Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten"

Transkriptio

1 Seppo Suhonen * Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Seppo Suhonen kuoli 13. syyskuuta 2010 Helsingissä. Hän oli 72-vuotias ja syntynyt 16. toukokuuta 1938 Iisalmessa. Hän työskenteli virassaan neljännesvuosisadan ajan vuosina eläkkeelle jäämiseensä asti ja oli aktiivinen itämerensuomalaisten kielten tutkija ja fennougristiikan edistäjä koko työuransa ajan. Seppo Suhonen oli kotoisin Savosta, ja savolaisuus oli erottamaton osa hänen persoonaansa. Hän oli iisalmelaisen maanviljelijän yhdestoista ja nuorin lapsi ja aloitti opintiensä Soinlahden kansakoulussa, jonka varusteisiin kuuluivat erityisesti perinteinen taulu ja liitu, joitakin luonnontieteiden opetusta varten tarvittavia apuvälineitä ja kaapillinen kirjoja. Hänen kiinnostuksensa kieliin syttyi lukioikäisenä, jolloin ensin ohjelmaan tulivat ruotsi ja saksa, kielilinjalla opiskelevalle niiden jälkeen latina ja englanti. Kiinnostus kieliin vei Suhosen Helsingin yliopistoon itämerensuomalaisia kieliä opiskelemaan, ja lähinnä mielijohteesta tehdystä valinnasta aukesi elämänura. Itämerensuomalaisten kielten opinnot lähtivät käyntiin aineen professorin Lauri Postin vatjan kielen äännehistorialla. Ennen pitkää Posti otti silmälasit pois nenältään ja esitti vatjan sanojen vokka ja kreeposti yhteydessä kysymyksen, johon itämerensuomalaisten kielten opiskelijat ovat joutuneet vastaamaan toistuvasti myöhemminkin: Osaakohan kukaan läsnä olevista venäjää? Kun taitajia ei löytynyt eikä myöntävää vastausta kuulunut, tuli kehotus: Olisi syytä perehtyä. Ja luento jatkui. Postilla oli suuri vaikutus Seppo Suhosen suuntautumiseen kielentutkijana, joka valitsi sivuaineekseen fonetiikan ja keskittyi erityisesti liivin kielen tutkimiseen. Hän oli viimeisiä tutkijoita, jotka ovat työskennelleet käytännössä kaikkien itämerensuomalaisten kielten äidinkielisten puhujien kanssa ennen usean kieliryhmän hiipumista. Helsingin fennougristikongressissa 1965 Suhonen loi ensimmäiset kontaktinsa virolaisiin tutkijoihin. Heidän avullaan järjestyi mahdollisuus haastatella Tallinnassa 1970-luvun puolivälin aikoihin vatjalaisia ja liiviläisiä. Keskustelut käytiin informanttien äidinkielellä, joihin Suhonen oli perehtynyt teoreettisesti. Innostus kieliin ja halu käyttää myös puhujamäärältään pieniä Academia Scientiarum Fennica

2 kieliä toimivat käytännössä, ja Suhonen pystyi sujuvasti ymmärtämään keskustelua ja myöhemmin litteroimaan materiaaliaan tutkimuskäyttöönsä. Koko itämerensuomalainen kielialue kiinnosti Suhosta tutkijana, ja myös kielikontaktien vaikutus tunnettuihin itämerensuomalaisiin kieliin herätti toistuvasti hänen huomionsa. Mutta hänen tärkeimmäksi tutkimuskohteekseen tuli liivin kieli. Hänen vuonna 1968 julkaistu ensimmäinen tieteellinen artikkelinsa käsitteli Salatsin liivin konsonanttiyhtymiä. Muutamaa vuotta myöhemmin valmistunut väitöskirja Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen (1973) käsitteli latvialaisia lainoja liivissä. Vaikka melkein kaikki Suhosen työssään tarkastelemat sanarinnastukset yhteensä yli 2500, valtaosa substantiiveja (61 % aineistosta) mutta runsaasti myös verbejä (26 %) oli todettu jo aikaisemmassa kirjallisuudessa, erityisesti Lauri Kettusen suuressa liivin sanakirjassa (1938), arvioi Suhonen ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti sanaston valossa latvian intensiivistä vaikutusta liiviin. Kulttuurihistoriallisten kriteerien lisäksi joissakin tapauksissa myös eräät latvian kielen äännepiirteet ja niiden levikki auttavat rajaamaan lainakronologiaa. Työn keskeiset tulokset koskevat muun muassa latvian intonaation vaikutusta liiviin lainautuneeseen sanastoon, mutta nykyistä kielikontaktitutkimusta ajatellen kiinnostavimpia osia on morfologian tarkastelu. Esimerkiksi verbejä ei ole omaksuttu satunnaisesti, vaan Suhonen osoittaa, mistä konjugaatiotyypeistä niitä on lainautunut ja mihin latviankieliseen vartalomuotoon liivin äänneasu perustuu. Tämä näkökulma laajentaa tutkimusta myös sen analysointiin, milloin liivi on saanut vaikutteita latvian murteista, milloin kirjakielestä. Suhosen akateeminen opettaja Lauri Posti korostikin arviossaan tutkimuksesta Suhosen hyvää latvian kielen ja sen murteiden tuntemusta. Kieliaineistojen parissa työskentely ja niiden julkaiseminen on yksi suomalaisen fennougristiikan johtavia teemoja 1900-luvulla. Aineistojen keruu ja julkaiseminen ovat näkyvästi esillä myös Seppo Suhosen tieteellisessä toiminnassa. Myös hänen aineistojulkaisunsa Liivin kielen näytteitä (1975) edisti liivin kielen tutkimusta. Suhonen pääsi väitöskirjaa tehdessään vierailemaan Riiassa, mikä oli Neuvostoliiton aikana paljon aikaa vaatineiden virallisten järjestelyjen takana. Riiassa hän sai ensimmäisen kerran tilaisuuden haastatella äidinkielisiä liiviläisiä. Tunnetuimpiin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana kielentutkijoiden käyttämiin informantteihin kuuluneelta Peter Dambergilta ( ) keräämästään materiaalista Suhonen litteroi valitsemansa osan ja julkaisi sen mainitussa kokoelmassa. Liivin kieleen Suhonen palasi useissa artikkeleissaan, ja hän piti huolellisesti kirjaa eri tutkimusaiheiden kannalta tärkeästä, uudesta tutkimuskirjallisuudesta. Liivin kielen olemusta hän arvioi tarkastellessaan latvian vaikutusta ja liivin vokaalien kestoa. Viime mainitusta aiheesta ilmestyi vasta aivan hiljattain kokeellinen foneettinen tutkimus, kun Tarton yliopiston tutkimusryhmä julkaisi viimeisiltä liiviläistaustaisilta informanteilta kerätyn otoksen analyysin Livonian prosody (2007). Liivin sanaston kehitys ja liiviläisten lähihistorian kulku olivat askarruttaneet häntä siitä lähtien, kun hän oli kieleen lähemmin tutustunut. Koska kieliyhteisöt olivat hankalasti tavoitettavissa, korostui toimitettujen aineistokokoelmien merkitys. Uutta lähestymistapaa edusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1970-luvun lopulla viisiosainen näytekokoelma Näytteitä uralilaisista kielistä I V. Kielennäytteet esiintyvät niissä ensimmäis- 88 Academia Scientiarum Fennica 2010

3 tä kertaa yhdessä ääninäytteiden kanssa. Edelleen käyttökelpoinen on Suhosen yhdessä Pertti Virtarannan kanssa toimittama suomea ja viroa lukuun ottamatta muut itämerensuomalaiset kielet esittelevä osuus Lähisukukielet, jonka äänitallenteet he keräsivät ja litteroivat itse. Suhosen toimintaperiaatteita oli alan tutkimuksen tiivis seuraaminen ja nykytermeillä tiedon päivittäminen. Kun ja 1980-luvulla monitieteinen keskustelu pohjoisen Itämeren alueen etnisestä esihistoriasta vilkastui, Suhosen tehtäväksi tuli arvioida balttilaiskontaktien merkitystä itämerensuomen varhaiselle kehitykselle. Tässäkin hän seurasi Postin jalanjälkiä. Hän aloitti kokoamalla Vihelm Thomsenin ja Jalo Kaliman balttilaislainojen luettelon, täydensi niitä suomen kielen etymologisen sanakirjan tiedoilla ja useiden yksittäisten artikkelien havainnoilla. Hän julkaisi 1980-luvulla kolme samansisältöistä artikkelia, joiden perusteella balttilaiset lainat oli jaoteltu huolellisesti itämerensuomalaisten kielten levikin ja merkitysluokkien perusteella, ensin Virittäjässä, sitten Tvärminnessä 1980 järjestetyn monitieteisen symposiumin kokoelmateoksessa ja lopulta Denis Sinorin toimittamassa, laajassa kansainvälisessä uralilaisten kielten hakuteoksessa The Uralic languages (1988). Suhonen täydensi luetteloaan sitä mukaa kun uusia, hyvin perusteltuja etymologioita esitettiin ja julkaistiin. Kieliä hyvin tunteva ja yhä uudelleen aineiston pariin hakeutuva itämerensuomalaisten kielten tutkija ei voinut välttyä havainnolta, että kielikontaktit ja erityisesti venäjä vaikuttivat hyvin voimakkaasti useimpiin puhujamäärältään pieniin itämerensuomalaisiin kieliin. Itse asiassa luvulta tunnettuja venäjän kielen naapuruudessa puhuttuja itämerensuomalaisia kieliä on vaikea tarkastella pohtimatta samalla sitä, miten venäjän vaikutus niihin ilmenee. Kielikontaktien havainnointi sai uuden sisällön Suhosen ollessa tutkijana jo varttunut ja ylitettyä viidenkymmenen vuoden rajapyykin. Venäjän vaikutusta hän tarkasteli sekä Inkerinmaalla puhuttavassa vatjassa että itäisimmissä itämerensuomalaisissa kielissä eli lyydissä ja vepsässä. Suhosen liivin latvialaisvaikutusta tutkimalla oppima konsepti toimi edelleen: vaikutusta oli havainnoitava sekä sanastossa että kieliopin osalta. Hänen viimeisinä työvuosinaan ison merkityksen sai itämerensuomalaisten kielten tutkijoiden yhteishanke Itämerensuoma lainen kielikartasto. Sen kolmas ja viimeinen osa ilmestyi vasta Suhosen kuoleman jälkeen ja julkistettiin joulukuussa Seppo Suhosen kirjallisessa toiminnassa tärkeässä asemassa ovat lukuisat katsaukset eri tutkijoiden uraan ja toimintaan. Hän tuli itse asiassa arvioineeksi erilaisten elämäkertakatsausten, vuosipäivien ja nekrologien muodossa aiemman itämerensuomalaisten kielten tutkimuksen M. A. Castrénista, F. J. Wiedemannista ja E. N. Setälästä alkaen Lauri Kettuseen, Paul Alvreen, Paul Aristeen, Pertti Virtarantaan, Mikko Korhoseen, opettajaansa Lauri Postiin, edeltäjäänsä Aimo Turuseen ja moniin muihin. Kaikista mainituista Suhonen julkaisi katsauksen heidän merkkipäivänsä yhteydessä tai kirjoitti nekrologin työnsä päättäneestä kollegasta, tavallisia pitkiä ja perusteellisia katsauksia tärkeimpiin elämänvaiheisiin ja tieteellisiin virstanpylväisiin. Lauri Kettusen syntymän satavuotismuiston yhteydessä hän totesi Virittäjässä vuonna 1985, että Kettunen oli siitä onnellisessa asemassa, että saattoi liikkua elävissä kieliyhteisöissä ja tehdä havaintoja eri itämerensuomalaisista kielistä niiden autenttisessa ympäristössä. Samalla hän tuli kertoneeksi asiasta, joka häntä itseään toistuvasti houkutteli, ehkä Academia Scientiarum Fennica

4 haikailuttikin, nimittäin työskentelystä äidinkielisten kielenpuhujien kanssa. Yliopisto-opettajana ja pienen oppiaineen professorina Suhonen halusi taata säännöllisesti mahdollisuuden opiskella myös pienimpiä itämerensuomalaisia kieliä. Hänen omaan opetusalaansa kuului itämerensuomalainen kielialue laidasta laitaan, liivistä vatjaan, inkeroiseen, karjalaan, lyydiin ja vepsään. Hänen vastuualueeseensa ja 1980-luvun itämerensuomalaisessa laitoksessa kuului myös Viron kielen ja kulttuurin opetuksen järjestäminen ja äidinkielisten viron kielen opettajien rekrytoiminen, mikä ei ollut ongelmaton tehtävä neuvostovallan ja -järjestelmän aiheuttamien rajoitusten takia. Kun Viron vapautuminen alkoi, järjestyi hyvin nopeasti mahdollisuus kutsua lehtoreiden lisäksi myös vieraileva viron kielen professori. Kun uudet tuulet alkoivat muuttaa myös suomalaista yliopistojärjestelmää 1990-luvulla, pieniä laitoksia yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Aikaisempi itämerensuomalainen laitos yhdistyi suomalaisugrilaisen laitoksen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi, jota Suhonen johti monta vuotta eläkkeelle jäämiseensä asti. Muutokset alkoivat 1990-luvun lopulla olla niin voimakkaita, että yliopistossa käyttöön otettu rahanjakomalli uhkasi suoraan esimerkiksi viron ja unkarin kaltaisten säännöllisesti kiinnostuneita houkuttelevien, mutta maisterituotoltaan pienten kieliaineiden olemassaoloa. Kun aktiivisimmat vastustajat järjestivät mielenosoituksen, Suhonen vierasti johtajien avointa vastustamista ja julkista kritiikkiä. Sellainen toimintatapa oli hänelle luonteenvastainen. Jokaiseen opiskelijaansa Seppo Suhonen suhtautui lämpimästi ja oli opettajana kannustava ja tarkka. Opiskelijaperspektiivistä hän oli myös otollinen huumorin lähde: kun aineeseen tuli uusi opiskelija, oli keskustelu suuntautumisesta ja gradun aiheesta melkein ensimmäinen asia. Jos kyseessä oli jokin yleisemmin itämerensuomalaisiin kieliin liittyvä kurssi, oli lähes itsestään selvää, että tentissä kysyttäisiin joka tapauksessa jotakin liiviin liittyvää, ehkä jopa kuuluisaan liivin katkoon, johon liittyi mystinen olkapäiden kohottaminen. Päätoimensa ohella Suhosella oli kymmeniä luottamus- ja sivutoimia. Pisimpään kesti yhteistyö Suomalais-Ugrilaisen Seuran kanssa, ensin stipendiaattina, sitten sihteerinä ja lopulta esimiehenä Hän oli kansainvälisen fennougristikongressitoimikunnan pitkäaikainen jäsen ja Tarton yliopiston kunniatohtori. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi Suhonen valittiin vuonna Työskentely äidinkielisten kielenoppaiden kanssa ja ajatus kenttätöistä olivat Sepon opetusaineistossa ja arkisessa tutkimusympäristössä epäsuorasti läsnä. Niistä hän ei juuri puhunut suoraan. Silti esimerkiksi liivin kielen parissa ja äidinkielisten liiviläisten kanssa työskentely oli selvästi tehnyt vaikutuksen Seppoon, mikä paljastui eri tavoin, esimerkiksi tenttikysymyksissä. Pertti Virtarannan tavoin Suhosen tieteellisestä jäämistöstä tärkeä osa on nauhoitteiden muodossa. Hänen Suomen kielen nauhoitearkistolle luovuttamissaan tallenteissa on monenlaista materiaalia aikaväliltä , erityisesti niitä itämerensuomalaisia kielimuotoja, joita muut suomalaistutkijat tallensivat vähemmän, eli liiviä, vatjaa ja jonkin verran vepsääkin, mutta myös viroa. Ensimmäisten vuosien tallenteista osan, tarkemmin suomen savolaismurteita, hän nauhoitti yhdessä vaimonsa Irja-Leenan kanssa. Nauhoituksia on yhteensä yli 200 tuntia. Laajimpia ja yhtenäisimpiä on kahdelta liivin kielen puhujalta Peter Dambergilta ja Hilda Tšerbach- Grīvalta tallennettu aineisto. Kumpaakin 90 Academia Scientiarum Fennica 2010

5 Seppo haastatteli Tallinnassa, edellistä yhdessä Karl Kontin kanssa, jälkimmäistä omatoimisesti. Suhosen roolina oli olla se nuorempi yhtiökumppani, joka kuuntelee mitä hänelle kerrotaan. Damberg mainitsee muun keskustelun ohessa, että hän tuli oikein mielellään, jõvā mielkõks, haastateltavaksi, koska halusi sillä tavalla auttaa tallentamaan äidinkieltään. Että kielestä jäisi jokin muisto, kun ihmisiä ei enää ole. Viimeisiin äidinkielisiin vähemmistökielten puhujiin kuuluvan kohtaaminen kielentutkijan kanssa on ihmisiän yli ulottuva tervehdys aikaisemmilta kieliyhteisöiltä tuleville, ketjussa, johon Seppo Suhosenkin elämäntyö kuuluu. Riho Grünthal Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / Helsingin yliopistomuseo. Seppo Suhonen In memoriam Seppo Suhonen, Professor of Baltic- Finnic Languages at the University of Helsinki, died in Helsinki on 13th September 2010 at the age of 72 years, having been born in Iisalmi on 16th May He had occupied the professorship in Helsinki for a quarter of a century, from 1975 until his retirement in 2001, and had been an active scholar of the Baltic-Finnic languages and representative of the Finno- Ugrian tradition throughout his career. Suhonen s interest in languages dated back to his schooldays, beginning with Swedish and German, to be followed by Latin and English, as was customary for pupils who wished to specialize in languages. It was this interest that led him to the University of Helsinki, where, on a sudden impulse, he chose to study the Baltic-Finnic languages, which were to become his life s work. The professor of this subject at the time, Lauri Posti, had a considerable influence on the direction of Seppo Suhonen s interests, leading him to choose phonetics as his subsidiary subject and Livonian as his principal language. He was in practice one of the last scholars to be able to work with native speakers of all the Finnic languages of the Baltic Sea region before many of those languages died out. The whole Finnic-speaking area of the north-eastern Baltic Sea region was of interest to Suhonen as an object of research and the influence of contacts between linguistic groups attracted his attention time after time. His first scholarly paper was on consonant clusters in the Livonian of the Salaca area, and a few years later he produced his doctoral thesis on Latvian loanwords in Livonian, Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen, in which he made the first systematic evaluation of the intensive influence of Latvian on Livonian in the light of lexical evidence. His main findings included observations on the influence of Latvian intonation on the fate of words borrowed into Livonian, but the most interesting aspects of all as far as modern language contact research is concerned were in the field of morphology. After protracted negotiations with the authorities, Suhonen had succeeded in visit- Academia Scientiarum Fennica

6 ing Riga in the course of the work on his doctoral thesis, and this had given him his first opportunity to interview native speakers of Livonian. The compilation and publishing of linguistic corpuses was one of the leading themes among Finno-Ugrists in Finland in the 20th century, and this aspect was very much to the fore in Seppo Suhonen s work, hence his later contribution Liivin kielen näytteitä (Specimens of the Livonian language, 1975). He returned to matters concerning Livonian in many of his papers and made a detailed list of relevant new literature. He discussed the nature of the language in connection with a study of the influence of Latvian and vowel length in Livonian, and the lexical development of Livonian and the recent history of its speakers were things that had interested him ever since he had first become acquainted with the language. Suhonen worked throughout on the principles of close monitoring of developments in his field of research and what we would nowadays term updating of his knowledge. When more lively interdisciplinary discussions on the ethnic prehistory of the northern Baltic arose in the 1970s and 1980s, it fell to Suhonen to evaluate the significance of Baltic contacts on the early development of the Baltic-Finnic languages, and he published three papers with similar content in the 1980s in which he analysed Baltic loanwords on the basis of semantic classes and the geographical distribution of the Baltic-Finnic languages. Later he filled out this list of his from time to time as new well-argued etymologies were proposed and published. As Suhonen gained experience as a schol ar and passed the age of fifty his observations on language contacts took on a new form of content. With his good knowledge of the Baltic-Finnic languages and his readiness to return to the material available over and over again, he could not fail to notice that language contacts, particularly with Russian, were having a major influence on most of the Baltic-Finnic languages for which there were only small numbers of speakers surviving. This led him to study the influence of Russian on the Votian spoken in Ingria and on the easternmost Baltic-Finnic languages, Ludian and Vepsian. The principle that he had learned when studying the influence of Latvian on Livonian, that influence should be observable in both the grammar and the lexicon, held good here, too. The most significant undertaking during the last years of his working life was the joint project for a Baltic-Finnic Linguistic Atlas, the third and last volume of which came off the press after Suhonen s death and was officially released in December As a university teacher and professor of an esoteric and less popular subject, Suhonen was anxious to guarantee students the continued possibility for studying even the smallest of the Baltic-Finnic languages. The terms of his position required him to cover the whole scope of the language area concerned from Livonian to Votian, Ingrian, Karelian, Ludian and Vepsian, and in the 1970s and 1980s his duties also included the organizing of instruction in Estonian language and culture and the recruiting of native speakers of Estonian. Seppo Suhonen developed a warm relationship with all his students and was an encouraging, if exacting, teacher. Suhonen also held innumerable other secondary or honorary positions, outstanding among which was his long association with the Finno-Ugrian Society, first of all as the recipient of a scholarship and later as its secretary and finally, in Academia Scientiarum Fennica 2010

7 2000, as its chairman. He was also a longterm member of the international committee for organizing Finno-Ugrian conferences and was awarded an honorary doctorate by the University of Tartu. He became a member of the Finnish Academy of Science and Letters in A significant proportion of the academic legacy left by Seppo Suhonen consists of recordings of a wide variety of linguistic material made over the period , especially of certain Baltic-Finnic languages of which few other scholars were able to obtain samples, i.e. Livonian, Votian and to some extent Vepsian, together with Estonian. The opportunity for a present-day researcher to encounter the speech of the some of the last native speakers of minority languages is a greeting from bygone linguistic communities that spans more than a single lifetime and fills in a link in the chain to which Seppo Suhonen s life s work belongs. Obituary by Riho Grünthal Academia Scientiarum Fennica

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Suomen tunnetuimpiin etymologian ja

Suomen tunnetuimpiin etymologian ja Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / Helsingin yliopistomuseo. Jorma Koivulehto *12.10.1934 23.8.2014 Suomen tunnetuimpiin etymologian ja lainasanojen tutkijoihin kuulunut germaanisen filologian emeritusprofessori

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Mitä on Julkaisuarkisto

Mitä on Julkaisuarkisto Mitä on Julkaisuarkisto Turid Hedlund turid.hedlund@hanken.fi 24.11.09 Tieteiden talo Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Turid Hedlund Kaksi tietä avoimeen saatavuuteen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering Sivu 1/5 1) LFTY järjestämässä teemasessioita EMBEC2011 konferenssiin 2) Professori, terveydenhuollon tietotekniikka Professori, terveydenhuollon tietotekniikka 3) Early stage researcher positions in scientific

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation DO NOT STAPLE APPLICATION FORM League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation The Foundation has been supporting Finnish students in their studies in the USA since 1970. Checklist. A complete

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

1. Veturis Travel S.A.

1. Veturis Travel S.A. 1 Alla listattuna harjoittelupaikkoja, joista eri organisaatiot ovat ilmoittaneet. Yritykset etsivät harjoittelijaa tiettyihin työtehtäviin (mahdollisesti tiettynä ajankohtana). 1. Veturis Travel S.A.

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Helsingin yliopiston suomen kielen

Helsingin yliopiston suomen kielen Kuva Eero Kiviniemi. Tapani Lehtinen *8.7.1944 29.11.2014 Helsingin yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Tapani Lehtinen kuoli pitkään sairastettuaan Helsingissä 29. marraskuuta 2014. Hän oli syntynyt

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.

Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9. Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.2012 Osaamistavoitteet ja sisällys Puheenvuoron jälkeen kuulija: Tietää:

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevan asetuksen mukaan sen tehtävä on harjoittaa suomen, ruotsin ja saamen kielen tutkimusta ja

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto

Lisätiedot

Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma. 20.3.2015 Antti Leino

Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma. 20.3.2015 Antti Leino Konstruktiokieliopin strukturalistiset juuret Nimistöntutkijan näkökulma 20.3.2015 Antti Leino Antti Leino: Strukturalistiset juuret 20.3.2015 2(16) Aluksi Se, mikä konstruktiokieliopissa on todella uutta,

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Secto Design Oy Kauppalantie 12 02700 Kauniainen Finland tel. +358 9 5050598 fax +358 9 5475 2535 info@sectodesign.fi www.sectodesign.

Secto Design Oy Kauppalantie 12 02700 Kauniainen Finland tel. +358 9 5050598 fax +358 9 5475 2535 info@sectodesign.fi www.sectodesign. Secto Design Oy Kauppalantie 12 02700 Kauniainen Finland tel. +358 9 5050598 fax +358 9 5475 2535 info@sectodesign.fi www.sectodesign.fi Secto 4200 pendant natural birch, black or white laminate, walnut

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot