9 Energia. Energian kokonaiskulutus

Transkriptio

1 9 Energia Vuonna 2011 energian kokonaiskulutus oli Suomessa petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksittäisistä energialähteistä kasvoi eniten sähkön nettotuonti. Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäyttö supistuivat. Puupolttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen, ja niillä katettiin yli viidennes 315 petajoulea kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 23,5 miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsähaketta poltettiin ennätykselliset 7,5 miljoonaa kiintokuutiometriä. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla puupolttoaineet nousivat merkittävimmäksi energialähteeksi ohi öljytuotteiden. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2010 yhteensä 74,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Päästöt kasvoivat edellisvuodesta 13 prosenttia ylittäen Kioton pöytäkirjan velvoitetason 5 prosentilla. Metsät sitoivat 32,8 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin päästivät sitä ilmakehään. Luku sisältää tietoja energian kokonaiskulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puupolttoaineiden käytöllä ja sen suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja metsäteollisuuden energiankulutuksesta, turvetuotannosta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2011 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan petajoulea (PJ) eli 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 2 prosenttia alle edeltävän kymmenvuotiskauden keskiarvon. Tähän mennessä korkein kulutusluku petajoulea saavutettiin vuonna Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla energian kokonaiskulutus aleni 5 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Tärkein energialähde vuonna 2011 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, lähes neljänneksen osuudella (334 PJ) kokonaiskulutuksesta. Kakkossijalla olivat puupolttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta yli viidenneksen (315 PJ). Eniten edellisvuodesta (+32 %) lisääntyi sähkön nettotuonti Pohjoismaiden hyvästä vesivoimatilanteesta johtuen. Merkittävimmin supistuivat hiilen ( 20 %), maakaasun ( 10 %) ja turpeen ( 8 %) kulutus. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla puupolttoaineet nousivat merkittävimmäksi energialähteeksi ohi öljytuotteiden. Vuonna 2011 lähes puolet (44 %) energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla uusiutuvien energialähteiden osuuden jäädessä 28 prosenttiin. Fossiilisten polttoaineiden kulutus supistui edellisvuodesta 11 prosenttia 616 petajouleen ja uusiutuvien energialähteiden prosentin 391 petajouleen. Fossiilisten polttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on vähentynyt Suomessa 1970-luvun huippuvuosista 30 prosenttiyksikköä. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puupolttoaineet kattavat 80 prosenttia. Vuonna 2011 tuontienergia kattoi energian kokonaiskulutuksesta kaksi kolmannesta. Osuus on supistunut 1970-luvulta 10 prosenttiyksikköä. On huomattava, että merkittävä osa metsäteollisuuden Suomessa käyttämästä raakapuusta (2000-luvulla keskimäärin viidennes) on ollut tuontipuuta, josta saaduista sivutuotteista osa on poltettu energiaksi. Myös tämä puu tilastoituu kotimaiseksi energiaksi. Suomen energiankulutus asukasta kohden on EU-maista toiseksi korkein ja lähes kaksinkertainen kaikkien EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Tämä johtuu maan pohjoisen sijainnin lisäksi teollisuuden tuotantorakenteesta, sillä energiaintensiivisten massaja paperiteollisuuden sekä metalli- ja kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta on merkittävä. Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Energy Liikenteen energiankulutusta lisäävät pitkät etäisyydet ja teollisuustuotannon hajautuminen maan eri osiin. Puupolttoaineet Vuonna 2011 puupolttoaineet kattoivat ennakkotietojen mukaan yli viidenneksen energian kokonaiskulutuksesta, kaikkiaan 315 petajoulea. Niiden käyttö supistui edellisvuodesta yhden prosentin. Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö 135 petajoulea oli lähes edellisvuoden tasolla. Kiinteitä puupolttoaineita kulutettiin hieman edellisvuotta vähemmän, yhteensä 23,5 miljoonaa kuutiometriä eli 175 petajoulea. Tästä lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin 16,8 miljoonaa kuutiometriä eli 116 petajoulea (+5 % edellisvuodesta) ja pientaloissa (pienasuintalot, maatilat, vapaa-ajan asunnot) 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun pienkäyttö, joka koostuu pientalojen lisäksi erilaisten teollisuus- ja palvelurakennusten puunkäytöstä, väheni 13 prosenttia 59 petajouleen. Pienkäytön supistumiseen vaikutti osittain Tilastokeskuksen rakennuskantaan perustuvassa laskentamallissa toteutettu uudistus, eikä mallilla päivitettyjä aiempien vuosien kulutuslukuja ollut tätä tilastoa laadittaessa saatavilla. Puun pienkäytöstä pientalojen polttopuu kattaa noin 90 prosenttia. Merkittävin lämpö- ja voimalaitosten käyttämä puupolttoaine oli metsähake, jota kului 6,8 miljoonaa kuutiometriä eli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Uuden sähkön tuotantotukilain voimaantulon viivästyminen vuoden 2011 alussa (metsähakkeelle ei saatu kolmeen kuukauteen tukea sähköntuotannossa) ei näin ollen merkittävästi vaikuttanut metsähakkeen käyttömääriin. Yhdessä pientalojen käyttämän metsähakkeen (0,7 milj. m³) kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2011 ennätykselliseen 7,5 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta (mm. teollisuuden puutähdehake, purut ja kuoret) lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat lähes saman verran kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 9,4 miljoonaa kuutiometriä. Sivutuotepuusta kuoren osuus oli yli kaksi kolmasosaa. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat kiinteitä puupolttoaineita eniten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, jossa kului kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella ja Lapissa. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa. Suurin osa lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu). Pienpuun käyttö metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta lähes neljänneksen 3,1 miljoonaan kuutiometriin. Myös hakkuutähteiden (2,2 milj. m³) ja järeän runkopuun poltto (0,5 milj. m³) lisääntyi. Sen sijaan kantojen ja juurakoiden (1,0 milj. m³) käyttö supistui. Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (KMO 2015) metsähakkeen vuotuinen käyttötavoite on asetettu miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän asettamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen lämpö- ja voimalaitoskäyttö miljoonaan kuutiometriin (90 PJ) vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden taustalla on EU:n uusiutuvan energian direktiivissä asetettu velvoite kasvattaa Suomen uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista (vertailuvuosi 2005) 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liki puolet uusiutuvan energian lisäyksestä aiotaan kattaa metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metsähakkeen kulutusta kasvattaa tulevaisuudessa myös puuta käyttävien biojalostamoiden käyttöönotto. Puupelletit Vuonna 2011 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia, 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suurin tuotantomäärä, tonnia, saavutettiin vuonna Ulkomaille puupellettejä vietiin tonnia. Vienti supistui edellisvuodesta neljänneksen ja suuntautui pääosin Tanskaan ja Ruotsiin. Vuonna 2011 viennin osuus kotimaisesta tuotannosta pieneni 44 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 62 prosenttia. Puupellettien tuonti supistui edellisvuodesta lähes viidenneksen tonniin, josta 90 prosenttia tuli Venäjältä. Puupellettien laskennallinen kokonaiskulutus (kotimainen kulutus + tuonti) Suomessa oli yhteensä tonnia. Metsäteollisuuden energia Vuonna 2011 metsäteollisuudessa käytettiin erilaisia tehdaspolttoaineita 222 petajoulea, mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tehdaspolttoaineista 78 prosenttia oli puuperäisiä, joista tärkein oli selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Kiinteitä puupolttoaineita (+15 % edellisvuodesta) lukuun ottamatta kaikkien muiden tehdaspolttoaineiden käyttö supistui. Metsäteollisuus käytti vuonna 2011 sähköä reilut 21 terawattituntia, mikä oli hieman yli puolet koko tehdasteollisuuden ja neljännes koko maan sähkön 276 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

3 Energia 9 Tuontipuun osuus viidennes Suomessa käytettävästä metsähakkeesta? Vuonna 2011 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsähaketta kaikkiaan 6,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsähakkeen käyttö on 2000-luvulla lisääntynyt voimakkaasti, ja se on tällä hetkellä tärkein yksittäinen lämpö- ja voimalaitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine. Myös hakkeen tuonti on 2000-luvulla kasvanut. Suomeen tuotavista puutavaralajeista hake oli merkittävin vuonna Vuosina hakkeen tuonti (3,8 milj. m³ ja 3,4 milj. m³) oli lähes yhtä suurta kuin eniten tuodun puutavaralajin koivukuitupuun tuonti (ks. taulukko 11.1). Tuonti on jatkunut vilkkaana myös kuluvana vuonna: tammi-elokuussa 2012 haketta tuotiin eri puutavaralajeista toiseksi eniten, yhteensä 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Tullin ulkomaankauppatilastoissa hake luokitellaan raakapuuksi ja jaotellaan ainoastaan havu- ja lehtipuuhun. Näin ollen tuontihake saattaa sisältää sahauksen sivutuotteena syntyvän sahahakkeen lisäksi myös metsähaketta (suoraan metsästä tullutta puuta). Tuontihake on Suomessa perinteisesti käytetty pääosin massateollisuuden raaka-aineena. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston hakkeen tuontimäärät ja Metlan puunkäyttötilaston tuontihakkeen käyttömäärät vuosina olivatkin yhteneväiset: hakkeen tuonti oli jaksolla vain prosentin pienempi kuin tuontihakkeen käyttö (taulukko). Hakkeen tuonnin kasvettua 2000-luvun loppupuolella tuonnin ja käytön erotus lisääntyi merkittävästi. Jaksolla hakkeen tuonti oli keskimäärin 0,9 miljoonaa kuutiometriä (34 %) tuontihakkeen teollista käyttöä suurempi. Suurimmat, yli 40 prosentin erot, syntyivät vuosina 2008 ja Tämä osa tuontihakkeesta päätyi todennäköisesti poltettavaksi ja tilastoitui metsähakkeeksi, sillä teollisuuden puutähdehakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitosten polttoaineena pysyi koko tilastointiajanjakson suhteellisen vakiona ja supistui edelleen jakson loppupuolella Hakkeen lisäksi ulkomaankauppatilastossa esitetään myös Suomeen tuodun polttopuun määrät. Jos oletetaan, että tuontihakkeen ylijäämä on poltettu ja tilastoitunut metsähakkeeksi ja siihen lisätään tuodun polttopuun määrät, tuontipuun osuus on jaksolla ollut keskimäärin viidennes Suomessa käytetystä metsähakkeesta. Metsähakkeen käyttötietoja ei Metlan Puun energiakäyttö -tilastossa ole aiemmin eritelty kotimaiseen ja tuontipuuhun, koska useimmat lämpö- ja voimalaitokset eivät ole pystyneet tätä jakoa luotettavasti tekemään. Näin ollen kaikki näiden laitosten käyttämä hake on tilastoitunut kotimaiseksi puuksi. Vuoden 2011 tilastokyselyn yhteydessä tiedusteltiin myös ulkomaisen metsähakkeen käyttömäärä, joksi saatiin 0,57 miljoonaa kuutiometriä. Tämä oli lähes samaa suuruusluokkaa kuin laskennallisesti saatu hakkeen tuonnin ja tuontihakkeen teollisen käytön erotus, 0,67 miljoonaa kuutiometriä. Lähteet: Metinfo Tilastopalvelu, Tullihallitus, Uljas-tietokanta, uljas.tulli.fi/ Teksti: Esa Ylitalo Keskiarvo Yksikkö Hakkeen tuonti milj. m³ 1,80 3,38 tuontihakkeen käyttö metsäteollisuudessa " 1,82 2,52 = tilastojen ero " -0,02 0,87 % -1,4 34,5 + polttopuun tuonti milj. m³ 0,16 0,34 = polttoon mennyt tuontipuu kaikkiaan " 0,14 1,21 Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa " 1,92 5,63 Tuontipuun osuus metsähakkeen käytöstä % 7,2 21,5 Teollisuuden puutähdehakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa milj. m³ 0,87 0,83 Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Energy kulutuksesta. Metsäteollisuuden sähkön käyttö supistui edellisvuodesta 2 prosenttia. Sähköstä lähes 40 prosenttia (8 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 13 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Metsäteollisuudessa viime vuosina tapahtuneet laitosten sulkemiset ovat vähentäneet toimialan sähkön tarvetta. Vuonna 2010 energian osuus metsäteollisuuden kokonaiskustannuksista oli puutuoteteollisuudessa 3 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuudessa 11 prosenttia (ks. kuva 10.6). Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita (turpeen paksuus ylittää 30 cm) 5,1 miljoonaa hehtaaria. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on lähes 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on energiaturvelajeja. Noin kolmasosa turvevaroista sijaitsee Lapin metsäkeskuksen alueella. Vuonna 2011 turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita, jotka ovat saaneet turvetuotantoluvan, oli hehtaaria. Niiden pinta-ala on runsas prosentti geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Tuotantopinta-ala on supistunut edellisvuodesta, koska turve alkaa loppua vanhemmilta tuotantoalueilta, eikä uusia alueita ole toistaiseksi saatu riittävästi tuotantoon. Kesän 2011 turvetuotanto oli yhteensä 22,3 miljoonaa kuutiometriä, noin 10 prosenttia alle kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvon. Suurin tuotantomäärä 43,0 miljoonaa kuutiometriä saavutettiin vuonna Vuoden 2011 turvetuotannosta energiaturvetta oli 20,8 miljoonaa kuutiometriä ja muita turpeita 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Bioenergia ry:n ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 energiaturvetta nostettiin 13,4 miljoonaa kuutiometriä ja muita turvelajeja 1,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli huomattavasti alle tuotantokauden tavoitteen. Kesän tuotantoa haittasivat runsaat sateet. Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat Suomen vuoden 2010 kasvihuonekaasupäästöt olivat 74,6 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia (milj. t CO 2 ekv.). Päästöt kasvoivat edellisvuodesta 13 prosenttia eli 8,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia ylittäen Kioton pöytäkirjan velvoitetason 5 prosentilla. Kokonaispäästöistä yli 80 prosenttia (60,6 milj. t CO 2 ekv.) oli peräisin energiasektorilta, jonka päästöt kasvoivat teollisuustuotannon lisääntyessä 15 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Toiseksi suurin päästölähde oli maatalous 6 prosentin päästöosuudella. Merkittävin Suomen kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (CO 2 ), jonka osuus kaikista päästöistä on vaihdellut prosentin välillä vuosina Valtaosa hiilidioksidipäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori on Suomessa hiilen nettonielu, eli sen sitoman ilmakehän hiilidioksidin määrä on suurempi kuin päästöt ilmakehään. Suomen suurin hiilinielu ovat metsät. Puuston kasvu sitoo hiiltä enemmän kuin mitä hakkuiden ja luonnonpoistuman seurauksena vapautuu takaisin ilmakehään. Vuonna 2010 LULUCF-sektori sitoi yhteensä 22,1 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Nettonielu pieneni edellisvuodesta lähes 40 prosenttia pääasiassa lisääntyneiden hakkuiden vuoksi. Markkinahakkuut kasvoivat vuonna 2010 metsäteollisuuden elpymisen myötä neljänneksellä 52 miljoonaan kuutiometriin supistaen puuston hiilidioksidinielun 34,3 miljoonaan tonniin hiilidioksidia ( 31 % edellisvuodesta). Merkittävimmät päästölähteet sektorilla olivat viljelysmaat, ruohikkoalueet ja kosteikot (8,2 milj. t CO 2 ekv) sekä turvemaiden maaperä ja kuollut orgaaninen aines (6,8 milj. t CO 2 ekv). Kivennäismaiden maaperä ja kuollut orgaaninen aines sen sijaan sitoi hiiltä yhteensä 5,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella vuoden 2011 kokonaispäästöt 67,3 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia supistuivat 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Energiasektorin päästöt laskivat 11 prosenttia. Metsien hiilinielu oli 31 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Kulutustiedot esitetään vuosittain Tilastokeskuksen julkaisemassa Energiatilastossa. Julkaisu sisältää kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. energian loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden ulkomaankaupasta sekä energian hinnoista. 278 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

5 Energia 9 Julkaisusta löytyvät myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista päästöistä ilmaan. Suomen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Pääosa tiedoista on saatavilla myös Tilastokeskuksen internetsivuilta. Neljännesvuosittain esitettävät ennakolliset energiankulutustiedot perustuvat Tilastokeskuksen Energian hankinta ja kulutus -julkaisuun. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää edustavilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa tilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Luvun taulukoissa esitetyt tiedot ovat vuoden 2011 osalta ennakollisia, lopulliset tiedot ilmestyvät vuoden 2012 joulukuussa. Energian kokonaiskulutusta laskettaessa tai eri energialähteiden kulutusta vertailtaessa energialähteet muunnetaan yhteismitalliseksi energiaksi kunkin polttoaineen tehollista lämpöarvoa käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on Suomessa 2000-luvulla ollut keskimäärin hieman yli kaksi kolmasosaa kokonaiskulutuksesta. EU:n energia- ja ilmastostrategiassa asetetut maakohtaiset velvoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamisesta vuoteen 2020 mennessä perustuvat energian loppukäyttölukuihin. Tilastoissa esitettyjä keskeisiä käsitteitä: Fossiiliset polttoaineet: öljy, hiili, maakaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden fossiilinen osuus Uusiutuvat energialähteet: puupolttoaineet, vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla tuotettu nettoenergia sekä muut biopolttoaineet (kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, biokaasu, liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteet sekä kasvi- ja eläinperäiset tuotteet) Kotimainen energia: puupolttoaineet, turve, aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia Tuontienergia: öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia ja sähkön nettotuonti Keskimäärin viidennes metsäteollisuuden Suomessa käyttämästä raakapuusta on 2000-luvulla ollut tuontipuuta, josta saaduista sivutuotteista osa on poltettu energiaksi. Myös tämä puu on tilastoitunut kotimaiseksi energiaksi. Puupolttoaineet Puupolttoaineet voidaan jakaa nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäiset puupolttoaineet ovat pääosin selluteollisuuden tuottamaa mustalipeää. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) käyttämät puupolttoaineet sekä puun pienkäyttö. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivuja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, bioliete ja paperi). Tilastokeskus vastaa mustalipeän sekä metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteiden energiakäyttötietojen keruusta. Metla kerää tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa (taulukko 9.4), ja ne sisältyvät myös Tilastokeskuksen energiatilastoihin. Energiatilastoissa käyttötiedot esitetään energiayksikköinä (joule), kun taas Metlan Puun energiakäyttö -tilastossa ne ovat tilavuusyksikköinä (m³). Metla tilastoi pientaloissa (pienasuintalot, maatilat, vapaa-ajan asunnot) käytetyn polttopuun määrät 5 10 vuoden välein (taulukko 9.4). Viimeisin pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008. Tutkimusten välivuosina käyttömäärät pysyvät Metlan puunkäyttötilastoissa muuttumattomina, kun taas Tilastokeskus arvioi pientalojen puunkäyttöä vuosittain rakennuskantaan perustuvalla laskentamallilla. Pientalojen käyttämän polttopuun lisäksi Tilastokeskuksen luvuissa on mukana teollisuus- ja palvelurakennusten lämmityksessä käytetty puu (taulukko 9.3). Tätä kulutuslukua kutsutaan Puun pienkäytöksi. Laskentamallia uudistettiin vuonna 2012, eikä vuotta 2011 aiempia päivitettyjä puun pienkäytön kulutuslukuja ollut tätä vuosikirjaa laadittaessa saatavilla. Metsäteho Oy selvittää vuosittain eri haketustapojen osuudet lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen valmistuksessa (taulukko 9.6). Vuonna 2011 Metsäteho Oy:n metsähakkeen tuotantoketjuja koskeva tilasto kattoi 72 prosenttia näiden laitosten käyttämän metsähakkeen kokonaismäärästä. Puupelletit-tilastoon (taulukko 9.7) kootaan vuosittain tiedot puupellettien tuotannosta, ulkomaankaupasta Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Energy ja kotimaan kulutuksesta. Tilastoa on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Vuosina tilasto perustui VTT:n laatimiin selvityksiin; vuodesta 2006 alkaen se on laadittu Metlassa. Puupellettien ulkomaankauppatiedot perustuvat vuodesta 2009 alkaen Tullin tilastoihin. Metsäteollisuuden energia Tiedot metsäteollisuuden energiakulutuksesta (taulukot ) perustuvat Tilastokeskuksen Teollisuuden energiankäyttö -tilastoon, joka kuvaa teollisuuden energiankäyttöä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain. Tilasto kattaa tehdaspolttoaineiden lisäksi myös tiedot laitosten ulkopuolisesta sähkön ja lämmön hankinnasta. Turvevarat ja -tuotanto Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus. Tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turvekerroksen paksuus ylittää 30 senttimetriä. Tutkimuskeskuksen viimeisin arvio turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (taulukko 9.10). Turpeen tuotantotilastot on koonnut Bioenergia ry (vuoteen 2010 asti Turveteollisuusliitto ry). Käyttötilastot on koostettu Tilastokeskuksen Energiatilastosta (taulukko 9.11). Suomessa valmistui tammikuussa 2011 Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi, jolla pyritään luomaan pelisäännöt soiden käytölle. Strategian mukaan tulevaisuudessa turvetuotantoon voitaisiin ottaa vain luonnontilansa menettäneitä turvealueita. Mikäli linjaukset toteutuvat käytännössä, arvio Suomen käyttökelpoisista turvevaroista putoaa suunnilleen puoleen nykyisestä. Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat Suomi on mukana vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa ja sitä täydentävässä Kioton pöytäkirjassa, joilla pyritään rajoittamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa Suomi on sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään (KHK-päästöt) vuoden 1990 tasolle (71,0 milj. t CO 2 ekv.) Kioton ensimmäisen velvoitekauden aikana. Kansallisten päästöjen määrää seurataan kasvihuonekaasujen inventaarion avulla, josta Suomessa vastaa Tilastokeskus. KHK-päästöt ja niiden nielut raportoidaan vuosittain YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle (UN- FCCC) ja EY:n komissiolle kuuden sektorin osalta, joita ovat energia, teollisuusprosessit, F-kaasut, liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö, maatalous ja jäte. Raportointi kattaa kuusi varsinaista kasvihuonekaasua: hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja F-kaasut (kolme erilaista). Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin, typen oksidien, rikkidioksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt. Merkittävin Suomen kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, ja valtaosa hiilidioksidipäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa. Suomessa kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivinen teollisuus näkyvät energiasektorin korkeina päästöinä: ne muodostavat suurimman osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja selittävät suurelta osin kokonaispäästökehitystä. Suomen vuosittaiset päästömäärät (taulukko 9.12) ovat vaihdelleet huomattavasti etenkin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön ja sähkön tuonnin mukaan. Päästökehitykseen vaikuttavat lisäksi kunkin vuoden taloudellinen tilanne energiaintensiivisillä teollisuuden aloilla, vuoden keskimääräiset sääolot sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrät. Merkittävin yksittäinen tekijä Suomen hiilidioksidipäästöjen vuosittaisen vaihtelun kannalta on vesivoiman saatavuus Pohjoismaissa. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Turpeen polton ilmastovaikutukset ovat kuitenkin verrattavissa fossiilisten polttoaineiden vaikutuksiin, minkä vuoksi sen hiilidioksidipäästöt lasketaan osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota. Metsäteollisuuden päästöt raportoidaan osana energiasektorin päästöjä usean alaluokan alla (ks. taulukot ). Raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori. LULUCF-sektori muodostaa Suomessa kasvihuonekaasujen nielun, eli sidottujen kasvihuonekaasujen määrä on suurempi kuin vapautuneiden. LULUCF-sektorin sitomat kasvihuonekaasut ovat pääasiassa metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia. Suomessa suurin hiilinielu ovat metsät. Puuston kasvu sitoo hiiltä enemmän kuin mitä hakkuiden ja luonnon poistuman seurauksena vapautuu takaisin ilmakehään. LULUCFsektoriin liittyvästä raportoinnista vastaa Metla. 280 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

7 Energia 9 Kirjallisuus Literature Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi [verkkojulkaisu]. Työryhmämuistio MMM 2011: s. Saatavissa: 5wXEXk8I7/Suostrategia_nettiin.pdf Energia. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat [viitattu: ]. Saatavissa: pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp Energian hankinta ja kulutus 2012, 2. neljännes [verkkojulkaisu]. SVT Energia Tilastokeskus. 8 s. Saatavissa: Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 147 s. + liitteet. Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 13 April 2012 [verkkojulkaisu]. Statistics Finland. 452 p.+ appendices. Saatavissa: tilastokeskus.fi/tup/khkinv/unfccc_nir_2012.pdf Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä [verkkojulkaisu]. Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 47 s. + liite. Saatavissa: kmo/5ywldj2uy/kansallinen_metsaohjelma_2015_valtioneuvoston_periaatepaatos_ pdf Kasvihuonekaasut 2010 [verkkojulkaisu]. Ennakkotietoja vuoden 2011 kasvihuonekaasupäästöistä (korjattu ). SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 9 s. + liitteet. Saatavissa: Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti [verkkojulkaisu]. Työ- ja elinkeinoministeriö. 22 s. Saatavissa: Metsäsektorin suhdannekatsaus [verkkojulkaisu] Metsäntutkimuslaitos. 62 s. Saatavissa: Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008 [verkkojulkaisu]. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Saatavissa: Puun energiakäyttö 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 16/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Saatavissa: www. metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2012/puupolttoaine2011.pdf Puupelletit 2011 [verkkojulkaisu]. Metsätilastotiedote 12/2012. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 2 s. Saatavissa: Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2011 [verkkojulkaisu]. Metsätehon tuloskalvosarja 4/2012. Metsäteho Oy. 24 s. Saatavissa: metsateho/tuloskalvosarja/tuloskalvosarja_2012_04_metsahakkeen_tuotantoketjut_2011_ms.pdf Suomen kasvihuonekaasupäästöt [verkkojulkaisu]. 2. korjattu painos 2012/1. SVT Ympäristö ja luonnonvarat. Tilastokeskus. 57 s. + liite. Saatavissa: Virtanen, K Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) [verkkojulkaisu]. Geologi 63 (2011): Saatavissa: Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat 2000 [verkkojulkaisu]. Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s. + liitteet. Saatavissa: arkisto.gsf.fi/tr/tr156/tr156.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Bioenergia ry, ry Metinfo Tilastopalvelu, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, www. ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/pohjoispohjanmaanely/ Tilastokeskus, Energia, Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Energy Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Öljytuotteet Oil products Puupolttoaineet Wood fuels Ydinenergia Nuclear energy Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Muu Other Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 140 PJ 116 PJ 59 PJ Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood Muu Other 0, Petajoulea PJ Metsähake Forest chips 6,8 Kuori Bark 6,6 Jätepuu Wood residues 1,3 Metsähake Forest chips 0,7 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 0,9 Sahanpuru Sawdust 1,9 Halot, pilkkeet ja klapit Chopped firewood 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 16,8 milj. m 3 Heating and power plants, 16.8 mill. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Small-scale housing, 6.7 mill. m 3 Vuosi 2011 on ennakkotieto (lokakuu 2012). Preliminary data for 2011 (October 2012). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää asuin-, teollisuus- ja maatalous- ja palvelurakennuksissa käytetyt puupolttoaineet. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2011 oli PJ. Oil products also cover fuels consumed by transportation. Small-scale combustion of wood includes wood fuels consumed in residential, industrial, agricultural, commercial and public buildings. Total energy consumption in Finland in 2011 was PJ. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2011 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

9 Energia Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Puupolttoaineet Wood fuels * * Vuosi 2011 on ennakkotieto (lokakuu 2012). Preliminary data for 2011 (October 2012). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood fuels, Petajoulea - PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood * * Vuosi 2011 on ennakkotieto (lokakuu 2012). Preliminary data for 2011 (October 2012). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puupolttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood fuels, Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Energy Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuva energia Renewable energy Muu Other * * Vuosi 2011 on ennakkotieto (lokakuu 2012). Preliminary data for 2011 (October 2012). Muu: ydinenergia, turve, sähkön nettotuonti, vety ja teollisuuden reaktiolämpö Other: nuclear energy, peat, net imports of electricity, hydrogen and industrial reaction heat Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain, Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Tuontienergia Imported energy Kotimainen energia Domestic energy * * Vuosi 2011 on ennakkotieto (lokakuu 2012). Preliminary data for 2011 (October 2012). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia ja sähkön nettotuonti Kotimainen energia = puupolttoaineet, turve, aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia IImported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear energy and net imports of electricity Domestic energy = wood fuels, peat, solar energy, wind and hydro power, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

11 Energia 9 8 milj. m3 mill. m 3 6 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-scale housing Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.6 Metsähakkeen käyttö Figure 9.6 Consumption of forest chips, milj. t CO 2 ekvivalenttia mill. m.t. CO 2 equivalent Biomassa Biomass Maaperä ja kuollut orgaaninen aines Soil and dead organic matter Positiivinen luku tarkoittaa päästöä ja negatiivinen poistumaa (hiilidioksidinielu). Positive values indicate carbon dioxide emissions, negative values indicate removals. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.7 Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat Suomen metsissä Figure 9.7 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Energy 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2011 Total energy consumption in Finland, 2011 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonaiskulutuksesta Proportion of total consumption % Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Öljytuotteet Oil products Hiili Coal Maakaasu Natural gas Puupolttoaineet Wood fuels Metsäteollisuuden jäteliemet Black liquor and other concentrated liquors Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other forest industry by-products and waste products 5 0 Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Metsähake Forest chips 49 4 Kuori Bark 42 3 Sahanpuru Sawdust 14 1 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0 Muu kiinteä puupolttoaine Other solid wood fuels 5 0 Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood 59 4 Vesivoima Hydro power 44 3 Tuulivoima Wind power 2 0 Turve Peat 87 6 Ydinenergia Nuclear energy Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 50 4 Muu Other 36 3 Vuosi 2011 on ennakkotieto (lokakuu 2012). Preliminary data for 2011 (October 2012). Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten muu kiinteä puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut erittelemättömät kiinteät puupolttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää asuin-, teollisuus- ja maatalous- ja palvelurakennuksissa käytetyt puupolttoaineet. Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput sekä teollisuuden reaktiolämmön. Other forest industry by-products and waste products include e.g. tall and birch oil, methanol, fibreous sludges and paper. Other solid wood fuels consumed by heating and power plants include recycled wood, wood pellets and briquettes, and other unspecified solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes wood fuels consumed in residential, industrial, agricultural, commercial and public buildings. Other includes, i.a. recovered and waste fuels, heat pumps and industrial reaction heat. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

13 Energia Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Öljy- Hiili Maa- Puupoltto- Vesi- Tuuli- Turve Ydin- Sähkön Muu Yhteensä Year tuotteet Coal kaasu aineet voima voima Peat energia nettotuonti Other Total Oil Natural Wood Hydro Wind Nuclear Net imports products gas fuels power power energy of electricity Petajoulea PJ * / 1 6* / 1 6* * Ennakkotieto (lokakuu 2012) Preliminary data (October 2012) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput sekä teollisuuden reaktiolämmön. Other includes, i.a. recovered and waste fuels, heat pumps and industrial reaction heat. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 9 Energy 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Uusiutuva energia Turve Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Renewable energy Peat Nuclear energy Others Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2011* * Ennakkotieto (lokakuu 2012) Preliminary data (October 2012) Fossiiliset polttoaineet: öljy, hiili, maakaasu sekä kierrätys- ja jätepolttoaineiden fossiilinen osuus. Uusiutuva energia: puupolttoaineet, vesi- ja tuulivoima, lämpöpumput, aurinkoenergia ja muut biopolttoaineet. Muu: sähkön nettotuonti, vety ja teollisuuden reaktiolämpö. Fossil fuels: oil, coal, natural gas and the fossil part of recovered and waste fuels. Renewable energy: wood fuels, wind and hydro power, heat pumps, solar energy and other biofuels. Other: net imports of electricity, hydrogen and industrial reaction heat. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

15 Energia Puupolttoaineiden kulutus Wood fuel consumption, Vuosi Puupolttoaineet Wood fuels Energian josta Year Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Metsä- Muut metsä- Kaikkiaan kokonais- puu- Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Puun Yhteensä teollisuuden teollisuuden Grand kulutus polttoaineet Metsähake Kuori Sahan- Teollisuuden Muu Yhteensä pienkäyttö Total jäteliemet sivu- ja total Total of which Forest Bark puru puutähde- Other Total Small-scale Black liquor jätetuotteet energy wood fuels chips Sawdust hake combustion and other Other consump- Industrial of wood concentrated forest industry tion chips liquors by-products and waste products Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2012) Preliminary data (October 2012) Lämpö- ja voimalaitosten muu kiinteä puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut erittelemättömät kiinteät puupolttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää asuin-, teollisuus- ja maatalous- ja palvelurakennuksissa käytetyt puupolttoaineet. Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Tietoja puupolttoaineiden käytöstä Euroopan unionin maissa on esitetty taulukossa Other solid wood fuels consumed by heating and power plants include recycled wood, wood pellets and briquettes, and other unspecified solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes wood fuels consumed in residential, industrial, agricultural, commercial and public buildings. Black liquor and other concentrated liquors consist mainly of black liquor generated in the production of sulphate pulp. Other forest industry by-products and waste products include e.g. tall and birch oil, methanol, fibreous sludges and paper. Statistics on wood fuel consumption in energy generation in the European Union are presented in Table Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Energy 9.4 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö metsäkeskuksittain 2011 Solid wood fuel consumption by forestry centre, 2011 Vuosi ja metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-scale housing Kaikkiaan Year and forestry centre Metsähake Kuori Sahanpuru Teollisuuden Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips Bark Sawdust puutähdehake Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut erittelemättömät kiinteät puupolttoaineet. Vuosina kierrätyspuuhun sisältyi myös purkupuu ja kyllästetty puu. Pientalojen polttopuun käyttö tilastoidaan erillistutkimuksin 5 10 vuoden välein. Tutkimusten välivuosina käyttömäärät pysyvät tilastoissa muuttumattomina. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes as well as other unspecified solid wood fuels. In , recycled wood also included demolition and impregnated wood. Fuelwood consumption in small-scale housing is surveyed at 5 10 years' intervals. The volumes recorded between the surveys are presented as unchanging. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

17 Energia Metsähakkeen käyttö Consumption of forest chips, Vuosi ja metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Kaikkiaan Year and forestry centre Pienpuu Hakkuu- Kannot ja Järeä Yhteensä Small-scale Total Small-sized tähteet juurakot runkopuu Total housing trees Logging Stumps and Large-sized residues roots timber m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pienpuu kattaa karsitun rangan, karsimattoman pienpuun ja kuitupuun. Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Yhteensä'-sarake sisältää vuosina 2000 ( m³) ja 2001 ( m³) myös erittelemättömän metsähakkeen. Small-sized trees include pruned small-diameter stems, unpruned small-sized trees and pulpwood. Forest chips consumed by small-scale housing are mainly manufactured from pruned, small-diameter stems. The 'Total'- column also includes unspecified forest chips in 2000 ( m³) and 2001 ( m³). Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 9 Energy 9.6 Metsähakkeen haketustavat Chipping methods of forest chips, Raaka-aine ja Raw material and Metsähakkeen käyttö haketustapa chipping method lämpö- ja voimalaitoksissa Consumption of forest chips in heating and power plants 2011 Osuus metsähakkeesta, % Proportion of forest chips, % milj. m³ mill. m³ Metsähake kaikkiaan Forest chips, total ,8 Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Terminal chipping Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Pienpuu Small-sized trees ,1 Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Terminal chipping Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Hakkuutähteet Logging residues ,2 Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Terminal chipping Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Kannot ja juurakot Stumps and roots ,0 Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Terminal chipping Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Järeä runkopuu Large-sized timber ,5 Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Terminal chipping Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Vuonna 2011 Metsäteho Oy:n metsähakkeen haketustapoja koskeva tilasto kattoi 72 % lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kokonaismäärästä. In 2011, the chipping method figures included 72% of the total quantity of forest chips. Lähteet: Metsäteho Oy; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Metsäteho Oy; OSF: Finnish Forest Research Institute 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012

19 Energia Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Vienti Tuonti Year Suomessa josta kotimainen kulutus of which domestic consumption Exports Imports Domestic Koti- ja maataloudet Lämpö- ja voimalaitokset Yhteensä production Small-scale housing ja suurkiinteistöt Total and farming Heating and power plants and large buildings t m.t / / 1 8* * Ennakkotieto (marraskuu 2012) Preliminary data (November 2012) Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kw) sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen (kattilakoko 25 kw) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioon. The division of domestic consumption into small-scale housing and farming (boiler capacity < 25 kw), as well as into heating and power plants and large buildings (boiler capacity 25 kw) are estimates by the wood pellet manufacturers. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; SVT: Tullihallitus Sources: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland; OSF: Board of Customs Metsätilastollinen vuosikirja

20 9 Energy 9.8 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa Mill fuels of the forest industries in Finland, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Turve Puupolttoaineet Wood fuels Muu Tehdaspoltto- josta Year Raskas Kivihiili Maakaasu Yhteensä Peat Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä Other aineet kaikkiaan puupolttoöljy Coal Natural Total jäteliemet polttoaineet Total Mill fuels, total polttoaineet Heavy gas Black liquor and Solid wood of which fuel oil other concentrated fuels wood fuels liquors Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (marraskuu 2012) Preliminary data (November 2012) Tehdaspolttoaineet sisältävät kaikki metsäteollisuuden käyttämät energialähteet sähköä ja lämpöä lukuunottamatta. Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Muu tehdaspolttoaine sisältää mm. kierrätyspolttoaineen, nestekaasun ja muut biopolttoaineet. Mill fuels include all energy sources consumed by the forest indusries, with the exception of electricity and heat. Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Other mill fuels include, among other things, recovered fuels, liquefied petroleum gas and other biofuels. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2012