50/035/2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "50/035/2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012"

Transkriptio

1 50/035/2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Tutkimus Asiantuntijatehtävät Yhteistyö Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Innovaatiot Alueellinen toiminta Markkinointi ja viestintä TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Toimitilat TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja tuotetut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET...52 MTT:n organisaatio 1

3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Tarve MTT:n osaamiselle oli kasvussa vuonna Globaalit muutokset ja kuluttajien preferenssit korostavat ruoan määrää ja laatua sekä luonnonvarojen käyttöä ja elinympäristöä koskevia tutkimusongelmia. MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa. Vuonna 2012 valmisteltiin fuusiota Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen päätti tammikuussa 2013 asettaa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen, jonka tuloksena MTT, Metla sekä RKTL yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi. Luonnonvarakeskuksen perustamista perustellaan sillä, että luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää eri tieteenalojen osaamista yhdistävää tutkimusta ja asiantuntemusta. Asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Fuusiolla halutaan vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä. Toimipaikkaverkosto antaa mahdollisuuden vahvaan alueelliseen vaikuttamiseen. Pidemmällä aikavälillä fuusiolla tavoitellaan myös kustannussäästöjä. Osa MTT:n toiminnasta tapahtuu osana Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (Lynet), jossa em. laitosten lisäksi toimivat Suomen ympäristökeskus, Evira ja Geodeettinen laitos. MTT osallistuu Lynetin kaikkiin tutkimusohjelmiin. MMM:n ja MTT:n välinen tulos- ja palvelusopimus toteutui suunnitellusti. MTT osallistui hallitusohjelman ja hallituksen tutkimuspoliittisten linjauksien sekä MMM:n hallinnonalan vision toteuttamiseen. MTT tuki MMM:n politiikkasektoreiden tavoitteita, joiden joukossa on maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, vesitalouteen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi elinkeinon, neuvonnan ja hallinnon tarpeisiin. Tutkimuksen toimintamallia kehitettiin käynnistämällä viisi tutkimusaluetta: Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, Vihreä talouden mahdollisuudet, Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja, Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista ja Ympäristöystävällinen maatalous. MTT Asiakasratkaisut -yksikkö aloitti toimintansa. Näin tehostetaan kaupallistamisen koordinointia ja markkinointia sekä tarjotaan MTT:n palveluja asiakaslähtöisesti. Julkaisuprofiili kehittyi myönteisesti vuonna 2012: asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkeleiden määrä kasvoi 27 kappaleella. Niitä julkaistiin 215 kpl. Ammattilehti- ja yleislehtiartikkeleiden määrissä ei tapahtunut oleellista muutosta. Verkkopalvelut ovat merkittävä osa MTT:n vaikuttavuutta. Näyttökertoja kirjattiin 28 miljoonaa ja kävijöitä 1,1 miljoonaa. Vuonna 2012 MTT:ssä tehtiin 767 henkilötyövuotta (htv), missä on vähennystä 6 htv. Työtyytyväisyysmittauksen keskiarvo säilyi edellisvuoden tasolla. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä pysyi selvästi alle valtion keskiarvon. Osaamisen johtamista kehitettiin. Teknisen henkilöstön ammatillinen lisäkoulutusohjelma saatiin päätökseen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat kasvuaan ja olivat 18,5 milj. euroa (M ). Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,1 M (+13 %). Vuonna 2008 yhteisrahoitus oli 8,2 M, eli kasvua on 127 %. Tämä kertoo yh- 2

4 täältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyntää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimintakulttuuri on asemoitunut hyvin tutkimuksen rahoitusrakenteen muutoksiin. Toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset näkyvät. Myös kansainvälistymisessä on onnistuttu, mikä taloudellisessa mielessä näkyy EU:lta saadun yhteisrahoituksen määrässä. Vuonna 2012 se oli 2,6 M eli peräti 0,9 M (+51 %) edellisvuotta enemmän. Vuonna 2008 EU-rahoitus oli 0,7 M, eli kasvua on 260 %. Viime vuosina on painotettu kustannusvastaavuuden tärkeyttä ja tukitoimintojen kustannusten sisällyttämistä mahdollisimman laajasti rahoittajille toimitettaviin hankehakemuksiin. Talousluvut osoittavat, että tavoite on tulkittu yhdenmukaisesti. Tapahtunut kehitys on ollut ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 42 %:sta 45 %:iin. Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. Samalla budjettirahoituksen osuus liikevaihdosta on alentunut 70 %:sta vuonna %:iin vuonna Valtion budjettilinjausten johdosta MTT tasapainottaa talouttaan yhteensä 5 M :lla (9 % liikevaihdosta) vuodesta 2011 vuoteen Vuoden 2012 loppuun mennessä talouden tasapainottamistoimenpiteistä toteutettiin noin 40 %. Toimintaa on fokusoitu, kannattavuutta on parannettu, lisätuloja on hankittu ja kustannuksia on leikattu. Kotieläintutkimuksen empiirisen aineiston hankintaa on kehitetty, samoin perunabiotekniikkatutkimuksen toimintamallia. Sisäisten palvelujen tuottamista on tehostettu, meijeristä ja juustonvalmistuksesta sekä mehiläistutkimuksesta on luovuttu ja laboratoriotoiminnan kapasiteettia on mitoitettu uudelleen. MTT:n ulkopuolista rekrytointia on vähennetty, auto- ja matkustuspolitiikkaa on muutettu ja maatalouskoneistuksen määrää on tarkistettu. Tasapainottamisohjelman takaisku on se, että neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilaongelmista eivät ole edenneet. Ongelmana on Jokioisten ylivuokra, toimitilan määrän joustamattomuus ja se, että kiinteistöissä on huomattavan paljon kertynyttä korjaus- ja peruskunnostusvelkaa. MTT:n talous on tasapainossa, mutta tulevien vuosien tasapainon eteen on toimittava. Valtion suoran budjettirahoituksen osuus MTT:n taloudesta on alentunut tasaisesti. Valtion rahalla pidetään yllä tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset tulee ansaita markkinoilta. Lisäksi MTT:n, Metlan ja RKTL:n suunnitteilla olevan fuusion valmisteluun on sidottava budjettirahoitusta vuosina 2013 ja Vaikuttavuus Tutkimus MTT osallistuu hallitusohjelman ja hallituksen tutkimuspoliittisten linjauksien toteuttamiseen. Niiden joukossa keskeisiä ovat ruokaan, luonnonvaroihin, maatalouteen, maaseutuun ja ympäristöön liittyvät tavoitteet. Vuonna 2012 tuettiin hallituksen luomu- ja lähiruoan kehittämistavoitteita. MTT osallistui kansallisen biotalousstrategian laadintaan. Tavoitteena on luoda uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä. Strategia on valmisteltu valtioneuvoston hyväksyttäväksi keväällä MTT osallistuu MMM:n hallinnonalan vision toteuttamiseen, jonka mukaan Suomi on vastuullisesti toimivan ruokaketjun ja kestävän biotalouden kilpailukykyinen edelläkävijä. MTT tukee MMM:n politiikkasektoreiden tavoitteita, joiden joukossa on maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, vesitalouteen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Biotalouden, vihreän kasvun, ruokaekosysteemin, kuluttajalähtöisyyden ja vastuullisuustutkimuksen osaamista sekä ennakointiosaamista kasvatettiin. Yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustettiin kansallinen Luomuinstituutti, joka käynnistyi vuoden 2013 alussa. 3

5 Vuoden 2012 alusta tutkimuksen toimintamallia muutettiin, kun vuodesta 2007 alkaen toteutettujen tutkimusohjelmien toiminta päättyi ja niiden tilalle perustettiin viisi tutkimusaluetta: Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, Vihreän talouden mahdollisuudet, Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja, Ympäristöystävällinen maatalous ja Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista. Tutkimusalueiden päälliköt johtavat kukin alueensa hankevalmistelua tavoitteena ohjata ja fokusoida mm. suuret Tekes-, SA- ja EU-hankkeet MTT:n 2010 strategialinjausten ja tutkimusalojen strategisten tavoitteiden mukaan. Toimintamallin muutoksella tavoiteltiin MTT:n tutkimusyksiköiden välisen synergian tehokasta hyödyntämistä monialaisen tutkimuksen lisäämiseksi. Tutkimusalueet suuntaavat MTT:n tutkimusta strategialinjaustemme mukaisesti ja rakentavat laajoja, monitieteisiä ja vahvasti verkottuneita hankkeita. Jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen voidaan sanoa, että merkittävästi suurempi osa uusista hankehakemuksista on ollut strategisten linjaustemme teemojen mukaisia ja hankekoko ja monialaisuus ovat kasvaneet. Uudet hankkeet ovat pääosin MTT:n yksiköiden ja muiden kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteishankkeita. Vuoden lopulla 55 % koko MTT:n hankekannasta oli tutkimusalueiden strategisia hankkeita ja 45% yksiköiden hankkeita. Uudet valmisteltavat yhteistutkimushankkeet olivat pääosin, lähes 90% MTT:n strategisten tutkimuslinjausten mukaisia. Tavoitteena oli myös lisätä strategisen tutkimuksen koordinaatiota ja johtamista MTT- tasolla ja hankevalmistelun läpinäkyvyyden lisäämiseksi otettiin vuoden aikana käyttöön Green card -prosessi, joka mahdollistaa hakemusten koordinoinnin MTT-tasolla tutkimusalueiden ja yksiköiden sekä tutkimusjohdon yhteistyöllä. Prosessi lanseerattiin syyskuussa ja käyttökokemusten myötä projektinhallinta järjestelmää on kehitetty joustavuuden lisäämiseksi. Koordinaation käyttöönotto on johtanut MTT:n hankevalmistelun läpinäkyvyyteen niin tutkimusyksiköiden johdon kuin tutkimusjohdonkin kannalta. Vuoden 2010 strategialinjausten mukaisesti tutkimuksen pääteemat olivat: 1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö 3. Ilmastonmuutoksen hillintä maa- ja elintarviketaloudessa 4. Maa- ja elintarviketalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen 5. Hyvinvoinnin edistäminen 6. Maaseudun elinkeinojen paikallis- ja aluetalous 7. Maataloudesta Itämereen ja sisävesistöihin kohdistuvan ravinne- ja torjunta-ainekuormituksen vähentäminen 8. Kasvihuoneteknologian tuotannon edistäminen, energiansäästö sekä teknologian tuotteistamis- ja vientinäkökohdat 9. Geenivarojen ja geneettisen diversiteetin säilyttäminen ja hyödyntäminen sekä genomisen informaation hyödyntäminen 10. Tuotannon kannattavuus ja tuotantoketjun tehokas toiminta, luomututkimus Vuonna 2012 tavoiteltiin 24 nimettyä huipputuotosta: 1. Perunan ja vihannesten laatua ylläpitävä päällyste tuotantovarmuuden, kustannustehokkuuden, varastosäilyvyyden sekä kuljetus- ja käsittelyvaiheiden varmistamiseksi. Toteuma: Toteutui. 2. Hierarkkinen verkostomalli tiedonhallintaan: raaka-ainetuotannon prosessitietojen integrointi sekä raaka-ainetuottajayrityksen sisäisen tuotantoverkoston että elintarvikkeiden jalostusprosessien tiedonhallintaan, tuotteistamis- ja markkinointitietoon sekä edelleen kulutuksen prosessitietoon. Toteuma: Ei toteutunut, siirtyi vuodelle Konditionaalinen Kif3A-hiirimalli hedelmättömyyden tutkimukseen Toteuma: Toteutui. 4

6 4. Genomitietoa käyttävä jalostusarvostelu pohjoismaiselle lypsykarjalle: alkuperäisten mitattujen havaintojen, sukupuutiedon ja genomitiedon yksivaiheinen hyödyntäminen tavallisen kaksivaiheisen genomisen jalostusarvostelun sijaan. Yhdistämällä genomi- ja sukupuutietoa eläinten valinta on entistä taloudellisempaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että arvioidaan myös genomitietoa käyttävän jalostusarvostelun potentiaali lisätä tuottavuutta ja sitä kautta taloudellista hyötyä. Toteuma: Toteutui. 5. Kasvigeenivarojen säilyttäminen ja esittely Jokioisten puistoja hyödyntäen: Jokioisiin rakentuu kävijäystävällinen puistokokonaisuus, joka säilyttää ja esittelee marjojen ja hedelmien geenivaroja. Historialliseen kartanopuistoon valmistuu hoitosuunnitelma. Puistojen esittelyä varten tuotetaan mp3-soittimeen tai puhelimeen ladattavaa opastusmateriaalia. Toteuma: Toteutui. 6. Sammal kasvualustana: sammal on osoittautumassa kasvihuoneviljelyssä ylivoimaiseksi kasvualustaksi kasvuturpeeseen ja kivivillaan verrattuna. Sammal ei aiheuta ympäristörasitusta. Sammalen nostotekniikka on ratkeamassa ja sille haetaan patenttia. Toteuma: Toteutui osittain, tuotekehitys jatkuu vuonna Lannan fraktiointi/hajunpoistojärjestelmä siirtyy teolliseen valmistukseen: useita MTT:n innovaatioita yhdistävän lannan käsittelylaitteiston kaupallistamisesta vastaa Pellon Group. Toteuma: Ensimmäinen sian lietelannan käsittelyyn suunniteltu kaupallisen version demonstraatiolaitteisto on asennettu sikatilalle, biologinen järjestelmä käynnistetty ja tehostettu kiintoaineen erotusautomatiikka toteutettu. Kuitufraktion jatkokäsittely (kompostointi) ja typen erottaminen biologisesti käsitellystä lietteestä vaativat vielä jatkoselvityksiä. 8. Peltobioenergiapotentiaali tulevaisuuden energialiiketoiminnan osana: yleisimpien peltokasvien sivutuotepotentiaalin ja peltoenergiakasvien kasvattamiseen soveltuvan peltoalan määrän määrittely sekä tältä alalta saatavan bioenergiamäärän teoreettinen arviointi. Kohdemaina ovat Suomen lisäksi muut Itämeren rantavaltiot sekä Länsi-Eurooppa, Itä-Euroopan maat ja USA. Toteuma: Toteutui. 9. Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantamisen mahdollisuudet Toteuma: Toteutui, tulosten jalkauttaminen käytäntöön jatkuu. 10. Käytössä olevien kasvi-ilmastomallien kehittäminen Toteuma: Toteutui osittain, työ jatkuu vuonna Mallikehikko Itämeren ja sisävesien suojelun hyötyjen ja kustannusten arviointiin Toteuma: Toteutui. 12. Laaja-alainen panos-tuotoslaskelmiin perustuva mittari elintarviketuotannon ja -markkinoiden kotimaisuus- ja tuontiasteen laskemiseksi. Tulosta voidaan hyödyntää kansallisen huoltovarmuuden tavoitteita ja tasoa mitoitettaessa. Toteuma: Toteutui. 13. Vastuullisen liiketoiminnan konseptikäsikirja, joka on tarkoitettu käytännön oppaaksi elintarvikeketjun yrityksille vastuullisuuden mittaamiseen, kehittämiseen ja vastuullisuuden yhdistämiseen yritysstrategiaan Toteuma: Toteutui. 5

7 14. Yksikkökustannuslaskenta-järjestelmän lanseeraus yritysten ja päättäjien käyttöön Toteuma: Toteutui osittain, laskentaa hyödynnetään jo sisäisissä analyysipalveluissa. Julkistus maaliskuussa Maidontuotannon tuotannonohjausjärjestelmä (Karjakompassi) valmistuu ja tulee markkinoille ProAgrian palveluna. MTT on yhdessä HY:n ja SLU:n kanssa tuottanut tietopohjan tuotteeseen. Toteuma: Toteutui. 16. Uutta tietoa ja opas, miten yrittäjän omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen edistää myös eläinten hyvinvointia. Toteuma: Toteutui. 17. Mallinnustyökaluja kasvintuotannon tautiennusteita varten. Ne sisältyvät ProAgrian WebVisu- ja FarmItVisu-palveluihin. Toteuma: Toteutui. 18. Kuusi alueellista suunnitelmaa Suomen ja Viron rannikkokaupunkien ja niiden jätevesilaitosten mahdollisuuksista tuottaa biojätepohjaista liikennebiokaasua. Konkreettisena tuloksena on lisäksi kuntapäättäjille suunnattu opas. Toteuma: Toteutui. 19. Ohjeistus biokaasulaitoksista peräisin olevien orgaanisten lannoitevalmisteiden parhaista käyttömenetelmistä kasvinravinteena Toteuma: Toteutui. 20. Typpilannoituksen optimointityökalu viljelijän ja neuvonnan käyttöön. Työkalulla voidaan arvioida peltolohkokohtaisesti lannoitusvaste ja taloudellisin lannoitustaso. Työkalu kannustaa viljelijää aktiiviseen ja ympäristön huomioon ottavaan päätöksentekoon lannoitusratkaisuissa sekä toimii neuvonnan apuvälineenä. Toteuma: Toteutui osittain, julkaiseminen MTT:n www-sivuilla siirtyi vuodelle Kehitetty integroitu ekologis-taloudellinen mallikokonaisuus toimintaympäristön muutoksen vaikutusten arviointiin Toteuma: Toteutui osittain, kotieläintuotantomallien integrointi mallikokonaisuuteen on kesken. 22. MTT:n Jokioisten alueen saaminen osaksi FinLTSER-verkostoa. Kansalliseen ja kansainväliseen biodiversiteetti- ja ekologiatutkimuksen tutkimusinfrastruktuuriin integroituminen onnistuu parhaiten lähtemällä mukaan tutkimuspaikkaverkostoon. Tämä edellyttää laajamittaista Jokioisten alueen olemassa olevan ekologisen, biologisen ja sosio-ekonomisen datan dokumentointia ja hyödynnettäväksi saattamista FinLTSER-verkoston sisällä. Toteuma: Ei toteutunut, syynä nykyisten jäsenten haluttomuus verkoston laajentamiseen. 23. Ympäristöä säästävä sikojen ruokinta Toteuma: Toteutui. 6

8 24. Rehuarvotyö Toteuma: Toteutui osittain. Käytännön toteutus jäi odottamaan teknisten ratkaisujen osalta, mutta tuotteistamistyö viedään päätökseen mennessä. Lisäksi toteutui seuraava huipputuotos: 25. Suositus elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi elinkaariarvioinnilla. Suositus on tarkoitettu elintarvikealan yrityksille ja ensisijaisesti Suomen markkinoille suunnattujen tuotteiden ja niiden raaka-aineiden tarkasteluun Asiantuntijatehtävät MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi hallinnon, neuvonnan ja elinkeinon tarpeisiin. MMM:n ja MTT:n välinen palvelusopimus kattoi osan politiikka- ja asiantuntijatuesta. MTT:n tuki myös muille hallinnonaloille oli monipuolista. Vuonna 2012 tuettiin erityisen paljon myös eduskunnan päätöksentekoa. Osa asiantuntijatyöstä toteutui viranomaistehtävinä. Asiantuntijatehtävien merkittävin vaikuttavuus syntyi seuraavissa tehtävissä: MMM:ötä palvelevassa asiantuntija- ja politiikkatuessa MTT tuotti useita erillisselvityksiä ja laskelmia maatalouden kannattavuudesta ja tukivaikutuksista vuosittaiseen tukivalmisteluun sekä EUneuvotteluihin. Maatalouden kokonaislaskennan painotusjärjestelmä uudistettiin. MTT osallistui LFAtukijärjestelmää valmistelevan työryhmän työhön. Eläinten hyvinvointituen valmistelua varten tuotettiin laskelmia. Maatalouden rakennekehitystä ja investointitukitarpeita selvitettiin. MTT osallistui myös Suomen ja EU:n väliseen keskusteluun riskinhallintavälineiden kehittämisestä ja laati ehdotuksen indeksivakuutuksesta. Maatalouden ympäristötuen valmistelu vaati mittavaa panostusta. MTT:n asiantuntijat ovat olleet laajasti mukana uuden ympäristökorvausohjelman valmistelussa, sekä korvaustyöryhmässä että sen alaryhmissä. MTT vastasi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa ja kehitti menetelmiä päästöjen vähentämiseksi peltoviljelyssä ja kotieläintuotannossa. MTT tuotti yhdessä Metlan kanssa MMM:lle lausunnon Euroopan komission nielutiedonannosta ja siihen liittyvästä päätösehdotuksesta. MTT vastasi kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista. MTT seurasi viljelymenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja uusien tulokaslajien esiintymistä maatalousympäristöissä sekä osallistui vieraslajiportaalin kehittämiseen. Eduskunnalle, valtioneuvoston kanslialle ja ministeriöille tuotettiin taustaselvityksiä esimerkiksi EU:n direktiivien tulkinnasta ja toimeenpanosta sekä kansallisen lainsäädännön valmistelusta. MTT valmisteli lukuisia lausuntoja eduskunnan eri valiokunnille ja osallistui valiokuntien kuulemistilaisuuksiin ja toimi jäsenenä tai asiantuntijana kansallisessa neuvottelukunnassa tai työryhmässä. Aihealueita ovat olleet EU:n maatalouspolitiikan uudistus, EU:n rahoituskehys, ympäristötuet, maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikka, kaupan kilpailutilanne ja ruoan hinnanmuodostus, lihantuotannon markkinatilanne, maatalouden riskienhallinta, biopolttoaineet, eläinten hyvinvointi, eläintaudit, elintarviketurvallisuus, GMO, kestävä tuotanto ja kulutus, ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, uusiutuva energia, elintarviketurvallisuus, biotalous, biologinen monimuotoisuus, bioturvallisuus, kasvinsuojelu, geenivarat ja tilastotoimi. MTT osallistui ja tuki seuraavia kansallisia strategioita: kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys, valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ja kansallinen biotalousstrategia. MTT on toiminut jäsenenä valtioneuvoston kanslian asettamassa kansallisessa indikaattoriverkostossa ja ollut mukana ympäristöministeriön asettaman Ilmastopaneelin työskentelyssä. 7

9 MTT osallistui yhdessä Metlan, SYKEn ja RKTL:n kanssa Vihreän kasvun mahdollisuudet -työryhmän Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivalle työryhmälle valmisteleman raportin laadintaan. MTT tuotti monipuolisia, julkisia verkkopalveluja neljässä tuoteperheessä: (1) Taloustohtorin yhdeksässä verkkopalvelussa: Maa- ja puutarhatalous, Turkistalous, Porotalous, FADN standard, FADN advanced, Tuotantosuunta, Maatalouden rakennekehitys, Maatalouden kokonaislaskenta ja Viljatietopankki sekä Taloustohtori-pääsivu, (2) Artturi: Nurmitalouden tuotannon hallintaan, (3) KasperIT: Ajankohtaista tietoa kasvinsuojelusta ja (4) Rehutaulukot: Täsmätietoa kotieläinten ruokintaan. Maatalouden FADN-aineistojen, maa-, puutarha- ja porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistojen sekä rakennekehitysaineistojen pohjalta MTT tuotti lukuisia analyysiraportteja ja tarkasteluja hallinnolle, asiantuntijatyöhön, tutkimukselle ja tiedotusvälineille. MTT osallistui EU:n Inspire-direktiivin toimeenpanoon saattamalla ylläpitämänsä maannostietokannan tietosisältömäärittelyt Inspire-määrittelyjen mukaisiksi. Keskeisiä asiantuntijatyöhön liittyviä MTT:n tuotoksia olivat myös muun muassa raportti Etelä-Suomen kansallisen tuen vaikutusten arvioinnista, raportti CAP-reformiin liittyvästä keskustelusta, tulokset Itämeren suojelun kustannuksista, hyödyistä ja ohjauskeinojen arvioinnista, Luomu 50 -raportti, raportti kansainvälisestä bioenergiakaupasta ja biopolttoainetavoitteiden vaikutuksesta maatalouteen ja viljelyalan käyttöön sekä selvitys Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. MTT osallistui laajasti kansainväliseen asiantuntijatyöhön. MTT toimi mm. Global Research Alliancen (GRA) Agricultural Greenhouse Gas (AGG) -verkoston kansallisena koordinaatiotahona ja osallistui OECD-työhön. MTT osallistui myös MMM:n edustajien kanssa EU:n 7. puiteohjelman SusFood ERA net sisällölliseen valmisteluun ja komiteatyöskentelyyn Yhteistyö Lynet MTT osallistui Lynetin (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) kaikkiin tutkimusohjelmiin: (1) Itämeri, (2) Ilmastonmuutos, (3) Biotalous sekä (4) Kestävä maankäyttö, jonka vetovastuu on MTT:llä. Lisäksi suunniteltiin Ruokajärjestelmän kestävyys -ohjelma, joka käynnistyy alkuvuodesta Lynetin neljässä tutkimusohjelmissa oli vuonna 2012 käynnissä yhteensä 109 hanketta. Hankkeiden tärkeimmät rahoittajat ovat ministeriöt, Suomen Akatemia ja EU-lähteet. Hankkeissa tehtiin tutkimusyhteistyötä laajasti myös muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Eniten hankkeita oli Ilmastonmuutosohjelmassa (48 hanketta). Lynet-laitokset tekivät 43 yhteisjulkaisua, joista vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja oli 33 ja ammatillisia julkaisuja 10. Koulutustilaisuuksia tai kursseja järjestettiin 27, ja niissä oli yhteensä 632 osallistujaa. Lisäksi Lynet järjesti kymmenen seminaaria tai työpajaa. Vuonna 2012 otettiin käyttöön Lynet-laitosten yhteinen avoin aineistopolitiikka, webbipohjainen laboratoriomenetelmätietokanta ja aloitettiin seurantojen kehittämistyö. Verkostossa tapahtuva hyvien käytäntöjen siirtäminen näkyi konkreettisesti mm. samalle alustalle rakennettuina metatietopalveluina ja kansainvälisen hanketuen yhteistyössä. Lynetille laadittiin strategia ja valittiin painospistealueet vuodelle 2013 (tutkimusohjelmat, tutkimusyhteistyö, laboratorioyhteistyö, aineistojen yhteiskäyttö, seurantojen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen). Oulun yhteinen toimitila on synnyttänyt runsaasti yhteistyötä. Muut yhteistyöfoorumit MTT on osakkaana energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy:ssä sekä terveys- ja hyvinvointialan SalWe Oy:ssä. Cleenissä osallistuttiin uuden Bioenergiaohjelman valmisteluun. 8

10 Lisäksi MTT on mukana metallituotteet ja koneenrakennus -alan strategisen huippuosaamisen keskittymän Fimecc Oy:n ohjelmassa Energy and Life Cycle Cost Efficient Machines ( ). MTT toimii myös älykkäiden liikkuvien työkoneiden kehittämistä edistävän FIMA ry:n (Forum for Intelligent Machines) työryhmissä. MTT on perustajajäsenenä (v. 2012) teollisen biotekniikan klusterissa IBC Finland ry (Industrial Biotechnology Cluster), joka kehittää uusia bioteknisiä ratkaisuja ja tuotteita suomalaiselle teollisuudelle yritysten ja tutkimuslaitosten välisten hankkeiden kautta. MTT osallistuu Itämeren maataloutta ja sen ympäristömyötäisyyttä kehittävään verkostoon, jossa on mukana keskeisiä Itämeren alueen tutkimusorganisaatioita, neuvontajärjestöjä ja sidosryhmiä. Verkoston taustalla on useita Baltic Sea Region Programme ohjelmasta rahoitettuja hankkeita (Baltic Compact, Baltic Manure, Baltic Deal, BERAS) koordinoiva hanke Baltic Impulse. MTT osallistui tutkimuslaitosten johtajien neuvoston (TUNE) toimintaan. Sen kautta tutkimus-laitokset ovat muodostaneet yhteistä näkemystä tutkimusjärjestelmän keskeisistä kehittämis-tarpeista. TUNE on osoittautunut hyväksi yhteistyöelimeksi myös Suomen yliopistojen yhteen-liittymän UNIFI ry:n suuntaan. MTT osallistui Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikön (Henvi) ylläpitämän ympäristötutkimusverkoston toimintaan. Tavoitteena on Helsingin yliopiston ja luonnonvara-alan tutkimuslaitosten ympäristötutkimuksellisen yhteistyön syventäminen. MTT osallistui Vesistöjen ja valuma-alueiden tutkijakoulun (VALUE, koordinaatio Oulun yliopisto) ja Biologiset vuorovaikutukset -tutkijakoulun (BIOINT, koordinaatio Jyväskylän yliopisto) toimintaan. Tavoitteena on saada MTT:lle entistä osaavampaa tutkijatyövoimaa sekä välittää tuorein tutkimustieto viiveettä jatkoopiskelijoille. MTT osallistui useiden alueellisten verkostojen toimintaan, joissa kehitetään alueellista vaikuttavuutta Uudet ulkomaiset tutkimushankkeet ja yhteistoimintasopimukset EU-yhteistyö Vuonna 2012 MTT:ssä oli käynnissä 37 EU-rahoitteista tutkimushanketta (2011: 34), joista koordinoimme kahdeksaa hanketta (2011: 6). Lisäksi MTT oli mukana 15 COST-verkostossa (2011: 14), neljässä ERANETverkostossa, joista kolmessa MMM:n alihankkijana (2011: 3, joista alihankkijana 3) ja neljässä ERANET:n alaisessa hankkeessa (2011: 4). Kuusi EU-hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen (2011: 10), viisi hanketta alkoi (2011: 9) ja 10 hanketta päättyi (2011:5). Seitsemännen puiteohjelman (FP7) KBBE-temaattisen ohjelman FUSIONS, ENVIEVAL sekä OPTIFEL saivat myönteisen rahoituspäätöksen. Seitsemänteen puiteohjelmaan jätettiin yhteensä 13 uutta hakemusta, joista eniten ENVIRONMENT -temaattiseen ohjelmaan, yhteensä 4. Vuoden 2012 lopussa MTT:llä oli valmisteilla noin 30 EU-rahoitteista tutkimushanketta alkuvuoden 2013 hakuihin. MTT haki rahoitusta aiempaa useammasta EU-ohjelmasta. 9

11 Kansainväliset kumppanuudet Vuonna 2012 jatkettiin yhteistyön rakentamista Euroopassa, Kiinassa Venäjällä, Latinalaisessa Amerikassa ja kehitysmaissa. Erityistä vuonna 2012: MTT:llä ja irlantilaisella Teagascilla on lypsykarjan jalostuksen, anaerobisen ruoansulatuksen (biokaasu) ja uusien rehujen kehittämisen aloilta kolme yhteistutkimushanketta. Walsh fellows -tutkijoita on nimitetty em. hankkeisiin, toimintaohjeet on laadittu, ja yhteinen asiantuntijaryhmä on perustettu yhteistyön arviointiin ja tulevien toimien suunnitteluun. Ylijohtajan johtama MTT:n delegaatio vieraili Kiinassa Pekingissä ja Jinanissa. Vierailun kohteina olivat Chinese Academy of Agricultural Sciences (CAAS), Shandong Academy of Agriculture Sciences (SAAS) ja Institute of Zoology of the Chinese Academy of Sciences. Delegaatio tapasi myös Suomen Kiinan suurlähettilään ja vieraili Kiinan maatalousministeriön kansainvälisen taloudellisen yhteistyön keskuksessa. Kiinan vierailun tuloksena MTT ja CAAS allekirjoittivat puitesopimuksen tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä maatalousministeri Han Changfun Suomen vierailun aikana. MTT ja SAAS allekirjoittivat puitesopimuksen kansainvälisestä vaihdosta ja yhteistyöstä johtaja Wang Jinbaon MTT:n vierailun aikana. Lisäksi Institute of Zoology of CAS:n tutkimusjohtajat ja delegaatio Jilin provinssista vierailivat MTT:llä. MTT neuvotteli yhteistyöstä Chilen merkittävän maatalouden ja elintarvikkeiden tutkimusorganisaation INIA:n kanssa. INIA:n johtaja ja kansainvälisten suhteiden johtaja vierailivat MTT:ssä. MTT seurasi ja vaikutti EU:n tutkimuspolitiikka- ja ohjelmaesityksiin. Painopisteenä on ollut valmistautuminen rahoituskauteen Esimerkkejä: Osallistuminen kolmeen uuden SCAR Collaborative Working Group on Agricultural Knowledge and Innovation Systems -työryhmän kokoukseen. Uudella mandaatilla työryhmä antaa asiantuntemuksensa komission tutkimus- ja maatalousosastoille, kun European Innovation Partnership on Agricultural Productivity and Sustainability rakennetaan. Osallistuminen kolmeen FACCE-JPI research and policy mapping kokoukseen, joiden teemoja olivat Adaptation to Climate Change, Assessing and Reducing Trade-offs between food supply, biodiversity and ecosystems services ja Sustainable Food Security under Climate Change. Osallistuminen Animal Task Force -tapahtumiin ja ohjelman suunnitteluun, mm. Resource Efficiency sidosryhmätyöpaja ja kutsuillallinen Brysselissä. Merkittävä osallistuminen SUSFOOD ERA-NET:n strategisen tutkimusohjelman rakentamiseen, mm. Identification of Medium to Long-Term Research Needs -työpajan järjestäminen ja raportointi yhteistyössä ILVO:n kanssa, Ghent. Kehitysyhteistyö MTT:n valmistelema ja koordinoima Länsi- ja Itä-Afrikan FoodAfrica-ohjelma alkoi. Suomen ulkoasianministeriön rahoittamat institutionaalisen yhteistyön hankkeet (IKI) jatkuivat Etiopiassa, Keniassa, Perussa ja Vietnamissa. Uusi IKI-hanke käynnistyi Sambiassa, lisäksi Egyptin IKI-hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi. Uudet IKI-hankkeet: ICI-Sambia, Production of Disease-free Planting Materials for Root and Tuber Species (Cassava, Irish Potato and Sweet Potato) ICI-Egypt, Enhancing development of water use efficient crops & production methods to dry and saline conditions 10

12 Tiedon ja teknologian vaihto, neuvontayhteistyö Hankkeita valmistellaan yhdessä sidosryhmien ja hyödyntäjien kanssa, ja hankkeet kootaan ongelmanratkaisun kannalta riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusaluepäälliköiden vastuulla on varmistaa, että erilliset hankkeet muodostavat yhtenäisen ratkaisukeskeisen kokonaisuuden. MTT:n sisäiset tiedonsiirtotiimi (julkisen tutkimustiedon ja teknologian vaihdon ja siirron kehittämisestä vastaava tiimi) sekä tutkijoista ja asiantuntijoista koostuva tiedonvaihtoverkosto kehittävät tiedonvaihtoa ja neuvontayhteistyötä. Vaikuttavuus: Tiedon käyttäjiä ja soveltajia kytkettiin hankekohtaisesti tutkimuksen suunnitteluun jo tutkimusaiheen määrittelyssä. Hankkeita on toteutettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa; esimerkkeinä bioenergia- ja ravinnekierrätyshankkeet, joita tehdään yhteistyössä alan yritysten ja viranomaisten kanssa, sekä koneautomaation kehittäminen, jota tehdään yhdessä agroteknologiaverkoston kanssa. Runsas osallistuminen asiantuntijana säädöksiä ja elinkeinotukia valmisteleviin hallinnon työryhmiin ja arviointihankkeisiin. Osa tehtävistä on sovittu MMM:n palvelusopimuksessa. Hankkeiden tuloksia on sekä ammattilehtiartikkeleissa että tiedotustilaisuuksissa koottu yksittäisten hankkeiden esittelyn sijasta ratkaisukeskeisiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeiden tuloksia on viety mahdollisuuksien mukaan suunnitteluohjelmistoihin ja verkkopalveluihin. Neuvontayhteistyön osalta MTT ja ProAgria ovat käynnistäneet yhteisen johtoryhmän ohjaaman strategisen prosessin, jonka tavoitteena on tutkimuksen ja neuvonnan yhteinen palvelukehitys. Prosessissa käydään läpi tiedonvaihtoprosessin toimintatapa, ansaintalogiikka, tiedon hankinta ja jakaminen, tietokantayhteistyö, uudet palvelut ja neuvontamateriaalien päivitys, teknologian vaihto, vaikuttaminen ja näkyminen, alueellinen yhteistyö sekä resursointi. Kehitysprosessin teemana ovat biotalous ja uudet palvelut. Vuona 2012 laadittiin yhteistyön tavoitetila ja askelmerkit sekä suunniteltiin pilot-hankkeita. Keskeisin pilot-hanke liittyy MTT:n ja ProAgrian tietokantayhteistyöhön ja siihen liittyvien tiedon keruun, tiedon jalostamisen sekä palveluiden hyödyntämisen prosessien ja pelisääntöjen kehittämiseen. Hankkeessa "Talous- ja reaaliprosessitietovarantoon perustuvien analyysi- ja raportointijärjestelmien kehittäminen maa- ja elintarviketalouden analysointiin" käydään läpi erilaiset tietovarannot ja suunnitellaan konkreettinen yhteistyö- ja kehittämiskokonaisuus. Temaattisia yhteisiä kehittämiskokonaisuuksia on suunniteltu maidontuotannon, puutarhatuotannon ja luomutuotannon osalta pyrkien sovittamaan niitä EU:n valmistelemaan EIP-konseptiin (European Innovation Partner-ship) Innovaatiot MTT Asiakasratkaisut -virtuaaliyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Yksikössä toimivat IPRtoiminnot, tutkimustulosten kaupallistaminen ja tuotteistaminen sekä maksulliset palvelut (sisältäen konsultointipalvelut, testaus- ja tuotekehityspalvelut ja tutkimuspalvelut). Näin tehostetaan kaupallistamisen koordinointia ja markkinointia ja tarjotaan MTT:n palveluja keskitetysti ja asiakaslähtöisesti. Vuonna 2012: Tutkijoiden aktivointia ja koulutusta IPR-asioissa jatkettiin, jotta saadaan seulottua laadukkaita ja kaupallisesti hyödynnettäviä keksintöjä. Tekesin TULI-toiminta jatkui. Tekesiltä saatiin organisaation kaupallistamisprosessien kehittämiseen IKK-rahoitus (Innovaatio Kyvykkyyksien Kehittäminen). Tämän avulla on voitu kehittää toimintaa, luoda verkostoja elinkeinoelämän kanssa ja vahvistaa kansainvälisiä verkostoja. 11

13 Kolmelle tutkimushankkeelle saatiin merkittävä Tekesin rahoitus: Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa. Vaadittavan osana on MTT:n oma tutkimusideoiden kaupallistamisen koordinointi- ja suunnitteluosaaminen Alueellinen toiminta Alueellista toimintaa ohjattiin tutkimusalueuudistuksen sekä alueellisten toimijoiden verkoston myötä tiiviimmäksi osaksi koko organisaation strategista ohjausta ja tutkimuksen suuntaamista. Tiivistyneen yhteistyön myötä alueelliseen toimintaan saatiin MTT:n parasta osaamista. MTT osallistui tulevan EU-rahoituskauden maaseudun kehittämisohjelmien alueelliseen ja kansalliseen valmistelutyöhön. MTT osallistuu maakunnallisten ohjelmien toimeenpanoon, hanketoimintaan sekä uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on, että myös uusien EU-rahoitusohjelmien sisältö tukee maa- ja elintarviketalouden kansallisia kehittämistarpeita. Useita tärkeitä alueellisia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja käynnistettiin yhdessä tärkeiden yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Aluerahoitteinen tutkimus ja kehittäminen jatkuivat merkittävällä rahoitusvolyymillä erityisesti Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnissa. Alueellisten kehittämishankkeiden kustannusvastaavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja hankerahoitusta ohjattiin entistä tehokkaammin vastaamaan myös tutkimusta tukevan toiminnan rahoitustarpeita Markkinointi ja viestintä Markkinointia vahvistettiin laajentamalla ja kouluttamalla markkinointivastaavien verkostoa sekä kehittämällä asiakkuuden hallinnan järjestelmää ja prosessia. Markkinointistrategian jalkauttamista tutkimusalueille jatkettiin uudistamalla verkkosivustoa ja kehittämällä sosiaalisen median palveluita, tuottamalla esittelymateriaalia sekä järjestämällä asiakas- ja sidosryhmätilaisuuksia. Kuvapankin käyttöönotto ja CRMjärjestelmän kehittäminen paransivat tutkijoitten mahdollisuutta tuottaa laadukkaita esittelymateriaaleja sekä hoitaa sidosryhmäyhteistyötä. Asiakaslehti verkkosivustoineen ja uutiskirjeet tukivat sidosryhmäviestintää. MTT:n tiede- ja mediaviestintä on ollut tuloksellista. Järjestetyt tiedotustilaisuudet ja lähetyt tiedotteet poikivat 2060 juttua mediassa. MTT:n tutkijoiden aktiivinen blogikirjoittelu on saanut hyvää palautetta ja neljä kertaa vuodessa koostettu Maaseudun Tulevaisuuden välissä jaettava Maaseudun tiede-liite arvioitiin kyselytutkimuksella maaseutuyrittäjien keskuudessa parhaaksi kanavaksi tavoittaa kohderyhmänsä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Julkaisuja tuotettiin tutkijatyövuotta kohden 5,3 kpl. Tämä ylitti tavoitteen ja oli selkeästi edellisvuoden toteumaa suurempi. Asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleja tuotettiin tavoitteen mukaisesti tutkijatyövuotta kohden 0,7 kpl. Ammattilehtiartikkelien ja yleislehtiartikkelien toteumat olivat edellisvuoden tasolla, mutta tavoitteista jäätiin. Sen sijaan muita julkaisuja tuotettiin tavoitetta ja edellisvuotta selvästi enemmän. Asiakkaita palvelevia tuotoksia (tuotokset asiakkaiden päätöksen teon tueksi, uudet tuotteet, 12

14 keksintöilmoitukset ja patentit, analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset) tuotettiin tutkijatyövuotta kohden 0,8 kpl, mikä ylittää tavoitteen ja edellisvuoden toteuman (taulukko 1). Taulukko 1. Tuottavuuden tunnuslukuja , kpl/tutkija-htv. tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop Julkaisut yhteensä, josta 5,2 3,5 5,3 5,0 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,6 0,7 0,7 - Ammattilehtiartikkelit 1,6 1,3 1,3 1,7 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,1 0,1 0,3 - Muut julkaisut 2,8 1,5 3,2 2,3 Asiakkaitapalvelevat tuotokset 0,6 0,7 0,8 0,7 Tulossopimuksessa esitettyjä Tilastokeskuksen tuottavuusindeksejä ei esitetä tilinpäätöksessä. Tämä johtuu siitä, että virasto ei pysty niitä itse laskemaan. Tilastokeskus ei tuottanut kyseistä tilastoa vuoden 2011 tilinpäätöstietojen pohjalta vuonna 2012, joten viimeisimmät tuottavuusindeksiluvut ovat vuoden 2010 tietoihin perustuvat Tilastokeskuksen vuonna 2011 laskemat luvut Toiminnan taloudellisuus Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan MMM:n määrittämien politiikkasektoreiden mukaisesti. Toiminnasta pääosa kohdistuu kolmelle politiikkasektorille: (a) maaseudun kehittäminen, (b) maa- ja puutarhatalous sekä (c) elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus. Politiikkasektoreiden sisällä toiminta on jaettu tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Tämän lisäksi niille tutkimus- ja asiantuntijatehtäville, jotka eivät kohdistu suoraan millekään edellä mainituista politiikkasektoreista, on käytössä seuraavat seurannan tasot: muu tutkimustoiminta, muut asiantuntijatehtävät, tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät. Politiikkasektoreiden lisäksi tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia seurataan myös MTT:n tutkimusalueiden kautta. Vuonna 2012 tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus ilman maksullista toimintaa oli 51,919 milj. euroa. Tämä on 2,525 milj. euroa (+5 %) edellisvuotta ja 1,919 milj. euroa (+4 %) vuoden 2012 suunnitelmaa enemmän. Kokonaiskustannuksista 40,996 milj. euroa (79 %) kohdistui tutkimukseen ja 10,923 milj. euroa (21 %) asiantuntijatehtäviin. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuudet olivat suunnitelman mukaiset. Edellisvuoteen verrattuna osuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 1,599 milj. euroa (+4 %) vuotta 2011 ja 1,396 milj. euroa (+4 %) suunnitelmaa suuremmat. Asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli 0,926 milj. euroa (+ 9 %) edellisvuotta ja 0,523 milj. euroa (+5 %) suunnitelmaa suurempi. MTT:n rahoituksen kokonaiskäyttö ja talousarviomenot olivat 4 % edellisvuotta ja 2 % vuoden 2012 suunnitelmaa korkeammat. Tämä näkyi myös tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusten kasvuna. Tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui suoraan kirjanpidon kautta välittömiä kustannuksia 23,597 milj. euroa (+1,126 milj. euroa, +5 %). Euromääräisesti suurin kasvu välittömien kustannusten osalta tapahtui tutkimukseen ja asiantuntijatehtäville suoraan kirjautuneissa henkilöstökustannuksissa, jotka olivat 18,259 milj. euroa (+0,752 milj. euroa, +4 %). Vastaavasti välilliset yleiskustannukset olivat 28,322 milj. euroa (+1,399 milj. euroa, +5 %). Yleiskustannuksen kasvuun vaikutti erityisesti se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, jotka käsitellään kustannuslaskennassa kustannuksia pienentävänä tekijänä. Erityisesti maataloustukien käyttö jäi edellisvuotta huomattavasti pienemmäksi. Työaikakirjanpidon mukaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin kohdistui vuonna 2012 tehollisia/välittömiä henkilötyövuosia noin 386, joka on 2 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä on osaltaan seurausta siitä, että MTT:n henkilötyövuosikertymä oli 6 henkilötyövuotta pienempi kuin vuonna

15 Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannuksista 7,019 milj. euroa (13 %) kohdistui maaseudun kehittämiseen, 31,513 milj. euroa (61 %) maa- ja puutarhatalouteen ja 7,328 milj. euroa (14 %) elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen. Politiikkasektoreille suoraan kohdistumattoman tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien osuus kustannuksista oli 6,059 milj. euroa (12 %). Euromääräisesti tarkasteltuna maa- ja puutarhatalouden politiikkasektorille kohdistuneiden kustannusten osuus oli selkeästi edellisvuotta ja etenkin vuoden 2012 suunnitelmaa suurempi. Maa- ja puutarhatalouden politiikkasektorille kohdistuvaan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin suoraan kohdistettu työpanos kasvoi 5 %, kun vastaavasti muille politiikkasektoreille kohdistuvan tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien työpanos oli edellisvuotta pienempi (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannukset vuosina , milj. euroa (ei sisällä maksullista toimintaa). tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop % % % % Maaseudun kehittäminen 7,563 15,7 % 7,677 15,5 % 7,019 13,5 % 8,100 16,2 % Tutkimus 6,960 14,5 % 7,131 14,4 % 6,383 12,3 % 7,300 14,6 % Asiantuntijatehtävät 0,603 1,3 % 0,546 1,1 % 0,636 1,2 % 0,800 1,6 % Maa- ja puutarhatalous 26,700 55,4 % 28,619 57,9 % 31,513 60,7 % 27,500 55,0 % Tutkimus 21,765 45,2 % 23,525 47,6 % 26,379 50,8 % 22,800 45,6 % Asiantuntijatehtävät 4,935 10,2 % 5,094 10,3 % 5,134 9,9 % 4,700 9,4 % Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 7,990 16,6 % 7,828 15,8 % 7,328 14,1 % 8,800 17,6 % Tutkimus 7,561 15,7 % 7,419 15,0 % 6,724 12,9 % 8,000 16,0 % Asiantuntijatehtävät 0,429 0,9 % 0,409 0,8 % 0,604 1,2 % 0,800 1,6 % Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 5,913 12,3 % 5,270 10,7 % 6,059 11,7 % 5,600 11,2 % Muu tutkimustoiminta 1,188 2,5 % 1,322 2,7 % 1,510 2,9 % 1,500 3,0 % Muut asiantuntijatehtävät 2,621 5,4 % 2,188 4,4 % 2,928 5,7 % 2,500 5,0 % Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 2,104 4,4 % 1,760 3,6 % 1,621 3,1 % 1,600 3,2 % Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 48, ,0 % 49, ,0 % 51, ,0 % 50, ,0 % Tutkimus 37,474 77,8 % 39,397 79,8 % 40,996 78,9 % 39,600 79,2 % Asiantuntijatehtävät 10,692 22,2 % 9,997 20,2 % 10,923 21,1 % 10,400 20,8 % Vuonna 2012 aloitti toimintansa viisi tutkimusaluetta. Tutkimusalueiden kokonaiskustannus oli 32,547 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitus 12,302 milj. euroa (38 %). Tutkimusalueiden kokonaiskustannus muodosti 63 % tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä. Volyymiltään suurin tutkimusalue oli Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto, jonka kokonaiskustannukset olivat 8,433 milj. euroa ja ulkopuolinen rahoitus 3,180 milj. euroa (kuvio 1). Tutkimusalueiden kokonaiskustannukset ja ulkopuolinen rahoitus 2012, milj. euroa Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto 3,180 8,433 Kokonaiskustannukset Ulkopuolinen rahoitus Vastuullinen ruokaketju - Hyvinvoiva kuluttaja 4,445 2,191 Ympäristöystävällinen maatalous 2,399 7,290 Vihreän talouden mahdollisuudet 2,344 6,640 Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista 2,188 5,739 Tutkimusalueet yhteensä 12,302 32,547 milj. euroa 0,000 5,000 10,000 15,000 20,000 25,000 30,000 35,000 Kuvio 1. Tutkimusalueiden kustannukset ja ulkopuolinen rahoitus vuonna

16 Vuonna 2012 henkilötyövuotta kohden toteutunut tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannus oli euroa, mikä on 6 % edellisvuotta ja 1 % vuoden 2012 tavoitetta enemmän. Ero edelliseen vuoteen johtuu suuremmasta kokonaiskustannuksesta ja toisaalta pienemmästä henkilötyövuosikertymästä. Ero vuoden 2012 tavoitteeseen johtuu suunniteltua suuremmista kustannuksista, mutta toisaalta henkilötyövuosikertymä jäi suunniteltua suuremmaksi. Tutkijatyövuotta kohden laskettu tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kustannusta oli euroa eli 5 % edellisvuotta ja 2 % vuoden 2012 tavoitetta suurempi. Ero johtuu pääasiassa edellisvuotta ja tavoitetta suuremmista toteutuneista kustannuksista. Julkaisua kohden laskettu kokonaiskustannus oli tavoitteen mukaisesti euroa ja 29 % edellisvuotta vähemmän. Ero edellisvuoteen johtuu etenkin huomattavasti kasvaneesta julkaisujen määrästä (+547 kpl). Kokonaiskustannus asiakasta palvelevaa tuotosta kohden oli euroa. Tämä on 10 % edellisvuotta ja 15 % tavoitetta vähemmän. Suurin vaikutus oli edellisvuotta ja tavoitetta suuremmalla tuotosmäärällä. Yhteisrahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuottojen yhteenlaskettu määrä tutkijatyövuotta kohden oli euroa (taulukko 3). Tämä on 11 % edellisvuotta ja vuoden 2012 tavoitetta enemmän, missä näkyy yhteisrahoituksen voimakkaana jatkunut kasvu. Yhteisrahoituksen osuus tutkijahenkilötyövuotta kohden oli euroa (tavoite: euroa, 2011: euroa) ja maksullisen palvelutoiminnan osuus euroa (tavoite: euroa, 2011: euroa). Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja , euroa. tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / tutkija-htv Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / julkaisu Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset / Asiakkaita palvelevat tuotokset Yhteishankerahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkija-htv Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullinen palvelutoiminta perustuu valtion maksuperustelakiin ja -asetukseen sekä MMM:n asetukseen MTT:n suoritteista perittävistä maksuista. Maksullisen toiminnan tuottokertymä oli 3,850 milj. euroa, joka on 0,150 milj. euroa (+4 %) enemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite, mutta 0,137 milj. euroa edellisvuotta vähemmän (-3 %). Maksullisen toiminnan kokonaiskustannusvastaavuus valiotaimituotannon 0,080 milj. euron hintatuki huomioonottaen jäi 0,136 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulossopimuksessa asetetusta kustannusvastaavuustavoitteesta jäätiin selvästi (taulukko 4). 15

17 Taulukko 4. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet, euroa. Laskelman erät / suoritteet TUOTOT Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Tulossop Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTAT. JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 132 % 131 % 131 % 100 % 101 % 94 % 101 % 101 % 95 % 99 % Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus ilman hintatuettua toimintaa oli odotetusti positiivinen. Toiminta tuotti ylijäämää 0,104 milj. euroa kustannusvastaavuuden ollessa 103 %. Tulossopimuksen tavoite oli 106 % (taulukko 5). Taulukko 5. Julkisoikeudelliset ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet ilman hintatuettuja suoritteita, euroa. Laskelman erät / suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Liiketaloudelliset suoritteet YHTEENSÄ Tulossop TUOTOT YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuus-% 132 % 131 % 131 % 106 % 111 % 102 % 106 % 111 % 103 % 106 % Valiotaimituotannon kannattavuus jäi 0,320 milj. euroa alijäämäiseksi ja hintatuki huomioon ottaen 0,240 milj. euroa. Kannattavuusvaatimuksesta jäätiin (taulukko 6). 16

18 Taulukko 6. Hintatuettu toiminta, euroa. Laskelman erät / suoritteet Valiotaimituotanto Tulossop TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus-% 57 % 35 % 43 % 51 % Maksullisen toiminnan suoriteryhmien tuottokertymissä oli suuria vaihteluja. Selkeästi kasvoivat koestus-, testaus ja tarkastuspalveluiden myyntitulot (+ 23 %). Myös puunmyynnin, valiotaimituotannon ja analyysipalvelujen myyntitulot kasvoivat. Sen sijaan varsin merkittävästi laskivat tilaustutkimusten ja tutkimusaineistojen myyntitulot (- 41 %) (kuvio 2). Osaltaan niiden laskuun vaikutti MMM:n monivuotisen hankkeen päättyminen ja yleinen suhdannetilanne. Maksullisen toiminnan hinnoittelujärjestelmän muutoksen yhteydessä hintoja korotettiin merkittävästi. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin 2012 (3,850 milj. ), 2011 (3,987 milj. ) ja 2010 (4,228 milj. ) Koestus-, testaus ja tarkastuspalvelut 1,094 0,888 0,977 Tilaustutkimukset ja - tutkimusaineistot 0,840 1,435 1,684 Muut tilatut erityispalvelut ja -suoritteet Asiantuntija- ja neuvontapalvelut Valiotaimituotanto Peltoviljelypalvelut Analyysipalvelut Kiinteistöpalvelut Puunmyynti Julkisoikeudelliset suoritteet Konsultointipalvelut Koulutus- ja kurssipalvelut Julkaisumyynti ja tiedonvälityspalvelut Kotieläinten lisääntymispalvelut 0,349 0,296 0,250 0,329 0,375 0,360 0,239 0,182 0,255 0,233 0,234 0,080 0,226 0,209 0,188 0,199 0,183 0,216 0,159 0,037 0,054 0,100 0,085 0,082 0,055 0,000 0,000 0,019 0,053 0,042 0,006 0,010 0,018 0,000 0,000 0, ,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 1,200 1,400 1,600 1,800 milj. Kuvio 2. Maksullisen toiminnan tulot suoriteryhmittäin , milj. euroa. 17

19 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteinen toiminta on tutkimusta ja asiantuntijatyötä, jonka rahoitusvastuu jakautuu MTT:n ja tutkimusrahoittajien kesken. Pääosa MTT:n tutkimuksesta on yhteisrahoitteista. Hankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen edellyttävät, että tutkimus on MTT:n linjausten mukaista ja osaamista kehittävää. Pääsääntöisesti yhteisrahoitteista toimintaa tehdään muiden tutkimusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Tutkimustulokset ovat kaikkien saatavissa, ja niitä välitetään aktiivisesti, jotta tulokset varmasti hyödynnettäisiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on tuottoina huomioitu suoraan yhteisrahoitteisille tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien hankkeille kohdistetut tuotot. Tukitoimintoihin kohdistetut tuotot eivät näy laskelmassa tuottoina, vaan ne on otettu kustannuslaskennassa huomioon tukitoimintojen kustannuksia pienentävänä tekijänä. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jatkoivat kasvuaan ja olivat 18,515 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2011 oli 2,139 milj. euroa (+13 %) ja vuoden 2012 tavoite ylittyi 2,215 milj. eurolla (+14 %) (taulukko 7). Vuodesta 2008 MTT:n yhteisrahoitus on kasvanut peräti 10,356 milj. euroa (+127 %). Tämä kertoo siitä, että MTT:n osaamiselle on vahva kysyntä. MTT:n toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset ovat alkaneet näkyä viimeisten neljän vuoden aikana. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu näkyi myös kustannusten kasvuna. Kokonaiskustannukset olivat 41,467 milj. euroa ja ne olivat 2,670 milj. euroa (+7 %) edellisvuotta ja 4,967 milj. euroa (+14 %) tavoitetta suuremmat (taulukko 7). Kokonaiskustannuksilla mitattuna yhteisrahoitteisen toiminnan osuus tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä vuonna 2012 oli 80 %, kun edellisvuotena osuus oli 78 %. Kokonaiskustannuksista erilliskustannukset olivat 18,817 milj. euroa eli 1,436 milj. euroa (+8 %) edellisvuotta suuremmat. Kasvua tapahtui kaikissa erilliskustannusten kustannuslajeissa. Euromääräisesti tarkasteltuna eniten erilliskustannuksista kasvoivat välittömät henkilöstökustannukset ja ne olivat 14,497 milj. euroa eli 0,721 milj. euroa (+5 %) edellisvuotta suuremmat. Yleiskustannukset olivat 22,649 milj. euroa eli 1,233 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta suuremmat (taulukko 7). Yleiskustannuksen kasvuun vaikutti mm. se, että tukitoimintoihin kohdistui aiempaa vähemmän tuloja, jotka käsitellään kustannuslaskennassa kustannuksia pienentävänä tekijänä. Erityisesti maataloustukien käyttö jäi edellisvuotta huomattavasti pienemmäksi. Lisäksi yhteisrahoitteisen toiminnan edellisvuotta suurempi osuus tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien kokonaisvolyymistä johti siihen, että aiempaa suurempi osuus yleiskustannuksista kohdistui yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille. MTT:ssa on viime vuosina painotettu kustannusvastaavuuden parantamisen tärkeyttä ja tukitoimintojen kustannusten sisällyttämistä mahdollisimman laajasti rahoittajille toimitettaviin hankehakemuksiin. Talousluvut osoittavat, että tämä on tuottanut tulosta. Kehitys on ollut ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 45 %:iin ja omarahoitusosuus laski 55 %:iin. Kustannusvastaavuus oli tavoitteen mukainen ja 3 prosenttiyksikköä edellisvuotta parempi (taulukko 7). Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. 18

20 Taulukko 7. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma , euroa tp 2010 tp 2011 tp 2012 tulossop TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Yhteisrahoiteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset pääoman poistot ja korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSVASTAAVUUS/OMARAHOITUSOSUUS - Kustannusvastaavuus/Omarahoitus Omarahoitusosuus-% 63 % 58 % 55 % 55 % - Kustannusvastaavuus-% 37 % 42 % 45 % 45 % Yhteisrahoituksesta 8,212 milj. euroa saatiin muilta valtion virastoilta, mikä oli 0,683 milj. euroa (+9 %) edellisvuotta ja 0,812 milj. euroa (+11 %) tavoitetta enemmän. Suomen Akatemian, Ely-keskusten sekä muun valtion budjettitalouden toteutuneet rahoitukset ylittivät sekä edellisen vuoden toteuman että vuoden 2012 tavoitteet. Muuta valtion budjettitalouden sisältä tullutta rahoista kasvattivat erityisesti useat kehitysyhteistyöhankkeet. Vastaavasti MMM:n sekä Tekesin rahoitukset jäivät edellisvuotta ja vuoden 2012 tavoitetta pienemmiksi (taulukko 8). EU:lta saadun yhteisrahoituksen osuus oli 2,630 milj. euroa eli peräti 0,884 milj. euroa (+51 %) edellisvuotta ja 1,130 milj. euroa (+75 %) tavoitetta enemmän. Ulkomainen yhteisrahoitus oli yhteensä 2,984 milj. euroa eli kasvua edelliseen vuoteen oli 0,668 milj. euroa (+29 %), mikä on kasvaneen EU-rahoituksen ansiota, sillä ulkomainen yritysrahoitus ja muu ulkomainen rahoitus laskivat edellisvuodesta (taulukko 8). Muun valtion ulkopuolisen yhteisrahoituksen osuus oli 7,274 milj. euroa, mikä oli 0,437 milj. euroa (+6 %) edellisvuotta ja 0,126 milj. euroa (-2 %) tavoitetta vähemmän. Kotimainen yritysrahoitus toteutui tavoitteen mukaisesti ja oli edellisvuoden tasolla. Makeran rahoitus ylitti selvästi tavoitteen ja oli myös edellisvuotta hieman suurempi. Muu kotimainen rahoitus jäi tavoitteesta, mutta oli selvästi edellisvuotta suurempi. Ulkomainen yritysrahoitus sekä muu ulkomainen rahoitus jäivät edellisvuotta ja tavoitteita pienemmiksi. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot olivat 0,399 milj. euroa ja ne muodostuvat suurimmaksi osaksi MMM:n alv-menomomentille ( ) kirjatuista yhteisrahoituksen alv-tuloutuksista sekä yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille kirjatuista yhteistoiminnan kustannusten korvauksista (taulukko 8). 19

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

LYNETin tavoitteet ja tehtävät on määritelty asetuksessa (797/2009) seuraavasti:

LYNETin tavoitteet ja tehtävät on määritelty asetuksessa (797/2009) seuraavasti: 3. toukokuuta 2013 Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Toimintakertomus 2012 Tiivistelmä vuoden 2012 toiminnasta LYNETin neljässä tutkimusohjelmassa (ilmastonmuutos, Itämeri, Biotalous

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Siipikarjatutkimus MTT:llä

Siipikarjatutkimus MTT:llä Siipikarjatutkimus MTT:llä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus

Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus Keskustelutilaisuus kenttäasemaverkosto-selvityksen raportista 11.6.2015 Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala,Tiedepolitiikan vastuualue,

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot