Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten"

Transkriptio

1 Seppo Suhonen * Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Seppo Suhonen kuoli 13. syyskuuta 2010 Helsingissä. Hän oli 72-vuotias ja syntynyt 16. toukokuuta 1938 Iisalmessa. Hän työskenteli virassaan neljännesvuosisadan ajan vuosina eläkkeelle jäämiseensä asti ja oli aktiivinen itämerensuomalaisten kielten tutkija ja fennougristiikan edistäjä koko työuransa ajan. Seppo Suhonen oli kotoisin Savosta, ja savolaisuus oli erottamaton osa hänen persoonaansa. Hän oli iisalmelaisen maanviljelijän yhdestoista ja nuorin lapsi ja aloitti opintiensä Soinlahden kansakoulussa, jonka varusteisiin kuuluivat erityisesti perinteinen taulu ja liitu, joitakin luonnontieteiden opetusta varten tarvittavia apuvälineitä ja kaapillinen kirjoja. Hänen kiinnostuksensa kieliin syttyi lukioikäisenä, jolloin ensin ohjelmaan tulivat ruotsi ja saksa, kielilinjalla opiskelevalle niiden jälkeen latina ja englanti. Kiinnostus kieliin vei Suhosen Helsingin yliopistoon itämerensuomalaisia kieliä opiskelemaan, ja lähinnä mielijohteesta tehdystä valinnasta aukesi elämänura. Itämerensuomalaisten kielten opinnot lähtivät käyntiin aineen professorin Lauri Postin vatjan kielen äännehistorialla. Ennen pitkää Posti otti silmälasit pois nenältään ja esitti vatjan sanojen vokka ja kreeposti yhteydessä kysymyksen, johon itämerensuomalaisten kielten opiskelijat ovat joutuneet vastaamaan toistuvasti myöhemminkin: Osaakohan kukaan läsnä olevista venäjää? Kun taitajia ei löytynyt eikä myöntävää vastausta kuulunut, tuli kehotus: Olisi syytä perehtyä. Ja luento jatkui. Postilla oli suuri vaikutus Seppo Suhosen suuntautumiseen kielentutkijana, joka valitsi sivuaineekseen fonetiikan ja keskittyi erityisesti liivin kielen tutkimiseen. Hän oli viimeisiä tutkijoita, jotka ovat työskennelleet käytännössä kaikkien itämerensuomalaisten kielten äidinkielisten puhujien kanssa ennen usean kieliryhmän hiipumista. Helsingin fennougristikongressissa 1965 Suhonen loi ensimmäiset kontaktinsa virolaisiin tutkijoihin. Heidän avullaan järjestyi mahdollisuus haastatella Tallinnassa 1970-luvun puolivälin aikoihin vatjalaisia ja liiviläisiä. Keskustelut käytiin informanttien äidinkielellä, joihin Suhonen oli perehtynyt teoreettisesti. Innostus kieliin ja halu käyttää myös puhujamäärältään pieniä Academia Scientiarum Fennica

2 kieliä toimivat käytännössä, ja Suhonen pystyi sujuvasti ymmärtämään keskustelua ja myöhemmin litteroimaan materiaaliaan tutkimuskäyttöönsä. Koko itämerensuomalainen kielialue kiinnosti Suhosta tutkijana, ja myös kielikontaktien vaikutus tunnettuihin itämerensuomalaisiin kieliin herätti toistuvasti hänen huomionsa. Mutta hänen tärkeimmäksi tutkimuskohteekseen tuli liivin kieli. Hänen vuonna 1968 julkaistu ensimmäinen tieteellinen artikkelinsa käsitteli Salatsin liivin konsonanttiyhtymiä. Muutamaa vuotta myöhemmin valmistunut väitöskirja Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen (1973) käsitteli latvialaisia lainoja liivissä. Vaikka melkein kaikki Suhosen työssään tarkastelemat sanarinnastukset yhteensä yli 2500, valtaosa substantiiveja (61 % aineistosta) mutta runsaasti myös verbejä (26 %) oli todettu jo aikaisemmassa kirjallisuudessa, erityisesti Lauri Kettusen suuressa liivin sanakirjassa (1938), arvioi Suhonen ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti sanaston valossa latvian intensiivistä vaikutusta liiviin. Kulttuurihistoriallisten kriteerien lisäksi joissakin tapauksissa myös eräät latvian kielen äännepiirteet ja niiden levikki auttavat rajaamaan lainakronologiaa. Työn keskeiset tulokset koskevat muun muassa latvian intonaation vaikutusta liiviin lainautuneeseen sanastoon, mutta nykyistä kielikontaktitutkimusta ajatellen kiinnostavimpia osia on morfologian tarkastelu. Esimerkiksi verbejä ei ole omaksuttu satunnaisesti, vaan Suhonen osoittaa, mistä konjugaatiotyypeistä niitä on lainautunut ja mihin latviankieliseen vartalomuotoon liivin äänneasu perustuu. Tämä näkökulma laajentaa tutkimusta myös sen analysointiin, milloin liivi on saanut vaikutteita latvian murteista, milloin kirjakielestä. Suhosen akateeminen opettaja Lauri Posti korostikin arviossaan tutkimuksesta Suhosen hyvää latvian kielen ja sen murteiden tuntemusta. Kieliaineistojen parissa työskentely ja niiden julkaiseminen on yksi suomalaisen fennougristiikan johtavia teemoja 1900-luvulla. Aineistojen keruu ja julkaiseminen ovat näkyvästi esillä myös Seppo Suhosen tieteellisessä toiminnassa. Myös hänen aineistojulkaisunsa Liivin kielen näytteitä (1975) edisti liivin kielen tutkimusta. Suhonen pääsi väitöskirjaa tehdessään vierailemaan Riiassa, mikä oli Neuvostoliiton aikana paljon aikaa vaatineiden virallisten järjestelyjen takana. Riiassa hän sai ensimmäisen kerran tilaisuuden haastatella äidinkielisiä liiviläisiä. Tunnetuimpiin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana kielentutkijoiden käyttämiin informantteihin kuuluneelta Peter Dambergilta ( ) keräämästään materiaalista Suhonen litteroi valitsemansa osan ja julkaisi sen mainitussa kokoelmassa. Liivin kieleen Suhonen palasi useissa artikkeleissaan, ja hän piti huolellisesti kirjaa eri tutkimusaiheiden kannalta tärkeästä, uudesta tutkimuskirjallisuudesta. Liivin kielen olemusta hän arvioi tarkastellessaan latvian vaikutusta ja liivin vokaalien kestoa. Viime mainitusta aiheesta ilmestyi vasta aivan hiljattain kokeellinen foneettinen tutkimus, kun Tarton yliopiston tutkimusryhmä julkaisi viimeisiltä liiviläistaustaisilta informanteilta kerätyn otoksen analyysin Livonian prosody (2007). Liivin sanaston kehitys ja liiviläisten lähihistorian kulku olivat askarruttaneet häntä siitä lähtien, kun hän oli kieleen lähemmin tutustunut. Koska kieliyhteisöt olivat hankalasti tavoitettavissa, korostui toimitettujen aineistokokoelmien merkitys. Uutta lähestymistapaa edusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1970-luvun lopulla viisiosainen näytekokoelma Näytteitä uralilaisista kielistä I V. Kielennäytteet esiintyvät niissä ensimmäis- 88 Academia Scientiarum Fennica 2010

3 tä kertaa yhdessä ääninäytteiden kanssa. Edelleen käyttökelpoinen on Suhosen yhdessä Pertti Virtarannan kanssa toimittama suomea ja viroa lukuun ottamatta muut itämerensuomalaiset kielet esittelevä osuus Lähisukukielet, jonka äänitallenteet he keräsivät ja litteroivat itse. Suhosen toimintaperiaatteita oli alan tutkimuksen tiivis seuraaminen ja nykytermeillä tiedon päivittäminen. Kun ja 1980-luvulla monitieteinen keskustelu pohjoisen Itämeren alueen etnisestä esihistoriasta vilkastui, Suhosen tehtäväksi tuli arvioida balttilaiskontaktien merkitystä itämerensuomen varhaiselle kehitykselle. Tässäkin hän seurasi Postin jalanjälkiä. Hän aloitti kokoamalla Vihelm Thomsenin ja Jalo Kaliman balttilaislainojen luettelon, täydensi niitä suomen kielen etymologisen sanakirjan tiedoilla ja useiden yksittäisten artikkelien havainnoilla. Hän julkaisi 1980-luvulla kolme samansisältöistä artikkelia, joiden perusteella balttilaiset lainat oli jaoteltu huolellisesti itämerensuomalaisten kielten levikin ja merkitysluokkien perusteella, ensin Virittäjässä, sitten Tvärminnessä 1980 järjestetyn monitieteisen symposiumin kokoelmateoksessa ja lopulta Denis Sinorin toimittamassa, laajassa kansainvälisessä uralilaisten kielten hakuteoksessa The Uralic languages (1988). Suhonen täydensi luetteloaan sitä mukaa kun uusia, hyvin perusteltuja etymologioita esitettiin ja julkaistiin. Kieliä hyvin tunteva ja yhä uudelleen aineiston pariin hakeutuva itämerensuomalaisten kielten tutkija ei voinut välttyä havainnolta, että kielikontaktit ja erityisesti venäjä vaikuttivat hyvin voimakkaasti useimpiin puhujamäärältään pieniin itämerensuomalaisiin kieliin. Itse asiassa luvulta tunnettuja venäjän kielen naapuruudessa puhuttuja itämerensuomalaisia kieliä on vaikea tarkastella pohtimatta samalla sitä, miten venäjän vaikutus niihin ilmenee. Kielikontaktien havainnointi sai uuden sisällön Suhosen ollessa tutkijana jo varttunut ja ylitettyä viidenkymmenen vuoden rajapyykin. Venäjän vaikutusta hän tarkasteli sekä Inkerinmaalla puhuttavassa vatjassa että itäisimmissä itämerensuomalaisissa kielissä eli lyydissä ja vepsässä. Suhosen liivin latvialaisvaikutusta tutkimalla oppima konsepti toimi edelleen: vaikutusta oli havainnoitava sekä sanastossa että kieliopin osalta. Hänen viimeisinä työvuosinaan ison merkityksen sai itämerensuomalaisten kielten tutkijoiden yhteishanke Itämerensuoma lainen kielikartasto. Sen kolmas ja viimeinen osa ilmestyi vasta Suhosen kuoleman jälkeen ja julkistettiin joulukuussa Seppo Suhosen kirjallisessa toiminnassa tärkeässä asemassa ovat lukuisat katsaukset eri tutkijoiden uraan ja toimintaan. Hän tuli itse asiassa arvioineeksi erilaisten elämäkertakatsausten, vuosipäivien ja nekrologien muodossa aiemman itämerensuomalaisten kielten tutkimuksen M. A. Castrénista, F. J. Wiedemannista ja E. N. Setälästä alkaen Lauri Kettuseen, Paul Alvreen, Paul Aristeen, Pertti Virtarantaan, Mikko Korhoseen, opettajaansa Lauri Postiin, edeltäjäänsä Aimo Turuseen ja moniin muihin. Kaikista mainituista Suhonen julkaisi katsauksen heidän merkkipäivänsä yhteydessä tai kirjoitti nekrologin työnsä päättäneestä kollegasta, tavallisia pitkiä ja perusteellisia katsauksia tärkeimpiin elämänvaiheisiin ja tieteellisiin virstanpylväisiin. Lauri Kettusen syntymän satavuotismuiston yhteydessä hän totesi Virittäjässä vuonna 1985, että Kettunen oli siitä onnellisessa asemassa, että saattoi liikkua elävissä kieliyhteisöissä ja tehdä havaintoja eri itämerensuomalaisista kielistä niiden autenttisessa ympäristössä. Samalla hän tuli kertoneeksi asiasta, joka häntä itseään toistuvasti houkutteli, ehkä Academia Scientiarum Fennica

4 haikailuttikin, nimittäin työskentelystä äidinkielisten kielenpuhujien kanssa. Yliopisto-opettajana ja pienen oppiaineen professorina Suhonen halusi taata säännöllisesti mahdollisuuden opiskella myös pienimpiä itämerensuomalaisia kieliä. Hänen omaan opetusalaansa kuului itämerensuomalainen kielialue laidasta laitaan, liivistä vatjaan, inkeroiseen, karjalaan, lyydiin ja vepsään. Hänen vastuualueeseensa ja 1980-luvun itämerensuomalaisessa laitoksessa kuului myös Viron kielen ja kulttuurin opetuksen järjestäminen ja äidinkielisten viron kielen opettajien rekrytoiminen, mikä ei ollut ongelmaton tehtävä neuvostovallan ja -järjestelmän aiheuttamien rajoitusten takia. Kun Viron vapautuminen alkoi, järjestyi hyvin nopeasti mahdollisuus kutsua lehtoreiden lisäksi myös vieraileva viron kielen professori. Kun uudet tuulet alkoivat muuttaa myös suomalaista yliopistojärjestelmää 1990-luvulla, pieniä laitoksia yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Aikaisempi itämerensuomalainen laitos yhdistyi suomalaisugrilaisen laitoksen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi, jota Suhonen johti monta vuotta eläkkeelle jäämiseensä asti. Muutokset alkoivat 1990-luvun lopulla olla niin voimakkaita, että yliopistossa käyttöön otettu rahanjakomalli uhkasi suoraan esimerkiksi viron ja unkarin kaltaisten säännöllisesti kiinnostuneita houkuttelevien, mutta maisterituotoltaan pienten kieliaineiden olemassaoloa. Kun aktiivisimmat vastustajat järjestivät mielenosoituksen, Suhonen vierasti johtajien avointa vastustamista ja julkista kritiikkiä. Sellainen toimintatapa oli hänelle luonteenvastainen. Jokaiseen opiskelijaansa Seppo Suhonen suhtautui lämpimästi ja oli opettajana kannustava ja tarkka. Opiskelijaperspektiivistä hän oli myös otollinen huumorin lähde: kun aineeseen tuli uusi opiskelija, oli keskustelu suuntautumisesta ja gradun aiheesta melkein ensimmäinen asia. Jos kyseessä oli jokin yleisemmin itämerensuomalaisiin kieliin liittyvä kurssi, oli lähes itsestään selvää, että tentissä kysyttäisiin joka tapauksessa jotakin liiviin liittyvää, ehkä jopa kuuluisaan liivin katkoon, johon liittyi mystinen olkapäiden kohottaminen. Päätoimensa ohella Suhosella oli kymmeniä luottamus- ja sivutoimia. Pisimpään kesti yhteistyö Suomalais-Ugrilaisen Seuran kanssa, ensin stipendiaattina, sitten sihteerinä ja lopulta esimiehenä Hän oli kansainvälisen fennougristikongressitoimikunnan pitkäaikainen jäsen ja Tarton yliopiston kunniatohtori. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi Suhonen valittiin vuonna Työskentely äidinkielisten kielenoppaiden kanssa ja ajatus kenttätöistä olivat Sepon opetusaineistossa ja arkisessa tutkimusympäristössä epäsuorasti läsnä. Niistä hän ei juuri puhunut suoraan. Silti esimerkiksi liivin kielen parissa ja äidinkielisten liiviläisten kanssa työskentely oli selvästi tehnyt vaikutuksen Seppoon, mikä paljastui eri tavoin, esimerkiksi tenttikysymyksissä. Pertti Virtarannan tavoin Suhosen tieteellisestä jäämistöstä tärkeä osa on nauhoitteiden muodossa. Hänen Suomen kielen nauhoitearkistolle luovuttamissaan tallenteissa on monenlaista materiaalia aikaväliltä , erityisesti niitä itämerensuomalaisia kielimuotoja, joita muut suomalaistutkijat tallensivat vähemmän, eli liiviä, vatjaa ja jonkin verran vepsääkin, mutta myös viroa. Ensimmäisten vuosien tallenteista osan, tarkemmin suomen savolaismurteita, hän nauhoitti yhdessä vaimonsa Irja-Leenan kanssa. Nauhoituksia on yhteensä yli 200 tuntia. Laajimpia ja yhtenäisimpiä on kahdelta liivin kielen puhujalta Peter Dambergilta ja Hilda Tšerbach- Grīvalta tallennettu aineisto. Kumpaakin 90 Academia Scientiarum Fennica 2010

5 Seppo haastatteli Tallinnassa, edellistä yhdessä Karl Kontin kanssa, jälkimmäistä omatoimisesti. Suhosen roolina oli olla se nuorempi yhtiökumppani, joka kuuntelee mitä hänelle kerrotaan. Damberg mainitsee muun keskustelun ohessa, että hän tuli oikein mielellään, jõvā mielkõks, haastateltavaksi, koska halusi sillä tavalla auttaa tallentamaan äidinkieltään. Että kielestä jäisi jokin muisto, kun ihmisiä ei enää ole. Viimeisiin äidinkielisiin vähemmistökielten puhujiin kuuluvan kohtaaminen kielentutkijan kanssa on ihmisiän yli ulottuva tervehdys aikaisemmilta kieliyhteisöiltä tuleville, ketjussa, johon Seppo Suhosenkin elämäntyö kuuluu. Riho Grünthal Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / Helsingin yliopistomuseo. Seppo Suhonen In memoriam Seppo Suhonen, Professor of Baltic- Finnic Languages at the University of Helsinki, died in Helsinki on 13th September 2010 at the age of 72 years, having been born in Iisalmi on 16th May He had occupied the professorship in Helsinki for a quarter of a century, from 1975 until his retirement in 2001, and had been an active scholar of the Baltic-Finnic languages and representative of the Finno- Ugrian tradition throughout his career. Suhonen s interest in languages dated back to his schooldays, beginning with Swedish and German, to be followed by Latin and English, as was customary for pupils who wished to specialize in languages. It was this interest that led him to the University of Helsinki, where, on a sudden impulse, he chose to study the Baltic-Finnic languages, which were to become his life s work. The professor of this subject at the time, Lauri Posti, had a considerable influence on the direction of Seppo Suhonen s interests, leading him to choose phonetics as his subsidiary subject and Livonian as his principal language. He was in practice one of the last scholars to be able to work with native speakers of all the Finnic languages of the Baltic Sea region before many of those languages died out. The whole Finnic-speaking area of the north-eastern Baltic Sea region was of interest to Suhonen as an object of research and the influence of contacts between linguistic groups attracted his attention time after time. His first scholarly paper was on consonant clusters in the Livonian of the Salaca area, and a few years later he produced his doctoral thesis on Latvian loanwords in Livonian, Die jungen lettischen Lehnwörter im Livischen, in which he made the first systematic evaluation of the intensive influence of Latvian on Livonian in the light of lexical evidence. His main findings included observations on the influence of Latvian intonation on the fate of words borrowed into Livonian, but the most interesting aspects of all as far as modern language contact research is concerned were in the field of morphology. After protracted negotiations with the authorities, Suhonen had succeeded in visit- Academia Scientiarum Fennica

6 ing Riga in the course of the work on his doctoral thesis, and this had given him his first opportunity to interview native speakers of Livonian. The compilation and publishing of linguistic corpuses was one of the leading themes among Finno-Ugrists in Finland in the 20th century, and this aspect was very much to the fore in Seppo Suhonen s work, hence his later contribution Liivin kielen näytteitä (Specimens of the Livonian language, 1975). He returned to matters concerning Livonian in many of his papers and made a detailed list of relevant new literature. He discussed the nature of the language in connection with a study of the influence of Latvian and vowel length in Livonian, and the lexical development of Livonian and the recent history of its speakers were things that had interested him ever since he had first become acquainted with the language. Suhonen worked throughout on the principles of close monitoring of developments in his field of research and what we would nowadays term updating of his knowledge. When more lively interdisciplinary discussions on the ethnic prehistory of the northern Baltic arose in the 1970s and 1980s, it fell to Suhonen to evaluate the significance of Baltic contacts on the early development of the Baltic-Finnic languages, and he published three papers with similar content in the 1980s in which he analysed Baltic loanwords on the basis of semantic classes and the geographical distribution of the Baltic-Finnic languages. Later he filled out this list of his from time to time as new well-argued etymologies were proposed and published. As Suhonen gained experience as a schol ar and passed the age of fifty his observations on language contacts took on a new form of content. With his good knowledge of the Baltic-Finnic languages and his readiness to return to the material available over and over again, he could not fail to notice that language contacts, particularly with Russian, were having a major influence on most of the Baltic-Finnic languages for which there were only small numbers of speakers surviving. This led him to study the influence of Russian on the Votian spoken in Ingria and on the easternmost Baltic-Finnic languages, Ludian and Vepsian. The principle that he had learned when studying the influence of Latvian on Livonian, that influence should be observable in both the grammar and the lexicon, held good here, too. The most significant undertaking during the last years of his working life was the joint project for a Baltic-Finnic Linguistic Atlas, the third and last volume of which came off the press after Suhonen s death and was officially released in December As a university teacher and professor of an esoteric and less popular subject, Suhonen was anxious to guarantee students the continued possibility for studying even the smallest of the Baltic-Finnic languages. The terms of his position required him to cover the whole scope of the language area concerned from Livonian to Votian, Ingrian, Karelian, Ludian and Vepsian, and in the 1970s and 1980s his duties also included the organizing of instruction in Estonian language and culture and the recruiting of native speakers of Estonian. Seppo Suhonen developed a warm relationship with all his students and was an encouraging, if exacting, teacher. Suhonen also held innumerable other secondary or honorary positions, outstanding among which was his long association with the Finno-Ugrian Society, first of all as the recipient of a scholarship and later as its secretary and finally, in Academia Scientiarum Fennica 2010

7 2000, as its chairman. He was also a longterm member of the international committee for organizing Finno-Ugrian conferences and was awarded an honorary doctorate by the University of Tartu. He became a member of the Finnish Academy of Science and Letters in A significant proportion of the academic legacy left by Seppo Suhonen consists of recordings of a wide variety of linguistic material made over the period , especially of certain Baltic-Finnic languages of which few other scholars were able to obtain samples, i.e. Livonian, Votian and to some extent Vepsian, together with Estonian. The opportunity for a present-day researcher to encounter the speech of the some of the last native speakers of minority languages is a greeting from bygone linguistic communities that spans more than a single lifetime and fills in a link in the chain to which Seppo Suhonen s life s work belongs. Obituary by Riho Grünthal Academia Scientiarum Fennica

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering Sivu 1/5 1) LFTY järjestämässä teemasessioita EMBEC2011 konferenssiin 2) Professori, terveydenhuollon tietotekniikka Professori, terveydenhuollon tietotekniikka 3) Early stage researcher positions in scientific

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 2 Ajattelutapaa (Mindsets) Carol Dweck, 2006. Mindset. 1. Muuttumaton ajattelutapa

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation

League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation DO NOT STAPLE APPLICATION FORM League of Finnish-American Societies Scholarship Foundation The Foundation has been supporting Finnish students in their studies in the USA since 1970. Checklist. A complete

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English

Travel General. General - Essentials. General - Conversation. Asking for help. Asking if a person speaks English - Essentials Voisitko auttaa minua? Asking for help Puhutko englantia? Asking if a person speaks English Puhutteko _[kieltä]_? Asking if a person speaks a certain language En puhu _[kieltä]_. Clarifying

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu 21.5.2013 Levi Anne Kanto Sisältö

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Hakemusarviointi Akatemiassa

Hakemusarviointi Akatemiassa Hakemusarviointi Akatemiassa 1. Suomen Akatemia 2. Hakemusten käsittely 3. Hyvän hakemuksen tunnuspiirteet 1 4. Hakemusten arviointi Organisaatio 2 Suomen Akatemia Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Suomen tunnetuimpiin etymologian ja

Suomen tunnetuimpiin etymologian ja Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / Helsingin yliopistomuseo. Jorma Koivulehto *12.10.1934 23.8.2014 Suomen tunnetuimpiin etymologian ja lainasanojen tutkijoihin kuulunut germaanisen filologian emeritusprofessori

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Do you speak _[language]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

ebooks in the libraries ebib trial and results

ebooks in the libraries ebib trial and results ebooks in the libraries ebib trial and results Arja Tuuliniemi Kansalliskirjasto, Olli Nurmi VTT 1 Research questions How to create, distribute and use ebooks in Finnish public libraries? What are suitable

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

1. Veturis Travel S.A.

1. Veturis Travel S.A. 1 Alla listattuna harjoittelupaikkoja, joista eri organisaatiot ovat ilmoittaneet. Yritykset etsivät harjoittelijaa tiettyihin työtehtäviin (mahdollisesti tiettynä ajankohtana). 1. Veturis Travel S.A.

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL

PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL MAV4 MAV5 MAV6 PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL Käyttöohje Instruction manual HUOMIO! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä ja noudata kaikkia annettuja ohjeita. Säilytä

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot