Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten"

Transkriptio

1 Seppo Suhonen * Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Seppo Suhonen kuoli 13. syyskuuta 2010 Helsingissä. Hän oli 72-vuotias ja syntynyt 16. toukokuuta 1938 Iisalmessa. Hän työskenteli virassaan neljännesvuosisadan ajan vuosina eläkkeelle jäämiseensä asti ja oli aktiivinen itämerensuomalaisten kielten tutkija ja fennougristiikan edistäjä koko työuransa ajan. Seppo Suhonen oli kotoisin Savosta, ja savolaisuus oli erottamaton osa hänen persoonaansa. Hän oli iisalmelaisen maanviljelijän yhdestoista ja nuorin lapsi ja aloitti opintiensä Soinlahden kansakoulussa, jonka varusteisiin kuuluivat erityisesti perinteinen taulu ja liitu, joitakin luonnontieteiden opetusta varten tarvittavia apuvälineitä ja kaapillinen kirjoja. Hänen kiinnostuksensa kieliin syttyi lukioikäisenä, jolloin ensin ohjelmaan tulivat ruotsi ja saksa, kielilinjalla opiskelevalle niiden jälkeen latina ja englanti. Kiinnostus kieliin vei Suhosen Helsingin yliopistoon itämerensuomalaisia kieliä opiskelemaan, ja lähinnä mielijohteesta tehdystä valinnasta aukesi elämänura. Itämerensuomalaisten kielten opinnot lähtivät käyntiin aineen professorin Lauri Postin vatjan kielen äännehistorialla. Ennen pitkää Posti otti silmälasit pois nenältään ja esitti vatjan sanojen vokka ja kreeposti yhteydessä kysymyksen, johon itämerensuomalaisten kielten opiskelijat ovat joutuneet vastaamaan toistuvasti myöhemminkin: Osaakohan kukaan läsnä olevista venäjää? Kun taitajia ei löytynyt eikä myöntävää vastausta kuulunut, tuli kehotus: Olisi syytä perehtyä. Ja luento jatkui. Postilla oli suuri vaikutus Seppo Suhosen suuntautumiseen kielentutkijana, joka valitsi sivuaineekseen fonetiikan ja keskittyi erityisesti liivin kielen tutkimiseen. Hän oli viimeisiä tutkijoita, jotka ovat työskennelleet käytännössä kaikkien itämerensuomalaisten kielten äidinkielisten puhujien kanssa ennen usean kieliryhmän hiipumista. Helsingin fennougristikongressissa 1965 Suhonen loi ensimmäiset kontaktinsa virolaisiin tutkijoihin. Heidän avullaan järjestyi mahdollisuus haastatella Tallinnassa 1970-luvun puolivälin aikoihin vatjalaisia ja liiviläisiä. Keskustelut käytiin informanttien äidinkielellä, joihin Suhonen oli perehtynyt teoreettisesti. Innostus kieliin ja halu käyttää myös puhujamäärältään pieniä Academia Scientiarum Fennica

2 kieliä toimivat käytännössä, ja Suhonen pystyi sujuvasti ymmärtämään keskustelua ja myöhemmin litteroimaan materiaaliaan tutkimuskäyttöönsä. Koko itämerensuomalainen kielialue kiinnosti Suhosta tutkijana, ja myös kielikontaktien vaikutus tunnettuihin itämerensuomalaisiin kieliin herätti toistuvasti hänen huomionsa. Mutta hänen tärkeimmäksi tutkimuskohteekseen tuli liivin kieli. Hänen vuonna 1968 julkaistu ensimmäinen tieteellinen artikkelinsa käsitteli Salatsin liivin konsonanttiyhtymiä. Muutamaa vuotta myöhemmin valmistunut väitöskirja Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen (1973) käsitteli latvialaisia lainoja liivissä. Vaikka melkein kaikki Suhosen työssään tarkastelemat sanarinnastukset yhteensä yli 2500, valtaosa substantiiveja (61 % aineistosta) mutta runsaasti myös verbejä (26 %) oli todettu jo aikaisemmassa kirjallisuudessa, erityisesti Lauri Kettusen suuressa liivin sanakirjassa (1938), arvioi Suhonen ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti sanaston valossa latvian intensiivistä vaikutusta liiviin. Kulttuurihistoriallisten kriteerien lisäksi joissakin tapauksissa myös eräät latvian kielen äännepiirteet ja niiden levikki auttavat rajaamaan lainakronologiaa. Työn keskeiset tulokset koskevat muun muassa latvian intonaation vaikutusta liiviin lainautuneeseen sanastoon, mutta nykyistä kielikontaktitutkimusta ajatellen kiinnostavimpia osia on morfologian tarkastelu. Esimerkiksi verbejä ei ole omaksuttu satunnaisesti, vaan Suhonen osoittaa, mistä konjugaatiotyypeistä niitä on lainautunut ja mihin latviankieliseen vartalomuotoon liivin äänneasu perustuu. Tämä näkökulma laajentaa tutkimusta myös sen analysointiin, milloin liivi on saanut vaikutteita latvian murteista, milloin kirjakielestä. Suhosen akateeminen opettaja Lauri Posti korostikin arviossaan tutkimuksesta Suhosen hyvää latvian kielen ja sen murteiden tuntemusta. Kieliaineistojen parissa työskentely ja niiden julkaiseminen on yksi suomalaisen fennougristiikan johtavia teemoja 1900-luvulla. Aineistojen keruu ja julkaiseminen ovat näkyvästi esillä myös Seppo Suhosen tieteellisessä toiminnassa. Myös hänen aineistojulkaisunsa Liivin kielen näytteitä (1975) edisti liivin kielen tutkimusta. Suhonen pääsi väitöskirjaa tehdessään vierailemaan Riiassa, mikä oli Neuvostoliiton aikana paljon aikaa vaatineiden virallisten järjestelyjen takana. Riiassa hän sai ensimmäisen kerran tilaisuuden haastatella äidinkielisiä liiviläisiä. Tunnetuimpiin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana kielentutkijoiden käyttämiin informantteihin kuuluneelta Peter Dambergilta ( ) keräämästään materiaalista Suhonen litteroi valitsemansa osan ja julkaisi sen mainitussa kokoelmassa. Liivin kieleen Suhonen palasi useissa artikkeleissaan, ja hän piti huolellisesti kirjaa eri tutkimusaiheiden kannalta tärkeästä, uudesta tutkimuskirjallisuudesta. Liivin kielen olemusta hän arvioi tarkastellessaan latvian vaikutusta ja liivin vokaalien kestoa. Viime mainitusta aiheesta ilmestyi vasta aivan hiljattain kokeellinen foneettinen tutkimus, kun Tarton yliopiston tutkimusryhmä julkaisi viimeisiltä liiviläistaustaisilta informanteilta kerätyn otoksen analyysin Livonian prosody (2007). Liivin sanaston kehitys ja liiviläisten lähihistorian kulku olivat askarruttaneet häntä siitä lähtien, kun hän oli kieleen lähemmin tutustunut. Koska kieliyhteisöt olivat hankalasti tavoitettavissa, korostui toimitettujen aineistokokoelmien merkitys. Uutta lähestymistapaa edusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1970-luvun lopulla viisiosainen näytekokoelma Näytteitä uralilaisista kielistä I V. Kielennäytteet esiintyvät niissä ensimmäis- 88 Academia Scientiarum Fennica 2010

3 tä kertaa yhdessä ääninäytteiden kanssa. Edelleen käyttökelpoinen on Suhosen yhdessä Pertti Virtarannan kanssa toimittama suomea ja viroa lukuun ottamatta muut itämerensuomalaiset kielet esittelevä osuus Lähisukukielet, jonka äänitallenteet he keräsivät ja litteroivat itse. Suhosen toimintaperiaatteita oli alan tutkimuksen tiivis seuraaminen ja nykytermeillä tiedon päivittäminen. Kun ja 1980-luvulla monitieteinen keskustelu pohjoisen Itämeren alueen etnisestä esihistoriasta vilkastui, Suhosen tehtäväksi tuli arvioida balttilaiskontaktien merkitystä itämerensuomen varhaiselle kehitykselle. Tässäkin hän seurasi Postin jalanjälkiä. Hän aloitti kokoamalla Vihelm Thomsenin ja Jalo Kaliman balttilaislainojen luettelon, täydensi niitä suomen kielen etymologisen sanakirjan tiedoilla ja useiden yksittäisten artikkelien havainnoilla. Hän julkaisi 1980-luvulla kolme samansisältöistä artikkelia, joiden perusteella balttilaiset lainat oli jaoteltu huolellisesti itämerensuomalaisten kielten levikin ja merkitysluokkien perusteella, ensin Virittäjässä, sitten Tvärminnessä 1980 järjestetyn monitieteisen symposiumin kokoelmateoksessa ja lopulta Denis Sinorin toimittamassa, laajassa kansainvälisessä uralilaisten kielten hakuteoksessa The Uralic languages (1988). Suhonen täydensi luetteloaan sitä mukaa kun uusia, hyvin perusteltuja etymologioita esitettiin ja julkaistiin. Kieliä hyvin tunteva ja yhä uudelleen aineiston pariin hakeutuva itämerensuomalaisten kielten tutkija ei voinut välttyä havainnolta, että kielikontaktit ja erityisesti venäjä vaikuttivat hyvin voimakkaasti useimpiin puhujamäärältään pieniin itämerensuomalaisiin kieliin. Itse asiassa luvulta tunnettuja venäjän kielen naapuruudessa puhuttuja itämerensuomalaisia kieliä on vaikea tarkastella pohtimatta samalla sitä, miten venäjän vaikutus niihin ilmenee. Kielikontaktien havainnointi sai uuden sisällön Suhosen ollessa tutkijana jo varttunut ja ylitettyä viidenkymmenen vuoden rajapyykin. Venäjän vaikutusta hän tarkasteli sekä Inkerinmaalla puhuttavassa vatjassa että itäisimmissä itämerensuomalaisissa kielissä eli lyydissä ja vepsässä. Suhosen liivin latvialaisvaikutusta tutkimalla oppima konsepti toimi edelleen: vaikutusta oli havainnoitava sekä sanastossa että kieliopin osalta. Hänen viimeisinä työvuosinaan ison merkityksen sai itämerensuomalaisten kielten tutkijoiden yhteishanke Itämerensuoma lainen kielikartasto. Sen kolmas ja viimeinen osa ilmestyi vasta Suhosen kuoleman jälkeen ja julkistettiin joulukuussa Seppo Suhosen kirjallisessa toiminnassa tärkeässä asemassa ovat lukuisat katsaukset eri tutkijoiden uraan ja toimintaan. Hän tuli itse asiassa arvioineeksi erilaisten elämäkertakatsausten, vuosipäivien ja nekrologien muodossa aiemman itämerensuomalaisten kielten tutkimuksen M. A. Castrénista, F. J. Wiedemannista ja E. N. Setälästä alkaen Lauri Kettuseen, Paul Alvreen, Paul Aristeen, Pertti Virtarantaan, Mikko Korhoseen, opettajaansa Lauri Postiin, edeltäjäänsä Aimo Turuseen ja moniin muihin. Kaikista mainituista Suhonen julkaisi katsauksen heidän merkkipäivänsä yhteydessä tai kirjoitti nekrologin työnsä päättäneestä kollegasta, tavallisia pitkiä ja perusteellisia katsauksia tärkeimpiin elämänvaiheisiin ja tieteellisiin virstanpylväisiin. Lauri Kettusen syntymän satavuotismuiston yhteydessä hän totesi Virittäjässä vuonna 1985, että Kettunen oli siitä onnellisessa asemassa, että saattoi liikkua elävissä kieliyhteisöissä ja tehdä havaintoja eri itämerensuomalaisista kielistä niiden autenttisessa ympäristössä. Samalla hän tuli kertoneeksi asiasta, joka häntä itseään toistuvasti houkutteli, ehkä Academia Scientiarum Fennica

4 haikailuttikin, nimittäin työskentelystä äidinkielisten kielenpuhujien kanssa. Yliopisto-opettajana ja pienen oppiaineen professorina Suhonen halusi taata säännöllisesti mahdollisuuden opiskella myös pienimpiä itämerensuomalaisia kieliä. Hänen omaan opetusalaansa kuului itämerensuomalainen kielialue laidasta laitaan, liivistä vatjaan, inkeroiseen, karjalaan, lyydiin ja vepsään. Hänen vastuualueeseensa ja 1980-luvun itämerensuomalaisessa laitoksessa kuului myös Viron kielen ja kulttuurin opetuksen järjestäminen ja äidinkielisten viron kielen opettajien rekrytoiminen, mikä ei ollut ongelmaton tehtävä neuvostovallan ja -järjestelmän aiheuttamien rajoitusten takia. Kun Viron vapautuminen alkoi, järjestyi hyvin nopeasti mahdollisuus kutsua lehtoreiden lisäksi myös vieraileva viron kielen professori. Kun uudet tuulet alkoivat muuttaa myös suomalaista yliopistojärjestelmää 1990-luvulla, pieniä laitoksia yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Aikaisempi itämerensuomalainen laitos yhdistyi suomalaisugrilaisen laitoksen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi, jota Suhonen johti monta vuotta eläkkeelle jäämiseensä asti. Muutokset alkoivat 1990-luvun lopulla olla niin voimakkaita, että yliopistossa käyttöön otettu rahanjakomalli uhkasi suoraan esimerkiksi viron ja unkarin kaltaisten säännöllisesti kiinnostuneita houkuttelevien, mutta maisterituotoltaan pienten kieliaineiden olemassaoloa. Kun aktiivisimmat vastustajat järjestivät mielenosoituksen, Suhonen vierasti johtajien avointa vastustamista ja julkista kritiikkiä. Sellainen toimintatapa oli hänelle luonteenvastainen. Jokaiseen opiskelijaansa Seppo Suhonen suhtautui lämpimästi ja oli opettajana kannustava ja tarkka. Opiskelijaperspektiivistä hän oli myös otollinen huumorin lähde: kun aineeseen tuli uusi opiskelija, oli keskustelu suuntautumisesta ja gradun aiheesta melkein ensimmäinen asia. Jos kyseessä oli jokin yleisemmin itämerensuomalaisiin kieliin liittyvä kurssi, oli lähes itsestään selvää, että tentissä kysyttäisiin joka tapauksessa jotakin liiviin liittyvää, ehkä jopa kuuluisaan liivin katkoon, johon liittyi mystinen olkapäiden kohottaminen. Päätoimensa ohella Suhosella oli kymmeniä luottamus- ja sivutoimia. Pisimpään kesti yhteistyö Suomalais-Ugrilaisen Seuran kanssa, ensin stipendiaattina, sitten sihteerinä ja lopulta esimiehenä Hän oli kansainvälisen fennougristikongressitoimikunnan pitkäaikainen jäsen ja Tarton yliopiston kunniatohtori. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi Suhonen valittiin vuonna Työskentely äidinkielisten kielenoppaiden kanssa ja ajatus kenttätöistä olivat Sepon opetusaineistossa ja arkisessa tutkimusympäristössä epäsuorasti läsnä. Niistä hän ei juuri puhunut suoraan. Silti esimerkiksi liivin kielen parissa ja äidinkielisten liiviläisten kanssa työskentely oli selvästi tehnyt vaikutuksen Seppoon, mikä paljastui eri tavoin, esimerkiksi tenttikysymyksissä. Pertti Virtarannan tavoin Suhosen tieteellisestä jäämistöstä tärkeä osa on nauhoitteiden muodossa. Hänen Suomen kielen nauhoitearkistolle luovuttamissaan tallenteissa on monenlaista materiaalia aikaväliltä , erityisesti niitä itämerensuomalaisia kielimuotoja, joita muut suomalaistutkijat tallensivat vähemmän, eli liiviä, vatjaa ja jonkin verran vepsääkin, mutta myös viroa. Ensimmäisten vuosien tallenteista osan, tarkemmin suomen savolaismurteita, hän nauhoitti yhdessä vaimonsa Irja-Leenan kanssa. Nauhoituksia on yhteensä yli 200 tuntia. Laajimpia ja yhtenäisimpiä on kahdelta liivin kielen puhujalta Peter Dambergilta ja Hilda Tšerbach- Grīvalta tallennettu aineisto. Kumpaakin 90 Academia Scientiarum Fennica 2010

5 Seppo haastatteli Tallinnassa, edellistä yhdessä Karl Kontin kanssa, jälkimmäistä omatoimisesti. Suhosen roolina oli olla se nuorempi yhtiökumppani, joka kuuntelee mitä hänelle kerrotaan. Damberg mainitsee muun keskustelun ohessa, että hän tuli oikein mielellään, jõvā mielkõks, haastateltavaksi, koska halusi sillä tavalla auttaa tallentamaan äidinkieltään. Että kielestä jäisi jokin muisto, kun ihmisiä ei enää ole. Viimeisiin äidinkielisiin vähemmistökielten puhujiin kuuluvan kohtaaminen kielentutkijan kanssa on ihmisiän yli ulottuva tervehdys aikaisemmilta kieliyhteisöiltä tuleville, ketjussa, johon Seppo Suhosenkin elämäntyö kuuluu. Riho Grünthal Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / Helsingin yliopistomuseo. Seppo Suhonen In memoriam Seppo Suhonen, Professor of Baltic- Finnic Languages at the University of Helsinki, died in Helsinki on 13th September 2010 at the age of 72 years, having been born in Iisalmi on 16th May He had occupied the professorship in Helsinki for a quarter of a century, from 1975 until his retirement in 2001, and had been an active scholar of the Baltic-Finnic languages and representative of the Finno- Ugrian tradition throughout his career. Suhonen s interest in languages dated back to his schooldays, beginning with Swedish and German, to be followed by Latin and English, as was customary for pupils who wished to specialize in languages. It was this interest that led him to the University of Helsinki, where, on a sudden impulse, he chose to study the Baltic-Finnic languages, which were to become his life s work. The professor of this subject at the time, Lauri Posti, had a considerable influence on the direction of Seppo Suhonen s interests, leading him to choose phonetics as his subsidiary subject and Livonian as his principal language. He was in practice one of the last scholars to be able to work with native speakers of all the Finnic languages of the Baltic Sea region before many of those languages died out. The whole Finnic-speaking area of the north-eastern Baltic Sea region was of interest to Suhonen as an object of research and the influence of contacts between linguistic groups attracted his attention time after time. His first scholarly paper was on consonant clusters in the Livonian of the Salaca area, and a few years later he produced his doctoral thesis on Latvian loanwords in Livonian, Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen, in which he made the first systematic evaluation of the intensive influence of Latvian on Livonian in the light of lexical evidence. His main findings included observations on the influence of Latvian intonation on the fate of words borrowed into Livonian, but the most interesting aspects of all as far as modern language contact research is concerned were in the field of morphology. After protracted negotiations with the authorities, Suhonen had succeeded in visit- Academia Scientiarum Fennica

6 ing Riga in the course of the work on his doctoral thesis, and this had given him his first opportunity to interview native speakers of Livonian. The compilation and publishing of linguistic corpuses was one of the leading themes among Finno-Ugrists in Finland in the 20th century, and this aspect was very much to the fore in Seppo Suhonen s work, hence his later contribution Liivin kielen näytteitä (Specimens of the Livonian language, 1975). He returned to matters concerning Livonian in many of his papers and made a detailed list of relevant new literature. He discussed the nature of the language in connection with a study of the influence of Latvian and vowel length in Livonian, and the lexical development of Livonian and the recent history of its speakers were things that had interested him ever since he had first become acquainted with the language. Suhonen worked throughout on the principles of close monitoring of developments in his field of research and what we would nowadays term updating of his knowledge. When more lively interdisciplinary discussions on the ethnic prehistory of the northern Baltic arose in the 1970s and 1980s, it fell to Suhonen to evaluate the significance of Baltic contacts on the early development of the Baltic-Finnic languages, and he published three papers with similar content in the 1980s in which he analysed Baltic loanwords on the basis of semantic classes and the geographical distribution of the Baltic-Finnic languages. Later he filled out this list of his from time to time as new well-argued etymologies were proposed and published. As Suhonen gained experience as a schol ar and passed the age of fifty his observations on language contacts took on a new form of content. With his good knowledge of the Baltic-Finnic languages and his readiness to return to the material available over and over again, he could not fail to notice that language contacts, particularly with Russian, were having a major influence on most of the Baltic-Finnic languages for which there were only small numbers of speakers surviving. This led him to study the influence of Russian on the Votian spoken in Ingria and on the easternmost Baltic-Finnic languages, Ludian and Vepsian. The principle that he had learned when studying the influence of Latvian on Livonian, that influence should be observable in both the grammar and the lexicon, held good here, too. The most significant undertaking during the last years of his working life was the joint project for a Baltic-Finnic Linguistic Atlas, the third and last volume of which came off the press after Suhonen s death and was officially released in December As a university teacher and professor of an esoteric and less popular subject, Suhonen was anxious to guarantee students the continued possibility for studying even the smallest of the Baltic-Finnic languages. The terms of his position required him to cover the whole scope of the language area concerned from Livonian to Votian, Ingrian, Karelian, Ludian and Vepsian, and in the 1970s and 1980s his duties also included the organizing of instruction in Estonian language and culture and the recruiting of native speakers of Estonian. Seppo Suhonen developed a warm relationship with all his students and was an encouraging, if exacting, teacher. Suhonen also held innumerable other secondary or honorary positions, outstanding among which was his long association with the Finno-Ugrian Society, first of all as the recipient of a scholarship and later as its secretary and finally, in Academia Scientiarum Fennica 2010

7 2000, as its chairman. He was also a longterm member of the international committee for organizing Finno-Ugrian conferences and was awarded an honorary doctorate by the University of Tartu. He became a member of the Finnish Academy of Science and Letters in A significant proportion of the academic legacy left by Seppo Suhonen consists of recordings of a wide variety of linguistic material made over the period , especially of certain Baltic-Finnic languages of which few other scholars were able to obtain samples, i.e. Livonian, Votian and to some extent Vepsian, together with Estonian. The opportunity for a present-day researcher to encounter the speech of the some of the last native speakers of minority languages is a greeting from bygone linguistic communities that spans more than a single lifetime and fills in a link in the chain to which Seppo Suhonen s life s work belongs. Obituary by Riho Grünthal Academia Scientiarum Fennica

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Seppo Suhonen

Seppo Suhonen kielitieteen kentiltä Seppo Suhonen 1938 2010 Kuva: Suhosten kotiarkisto Virittäjän entinen päätoimittaja, professori Seppo Suhonen kuoli 13. syyskuuta 2010. Hän oli syntynyt 16. toukokuuta 1938 Iisalmessa.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Mitä on Julkaisuarkisto

Mitä on Julkaisuarkisto Mitä on Julkaisuarkisto Turid Hedlund turid.hedlund@hanken.fi 24.11.09 Tieteiden talo Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Turid Hedlund Kaksi tietä avoimeen saatavuuteen

Lisätiedot

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name - Opening Finnish Norwegian Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name Hyvä Herra, Formal, male recipient, name unknown Hyvä Rouva Formal,

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti

Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti Peda-forum päivät 16. 17.8.2017 Teemaryhmä 2F: Työelämän ja opintojen vuorovaikutus Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Suomen tunnetuimpiin etymologian ja

Suomen tunnetuimpiin etymologian ja Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / Helsingin yliopistomuseo. Jorma Koivulehto *12.10.1934 23.8.2014 Suomen tunnetuimpiin etymologian ja lainasanojen tutkijoihin kuulunut germaanisen filologian emeritusprofessori

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012 Aallonhuiput Aalto University Doctoral Student Association Lauri Kovanen, November 8th 2012 What? Founded in 2009 Common ground for different backgrounds Represents PhD students in Aalto and AYY Aalto

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering Sivu 1/5 1) LFTY järjestämässä teemasessioita EMBEC2011 konferenssiin 2) Professori, terveydenhuollon tietotekniikka Professori, terveydenhuollon tietotekniikka 3) Early stage researcher positions in scientific

Lisätiedot

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous Tuula Sutela toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous äidinkieli ja kirjallisuus, modersmål och litteratur, kemia, maantiede, matematiikka, englanti käsikirjoitukset vuoden

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia? Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Data quality points. ICAR, Berlin,

Data quality points. ICAR, Berlin, Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 2 Ajattelutapaa (Mindsets) Carol Dweck, 2006. Mindset. 1. Muuttumaton ajattelutapa

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Kokemuksia opintovierailulle osallistumisesta Study Visit september 23 september ICT in education

Kokemuksia opintovierailulle osallistumisesta Study Visit september 23 september ICT in education Kokemuksia opintovierailulle osallistumisesta Study Visit 2011 19 september 23 september ICT in education Minna Taivassalo-Salkosuo Opintovierailut ohjelman tiedotustilaisuus 12.1.2012 Study visitors from

Lisätiedot

Miksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston

Miksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston Miksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta WHAT KIND OF COMPETENCES DOYOU THINK YOU LL NEED

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation DO NOT STAPLE APPLICATION FORM League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation The Foundation has been supporting Finnish students in their studies in the USA since 1970. Checklist. A complete

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

make and make and make ThinkMath 2017

make and make and make ThinkMath 2017 Adding quantities Lukumäärienup yhdistäminen. Laske yhteensä?. Countkuinka howmonta manypalloja ballson there are altogether. and ja make and make and ja make on and ja make ThinkMath 7 on ja on on Vaihdannaisuus

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

Akateemiset fraasit Tekstiosa

Akateemiset fraasit Tekstiosa - Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot