Becker Acroma pitää huolta ankarissa olosuhteissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Becker Acroma pitää huolta ankarissa olosuhteissa"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 11 / It s in our nature Becker Acroma pitää huolta ankarissa olosuhteissa PUUSTA Becker Acroma on kehittänyt puun pintakäsittelytuotteita 140 vuoden ajan. Yli 10 viimeisintä vuotta olemme keskittyneet kehittämään vesiohenteisia ratkaisuja ikkunoiden, ulko-ovien ja muiden ulkokäyttöön tarkoitettujen pintojen käsittelyyn. Nyt voimme ylpeänä esitellä ankariin olosuhteisiin kehitetyt vesiohenteiset menetelmämme. LUONNOSTA Jatkuvan tuotekehityksen tuloksena voimme tarjota asiakkaillemme parhaat edellytykset liuotinohenteisista aineista vesiohenteisiin siirtymiseen, sillä näin vältetään vahingolliset päästöt sisäilmaan ja ulkoympäristöön. Luontoa vähemmän kuormittavat tuotteemme noudattavat mm. EU:n liuotinpäästöjä rajoittavaa VOC-direktiiviä. SINUSTA Sen lisäksi, että kannamme vastuun työskentelyympäristösi turvallisuudesta, tukenasi ovat koulutetut asiantuntijamme, jotka vastaavat kaikkiin puun pintakäsittelyn kaupallisiin ja/tai teknisiin kysymyksiin, joten ota yhteyttä. Lisätietoja ratkaisuistamme osoitteessa Oy Becker Acroma Ab Äyritie 12 a Vantaa Australia Benelux Brasilia Bulgaria Espanja Filippiinit Irlanti Islanti Iso-Britannia Israel Italia Kanada Kiina Kroatia Latvia Liettua Norja Uusi-Seelanti Puola Portugali Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Sveitsi Taiwan Tanska Thaimaa Tsekinmaa Turkki Ukraina Unkari USA Valkovenäjä Venäjä Vietnam Viro

2 2 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos Metla on julkistanut tätä ja ensi vuotta koskevan metsäsektorin suhdannekatsauksen. Loivaa laskua luvataan, mutta äkkipysähdystä ei ennusteen mukaan ole tulossa. Ennusteen mukaan koko sahatavaran tuotannon arvioidaan tänä vuonna olevan 12,8 miljoonaa kuutiota. Kasvua viime vuoteen on noin kuusi prosenttia. Ensi vuodeksi tuotannon ennustetaan laskevan 12,4 miljoonaan kuutioon, mutta tuotannon arvioidaan kuitenkin olevan yli viime vuoden tason. Suomen koko sahatavaran vienti oli tämän vuoden tammi-heinäkuussa noin 4 prosenttia viimevuotista alempana. Mäntysahatavaran vienti kasvoi 5 prosenttia, mutta kuusisahatavaran vienti putosi 11 prosenttia. Viennin arvioidaan tänä vuonna pysyvän viime vuoden lukemissa eli 7,7 miljoonassa kuutiossa. Ensi vuonna viennin määrä laskee hieman eli sen arvioidaan olevan 7,4 miljoonaa kuutiota. Samalla viennin yksikköhinta laskee ennusteen mukaan neljä prosenttia. Suomalaisyhtiöillä on Venäjällä ja Baltiassa noin kahden miljoonan kuutionsahauskapasiteetti ja sen mahdollistaa tuotannon suunnittelun. Kotimaista tuotantoa voidaan korvata tuotannolla ulkomaisissa yksiköissä. Suomen markkinaosuus Länsi-Euroopan sahatavaran tuonnista on pudonnut vuosituhannen alun noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin. Ruotsin osuus on pysynyt keskimäärin kolmanneksessa, tosin senkin osuus laski hieman tämän vuoden alkupuoliskolla. Baltian maat ovat lisänneet jatkojalostusta ja niiden perussahatavaran viennin suhteellinen osuus on kääntynyt nyt laskuun. Venäjän markkinaosuus on noussut lähes 15 prosenttiin. Saksa on noussut Euroopan suurimmaksi tuottajaksi ja se lisäsi toimituksiaan muihin Euroopan maihin alkuvuodesta yli kolmanneksella. Myös Kanada on lisännyt vientiään Eurooppaan. Kotimaassa pientä laskua Kotimaassa rakentamisen kasvu on lisännyt sahatavaran kysyntää, ja viime vuonna havusahatavaran kulutus oli Metsäteollisuus ry:n mukaan varaston muutokset huomioiden 5,1 miljoonaa kuutiota. Kotimaan toimitusten osuus sahatavaran tuotannosta on 37 prosenttia. Sahatavaraa, pääosin kuusta, tuotiin Suomeen 0,6 miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna kotimaisen korjausrakentamisen kasvu ja omakotitalojen rakentaminen nostavat kotimaan sahatavaran kulutusta muutamalla prosentilla. Ensi vuonna asuinrakentaminen alenee, mutta korjausrakentamisen kasvun jatkumisen ansiosta kotimaisen sahatavaran kulutuksen lasku jää alle kahden prosentin. Kannattavuus Metlan tilastojen mukaan elokuussa 2007 sekä mäntyettä kuusitukin keskimääräinen nimellinen kantohinta oli noussut edellisestä vuodesta 45 prosenttia, noin 23 euroa kuutiolta. Jos oletetaan, että muut kustannukset ovat pysyneet ennallaan, on tukkien hinnannousu nostanut puutuoteteollisuudessa kustannuksia keskimäärin runsaat 10 prosenttia ja sahateollisuudessa noin 17 prosenttia. Havusahatavaran yksikkövientihinta on noussut samaan aikaan yli 30 prosenttia ja tämä ero on näkynyt alkuvuonna kannattavuuden voimakkaana nousuna varsinkin sahoilla. Sahatavaran hinnan lasku ja jatkunut kantohinnan nousu on syönyt kannattavuutta toisella vuosipuoliskolla. Puukustannukset eli kantohinta-, korjuu- ja kuljetuskustannukset puutuoteteollisuudessa on runsaat 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kantohinta on suurin yksittäinen kustannuserä, 22 prosenttia. Sahateollisuudessa puukustannusten osuus on yli puolet, pelkästään kantohinnan osuus on noin 35 prosenttia. Sahateollisuudessa jalostusarvoprosentti on perinteisesti ollut metsäteollisuuden aloista matalin. Valoa toimialan tulevaisuuteen on luonut se, että ainoastaan sahauksessa jalostusasteprosentin kehityskulku on viime vuosina onnistuttu kääntämään positiiviseksi. Viime vuonna sahateollisuuden jalostusarvoprosentti nousi lähelle luvun lopun tasoa. Käänteestä kuitenkin vain osa selittyy toimialan sisäisillä tehostamistoimilla, pääosa on johtunut sahauksen korkeasuhdanteesta. Vanerimarkkinat Vientimarkkinoilla Euroopassa kulutettiin viime vuonna vaneria noin 7,6 miljoonaa kuutiota, kasvua oli prosentin verran. Muissa levyissä kasvu oli suurempaa: OSB:n kulutus kasvoi lähes kolme prosenttia. Vanerimarkkinat ovat pienet verrattuna muihin puulevyihin tai sahatavaraan. Suomi on 1,4 miljoonan kuution tuotannollaan Länsi-Euroopan suurin vanerin tuottaja. Suomen tuotannosta hieman alle puolet on koivuvaneria. Euroopassa vanerin tuonti on kasvanut ja suurin tuoja, viime vuonna oli Venäjä. Kiina on myös lisännyt markkinaosuuttaan Euroopassa, erityisesti Saksassa. Kovinta kilpailu on halvimmissa rakennelaaduissa, joita tarjotaan myös Etelä-Amerikasta, erityisesti Brasiliasta. Korkealaatuisen suomalaisen koivuvanerin kanssa kilpailee lähinnä Venäjä. Koska vanerin käyttökohteet ovat sahatavaraa monipuolisemmat, markkinoiden suhdannekehitys on tasaisempaa. Euroopassa vanerin tuotanto on kulutusta pienempää, joten sahatavaran kaltaista ylikapasiteettia ei ole. Vanerin viennin yksikköhinnan nousu on ollut sahatavaraa maltillisempaa, tammiheinäkuussa keskimääräinen vientihinta kohosi kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Koivuvanerin tuotannossa raaka-ainepula voi rajoittaa tuotantomääriä myös ensi vuonna. Koivutukin tuonti Venäjältä on tämän vuoden alkupuoliskolla alentunut lähes puolella. Vaikka koivutukkeja on kotimaassa, tuonnin korvaaminen täysin kotimaisella puulla voi olla vaikeaa metsien rakenteen vuoksi. Ensi vuonna koko vaneriteollisuuden tuotannon ja viennin määrän sekä keskihinnan ennustetaan olevan lähellä kuluvan vuoden tasoa. Asuntotuotanto Euroopan viimevuotinen asuntorakentaminen ylitti ennusteet ja havusahatavaraa kulutettiin 102 miljoonaa kuutiota. Siinä oli kasvua edellisestä vuodesta neljä prosenttia. Tästä vuodesta tulee ennusteiden mukaan rakentamisen huippuvuosi, mutta Länsi-Euroopassa kasvua on enää vain 0,6 prosenttia. Tämä ennakoi puutuotteiden kysynnän hiipumista. Ensi vuonna uusien asuntojen rakentaminen supistuu useimmissa Länsi-Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Euroconstructin viime kesäkuun ennusteen mukaan laskua tulee Länsi-Euroopassa keskimäärin prosentin verran. Rakentaminen kuitenkin kasvaa Saksassa ja sen osuus Länsi-Euroopan asuinrakentamisesta on noin 20 prosenttia. Itä-Euroopassa, Tsekin tasavallassa, Unkarissa, Puolassa ja Slovakiassa kasvu on nopeaa, mutta määrät ovat vielä suhteellisen pieniä. Sahatavaran alentuvaa kysyntää uusien asuntojen tuotannossa korvaa kuitenkin osittain asuntojen korjausrakentaminen. Sen odotetaan olevan parin prosentin luokkaa. Uhkana sahatavaran kysynnälle ja hintakehitykselle on, että USA:n rakentamisen laskusuhdanne ja lainakriisi alkavat alentaa talouskehitystä. Vaikutukset leviäisivät myös Eurooppaan ja johtaisivat rakentamisen ja sitä kautta sahatavaran kysynnän ennakoitua voimakkaampaan laskuun. Maija-Liisa Saksa Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Kimmo Janas puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 3 P Ä Ä K I R J O I T U S Kovin on tuulista metsässä Kimmo Janas Päätoimittaja Euroopan Unionin ja Venäjän huippukokous Portugalissa Mafran historiallisessa palatsissa jäivät anniltaan kovin laihoiksi. Ainoastaan muutaman tunnin tapaamisen aikana ei saatu ratkaisua esimerkiksi puutulleihin, vaikka moni täällä Suomessakin elätteli siitä toiveita ennen kokousta. Venäjän raakapuun vientitullien käyttöönotto ilmoitetulla aikataululla puolittaa maan havutukkien viennin jo ensi vuonna YK:n Euroopan taloudellisen komission ECE:n laskelmien mukaan. Presidentti Putin ihmetteli kokouksessa EU:n edustajien huolia venäläisten yritysten ylivallasta Euroopassa. No, nähtäväksi jää, mitä naapurimaan päättäjät varsinaisesti ajavat takaa. Tietenkin tulee mieleen, että puheet ja lupaukset ovat yhtä pitkiä kuin leveitäkin, joten ota siitä nyt sitten selvää. Mutta suomalainen metsäteollisuus ei suinkaan voi istua kädet ristissä odottelemassa sydän pelosta pamppaillen venäläisten päätöksiä. Metsäteollisuutemme tarvitsee puuta ja se tarvitsee sitä tasaiseen tahtiin kilpailukykyistä hintaa unohtamatta. Mekaanisessa metsäteollisuudessa on käynnistymässä rakennemuutos, jonka lopputulosta voi vain pelonsekaisin tuntein odotella. Ensimmäiset alasajot koskevat paperipuolta, mutta kuinka nopeasti perässä seuraavatkaan sahat ja vaneritehtaat? Puheet vihreästä kullastamme eivät paljoa lohduta, ellemme laita sitä kultaamme kiertoon. Vaikka myyjät tietenkin odottavat hintojen lisänousua, jossain pitäisi mennä myös raja pelkän oman edun tavoittelun ja yhteiskunnallisen vastuun välillä. Jo nyt ovat puutuoteteollisuuden kustannukset kohonneet keskimäärin rapiat 10 prosenttia ja sahateollisuudenkin noin 17 prosenttia tukkien hinnannousun johdosta. Kun kotimainen puu liikkuu metsästä saa bruttokansantuotteemme siitä toivottua lisäpiristettä ja myös verotuloja josta on meille kaikille hyötyä viime kädessä. Viime perjantaina käyty neuvottelu hallituksen keskeisten ministerien ja metsäalan edustajien kesken johti yhteisen työryhmän perustamiseen. Työryhmältä odotetaan ehdotuksia metsäalan toimintaedellytysten parantamiseksi helmikuun loppuun mennessä. Parhainta onnea ja kirkkaita ajatuksia koko työryhmälle! Nyt on saatava vihreä kulta metsästä teollisuuden käyttöön, kyllä sitä kasvaa uutta tilalle! INDUTRADE GROUP TUOTTAVAA LÄMPÖÄ LÄMPÖYKSIKÖT LÄMMÖNTALTEENOTTOYKSIKÖT Tiedustelut: Pinteco Oy, Petikontie Vantaa Puh Fax

4 4 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Kalvolla pinnoittaen Raaka-ainehintojen voimakas kohoaminen sekä toisaalta puun saatavuusongelmat ovat saaneet huonekaluteollisuuden huomion kiinnittymään korvaavien materiaalien lisäksi myös uusiin pintakäsittelymahdollisuuksiin. Ensimmäisiä kalvoja vedettiin peiliovien päälle käsipelillä 1970-luvun lopulla. Varsinainen mullistus alalla koettiin kuitenkin MDF-levyn käytön myötä viitisentoista vuotta sitten. MDF tarjosi materiaalina hyvät olosuhteet kalvon kiinnittämiseksi levyn pintaan, eli se on riittävän tiivis pohjamateriaali ja sitä on helppo työstää eri muotoihin reunojen säilyessä kuitenkin riittävän lujina. Meillä Suomessa tehdään kalusteovia vuodessa arviolta noin 5 miljoonaa yksikköä, joista kalvopinnoitettuja miljoonan verran. Vastaavasti Keski-Euroopassa kalvo-ovia on jo noin puolet ovituotannosta. Kasvupotentiaalia siis on ja kalvomyynti kasvoikin noin 10 % viime vuonna, lisäksi osa Suomen kalvo-ovimarkkinoiden kasvusta tulee esimerkiksi Puolasta ja Italiasta tuotavien ovien kautta. Kalvojen käyttömäärän kasvu on stabiloitunut perinteisten kalvokuosien osalta noin 10 prosenttiin vuodessa. Uutta potkua alalle jatkossa antavatkin 3-D-kalvojen todella tyylikkäät uutuuskuosit, jotka tarjoavat suuria kasvumahdollisuuksia sekä perinteisessä kalustetuotannossa että projektikohteissa. Tärkeimmät käyttökohteet 3-D-kalvoille löytyvät kalusteteollisuudesta, mutta niitä käytetään lisääntyvässä määrin myös huonekaluvalmistuksessa ja julkistilojen sisustusratkaisuissa. Merkittäviä kalvovalmistajia löytyy Euroopasta muutama, lisäksi tulevat amerikkalaiset ja aasialaiset valmistajat. Yksi maailman johtavia kalvovalmistajia on korealainen LG Chem, jonka kalvoja löytyy monen suomalaisenkin kalvopinnoittajan valikoimista. Liimaus avainasemassa Kalvopinnoituksessa liimaus on hyvin olennainen tekijä. Niin prosessi- kuin reunalämpötilojenkin on oltava kohdallaan, mikäli mielii laadukasta lopputulosta. Yleisin ongelma liimauksessa onkin reunojen irtoaminen, mikä useimmiten johtuu väärästä lämpötilasta. Tavallisesti liima ruiskutetaan ensin MDF-levyjen jyrsityille reunoille ja jyrsittyihin uurteisiin. Monissa tapauksissa reunojen ruiskutus tapahtuu levyjen ollessa pinottuina toistensa päälle. Tämä takaa sen, että levyn tasaiselle osalle ei kulu turhan paljon liimaa. Seuraavassa vaiheessa ruiskutetaan kuivahtaneet reunat ja uurteet kevyesti uudelleen ja mikäli tarpeellista, laakapintojen ruiskuttamatta jääneet osat. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että reunoilla, joissa kalvon jännitys on kovimmillaan ja joihin lämpörasitukset kohdistuvat, on yhtenäinen liimakerros. Teoreettinen liiman levitysmäärä laakapinnoilla on n. 50 g/neliö, reunoilla ja uurteissa määrän tulisi olla noin kaksinkertainen. Levyjen esityöstön laatu on lopputuloksen kannalta määräävä. Paraskaan liima ja kalvo eivät pysty estämään karkean lastun, epätasaisen jyrsinnän tai pölykeräytymien jopa hiuksen näkymistä kalvon läpi. Tärkeää on myös huolehtia, että ruiskutettu liima on täysin kuivaa, ennen kuin kalvon puristaminen aloitetaan. Dispersioliimat sisältävät vettä ja sen on poistuttava tiiviin kalvon alta täydellisesti. Mikäli liima on vielä kosteaa, kosteus höyrystyy puristuksen aikana ja aiheuttaa kuplien muodostusta. Korkeakiiltoisuus päivän sana Yksi alaa kiusaava ongelma on myös paperikalvojen, reunanauhojen ja 3-D-kalvojen värien yhteensovittaminen. Suuri haaste alalla ovatkin olleet eri kalvotyyppien erilaisilla painoteloilla tehtyjen kuosien lähes loputon kirjo, huomauttaa kalvoja maahantuovan Nordstock Oy:n toimitusjohtaja Matti Vinha. LG Chem on lähtenyt voimakkaasti kehittämään yhteistyötään mm. suurien eurooppalaisten paperikalvovalmistajien kanssa kuosimalliston yhtenäistämiseksi. Jo nyt voimme tarjota monia upeita kuoseja, joissa sekä 3-D -pinnoite että kalusterungoissa käytetty melamiini/paperipinnoite ovat täysin identtisiä. Yleisin 3-D -kalvo koostuu pohjakalvosta, painetus- Nordstock Oy:n toimitusjohtaja Matti Vinha kertoo kalvomalliston olevan tänä päivänä todella kattava. ta välikalvosta ja läpinäkyvästä pintakalvosta. Pintaan saadaan eri käsittelyillä (väreillä, martioinnilla ja pintalakalla) erilaisia vaikutteita ja näköharhoja. Yksiväriset kalvot voivat olla yksikerroksisia, jolloin väri painetaan suoraan pintaan tai kaksikerroksisia, jolloin pinnassa käytetään läpinäkyvää kalvoa. Myös yksikerroskalvoihin voidaan painaa esimerkiksi puusyykuvio. 3-D-kalvojen käyttäjiä on Suomessa runsaat 30 yritystä. Suurin osa on pieniä valmistajia, jotka tekevät keittiökalusteovia lähiympäristön asiakaskunnalle. Valtakunnallisesti toimivia isompia valmistajia löytyy muutama, joista osa vie tuotteitaan jopa maamme rajojen ulkopuolelle. Valtaosa toiminnasta on kuitenkin hyvin pitkälle kotimarkkinavetoista. Yksi maamme uranuurtajista on vuonna 1991 perustettu Poutapäivä Oy, joka Jouko Ojan johdolla rakensi alkuvuosina Pyhäjärven rantaan loma-asuntoja. Ensimmäisen pinnoituskoneensa yritys hankki kolme vuotta myöhemmin lähdettiin rakentamaan valtakunnallista Suomessa myytävät kalvoleveydet ovat 1320 mm (paksuus 0,35 mm) ja 1420 mm (paksuus 0,40 mm). Korkeakiiltoiset kalvot ovat paksumpia, 0,5...0,7 jopa 0,9 mm. Ohuempien kalvojen kohdalla on suuri puhkeamisriski olemassa. Tämänhetkisistä trendeistä Matti Vinha mainitsi korkeakiiltoisten 3-D kalvojen suosion valtavan kasvun. Perinteisen valkoisen värin rinnalle ovat nousseet taitetut tai värilliset korkeakiiltokalvot, kuten latte- ja mokkasävytteiset tai vaikkapa musta ja punainen, hän lisää. Kalvopinnoitus soveltuu hänen mukaansa hyvin standardiovituotantoon ja tarjoaa joustavan mahdollisuuden räätälöityjen, erikoismittaisten kaapinovien valmistukseen esimerkiksi saneerauksessa. Kimmo Janas Kalvopinnoitusta Suomessa Elega-palveluverkostoa, jolloin myös nykyinen toimitusjohtaja Jyrki Niinikoski astui palvelukseen myynti- ja markkinointipäälliköksi. Poutapäivä Oy:n pääliiketoiminta on ollut sama vuodesta 1995 lähtien eli kodin ilmeen uudistamista vaihtamalla keittiön työtasot, laatikostot ja kaapistojen ovet eli tehdään täydellinen ilmeen- Kotimaista laitevalmistusta Kalvopinnoitukseen soveltuvien koneiden valmistajia löytyy mm. Saksasta ja Italiasta. Markkinoiden rajallisuudesta huolimatta Suomessa on omaakin konevalmistusta. Kotimaisen alipaineja tyhjiöiskuteknologiaan perustuvan kalvopinnoituskoneen prototyyppi valmistettiin Tikka-System -nimellä vuonna Samalla tekniikalla on toki koneita valmistettu myös mm. Yhdysvalloissa, mutta jostain syystä lopputulokset eivät ole olleet yhtä toimivia kuin suomalaiskeksintö. Nyt jo viidenteen sukupolveen ehtineiden CoatWizard -kalvopinnoituskoneiden luotettavuudesta on hyvänä todisteena, että kaikki koneet tuo ensimmäinen prototyyppi mukaan lukien ovat edelleen käytössä. Vuoden 2006 syksystä lähtien CoatWizard -koneiden jatkokehityksestä ja markkinoinnista vastanneen Innocoating Oy:n toimitusjohtajan Jami Tammen mukaan Coat- Wizardit sopivat parhaiten pkyrityksille, useimmiten myös ensimmäiseksi kalvopinnoituskoneeksi. Keskieurooppalaiset kilpailijat soveltuvat sarjatuotantoon ja sisältävätkin huomattavasti enemmän automatiikkaa. Siinä missä varsinaiset kilpailijat perustuvat prässi- ja ylipainetekniikkaan, CoatWizardissa vannotaan tyhjiöiskun nimeen. Pinnoitettavan kappaleen alle muodostetaan tyhjiö, jonka jälkeen ilmakehän paine eli 1 G puristaa kalvon kappaleen päälle. Pinnoitusprosessin kesto on 2-3 minuuttia, Innocoating Oy:n toimitusjohtaja Jami Tammi uskoo helppokäyttöisyyden olevan yksi CoatWizard-laitteiden vahvimpia myyntivaltteja myös viennissä.

5 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 5 muutos, jolloin myös keittiön toimivuus useimmiten paranee selvästi. Toiminnan laajentuessa ovat kuvaan tulleet myös kylpyhuonekalusteet, säilytystilajärjestelmät sekä väliovet ja viimeisimpänä ilmalämpöpumput. Poutapäivän tuotannosta Ruotsiin menevä osuus on lisääntynyt eli sinne menee toimitusjohtaja Niinikosken laskujen mukaan kolme nuppikuormaa kuukaudessa. Espanjan auringon alla Tänä päivänä Poutapäivä Oy: llä on tuotantolaitokset niin Haapajärvellä Suomessa kuin Doloreksessa Espanjassakin. Jyrki Niinikoski muistelee Alicanten lähellä sijaitseva tehdas työllistää kymmenisen henkeä, kaikkiaan Poutapäivä Oy työllistää 150 henkeä. Pääkohderyhmänä Espanjan toiminnalla ovat englantilaiset, saksalaiset ja pohjoismaiset asiakkaat espanjalaisten tullessa vasta neljäntenä. Appelsiinipintaa vältellen Niinikosken kertoman mukaan alkuvuosien epäilyt kalvo-ovia kohtaan ovat selvästi hävinneet kuluttajien piirissä. Ongelmatilanteet kalvopinnoitteissa ovat johtuneet useimmiten ympäröivistä olosuhteista. Toimitusjohtaja Jyrki Niinikoski (vas.) käy läpi lähetyslistoja tuotantopäällikkö Heikki Hallikaisen kanssa. Tuotannon sydämen muodostaa leveämmälle kalvolle soveltuva Wemhönerin pinnoituskone. Haapajärven tehtaalla on käytössään myös Tikka Systemin kone. Tilauskohtainen oviaihioiden paloittelu on ensimmäinen työvaihe kalvopinnoituksessa. joskus kuvailleensa jo kolme vuotta pyörinyttä Espanjan toimintaa pieneksi, mutta haluaa nyt muuttaa lausuntoaan. Vaikka se volyymiltaan on pientä, ovat ongelmat siellä sen verran suuret, että toimintaamme voisi kutsua todella suureksi, hän naurahtaa. Kulttuurilla on varmasti oma osansa vaikeuksissa, mutta suurin ongelma on Niinikosken mukaan löytää oikeat yhteistyökumppanit samoin kuin työntekijät. sovelluksesta riippuen. Ylipainetta käyttävissä koneissa ollaan tekemisissä varsin suurien voimien kanssa, joten itse koneetkin ovat hyvin raskaita. Esimerkiksi italialainen kone, jonka pöytäkoko on suunnilleen sama kuin meillä, painaa 9 tonnia. Meillä taas kone painaa ainoastaan 2 tonnia, mikä helpottaa huomattavasti koneen asennusta ja liikuttelua ylipäänsä, Tammi selventää. Koneita myös vientiin Koska suomalaismarkkinat ovat varsin rajalliset ja uusia kalvokoneita menee lähinnä Kalvo-ovet ovat selvästi lyöneet itsensä läpi ja ne ovat tulleet pysyäkseen Suomenkin markkinoille, Jyrki Niinikoski tarkentaa. Myös kuluttajien makutottumuksissa on tapahtunut selviä muutoksia. Syvään jyrsittyjen ovien menekki laskee tasaisesti ja vastaavasti pelkistetyt ovimallit lisäävät osuuttaan. Yleinen aikatauluhan on, että korvausinvestointeihin, alettiin myös vientimarkkinoita tutkia. Kotimaan lisäksi CoatWizard-koneita onkin myyty myös Ruotsiin, Viroon, Puolaan ja Kiinaan. Yhtiöllä on tänä päivänä edustajat Tsekeissä ja Venäjällä, josta uskotaankin lähivuosina avautuvan mielenkiintoiset markkinat. Käytettävien kalvojen kohdalla suurin muutos viime vuosina Euroopassa lienee ollut asteittainen siirtyminen 1320 mm leveistä kalvoista 1420 mm leveisiin. Vaikka kapeissa ja leveissä koneissa voidaankin yleensä käyttää molempia kalvoleveyksiä, Kalvorullat odottavat käyttöä pinnoituskoneen vieressä. tänä vuonna Italiassa esitellyt uutuudet rantautuvat Suomen parin vuoden viiveellä. Korkea asiakastyytyväisyys syntyy Niinikosken käsityksen mukaan viime kädessä osaavasta asentajasta, pelkkä hyvä tuote ei yksin riitä. Suurin haaste hänen mielestään on löytää riittävän hyvä pohjalevy kalvo-oven tekemiseen. Varsinkin muotiin nousseiden korkeakiiltoisten kalvojen osalta kunnollisen pohjatyön merkitys nousee arvoonsa. tuotannon tehokkuus kärsii ja materiaalihukka kasvaa. Karkeana jakona voisi Tammen mukaan sanoa, että Aasiassa ja USA:ssa käytetään kapeampaa ja Euroopassa leveämpää kalvoa. Innocoatingissa markkinoiden muutokseen on reagoitu parhaillaan yrityksessä työskennellään seuraavan sukupolven, leveämmälle kalvolle soveltuvan koneen parissa. Uskon uuden, suuremmalla työpöydällä varustetun koneen tuovan myös kotimaan myyntiin lisäpotkua, Jami Tammi arvioi. Kimmo Janas Markkinoilla olevien MDF-levyjen ominaisuuksissa on yllättävänkin suuria eroja. Joissakin levyissä jo liiman ruiskutus nostaa levynpinnan karvat pystyyn, Jyrki Niinikoski selittää. Jokainen kalvo vaatii myös omat lämpötila-arvonsa, jotka useimmiten löytyvät ainoastaan kokemuksen kautta. Liimateknologiassa on Jyrki Niinikosken kertoman mukaan tapahtunut suuria muutoksia. Kaksikomponenttiliimoista ollaan valtaosin siirrytty 0-luokan myrkyttömiin liimoihin, joissa ei ole kovettajaa erikseen. Koska korkeakiiltoiset kalvot kiinnitetään perinteistä alemmassa lämpötilassa, myös käytettävän liiman on aktivoiduttava mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa. Liian korkea lämpötila aiheuttaa helposti appelsiinipintaa, joka tietenkin pilaa koko tuotteen, Niinikoski huomauttaa. Ympäristöarvot mielessä Jyrki Niinikoski muistelee, kuinka alalla esiintyi takavuosina pvc-vastaista liikehdintää, mutta tietyissä ympäristöissä, kuten esimerkiksi leikkaussalit ja muut hygieniatilat, sitä kuitenkin käytetään, koska korvaavien materiaalien löytyminen voi olla vaikeaa. Varsinaisessa ovituotannossa syntyy hänen mukaansa jopa yllättävänkin vähän ns. ympäristöjätettä, sillä esimerkiksi ylimääräinen vinyyli menee uusiokäyttöön. Kymmeniä uusia potentiaalisia asiakkaita Lanseerasimme maaliskuussa Suomeen Scandabtuoteluettelon. Lähetimme noin luetteloa suorapostituslistojen mukaan. Samalla avasimme nettisivut ja mainostimme Puu&Tekniikassa. Heti Puu&Tekniikassa olleen mainoksen jälkeen saimme nettisivuiltamme lukuisia kontakteja. Ne tulivat postituslistojen ulkopuolelta, ja koska Puu&Tekniikka oli ainoa mainosmedia tuossa vaiheessa, meidän oli helppo todeta mainoksen tavoittaneen kymmeniä uusia potentiaalisia asiakkaita. Toimitusjohtaja Harri Välimaa Dantherm Filtration Oy Myynti nousuun!

6 6 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Sahausta ja pintakäsittelyä Öljyjen ja vahojen käyttö teollisessa pintakäsittelyssä on ollut pitkään vähäistä. Aineita on pidetty käsiteltävyydeltään hankalina ja hitaina. Kuluttajien kysyntä luonnonmukaisempiin tuotteisiin on lisännyt myös valmistajien kiinnostusta ottaa uusia menetelmiä käyttöön. Luvian Saha Oy on jo parin vuoden ajan pintakäsitellyt lattialautoja uv-kovetteisella Osmo Color -öljyvahoilla. Parketin pintakäsittelyyn samoja tuotteita käyttää muutama tehdas Suomessa. Luvian Saha Oy 125 henkilöä työllistävä yritys. Vuodessa sahataan kuutiota, noin kolmasosa mäntyä, loput kuusta. Höylättyä tavaraa tulee vuodessa ulos kuutiota. Osa tästä sahatavarasta ostetaan ulkoa. Tämän vuoden liikevaihtoarvio on noin 79 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Harri Huhtamaa kertoo perheyrityksen investoineen viimeisen kymmenen vuoden aikana koneisiin ja laitteisiin miljoonaa euroa. - Olemme käyneet läpi melkein koko tontin. Vuosituhannen alkuvuosina investoimme höyläämöön. Näin jälkikäteen ajatellen ajankohta oli oikea, myöhäisempi aloitus olisi saattanut olla jo liian myöhäistä, vaikka laitetoimitusvaikeuksien vuoksi menetimmekin yhden vuoden. Höylälinjoja on kaksi, toisen tehokkaaseen suurtuotantoon ja pienlinja erikoistuotteille. Meillä on hyvin paljon erikoisprofiileja ja voimme tehdä pieniä eriä joustavasti, selvittää Huhtamaa yrityksen toimintaa. Toimitusjohtaja Harri Huhtamaan mukaan korkealaatuisen pintakäsittelyn opettelu on erittäin vaativa prosessi. ko toimintansa ajan kahdessa vuorossa. Vaatii opettelua Merkittävä osa höylätystä tavarasta pintakäsitellään. Volyymituote on ulkoverhouslaudat, joita osa pohjamaalauksen lisäksi myös pintamaa- Syklit eri tahtiin Sahatun, höylätyn ja pintakäsiteltyjen tuotteiden markkinasyklit ovat eri tahdissa, mikä helpottaa toimintaa. Höylätyn sahatavaran myynti on tasaisempaa höyläämättömään verrattuna, mikä juuri tällä hetkellä on helpotus. Myös Luvialla sahatavarakaupan hyytyminen on näkynyt ja toimitusjohtaja Huhtamaa toteaa tilanteen olevan aivan erilainen kuin kolme kuukautta sitten. Yritys on juuri siirtynyt sahauksessa kolmesta kahteen vuoroon, ainakin viikoksikahdeksi. Tukkeja ei ole ostettu sitten elokuun sahatavaran hinnan laskun alkamisen jälkeen. Höyläämö on toiminut kolataan. Sisätuotteita, lattialautoja, paneeleita, listoja ym. pintakäsitellään usealla eri tavalla. Käytössä on kaksi linjaa, oma vesiohenteisille tuotteille ja toinen linja uv-lakoille sekä öljyvahoille. Koko pintakäsittelyprosessin oppimisesta Huhtamaa toteaa, ettei se ole helppoa. Omat niksinsä on niin julkisivulaudoituksen maalauksessa vesiohenteisin maalein kuin uv-tuotteissakin. Vesiohenteisilla maaleilla maalattujen lautojen pakkaaminen niin ettei maalipinta kärsi on vaatinut omat oppirahansa. Pari vuotta on yrityksessä opiskeltu öljyvahojen käyttöä ja nyt Huhtamaa toteaa, että me osaamme sen. Opettelun hän toteaa erittäin vaativaksi prosessiksi, jossa jokainen vaihe vaatii oman tietotaitonsa aina raaka-aineen oikeasta valinnasta alkaen. Sahalla on tukkiröntgen, jonka avulla valitaan tiheäsyiset mäntytyvitukit lattialautojen raaka-aineeksi. Erikoislajittelun jälkeen tavara höylätään ja pintakäsitellään joko perinteisillä uv-lakalla tai uv-kovetteisella öljyvahalla. Riittävän hyvä hionta on edellytys, jotta saadaan huippulaatua bulkkilaadun sijaan. Myös runsas määrä erilaisia paneelien profiileja on lisännyt pintakäsittelyn haastetta. Mihin jäi ammattilaisten koulutus? Neljässä vuodessa Luvian Saha on palkannut 60 uutta työntekijää ja jokainen voi arvata, että se on ollut haasteellinen ja vaativa prosessi. Nykyinen ammattikoulutuksen taso saa toimitusjohtaja Huhtamaan vuolaaseen sanaryöppyyn.. - Olemme järjestäneet itse kursseja esimerkiksi AEL: in kanssa, mutta hyvin paljon on jouduttu lähtemään siitä, että työ tekijänsä opettaa. Keskiasteen koulu-uudistuksen jälkeen on ollut hyvin vaikea löytää ammattitaitoisia tekijöitä. Kun aiemmin koulutettiin sahateknikoita, tiesi tasan tarkkaan, mitä he osaavat. Nyt koulutuksessa on pieni määrä pakollisia ammattiaineita ja ison osan opiskelijat voivat valita itse. Käy helposti niin, että kukaan ei ota vaikeita aineita vaan niitä paljon puhuttuja seksikkäitä ja tuloksena on työntekijöitä hienon tittelin kera ilman riittävää ammattitaitoa. - Ihmettelen todella, miksi kaikkien oppilaitosten pitää olla ammattikorkeakouluja. Ei työ sillä parane, että vaihdetaan nimikettä ja tehdään hienoja kouluja eikä ketään kouluteta siihen työhön, jota todella tarvitaan. Ei kaikki työ ole sitä, että istutaan pöydän ääressä ja puhutaan ulkomaille. Tarvitaan ammattiosaamista. Puualalla tarvitaan höyläysoppia, puuaineoppia, sahateknologiaa, teräoppia. Sitä puualan yrityksissä tarvitaan, eikä mainostentekijöitä, ryöpyttää Huhtamaa. - Itse olen saanut koulutuksen sahateollisuusteknikoksi ja tiedän mitä puhun. Arvostan saamaani koulutusta. Yhä ammennan aikoinaan saamistani opeista. Olisi palkinnon paikka sille, joka palauttaa vanhat teknikkokoulutukset takaisin. - Kehä III sisäpuolella olevien päättäjien pitäisi jalkautua yrityksiin ja tiedustella, millaista koulutusta tarvitaan ja järjestää koulutus sen mukaan. Pian päättäjillä on todella kiire miettiä, mistä saadaan tulevaisuuden ammattilaiset, päivittelee Huhtamaa nykytilannetta. Maija-Liisa Saksa Hr-prof on ainutlaatuinen, täysin myrkytön, ekologinen palonsuojaaine / neste, jolla on korkein mahdollinen puulle (mänty, kuusi ja koivu) myönnetty palonsuojaluokitus B s1,d0 (erittäin vaikeasti syttyvä, savun tuotto erittäin vähäistä, palavia pisaroita tai osia ei synny). Myyntierät: 1 l, 3 l, 20 l, 200 l, l. Teollisuustoimitukset myös suuremmissa yksiköissä (tankeissa tai konteissa). HR-Invest Oy, Kivenlahdenkatu 1 b, Espoo. Puh. (09) , fax. (09) Myynti Oikaisu Edellisen numeron Habitarea käsittelevässä artikkesissa olivat kuvat ja kuvatekstit menneet sekaisin. Kuvassa oli lappeenrantalaisen CWP Oy:n läpivärjättyä viilua vaikka piti olla Nordiska Åbon maahantuomaa Vinterion Nimbus-viilua, jossa yhdistetään useampaa puulajia viiluksi. Pahoittelemme virhettä. Toimitus. Läpivärjätystä viilusta voidaan rakentaa haluttuja väriyhdistelmiä. Nimbus-viilu taipuu pieniinkin säteisiin. Katso web-sivuiltamme miten puu ja kuiva heinä ei pala.

7 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 7 Uutta UV-tuotteissa Pintakäsittelyaineiden kehitys kulkee koko ajan eteenpäin, mutta varsinaisia uutuuksia tulee harvemmin. UV-tuotteissa uutta on nyt ulkokäyttöön soveltuvat vesiohenteiset tuotteet sekä korkeakiiltoiset vesiohenteiset uv-lakat. Korkeakiiltoiset tuotteet ovat olleet kysyttyjä viime aikoina erityisesti keittiökaapistoissa, kertoo tekninen johtaja Juha Kuitto Oy Becker Acroma Ab:stä. Korkeakiiltoisista maaleista ja lakoista puhutaan, kun kiiltotaso on vähintään 95 ja siitä ylöspäin, kiiltävät pinnat on tähän mennessä luokiteltu tasoon kun normaali kiiltotaso huonekaluissa on 25. Perinteisillä happokovetteisilla lakoilla ei päästä korkeakiiltoon. Tähän mennessä korkeakiiltoiset pinnat on tehty polyuretaaneilla ja nyt ovat siis tulleet ekologisemmat vesiohenteiset uv-lakat. Tuotteet tulevat Saksasta, jossa niistä on jo jonkin verran kokemuksia. Perinteisistä polyuretaanijärjestelmistä vapautuu ympäristöön lähes 10 kertaa enemmän liuottimia kuin vesiohenteisista järjestelmistä ja ne lisäävät alailmakehän otsonia. Voimaan astuneet VOC-direktiivit rajoittavat orgaanisten liuotteiden käyttöä. Vesiohenteisilla uvtuotteita käyttämällä pienennetään haitallisia päästöjä. Korkeakiiltoinen pinta antaa luksusvaikutelman ja uskon, että siksi sen kysyntä on lisääntynyt. Pinta on vaikeasti toteutettavissa ja sen vuoksi myös hinta on luksusluokkaa, naurahtaa Juha Kuitto kysellessäni syitä lisääntyneeseen menekkiin. Etuna voidaan pitää myös helppoa puhdistettavuutta. Ei pölyhiukkasia Saksassa Beckerin valmistama tuote on niin uusi, että Suomessa ei vielä ole käytössä yhtään uv-pohjaista linjaa, mutta kiinnostus on alkanut herätä. Polyuretaanilla toteutettuja korkeakiiltoisia pintoja on tehty jonkin verran, mutta tuotanto on ollut suhteellisen vähäistä tuotantolinjalle asetettavien kovien vaatimusten vuoksi. Korkeakiiltoinen pinta ei anna mitään anteeksi, jokainen virhe näkyy kuten myös jokainen pölyhiukkanen. Koko tuotantolinja pitääkin suunnitella hionnasta kuivaukseen saakka niin, että pöly ei pääse tuotteen pinnalle. Myös työntekijöiden vaatetuksessa ja hiusten suojauksessa pitää olla tarkkana. Jos linjalla tehdään muunlaisia tuotteita välillä, voi linjan puhdistus jälleen pölyttömäksi olla hyvin suuri työ. Tällä hetkellä on rakenteilla uusia linjoja, joilla tullaan käyttämään polyuretaanipohjaisia lakkoja. Markkinat Suomessa eivät todennäköisesti kasva Tekninen johtaja Juha Kuitto esittelee UV-lakalla korkeakiiltoiseksi käsiteltyä pintaa. missään vaiheessa kovin suuriksi, mutta Venäjällä kiinnostusta saattaa löytyä enemmänkin, arvelee tekninen johtaja Kuitto. Vesiohenteisia uvtuotteita ulos Toinen uusi, jo käytössä meilläkin oleva uv-tuote on ulkokäyttöön soveltuva uv-pintamaali. Kehitystyöhön on kannustanut se, että vesiohenteiset tuotteet ovat heti prosessista ulostulon jälkeen hankalasti pinottavia. Maalipinta on vielä elastinen ja tuotteet tarttuvat helposti toisiinsa. Vesiohenteisella uv-lla saadaan kovempia pintoja ja tuotteet ovat siten heti pakattavissa jatkokuljetusta varten. Tämä nopeuttaa prosessia ja vähentää kuivatustilan tarvetta. Vaikka tuote on perinteisiä kalliimpi, tulee hintaero takaisin nopeamman läpimenon kautta. Elastinen pinta Perinteisesti uv-tuotteet ovat olleet kovia ja ulkokäytössä puu elää, joten uv-tuotteita ei ole voitu käyttää halkeilun VOC-direktiivit voimaan EU-maissa on tällä hetkellä voimassa kaksi VOC-direktiiviä, teollisuus-voc ja tuote-voc. Niiden avulla pyritään vähentämään ilmakehään päästettäviä orgaanisia yhdisteitä. Teollisuus-VOCissa säädetään liuotteiden päästöraja-arvot ja niiden kokonaismäärän perusteella määritellään kuuluuko yritys ympäristöluvanvaraisiin tai vai riittääkö ilmoittaminen ympäristösuojelun tietojärjestelmään. Puuteollisuuden osalta asetuksen mukaan kaikkien yli 10 tn vuodessa liuotteita käyttävien yritysten on haettava ympäristölupa. Direktiiviin piiriin kuuluvat yli 15 tonnia vuodessa käyttävät puuteollisuusyritykset. Päästöjä voidaan vähentää kahdella tavalla: joko rajoitetaan poistokaasujen määrää niitä käsittelemällä tai vähennetään liuotteiden käyttöä. Tuote-VOCissa rajoitetaan vuoksi ulos menevissä tuotteissa. Tekninen johtaja Juha Kuitto kertoo, että tuotekehityksessä on haettu ja saatu tuotteelle lisää joustavuutta. Nyt uv-maalia käytetään rakennuspuuvalkoisena mm. ikkunakarmeihin. Aivan joka paikan tuote maali ei kuitenkaan ole. Perinteisiä tuotteita kalliimpana pienet maalattavat kappaleet aiheuttavat helposti runsasta ohiruiskutusta, joten taso- ja listalinjat soveltuvat hyvin tuotteen käyttökohteiksi. Lopputuote ei myöskään saisi joutua jatkuvalle sateelle alttiiksi, sillä esim. liitoskohdat saattavat elää yli maalin joustokyvyn. Maija-Liisa Saksa orgaanisten liuotteiden käyttöä tietyissä maaleissa ja lakoissa. Ennen vuotta 2007 valmistetuille maaleille, jotka eivät täytä asetuksen rajoituksia, on annettu vuoden siirtymäaika markkinoilta poistumiselle. Tuote-Voc koskee maaleja ja lakkoja, joita käytetään rakennuksissa, niiden koristeissa ja kiinteissä kalusteissa sekä rakennuksiin liittyvissä rakenteissa. Direktiiviissä mainitaan, että määräykset eivät koske niitä teollisia laitoksia, jotka kuuluvat teollisuus-vocin alaisuuteen. Suomessa on suunniteltu direktiivin soveltaminen näin. Joissakin maissa on kuitenkin suunnitteilla, että tuote-voc on määräävämpi kuin teollisuus-voc. Tämä merkitsee sitä, että yritysten, jotka maalaavat rakennuksiin meneviä tuotteita ja vievät niitä EU-alueelle pitää selvittää paikalliset VOC-määräykset. Puu ja Bioenergia 2007 messujen paras osasto valittu Messuvieraat arvioivat Jyväskylän Puu ja Bioenergiamessujen kävijätutkimuksessa Projecta Oy:n osaston messujen parhaaksi osastoksi. Se keräsi eniten mainintoja kyselyssä, jossa vieraita pyydettiin arvioimaan messujen paras osasto. Kymmenettä kertaa järjestetyillä mekaanisen puunjalostusteollisuuden ja bioenergian erikoismessuilla kävi tänä vuonna yhteensä 8555 messuvierasta (Puu ja Bioenergia 2007, Tietoykkönen Oy) Yksi Projectan osaston vetonauloja oli Pyhännän Rakennustuote Oy:n valmistama suurelementtirakennus. Pyhännän rakennustuote otti Weinmann -suurelementtilinjan käyttöönsä vuonna Linja muuttaa perinteisen käsityövaltaisen työn teolliseksi tuotannoksi ja kaksinkertaistaa Jukka-talon suurelementtikapasiteetin. Linja edustaa alan viimeisintä teknologiaa ja on modernein suurelementtilinja Suomessa. Elementtien sisä- ja ulkoverhousmateriaalin kiinnittämistä varten linja on varustettu kahdella cnc-ohjatulla portaalilla, joilla tarvittavat naulaukset, sahaukset ja jyrsinnät voidaan suorittaa suoraan suunnittelutiedostoista. Toisella portaalilla voidaan lisäksi latoa ja naulata pystysuuntaiset ulkoverhouspaneelit automaattisesti. Pyhännän rakennustuote Oy on samalla kehittänyt Jukka-talon suurelementtien rakennetta. Uusia innovaatioita ovat seinän eristyskykyä parantava lämpörunko, sisäpuolen kaksoislevytys, joka parantaa kiinnitettävyyttä ja ääneneristystä, yhtenäinen hengittävä tuulensuojakangas sekä täysin uusi vapaa elementtien sähköasennusjärjestelmä. Elementit suunnitellaan 3D- suunnitteluohjelmilla, jonka jälkeen elementtien valmistukseen tarvittavat tiedot siirtyvät suoraan tuotantolinjalle ja cnc-ohjattaville koneille. Weinmannin linja vähentää manuaalisesti tehtyjä työvaiheita kuten mittauksia ja naulauksia sekä parantaa työntekijöiden työergonomiaa. Kun elementtirungon valmistus toteutetaan cnc-tekniikalla, käyttäjän tarvitsee vain asettaa runkotolpat ja esivalmistetut ikkuna-/ ovimoduulit ala- ja yläjuoksun väliin. WEM-runkoasema suorittaa kaikki tarvittavat naulaukset cnc-ohjatusti. Tällainen tuotantotapa mahdollistaa suuren tuotantovolyymin vain yhden käyttäjän voimin. Tavoitat tiedonhaluiset päättäjät Uusi Puu & Tekniikka on ollut minulle positiivinen yllätys. Lehdessä on hyviä, asiapitoisia artikkeleita, joiden lukemiseen täytyy oikein varata aikaa. Toimitusjohtaja Jarmo Kivistö Penope Oy Myynti nousuun!

8 8 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Lukulamppu Lyhyesti Puusta tehty Puusta tehty kertoo tuoreen puun työstämisestä. Kaikki työ tehdään yksinkertaisin työkaluin. Useaan työhön riittää puukko ja kirves, joiden lisäksi kirjassa esitellään myös erikoistyökaluja. Kirja opastaa erilaisten käyttöesineiden teon kautta sekä ikivanhaan että nykyajan käsityöläisten käyttämään tekniikkaan. Työvaiheet kuvaillaan yksityiskohtaisesti valokuvin ja piirroksin. Kirjan luvut etenevät yksinkertaisista lähes ilman työkaluja toteutettavista varputöistä kohti vaikeampia työtapoja aina pieniin rakennustöihin saakka. Työohjeita on esimerkiksi varpuluudasta, puunkantimesta, haravasta, haapavakasta ja perinteisistä aidoista. Suomalaisten puulajien vuoluominaisuudet, kovuus, pintarakenne ja puuaineksen vaihtelevat värit ja lustokuviot tulevat vuolutöissä tutuiksi. Kirjassa esitellään myös puuesineisiin liittyvää uutta ja vanhaa kulttuurista perinnettä. Markus Tuormaa: Puusta tehty Metsäkustannus 2007 Sivuja: 176 ISBN-13: Uutta suomalaista puuarkkitehtuuria Jos alkaa tuntua siltä, että on menettämässä uskonsa suomalaiseen puuarkkitehtuuriin, kannattaa ottaa käteen arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiainen kirja Wood Architecture in Finland. Usko palautuu. Tiainen on kuvannut suomalaista nykyarkkitehtuuria jo 30 vuotta ja hionut vuosikymmenten ajan omaa tunnistettavaa tyyliään. Tähän kirjaan hän on kuvannut suomalaista puuarkkitehtuuria viime vuosilta. Kirjaan valitut 10 kohdetta ovat Metla-talo, Finnforest Modular Office, Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli, Kärsämäen kirkko, Hösmärin koulu, Korttelitalo Leskenlehti, Miilukankaan koulutuskeskus, Hiekkahovin kokoontumis- ja lomapaikka, Asunto Oy Porvoon Jokineito ja Kotilo-talo. Kirjassa esittellään viime vuosien puuarkkitehtuurin helmiä asuintaloista julkisiin rakennuksiin. Rakennukset ovat erityylisiä ja niissä sovellettu erilaisia puurakentamisen menetelmiä 1700-luvun perinteisestä puurakentamistekniikasta moderniin IT-keksinnöt kivikaudelta nykypäivään pilari-laattajärjestelmään. Kuvien kuvakulmat, valon ja varjon vaihtelu sekä puhtaat kuulaat värit korostavat puumateriaalin luonnollista kauneutta. Samalla kuvista välittyy rakennusten arkkitehtuuri niiden voimakkaan selkeät linjat ja yksityiskohdat. Valokuvien lisäksi kirjassa on rakennusten asema-, pohjaja leikkauspiirustukset sekä suunnittelijoiden kirjoittamat lyhyet esittelytekstit. Kirjan johdantoartikkelin The Wood Tradition Continues on kirjoittanut arkkitehti Sarlotta Narjus. Kirja on englanninkielinen. Ja taidenautinto. Wood Architecture in Finland Valokuvat: Jussi Tiainen Rakennustieto 2007 Graafinen suunnittelu: Maria Appelberg ISBN Miten pienet poltetusta savesta valmistetut merkkipalikat johtivat kirjoitustaidon keksimiseen sekä ensimmäisten valtioiden syntyyn yli viisi tuhatta vuotta sitten? Millainen on pulkka, puurimasta tehty tiedon tallennusväline? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen saa vastauksen Antti Wiion kirjoittamasta kirjasta Kun tietotekniikka muutti maailmaa. Informaatioteknologia ja tietotekniikka ovat sanoina uusia. Ihmiskunta on kuitenkin koko historiansa ajan keksinyt menetelmiä ja välineitä tiedon tallentamiseen, välittämiseen ja käsittelemiseen. Jotkut näistä keksinnöistä ovat vaikuttaneet hyvin syvällisesti ihmiselämään ja yhteiskuntien kehitykseen. Esimerkiksi Lähi-idässä noin kymmenen tuhatta vuotta sitten yleistyneet saviset merkkipalikat muuttivat aikanaan maailmaa laajemmin ja syvemmin kuin tietokoneet meidän aikanamme. Kun tietotekniikka muutti maailmaa on historiakirja ilman kuninkaita, poliitikkoja ja sotia. Kirja kertoo tärkeimmistä IT-keksinnöistä sekä niiden vaikutuksista maailmanhistorian pohjavirtoihin. Kirjassa ei kerrota eri tietokonesukupolvista, siinä ei ole viisaalta kalskahtavia kirjainyhdistelmiä, joiden ymmärtämiseksi pitäisi olla tietotekniikka-alan ammattilainen. Kirjassa käsitellään keksintöjä uudesta, laajasta näkökulmasta historian muutosvoimina ja kuinka ne ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Kirja sopii loistavasti historiasta kiinnostuneelle tietotekniikasta täysin tietämättömällekin vaikkapa pukinkonttiin. Antti Wiio: Kun tietotekniikka muutti maailmaa Deltakirja, 2007 ISBN: sivua, 33 euroa Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen palkinto Tämän vuoden puupalkinnon saaja julkistettiin Design Partners -tapahtuman yhteydessä Helsingissä syyskuun lopulla. Puupalkinto jaettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Palkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen tunnustuksena rakennukselle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Tänä vuonna palkintolautakunta valitsi kahdentoista ehdolle asetetun rakennuksen joukosta Puupalkinnon 2007 saajaksi arkkitehti Olavi Koposen suunnitteleman Talo Kotilon. Kotilo on heittäytymällä suunniteltu ja rakennettu taideteos, joka tuulettaa railakkaasti käsityksiä asumisesta ja puuarkkitehtuurista. Spiraalimaisen rakennuksen rationaalinen, puuelementteihin perustuva toteutus on syntynyt arkkitehdin, rakennesuunnittelijan sekä puuelementtivalmistajan yhteistyönä. Arkkitehtuurillaan ja tilankäsittelyllään Kotilo viittaa arkkitehtuurin perinteeseen, mutta kurkottaa kauas tulevaisuuteen. Hiomattomanakin rakennus on vaikuttava teos sekä välitön ja viihtyisä koti. Erityinen kunniamaininta haluttiin antaa Helsingin Omenamäen puukerrostalokorttelille. Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkisen suunnittelema kohde on muistutus siitä, että puu on vaihtoehto myös kerrostalorakentamisessa. Kiinteistö Oy Omenamäen asuntojen paikalla mitatut ääneneristysarvot ovat huippuluokkaa ja sprinklattuna rakennuksen paloturvallisuus ja asukkaiden turvallisuus on taattu. Arkkitehdit Jarmo Pulkkinen sekä Mikko Kalkkinen osoittavat, että taitava suunnittelija saa aikaan omaleimaista asuinympäristöä sekä korkealuokkaista puu- ja asuntoarkkitehtuuria puun omin keinoin. Kiitoksen ansaitsee myös Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ennakkoluulottomasta sekä ammattitaitoisesta asuntorakennuttamisesta. Vuoden 2007 palkintolautakuntaan kuuluivat yliasiamies, professori Matti Rautiola Rakennustietosäätiöstä, RI Launo Laatikainen Turun Juva Oy:stä, arkkitehti, TkL Mikko Viljakainen Metsäteollisuus ry:stä, Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja, metsänhoitaja Petri Heino, PUU -lehden päätoimittaja, arkkitehti Pekka Heikkinen sekä arkkitehti Karola Sahi, joka toimi myös palkintolautakunnan sihteerinä. Vihreä viikonloppu Helsingin Messukeskuksessa Marraskuun ELMA Helsingin maaseutumessut, Helsingin metsämessut ja Kädentaito-tapahtuma on vihreä viikonloppu, joka puhuttelee maaseudun herkkujen ja eläinten ystäviä, metsänomistajia sekä tuunaajia ja käsityön harrastajia. Tapahtumissa on yhteensä kymmenkunta ohjelmapistettä, 130 esiintyjää ja yli 300 näytteilleasettajaa. Viikonlopun punaisena lankana on vihreät arvot: rakkaus suomalaiseen metsään ja elävään maaseutuun sekä käsillä tekemisen ilo. Messuvieras voi yhdellä pääsylipulla tutustua kolmeen lämminhenkiseen tapahtumaan. Käsillätekemisen ilo ja vahva sisustus-, tuunaus- ja käsityöharrastustrendi näkyvät Kädentaito-tapahtumassa ELMA-messujen kupeessa. Talven ja joulun neuletrendejä ja käsityöideoita esittelevät muotinäytöksen Valkea talvi -catwalkilla rytmiset kilpavoimistelijat. Neule on irti osaston työpajoissa testataan puikkoja, polkaistaan poppanaa ja tehdään hauskoja nauhoja neulenukeilla. Dreijauksen SM-kilpailut pyörähtävän käyntiin la klo 11 jälkeen. Myös keramiikan veteraanit esittäytyvät mm. Risto Paatero ja Paul Envalds. Helsingin metsämessut järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ja ensi vuodesta lähtien pääyhteistyökumppani on Suomen Metsäyhdistys ja sen järjestämät Metsäpäivät, jotka jatkossa järjestetään metsämessujen yhteydessä. Tänä vuonna METSÄ 2007 messujen seminaareissa pureudutaan ennakkoluulottomasti mm. ilmastonmuutokseen professorit Atte Korholan, Kari Mielikäisen ja Matti Kärkkäisen toimesta. Metsänomistajille tarjotaan lisäksi tietoa metsänhoidosta, sijoittamisesta ja vakuuttamisesta. Metsälavalla on työnäytöksien lisäksi paljon viihdettä mm. la klo 11 ja 12 näyttelijä, muusikko Irina Björklund, Pop&Jazz konservatorion jazz-kvartetti ja Pukinmäen sirkuskoulu.

9 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 9 Investoinnit eivät ole rahoituksesta kiinni Puutuoteteollisuuden myötätuulen arvioidaan näillä näkymin jatkuvan paitsi tänä- myös ensi vuonna. Puualan positiivinen vire on saanut monet yritykset pohtimaan laiteinvestointien tarpeellisuutta ja niiden rahoitusta. - Alan investoinnit eivät ole ainakaan rahoituksesta kiinni, vakuuttaa Nordea Rahoituksen puualan asiantuntija Petri Mantovani. Puualan lisääntynyt toimeliaisuus näkyy myös Nordea Rahoituksessa, jossa rahoitusvolyymit ovat kääntyneet tänä vuonna nousuun. Osa yritysten konekannasta alkaa olla kuitenkin siinä kunnossa, että investointitarvetta on näkyvissä. Suurin osa investoinneista on ollut lähinnä tuotannon tehostamiseen tähtääviä korvausinvestointeja, ei niinkään uuden kapasiteetin lisäämiseksi tarkoitettuja, arvioi myyntipäällikkö Petri Mantovani. Hänen reviirilleen puualan asiantuntijana Nordea Rahoituksessa kuuluvat lähinnä puun sahaus, höyläys ja kyllästys, huonekalujen valmistus ja rakennuspuusepänteollisuus. Toisin sanoen oikeastaan kaikki muu, paitsi paperiteollisuus. Mantovani on toiminut nykyisessä tehtävässään vuoden verran, työskenneltyään sitä ennen pankin yrityspuolella Tikkurilan konttorissa viitisen vuotta. Hänen tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan ovat tällä hetkellä puualan loppuasiakkaat. Leasingin suosio selvässä kasvussa Perinteisestihän puutuotealan yritykset ovat suosineet hankintarahoitusta investointiensa rahoittamisessa, mutta viime aikoina leasing- rahoituksen osuus on kasvanut myös kone- ja laitehankinnoissa. Nordea Rahoitus on osaltaan ollut aktiivinen tässä kehityksessä tarjoten ratkaisuja niin laite- ja kone-investointien rahoitukseen kuin kasvavan yrityksen myyntisaatavien ja käyttöpääoman hallintaan, kertoo Mantovani. Hän myös muistuttaa, että kaikissa tapauksissa rahoitettava kohde toimii rahoituksen vakuutena. Omarahoitusosuus on yleensä 30 prosentin luokkaa ja rahoitusajat keskimäärin kolmesta viiteen vuoteen, laitteista riippuen. Kolmen ensimmäisen kvartaalin osalta, eli syyskuun loppuun mennessä toteutuneesta kokonaisrahoituksesta leasingin osuus toimialalla oli Nordea Rahoituksen rahoittamasta euromäärästä noin 55 prosenttia. Leasinginhan tarjoaa yrittäjälle useita etuja: vuokrat ovat vähennys-kelpoisia, eivätkä ne sido yrityksen pääomaa, muistuttaa Mantovani. Lisäksi leasingin tasevaikutukset voivat olla euromääräisesti hyvinkin vaikuttavia. Korolle katto Tulevien vuosien korkokehitykseen liittyy aina epävarmuutta. Vaihtuvakorkoisessa lainassa korkojen nousu vaikuttaa kuukausierän nousuna tai laina-ajan pitenemisenä. Viime aikoina kiinteät korot ovat olleet euriboreja edullisempia, mutta tilanne tuntuu taas korjaantuvan. - Nykyisin yritykset voivat entistä tehokkaammin suojautua korkojen nousun tuomalta riskiltä käyttämällä korkokattoa selvittävät Petri Mantovani ja Nordea Marketsin korkoasiantuntija Martti Rantanen. Korkokatto takaa lainan korolle ylärajan. Näin lainasta maksetaan enintään sovitun korkokaton verran korkoa. Korkokatosta maksetaan katon alkamishetkellä palkkio, mutta muita kustannuksia korkokatosta ei aiheu- du, muistuttavat Mantovani ja Rantanen. Esimerkiksi 4,5 prosentin korkokatolla yritys takaa, että korkokaton voimassaoloaikana lainan korko on enintään 4,5 prosenttia. Korkoon lisätään aina normaali lainamarginaali, Jos korot eivät nouse tai lähtevät laskuun, hyötyy yritys matalista koroista. Lainan korkoa ei siis kiinnitetä kuten kiinteäkorkoisessa lainassa. Korkokaton voi ottaa myös jo olemassa oleviin lainoihin. Se on joustava suojauskeino, sillä tarvittaessa se mahdollistaa lainan maksuohjelman muutokset ilman lisäkustannuksia. Korkokatto on voimassa valitun ajan, esimerkiksi 3 5 vuotta. Monipuolista rahoituspalvelua Petri Mantovani lupaa rahaa investointeihin. Myyntipäällikkö Mantovani luettelee työpaikkansa, Nordea Rahoituksen vahvuuksina hyvän toimialatuntemuksen, valtakunnallisen aluemyyntiverkoston, joka on lähellä asiakasta ja pankin mittavan konttoriverkoston. Lisäksi yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen, korkotai valuuttasuojauksen yhteydessä asiakkaalla on käytössään Nordean laaja asiantuntijaverkosto. Nordea Rahoitus tarjoaa myös asiakkailleen monipuolisen tuotepaletin, johon kuuluu mm. osamaksu-, leasing autorahoitus ja myyntisaatavien rahoitus, joka usein on erinomainen ratkaisu yrityksen kasvukipuihin. Kasvua kivuilla tai ilman pitäisikin olla odotettavissa, sillä puutuoteteollisuuden myötätuulen arvioidaan näillä näkymin jatkuvan paitsi tänä- myös ensi vuonna. Hyvä tilanne näkyy myös siten, että esimerkiksi Nordean luottotappiokanta on erittäin matala. Antti Kyynäräinen Lyhyesti Metsäteollisuus ei ole saavutettu etu Perinteiset kilpailuedut - edullinen energia, riittävät raaka-aineresurssit ja kilpailijoita nopeammin kasvava tuottavuus - on menetetty. Kun kaikki kustannukset nousevat Suomessa nopeammin kuin muissa maissa, on toimin- taa tehostettava. Metsäteollisuuden on kireässä kilpailussa haettava nopeasti uusia toimintatapoja, jotka perustuvat nykyistä laajempiin tehtäväkuviin ja moniosaamiseen, uuden teknologian täysimääräiseen hyödyntämiseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan. Yritysten on rakennettava kilpailukykynsä uudelleen. Olisi väärin jäädä passiivisena seuraamaan kehitystä ulkopuolelta. Se vaarantaisi yhä useamman työpaikan. Jokaisen tehtaan on oltava kannattava, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Suomalainen hyvinvointi on pitkälti rakentunut menestyvän metsäteollisuuden varaan. On tuudittauduttu siihen uskoon, että metsäteollisuus on Suomessa saavutettu etu. Näin ei jatkossa enää välttämättä ole, hän muistuttaa. Uusien, kilpailukykyä parantavien toimintamallien kehittämisessä tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä. Viime viikkojen aikana on metsäteollisuuden eri sektoreille solmittu uusia työehtosopimuksia. Paperin työehtosopimusta lukuunottamatta niissä on palkankorotusten rinnalla sovittu useista tuottavuutta parantavista ja joustavuutta lisäävistä keinoista. Kauppoja Venäjälle Ruukki Group Oy on julkistanut Venäjälle nousevan sahansa laitteistotoimittajat. Nordautomation Oy toimittaa Kostroman alueelle rakennettavaan sahalaitokseen tukinlajittelun, -sahaansyötön ja niin sanotut alasahan- sekä sivutuotteiden käsittelylaitteistot. Projekti pitää sisällään laitteiston suunnittelun, valmistuksen, asennuksen, koeajot ja käyttö-henkilöstön koulutuksen. Kauppa on Nordautomationille sen historian suurin. WSAB Oy toimittaa ja asentaa sahalle tarvittavat kamari- ja täysautomaattiset kanavakuivaamot. Wärtsilä Biopower Oy toimittaa ja asentaa kuorijätettä käyttävän 8 megawatin lämpövoimalan. Heinolan Sahakoneiden kauppa sahakoneista, tuorelajittelulinjasta ja tasaamosta julkistettiin jo aiemmin. Rakennettavan laitoksen sahauskapasiteetti on mitoitettu siten, että sahalla voidaan tuottaa valmista sahatavaraa kuutiota vuodessa. Suunniteltu tuotantomäärä toiminnan ensi vaiheessa on arkipäivisin kahdessa vuorossa toimien noin m 3 sahatavaraa vuodessa. Sahaustoiminta alkaa vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä. -mls- Löysimme heti työntekijän Haimme keväällä myynti-insinööriä meille töihin. Ainoa ilmoituksemme oli Puu & Tekniikassa. Soittoja tuli jo lehden ilmestymispäivänä. Muissa lehdissä meidän ei sitten tarvinnutkaan ilmoittaa. Toimitusjohtaja Petri Oravamäki Pinomatic Oy Myynti nousuun!

10 10 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Puusepänteollisuus kaipaa profiilin nostoa Toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi haluaa nostaa puusepänteollisuuden profiilia ja tuottavuutta mm. valtakunnallisella ohjelmalla. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan hänen mukaansa niin yritysten ja valtiovallan kuin järjestökentänkin yhteistyötä. Puuteollisuusyrittäjät ry:n uusi toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi aloitti virkakautensa ja joutui heti kättelyssä suoraan tapahtumien etulinjaan. SAK-lainen Puu- ja erityisalojen liitto oli julistanut työtaistelu-uhan puusepänteollisuuteen. Tiiviiden neuvottelujen jälkeen tilanne kuitenkin raukesi ja työrauha palautettiin syksyn yleisen linjan mukaisella, mutta alalle kalliilla sopimuksella. Sen mukaan on nyt kuitenkin seuraavat kaksi ja puoli vuotta elettävä ja alan on paneuduttava todella vakavasti tuottavuutensa nostoon, jotta kustannuksista selvittäisiin, arvioi Tuohiniemi sopimuksen vaikutuksia. Alasta saatava houkutteleva Keskeinen kysymys alan tulevaisuuden kannalta on työvoiman saatavuus, painottaa Tuohiniemi. Hän muistuttaa, että ellei työnantaja ole houkutteleva, ei väkeä saada palvelukseen. Siksi alan profiilin nosto on ensiarvoisen tärkeää. Siinä tehtävässä tarvitaan kaikkia resursseja ja yhteistyötä. Se ei ole yhden ihmisen tai järjestön vastuulla, painottaa Tuohiniemi ja korostaa myös järjestötyössä yritysmäisen toiminnan ja tehokkuuden tarvetta. Hän viittaa esimerkkinä onnistuneesta profiilin nostosta metalliin, joka työvoimapulassaan lähti nostamaan alansa imagoa ja yhdisti yrityksiä yhteistoimintaan. Eräänä tuloksena tästä alaa kutsutaankin nyt teknologiateollisuudeksi, jonka lippulaivana porskuttaa Nokia. Kun puhutaan puu- tai metsäteollisuudesta, se on hyvin laaja käsite. Lisäksi Keski-Euroopassa mekaaninen puunjalostus on suurempi teollisuuden ala kuin kemiallinen Suomessa taas tilanne on tasan päinvastainen, mikä näkyy mm. alan palstatilana julkisuudessa. Suuruuden ekonomia näkyy myös siinä, että saha- ja levyteollisuus ovat huomattavasti enemmän esillä kuin perinteisen puusepänteollisuus. Koko metsäklusteri kaipaa kehittämistä Vastuun kunnollisesta ja oikeahintaisesta raaka-aineesta Tuohiniemi heittää koko metsäklusterille. Sen pitäisi huolehtia siitä, että puuta löytyy joka lähtöön, eikä kehittää metsiä vain sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Toisaalta hän muistuttaa, että ehkä mekaanisen puolen pitää myös katsoa peiliin, että onko hajanainen ja pienistä yrityksistä koostuva ala saanut äänensä riittävästi kuuluville kehitystyössä. Tässä on varmasti sisäisen markkinoinnin paikka. Eli alan on nostettava itsetuntoaan ja arvostettava omaa työtään ja kunnioitettava yritystoimintaansa. Tärkeintä on pistää kotipesä kuntoon eikä moittia muita, täsmentää Tuohiniemi. Järjestökentän yhteistyön lisääminen onnistuu hänen mukaansa ennen kaikkea yhdessä tekemisen kautta. Samalla hän painottaa erilaisten verkostojen luomisen tärkeyttä. Tuottavuutta nostettava Työmarkkinaratkaisu nosti vahvasti esille tarpeen alan tuottavuuden nostamisesta. Tuohiniemen mukaan siihen ei tosin ole olemassa mitään yhtä yksittäistä reseptiä. Alan yrityksethän ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä, ja kun ajatellaan tuotantomenetelmien kehittämistä ja kehitystyötä yleensä, on vaarana, että tehdään yleisellä tasolla paperilla hienoja suunnitelmia, jotka sitten hautautuvat mappeihin, pohtii Tuohiniemi. Siksi hänen tavoitteenaan onkin saada kehitystyöhön mukaan esimerkiksi Tekes ja käynnistää valtakunnallinen ohjelma. Tämä vaatii uudenlaista lähestymistä ja ajattelua, sillä tähän asti vastaavaa kehitystyötä on pääasiassa tehty suurten yritysten parissa. Nyt tarvitaan Tuohiniemen mukaan järjestöllistä yhteistyötä ja pilotointia; on siis löydettävä yrityksiä, jotka ovat kehitystyöstä aidosti kiinnostuneita ja valmiita panostamaan siihen, muuten se ei onnistu, alleviivaa Tuohiniemi. Tärkeintä on kuitenkin se, että päämäärä on hyvin konkreettinen ja tavoitteellinen, jonka tuloksia voidaan myös mitata. Mukana on siis kaksi keskeistä asiaa, eli tuottavuuden nostamisvaade kustannusten nousua vastaavasti ja työolosuhteiden parantaminen nuorison houkuttelemiseksi alalle, täsmentää Tuohiniemi. Hän myös muistuttaa, että tulevaisuudessa yritysten on markkinoitava itseään ja toimintojaan, kun kamppaillaan vähenevästä, hyvästä työvoimasta. Tämäkin olisi luonteva osa mekaanisen metsäteollisuuden ja ennen kaikkea puusepänteollisuuden profiilin nostossa, johon nyt on selvästi tilausta, muistuttaa Tuohiniemi ja viittaa tuoreisiin mittauksiin puusepän ammatin arvostuksen selvästä noususta. Samalla hän painottaa alan koulutuslaitosten keskeistä merkitystä puusepänteollisuuden työvoiman kannalta. Samat ongelmat Alavudella syntyneellä Tapani Tuohiniemellä (55) on takanaan pitkä ja monipuolinen ura niin puunjalostusteollisuuden kuin kuntienkin palveluksessa. Kansainvälistäkin kokemusta kertyi aikanaan PPTH:n palveluksessa, kun hän oli rakentamassa viljasiiloja Pohjois-Jemeniin. Siirtymistään varakkaan Kurikan kaupungin kehittämispäällikön virasta järjestötehtäviin ekonomi Tuohiniemi perustelee alan kiinnostavuudella ja omalla hyvällä niin fyysisellä kuin henkiselläkin kunnollaan. Tehtävässä suoriutumista varmasti helpottaa pitkä perspektiivi ja kokemus. Tuohiniemi naureskeleekin, että hänen reilut 25 vuotta sitten Metsäliiton palveluksessa laatimansa raportti alan ongelmista ja kehitystarpeista pätee lähes sellaisenaan edelleenkin. Antti Kyynäräinen Delivery of different sawmill equipment from Europe to Siberia log sorting lines log infeeding lines to sawmills different conveyors boiler stations re-circulation and aspiration systems timber drying kilns Examples of deliveries in 2007: Van Roje Sägewerk (Germany) log infeeding conveyors with log turner Viking Timber (Sweden) log sorting line with 74 pockets Gransjöverken AB (Sweden) log infeeding conveyors with log turner Stora Enso Nebolchi Sawmill (Russia) log sorting line with 54 pockets Sawmill 23 (Arhangelsk, Russia) full set of modern sawmill equipment with capacity of m³ of timber / year DoK Enisei (Krasnojarsk, Russia) pellet factory with capacity of tonns /year.... and more, and more, visit our homepage We belive that best solutions arise from mutual cooperation! Põrguvälja tee 9, Jüri, Rae vald, 75301, Harjumaa, ESTONIA. Tel Fax

11 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 11 Turvallista maalaamista Maalamojakin koskevat Atex laite- ja olosuhdedirektiivi ovat olleet voimassa jo pitkään, mutta ohjeet säädöstön soveltamisesta ovat puuttuneet. Asiaan on tulossa parannus, sillä maalaamoja koskeva standardi SFS 3358 on kahden vuoden työn jälkeen päivittymässä ajan tasalle. Päätavoite standardilla on maalaamojen turvallinen käyttö Kemianteollisuus ry:n kokoamaan työryhmään koottiin edustajia laajasti eri aloilta. Tehtävänä oli päivittää nestemaaleja käyttäviä maalaamoja koskevaa standardi SFS Päivittyvä standardi käsittelee nyt myös jauhemaaleja. Työryhmän jäsen markkinointijohtaja Tapio Saranpää Tallberg Roboma Oy:stä kertoo, että nykyinen lainsäädäntö ei sellaisenaan anna yksityiskohtaisia ohjeita yrittäjälle. miten hän omassa verstaassaan toimii maalaamonsa osalta. Alalla on ollut laitekohtaisia ohjeita ja maalaukseen liittyen pari standardia koskien maalauskaappeja ja kuivausuuneja. Yrittäjän olisi kuitenkin tiedettävä ja osattava soveltaa lakia oikein koko maalaamon osalta. Vanha standardi on ollut voimassa 90-luvun alusta ja nyt päivittyvässä painoksessa huomioidaan uudistunut säädöstö. Valmistuvassa standardissa on selkokielisesti tuotu esille, että näin toimimalla yrittäjä täyttää lain pykälät. Uutta maalaamoa hankittaessa ostajan on syytä kirjata sopimukseen kohta, että maalaamon pitää täyttää uuden standardin vaatimukset, selvittää Saranpää uuden standardin merkitystä. Ohjeet koottu yhteen Standardissa itsessään ei siis ole mitään uusia määräyksiä. Kaikki siinä esiintyvä tieto on ainakin periaatteessa olemassa, jossakin. Mutta sirpaleista tietoa on yrittäjän ollut vaikea löytää ja soveltaa. Nyt standardiin on koottu yhteiset pelisäännöt sekä maalaustyön harjoittajalle, laitetoimittajille, palo- ja pelastustoimelle sekä myös vakuutusyhtiöille, jotka voivat tulevaisuudessa vedota standardiin. Aiemmin missään ei ole otettu yksiselitteisesti kantaa siihen, miten esimerkiksi pumppuhuoneet pitää järjestää ja miten ne tilaluokitellaan. Toinen uusi asia on maalaamon sammutuskalusto, josta standardissa annetaan selkeät ohjeet, millainen sen pitää olla. Myöskään staattinen sähkö ei ole ollut aiemmin selkeästi esillä. Nyt se on otettu standardissa huomioon ja annettu ohjeet miten estetään sähköstaattisten varausten syntyminen. Soveltamisesta ollut epätietoisuutta Saranpää toteaa alalla olleen epäselvyyttä uuden Atexlainsäädännön tuomista vaatimuksista. Hän korostaa, että jos esim. 5-7 vuotta sitten hankittu laite on ollut ex-hyväksytty vanhan lain mukaan, ei se ole muuttunut vaaralliseksi uuden lain myötä, jos se kunnossa edelleen. Mikään ei siis estä käyttämästä sitä. Näin myös korkeapainepumput, joissa ei vanhan lain aikana ollut välttämättä ex-merkintää, koska niitä on pidetty luonnostaan turvallisina, ovat edelleen käyttökelpoisia, jos ne muuten ovat kunnossa maadoitusten tms. osalta. Näistä laitteista tulee kuitenkin tehdä turvallisuustarkastelu ja merkitä rähähdyssuojausasiakirjaan Tilaluokitus helpottuu Atex-lainsäädännön edellyttämä tilaluokitus on ollut monelle hankala tehdä ilman ohjeita. Standardissa on tähän selkeät ohjeet ja myös räjähdyssuojausasiakirjasta minimimalli, jonka avulla yrityksessä asiakirja pystytään laatimaan. Saranpää korostaa, että räjähdyssuojausasiakirja ei ole määrämuotoinen dokumentti, vaan yritykselle tarpeellinen selvitys omista turvallisuusriskeistä. Näin asiakirjan laatimista ei pitäisi kokea rasitteeksi, vaan tarpeelliseksi pysäyttäjäksi, joka pistää selvittämään yrityksen riskitekijät. Ja senhän pitäisi olla jokaisessa hyvin hoidetussa yrityksessä perusasia. Siisteys tärkeää Lainsäädännöllisesti räjähdyssuojausasiakirjassa tarkastellaan räjähdysvaaraa. Maalaamoiden räjähdykset ovat kuitenkin harvinaisia, tulipalo on suurempi riski. Tulipalon syynä on useimmiten epäsiisteys, kun maalauskaappeja ja toiminta-aluetta ei ole pidetty puhtaana, maalauskaappeja pidetään varastona ym. Turvallisuuden ja myös työtehon kannalta onkin oleellista, että paikat pidetään siisteinä. Myynti nousuun! Tee tulosta ilmoittamalla Puu & Tekniikassa. Puu & Tekniikka luetaan perusteellisesti. Siksi ilmoituksesi tuo kontakteja ja kauppaa Kun teet ensi vuoden mainosbudjettiasi, mieti miten käytät eurosi tehokkaasti. Puu & Tekniikassa saat euroillesi vastinetta ja nostetta myyntiisi. Varaa ensi vuoden ilmoituspakettisi pian. Saat parhaat paikat ja parhaan näkyvyyden. Voimaan alkuvuodesta Markkinointijohtaja Saranpää kertoo, että standardi on lähtenyt lausuntokierrokselle ja sen pitäisi olla hyväksytty alkuvuodesta. Voimaantuloa voi seurata Standardisointiliiton nettisivuilta. Maija-Liisa Saksa Suomen Huonekaluteollisuus tiedottaa Erikoisnumeroissa tavoitat lisäksi suunnittelijat, suurimmat rakennuttajat sekä rakennusliikkeet. Siirtovoimaa

12 12 Puu&Tekniikka numero 11/2007 InTech 07 ammattilaisen Weinigin InTech -päivät järjestettiin Tauberbischofsheimissa lokakuun lopulla jo 17. kerran. Suomesta tapahtumaan osallistui 32 puualan joukko. Pikku-Lignaksikin kutsutussa tapahtumassa Weinig esitteli ExpoCenterissään yli 30 uusimman sukupolven koneuutuuttaan. Erilaisten tietoiskujen lisäksi kolmipäiväisen tapahtuman osanottajat saivat tilaisuuden kuunnella alaa sivuavia mielenkiintoisia luentoja. Harry Gatterer Zukunftsinstitutista kertoi, kuinka elinympäristömme tulee muuttumaan tulevaisuudessa, Herwig Danzer puolestaan esitteli johtamansa massiivipuuhuonekaluja valmistavan yrityksen persoonallisia markkinointikeinoja. Fraunhofer Gesellschaftin puheenjohtaja, professori Hans-Jörg Bullinger taas käsitteli luennossaan varsin lennokkaaseen tyyliin, minkälaisia ovat oman aikamme innovaatioveturit. Älä ratsasta kuolleella hevosella Bullinger totesi luentonsa aluksi, että niin kuluttajien kuin teollisuudenkin mielialat ovat nyt korkealla Saksassa. Taas tuntuu menevän hyvin. Kiristyvä kilpailu on kuitenkin nostanut kustannustehokkuuden ja nopeuden lisäämisen päivän sanoiksi. Professori Bullinger muistutti, että Kiinassa ja Intiassa on varsin motivoituneita työntekijöitä, kun taas Euroopassa työntekemisen motivaatio laskee kovaa vauhtia. Ja esimerkiksi opiskelupaikoissa sosiologia vetää huomattavasti enemmän opiskelijoita kuin tekniset aineet. Kamppaillessamme idästä tulevaa kilpailua vastaan meidän tulisi Bullingerin mielestä hyödyntää uusia keksintöjä nykyistä tehokkaammin, eikä tarkastella tilannetta enää vain omista lähtökohdistamme vaan kansainvälisistä lähtökohdista. Prinssi Philip on todennut varsin osuvasti, että keksinnöt riippuvat keksimisestä, joten keksijöitä pitäisi kohdella kuin teollisuuden pop-tähtiä, Hans-Jörg Bullinger naurahti ja muistutti, että 10 % keksinnöistä syntyy pitkäveteisissä kokouksissa kun taas mielenkiintoisissa kokouksissa vain 6 %. Saksalaisten tekemän tutkimuksen mukaan 28 % keksinnöistä syntyy kotioloissa ja sohvalla TV:tä katsellessakin 14 %. Eli professorimme mukaan älynystyröitä on lupa hieroa normaalin työajan ulkopuolellakin. Luentonsa lopuksi Bullinger siteerasi vielä vanhaa dakota-intiaaniviisautta: Kun huomaat hevosesi kuolleen, nouse sen selästä pois. Eli vanhassa tekniikassa on turha riippua kiinni jos uuttakin on tarjolla. Variomat hämmästytti Toukokuisessa Lignassa Wei- Weinigin koneuutuudet kiinnostivat tänäkin vuonna runsaslukuista ammattilaisjoukkoa. Kääntyvä kelkka helpottaa esimerkiksi vinotapitusta. nig raotti salaisuuden verhoa ja paljasti koneuutuuden prototyypin, joka on nyt ehtinyt jo sarjatuotantoon. Variomatnimellä kulkevalla monitoimihöyläuutuudella voidaan höylätä ja tapittaa. Pääntyöstö onnistuu myös leveämmille kappaleille mm. Höyläykseen on saatu tapituskelkan ansiosta erinomainen lisäominaisuus pitkittäistyöstö onnistuu vasemmalla pystykaralla jopa 100 mm pituisille kappaleille. Variomatilla pystytään työstämään hyvinkin erilaisia kappaleita. Luonnollisesti vinotapitus +/- 45 astetta käy myös kääntyvän kelkan ansiosta helposti, tarkentaa suomalaisryhmän johtajana toiminut Markku Gustafsson. Kappaleen asemointi tapahtuu lasersäteellä, jolla aikaansaadaan ns. virtuaaliohjain. Tämä virtuaaliohjain määrittää samalla profiiliterän minimihalkaisijan työstölinjan. Tapitussyvyys eli tapin tai pään profiilin pituus määräytyy siten terällä samoin kuin mekaanisella vasteellakin. PowerLock-teräjärjestelmä on saatavissa myös Variomat-koneeseen. Teränvaihtoaika on ainoastaan 0,5 minuuttia, kun se tavanomaisilla terillä vaatii keskimäärin 2 minuuttia. Tyypillisiä käyttökohteita ovat Gustafssonin kertoman mukaan erilaiset massiivipuukomponentit, esimerkkinä kalusteovien osat. Variomat soveltuu pienen tilantarpeensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta pk-yrityksille, jotka tekevät esimerkiksi räätälöityjä kalusteovia. InTech tapahtumasta suomalaiset puuammattilaiset siirtyivät tutustumaan pianokomponentteja valmistavaan yritykseen sekä metsän keskellä jo kolmannessa polvessa sahaavaan perheyritykseen. Kimmo Janas Jatkettu puutavara höylätään Powermat 2000:lla Moni matkalainen hieraisi silmiään, olimmeko tulleet sahamuseoon... Kattotuoleja metsän siimeksessä Tuotantopäällikkö Mauren (vas.) esitteli Markku Gustafssonin tulkkaamana Krugerin toimintaa. Toinen vierailukohteemme, Krugerin saha ja rakennuspuusepäntehdas sijaitsi suoraan sanoen keskellä ei mitään, vehreän laakson pohjalla Abtsgmündissä. Perheyritys Kruger sahaa jo kolmannessa polvessa lähiympäristön kuusta ja valmistaa niistä päätuotteenaan kattotuoleja. Raaka-aineena käytetään 28 henkeä työllistävässä yrityksessä vuosittain kiintometriä tukkipuuta. Liimapuu ostetaan ulkoa. Viime huhtikuussa otettiin käyttöön uusi Weinigin toimittama tuotantolinja. Muilta osin yrityksen konekanta oli varsin ikääntynyttä. Esimerkiksi sahalla ei ollut varma, oltiinko tultu sahamuseoon vai entiseen Itä-Saksaan. Mutta vaikka sahalaitteisto oli todella vanhaa, jo kypsään ikään itsekin ehtineet sahurit työstivät antaumuksella laadukasta sahatavaraa. Vaikka valtaosa liikevaihdosta syntyy sahan ja kattoristikkolinjan tuotteista, yritys valmistaa myös tilauksesta julkisivuelementtejä sekä kokonaisia puutalojakin. Kimmo Janas

13 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 13 Pianokomponentteja pieteetillä Stuttgartin eteläpuolella, Gärtringenissä sijaitsee yksi Louis Renner GmbH & C0. KG:n kolmesta tuotantolaitoksesta. Eikä kyseessä suinkaan ollut mikään tavallinen verstas vastaavia laitoksia löytyy maailmasta kaikkiaan viisi kappaletta. Pianokomponettien valmistus muistuttaa elektroniikkateollisuutta pienen pienine osasineen. tatarkkuuteen kilpailijoista erottuakseen. Tämä on myös yksi syy, miksi esimerkiksi höyläpuolella on tukeuduttu Weinigin tuotteisiin. Uskaltaisin väittää, ettei maailmasta löydy toista yritystä, joka tekee yhtä tarkkaa puuntyöstöä kuin me, toimitusjohtaja kehaisee. Mittatoleranssi on useimmissa osissa vain +/- 0,05 mm! Niinpä ei olekaan ihme, että ainoastaan 15 % työstettävästä puutavarasta päätyy valmiiksi tuotteeksi. Monissa osasissa ei esimerkiksi hyväksytä liimasaumaa eikä puukaan saa näyttää puulta vaan sen on oltava homogeenista, tasaväristä jne. Korvakuulolta Toimitusjohtaja Hofmann kertoo, ettei pianisti ei soittaessaan niinkään kuule musiikkia vaan tuntee sen sormenpäissään. Siksi komponenteissa käytetään puuta, joka resonoi hyvin eri äänet. Ei silti, kyllä pianonvalmistuksessa tarvitaan korvaakin. Komponenttitesteissä osa pudotetaan kivipaadelle ja syntyvä ääni kertoo, onko osa tehty oikein vai joutaako se pellettimyllyyn. Vaatimuksia materiaaleille Komponentteihin käytettävä puutavara on varastoituna sahauksen jälkeen 2,5 3 vuotta. Ongelmana on, ettei sahausjakso ole enää marraskuusta helmikuuhun, vaan se voi olla koska tahansa. Kun tulin 13 vuotta sitten yhtiön johtoon suoraan metalliteollisuudesta, koin monia järkytyksen hetkiä havaitessani, kuinka elävää puumateriaali on, Siegfried Hofmann naurahtaa. Määrätyissä komponenteissa käytetään myös tekstiililaakereita. Eräs yritys oli yrittänyt korvata tekstiilin teflonilla, mutta yritys oli tuhoon tuomittu, sillä puu ja teflon eivät suinkaan elä samassa suhteessa. Paraskaan pukukangas ei täytä meidän tarvitsemiamme kriteereitä, Hofmann lisää. Suurimpia ongelmia onkin hänen kertomansa mukaan Toimitusjohtaja Siegfried Hofmann kertoi pianokomponenteissakin pahimman kilpailun tulevan Kiinasta. oikeiden yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden löytyminen. Kimmo Janas Täytyy myöntää, että astuessani sisään pianokomponenttitehtaaseen, en osannut kuvitella, mitä tekemistä heillä olisi Weinigin höylien kanssa. Kysehän ei suinkaan ollut pianonjalkojen höyläyksestä vaan pianokojeistoon kuuluvien pienen pienten nippelien valmistuksesta. Kiinalaiset kiusana Louis Renner työllistää tänä päivänä tuotantolaitoksellaan 160 henkeä ja liikevaihtoa syntyy vuosittain hieman vajaa 20 miljoonaa euroa. Markkinaosuutemme täällä Euroopassa on noin 95 %, kertoo toimitusjohtaja Siegfried Hofmann. Mutta täytyy muistaa, että kolmisen sataa vuotta vanha pianoteollisuus on hitaasti vähenevä teollisuuden haara, joten lisämarkkinoiden voittaminen on erittäin vaikeaa. 150 vuotta sitten toimi Euroopassa noin 1000 pianonvalmistajaa, tänä päivänä enää muutamia. Japanilainen pianoteollisuus muovipuristekomponentteineen ohitti eurooppalaisen teollisuuden jo 1930-luvulla luvulla ajoivat korealaiset ohi ja- Rennerin liimalevytehtaalta tulleet levyt aloittavat taipaleensa ProfiRip KM 310 M:n uumenissa. panilaisista ja viitisen vuotta sitten hekin saivat antaa periksi kiinalaisille. Viimeisten kuuden vuoden sisällä ovat kiinalaiset kilpailijat onnistuneet tunkeutumaan näillekin markkinoille aiheuttaen perinteisille komponenttivalmistajille ongelmia. Jos otetaan esimerkki, niin Kiinassa tällaisen pianokomponentin valmistus maksaa ainoastaan 15 % meidän hinnastamme, Hofmann tarkentaa. Mittatarkkuus kunniassaan Rennerillä onkin satsattu tuotteiden laatuun ja mit- Vuoden 2008 ilmestymisaikataulu Nro Aineistot Ilmestyy Teema + jakelu Kalusteteollisuus ja sopimusvalmistus, erikoisjakelu suunnittelijoille, jaossa Sasmilissa ( ) Talo- ja rakennuspuusepänteollisuus, jaossa Raksassa ( ) Puualan koulutus, materiaalinkäsittely Pintakäsittely, uudet materiaalit, jaossa Materia 08:ssa ja Pinta 08:ssa ( ) Puutavaran kuivaus, bioenergia Saha- ja puuntyöstökoneet, rahoitus, jaossa Xylexpossa ( ) Sahateollisuus, jaossa Trä & Teknikissä ( ) Rakennuspuusepän-, kaluste- ja huonekaluteollisuus, jaossa SisustusRaksassa ( ) ja Finnbuildissä ( ) Erikoisjakelu suurimmille rakennuttajille ja rakennusliikkeille Puuntyöstökoneet, terähuolto, jaossa Puuntyöstö 08:ssa ( ) Bioenergia, jaossa Energia 08-messuilla ( ) Materiaalinkäsittely, huolinta ja kuljetukset Markkina-alueena Venäjä, työturvallisuus Kysy lisää: Maija-Liisa Saksa, puh. (09)

14 14 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Trooppinen puu usein laittomista lähteistä Luonnonmetsien häviäminen ei ole ainoastaan luonnon monimuotoisuuskysymys. Hakkuut kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä, koska metsiin satojen vuosien aikana varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Metsät sitovat puolet maailman maaekosysteemeihin varastoidusta hiilestä, enemmän kuin mikään muu ekosysteemi. Trooppisten metsien hävittämisestä syntyy vuositasolla jopa 25 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Jos Kongon demokraattisen tasavallan metsien hakkuut jatkuvat nykytahdilla, hakkuista vapautuu vuoteen 2050 mennessä yhtä paljon hiilidioksidia kuin Britannia on tuottanut viimeisen 60 vuoden aikana. Luonnonmetsien hävittämisestä johtuva hiilidioksidin lisäys ilmakehään on käytännössä pysyvä, sillä tropiikissa, vaan metsän korvaa usein maatalouskäyttö, eivätkä peltokasvit sido suuria määriä hiiltä pitkäksi aikaa, kuten metsä. Myynnissä myös uhanalaisia Merbau on selvästi suosituin trooppinen laji parketeissa, ja sitä tarjolla trooppista puuta myyvillä yrityksillä. Mark- kinoilla olevasta merbausta vain murto-osa on laillista, ja sen saaminen on erittäin hankalaa. Greenpeacen kyselyyn vastanneet yritykset ilmoittivat valikoimiensa tärkeimmiksi trooppisiksi lajeiksi parketeissa seuraavat: merbau, jatoba, kempas, iroko, doussie, tiikki, ocean bankerai/balau, surian, jarrah, khaya, wenge, sapelli, sucupira, mukusi, nyatoh, panga-panga, massaranduba, bubinga, bibolo ja okoume. Näistä pääosin luonnonmetsissä kasvavia ovat: merbau (Intsia-lajit), jatoba (Hymenaea courbaril), kempas (Koompassia-lajit), iroko (Chlorophor-lajit), doussie (Afzelia-lajit), balau ja ocean bankerai (Shorea-lajit), surian (Toona-lajit), khaya (Khayalajit), wenge (Millettia laurentii), apassi (Triplochiton scleroxylon), sapelli (Entandrophragmalajit), sucupira (Diplotropis-lajit), mukusi (Baikiaea plurijuga), nyatoh (Palaquium-lajit), pangapanga (Milettia stuhlmannii), massaranduba (Manilkara-lajit), bubinga (Guibourtia-lajit), bibolo (Lovoa trichiliodes) ja okoume (Aucoumea klaineana). Suomessa on saatavilla jopa uhanalaista afrormorsiaa (Pericopsis elata). Joitakin lajeja kuten suriania, apassia, okoumea, tiikkiä (Tectona grandis) ja jarrahia (kuuluu Eucalyptus-lajeihin) myös viljellään, mutta niiden alkuperää ei pysty varmentamaan viljelmille ilman FSC-sertifiointia. Näistä lajiryhmistä uhanalaisia puulajeja sisältävät merbau (Intsia acuminata ja Intsia bijuga), massaranduba (useita Manilkara-lajeja), doussie (useita Afzelia-lajeja), khaya (useita Khaya-lajeja), okoume (Aucoumea klaineana), sapelli (useita Entandrophragma-lajeja), wenge (Millettia laurentii), balau/meranti (useat Shorealajit), kempas (useat Koompassia-lajit), bibolo (Lovoa trichilioides) ja nyatoh (useat Palaquium-lajit). Mukusi (Baikiaea plurijuga) on silmälläpidettävä, eli lähes uhanalainen. Tukkirekka palaamassa Barito Pasificin leirille, itäisessä Kalimantanissa, Indonesiassa. Greenpeace Kaipaatko aiemmin ilmestynyttä juttua? Puu & Tekniikan arkisto osoitteessa: Amazonin metsää Carauarin lähellä, Jurua Riverissä, Brasiliassa. Greenpeace Useimpien Suomessa myytävien trooppisten puiden tarkat lajinimet eivät ole tiedossa, mutta Greenpeacen mukaan on perusteltua epäillä, että Suomessa myydään useita uhanalaisia puulajeja. Merbaulajeista Suomessa myydään uhanalaista Intsia Bijugaa ja doussielajeista Afzelia bipindensistä, joka on uhanalainen. Suosituimpien lajien ja alkuperämaiden perusteella voi myös päätellä, että suuri osa Suomeen tuotavasta trooppisesta puusta on laittomasti hakattua. Viljelty trooppinen puu Tehdyn kyselyn perusteella Suomessa on saatavilla vain vähän viljeltyä trooppista puuta parketeissa. Jarrahia, tiikkiä ja okoumea saa luonnonmetsien lisäksi viljelymetsistä. Toistaiseksi trooppisen puun laillisuuden paras tae on FSCsertifiointi ( Forest Stewardship Council). Ympäristöjärjestöjen vaatimukset täyttää parhaiten viljelty FSC-puu, jota ei Suomen parkettimarkkinoilla ole saatavilla juuri lainkaan. Moni yritys myöntää tietävänsä esimerkiksi merbaun hakkuisiin liittyvät ongelmat, mutta perustelee sen myyntiä kuluttajien kysynnällä eksoottisen punertavalle puulle. Laittomat hakkuut Euroopan Unionissa ei tällä hetkellä ole yhteisölainsäädäntöä, joka kieltäisi alkuperämaan lakien vastaisesti tuotetun puun ja puutuotteiden tuonnin ja markkinoinnin. Puun alkuperää tai sen laillisuutta ei valvota, toisin kuin esimerkiksi piraattilevyjen tuontia. Maailman trooppisten metsien hakkuista merkittävä osa on laittomia. Kauppaa pyörittää järjestäytynyt rikollisuus. Suppean määritelmän mukaan laiton puu on alkuperämaan lakien vastaisesti hakattu, prosessoitu, kuljetettu, myyty tai ostettu puu. Ympäristöjärjestöt ovat lisäksi esittäneet, että arvioitaessa hakkuiden laillisuutta tulisi kiinnittää huomiota kansainvälisen ympäristö- ja ihmisoikeuslainsäädännön noudattamiseen. EU:n mukaan laillisen puun määritelmä on arvioitava maittain, siten että pelkkä metsäsektoria koskevien lakien noudattaminen ei riitä Tulot eivät jää paikallisille Trooppisen puun teollisista hakkuista jää vähän tuloa paikallisille ihmisille. Esimerkiksi merbausta maksetaan Indonesian Papualla paikallisyhteisölle 11 dollaria kuutiometriä kohden. Papualta vietynä raakapuun hinta on jo 120 dollaria, Kiinan maahantuotuna 240 dollaria, ja jälleenmyyntihinta Yhdysvalloissa tai Britanniassa on 2288 dollaria. Länsimaissa päättäjät ja puun ostajat perustelevat usein laittoman trooppisenpuun ostoja sillä, että kauppa kuitenkin tukee köyhiä tuottajamaita ja kaupan rajoittaminen kurjistaisi niitä entisestään. Käytännössä tämä ei useinkaan ole tilanne, vaan trooppisen puun tuottajamaat menettävät hakkuuteollisuuden toiminnan seurauksena raaka-aineperustansa tulojenvaluessa laittomasti toimiville suuryhtiöille ja korruptoituneille virkamiehille. Maailmanpankki arvioi puuntuottajamaiden häviävän vuodessa miljardia dollaria tuloja laittomien hakkuiden takia Vaihtoehtona pohjoiset puulajit Eurooppalaiset puulajit FSCsertifioiduista metsistä ovat suositeltavin parkettivalinta. Niistäkin voi sopivalla käsittelyllä tehdä tumman ja eksoottisen näköisen parketin. Koivu, tammi, saarni, pyökki, vaahtera, pähkinä, mänty, kuusi, eurooppalaiset kirsikat ja siperian lehtikuusi ovat tavallisimpia parkettipuulajeja Maija-Liisa Saksa Artikkeli perustuu Greenpeacen toukokuussa julkaisemaan Suomen trooppisen puun markkinat raporttiin.

15 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 15 osa 10 Kolmekymmentäluvun lama oli horjuttanut uskoa vapaaseen ja valvomattomaan markkinatalouteen. Vasemmisto uskoi valtiollisen suunnitelmatalouden avulla pystyvänsä vaikuttamaan markkinoihin, oikealla haluttiin asiat järjestykseen kartellien avulla. Ei siis ollut mitenkään ainutlaatuista, että Suomessakin metsäteollisuus pyrki liittoutumin vaikuttamaan niin raaka-aineen ostoihin kuin lopputuotteiden markkinointiin. Valtiolla oli merkittävä metsäomaisuus ja se epäili metsäyhtiöiden ostorenkaiden vaikuttavan kantohintoihin. Erityisesti Metsähallituksen pääjohtaja A.K. Cajander korosti koko tuotantoketjun hallitsemisen merkitystä metsäomaisuuden järkevän hoidon kannalta. Tämä johti valtion metsäteollisuuden perustamiseen myös pohjoiseen. Näin aloitti Veitsiluoto sahaustoiminnan vuonna Enso-Gutzeithan oli hankittu valtiolle jo itsenäisyyden alussa. Metsäteollisuus esitti voimakkaita vastalauseita ja pelkäsi valtiososialismin valtaavan alaa. Valtionyhtiöiden perustamisessa oli kuitenkin mukana enemmän nationalismia kuin valtiososialismia. Maassa pelättiin yleisesti monikansallisten yhtiöiden valtaavan luonnonrikkautemme ja valtionyhtiöiden avulla haluttiin pitää luonnonva- Kartellit olivat maailmanlaajuinen käytäntö ennen toista maailmansotaa. Eräiden laskelmien mukaan vuosien kansainvälisestä kaupasta 42 prosenttia käytiin kartellien kontrolloimana. rat omissa käsissä. Monikansallisten yhtiöiden ryntäyksen pelko oli kuitenkin melko turhaa, sillä sisällissodan jakama epävakaa valtio aivan maailmanvallankumouksen pesäpaikan vieressä ei ole investointiryntäykselle otollista aluetta. Ainoa Suomesta kiinnostunut oli Saksa ja estääkseen erään saksalaisen yrityksen maahantulon valtionyhtiö Enso-Gutzeit ja useat yksityiset metsäyhtiöt liittoutuivat ja perustivat Sunila Osakeyhtiön vuonna Saksa saa jalansijan Saksa oli merkittävä suomalaisen pyöreän puun ostaja ja 20-luvulla Suomesta tuodun puun osuus Saksan tuonnista oli jo lähes yksi neljäsosa. Saksa tuotti paperia vuonna ,377 miljoonaa tonnia, Suomen tuotanto oli 0,217 miljoonaa tonnia. Sellua Suomi tuotti tonnia, Saksa puolestaan yli kaksinkertaisen määrän eli tonnia. Suomen kuusipaperipuusta laivattiinkin 20-luvulla ulkomaille 40 prosenttia ja käyttö ylitti vuotuisen kasvun, mikä ymmärrettävästi herätti huolta. Saksalaiset yrittivät eri keinoin päästä lähelle raaka-ainemarkkinoita ja Suomessa se onnistui hiukan yllättävällä tavalla. Waldhof oli saksalainen sellunvalmistaja, joka onnistui erilaisten bulvaanien avulla ostamaan metsätiloja eri puolelta Itä-Suomea ja asiaa paheksuttiin yleisesti. Tilanne muuttui kaikin puolin hankalammaksi, kun selvisi että suomalaisen puunjalostusteollisuuden pitkäaikainen nokkamies Gösta Serlachius oli myynyt Waldhofille Karjalassa omistamansa 6000 hehtaarin tilan ja sillä sijainneen toimintansa lopettaneen Leppäsyrjän sahan. Käkisalmen kaupungilta Waldhof oli onnistunut alkutalvesta 1928 ostamaan 100 hehtaarin alueen sulfiittiselluloosatehtaan tontiksi. Serlachiuksen tekemä kauppa oli kiusallinen, koska se oikeastaan oli kielletty. Asia hyssyteltiin hiljaiseksi monesta eri syystä. Myös yleinen ilmapiiri tuki kauppaa, sillä saksalaiset loivat Laatokan rannalle tuhansia työpaikkoja ja heidän tulonsa nosti myös mukavasti puun kantohintaa. Kansainvälinen lama sekä pian seurannut suursota vaikuttivat osaltaan siihen, ettei Waldhofin tulosta tullut kuitenkaan läpimurtoa Suomessa. Sahatavaramarkkinat jakoon Neuvostoliiton tulo Euroopan sahatavaramarkkinoille luvun lopulla oli suomalaisille katkera pala. Mittaamattomat raaka-ainevarat ja halpa, jopa orjatyövoima mahdollisti Neuvostoliiton harjoittaman hintojen dumppaamisen. Neuvostoliiton vankityövoiman käyttö herätti runsaasti maailmanlaajuista julkisuutta 20- ja 30-luvulla, mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti vaikuttanut kaupankäyntiin. Yleisesti pelättiin Neuvostoliiton pyrkivän horjuttamaan länsimaita ja niiden kapitalismia polkuhinnoilla. Neuvostoliitolle ilmeisesti kuitenkin länsivaluutan saaminen oli tärkeämpää kuin tuolloin uskottiin, sillä dollareista oli maassa huutava pula. Kun Neuvostoliitto tuli markkinoille dumppaushinnoin vastasivat Suomi ja Ruotsi alentamalla sahatavaran hintaa, jolloin kaikki kärsivät. Neuvostoliitosta otettiinkin hieman yllättäen yhteyttä elokuussa 1930 ja kaupanhieronnassa J. K. Paasikivelle oli varattu merkittävä rooli. Suomalaiset ja ruotsalaiset sahatavaran viejät olivat epäluuloisia neuvostoliittolaisia yhteistyöehdotuksia kohtaan, mutta tiesivät, että jotain oli tehtävä. Polkuhinnat olivat kaatamassa koko alaa. Useita vuosia jatkuneet neuvottelut saatiin 1935 loppuun jolloin solmittiin European Exporters Convention sopimus. Siinä kolme suurinta sahatavaran viejää, Suomi, Ruotsi ja Neuvostoliitto sopivat keskinäisistä tuotantokiintiöistä. Pienempiä maita saatiin myös mukaan sopimukseen. Suomalaiset selvisivät näistä neuvotteluista voittajina 36,2 prosentin kiintiöosuudella. Neuvostoliitton osuus oli 34.2 ja Ruotsin 29,6 prosenttia. Puunjalostusteollisuuden suhde Saksaan oli ambivalentti. Poliittisesti Saksan tuki, natsidiktatuurista huolimatta, koettiin tärkeäksi vastapainoksi Neuvostoliiton uhalle, mutta toisaalta yritysmaailmaa kaiveli Saksan pyrkimys kohdella Suomea taloudellisesti kuin siirtomaata. Sahatavaran markkinahinnat nousivat jo vuonna 1935 ja tuotantokiintiöt tasasivat alan perinteisesti jyrkkiä nousuja ja laskuja. Maija-Liisa Saksa Lähde: Kai Häggman: Metsän tasavalta Euroopan suurin ja monipuolisin puutuote- ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus Tarjoamme yrityksille ja yhteistyökumppaneillemme asiakaskohtaisesti räätälöityjä rekrytointi- ja koulutuspalveluja, pintakäsittely- ja Cnc- alihankintapalveluja sekä uuden teknologian kehittämispalveluja. Lisätietoa: puh tai Massiivipuuta? -tai viilua Sahaamme ja leikkaamme itse raaka-aineemme. PUUNTYÖSTÖKONEET huonekalu- ja puusepänteollisuudelle Puh p

16 16 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Isuzu palasi Suomen markkinoille Finavia vaihtaa öljyn pellettiin Isuzu on merkkinä tunnettu, vaikka autona se on ollut poissa Suomen markkinoilta jo melkein 20 vuotta. Maamme teillä näkee vielä yllättävän paljon takavuosina tuotuja Isuzu pick-upeja, mutta tänä syksynä käynnistyi maahantuonti uudelleen ja uusin voimin. Finavia vaihtaa öljyn puupellettiin kuudella lentoasemalla, jolloin yhteensä 1,4 miljoonaa litraa öljyä korvataan uusiutuvalla kotimaisella bioenergialla. Jyväskylän lentoaseman pellettilämpökeskus on jo otettu käyttöön. Ivalon, Kemi-Tornion, Kajaanin, Joensuun ja Kruunupyyn lentoasemat luopuvat öljystä vielä tämän syksyn aikana. -Pellettilämmöllä torjumme ilmastonmuutoken lisäksi tuontiriippuvuutta ja energian suurta hintariskiä, muistutti Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli Jyväskylän lentoaseman pellettilämpökeskuksen vihikiäisissä lokakuussa. Hillin mukaan energian hinta ja saatavuus ovatkin nousemassa ilmastonmuutoksen ohella entistä tärkeimmiksi puheenaiheiksi. -Ilmastonmuutoksen torjuminen muuttaa perinteistä energiakenttää enemmän Kiitä yhteistyökumppaneitasi joulutervehdyksellä Puu & Tekniikassa! Joulutervehdykset julkaistaan ilmestyvässä numerossa 12/07. Tervehdyksesi tavoittaa koko mekaanisen puutuoteteollisuuden, alan päättäjää ja päätöksiin osallistujaa. Joulutervehdysten hinnat: kuin mikään muu tapahtuma viimeisten vuosikymmenten aikana, hän sanoi. Hän varoitti myös EU:n tuontiriippuvuuden kasvusta seuraavien vuoden aikana, kun Pohjanmeren öljy ja kaasun tuotanto alkavat ehtyä. Lentoaseman pellettikattila on teholtaan 0,7 MW ja lämmöntuotanto MWh vuodessa. Pellettilämpökeskus korvaa neljä öljykattilaa ja 90 prosenttia öljystä. Aikaisemmin öljyä on kulunut vuodessa litraa, nyt öljy jää varalle. Rakennuksien tilavuus on yhteensä kuutiota. Finavia valitsi lämmöntoimittajaksi Vapo Oy:n. Vapo vastaa lämpökeskuksen toiminnasta kokonaisuudessaan: investoinneista, polttoainehuollosta, laitoksen ylläpidosta ja käytöstä. Halusimme Valtioneuvoston suosituksen mukaisesti ottaa käyttöön m-v 1-lisäv. 4-v 85 mm x 30 mm mm x 60 mm mm x 100 mm Muut koot sopimuksen mukaan. ympäristöystävällisen vaihtoehdon lämmöntuotannossa. Pelletti osoittautui selkeästi sopivimmaksi vaihtoehdoksi lentoasemien lämpökeskusten kokoluokkaan nähden, Finavian Lvi-tarkastaja Jukka Lakka kertoo. Pellettilämpökeskus valmistuu tämän vuoden aikana myös viidelle muulle Finavian lentoasemalle ja lisäksi sopimuksessa on optio vielä neljän lentoaseman pellettilämpökeskukselle. Käytöstä poistuu 15 öljykattilaa ja 1,4 miljoonaa litraa öljyä korvataan uusiutuvalla, kotimaisella biopolttoaineella. Pellettikattiloiden koot vaihtelevat 0,3 MW:sta 0,7 MW:iin. Pelletti valmistetaan puusepänteollisuuden sivutuotteista, sahajauhosta ja kutterinpurusta. Raaka-aine kuivataan ja puristetaan tasalaatuisiksi pelleteiksi. Aineistojen lähetysosoite: Painovalmiit pdf-aineistot tarvitaan mennessä. Kysy lisää: Maija-Liisa Saksa, puh. (09) Isuzu on yksi Japanin vanhimmista autotehtaista ja varsinkin maailman dieselmoottorimarkkinoilla se on ollut vahva tekijä. Hyötyajoneuvopuolella se pitää ykkössijaa ja kaikki dieselmoottorituotanto yhteenlaskettuna merkki on maailman neljänneksi suurin toimija. Paluu Suomeen kahdella mallilla Tänä vuonna käynnistyneeseen tuontiohjelmaan kuuluvat Isuzu D-Max lava-autot. Tarjolla on kaksipaikkaista Space Cabia sekä henkilöautoksi rekisteröitävää viisipaikkaista Double Cabia. Kumpaakin mallia löytyy neljää erilaista vaihtoehtoa varusteista, moottorista ja vaihteistosta riippuen. Turbodieselmoottoreina on tarjolla joko 2,5 litrainen 100 kw:n tehoinen ja 280 Nm vääntävä malli tai 3,0 litrainen, josta löytyy tehoa120 kw. Kolmelitrainen moottori vääntää joko 333 (automaattivaihteistolla varustettuna) tai 360 Nm. Yllätyimme hieman kokeiltavana olleen 2,5 -litraisen moottorin laiskuutta liikkeelle lähdettäessä. Tietenkin jos laittoi kunnolla kenkää konehuoneeseen, kyllähän D-Max silloin ampaisi Lavakaukalo on helppo asentaa ja se pitää lavan maalipinnan ehjänä. matkaan, mutta muuten se liikahti varsin rauhallisesti. Mutta esimerkiksi moottoritieosuuksilla se ei suinkaan jäänyt edes isompiensa jalkoihin. Toisaalta vääntöä riitti varsin nöyräänkin nousuun mökkiteillä. Polttoainejärjestelmä on toteutettu yhteispaineruiskutus -tekniikalla ja turbot ovat muuttuvasiipisiä. Valittavana on viisivaihteinen käsivalintainen vaihteisto tai 3,0 litraisessa lisävarusteena oleva automaattivaihteisto. Napalukkoja ei ole, joten kytkentä on jatkuva ja näin rakenne on kestävä. Nelivedon kytkennät toimivat helppokäyttöisesti sähköllä. Hyviä ominaisuuksia ja mukavuutta Isuzu D-Maxin suurin vetokyky on huomattavat kiloa ja auton lavalle sopii jopa yli tuhannen kilon kuorma kori- ja moottorivaihtoehdosta riippuen. Mäennousukykyä on jopa 42 asteen verran kallistuskulman ollessa huimat 49 astetta. Varustetasoja on kaksi: L ja LS. Ensimmäinen on tarjolla vain pienemmän moottorin kanssa ja sisältää mm. ABS-jarrut EBD-säätimellä, kuljettajan turvatyynyn, astinlaudan takapuskurissa, sävylasit, keskuslukituksen ja sähkötoimiset lasinnostimet. Kattavampi, meillä kokeiltu henkilöautomainen LS-varustelu tuo lisää mm. ilmastoinnin, matkustajan turvatyynyn, kauko-ohjatun keskuslukituksen, ajotietokoneen, korkeussäädöllä varustetun ohjauspyörän sekä 16 kevytmetallivanteet. Kimmo Janas

17 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 17 Mittaristo on konstailematon ja selkeä. Turhia tingelitangeleita ei ole kuskin riesaksi kehitetty. Nelivedon säätö onnistuu nappeja painamalla. D-Maxin ohjaamo on hyvin henkilöautomainen. Ilman kaappariovia on takatilan lastaus hankalahkoa. Lievää hilpeyttä herätti taakse sijoitettu mukiteline, jota ainakin etupenkiltä on mahdoton käyttää. Isuzu D-Max Space Cab 2,5 TDi 4x4 Moottori: Sylintereitä: Iskutilavuus: Teho: Suurin vääntö: Akseliväli: Raideväli edessä: Raideväli takana: Maavara: Etuylitys: Takaylitys: Kahluusyvyys: Kääntöymp. halk: Pituus: Leveys: Korkeus: Lavan pituus: Lavan leveys: Lavan korkeus: Omamassa: Kokonaispaino: Kantavuus: Vaihteisto: Polttoainesäiliö: Kulutus, yhdistetty: CO2 -päästö: Hinta: 4JK1-TC, turbodiesel 4 rivissä cm3 136 hv/100 kw 280 Nm/ rpm 3050 mm 1520 mm 1525 mm 225 mm 775 mm 1330 mm 600 mm 12,4 m 5155 mm 1800 mm 1730 mm 1795 mm 1460 mm 480 mm 1910 kg 2950 kg 1040 kg 5-portainen manuaali 76 l 8,0 l/100 km 210 g/km euroa Dieselmoottori on varustettu yhteispaineruiskutustekniikalla, välijäähdyttimellä ja muuttuvasiipisellä turbolla. WSAB Tekniikan lisensiaatti Olov Schagerlund on nimitetty WSAB:n toimitusjohtajaksi. Ura putkessa Vapo Timber Vapo Timber Oy:n kotimaan myyntijohtajaksi on nimitetty Pekka Tiittanen. Asiakaspäälliköksi on nimetty Matti Hämäläinen. Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot Kimmo Janas puh. (09) Pakina Edessä auvoinen tulevaisuus Pohjanperällä oli yöllä satanut räntää, kymmenen senttiä sellaista loskaa, joka, kun siihen astui puolikengällä, kiertyi joka kerta nilkkaan. Jarrumies sytytti konttoriinsa valot, vaihtoi kumisaappaat nahkanilkkureihin ja kurkisti kulkiessaan ikkunasta hämärään. Hänen oli tarkoitus pöytänsä ääressä setviä joitakin eiliseltä jääneitä asiapapereita, ennen kuin päivä varsinaisesti alkaisi. - Hö, hän kuitenkin sanoi. - Kuka siellä jo nyt? Pihan eheässä sohjossa näkyi toisetkin tuoreet ihmisjäljet. Oveen kolkutettiin. Tulija oli Lylyn kollega, puujohtaja Oiva Kolmisormi. - Kas, Lyly lausui, - sehän on yrittäjä itte. Ei tarvinnut kovin tarkkaan katsoa kun jo näki että saapujan kengät olivat läpimärät. - Älä kutsu minua niin! - Mitä? - Onhan me tästä puhuttu. Lyly katsoi Oivan jalkoja ja sanoi että hänellä oli kaapissa kuivemmat. - Älä suotta huolehdi. Lyly osoitti tuolia. - Unelman kanssako? - Voisihan sen niinkin ilmaista, mutta ei. - Liiketoimet? Oiva vaikeni. Kun oli istuttu, Lyly alkoi taas puhua: - Puhuttelenko sitten riistäjäksi? Esimerkiksi: katto, sehän on ittelleen riistäjä itte! Kolmisormen ilme ei värähtänyt. - Vai haluatko että sua sanotaan mulkvistiksi, nylkyriksi, kapitalistiksi, keplottelijaksi? Lyly oli näkevinään Oivan naamalla liikahduksen. Hän jatkoi: - Entä jokapaikkahanmenijä, tai sekatoimitsija? Oiva ei sanonut mitään. - Kuinkas olisi toimenpiteilijä... toimintapyörittäjä, tai kultivaattori... sampo. Saattoi olla että Oivan naamalla tapahtui jokin muutos. Ainakin hän alkoi puhua: - Mikähän totisesti siinä kuule on, että meikäläisiä sanotaan vieläkin yrittäjäksi. Vaikka uraa on vuosikymmeniä jo takana, yhä vain on yrittäjä. Sellainen kovertaa kopparustinkia, itsetuntoa. Kuka sen on päättänyt? Agricolako? Mies, jolla ei ollut edes yrittämisestä mitään vainua. Ei voinut olla! Vai eikö hän muuten olisi tajunnut erottaa sanan yrittää sanasta, jolla tarkoitetaan meidän kaltaisia itsenäisiä toimijoita? Ympätä nyt meitä tarkoittavaan sanaan ikuinen pessimismi? Kerta kaikkiaan. Mies pyöritteli aakkosiamme työkseen, ja mitä teki? Munasi. Entä opetusministeriö, eduskunta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura? Eikö muka ole ollut aikaa korjaukseen? Mitä? - Mutta meidän omissa edunvalvontayhdistyksissäkin käytetään sanaa yrittäjä, Lyly sanoi. Oiva hymähti, venytteli itseään, katsoi Lylyä ja sanoi: - Kuule, pyytäisin juurikkaannostoapua. Unelmalta meni selkä. Ja olisi hyvä jos ennen kuin tulee routa. Lyly katsoi Oivaa, kunnes kysyi, pukiko hän saappaat heti, johon Oiva sanoi, että kunhan ennen pimeää ehdittiin. Taito Hyppynen Hiojankuja 5, Espoo, puh

18 18 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Marraskuu Mebel Moscow, huonekaluja, heloja ja pehmusteita, Moskova China International Furniture, Woodworking Machinery & Wood Products Exhibition, huonekaluja, puuntyöstökoneita ja puutuotteita, Beijing Aseanwood Furnitecno, huonekaluteollisuus ja puuntyökoneita, Jakarta (Indonesia) IFFT, International Furniture Fair Tokyo, huonekaluja, Tokio IFF, Indonesia Furniture Fair, huonekaluja, Jakarta. Joulukuu Lestechprodukzia WoodEx, puutuoteteollisuuden kansainväliset ammattimessut, Moskova Florida Industrial Woodworking Expo, puuntyöstöala, huonekaluja, Orlando (USA) Vinamac, materiaaleja ja koneita, Ho Chi Minh (Vietnam) Tammikuu IMM, Kölnin kansainväliset huonekalumessut, huonekaluja, Köln The Furniture Show, huonekaluja, Birmingham Planéte Meuble Paris, huonekaluja, Pariisi Salon du Meuble, Pariisin huonekalumessut, Pariisi Furnitec Business, huonekaluja, Tessalonika (Kreikka).www.helexpo.gr/portal Innbau, sisustussuunnittelu ja puuntyöstö, Liepzig.www.innbau-leipzig.de IMOB, Istanbul Furniture Fair, huonekaluja, Istanbul.www.itf-imob.com ZOW Istanbul, huonekaluteollisuuden komponentteja ja tarvikkeita, Istanbul. Helmikuu Sasmil, huonekaluteollisuuden komponentteja ja tarvikkeita, Rho-Pero (Italia) Woodshow, Dubain kansainvälinen puu ja puuntyöstökonenäyttely, Dubai Australian International Furniture Fair, huonekaluja, Sydney Stockholm Furniture Fair, huonekaluja, Tukholma. webfair2.stofair.se/furniturefair_eng Maaliskuu RAKSA, rakennusala, Lahti Expobois, puuntyöstökoneita, Pariisi. Huhtikuu Pinta 08, teollinen pintakäsittely, Helsinki Materia 08, materiaalitekniikan ja materiaalien jatkojalostuksen erikoismessut, Helsinki. Toukokuu Tapahtumia Proposte, verhoilumateriaalit, Gernobbio (Italia) Furnidec, huonekaluja, Tessalonika (Kreikka) Copenhagen International Furniture Fair, huonekaluja, Kööpenhamina Xylexpo, puuntyöstökoneita, Milano. Lyhyesti Piano-paviljongin rakennustyöt alkavat Puu kulttuurissa ry:n hallitus on tehnyt päätöksen Piano-paviljongiksi nimetyn kahvila-ravintolarakennuksen rakentamisesta Ankkurinrantaan, Lahteen. Piano-paviljongin on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Gert Wingårdh. Rakennus valmistuu kesäksi Wingårdh suunnitteli paviljongin vuoden 2000 Spirit of Nature puuarkkitehtuuripalkinnon saajan, italialaisen Renzo Pianon kunniaksi. Paviljonki rakennetaan teräsperustusten päälle osin rantahiekan, osin veden päälle. Rakennukselle on ominaista massiivisten puuelementtien ja läpinäkyvyyden, lasin kohtaaminen. Piano-paviljonki palvelee asiakkaita kesäaikaan kahvilana ja talvella tilauskäytössä juhla- ja kokoustilana. Sisätiloissa asiakaspaikkoja on noin 50. Ravintolapalvelusta vastaa vieressä sijaitseva Ravintola Casseli Oy. Sibeliustalon välittömässä läheisyydessä sijaitseva Piano-paviljonki tulee olemaan kiinnostava ja merkittävä arkkitehtuurinen nähtävyys niin Suomen metsäparadoksi Metlassa 90-vuotisjuhlamielialaa synnyttivät alkukesästä valtakunnan metsien kymmenennen inventoinnin (VMI10) tiedot, joiden mukaan Suomen metsien puuvarat ovat taas saavuttaneet uuden ennätyksen. Maamme puuvaranto on nyt 2,19 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 98,5 miljoonaa kuutiota. Aikanaan mahdottomana pidetty sadan miljoonan raja voi ylittyä jo lähivuosina. Saavutus perustuu tutkimustietoon nojaavaan taitavaan metsänhoitoon, hyvään hallintoon ja pääosin onnistuneeseen metsäpolitiikkaan. Niiden ansiosta metsien vuosikasvu Suomessa on noussut 76 % ja puuvaranto 41% 1950-luvun alkuun verrattuna. Tämä on synnyttänyt tilanteen, jota voisi kutsua Suomen metsäparadoksiksi: Suomi on yksi maailman suurimmista metsätuotteiden myyjistä, mutta silti täällä on Euroopan kattavin metsäpeitto. Suomessa metsätalous ei ole merkinnyt metsien tuhoutumista niin kuin monessa muussa maailman maassa. Päin vastoin Suomessa metsien suojeluaste on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen korkea. Paradoksi selittyy sillä, että tutkimustietoon perustuva taitava ja tehokas metsätalous ei ole metsien suojelun este, vaan edellytys. Niissä osissa maailmaa, joissa metsätalouden tehokkuus ja osaaminen on huono, tehokkuuden puutetta korvataan volyymilla, joka jyrää alleen muun käyttömuodot. Metsällä on paitsi suomalaisessa taloudessa myös kulttuurissa erityinen asema. Se näkyy siinäkin, että eri metsänkäyttömuotojen välisen tasapainon hakeminen on aina herättänyt suuria tunteita. Nämä kiistat yhteiskunnan on kullakin ajalla ratkaistava laajapohjaisen arvokeskustelun kautta. Metsäntutkimus tuo keskusteluun tietoa erilaisten valintojen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Metlassa on menossa lukuisia tutkimuksia, joissa etsitään tapoja eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Taloudellisten arvojen ohella on huomioitava muun muassa kulttuuriset arvot ja paikallisyhteisöjen sosiaalinen toiminta ja toimivuus. Olennaista on myös tarkastelujänteen pituus: lyhyen tähtäimen voitto saattaa joskus pitkällä tähtäimellä merkitä tappioita. Tulevaisuuden ala Vaikka julkisuudessa metsäalaan usein liitetään menneen maailman leima, todellisuudessa perinteisen metsäteollisuuden vuotuinen liikevaihto on edelleen noin 20 miljardia ja sen osuus nettoviennistä 27 %. Lisäksi monet muut elinkeinot, kuten matkailu, perustuvat suurelta osalta siihen, että Suomessa on hyvin säilynyt ja ylläpidetty metsäpeite, joka luo maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja. Metsien merkitystä kansalliselle kulttuurille, identiteetille ja terveille elämäntavoille on mahdoton kattavasti mitata, mutta kotimaisille kuin ulkomaisille matkailijoille. Paviljonki on osa Lahden Puuarkkitehtuuripuistoa, joka rakentuu alueelle Spirit of Nature palkinnonsaajien suunnittelemista töistä. Puu kulttuurissa ry:n rakennushankkeen pääyhteistyökumppani on Dynea Oy. Rahoitukseen osallistuvat myös monet rakennusmateriaaleja toimittavat yritykset, kuten Finnforest, Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, UPM ja Versowood. Lisäksi hanketta tukevat mm. Metsänomistajien liitto niissäkin kyse on valtavista arvoista. Metsäala onkin kaikessa hiljaisuudessa kehittynyt voimakkaasti ja esimerkiksi puun korjuuketjut hyödyntävät satelliittipaikannusta ja Etelä-Suomi / Family Timber Finland ja OP-Pohjola-ryhmä sekä apurahoja myöntäneet säätiöt, Askon Säätiö, Huonekalusäätiö ja Marjatta ja Esko Kollin Säätiö. Neuvottelut yhteistyöstä jatkuvat useiden tahojen kanssa. Puu kulttuurissa ry edistää kulttuurin keinoin puun käyttöä ja imagoa. Yhdistys jakaa vuorovuosin kahta palkintoa, kansainvälistä puuarkkitehtuuripalkintoa Spirit of Nature Wood Architecture Award ja kotimaassa jaettavaa Luonnotar-kulttuuripalkintoa. mobiilia tiedonsiirtoa tehokkaasti. Metsäalasta on miltei huomaamatta kehittynyt korkean teknologian sektori, jossa tietotekniikan sovelluksia käytetään tehokkaammin kuin monilla muilla aloilla. Myydään käytettyjä koneita

19 numero 11/2007 Puu&Tekniikka 19 Lyhyesti Jartekille suurtilaus Venäjältä Lahtelainen puunjalostusteknologian toimittaja Jartek Oy on saanut ison tilauksen Venäjältä. Vaninon satamakaupunkiin Tyynenmeren rannalle rakennetaan uusi sahalaitos, johon Jartek toimittaa sahatavaran tuore- ja kuivalajittelulaitokset. Tilauksen arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Jartek on saanut jatkoa viime vuonna tehdylle 20 miljoonan euron suurtilaukselle Irkutskiin Siperiaan. Nyt saatu uusi tilaus on ilmentymä Venäjällä tapahtuvasta metsäteollisuuden investointibuumista. Jartekille tilaus on jo toinen venäläinen suurhanke vuoden sisällä. Venäjän Kaukoitään toimitetaan uudet tuorelajittelu-, rimoitus-, kuivalajittelu- ja paketointilaitokset. Projektin toimitukset alkavat ensi kesänä ja uuden sahan käyntiinajo 2008 loppuvuodesta. Uuden sahalaitoksen on määrä tuottaa m³ sahatavaraa vuodessa. Jartekin tuotantokapasiteetti käy tällä hetkellä täydellä teholla meneillään olevien projektien johdosta. Vuosi sitten tullut suurtilaus Siperiaan sekä aiemmin keväällä saatu tilaus Stora Enson Nebolchin sahan uusista lajittelulaitoksista Venäjälle ovat tuotanto- ja toimitusvaiheessa. Uusi suurtilaus työllistää Jartekin lisäksi myös huomattavasti alihankkijayrityksiä Lahden ja Etelä-Suomen alueella. Puusepänteollisuuteen uusi työehtosopimus Puusepänteollisuus ja alan työntekijöitä edustava Puuliitto ovat päässeet neuvottelutulokseen alan uudesta työehtosopimuksesta. Kahden vuoden ja neljän kuukauden pituisen sopimuksen kustannusvaikutus on 9,5 prosenttia. Sopimukseen sisältyy lukuisia tuottavuutta parantavia ja joustavuutta lisääviä uudistuksia. Avoimia työpaikkoja Becker Acroma on maailman johtavia puun pintakäsittelyn asiantuntijoita, yrityksemme toimii kaikissa maanosissa, yli 40 maassa. Suomessa toimintamme edelleen laajetessa haemme henkilöitä Puusepänteollisuuden palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana kolme kertaa. Yleiskorotusten lisäksi maksetaan kolme työpaikkakohtaista erää. Kustannusten nousun vastapainoksi työehtosopimukseen sisältyy tuottavuutta parantavia ja toiminnan joustavuutta lisääviä työaikajärjestelyjä. Alalla otetaan käyttöön mm. työntekijöiden työaikapankki, keskimääräinen työaika sekä uusia vuosiloma- ja pekkaspäiväjärjestelyjä. Puusepänteollisuus ry on alan etujärjestö, johon kuuluu merkittävä osa maamme TEKNISEN PALVELUN PROJEKTEIHIN huonekaluteollisuudesta sekä keittiökaluste-, tilauskaluste-, ikkuna- ja oviteollisuudesta. Puusepänteollisuus ry:llä on noin 80 jäsenyritystä, joiden palveluksessa on yhteensä noin henkeä. Työmarkkina-asioissa Puusepänteollisuus ry toimii yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n kanssa. Edellytämme vankkaa teknistä kemian ja/tai puualan koulutusta/kokemusta puun pintakäsittelyn alalta. Pystyäksesi toimimaan täysipainoisesti tulet olemaan yhteydessä konsernin eri puolilla maailmaa toimiviin asiantuntijoihimme ja tekniikkakeskuksiin. Tämän vuoksi on välttämätöntä tuntea alan tekniikka ja pystyä kommunikoimaan niin suomen, ruotsin kuin englannin kielellä. Tarjoamme mielenkiintoisen työympäristön, suuren talon edut ja mukavat työkaverit. Tuotevalikoima, asiakaspalvelu ja tekninen osaaminen ovat Becker Acroman vahvuuksia. Tiedusteluihin vastaa toimitusjohtaja Göran Stenman Lähetä vastauksesi pikimmiten (viimeistään ) osoitteellamme Oy Becker Acroma Ab / Stenman, Äyritie 12 a, VANTAA tai sähköpostitse Tervetuloa joukkueeseemme. Keuruun viilutehdas lopettaa UPM on päättänyt keskittää koivuviilun valmistuksen Lohjan viilutehtaalle ja lopettaa ohutviiluvanerin valmistuksen kokonaan. Keuruun viilutehtaan toiminta loppuu kevään 2008 aikana. Tehtaan koneet ja laitteet hyödynnetään tuotannon kehittämiseen yhtiön muilla tehtailla. Ratkaisuun päädyttiin yt-neuvottelujen jälkeen, kun selvitettiin vaihtoehtoja tehtaan toiminnan jatkamiseksi tilanteessa, jossa viilutukkien määrä vähenee ja viiluliiketoiminnan kannattavuutta on parannettava. Keuruun tehtaan henkilöstöllä, noin 70 henkilöä, on mahdollisuus siirtyä työskentelemään yhtiön muille vaneri- ja viilutehtaille. Uudelleensijoittautumista UPM:n tehtaille tuetaan muun muassa asettautumisrahan avulla ja korvaamalla suorat muuttokustannukset. Haemme puuntyöstökoneryhmään TUOTEPÄÄLLIKKÖÄ Vastaat tuoteryhmäsi myynnistä alueorganisaatiomme tukemana ja hoidat yhteyksiä kansainvälisiin päämiehiimme. Osaat analysoida asiakkaan tuotantoympäristön, neuvotella merkittävistä investoinneista ja myydä ratkaisut asiakkaan tarpeisiin. Sinulla on työkokemusta puuteol lisuuden myynnistä tai tuotannosta, soveltuva koulutus (insinööri tai DI) sekä hyvä englanninkielentaito. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan ohella itsenäisen ja vastuullisen tehtävän sekä mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä. Lisätietoja tehtävästä antavat InterSearch konsultit Jouni Riekki puh sekä Katja Laalo puh Lähetä lyhyt hakemus mennessä osoitteeseen Lisätietoja myös osoitteessa: Projecta Oy on alansa johtava suomalainen teknisen kaupan konserni. Asiakkaamme saavat meiltä räätälöityjä ratkaisuja puuteollisuuden, alumiinintyöstön, paineilmatekniikan, nesteenkäsittelyn sekä tasolasiteollisuuden tarpeisiin. Edustamme maailman johtavia kansainvälisiä päämiehiä (Homag, Cefla, Altendorf) ja olemme tunnettu innovatiivisen teknologian asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella. Toimipisteemme sijaitsevat Turussa, Helsingissä, Vaasassa, Seinäjoella, Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa. Joukkoomme kuluu yli 80 alan huippuammattilaista ja vuotuinen liikevaihtomme on n. 30 miljoonaa euroa.

20 20 Puu&Tekniikka numero 11/2007 Lyhyesti Metsätoimihenkilöiden työehtosopimuskiista ratkesi Hiipakan kutsunäyttely Fiat Scudo vuoden pakettiauto Fiat Scudo on voittanut Vuoden Pakettiauto 2008 tittelin. Fiat Scudo sai 108 pistettä 140:stä paneelilta, joka koostuu 20 tavaraautoihin erikoistuneesta toimittajasta ympäri Eurooppaa. Paneelin suomalaisjäsen on Heikki Laurell Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdestä. Scudo jakaa tittelin samalla tehtaalla valmistettavien sisarmalliensa Citroën Jumpyn ja Peugeot Expertin kanssa. International Van of the Year -paneelin jäsenet kiittivät erityisesti Scudon mekaniikkaa, joka havaittiin hyväksi myös henkilökuljetusversioissa. Esimerkiksi jousitus on miellyttävä vaikka auto olisi täysin tyhjä. Tämä yhdistettynä ketteryyteen, hallittavuuteen, ajettavuuteen, dynamiikkaan ja turvallisuuteen tekee Fiat Scudosta vuoden 2008 pakettiauton. Metsäteollisuus ry ja ME- TO Metsäalan Asiantuntijat ry ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoesityksen uudeksi työehtosopimukseksi ja alan lakonuhka on peruuntunut. Työehtosopimus on voimassa saakka. Metsätoimihenkilöiden työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän uudistus vahvistavat yritysten mahdollisuuksia lisätä kotimaisen puunhankinnan tehokkuutta. Lokakuun 2007 alusta palkkoja korotetaan 4,0 prosentin yleiskorotuksella ja yhden prosentin yrityskohtaisella järjestelyvaralla. Lokakuun 2008 alusta yleiskorotus on 2,5 prosenttia. Syksyllä 2009 toteutetaan palkkausjärjestelmän osittainen uudistus. Alan työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin 1600 henkilöä, jotka työskentelevät puunhankinnan parissa. Metsätoimihenkilöiden työllisyystilanne on erittäin hyvä, koska teollisuuden tavoitteena on nostaa kotimaisen puun osuutta raaka-ainekäytöstä. Penope toimii puuhamiehenä hyväntekeväisyyskampanjalle, jossa kerätään varoja lasten syöpäsairauksien hoitoon. Lahjoitussummaa kasvatetaan opettavaisella Puun lapset -kirjalla, jonka myyntituotot ohjataan kulujen jälkeen lyhentämättöminä Lastenklinikoiden Kummit ry:lle. Penope lahjoittaa kirjan tuoton, vähintään 8500 euroa, lyhentämättömänä Lastenklinikoiden Kummien kautta lasten syöpäsairauksien hoitoon. Kirjan ostajat ovat mukana tukemassa pikku potilaiden parempaa huomista ja samalla kasvattamassa uutta puusukupolvea. Puutarinan on kirjoittanut saksalainen puunjalostusteollisuuden ammattilainen, joka Hiipakka-konserni järjesti lokakuussa kalustealan ammattilaisille suunnatut kutsumessut Jurvassa ensimmäistä kertaa. Esillä oli ensi vuoden uutuuksia, joista keskeisimpiä olivat Ferrari-tuotteet, mm. kalusteiden hidasteiset saranat sekä uusi Wing-nostosarana yläkaappien oviin. Kiinnostus Deubon hidasteisia tuplasivulaatikoihin on kasvanut ja uutuutena esiteltiin hidastavan puulaatikon kisko sekä laatikon lisävarusteet. Penope kampanjoi pienten syöpäpotilaiden hoidon puolesta halusi kertoa lapsille puusta, sen arvoista ja hienoista mahdollisuuksista sairastuttuaan vakavasti syöpään. Raudanlujista puumiehistä löytyy myös pehmeämpi puoli. Kampanjan myötä haluamme olla auttamassa syöpäsairaita lapsia, joiden hoitoon tarvitaan lisää voimavaroja. Tavoitteenamme on myydä vähintään 3000 kirjaa ja kasvattaa keräyssummaa yli kymmeneen tuhanteen euroon, Penopen toimitusjohtaja Jarmo Kivistö toteaa. Hyväntekeväisyyskampanja kestää asti. Kirjan tilaajien nimet sekä kampanjan aikana kertynyt lahjoitussumma julkaistaan Penopen nettisivuilla. Metsäteollisuus tarvitsee puuta tasaisesti ja kilpailukykyiseen hintaan Kiina tuo yhä enemmän puuta Suomen metsäteollisuuden puuraaka-ainekustannukset ovat puulajista riippuen jopa yli 50 prosenttia korkeammat kuin monilla kilpailijamailla. Raaka-ainekustannusten voimakkaat vaihtelut lisäävät alan suhdanneluonteisuutta. Puuraaka-aineen tasainen saatavuus kilpailukykyisellä kustannustasolla on erittäin tärkeää myös Suomen kansantaloudelle. Jos puuta saadaan yksityismetsistä käyttöön teollisuuden tavoittelema noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 15 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vuonna 2006, Suomen bruttokansantuote kasvaa runsaat 900 miljoonaa euroa. Puun myynnistä ja jalostuksesta kertyisi valtiolle noin 300 miljoonaa euroa lisää verotuloja, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila. Jokaisen puukuution hankinta kotimaasta lisää valtion, kaikkien suomalaisten, verotuloja yli 10 euroa. Havutukin tehdaskustannukset ovat Suomessa selvästi kalliimmat kuin kilpailijamaissa. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välinen ero on tällä hetkellä lähes 30 euroa kuutiolta. Mekaanisen massateollisuuden käyttämä kuusikuitu on Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa lähes 20 prosenttia halvempaa. Maailman suurimmassa selluntuottajamaassa USA:ssa kuitupuu on % halvempaa kuin Suomessa. Lehtikuitupuu on Etelä-Amerikassa jopa prosenttia halvempaa Suomeen verrattuna. Teollisuus käytti viime vuonna mekaanisen massan valmistukseen 9 miljoonaa kuutiota kotimaista kuusikuitua sekä sellun valmistukseen 13 miljoonaa kuutiota mäntykuitua ja 7 miljoonaa kuutiota koivukuitua. Ulkomailta teollisuuden käyttöön tuotiin kuitupuuta runsaat 12 miljoonaa kuutiota, josta suurin osa oli koivua. Kantohintojen lisäksi puukustannuksiin tehtaalle toimitettuna vaikuttavat korjuuja kuljetuskustannukset. Mekaaninen massa on sähköenergiaa käyttäen puusta hiertämällä valmistettua paperin raaka-ainetta. Sellu on puusta keittämällä valmistettua paperin raaka-ainetta. Kiinan pinta-alasta lähes 20 prosenttia on metsän peitossa ja viime vuosina metsää on istutettu yli viisi miljoonaa hehtaaria. Viisitoista vuotta sitten pinta-alasta oli metsää vain 13 prosenttia. Kiinan puun kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti, sillä kotimaan puutuotteiden kulutus on lisääntynyt samalla kun vienti on noussut ennätyskorkealle. Kiinaa pidetäänkin osasyyllisenä Kaakkois-Aasian, Keski-Afrikan ja Siperian metsien laittomiin hakkuisiin. Esimerkiksi Indonesiassa myönnetään, että metsää hakataan suuret määrät kansallispuistoista ja yli puolet tukeista laivataan Kiinaan. Puun tuonti Venäjältä Kiinaan on lisääntynyt kymmenessä vuodessa tonnista yli 20 miljoonaan tonniin ja keskimäärin 600 venäläistä puurekkaa ylittää rajan Suifenhen kaupungissa Pohjois-Kiinassa joka päivä. Kiinan hallitus on torjunut syytökset laittomista hakkuista peräisin olevan puun ostamisesta. mls- Uutisnenä, joka pureutuu puualan asioihin. Seuraavat Puu Tekniikka -lehdet: Teemana tuotannonohjaus Joulutervehdysnumero, aineistot mennessä Teemana kalusteteollisuus ja sopimusvalmistus Erikoisjakelu suunnittelijoille (Safa-, ja sisustusarkkitehdit, -suunnittelijat), aineistot mennessä. Soita (09) / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi. Ilmoitushinnat osoitteessa

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin.

Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet kaikkiin pintoihin. Aidot LuviaWood -tuotteet syntyvät vain parhaista raaka-aineista. LuviaWoodin korkealuokkaisissa tuotteissa yhdistyvät tarkkaan valittu suomalainen puu ja

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen AsuntoForum, 23.3.2009 280 260 240 220 200 Suomi Asuntojen korjausrakentaminen volyymi-indeksi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

puupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET

puupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET puupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET 2 Woodex pitää puusta huolta Ulkona oleva puu tarvitsee suojaa vaihtelevilta sääolosuhteilta. Ja tietenkin kauniin värin, kuultavan tai peittävän.

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10. Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.2011 Puun laatu vaihtelee maantieteellisesti Arktinen Pohjoismainen Etelä-Ruotsalainen

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI PARTNERSHIP POWER Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon Meconet on johtava jousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistaja. Tarjoamme asiakkaillemme ylivoimaisen palveluketjun

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2004 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 8.7.2005 781 Puun tuonti paisui

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Pohjoismaat menettäneet teollisia työpaikkoja (1980 2010) lähes miljoonan Suomi = 240 000 Norja = 120 000 Ruotsi = 400 000 Tanska = 160 000 Suomi menettää

Lisätiedot