalous -ohjelmassa tuotettiin tietoa muun muassa maatalouden tuotannollisista sopeutumishaasteista, tulokaslajien vaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen kasvin- ja eläinjalostukselle asettamista haasteista. Maatalouden sopeutumishaasteisiin vastattiin tutkimalla sitä, mitkä ovat ne satofysiologiset ja jalostukselliset keinot, joiden avulla voidaan ratkaista a) kohoavien lämpötilojen aiheuttamat, satoisuutta heikentävät kevätkylvöisten kasvien kehitysrytmiongelmat, jotka kytkeytyvät pitkään päivään; b) talvisäiden vaihtelun voimistumisen aiheuttamat, syyskylvöisten kasvien talvehtimiskykyä koettelevat ongelmat ja c) ravinteiden ottoon ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvät ongelmat muuttuvissa olosuhteissa. Tulokaslajien osalta merkittävää työtä on tehty tuottamalla MMM:n Vieraslajistrategiaa palveleva tietokanta maatalouden vieraslajeista. Sitä voidaan hyödyntää, kun laaditaan yksityiskohtaisempia arvioita ilmastonmuutoksen myötä rantautuvien vieras- ja tulokaslajien ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista. Maatalous- ja ilmastopoliittisen päätöksenteon tarpeisiin tuotettiin maatalouden kasvihuonekaasutase, jonka pohjalta voidaan osaltaan arvioida, mitä toimenpiteitä tarvitaan Suomen maataloudelle asetetun kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen (vähentäminen 16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 päästömääristä) saavuttamiseen. Jokioisten kasvigeenivarojen esittely- ja opetuspuistojen Wendlan puutarhan ja Kartanopuiston lisäksi valmistui Ferrarian rinne. Arvokkaiden vanhojen kasvien säilyttämiseksi tutkittiin yksityisiä ja yhteisöjen puutarhoja ja viljelmiä. Verkkoon laaditun MaatiaisTietoPankin sivusto oli vilkkaassa käytössä. Eläingeenivarojen säilytystä tuotantotiloilla jatkettiin ja solmittiin sopimukset Ahlmanin ja Kainuun ammattiopistojen kanssa. Uutena hankkeena käynnistyi Suomen Kulttuurirahaston hanke suomenkarjan rotujen uusien käyttömuotojen ja brändi-statuksen kehittämiseksi. Kasvigenomiikan tutkimuksen vaikuttavuus näkyy laatu- ja taudinkestävyysominaisuuksien jalostuksen tehostumisena ja geneettisen monimuotoisuuden parempana hyödyntämisenä, sekä edellytyksenä tehokkaaseen geenivarojen suojelutyöhön. Timotein laatua tutkineessa hankkeessa kehitettiin mm. rehun sulavuuteen liittyviä geenimerkkejä, joita yritys käyttää jalostusaineistonsa testaamiseen. Ohran verkkolaikkutaudin kestävyyden tutkimus tuotti mm geenimerkkejä, joita voidaan käyttää hyväksi lajikejalostuksessa potentiaalisia resistenssilähteitä testattaessa. Kauran geenikarttaa on tihennetty mikrosatelliitein ja uudentyyppisin DArTs-merkein. Perunan bioaktiivisia glykoalkaloideista tuotettiin uutta tietoa hyödynnettäväksi teollisuudessa. Biometrisen genetiikan tutkimusten tulokset tai valmiit sovellukset otetaan heti käyttöön käytännön jalostustyössä ja vaikuttavuus näkyy parempana eläinaineksena tulevissa sukupolvissa ja siten edistää kannattavaa ja kestävää tuotantoa. Biometrisen genetiikan metodologiaa kehitettiin ja monia uusia lupaavia sovelluksia saatiin käyttöön. Uudistetut pohjoismaiset jalostusarvostelu-indeksit utareterveydelle ja tuotanto-ominaisuuksille ovat valmisteilla otettavaksi käyttöön kaikilla lypsykarjatiloilla Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Siniketun hedelmällisyydelle otettiin käyttöön uusi jalostusarvostelumalli ja sovellus. Genomisen valinnan ja genominen jalostusarvostelun tuloksena saatiin ensimmäinen genominen jalostusarvostelu lypsykarjalle. Kasvintuotannon ajankohtaispalvelut tuotettiin myös vuonna Uutena verkkopalveluna tuotteistettiin vehnän sakoluvun ennuste, ja rukiin sakolukuennuste on valmistelussa. Mallasohran laatuennuste ja perunaruttoennuste päivitettiin. Kasvintuotannon teknologian siirtoon keskittyneitä hankkeita olivat mm. Kainuun Elinvoimahanke ja Lappi luo -hanke sekä hankkeet Venäjän Karjalassa. Asiakaspalautetta kerättiin systemaattisesti torjunta-ainetestauksen, valiotaimituotannon asiakkailta ja virallisen lajikekoetoiminnan asiakkailta. Toimintaa kehitettiin palautteen mukaisesti. 10

11 Asiantuntijatehtävien vaikuttavuus Politiikkatuessa ja maataloussektorin eri työryhmien toiminnassa oli vilkas vuosi. Osa tuesta toteutettiin MTT:n ja MMM:n välisen palvelusopimuksen perusteella. Vuonna 2009 valmistui EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoita kuvaava AGMEMOD- ekonometrinen malli. Mallin avulla voidaan analysoida markkina- ja politiikkamuutosten vaikutuksia EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoihin (25 jäsenmaata käsittävä). Malli on kehitetty osana laajaa EU-rahoitteista hanketta vuodesta 2001 lähtien. Valmistunut maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihanke (MAPTEN) tukee kansallisen ja EU- tason politiikkavalmistelua sopeuduttaessa CAP:n muutoksiin vuoden 2013 jälkeen sisältäen skenaariotarkasteluja vuoteen 2030 saakka. Itämeren suojelupolitiikan arvioimiseksi ja valmistelemiseksi tehtyyn tutkimukseen kuului Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan rahoittamana esiselvitys sekä selvityksen jatkoksi syntynyt kansainvälinen PROBAPS-hanke. MTT tuki muun muassa maanvuokralainsäädännön muutosvalmistelua. Tutkimuksessa maatalous- ja maaseututukien alueellisesta kohdentumisesta ja niiden suhteesta maaseudun ja maatalouden kehitykseen käsiteltiin laajaa tilastoaineistoa paikkatietomenetelmin. Kannattavuuskirjanpito/taloustohtori -järjestelmässä otettiin 2009 ensimmäiset tuotteistamisen askeleet myytäessä Viljatietopankki -verkkopalvelu Vilja-alan yhteistyöryhmälle. Verkkopalveluna tuotettiin ensimmäisenä interaktiivisena palveluna turkistalous-verkkopalvelu sekä tuotantosuuntapalvelu, jotka parantavat entisestään maatalousyritysten mahdollisuuksia verrata omaa toimintaansa kirjanpitotuloksiin. Hallintoa, neuvontaa ja muita alan toimijoita palveltiin sekä politiikkatuen, tutkimustulosten että taloustohtoripalvelun avulla. Taloustohtorin analysointiympäristöön rakennettiin järjestelmiä suoraan hyödynnettäväksi MMM:lle (mm. elinkeinosuunnitelma-tarkasteluihin, EU-neuvotteluihin FADN-järjestelmätuki). Vuoden aikana toimitettiin sekä kannattavuuskirjanpitoaineistoon että Dremfia -sektorimalliin perustuvia analyysejä ja simulointilaskelmia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen eri toteutustapojen, erityisesti tuotantosidonnaisen tuen suuntaamisen vaikutuksista maataloustuotantoon Suomessa eri tukialueilla. Toistaiseksi julkaisemattomat tulokset politiikkamuutoksen vaikutuksista maidon- ja naudanlihantuotantoon esiteltiin ministeri Anttilan johtamalle työryhmälle. Lisäksi tuotettiin selvityksiä LFAtuen uudistamiseen, pohjoisen tuen porrastukseen, kansallisiin tukikohdennuksiin sekä maatilatason taloudellisen tilan kehityskulkuihin (ennusteet ja simuloinnit). Merkittäviä tuotteita ovat olleet myös maa- ja puutarhatalouden vuoden 2008 kokonaislaskelma, vuoden 2009 kokonaislaskelman ennakko ja Suomen maatalous- ja maaseutuelinkeinot julkaisu. Lisäksi tuotettiin lausuntoja mm. maanvuokralaista, kansallisesta ruokastrategiasta ja maaseutupoliittisesta selonteosta. MTT vastasi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa ja kehitti menetelmiä päästöjen vähentämiseksi peltoviljelyssä ja kotieläintuotannossa. MTT vastasi myös kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista. MTT seurasi viljelymenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja uusien tulokaslajien esiintymistä maatalousympäristöissä Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset Onnistuminen EU-hankehakemuksissa oli hyvä: rahoituksen sai neljä hanketta 12:sta eli kolmannes (läpimenneiden osuus on EU-tasoisesti tyypillisesti vain %). Hankeneuvontaa muokattiin proaktiivisemmaksi ja hanketyökaluja päivitettiin. Institutionaalista yhteistyötä eurooppalaisten 11

12 kumppanien kanssa syvennettiin (esim. INRA). MTT pääsi mukaan eurooppalaiseen JPIaloitteeseen (Joint Programme Initiative on Agriculture, Food Security and Climate change). Puiteohjelman vuoden 2010 ohjelmiin valmisteltiin 10 hakemusta. Vuonna 2009 oli käynnissä 37 EU-rahoitteista tutkimushanketta. Lisäksi MTT oli mukana 17 COST-verkostossa. Suomen Akatemian rahoittamia kansainvälisiä kehitystutkimushankkeita oli kaksi, samoin pohjoismaisia NKJ-hankkeita. Kansainvälinen hanketoiminta oli muutenkin vilkasta. Yhdeksän uutta EU-rahoitteista hanketta alkoi: QUANTOMICS ja AgriXchange FP7-KBBE -ohjelmaan; GSSOIL CIP/econtent -ohjelmaan; W-FUEL, ACTIVEWETLANDS, ENPOS ja DEVEPARK Interreg-ohjelmaan sekä PesticideLife ja CATERMASS Life+ -ohjelmaan. Viisi EU-rahoitteista hanketta päättyi: WatNitMED, LIPGENE, RESISTVIR, AGMEMOD 2020 ja ETUDE. Kaikki olivat tutkimuksen 6. puiteohjelman hankkeita. MTT jätti Suomen ulkoasiainministeriölle useita kehitysyhteistyöhanke-esityksiä, joista viisi alkoi tai hyväksyttiin jatkovalmisteluun: CGRIAR-ruokaturva, ERA-ARD II-hanke sekä Kenian, Perun ja Etiopian institutionaalisen yhteistyön hankkeet (IKI) Markkinointi ja viestintä Mediaosumia syntyi vuonna 2009 lehdistössä 1200 kpl sekä TV:ssä ja radiossa 80 kpl. Markkinointiviestintä keskittyi ohjelmien esille tuomiseen. Tuloksena syntyivät uudet internetsivustot, jotka tuovat esille MTT:n osaamista ohjelmien ja kärkihankkeiden kautta. MTT:n ja ohjelmien markkinointia tukemaan tuotettiin esitteitä. Julkaisusarjat uudistettiin. Uudet sarjat MTT Tiede, MTT Kasvu ja MTT Raportti saivat hyvän vastaanoton. Asiakaslehti ELO ilmestyi kaksi kertaa. Sähköisen viestinnän työkalu Uutiskirje uudistettiin, ja se lähetettiin uudesta asiakkuudenhallintajärjestelmästä. LYNET- yhteistyö alkaa näkyä myös markkinoinnissa ja viestinnässä. Sidosryhmätutkimuksen tuloksia esitellään luvussa Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Vuonna 2009 asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita tuotettiin 209 kpl (tavoite: 210, 2008 toteuma: 183). Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita tuotettiin tavoitteen mukaisesti tutkijahenkilötyövuotta kohden 0,7 kpl (2008: 0,7). Ammattilehtiartikkeleita tuotettiin 421 kpl (tavoite: 450 kpl, 2008 toteuma: 434 kpl). Tutkijahenkilötyövuotta kohden niitä tuotettiin tavoitteen mukaisesti 1,5 kpl (2008: 1,6). Yleislehtiartikkeleita tuotettiin 45 kpl (tavoite: 90 kpl, 2008 toteuma: 64), tutkijahenkilötyövuotta kohden 0,2 kpl (2008: 0,2). Yhteensä vuonna 2009 tuotettiin 4,4 julkaisua tutkijahenkilötyövuotta kohden, mikä oli lähes tavoitteen mukainen. Vuonna 2009 julkaisuja tuotettiin 1258 kpl (tavoite: 1350 kpl, 2008 toteuma: 1595 kpl). Asiakkaita palvelevia tuotoksia tuotettiin tutkijahenkilötyövuotta kohden 0,5 kpl (2008: 0,6). 12

13 Taulukko 1. Tuottavuuden tunnuslukuja , kpl/tutkija-htv tp 2007 tp 2008 tp 2009 ts 2009 Julkaisut 5,0 5,9 4,4 4,5 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,7 0,7 0,7 - Ammattilehtiartikkelit 1,8 1,6 1,5 1,5 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,2 0,2 0,3 - Muut julkaisut 2,4 3,4 2,0 2,0 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 1,3 0,6 0,5 0,5 MTT:n toimitilakustannus vuonna 2009 oli 7,7 milj. euroa (taulukko 2). Toimitilakustannus kasvoi 2 %. Kaukolämpökustannus kasvoi 12 % ja sähköenergiakustannus 6 %. Taulukko 2. Toimitilakustannus, milj. euroa Vuokra 5,002 5,091 5,109 Ylläpito 1) 1,360 1,348 1,439 Sähkö 0,615 0,633 0,671 Siivous 2) 0,403 0,435 0,435 Yhteensä 7,380 7,507 7,654 1) Ylläpitokustannukset sisältävät ylläpitoeriin kuuluvat kustannukset, ml. materiaalikustannukset, ulkoiset palvelut ja oman kiinteistöhoitohenkilöstön palkkakustannukset. 2) Siivouskustannukset sisältävät ulkoistetut siivouspalvelut, MTT:n palveluksessa olevien siivoustyöntekijöiden palkat sekä siivousmateriaali- ja sanitettitarvikekustannukset. Toimitilakustannuksesta 67 % oli vuokraa (taulukko 3). Taulukko 3. Toimitilakustannuksen jakautuminen Vuokra 68 % 68 % 67 % Ylläpito 18 % 18 % 19 % Sähkö 8 % 8 % 9 % Siivous 6 % 6 % 5 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % MTT:n käytössä olevien toimitilojen vuokra-ala oli yhteensä m 2, josta kylmiä tiloja oli vajaa kolmasosa ( m 2 ). Keskimääräinen vuokra oli 4,29 /m 2 /kk (sisältäen lämpimät ja kylmät tilat). Toimipaikkakohtaisesti vuokra vaihteli välillä 2,03 16,02 /m 2 /kk. Pääomavuokrakohteiden keskimääräinen ylläpitokustannus oli 2,19 /lämmitetty m 2 /kk, ja se vaihteli toimipaikkakohtaisesti välillä 1,73 2,36 /lämmitetty m 2 /kk. MTT tehostaa edelleen toimitilojen käyttöä ja luopuu osasta toimitiloja. Vuonna 2010 MTT:n toimitila pienenee m 2 :iin. Uudistus koskee MTT:n kaikkia 14 toimipaikkaa. Uudistuksen taustalla on valtion tuottavuusohjelmaa sekä MTT:n toiminnallinen ja rakenteellinen uudistus. 13

14 Toiminnan taloudellisuus Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan MMM:n määrittämien politiikkasektoreiden mukaisesti. Toiminnasta pääosa kohdistuu kolmelle politiikkasektorille: (a) maaseudun kehittäminen, (b) maa- ja puutarhatalous sekä (c) elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus. Politiikkasektoreiden sisällä toiminta on jaettu edelleen tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Tämän lisäksi niille tutkimus- ja asiantuntijatehtäville, jotka eivät kohdistu suoraan millekään edellä mainituista politiikkasektorista, on käytössä seuraavat seurannan tasot: Muu tutkimustoiminta, Muut asiantuntijatehtävät, Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät. Politiikkasektoreiden lisäksi tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan myös MTT:n omien tutkimusohjelmien kautta. Vuonna 2009 tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus ilman maksullista toimintaa oli 46,0 milj. euroa (taulukko 4). Tämä on 3,1 milj. euroa (+7 %) vuotta 2008 enemmän ja 2,0 milj. euroa (+5 %) enemmän kuin vuoden 2009 suunnitelma. Kokonaiskustannuksista 35,2 milj. euroa (77 %) kohdistui tutkimukseen ja 10,8 milj. euroa (23 %) asiantuntijatehtäviin. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 1,8 milj. euroa (+5 %) edellisvuotta suuremmat ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset 1,3 milj. euroa (+14 %) edellisvuotta suuremmat. Suunnitelmaan verrattaessa tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 2,0 milj. euroa (+6 %) suuremmat ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli suunnitelman tasolla. MTT:n rahoituksen käyttö ja menot kasvoivat edellisestä vuodesta 7 %, ja tämä näkyi suoraan myös tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuna. Menot olivat myös vuoden 2009 suunnitelmaa suuremmat. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien välittömät kustannukset olivat 18,3 milj. euroa (+1,5 milj. euroa, +9 %). Loput tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten noususta kohdistui tukitoimintoihin ja MTT:n yhteisiin kustannuksiin, jotka kustannuslaskennassa kohdistetaan välillisinä yleiskustannuksina tutkimukselle ja asiantuntijatehtäville. Yleiskustannukset olivat 27,7 milj. euroa (+1,6 milj. euroa, +6 %). Suurin tekijä tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien välittömien menojen kasvussa olivat välittömät henkilöstökulut, jotka olivat 14,6 milj. euroa (+1,2 milj. euroa, +9 %). Henkilöstökulujen kasvu johti myös yleiskustannusten nousuun. Henkilöstökulut kasvoivat kokonaisuudessaan, ilman laskennallista lomapalkkavelan muutosta, 3,9 milj. euroa (+13 %). Henkilöstökuluja nostivat mm. palkkojen korotukset sekä vuonna 2008 aloitettu tutkijoiden rekrytointiohjelma. MTT:n kokonaishenkilötyövuosikertymä oli 775 htv vuonna 2009 eli kasvua edelliseen vuoteen oli 5 htv. Tutkijahenkilötyövuosikertymä oli 284 htv vuonna 2009 (+13 htv, +5 %). Henkilötyövuosikertymän kasvu ja henkilöstörakenteen muutos kasvattivat henkilöstökuluja. Lisäksi MTT joutui maksamaan lopullista VaEl-maksua 0,790 milj. euroa, kun vuonna 2008 MTT sai palautusta 0,080 milj. euroa. Muiden menolajien osalta ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista 5,6 milj. euroa (12 %) kohdistui maaseudun kehittämiseen, 27,2 milj. euroa (59 %) maa- ja puutarhatalouteen ja 8,0 milj. euroa (17 %) elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Maa- ja puutarhatalouden ja etenkin siihen liittyvän tutkimuksen volyymi oli suunnitelmaa ja edellisvuotta suurempi. Tähän vaikuttivat mm. uudet Makeran ja TE-keskusten rahoittamat hankkeet, joista suuri osa kohdistuu maa- ja puutarhatalouden kehittämiseen. Muiden politiikkasektoreiden osalta volyymin muutokset suunnitelmaan ja edellisvuoteen verrattuna eivät ole merkittäviä. 14

15 Taulukko 4. MTT:n tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten jakautuminen, milj. euroa (ei sisällä maksullista toimintaa). tp 2007 tp 2008 tp 2009 ts 2009 % % % % Maaseudun kehittäminen 5,282 13,1 % 5,217 12,2 % 5,627 12,2 % 6,500 14,8 % Tutkimus 4,804 11,9 % 4,625 10,8 % 4,915 10,7 % 5,700 13,0 % Asiantuntijatehtävät 0,478 1,2 % 0,592 1,4 % 0,712 1,5 % 0,800 1,8 % Maa- ja puutarhatalous 24,108 59,8 % 25,253 58,9 % 27,207 59,1 % 24,200 55,0 % Tutkimus 19,986 49,6 % 21,146 49,3 % 22,228 48,3 % 19,300 43,9 % Asiantuntijatehtävät 4,122 10,2 % 4,107 9,6 % 4,979 10,8 % 4,900 11,1 % Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 6,940 17,3 % 7,621 17,7 % 7,991 17,4 % 8,500 19,3 % Tutkimus 6,501 16,2 % 6,672 15,5 % 7,317 15,9 % 7,600 17,3 % Asiantuntijatehtävät 0,439 1,1 % 0,949 2,2 % 0,674 1,5 % 0,900 2,0 % Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 3,948 9,8 % 4,834 11,2 % 5,213 11,3 % 4,800 10,9 % Muu tutkimustoiminta 0,514 1,3 % 1,022 2,4 % 0,784 1,7 % 0,600 1,4 % Muut asiantuntijatehtävät 2,045 5,1 % 2,176 5,0 % 2,247 4,9 % 2,600 5,9 % Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 1,389 3,4 % 1,636 3,8 % 2,182 4,7 % 1,600 3,6 % Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 40, ,0 % 42, ,0 % 46, ,0 % 44, ,0 % Tutkimus 31,805 79,0 % 33,465 78,0 % 35,244 76,6 % 33,200 75,6 % Asiantuntijatehtävät 8,473 21,0 % 9,460 22,0 % 10,794 23,4 % 10,800 24,4 % Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymista 84 % (38,6 milj. euroa) kohdistui tutkimusohjelmiin (kuvio 1). Suurin tutkimusohjelma oli Huomisen maatila (9,2 milj. euroa). Muuttuva ilmasto ja maatalous (6,2 milj. euroa) oli toiseksi suurin ja Geenivarojen kestävä käyttö (5,9 milj. euroa) kolmanneksi suurin tutkimusohjelma. Kustannusten jakautuminen tutkimusohjelmille v (milj. euroa) Vastuullinen elintarviketalous 0,287 3,622 3,335 Tutkimusohjelma yhteensä Tutkimus Asiantuntijatehtävät Geenivarojen kestävä käyttö 1,172 4,692 5,864 6,170 Muuttuva ilmasto ja maatalous 0,401 5,769 Hyvinvointia ruuasta 0,034 3,704 3,670 Fossiilisesta uusiutuvaan 0,024 2,913 2,889 Mahdollisuuksien maaseutu 0,992 2,935 3,927 Vesistöystävällinen maatalous 0,153 3,248 3,095 Huomisen maatila 1,344 7,825 9,169 Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät, jotka eivät kuulu tutkimusohjelmiin 1,034 6,387 7,421 0,000 1,000 2,000 3,000 4,000 5,000 6,000 7,000 8,000 9,000 10,000 Kuvio 1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien jakautuminen tutkimusohjelmille vuonna Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa henkilötyövuotta kohden, mikä on 5 % enemmän kuin edellisen vuoden toteuma ja vuoden 2009 tavoite. Tutkijahenkilötyövuotta kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa. 15

16 Tämä on 2 % enemmän kuin edellisen vuoden toteuma ja 10 % enemmän kuin vuoden 2009 suunnitelma. Poikkeamien taustalla ovat suunniteltua suuremmat kustannukset ja toisaalta suunniteltua pienempi henkilötyövuosikertymä. Julkaisua kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa. Tämä on 33 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 12 % enemmän kuin vuoden 2009 suunnitelma. Poikkeaman taustalla ovat suunniteltua suuremmat kustannukset ja toisaalta suunnitelmaa pienempi julkaisumäärä. Yhteishankerahoituksen (9,7 milj. euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan (3,4 milj. euroa) tulot tutkijahenkilötyövuotta kohden olivat euroa. Tästä summasta yhteishankerahoituksen osuus oli euroa (suunnitelma: euroa, 2008: euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan euroa (suunnitelma: euroa, 2008: euroa). Vuoden 2009 toteuma oli 12 % vuotta 2008 korkeampi. Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja , euroa tp 2007 tp 2008 tp 2009 ts 2009 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija htv Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Asiakasrahoitteinen toiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä MMM:n asetukseen MTT:n suoritteista perittävistä maksuista. MMM:n ja MTT:n välisen tulossopimuksen tuloksellisuuden tunnuslukuja koskevassa liitteessä arvioitiin MTT:n maksullisen toiminnan tuottoja kertyvän yhteensä 2,410 milj. euroa, josta hintatuetun valiotaimituotannon tuottojen osuus oli 0,220 milj. euroa ja muun maksullisen toiminnan 2,190 milj. euroa. Koko maksullisen toiminnan kannattavuuden arvioitiin olevan ylijäämäinen 0,010 milj. euroa (kustannusvastaavuus 100 %). Valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioon ottaen kokonaiskannattavuuden arvioitiin olevan ylijäämäinen 0,090 milj. euroa. Hintatuetun valiotaimituotannon kannattavuuden arvioitiin hintatuki huomioon ottaen jäävän 0,140 milj. euroa alijäämäiseksi (kustannusvastaavuus 50 %). Sen sijaan muun toiminnan arvioitiin tuottavan ylijäämää 0,230 milj. euroa (kustannusvastaavuus 112 %). MTT:n maksullisen toiminnan tuottoja kertyi 3,380 milj. euroa, joka on 0,970 milj. euroa (+40 %) enemmän kuin vuoden 2009 tulossopimuksessa asetettu tavoite ja 0,525 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2008 toteutuneet tuotot. Hintatuetun valiotaimituotannon toteutuneet tuotot 0,218 milj. euroa olivat lähes tavoitteen ja samalla edellisvuoden kertymän mukaiset. Muun maksullisen toiminnan tuottoja kertyi 3,162 milj. euroa, mikä oli 0,972 milj. euroa (+44 %) enemmän, kuin tulossopimuksessa arvioitiin ja 0,534 milj. euroa (+20 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. 16

17 Maksullinen toiminta jäi 0,081 milj. euroa alijäämäiseksi kustannusvastaavuusprosentin ollessa 98 %. Tulossopimukseen verrattuna kannattavuus heikkeni 0,071 milj. euroa, mutta edelliseen vuoteen verrattuna kannattavuus parani 0,145 milj. euroa (+ 64 %). Hintatuettu valiotaimituotanto jäi vielä alijäämäiseksi 0,111 milj. euroa. Tulossopimuksessa asetettu 50 %:n kustannusvastaavuus kuitenkin nousi 66 %:iin. Muun toiminnan kannattavuus jäi 0,030 milj. euroa ylijäämäiseksi, kustannusvastaavuuden ollessa 101 %. Kokonaisuutena arvioiden MTT:n maksullisen toiminnan kannattavuus on tyydyttävää. Valiotaimituotannon hintatuetun toiminnan laskentaperusteita on kuitenkin syytä edelleen tarkastella, erityisesti tutkimuksen ja valiotaimituotannon toimintojen eriyttämisen kannalta. Maksullisen toiminnan tuloista erityisesti tilaustutkimusten myyntitulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,630 milj. euroa (+ 95 %). Tuloissa on edelleen mukana vuonna 2008 aloitetut MMM:n kolme laajaa tilaustoimeksiantoa. Koestus-, testaus ja tarkastuspalveluista saatavat myyntitulot alentuivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,151 milj. euroa (-18 %) ja puun myyntitulot 0,084 milj. euroa (-82 %). Muiden suoriteryhmien osalta tuloissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Taulukko 6. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 116 % 155 % 160 % 128 % 91 % 97 % 127 % 93 % 98 % 100 % TUNNUSLUVUT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Työpanos (hth) Tulot tulot / työpanos ( / hth) Käyttöjäämä osuus tuloista (%) 40 % 55 % 57 % 51 % 40 % 37 % 51 % 40 % 37 % - käyttöjäämä / työpanos ( / hth) Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) osuus tuloista (%) 14 % 36 % 37 % 22 % -9 % -4 % 22 % -8 % -2 % - ylijäämä / työpanos ( / hth)

18 Taulukko 7. Julkisoikeudellisesti ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet ilman hintatuettuja suoritteita, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ TULOSSOP TUOTOT YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus-% 116 % 155 % 160 % 144 % 103 % 100 % 143 % 104 % 101 % 112 % Taulukko 8. Hintatuettu toiminta, euroa. Laskelman erät / suoritteet Valiotaimituotanto TULOSSOP TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 &:n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 46 % 41 % 66 % 50 % 18

19 Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2009 (3,380 milj. ), 2008 (2,855 milj. ) ja 2007 (3,407 milj. ) Tilaustutkimukset ja - tutkimusaineistot 0,430 0,664 1,294 Koestus-, testaus ja tarkastuspalvelut 0,676 0,676 0,827 Analyysipalvelut Asiantuntija- ja neuvontapalvelut Kiinteistöpalvelut Valiotaimituotanto Muut tilatut erityispalvelut ja -suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Peltoviljelypalvelut Koulutus- ja kurssipalvelut 0,256 0,229 0,259 0,254 0,169 0,236 0,221 0,206 0,200 0,219 0,227 0,201 0,214 0,204 0,214 0,093 0,094 0,079 0,078 0,065 0,073 0,033 0,023 0, Puunmyynti Julkaisumyynti ja tiedonvälityspalvelut Kotieläinten lisääntymispalvelut 0,018 0,102 0,014 0,019 0,019 0,010 0,026 0,023 0,945 0,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 1,200 1,400 Kuvio 2. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin milj Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Pääosa MTT:n tutkimuksesta on yhteisrahoitteista. Yhteisrahoitteinen toiminta on tutkimusta ja asiantuntijatyötä, jonka rahoitusvastuu jakautuu MTT:n ja tutkimusrahoittajien kesken. Hankkeiden käynnistäminen ja suunnittelu edellyttävät, että tutkimus on MTT:n tutkimuslinjausten mukaista ja osaamista kehittävää. Pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa tehdään muiden tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimustulokset ovat kaikkien saatavissa, ja niitä välitetään aktiivisesti, jotta tulokset varmasti hyödynnettäisiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on tuottoina huomioitu suoraan yhteisrahoitteisille tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien hankkeille kohdistetut tuotot. Tukitoimintoihin kohdistetut tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne on otettu kustannuslaskennassa huomioon tukitoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä. 19

20 Taulukossa 9 on esitetty yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosilta sekä taulukossa 10 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot rahoituslähteittäin vuosilta Valtion virastoilta saatu yhteisrahoitus nousi hieman tavoitetta korkeammaksi, mikä johtui etenkin TE-keskusten rahoituksen voimakkaasta kasvusta. EU-rahoituksen osalta tavoitteesta jäätiin hieman. Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus jäi tavoitetta pienemmäksi, johtuen lähinnä Makeran ja kotimaisen yrityssektorin rahoituksista, jotka jäivät erittäin haasteellisia tavoitteita pienemmiksi. Kokonaisuudessaan tavoitteesta jäätiin vain 0,6 milj. euroa (-6 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kääntyivät kuitenkin vahvaan nousuun vuonna 2009 ja olivat 9,7 milj. euroa. Tämä on 1,5 milj. euroa (+18 %) enemmän kuin vuonna Yhteisrahoituksesta 3,7 milj. euroa (38 %) saatiin muilta valtion virastoilta. EU:lta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 0,8 milj. euroa (8 %). Muun valtionhallinnon ulkopuolelta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 5,1 milj. euroa (53 %). Yhteisrahoituksen kasvua vauhditti etenkin TE-keskuksilta saatu rahoitus, joka oli 1,3 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,9 milj. euroa (+237 %). Tähän johtivat sekä vuoden 2008 lopulla että vuoden 2009 aikana varmistuneet useat rahoituspäätökset. Edellisenä vuonna ongelmana oli TE-keskusten rahoituspäätösten viivästyminen, minkä takia monien hankkeiden aloitus viivästyi tai jopa siirtyi kokonaan vuoden 2009 puolelle. Makera rahoitti vuonna 2009 jälleen uusia hankkeita (vuonna 2008 Makera ei myöntänyt lainkaan rahoitusta uusille hankkeille) ja Makeran rahoitus nousikin 1,8 milj. euroon (+0,3 milj. euroa, +23 %). Suomen Akatemian rahoitus 0,5 milj. euroa (+0,2 milj. euroa, +56 %) ja kotimainen yritysrahoitus 1,5 milj. euroa (+0,2 milj. euroa, +18 %) olivat hyvässä kasvussa. Kansainvälinen yhteisrahoitus oli 1,2 milj. euroa (+0,1 milj. euroa, +6 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset olivat 12,1 milj. euroa, 1,6 milj. euroa (+15 %) vuotta 2008 korkeammat. Merkittävin muutos tapahtui henkilöstökustannuksissa, jotka olivat 1,3 milj. euroa (+15 %) vuotta 2008 korkeammat. Myös palvelujen ostoissa, muissa erilliskustannuksissa sekä vuokrissa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Aine-, tarvike- ja tavaraostot olivat edellisvuotta pienemmät. Yhteiskustannukset olivat 19,0 milj. euroa eli 2,2 milj. euroa edellistä vuotta korkeammat. Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 31,1 milj. euroa eli 3,8 milj. euroa (+14 %) vuotta 2008 korkeammat ja 2,3 milj. euroa (-7 %) tavoitetta pienemmät. Kustannusvastaavuus oli 31 %. Se oli tavoitteen mukainen eli yhden prosenttiyksikön edellisvuotta korkeampi. 20