50/035/2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "50/035/2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012"

Transkriptio

1 50/035/2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Tutkimus Asiantuntijatehtävät Yhteistyö Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Innovaatiot Alueellinen toiminta Markkinointi ja viestintä TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Toimitilat TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET...52 MTT:n organisaatio 1

3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Tarve MTT:n osaamiselle oli kasvussa vuonna Globaalit muutokset ja kuluttajien preferenssit korostavat ruoan määrää ja laatua sekä luonnonvarojen käyttöä ja elinympäristöä koskevia tutkimusongelmia. MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa. Vuonna 2012 valmisteltiin fuusiota Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen päätti tammikuussa 2013 asettaa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, jonka tuloksena MTT, Metla sekä RKTL yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi. Luonnonvarakeskuksen perustamista perustellaan sillä, että luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää eri tieteenalojen osaamista yhdistävää tutkimusta ja asiantuntemusta. Asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Fuusiolla halutaan vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä. Toimipaikkaverkosto antaa mahdollisuuden vahvaan alueelliseen vaikuttamiseen. Pidemmällä aikavälillä fuusiolla tavoitellaan myös kustannussäästöjä. Osa MTT:n toiminnasta tapahtuu osana Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (Lynet), jossa em. laitosten lisäksi toimivat Suomen ympäristökeskus, Evira ja Geodeettinen laitos. MTT osallistuu Lynetin kaikkiin tutkimusohjelmiin. MMM:n ja MTT:n välinen tulos- ja palvelusopimus toteutui suunnitellusti. MTT osallistui hallitusohjelman ja hallituksen tutkimuspoliittisten linjauksien sekä MMM:n hallinnonalan vision toteuttamiseen. MTT tuki MMM:n politiikkasektoreiden tavoitteita, joiden joukossa on maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, vesitalouteen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi elinkeinon, neuvonnan ja hallinnon tarpeisiin. Tutkimuksen toimintamallia kehitettiin käynnistämällä viisi tutkimusaluetta: Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, Vihreä talouden mahdollisuudet, Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja, Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista ja Ympäristöystävällinen maatalous. MTT Asiakasratkaisut -yksikkö aloitti toimintansa. Näin tehostetaan kaupallistamisen koordinointia ja markkinointia sekä tarjotaan MTT:n palveluja asiakaslähtöisesti. Julkaisuprofiili kehittyi myönteisesti vuonna 2012: asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkeleiden määrä kasvoi 27 kappaleella. Niitä julkaistiin 215 kpl. Ammattilehti- ja yleislehtiartikkeleiden määrissä ei tapahtunut oleellista muutosta. Verkkopalvelut ovat merkittävä osa MTT:n vaikuttavuutta. Näyttökertoja kirjattiin 28 miljoonaa ja kävijöitä 1,1 miljoonaa. Vuonna 2012 MTT:ssä tehtiin 767 henkilötyövuotta (htv), missä on vähennystä 6 htv. Työtyytyväisyysmittauksen keskiarvo säilyi edellisvuoden tasolla. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä pysyi selvästi alle valtion keskiarvon. Osaamisen johtamista kehitettiin. Teknisen henkilöstön ammatillinen lisäkoulutusohjelma saatiin päätökseen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat kasvuaan ja olivat 18,5 milj. euroa (M ). Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,1 M (+13 %). Vuonna 2008 yhteisrahoitus oli 8,2 M, eli kasvua on 127 %. Tämä kertoo yh- 2

4 täältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyntää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimintakulttuuri on asemoitunut hyvin tutkimuksen rahoitusrakenteen muutoksiin. Toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset näkyvät. Myös kansainvälistymisessä on onnistuttu, mikä taloudellisessa mielessä näkyy EU:lta saadun yhteisrahoituksen määrässä. Vuonna 2012 se oli 2,6 M eli peräti 0,9 M (+51 %) edellisvuotta enemmän. Vuonna 2008 EU-rahoitus oli 0,7 M, eli kasvua on 260 %. Viime vuosina on painotettu kustannusvastaavuuden tärkeyttä ja tukitoimintojen kustannusten sisällyttämistä mahdollisimman laajasti rahoittajille toimitettaviin hankehakemuksiin. Talousluvut osoittavat, että tavoite on tulkittu yhdenmukaisesti. Tapahtunut kehitys on ollut ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 42 %:sta 45 %:iin. Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. Samalla budjettirahoituksen osuus liikevaihdosta on alentunut 70 %:sta vuonna %:iin vuonna Valtion budjettilinjausten johdosta MTT tasapainottaa talouttaan yhteensä 5 M :lla (9 % liikevaihdosta) vuodesta 2011 vuoteen Vuoden 2012 loppuun mennessä talouden tasapainottamistoimenpiteistä toteutettiin noin 40 %. Toimintaa on fokusoitu, kannattavuutta on parannettu, lisätuloja on hankittu ja kustannuksia on leikattu. Kotieläintutkimuksen empiirisen aineiston hankintaa on kehitetty, samoin perunabiotekniikkatutkimuksen toimintamallia. Sisäisten palvelujen tuottamista on tehostettu, meijeristä ja juustonvalmistuksesta sekä mehiläistutkimuksesta on luovuttu ja laboratoriotoiminnan kapasiteettia on mitoitettu uudelleen. MTT:n ulkopuolista rekrytointia on vähennetty, auto- ja matkustuspolitiikkaa on muutettu ja maatalouskoneistuksen määrää on tarkistettu. Tasapainottamisohjelman takaisku on se, että neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilaongelmista eivät ole edenneet. Ongelmana on Jokioisten ylivuokra, toimitilan määrän joustamattomuus ja se, että kiinteistöissä on huomattavan paljon kertynyttä korjaus- ja peruskunnostusvelkaa. MTT:n talous on tasapainossa, mutta tulevien vuosien tasapainon eteen on toimittava. Valtion suoran budjettirahoituksen osuus MTT:n taloudesta on alentunut tasaisesti. Valtion rahalla pidetään yllä tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset tulee ansaita markkinoilta. Lisäksi MTT:n, Metlan ja RKTL:n suunnitteilla olevan fuusion valmisteluun on sidottava budjettirahoitusta vuosina 2013 ja Vaikuttavuus Tutkimus MTT osallistuu hallitusohjelman ja hallituksen tutkimuspoliittisten linjauksien toteuttamiseen. Niiden joukossa keskeisiä ovat ruokaan, luonnonvaroihin, maatalouteen, maaseutuun ja ympäristöön liittyvät tavoitteet. Vuonna 2012 tuettiin hallituksen luomu- ja lähiruoan kehittämistavoitteita. MTT osallistui kansallisen biotalousstrategian laadintaan. Tavoitteena on luoda uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä. Strategia on valmisteltu valtioneuvoston hyväksyttäväksi keväällä MTT osallistuu MMM:n hallinnonalan vision toteuttamiseen, jonka mukaan Suomi on vastuullisesti toimivan ruokaketjun ja kestävän biotalouden kilpailukykyinen edelläkävijä. MTT tukee MMM:n politiikkasektoreiden tavoitteita, joiden joukossa on maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, vesitalouteen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Biotalouden, vihreän kasvun, ruokaekosysteemin, kuluttajalähtöisyyden ja vastuullisuustutkimuksen osaamista sekä ennakointiosaamista kasvatettiin. Yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustettiin kansallinen Luomuinstituutti, joka käynnistyi vuoden 2013 alussa. 3

5 Vuoden 2012 alusta tutkimuksen toimintamallia muutettiin, kun vuodesta 2007 alkaen toteutettujen tutkimusohjelmien toiminta päättyi ja niiden tilalle perustettiin viisi tutkimusaluetta: Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, Vihreän talouden mahdollisuudet, Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja, Ympäristöystävällinen maatalous ja Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista. Tutkimusalueiden päälliköt johtavat kukin alueensa hankevalmistelua tavoitteena ohjata ja fokusoida mm. suuret Tekes-, SA- ja EU-hankkeet MTT:n 2010 strategialinjausten ja tutkimusalojen strategisten tavoitteiden mukaan. Toimintamallin muutoksella tavoiteltiin MTT:n tutkimusyksiköiden välisen synergian tehokasta hyödyntämistä monialaisen tutkimuksen lisäämiseksi. Tutkimusalueet suuntaavat MTT:n tutkimusta strategialinjaustemme mukaisesti ja rakentavat laajoja, monitieteisiä ja vahvasti verkottuneita hankkeita. Jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen voidaan sanoa, että merkittävästi suurempi osa uusista hankehakemuksista on ollut strategisten linjaustemme teemojen mukaisia ja hankekoko ja monialaisuus ovat kasvaneet. Uudet hankkeet ovat pääosin MTT:n yksiköiden ja muiden kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteishankkeita. Vuoden lopulla 55 % koko MTT:n hankekannasta oli tutkimusalueiden strategisia hankkeita ja 45% yksiköiden hankkeita. Uudet valmisteltavat yhteistutkimushankkeet olivat pääosin, lähes 90% MTT:n strategisten tutkimuslinjausten mukaisia. Tavoitteena oli myös lisätä strategisen tutkimuksen koordinaatiota ja johtamista MTT- tasolla ja hankevalmistelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi otettiin vuoden aikana käyttöön Green card -prosessi, joka mahdollistaa hakemusten koordinoinnin MTT-tasolla tutkimusalueiden ja yksiköiden sekä tutkimusjohdon yhteistyöllä. Prosessi lanseerattiin syyskuussa ja käyttökokemusten myötä projektinhallinta järjestelmää on kehitetty joustavuuden lisäämiseksi. Koordinaation käyttöönotto on johtanut MTT:n hankevalmistelun läpinäkyvyyteen niin tutkimusyksiköiden johdon kuin tutkimusjohdonkin kannalta. Vuoden 2010 strategialinjausten mukaisesti tutkimuksen pääteemat olivat: 1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö 3. Ilmastonmuutoksen hillintä maa- ja elintarviketaloudessa 4. Maa- ja elintarviketalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen 5. Hyvinvoinnin edistäminen 6. Maaseudun elinkeinojen paikallis- ja aluetalous 7. Maataloudesta Itämereen ja sisävesistöihin kohdistuvan ravinne- ja torjunta-ainekuormituksen vähentäminen 8. Kasvihuoneteknologian tuotannon edistäminen, energiansäästö sekä teknologian tuotteistamis- ja vientinäkökohdat 9. Geenivarojen ja geneettisen diversiteetin säilyttäminen ja hyödyntäminen sekä genomisen informaation hyödyntäminen 10. Tuotannon kannattavuus ja tuotantoketjun tehokas toiminta, luomututkimus Vuonna 2012 tavoiteltiin 24 nimettyä huipputuotosta: 1. Perunan ja vihannesten laatua ylläpitävä päällyste tuotantovarmuuden, kustannustehokkuuden, varastosäilyvyyden sekä kuljetus- ja käsittelyvaiheiden varmistamiseksi. Toteuma: Toteutui. 2. Hierarkkinen verkostomalli tiedonhallintaan: raaka-ainetuotannon prosessitietojen integrointi sekä raaka-ainetuottajayrityksen sisäisen tuotantoverkoston että elintarvikkeiden jalostusprosessien tiedonhallintaan, tuotteistamis- ja markkinointitietoon sekä edelleen kulutuksen prosessitietoon. Toteuma: Ei toteutunut, siirtyi vuodelle Konditionaalinen Kif3A-hiirimalli hedelmättömyyden tutkimukseen Toteuma: Toteutui. 4

6 4. Genomitietoa käyttävä jalostusarvostelu pohjoismaiselle lypsykarjalle: alkuperäisten mitattujen havaintojen, sukupuutiedon ja genomitiedon yksivaiheinen hyödyntäminen tavallisen kaksivaiheisen genomisen jalostusarvostelun sijaan. Yhdistämällä genomi- ja sukupuutietoa eläinten valinta on entistä taloudellisempaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että arvioidaan myös genomitietoa käyttävän jalostusarvostelun potentiaali lisätä tuottavuutta ja sitä kautta taloudellista hyötyä. Toteuma: Toteutui. 5. Kasvigeenivarojen säilyttäminen ja esittely Jokioisten puistoja hyödyntäen: Jokioisiin rakentuu kävijäystävällinen puistokokonaisuus, joka säilyttää ja esittelee marjojen ja hedelmien geenivaroja. Historialliseen kartanopuistoon valmistuu hoitosuunnitelma. Puistojen esittelyä varten tuotetaan mp3-soittimeen tai puhelimeen ladattavaa opastusmateriaalia. Toteuma: Toteutui. 6. Sammal kasvualustana: sammal on osoittautumassa kasvihuoneviljelyssä ylivoimaiseksi kasvualustaksi kasvuturpeeseen ja kivivillaan verrattuna. Sammal ei aiheuta ympäristörasitusta. Sammalen nostotekniikka on ratkeamassa ja sille haetaan patenttia. Toteuma: Toteutui osittain, tuotekehitys jatkuu vuonna Lannan fraktiointi/hajunpoistojärjestelmä siirtyy teolliseen valmistukseen: useita MTT:n innovaatioita yhdistävän lannan käsittelylaitteiston kaupallistamisesta vastaa Pellon Group. Toteuma: Ensimmäinen sian lietelannan käsittelyyn suunniteltu kaupallisen version demonstraatiolaitteisto on asennettu sikatilalle, biologinen järjestelmä käynnistetty ja tehostettu kiintoaineen erotusautomatiikka toteutettu. Kuitufraktion jatkokäsittely (kompostointi) ja typen erottaminen biologisesti käsitellystä lietteestä vaativat vielä jatkoselvityksiä. 8. Peltobioenergiapotentiaali tulevaisuuden energialiiketoiminnan osana: yleisimpien peltokasvien sivutuotepotentiaalin ja peltoenergiakasvien kasvattamiseen soveltuvan peltoalan määrän määrittely sekä tältä alalta saatavan bioenergiamäärän teoreettinen arviointi. Kohdemaina ovat Suomen lisäksi muut Itämeren rantavaltiot sekä Länsi-Eurooppa, Itä-Euroopan maat ja USA. Toteuma: Toteutui. 9. Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantamisen mahdollisuudet Toteuma: Toteutui, tulosten jalkauttaminen käytäntöön jatkuu. 10. Käytössä olevien kasvi-ilmastomallien kehittäminen Toteuma: Toteutui osittain, työ jatkuu vuonna Mallikehikko Itämeren ja sisävesien suojelun hyötyjen ja kustannusten arviointiin Toteuma: Toteutui. 12. Laaja-alainen panos-tuotoslaskelmiin perustuva mittari elintarviketuotannon ja -markkinoiden kotimaisuus- ja tuontiasteen laskemiseksi. Tulosta voidaan hyödyntää kansallisen huoltovarmuuden tavoitteita ja tasoa mitoitettaessa. Toteuma: Toteutui. 13. Vastuullisen liiketoiminnan konseptikäsikirja, joka on tarkoitettu käytännön oppaaksi elintarvikeketjun yrityksille vastuullisuuden mittaamiseen, kehittämiseen ja vastuullisuuden yhdistämiseen yritysstrategiaan Toteuma: Toteutui. 5

7 14. Yksikkökustannuslaskenta-järjestelmän lanseeraus yritysten ja päättäjien käyttöön Toteuma: Toteutui osittain, laskentaa hyödynnetään jo sisäisissä analyysipalveluissa. Julkistus maaliskuussa Maidontuotannon tuotannonohjausjärjestelmä (Karjakompassi) valmistuu ja tulee markkinoille ProAgrian palveluna. MTT on yhdessä HY:n ja SLU:n kanssa tuottanut tietopohjan tuotteeseen. Toteuma: Toteutui. 16. Uutta tietoa ja opas, miten yrittäjän omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen edistää myös eläinten hyvinvointia. Toteuma: Toteutui. 17. Mallinnustyökaluja kasvintuotannon tautiennusteita varten. Ne sisältyvät ProAgrian WebVisu- ja FarmItVisu-palveluihin. Toteuma: Toteutui. 18. Kuusi alueellista suunnitelmaa Suomen ja Viron rannikkokaupunkien ja niiden jätevesilaitosten mahdollisuuksista tuottaa biojätepohjaista liikennebiokaasua. Konkreettisena tuloksena on lisäksi kuntapäättäjille suunnattu opas. Toteuma: Toteutui. 19. Ohjeistus biokaasulaitoksista peräisin olevien orgaanisten lannoitevalmisteiden parhaista käyttömenetelmistä kasvinravinteena Toteuma: Toteutui. 20. Typpilannoituksen optimointityökalu viljelijän ja neuvonnan käyttöön. Työkalulla voidaan arvioida peltolohkokohtaisesti lannoitusvaste ja taloudellisin lannoitustaso. Työkalu kannustaa viljelijää aktiiviseen ja ympäristön huomioon ottavaan päätöksentekoon lannoitusratkaisuissa sekä toimii neuvonnan apuvälineenä. Toteuma: Toteutui osittain, julkaiseminen MTT:n www-sivuilla siirtyi vuodelle Kehitetty integroitu ekologis-taloudellinen mallikokonaisuus toimintaympäristön muutoksen vaikutusten arviointiin Toteuma: Toteutui osittain, kotieläintuotantomallien integrointi mallikokonaisuuteen on kesken. 22. MTT:n Jokioisten alueen saaminen osaksi FinLTSER-verkostoa. Kansalliseen ja kansainväliseen biodiversiteetti- ja ekologiatutkimuksen tutkimusinfrastruktuuriin integroituminen onnistuu parhaiten lähtemällä mukaan tutkimuspaikkaverkostoon. Tämä edellyttää laajamittaista Jokioisten alueen olemassa olevan ekologisen, biologisen ja sosio-ekonomisen datan dokumentointia ja hyödynnettäväksi saattamista FinLTSER-verkoston sisällä. Toteuma: Ei toteutunut, syynä nykyisten jäsenten haluttomuus verkoston laajentamiseen. 23. Ympäristöä säästävä sikojen ruokinta Toteuma: Toteutui. 6

8 24. Rehuarvotyö Toteuma: Toteutui osittain. Käytännön toteutus jäi odottamaan teknisten ratkaisujen osalta, mutta tuotteistamistyö viedään päätökseen mennessä. Lisäksi toteutui seuraava huipputuotos: 25. Suositus elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi elinkaariarvioinnilla. Suositus on tarkoitettu elintarvikealan yrityksille ja ensisijaisesti Suomen markkinoille suunnattujen tuotteiden ja niiden raaka-aineiden tarkasteluun Asiantuntijatehtävät MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi hallinnon, neuvonnan ja elinkeinon tarpeisiin. MMM:n ja MTT:n välinen palvelusopimus kattoi osan politiikka- ja asiantuntijatuesta. MTT:n tuki myös muille hallinnonaloille oli monipuolista. Vuonna 2012 tuettiin erityisen paljon myös eduskunnan päätöksentekoa. Osa asiantuntijatyöstä toteutui viranomaistehtävinä. Asiantuntijatehtävien merkittävin vaikuttavuus syntyi seuraavissa tehtävissä: MMM:ötä palvelevassa asiantuntija- ja politiikkatuessa MTT tuotti useita erillisselvityksiä ja laskelmia maatalouden kannattavuudesta ja tukivaikutuksista vuosittaiseen tukivalmisteluun sekä EUneuvotteluihin. Maatalouden kokonaislaskennan painotusjärjestelmä uudistettiin. MTT osallistui LFAtukijärjestelmää valmistelevan työryhmän työhön. Eläinten hyvinvointituen valmistelua varten tuotettiin laskelmia. Maatalouden rakennekehitystä ja investointitukitarpeita selvitettiin. MTT osallistui myös Suomen ja EU:n väliseen keskusteluun riskinhallintavälineiden kehittämisestä ja laati ehdotuksen indeksivakuutuksesta. Maatalouden ympäristötuen valmistelu vaati mittavaa panostusta. MTT:n asiantuntijat ovat olleet laajasti mukana uuden ympäristökorvausohjelman valmistelussa, sekä korvaustyöryhmässä että sen alaryhmissä. MTT vastasi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa ja kehitti menetelmiä päästöjen vähentämiseksi peltoviljelyssä ja kotieläintuotannossa. MTT tuotti yhdessä Metlan kanssa MMM:lle lausunnon Euroopan komission nielutiedonannosta ja siihen liittyvästä päätösehdotuksesta. MTT vastasi kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista. MTT seurasi viljelymenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja uusien tulokaslajien esiintymistä maatalousympäristöissä sekä osallistui vieraslajiportaalin kehittämiseen. Eduskunnalle, valtioneuvoston kanslialle ja ministeriöille tuotettiin taustaselvityksiä esimerkiksi EU:n direktiivien tulkinnasta ja toimeenpanosta sekä kansallisen lainsäädännön valmistelusta. MTT valmisteli lukuisia lausuntoja eduskunnan eri valiokunnille ja osallistui valiokuntien kuulemistilaisuuksiin ja toimi jäsenenä tai asiantuntijana kansallisessa neuvottelukunnassa tai työryhmässä. Aihealueita ovat olleet EU:n maatalouspolitiikan uudistus, EU:n rahoituskehys, ympäristötuet, maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikka, kaupan kilpailutilanne ja ruoan hinnanmuodostus, lihantuotannon markkinatilanne, maatalouden riskienhallinta, biopolttoaineet, eläinten hyvinvointi, eläintaudit, elintarviketurvallisuus, GMO, kestävä tuotanto ja kulutus, ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, uusiutuva energia, elintarviketurvallisuus, biotalous, biologinen monimuotoisuus, bioturvallisuus, kasvinsuojelu, geenivarat ja tilastotoimi. MTT osallistui ja tuki seuraavia kansallisia strategioita: kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys, valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ja kansallinen biotalousstrategia. MTT on toiminut jäsenenä valtioneuvoston kanslian asettamassa kansallisessa indikaattoriverkostossa ja ollut mukana ympäristöministeriön asettaman Ilmastopaneelin työskentelyssä. 7

9 MTT osallistui yhdessä Metlan, SYKEn ja RKTL:n kanssa Vihreän kasvun mahdollisuudet -työryhmän Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivalle työryhmälle valmisteleman raportin laadintaan. MTT tuotti monipuolisia, julkisia verkkopalveluja neljässä tuoteperheessä: (1) Taloustohtorin yhdeksässä verkkopalvelussa: Maa- ja puutarhatalous, Turkistalous, Porotalous, FADN standard, FADN advanced, Tuotantosuunta, Maatalouden rakennekehitys, Maatalouden kokonaislaskenta ja Viljatietopankki sekä Taloustohtori-pääsivu, (2) Artturi: Nurmitalouden tuotannon hallintaan, (3) KasperIT: Ajankohtaista tietoa kasvinsuojelusta ja (4) Rehutaulukot: Täsmätietoa kotieläinten ruokintaan. Maatalouden FADN-aineistojen, maa-, puutarha- ja porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistojen sekä rakennekehitysaineistojen pohjalta MTT tuotti lukuisia analyysiraportteja ja tarkasteluja hallinnolle, asiantuntijatyöhön, tutkimukselle ja tiedotusvälineille. MTT osallistui EU:n Inspire-direktiivin toimeenpanoon saattamalla ylläpitämänsä maannostietokannan tietosisältömäärittelyt Inspire-määrittelyjen mukaisiksi. Keskeisiä asiantuntijatyöhön liittyviä MTT:n tuotoksia olivat myös muun muassa raportti Etelä-Suomen kansallisen tuen vaikutusten arvioinnista, raportti CAP-reformiin liittyvästä keskustelusta, tulokset Itämeren suojelun kustannuksista, hyödyistä ja ohjauskeinojen arvioinnista, Luomu 50 -raportti, raportti kansainvälisestä bioenergiakaupasta ja biopolttoainetavoitteiden vaikutuksesta maatalouteen ja viljelyalan käyttöön sekä selvitys Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. MTT osallistui laajasti kansainväliseen asiantuntijatyöhön. MTT toimi mm. Global Research Alliancen (GRA) Agricultural Greenhouse Gas (AGG) -verkoston kansallisena koordinaatiotahona ja osallistui OECD-työhön. MTT osallistui myös MMM:n edustajien kanssa EU:n 7. puiteohjelman SusFood ERA net sisällölliseen valmisteluun ja komiteatyöskentelyyn Yhteistyö Lynet MTT osallistui Lynetin (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) kaikkiin tutkimusohjelmiin: (1) Itämeri, (2) Ilmastonmuutos, (3) Biotalous sekä (4) Kestävä maankäyttö, jonka vetovastuu on MTT:llä. Lisäksi suunniteltiin Ruokajärjestelmän kestävyys -ohjelma, joka käynnistyy alkuvuodesta Lynetin neljässä tutkimusohjelmissa oli vuonna 2012 käynnissä yhteensä 109 hanketta. Hankkeiden tärkeimmät rahoittajat ovat ministeriöt, Suomen Akatemia ja EU-lähteet. Hankkeissa tehtiin tutkimusyhteistyötä laajasti myös muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Eniten hankkeita oli Ilmastonmuutosohjelmassa (48 hanketta). Lynet-laitokset tekivät 43 yhteisjulkaisua, joista vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja oli 33 ja ammatillisia julkaisuja 10. Koulutustilaisuuksia tai kursseja järjestettiin 27, ja niissä oli yhteensä 632 osallistujaa. Lisäksi Lynet järjesti kymmenen seminaaria tai työpajaa. Vuonna 2012 otettiin käyttöön Lynet-laitosten yhteinen avoin aineistopolitiikka, webbipohjainen laboratoriomenetelmätietokanta ja aloitettiin seurantojen kehittämistyö. Verkostossa tapahtuva hyvien käytäntöjen siirtäminen näkyi konkreettisesti mm. samalle alustalle rakennettuina metatietopalveluina ja kansainvälisen hanketuen yhteistyössä. Lynetille laadittiin strategia ja valittiin painospistealueet vuodelle 2013 (tutkimusohjelmat, tutkimusyhteistyö, laboratorioyhteistyö, aineistojen yhteiskäyttö, seurantojen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen). Oulun yhteinen toimitila on synnyttänyt runsaasti yhteistyötä. Muut yhteistyöfoorumit MTT on osakkaana energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:ssä sekä terveys- ja hyvinvointialan SalWe Oy:ssä. Cleenissä osallistuttiin uuden Bioenergiaohjelman valmisteluun. 8

10 Lisäksi MTT on mukana metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän Fimecc Oy:n ohjelmassa Energy and Life Cycle Cost Efficient Machines ( ). MTT toimii myös älykkäiden liikkuvien työkoneiden kehittämistä edistävän FIMA ry:n (Forum for Intelligent Machines) työryhmissä. MTT on perustajajäsenenä (v. 2012) teollisen biotekniikan klusterissa IBC Finland ry (Industrial Biotechnology Cluster), joka kehittää uusia bioteknisiä ratkaisuja ja tuotteita suomalaiselle teollisuudelle yritysten ja tutkimuslaitosten välisten hankkeiden kautta. MTT osallistuu Itämeren maataloutta ja sen ympäristömyötäisyyttä kehittävään verkostoon, jossa on mukana keskeisiä Itämeren alueen tutkimusorganisaatioita, neuvontajärjestöjä ja sidosryhmiä. Verkoston taustalla on useita Baltic Sea Region Programme ohjelmasta rahoitettuja hankkeita (Baltic Compact, Baltic Manure, Baltic Deal, BERAS) koordinoiva hanke Baltic Impulse. MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimus-laitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämis-tarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteen-liittymän UNIFI ry:n suuntaan. MTT osallistui Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikön (Henvi) ylläpitämän ympäristötutkimusverkoston toimintaan. Tavoitteena on Helsingin yliopiston ja luonnonvara-alan tutkimuslaitosten ympäristötutkimuksellisen yhteistyön syventäminen. MTT osallistui Vesistöjen ja valuma-alueiden tutkijakoulun (VALUE, koordinaatio Oulun yliopisto) ja Biologiset vuorovaikutukset -tutkijakoulun (BIOINT, koordinaatio Jyväskylän yliopisto) toimintaan. Tavoitteena on saada MTT:lle entistä osaavampaa tutkijatyövoimaa sekä välittää tuorein tutkimustieto viiveettä jatkoopiskelijoille. MTT osallistui useiden alueellisten verkostojen toimintaan, joissa kehitetään alueellista vaikuttavuutta Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset EU-yhteistyö Vuonna 2012 MTT:ssä oli käynnissä 37 EU-rahoitteista tutkimushanketta (2011: 34), joista koordinoimme kahdeksaa hanketta (2011: 6). Lisäksi MTT oli mukana 15 COST-verkostossa (2011: 14), neljässä ERANETverkostossa, joista kolmessa MMM:n alihankkijana (2011: 3, joista alihankkijana 3) ja neljässä ERANET:n alaisessa hankkeessa (2011: 4). Kuusi EU-hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen (2011: 10), viisi hanketta alkoi (2011: 9) ja 10 hanketta päättyi (2011:5). Seitsemännen puiteohjelman (FP7) KBBE-temaattisen ohjelman FUSIONS, ENVIEVAL sekä OPTIFEL saivat myönteisen rahoituspäätöksen. Seitsemänteen puiteohjelmaan jätettiin yhteensä 13 uutta hakemusta, joista eniten ENVIRONMENT -temaattiseen ohjelmaan, yhteensä 4. Vuoden 2012 lopussa MTT:llä oli valmisteilla noin 30 EU-rahoitteista tutkimushanketta alkuvuoden 2013 hakuihin. MTT haki rahoitusta aiempaa useammasta EU-ohjelmasta. 9

11 Kansainväliset kumppanuudet Vuonna 2012 jatkettiin yhteistyön rakentamista Euroopassa, Kiinassa Venäjällä, Latinalaisessa Amerikassa ja kehitysmaissa. Erityistä vuonna 2012: MTT:llä ja irlantilaisella Teagascilla on lypsykarjan jalostuksen, anaerobisen ruoansulatuksen (biokaasu) ja uusien rehujen kehittämisen aloilta kolme yhteistutkimushanketta. Walsh fellows -tutkijoita on nimitetty em. hankkeisiin, toimintaohjeet on laadittu, ja yhteinen asiantuntijaryhmä on perustettu yhteistyön arviointiin ja tulevien toimien suunnitteluun. Ylijohtajan johtama MTT:n delegaatio vieraili Kiinassa Pekingissä ja Jinanissa. Vierailun kohteina olivat Chinese Academy of Agricultural Sciences (CAAS), Shandong Academy of Agriculture Sciences (SAAS) ja Institute of Zoology of the Chinese Academy of Sciences. Delegaatio tapasi myös Suomen Kiinan suurlähettilään ja vieraili Kiinan maatalousministeriön kansainvälisen taloudellisen yhteistyön keskuksessa. Kiinan vierailun tuloksena MTT ja CAAS allekirjoittivat puitesopimuksen tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä maatalousministeri Han Changfun Suomen vierailun aikana. MTT ja SAAS allekirjoittivat puitesopimuksen kansainvälisestä vaihdosta ja yhteistyöstä johtaja Wang Jinbaon MTT:n vierailun aikana. Lisäksi Institute of Zoology of CAS:n tutkimusjohtajat ja delegaatio Jilin provinssista vierailivat MTT:llä. MTT neuvotteli yhteistyöstä Chilen merkittävän maatalouden ja elintarvikkeiden tutkimusorganisaation INIA:n kanssa. INIA:n johtaja ja kansainvälisten suhteiden johtaja vierailivat MTT:ssä. MTT seurasi ja vaikutti EU:n tutkimuspolitiikka- ja ohjelmaesityksiin. Painopisteenä on ollut valmistautuminen rahoituskauteen Esimerkkejä: Osallistuminen kolmeen uuden SCAR Collaborative Working Group on Agricultural Knowledge and Innovation Systems -työryhmän kokoukseen. Uudella mandaatilla työryhmä antaa asiantuntemuksensa komission tutkimus- ja maatalousosastoille, kun European Innovation Partnership on Agricultural Productivity and Sustainability rakennetaan. Osallistuminen kolmeen FACCE-JPI research and policy mapping kokoukseen, joiden teemoja olivat Adaptation to Climate Change, Assessing and Reducing Trade-offs between food supply, biodiversity and ecosystems services ja Sustainable Food Security under Climate Change. Osallistuminen Animal Task Force -tapahtumiin ja ohjelman suunnitteluun, mm. Resource Efficiency sidosryhmätyöpaja ja kutsuillallinen Brysselissä. Merkittävä osallistuminen SUSFOOD ERA-NET:n strategisen tutkimusohjelman rakentamiseen, mm. Identification of Medium to Long-Term Research Needs -työpajan järjestäminen ja raportointi yhteistyössä ILVO:n kanssa, Ghent. Kehitysyhteistyö MTT:n valmistelema ja koordinoima Länsi- ja Itä-Afrikan FoodAfrica-ohjelma alkoi. Suomen ulkoasianministeriön rahoittamat institutionaalisen yhteistyön hankkeet (IKI) jatkuivat Etiopiassa, Keniassa, Perussa ja Vietnamissa. Uusi IKI-hanke käynnistyi Sambiassa, lisäksi Egyptin IKI-hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi. Uudet IKI-hankkeet: ICI-Sambia, Production of Disease-free Planting Materials for Root and Tuber Species (Cassava, Irish Potato and Sweet Potato) ICI-Egypt, Enhancing development of water use efficient crops & production methods to dry and saline conditions 10

12 Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Hankkeita valmistellaan yhdessä sidosryhmien ja hyödyntäjien kanssa, ja hankkeet kootaan ongelmanratkaisun kannalta riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusaluepäälliköiden vastuulla on varmistaa, että erilliset hankkeet muodostavat yhtenäisen ratkaisukeskeisen kokonaisuuden. MTT:n sisäiset tiedonsiirtotiimi (julkisen tutkimustiedon ja teknologian vaihdon ja siirron kehittämisestä vastaava tiimi) sekä tutkijoista ja asiantuntijoista koostuva tiedonvaihtoverkosto kehittävät tiedonvaihtoa ja neuvontayhteistyötä. Vaikuttavuus: Tiedon käyttäjiä ja soveltajia kytkettiin hankekohtaisesti tutkimuksen suunnitteluun jo tutkimusaiheen määrittelyssä. Hankkeita on toteutettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa; esimerkkeinä bioenergia- ja ravinnekierrätyshankkeet, joita tehdään yhteistyössä alan yritysten ja viranomaisten kanssa, sekä koneautomaation kehittäminen, jota tehdään yhdessä agroteknologiaverkoston kanssa. Runsas osallistuminen asiantuntijana säädöksiä ja elinkeinotukia valmisteleviin hallinnon työryhmiin ja arviointihankkeisiin. Osa tehtävistä on sovittu MMM:n palvelusopimuksessa. Hankkeiden tuloksia on sekä ammattilehtiartikkeleissa että tiedotustilaisuuksissa koottu yksittäisten hankkeiden esittelyn sijasta ratkaisukeskeisiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeiden tuloksia on viety mahdollisuuksien mukaan suunnitteluohjelmistoihin ja verkkopalveluihin. Neuvontayhteistyön osalta MTT ja ProAgria ovat käynnistäneet yhteisen johtoryhmän ohjaaman strategisen prosessin, jonka tavoitteena on tutkimuksen ja neuvonnan yhteinen palvelukehitys. Prosessissa käydään läpi tiedonvaihtoprosessin toimintatapa, ansaintalogiikka, tiedon hankinta ja jakaminen, tietokantayhteistyö, uudet palvelut ja neuvontamateriaalien päivitys, teknologian vaihto, vaikuttaminen ja näkyminen, alueellinen yhteistyö sekä resursointi. Kehitysprosessin teemana ovat biotalous ja uudet palvelut. Vuona 2012 laadittiin yhteistyön tavoitetila ja askelmerkit sekä suunniteltiin pilot-hankkeita. Keskeisin pilot-hanke liittyy MTT:n ja ProAgrian tietokantayhteistyöhön ja siihen liittyvien tiedon keruun, tiedon jalostamisen sekä palveluiden hyödyntämisen prosessien ja pelisääntöjen kehittämiseen. Hankkeessa "Talous- ja reaaliprosessitietovarantoon perustuvien analyysi- ja raportointijärjestelmien kehittäminen maa- ja elintarviketalouden analysointiin" käydään läpi erilaiset tietovarannot ja suunnitellaan konkreettinen yhteistyö- ja kehittämiskokonaisuus. Temaattisia yhteisiä kehittämiskokonaisuuksia on suunniteltu maidontuotannon, puutarhatuotannon ja luomutuotannon osalta pyrkien sovittamaan niitä EU:n valmistelemaan EIP-konseptiin (European Innovation Partner-ship) Innovaatiot MTT Asiakasratkaisut -virtuaaliyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Yksikössä toimivat IPRtoiminnot, tutkimustulosten kaupallistaminen ja tuotteistaminen sekä maksulliset palvelut (sisältäen konsultointipalvelut, testaus- ja tuotekehityspalvelut ja tutkimuspalvelut). Näin tehostetaan kaupallistamisen koordinointia ja markkinointia ja tarjotaan MTT:n palveluja keskitetysti ja asiakaslähtöisesti. Vuonna 2012: Tutkijoiden aktivointia ja koulutusta IPR-asioissa jatkettiin, jotta saadaan seulottua laadukkaita ja kaupallisesti hyödynnettäviä keksintöjä. Tekesin TULI-toiminta jatkui. Tekesiltä saatiin organisaation kaupallistamisprosessien kehittämiseen IKK-rahoitus (Innovaatio Kyvykkyyksien Kehittäminen). Tämän avulla on voitu kehittää toimintaa, luoda verkostoja elinkeinoelämän kanssa ja vahvistaa kansainvälisiä verkostoja. 11

13 Kolmelle tutkimushankkeelle saatiin merkittävä Tekesin rahoitus: Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa. Vaadittavan osana on MTT:n oma tutkimusideoiden kaupallistamisen koordinointi- ja suunnitteluosaaminen Alueellinen toiminta Alueellista toimintaa ohjattiin tutkimusalueuudistuksen sekä alueellisten toimijoiden verkoston myötä tiiviimmäksi osaksi koko organisaation strategista ohjausta ja tutkimuksen suuntaamista. Tiivistyneen yhteistyön myötä alueelliseen toimintaan saatiin MTT:n parasta osaamista. MTT osallistui tulevan EU-rahoituskauden maaseudun kehittämisohjelmien alueelliseen ja kansalliseen valmistelutyöhön. MTT osallistuu maakunnallisten ohjelmien toimeenpanoon, hanketoimintaan sekä uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on, että myös uusien EU-rahoitusohjelmien sisältö tukee maa- ja elintarviketalouden kansallisia kehittämistarpeita. Useita tärkeitä alueellisia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja käynnistettiin yhdessä tärkeiden yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Aluerahoitteinen tutkimus ja kehittäminen jatkuivat merkittävällä rahoitusvolyymillä erityisesti Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnissa. Alueellisten kehittämishankkeiden kustannusvastaavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja hankerahoitusta ohjattiin entistä tehokkaammin vastaamaan myös tutkimusta tukevan toiminnan rahoitustarpeita Markkinointi ja viestintä Markkinointia vahvistettiin laajentamalla ja kouluttamalla markkinointivastaavien verkostoa sekä kehittämällä asiakkuuden hallinnan järjestelmää ja prosessia. Markkinointistrategian jalkauttamista tutkimusalueille jatkettiin uudistamalla verkkosivustoa ja kehittämällä sosiaalisen median palveluita, tuottamalla esittelymateriaalia sekä järjestämällä asiakas- ja sidosryhmätilaisuuksia. Kuvapankin käyttöönotto ja CRMjärjestelmän kehittäminen paransivat tutkijoitten mahdollisuutta tuottaa laadukkaita esittelymateriaaleja sekä hoitaa sidosryhmäyhteistyötä. Asiakaslehti verkkosivustoineen ja uutiskirjeet tukivat sidosryhmäviestintää. MTT:n tiede- ja mediaviestintä on ollut tuloksellista. Järjestetyt tiedotustilaisuudet ja lähetyt tiedotteet poikivat 2060 juttua mediassa. MTT:n tutkijoiden aktiivinen blogikirjoittelu on saanut hyvää palautetta ja neljä kertaa vuodessa koostettu Maaseudun Tulevaisuuden välissä jaettava Maaseudun tiede-liite arvioitiin kyselytutkimuksella maaseutuyrittäjien keskuudessa parhaaksi kanavaksi tavoittaa kohderyhmänsä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Julkaisuja tuotettiin tutkijatyövuotta kohden 5,3 kpl. Tämä ylitti tavoitteen ja oli selkeästi edellisvuoden toteumaa suurempi. Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleja tuotettiin tavoitteen mukaisesti tutkijatyövuotta kohden 0,7 kpl. Ammattilehtiartikkelien ja yleislehtiartikkelien toteumat olivat edellisvuoden tasolla, mutta tavoitteista jäätiin. Sen sijaan muita julkaisuja tuotettiin tavoitetta ja edellisvuotta selvästi enemmän. Asiakkaita palvelevia tuotoksia (tuotokset asiakkaiden päätöksen teon tueksi, uudet tuotteet, 12

14 keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset) tuotettiin tutkijatyövuotta kohden 0,8 kpl, mikä ylittää tavoitteen ja edellisvuoden toteuman (taulukko 1). Taulukko 1. Tuottavuuden tunnuslukuja , kpl/tutkija-htv. tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop Julkaisut yhteensä, josta 5,2 3,5 5,3 5,0 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,6 0,7 0,7 - Ammattilehtiartikkelit 1,6 1,3 1,3 1,7 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,1 0,1 0,3 - Muut julkaisut 2,8 1,5 3,2 2,3 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 0,6 0,7 0,8 0,7 Tulossopimuksessa esitettyjä Tilastokeskuksen tuottavuusindeksejä ei esitetä tilinpäätöksessä. Tämä johtuu siitä, että virasto ei pysty niitä itse laskemaan. Tilastokeskus ei tuottanut kyseistä tilastoa vuoden 2011 tilinpäätöstietojen pohjalta vuonna 2012, joten viimeisimmät tuottavuusindeksiluvut ovat vuoden 2010 tietoihin perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2011 laskemat luvut Toiminnan taloudellisuus Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan MMM:n määrittämien politiikkasektoreiden mukaisesti. Toiminnasta pääosa kohdistuu kolmelle politiikkasektorille: (a) maaseudun kehittäminen, (b) maa- ja puutarhatalous sekä (c) elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus. Politiikkasektoreiden sisällä toiminta on jaettu tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Tämän lisäksi niille tutkimus- ja asiantuntijatehtäville, jotka eivät kohdistu suoraan millekään edellä mainituista politiikkasektoreista, on käytössä seuraavat seurannan tasot: muu tutkimustoiminta, muut asiantuntijatehtävät, tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät. Politiikkasektoreiden lisäksi tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan myös MTT:n tutkimusalueiden kautta. Vuonna 2012 tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus ilman maksullista toimintaa oli 51,919 milj. euroa. Tämä on 2,525 milj. euroa (+5 %) edellisvuotta ja 1,919 milj. euroa (+4 %) vuoden 2012 suunnitelmaa enemmän. Kokonaiskustannuksista 40,996 milj. euroa (79 %) kohdistui tutkimukseen ja 10,923 milj. euroa (21 %) asiantuntijatehtäviin. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuudet olivat suunnitelman mukaiset. Edellisvuoteen verrattuna osuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 1,599 milj. euroa (+4 %) vuotta 2011 ja 1,396 milj. euroa (+4 %) suunnitelmaa suuremmat. Asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli 0,926 milj. euroa (+ 9 %) edellisvuotta ja 0,523 milj. euroa (+5 %) suunnitelmaa suurempi. MTT:n rahoituksen kokonaiskäyttö ja talousarviomenot olivat 4 % edellisvuotta ja 2 % vuoden 2012 suunnitelmaa korkeammat. Tämä näkyi myös tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuna. Tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui suoraan kirjanpidon kautta välittömiä kustannuksia 23,597 milj. euroa (+1,126 milj. euroa, +5 %). Euromääräisesti suurin kasvu välittömien kustannusten osalta tapahtui tutkimukseen ja asiantuntijatehtäville suoraan kirjautuneissa henkilöstökustannuksissa, jotka olivat 18,259 milj. euroa (+0,752 milj. euroa, +4 %). Vastaavasti välilliset yleiskustannukset olivat 28,322 milj. euroa (+1,399 milj. euroa, +5 %). Yleiskustannuksen kasvuun vaikutti erityisesti se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, jotka käsitellään kustannuslaskennassa kustannuksia pienentävänä tekijänä. Erityisesti maataloustukien käyttö jäi edellisvuotta huomattavasti pienemmäksi. Työaikakirjanpidon mukaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui vuonna 2012 tehollisia/välittömiä henkilötyövuosia noin 386, joka on 2 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä on osaltaan seurausta siitä, että MTT:n henkilötyövuosikertymä oli 6 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna

15 Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista 7,019 milj. euroa (13 %) kohdistui maaseudun kehittämiseen, 31,513 milj. euroa (61 %) maa- ja puutarhatalouteen ja 7,328 milj. euroa (14 %) elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Politiikkasektoreille suoraan kohdistumattoman tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuus kustannuksista oli 6,059 milj. euroa (12 %). Euromääräisesti tarkasteltuna maa- ja puutarhatalouden politiikkasektorille kohdistuneiden kustannusten osuus oli selkeästi edellisvuotta ja etenkin vuoden 2012 suunnitelmaa suurempi. Maa- ja puutarhatalouden politiikkasektorille kohdistuvaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin suoraan kohdistettu työpanos kasvoi 5 %, kun vastaavasti muille politiikkasektoreille kohdistuvan tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien työpanos oli edellisvuotta pienempi (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannukset vuosina , milj. euroa (ei sisällä maksullista toimintaa). tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop % % % % Maaseudun kehittäminen 7,563 15,7 % 7,677 15,5 % 7,019 13,5 % 8,100 16,2 % Tutkimus 6,960 14,5 % 7,131 14,4 % 6,383 12,3 % 7,300 14,6 % Asiantuntijatehtävät 0,603 1,3 % 0,546 1,1 % 0,636 1,2 % 0,800 1,6 % Maa- ja puutarhatalous 26,700 55,4 % 28,619 57,9 % 31,513 60,7 % 27,500 55,0 % Tutkimus 21,765 45,2 % 23,525 47,6 % 26,379 50,8 % 22,800 45,6 % Asiantuntijatehtävät 4,935 10,2 % 5,094 10,3 % 5,134 9,9 % 4,700 9,4 % Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 7,990 16,6 % 7,828 15,8 % 7,328 14,1 % 8,800 17,6 % Tutkimus 7,561 15,7 % 7,419 15,0 % 6,724 12,9 % 8,000 16,0 % Asiantuntijatehtävät 0,429 0,9 % 0,409 0,8 % 0,604 1,2 % 0,800 1,6 % Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 5,913 12,3 % 5,270 10,7 % 6,059 11,7 % 5,600 11,2 % Muu tutkimustoiminta 1,188 2,5 % 1,322 2,7 % 1,510 2,9 % 1,500 3,0 % Muut asiantuntijatehtävät 2,621 5,4 % 2,188 4,4 % 2,928 5,7 % 2,500 5,0 % Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 2,104 4,4 % 1,760 3,6 % 1,621 3,1 % 1,600 3,2 % Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 48, ,0 % 49, ,0 % 51, ,0 % 50, ,0 % Tutkimus 37,474 77,8 % 39,397 79,8 % 40,996 78,9 % 39,600 79,2 % Asiantuntijatehtävät 10,692 22,2 % 9,997 20,2 % 10,923 21,1 % 10,400 20,8 % Vuonna 2012 aloitti toimintansa viisi tutkimusaluetta. Tutkimusalueiden kokonaiskustannus oli 32,547 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitus 12,302 milj. euroa (38 %). Tutkimusalueiden kokonaiskustannus muodosti 63 % tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä. Volyymiltään suurin tutkimusalue oli Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, jonka kokonaiskustannukset olivat 8,433 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitus 3,180 milj. euroa (kuvio 1). Tutkimusalueiden kokonaiskustannukset ja ulkopuolinen rahoitus 2012, milj. euroa Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto 3,180 8,433 Kokonaiskustannukset Ulkopuolinen rahoitus Vastuullinen ruokaketju - Hyvinvoiva kuluttaja 4,445 2,191 Ympäristöystävällinen maatalous 2,399 7,290 Vihreän talouden mahdollisuudet 2,344 6,640 Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista 2,188 5,739 Tutkimusalueet yhteensä 12,302 32,547 milj. euroa 0,000 5,000 10,000 15,000 20,000 25,000 30,000 35,000 Kuvio 1. Tutkimusalueiden kustannukset ja ulkopuolinen rahoitus vuonna

16 Vuonna 2012 henkilötyövuotta kohden toteutunut tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa, mikä on 6 % edellisvuotta ja 1 % vuoden 2012 tavoitetta enemmän. Ero edelliseen vuoteen johtuu suuremmasta kokonaiskustannuksesta ja toisaalta pienemmästä henkilötyövuosikertymästä. Ero vuoden 2012 tavoitteeseen johtuu suunniteltua suuremmista kustannuksista, mutta toisaalta henkilötyövuosikertymä jäi suunniteltua suuremmaksi. Tutkijatyövuotta kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusta oli euroa eli 5 % edellisvuotta ja 2 % vuoden 2012 tavoitetta suurempi. Ero johtuu pääasiassa edellisvuotta ja tavoitetta suuremmista toteutuneista kustannuksista. Julkaisua kohden laskettu kokonaiskustannus oli tavoitteen mukaisesti euroa ja 29 % edellisvuotta vähemmän. Ero edellisvuoteen johtuu etenkin huomattavasti kasvaneesta julkaisujen määrästä (+547 kpl). Kokonaiskustannus asiakasta palvelevaa tuotosta kohden oli euroa. Tämä on 10 % edellisvuotta ja 15 % tavoitetta vähemmän. Suurin vaikutus oli edellisvuotta ja tavoitetta suuremmalla tuotosmäärällä. Yhteisrahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuottojen yhteenlaskettu määrä tutkijatyövuotta kohden oli euroa (taulukko 3). Tämä on 11 % edellisvuotta ja vuoden 2012 tavoitetta enemmän, missä näkyy yhteisrahoituksen voimakkaana jatkunut kasvu. Yhteisrahoituksen osuus tutkijahenkilötyövuotta kohden oli euroa (tavoite: euroa, 2011: euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan osuus euroa (tavoite: euroa, 2011: euroa). Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja , euroa. tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija-htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija-htv Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullinen palvelutoiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä MMM:n asetukseen MTT:n suoritteista perittävistä maksuista. Maksullisen toiminnan tuottokertymä oli 3,850 milj. euroa, joka on 0,150 milj. euroa (+4 %) enemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite, mutta 0,137 milj. euroa edellisvuotta vähemmän (-3 %). Maksullisen toiminnan kokonaiskustannusvastaavuus valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioonottaen jäi 0,136 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulossopimuksessa asetetusta kustannusvastaavuustavoitteesta jäätiin selvästi (taulukko 4). 15

17 Taulukko 4. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, euroa. Laskelman erät / suoritteet TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Tulossop Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 132 % 131 % 131 % 100 % 101 % 94 % 101 % 101 % 95 % 99 % Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus ilman hintatuettua toimintaa oli odotetusti positiivinen. Toiminta tuotti ylijäämää 0,104 milj. euroa kustannusvastaavuuden ollessa 103 %. Tulossopimuksen tavoite oli 106 % (taulukko 5). Taulukko 5. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet ilman hintatuettuja suoritteita, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Tulossop TUOTOT YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus-% 132 % 131 % 131 % 106 % 111 % 102 % 106 % 111 % 103 % 106 % Valiotaimituotannon kannattavuus jäi 0,320 milj. euroa alijäämäiseksi ja hintatuki huomioon ottaen 0,240 milj. euroa. Kannattavuusvaatimuksesta jäätiin (taulukko 6). 16

18 Taulukko 6. Hintatuettu toiminta, euroa. Laskelman erät / suoritteet Valiotaimituotanto Tulossop TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 57 % 35 % 43 % 51 % Maksullisen toiminnan suoriteryhmien tuottokertymissä oli suuria vaihteluja. Selkeästi kasvoivat koestus-, testaus ja tarkastuspalveluiden myyntitulot (+ 23 %). Myös puunmyynnin, valiotaimituotannon ja analyysipalvelujen myyntitulot kasvoivat. Sen sijaan varsin merkittävästi laskivat tilaustutkimusten ja tutkimusaineistojen myyntitulot (- 41 %) (kuvio 2). Osaltaan niiden laskuun vaikutti MMM:n monivuotisen hankkeen päättyminen ja yleinen suhdannetilanne. Maksullisen toiminnan hinnoittelujärjestelmän muutoksen yhteydessä hintoja korotettiin merkittävästi. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2012 (3,850 milj. ), 2011 (3,987 milj. ) ja 2010 (4,228 milj. ) Koestus-, testaus ja tarkastuspalvelut 1,094 0,888 0,977 Tilaustutkimukset ja - tutkimusaineistot 0,840 1,435 1,684 Muut tilatut erityispalvelut ja -suoritteet Asiantuntija- ja neuvontapalvelut Valiotaimituotanto Peltoviljelypalvelut Analyysipalvelut Kiinteistöpalvelut Puunmyynti Julkisoikeudelliset suoritteet Konsultointipalvelut Koulutus- ja kurssipalvelut Julkaisumyynti ja tiedonvälityspalvelut Kotieläinten lisääntymispalvelut 0,349 0,296 0,250 0,329 0,375 0,360 0,239 0,182 0,255 0,233 0,234 0,080 0,226 0,209 0,188 0,199 0,183 0,216 0,159 0,037 0,054 0,100 0,085 0,082 0,055 0,000 0,000 0,019 0,053 0,042 0,006 0,010 0,018 0,000 0,000 0, ,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 1,200 1,400 1,600 1,800 milj. Kuvio 2. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin , milj. euroa. 17

19 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteinen toiminta on tutkimusta ja asiantuntijatyötä, jonka rahoitusvastuu jakautuu MTT:n ja tutkimusrahoittajien kesken. Pääosa MTT:n tutkimuksesta on yhteisrahoitteista. Hankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen edellyttävät, että tutkimus on MTT:n linjausten mukaista ja osaamista kehittävää. Pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa tehdään muiden tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimustulokset ovat kaikkien saatavissa, ja niitä välitetään aktiivisesti, jotta tulokset varmasti hyödynnettäisiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on tuottoina huomioitu suoraan yhteisrahoitteisille tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien hankkeille kohdistetut tuotot. Tukitoimintoihin kohdistetut tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne on otettu kustannuslaskennassa huomioon tukitoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat kasvuaan ja olivat 18,515 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2011 oli 2,139 milj. euroa (+13 %) ja vuoden 2012 tavoite ylittyi 2,215 milj. eurolla (+14 %) (taulukko 7). Vuodesta 2008 MTT:n yhteisrahoitus on kasvanut peräti 10,356 milj. euroa (+127 %). Tämä kertoo siitä, että MTT:n osaamiselle on vahva kysyntä. MTT:n toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset ovat alkaneet näkyä viimeisten neljän vuoden aikana. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu näkyi myös kustannusten kasvuna. Kokonaiskustannukset olivat 41,467 milj. euroa ja ne olivat 2,670 milj. euroa (+7 %) edellisvuotta ja 4,967 milj. euroa (+14 %) tavoitetta suuremmat (taulukko 7). Kokonaiskustannuksilla mitattuna yhteisrahoitteisen toiminnan osuus tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä vuonna 2012 oli 80 %, kun edellisvuotena osuus oli 78 %. Kokonaiskustannuksista erilliskustannukset olivat 18,817 milj. euroa eli 1,436 milj. euroa (+8 %) edellisvuotta suuremmat. Kasvua tapahtui kaikissa erilliskustannusten kustannuslajeissa. Euromääräisesti tarkasteltuna eniten erilliskustannuksista kasvoivat välittömät henkilöstökustannukset ja ne olivat 14,497 milj. euroa eli 0,721 milj. euroa (+5 %) edellisvuotta suuremmat. Yleiskustannukset olivat 22,649 milj. euroa eli 1,233 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta suuremmat (taulukko 7). Yleiskustannuksen kasvuun vaikutti mm. se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, jotka käsitellään kustannuslaskennassa kustannuksia pienentävänä tekijänä. Erityisesti maataloustukien käyttö jäi edellisvuotta huomattavasti pienemmäksi. Lisäksi yhteisrahoitteisen toiminnan edellisvuotta suurempi osuus tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä johti siihen, että aiempaa suurempi osuus yleiskustannuksista kohdistui yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille. MTT:ssa on viime vuosina painotettu kustannusvastaavuuden parantamisen tärkeyttä ja tukitoimintojen kustannusten sisällyttämistä mahdollisimman laajasti rahoittajille toimitettaviin hankehakemuksiin. Talousluvut osoittavat, että tämä on tuottanut tulosta. Kehitys on ollut ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 45 %:iin ja omarahoitusosuus laski 55 %:iin. Kustannusvastaavuus oli tavoitteen mukainen ja 3 prosenttiyksikköä edellisvuotta parempi (taulukko 7). Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. 18

20 Taulukko 7. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma , euroa tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Yhteisrahoiteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset pääoman poistot ja korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSVASTAAVUUS/OMARAHOITUSOSUUS - Kustannusvastaavuus/Omarahoitus Omarahoitusosuus-% 63 % 58 % 55 % 55 % - Kustannusvastaavuus-% 37 % 42 % 45 % 45 % Yhteisrahoituksesta 8,212 milj. euroa saatiin muilta valtion virastoilta, mikä oli 0,683 milj. euroa (+9 %) edellisvuotta ja 0,812 milj. euroa (+11 %) tavoitetta enemmän. Suomen Akatemian, Ely-keskusten sekä muun valtion budjettitalouden toteutuneet rahoitukset ylittivät sekä edellisen vuoden toteuman että vuoden 2012 tavoitteet. Muuta valtion budjettitalouden sisältä tullutta rahoista kasvattivat erityisesti useat kehitysyhteistyöhankkeet. Vastaavasti MMM:n sekä Tekesin rahoitukset jäivät edellisvuotta ja vuoden 2012 tavoitetta pienemmiksi (taulukko 8). EU:lta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 2,630 milj. euroa eli peräti 0,884 milj. euroa (+51 %) edellisvuotta ja 1,130 milj. euroa (+75 %) tavoitetta enemmän. Ulkomainen yhteisrahoitus oli yhteensä 2,984 milj. euroa eli kasvua edelliseen vuoteen oli 0,668 milj. euroa (+29 %), mikä on kasvaneen EU-rahoituksen ansiota, sillä ulkomainen yritysrahoitus ja muu ulkomainen rahoitus laskivat edellisvuodesta (taulukko 8). Muun valtion ulkopuolisen yhteisrahoituksen osuus oli 7,274 milj. euroa, mikä oli 0,437 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta ja 0,126 milj. euroa (-2 %) tavoitetta vähemmän. Kotimainen yritysrahoitus toteutui tavoitteen mukaisesti ja oli edellisvuoden tasolla. Makeran rahoitus ylitti selvästi tavoitteen ja oli myös edellisvuotta hieman suurempi. Muu kotimainen rahoitus jäi tavoitteesta, mutta oli selvästi edellisvuotta suurempi. Ulkomainen yritysrahoitus sekä muu ulkomainen rahoitus jäivät edellisvuotta ja tavoitteita pienemmiksi. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot olivat 0,399 milj. euroa ja ne muodostuvat suurimmaksi osaksi MMM:n alv-menomomentille ( ) kirjatuista yhteisrahoituksen alv-tuloutuksista sekä yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille kirjatuista yhteistoiminnan kustannusten korvauksista (taulukko 8). 19

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

70/035/2011. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

70/035/2011. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 70/035/2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 14.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus...2 1.1. Johdon katsaus...2 1.2. Vaikuttavuus...5 1.2.1. Tutkimus...5

Lisätiedot

63/035/2012. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

63/035/2012. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 63/035/2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 9.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 2 1.1. Johdon katsaus... 2 1.2. Vaikuttavuus... 4 1.2.1. Tutkimus...

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

353/02 02 03/2015. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014

353/02 02 03/2015. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014 353/02 02 03/2015 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014 13.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. JOHDON KATSAUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS...

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI Sirpa Thessler Pääsihteeri, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013 Finlandiatalo

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

Dnro 97/035/2007. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006

Dnro 97/035/2007. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006 Dnro 97/035/2007 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006 13.3.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 JOHDON KATSAUS... 3 1.2 VAIKUTTAVUUS... 5 1.3. TOIMINNALLINEN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT

EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto. Mirva Naatula, MTT EU biotalouspaneelin työpajan tulokset ja yhteenveto Mirva Naatula, MTT Työpaja järjestettiin 18.11.2013 Helsingin työpajaan osallistuivat: Sixten Sunabacka, TEM Outi Suomi, Tekes Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1 Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 21.10.2014 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. EU:ssa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot