Jäteveden käsittely haja-asutusalueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäteveden käsittely haja-asutusalueilla"

Transkriptio

1 OHJE Ympäristö- ja lupalautakunta Karkkilan kaupunki Jäteveden käsittely haja-asutusalueilla 1. YLEISTÄ Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kaupungin viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden käsittely siten, ettei siitä aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia (haja-asutusta koskeva jätevesiasetus 542/2003). Mikäli kiinteistöllä tehdään muutostöitä, joiden takia syntyvän jäteveden määrä ja laatu muuttuu ympäristöä kuormittavammaksi, on haettava MRL:n mukaista rakennus- tai toimenpidelupaa ja tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma. Käytännössä määräys tarkoittaa sitä, että esim. tilojen laajennus edellyttää asiantuntijan tekemää suunnitelmaa jätevesijärjestelmästä, mikäli suurempi joukko ihmisiä rupeaa käyttämään yhtäaikaisesti kiinteistöä ja siten kasvattaa jätevesimäärää. Suunnitelma esitetään kaupungin LVI-tarkastajalle. Perinteiset saostussäiliöt (-kaivot) yksinomaisena käsittelynä eivät ole puhdistusteholtaan riittävät vaan niistä lähtevä jätevesi vaatii jatkokäsittelynä joko maaperäkäsittelyn tai pienpuhdistamon. Jätevesien käsittelymenetelmän valintaan vaikuttavat monet seikat, kuten jätevesien määrä ja laatu, vesistön läheisyys, pohjavesialueen läheisyys, talousvesikaivojen sijainti ja maaperän laatu, pohjaveden pinnankorkeus sekä mm. kaavamääräykset. Nämä seikat tulee tutkia ja ottaa huomioon jätevesien käsittelysuunnitelmassa. Jätevesijärjestelmän asentamiseen ja rakentamiseen tulee käyttää asiaan perehtyneitä urakoitsijoita. Maaperän laatu ja pohjaveden pinnankorkeus suunnitellulla jätevesien käsittelypaikalla on helppo tutkituttaa esim. rakennuksen perustamistavan selvittämistä varten tehtävän pohjatutkimuksen yhteydessä. Jätevesien käsittelyn lähtökohtana on sijoittaa käsittely pohjavesialueen ulkopuolelle ja paikkaan, joka on mahdollisimman kaukana vesistöistä (järvi, joki, puro). Kaikkiin alueen talousvesikaivoihin tai vedenottamoihin tulee jättää riittävä suojaetäisyys. Umpisäiliö ja saostussäiliöt tulee sijoittaa paikkaan, johon loka-autolla on esteetön kulku tyhjennystä varten myös talvella. Sadevesiä ja rakenteiden kuivatusvesiä ei tule käsitellä samassa järjestelmässä jätevesien kanssa. Rakennuksessa on hyvä olla erilliset putkistot wc-vesille ja harmaille (=pesu-) vesille, jotta esim. mahdolliset myöhemmin vaadittavat/tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa. Jätevesijärjestelmän sijoittamisessa tontille tulee huomioida, että järjestelmän päälle ei saa sijoittaa maata tiivistävää toimintaa eikä myöskään kasvillisuutta (puita, pensaita). 1

2 Jätevesien tonttikohtaista käsittelyä koskeva ympäristöministeriön asetus on tullut voimaan Asetuksessa säädetään mm. jätevesien puhdistuslaitteiden tehokkuusvaatimuksista. Asetuksessa säädetään, että tavanomaisesta talousjätevedestä on puhdistettava pois tietty prosentuaalinen osuus ympäristöä kuormittavista aineista seuraavasti: orgaanisesta aineksesta 90 %, kokonaisfosforista 85 % ja kokonaistypestä 40 %. Jätevesien puhdistusvaatimus asetuksessa on tiukka. Erilaisissa tutkimuksissa jätevesien käsittelymenetelmistä tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet maasuodattimet ja tietyt biologis-kemialliset pienpuhdistamot. 2. OMAKOTITALON JÄTEVESIEN KÄSITTELYPERIAATTEET YLEISESTI Seuraavassa esimerkkejä erilaisista jätevesien käsittelystä erilaisissa tapauksissa: A. Pohjavesialueet Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi. B. Tonttikooltaan pienialaiset ja maasto- / maaperäolosuhteiltaan (savi, siltti, kallio) vaikeat alueet, joissa on tiheä asutus Kaikki jätevesi tulee johtaa umpisäiliöön tai alueen tonttien jätevedet voidaan käsitellä yhteisessä jätevesijärjestelmässä. C. Tonttikooltaan pienialaiset ja maasto- / maaperäolosuhteiltaan (savi, siltti, kallio) vaikeat alueet Wc-vedet ja pääsääntöisesti myös astianpesukone- ja pyykinpesukonevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Muut jätevedet johdetaan 2-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. D. Tonttikooltaan suurehkot maasto- ja maaperäolosuhteiltaan helpot alueet, joissa on muuta asutusta Wc-vedet johdetaan umpisäiliöön, muut jätevedet 2-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. 2

3 E. Tonttikooltaan suurialaiset ja maasto- ja maaperäolosuhteiltaan hyvät alueet, joissa muu asutus on vähäistä Kaikki jätevesi voidaan johtaa 3-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. Suunnittelussa on huomioitava myös se, tuleeko naapurustoon asutusta myöhemmin. Tämän takia vaihtoehtoa E. sovelletaan pääsääntöisesti vain poikkeustapauksissa. F. Ranta-alueet Ranta-alueilla on vesi-wc:n rakentaminen kielletty. Jätevedet johdetaan 2-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. Jätevesien käsittely tulee suorittaa mahdollisimman kaukana vesistöstä (ks. suojaetäisyydet, taulukko 1), ts. jätevesijärjestelmä tulee pyrkiä sijoittamaan tontilla eri puolelle kuin vesistö. Puhdistettua jätevettä ei voida johtaa suoraan vesistöön (ellei siihen haeta erikseen ympäristölupaa), vaan puhdistettu vesi voidaan, mikäli sitä ei voida imeyttää, johtaa ojaan. Oja toteutetaan siten, ettei se päädy suoraan vesistöön vaan vesi kulkee riittävän kauan ojassa, jotta mm. kasvillisuus sitoo ravinteita matkalla ennen päätymistä vesistöön. 3. KÄYMÄLÄT VESIKÄYMÄLÄT Pohjavesialueilla käymäläjätevedet tulee johtaa tiiviiseen jätevesisäiliöön. Kaavamääräykset tulee aina tarkastaa, sillä niissä saattaa olla rajoituksia vesi-wc:n asentamisen suhteen. KOMPOSTIKÄYMÄLÄ Kompostikäymälä on suositeltava käymälätyyppi haja-asutusalueella. Se toimii samalla periaatteella kuin kompostori. Kompostikäymälässä uloste maatuu yhdessä kuivikkeen kanssa kompostilannoitteeksi, vaikka prosessi onkin hitaampi ja monimutkaisempi kuin talousjätekompostissa. Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen jätehuoltojärjestelmä. Kompostikäymälää harkittaessa on otettava huomioon, että toimiakseen kompostikäymälät vaativat hoitamista. Käymäläjätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Markkinoilla on useita erilaisia kompostikäymälä -tyyppejä. Lisätietoja kompostikäymälöistä voi kysyä laitevalmistajilta. Kompostikäymälän tulee olla malliltaan sellainen, jossa virtsaa ei johdeta maaperäkäsittelyyn. Mikäli virtsaosuutta ei haihduteta tms., voi virtsan erillissäiliön tyhjennyttää loka-autolla saostussäiliöiden tyhjentämisen yhteydessä. 3

4 KUIVAKÄYMÄLÄ (puucee) Loma-asunnoille suositeltava ja ympäristöystävällinen ratkaisu on perinteinen puucee. Kuivakäymälän voi rakentaa itse tai ostaa valmiina. Kuivakäymälästä ja jätösten kompostoinnista ei saa päästä vuotoja maaperään tai vesistöön, joten pohjan tulee olla tiivis. Pohjaveden suojelun takia puuceen jätettä ei saa haudata maahan (jätehuoltomääräykset 8 ), vaan se tulee kompostoida asianmukaisesti tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Puuceen rakentaminen on helppoa, siihen tarvitaan: - n. 60 litran muovisaavi, joka reiítetään - saavin pohjaa leveämpi tiivis muovivati, jonka reunat ovat n. 10 cm korkeat - 2 kpl tiiliskiviä - säkillinen turvetta Leveään muovivatiin laitetaan n. 10 cm turvetta ja tiiliskivet. Astian voi asettaa myös tiiliskivien väliin. Tiilien päälle asetetaan reiítetty saavi. Saavin pohjalle kaadetaan kerros kuiviketta (esim. haketta) Kun puuceessä asioidaan, laitetaan saaviin joka kerta kuiviketta. Virtsaosuus valuu saavin reiístä alempaan vatiin, missä se neutraloituu turpeeseen. Saavin täytyttyä sen sisältö viedään jälkikompostoitumaan (ei saa haudata, vaan kompostoidaan hapellisissa olosuhteissa turvallisessa paikassa). Saavin tyhjennyksen yhteydessä myös alempi vati tyhjennetään, jonka jälkeen siihen vaihdetaan uusi turve. 4. JÄTEVESIEN KÄSITTELYN SUOJAETÄISYYDET Ympäristönsuojelulain 4 mukaan jätevesijärjestelmän rakennuttaja vastaa käsittelylaitteistojen vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Jätevesilaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa alla mainittuja vähimmäisetäisyyksiä. Vähimmäissuojaetäisyydet viittaavat olosuhteisiin, joissa maaperä on suodatuskykyistä. Tontin olosuhteista johtuen suojaetäisyyttä voidaan joutua lisäämään. Tontin olosuhteista riippuen voidaan vesitiiviille jäteveden umpisäiliöille hyväksyä pienemmät suojaetäisyydet. Taulukko 1. Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) ilman wc-vesiä wc-jätevedet talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä hyvin läpäisevä maaperä vesistö 50 vesistö saunasta 20 tie, tontin raja tai oja 5 10 suojakerros ylimmän pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa 0,5 0,5 - imeytyksessä 1,0 2,0 4

5 5. UMPISÄILIÖ Umpisäiliöt eivät ole varsinaisia jäteveden käsittelymenetelmiä vaan jäteveden siirtämistä paikasta toiseen. Umpisäiliön tulee aina olla ehdottoman tiivis. Umpisäiliön on siten oltava tehdasvalmisteinen ja materiaaliltaan lujitemuovia tai lasikuitua. Tehdasvalmisteinen tuote kannattaa ostaa tunnetulta valmistajalta. Umpisäiliö on aina (tarvittaessa) ankkuroitava maahan (pohjavesinoste). 6. SAOSTUSSÄILIÖT Saostussäiliöt ovat mekaaninen jätevedenkäsittelymenetelmä, jonka avulla jätevedestä erotetaan ja varastoidaan sen sisältämät laskeutuvat ja kelluvat ainekset. Toimiakseen hyvin saostussäiliöiden on täytettävät seuraavat vaatimukset: Viipymän on oltava yhteensä n. 2 vuorokautta Oikovirtaus säiliöiden läpi tulee olla estetty (esim. T-kappalein) Pinta- tai pohjalietettä ei saa huuhtoutua poistuvan veden mukana Säiliön/säiliöiden kaikki osat on voitava tyhjentää loka-autolla ja tyhjennysvälin on oltava riittävän lyhyt (vähintään 1-2 kertaa vuodessa) Saostussäiliön on oltava tiivis, jotta jätevedet eivät pääse suoraan maaperään tai pohjaveteen Mm. hajuhaittojen ehkäisemiseksi saostussäiliön on oltava tuulettuva (tuuletusputki katolle) Jätevedet esikäsitellään saostussäiliöissä ennen maaperä- tai vastaavaa puhdistuskäsittelyä. Jos kaikki jätevedet on mahdollista käsitellä yhdessä, tulee tavanomaisen omakotitalon saostussäiliön olla kolmiosainen ja tilavuudeltaan vähintään 3 m 3 (koskee tyyppihyväksyttyjä saostussäiliöitä, jolloin 3 m³ yleensä riittää tavanomaiselle perheelle, mikäli rakennuksessa ei ole erityisesti vettätuottavia laitteita, kuten esim. poreallasta. Mikäli valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyden, voidaan käyttää valmistajan suosittelemaa tilavuutta). Yli puolet saostussäiliöiden kokonaistilavuudesta tulee olla ensimmäisessä osassa. Mikäli käymälästä syntyvät jätevedet käsitellään erikseen, riittää pelkille pesuvesille kaksiosainen saostussäiliö, jonka tulee olla tilavuudeltaan vähintään 2 m³ (koskee tyyppihyväksyttyjä saostussäiliöitä, jolloin 2 m³ yleensä riittää tavanomaiselle perheelle, mikäli rakennuksessa ei ole erityisesti vettätuottavia laitteita, kuten esim. poreallasta. Mikäli valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyden, voidaan käyttää valmistajan suosittelemaa tilavuutta). Saostussäiliöt tulee sijoittaa kiinteistölle siten, että loka-auto pääsee esteettömästi tyhjentämään ne myös talviaikana. Saostussäiliöt on suositeltavaa hankkia tehdasvalmisteisina. Mikäli saostussäiliöt rakennetaan betonirenkaista, on rakentajan vastuulla, että säiliöt ovat tiiviit ja ne myös jatkossa säilyttävät tiiveytensä. Suositeltavaa ja yksinkertaisinta on suosia tehdasvalmisteisia tuotteita, jotka on tyyppihyväksytty (sertifioitu). Tällä hetkellä vain osa Suomessa myytävistä saostussäiliöistä on sertifioitu. 5

6 7. MAASUODATTAMO Maasuodattamo on hiekkapuhdistamo, jossa jätevesi puhdistetaan ennen purkupaikkaan johtamista. Maasuodattamosta on oltava riittävät suojaetäisyydet kaikkiin lähialueen talousvesikaivoihin. Maasuodattamo tulee eristää vesitiiviisti pohjamaasta esim. maanrakennuskalvolla tai kaksinkertaisella maanrakennusmuovilla. Maasuodattamoa pidetään suositeltavampana vaihtoehtona kuin maahan imeytystä, koska maasuodattamon lopullisena purkupaikkana toimii pääasiassa pintavesi kun taas maahan imeytyksen purkupaikkana toimii ainoastaan pohjavesi. Maasuodattamon tontille sopivuutta selvitettäessä tulee erityisesti tutkia maan kaivuuominaisuuksia, ylimmän pohjavedenpinnan korkeusasemaa, maaston korkeusvaihteluita ja käsitellyn jäteveden vaihtoehtoisia purkupaikkoja. Viimeksi mainittuja tulisi tarkastella vesistön sekä lähiympäristön kaivojen ja naapurien kannalta. Maasuodattamossa maaperäolosuhteet eivät aseta suuriakaan vaatimuksia, koska se tehdään muualta tuoduista massoista ja sen lisäksi jätevedet johdetaan pois suodatuspaikalta. KUVA 1. Periaatekuva maasuodattamosta 6

7 Maasuodattamon kaivannon pohjan etäisyys ylimpään pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 0,5 m. Tavallisen maasuodattamon rakentamisen edellytyksenä on riittävä korkeusero tuloviemärin ja purkupaikan välille (noin 1,5 m). Jos apuna käytetään jäteveden pumppausta, voidaan maasuodatin rakentaa tasaisempaankin maastoon. Maasuodattamo voidaan erikoistilanteessa rakentaa nk. horisontaalisena maasuodatamona, jolloin tuloviemärin ja poistoputken välinen korkeusero on n cm. Lähistöllä on aina oltava turvallinen paikka, johon puhdistettu vesi voidaan johtaa (yleensä avo-oja, olosuhteista riippuen myös imeytyskuoppa tai -kaivo). Maasuodattamo koostuu erilaisista hiekka- ja sepelikerroksista. Tavallisen maasuodattamon kerrokset maanpinnalta luettuna ovat seuraavat: vähintään 0,5 m maata, routaeristys, suodatinkangas, karkea sepeli ja siinä olevat imeytysputket, suodatinhiekka -kerros sekä karkea sepeli ja siihen sijoitetut kokoojaputket sekä maasuodattimen pohjan ja reunojen eristysmuovi. Maasuodattamon hyvän ja pitkäaikaisen toiminnan edellytys on, että se rakennetaan huolellisesti ja oikein. Maasuodattamon ohjepiirustuksen saa tarvittaessa ympäristötoimesta tai rakennusvalvonnasta. Maasuodattamon toimivuuden kannalta merkityksellisin seikka on suodatinhiekan oikea raekoostumus. Tavallisen maasuodattamon suodatinhiekkakerroksen kokonaispaksuuden on oltava vähintään 80 cm ja se on tehtävä oikeanlaisesta materiaalista, jotta voitaisiin käyttää edellä mainittuja mitoitusaloja. Liian hieno hiekka tukkii suodattamon, kun taas liian karkea hiekka ei anna tarpeeksi hyviä puhdistustuloksia. Erittäin tärkeänä pidetään, että rakeisuuskäyrän 10 %:n läpäisyarvo on suurempi kuin 0,1 mm eli suodatinhiekka ei saa sisältää 0,1 mm (karkea hieta) hienompaa maalajitetta 10 painoprosenttia enempää. Esimerkiksi seulottu luonnonhiekka tai kauppanimikkeellä "betonihiekka, raekoko 0-8 mm" myytävä tuote on todettu hyväksi. Puhdasta kvartsihiekkaa ei saa käyttää, koska sen fosforinsitomiskyky on huono. On rakennuttajan etu varmistaa, että suodatushiekkana käytettävä hiekka on tutkittu maalaboratoriossa ja siitä on tehty rakeisuuskäyrä. Mikäli hiekan toimittajalla ei ole esittää tutkimustuloksia hiekasta, voi rakeisuusanalyysin teetättää erikseen maalaboratoriossa ennen hiekan käyttöä maasuodattimessa. Hiekan läpäisykyvyn selvittämiseksi on myös olemassa valmiita ostettavia testaussettejä. KUVA 2. Maasuodattamon hiekan rakeisuuskäyrän on sijoituttava kuvassa tummalla merkitylle alueelle 7

8 8. MAAHANIMEYTTÄMÖ Jätevesien imeytys on mahdollista vain kun maaperä on sopivasti vettä läpäisevää kivennäismaata eli karkeaa hietaa, hiekkaa tai soraa. Maahan imeytys ei sovellu jätevesien käsittelytavaksi kallioisella tai savikkoisella maalla. Pohjavesialueilla ei jätevesiä saa imeyttää maahan (pohjaveden suojelu). Maahanimeyttämöä ei pidetä kovinkaan suositeltavana vaihtoehtona Suomen olosuhteissa maaperä- ja sijaintivaatimuksiensa vuoksi. Suuret vaatimukset johtuvat siitä, että imeytettävä vesi päätyy pohjaveteen. Maahanimeyttämön paikan valinnassa tarvitaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Monissa tapauksissa, kuten esimerkiksi savikoilla ja kalliotonteilla, asianmukainen ja haitaton jäteveden maahan imeytys ei ole lainkaan mahdollista. Myös täyttömaille rakennetut imeytysjärjestelmät voivat aiheuttaa helposti pohjaveden tai muiden vesien pilaantumista rikkonaisen kallion tai porakaivon huonon rakenteen takia. Maahan imeytykseen soveltuvat ainoastaan vettä läpäisevät kivennäismaat, kuten hiekka, sora ja hiekkaiset tai soraiset moreenit, joiden hienoainespitoisuus on vähäinen. Imeytyspaikan valitseminen ja puhdistamon mitoittaminen edellyttävät hyvin tarkkoja tietoja maaperästä. Tarvittavia tietoja ovat mm. maaperän rakeisuus ja vedenläpäisevyys, maakerrosten esiintyminen sekä pohjaveden pinnan korkeus ja virtaussuunta. Maaperätutkimukset toteutetaan maaperäkairauksien, koekuoppien ja rakeisuusanalyysien avulla. Jos maaperä on erittäin tiivistä voidaan joutua turvautumaan lisäksi myös imeytyskokeeseen. Nykyisten suositusten mukaan maahan imeytystä ei tulisi käyttää ollenkaan alueilla, joiden lähistöllä sijaitsee talousvesikaivoja tai pohjavesi sijaitsee lähellä maanpintaa. Maahan imeytys ei saa pilata tai aiheuttaa pilaantumisvaaraa olemassa oleville tai mahdollisille kaivoille tai vedenottamoille. Pohjaveden ylimmän pinnan tulee olla vähintään 1-2 metrin syvemmällä kuin imeytyspinta eli noin 2 metrin syvyydellä maanpinnasta (ks. taulukko 1). Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on myös suojaetäisyys imeytyskohdasta kaivoihin tai muihin vedenottamoihin oltava riittävä, olosuhteista riippuen jopa satoja metrejä. Em. tarkat esitutkimukset ovat edellytys sille, että imeytystä voidaan käyttää jäteveden käsittelymenetelmänä. Esitutkimuksilla varmistetaan ettei imeytyksestä varmasti ole ympäristölle haittaa. Esitutkimukset ja selvitykset tulee esittää ympäristötoimelle jätevesisuunnitelman yhteydessä. Maahanimeyttämössä imeytyspinta-alaa tarvitaan maalajista riippuen m 2. Imeytystä varten tehtyjen ojastojen tai kentän on oltava vähintään 80 cm syvyisiä. Maahanimeyttämöä suunniteltaessa on hyvä ottaa yhteyttä kaupungin LVI-teknikkoon / ympäristötoimeen. 9. KIVIKUITUSUODATIN Kivikuitusuodattimessa jätevedenpuhdistuminen perustuu kivikuitumateriaalin läpi tapahtuvaan suodattumiseen ja alemmassa suodatinosassa suodattimen pinnalla elävien mikrobien biologiseen toimintaan. 8

9 Tällä tehdasvalmisteisella järjestelmällä on pieni tilantarve ja tiivis rakenne, joka estää imeytymisen maaperään. Järjestelmä toimitetaan valmiina, joten sen asentaminen on suhteellisen helppoa. Tarkempia tietoja saa laitevalmistajilta ja ympäristönvalvonnasta. Mikäli jätevesien käsittelyyn suunnitellaan asennettavaksi kivikuitusuodatin, on puhdistustehokkuudesta ja laitteen vaatimista huoltotoimista hyvä tiedustella etukäteen laitteen valmistajalta. 10. VAPAA-AJAN ASUNNOT Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän tulee täyttää samat vaatimukset kuin omakotitalossa. Vesistön rannalla sijaitseviin lomaasuntoihin vesi-wc:n asentamista ei hyväksytä. Vapaa-ajan asunnon käymäläratkaisua koskevia määräyksiä saattaa olla myös kaavoissa. (Ks. myös kohta vesikäymälät ). Vain kesäaikaisessa käytössä olevan loma-asunnon harmaiden jätevesien käsittelemiseksi riittää yleensä yksiosainen saostussäiliö ja imeytyskaivo, -kuoppa tai vastaava. Kantoveden varassa olevan kesäsaunan pesuvedet voidaan johtaa suoraan imeytyskaivoon, -kuoppaan tai vastaavaan. Näissäkin tapauksissa suojaetäisyydet kaivoihin ja vesistöön on otettava huomioon (ks. taulukko 1). Mikäli maaperään imeytys ei onnistu (maaperä on esim. liian hienojakoinen (esim. savi) tai rakeisuudeltaan liian karkea), voidaan harmaat vedet käsitellä maasuodattimessa tai maasuodatinkaivossa, josta puhdistunut vesi johdetaan edelleen ojaan. Loma-asunnoilla harmaille vesille tarkoitetut pienet saostussäiliöt voi olosuhteet huomioiden loka-autotyhjennyksen sijaan tyhjentää ämpärillä ja kompostoida liete ulkokompostissa käyttäen erittäin runsaasti kasvinjätteitä, kariketta tms. kuiviketta. Mahdolliset wc:n jätevedet käsitellään kuten ympärivuotisessa käytössä olevilla asunnoilla. 11. HEVOSTALLIN PESUPISTEET Hevostallin harmaiden jätevesien käsittelyyn riittää tavallisesti kaksiosainen saostussäiliö, jonka jälkeen vesi joko suodatetaan tai imeytetään. Saostussäiliön tulee olla vähintään 2 m³ (ellei valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyttä). Olkien, kauran ym. materiaalin pääsy saostussäiliöön tulee estää lattiaritilällä tai vastaavalla. Tallin jätevesijärjestelmään saa johtaa vain harmaita vesiä, eli hevosen jalkojen huuhtelussa ja kuolainten pesussa sekä vastaavissa toimissa syntyviä vesiä (järjestelmään ei saa joutua esim. hevosen virtsaa). Mikäli tallissa on sosiaalitilat, tulee jätevedet käsitellä kohdan 2. mukaisesti. 12. AUTOTALLIT Mikäli autotalliin asennetaan lattiakaivo, tulee sen yhteyteen asentaa öljynerotin. Tämän jälkeen vesi voidaan yleensä johtaa umpisäiliöön. 9

10 13. ERITYISRATKAISUT Erilaisia erityisratkaisuja jätevesienpuhdistukseen käytetään silloin, kun perusmenetelmiä ei olosuhteista johtuen voida soveltaa. Erityismenetelmien käyttö edellyttää aina asiantuntevaa suunnittelua ja ne on sovitettava kulloisiinkin tontti- ja ympäristöoloihin. Erityisratkaisuja ovat mm. matalaan perustettu imeytyskenttä tai maasuodatin, tehostettu imeytys, juurakkopuhdistamo, erilaiset biologis-kemialliset pienpuhdistamot ja pumppujen käyttäminen jätevesien siirtämiseen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetettujen vaatimuksien tiukentuminen on kannustanut alalla toimivia yrityksiä kehittämään uusia puhdistusjärjestelmiä. Periaatteellisesti kunnassa suhtaudutaan positiivisesti uusiin puhdistusmenetelmiin ja laitteisiin. Niiden sopivuus ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Ympäristötoimesta ja mm. internetistä saa tietoa jätevesienkäsittelyjärjestelmistä. Erityisratkaisuista ja uusien jätevesienkäsittelymenetelmien käytöstä tulee aina neuvotella etukäteen kaupungin LVI-teknikon kanssa. 14. KUSTANNUKSET Haja-asutusalueen vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus hakea avustusta Uudenmaan ympäristökeskukselta, mikäli ne uudistavat jätevesienkäsittelyjärjestelmänsä nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Avustuksen määrä on enintään 30 % hankkeen kustannuksista. Lisätietoja avustuksesta sekä hakukaavakkeita saa Uudenmaan ympäristökeskuksesta (puh ). Muutamaan vuoteen avustuksia ei ole käytännössä annettu, sillä määrärahoja on suunnattu haja-asutusalueiden vesihuoltoprojektiin. Joillekin useamman kiinteistön yhteiselle viemäröintihankkeelle on kuitenkin viime aikoinakin saatu avustusta. 15. JÄRJESTELMÄN HUOLTO JA IKÄ Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa. Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Tärkeää on, ettei jätevesijärjestelmään joudu mitään sellaisia aineita (esim. kemikaaleja), jotka haittaavat sen toimintaa tai aiheuttavat maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Umpisäiliö tulee tyhjennyttää loka-autolla aina tarvittaessa. Maaperäkäsittelyä edeltävät saostussäiliöt tulee tyhjennyttää loka-autolla riittävän usein (vähintään 1-2 kertaa vuodessa). Muita jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä on huollettava valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot ja niiden tulokset. Tiedot tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Tiedot tulee säilyttää viisi vuotta. Maasuodattimen ikä on yleensä n. 10 vuotta. Pitkäikäisen maasuodattimen edellytyksenä on maasuodattimen huolellinen rakentaminen sekä säännöllinen saostussäiliöiden tyhjennys loka-autolla. Kun maasuodatin ei enää toimi riittävän tehokkaasti, tulee sen 10

11 sijaan rakentaa uusi, joko entisen paikalle tai uuteen paikkaan tai korvata järjestelmä jollakin muulla hyväksyttävällä järjestelmällä. 16. SUUNNITELMA JÄTEVESIEN KÄSITTELEMISESTÄ Jätevesien johtamista koskeva asiantuntijan laatima suunnitelma esitetään yleensä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Suunnitelma esitetään ympäristötoimelle. Suunnitelman tulee olla kirjallinen ja pätevän henkilön laatima. Suunnittelijan velvollisuutena on perehtyä tontin ominaisuuksiin, jotta tontille saadaan suunniteltua ympäristöolosuhteisiin soveltuva jätevesien käsittelyratkaisu. Suunnitelman voi esittää rakennusvalvonnasta tai ympäristötoimesta saatavan lomakkeen avulla. Lomakkeen kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti. Pohjaveden ylin pinnankorkeus voidaan selvittää esim. kaivamalla 2,5 m syvä koekuoppa suunnitellulle jätevesien käsittelypaikalle. Kuopasta vedenpinnan mahdollista korkeutta voidaan tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä runsassateiseen aikaan (keväällä lumen sulamisen aikaan, runsassateisena syksynä). Myös alueen rengaskaivoista voidaan päätellä pohjaveden pinnankorkeutta. Hakemukseen tulee ilmoittaa pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välinen ero (cm). Suunniteltaessa maahan imeyttämistä (maahanimeyttämö) tulee suunnitelmaan aina liittää tutkimuksiin perustuva selvitys maaperän sopivuudesta imeytykseen ja naapureiden kirjallinen suostumus. Imeytystä suunniteltaessa tulee etukäteen ottaa yhteys Karkkilan kaupungin LVI-teknikkoon. Jos jätevedet johdetaan naapurin ojaan, tulee suunnitelmaan liittää naapurin kirjallinen suostumus (perustuu vesilain 10 luvun 6 :ään). Jos naapurit eivät anna suostumustaan, asian voi käsitellä Karkkilan kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta. Suunnitelmaan tulee lisäksi liittää: 1. Kopio maastokartasta tai vastaavasta, johon merkitään rakennuspaikan sijainti 2. Asemapiirros yhtenä kappaleena mittakaavassa 1:500 tai 1:1000. Piirrokseen tulee merkitä selvin piirrosmerkinnöin mm. rakennusten, lähimpien talousvesikaivojen (n. 150 m etäisyydeltä, myös naapureiden talousvesikaivot), viemärikaivojen ja -putkien ja valitun käsittelyjärjestelmän sijainti. Jätevesijärjestelmän purkupaikan sijainti ja purkuojan kulku tulee myös käydä ilmi piirroksesta. 3. Pituusleikkaus, josta ilmenee maastomittauksiin perustuvat korkeussuhteet jätevesien käsittelyjärjestelmän osalta 4. Vesi- ja viemärisuunnitelmat kaksi sarjaa Ennen työn aloittamista on toimitettava Kvv-vastaavan työnjohtajan hakemus. Kvv-työnjohtaja seuraa jätevesijärjestelmän ja merkitsee suorittamansa tarkastukset tarkastusasiakirjaan. Jätevesijärjestelmän valmistuttua vastaava työnjohtaja toimittaa viipymättä jätevesien johtamislausunnon tarkastusasiakirjasivusta kopion ympäristötoimelle. 11

12 Viranomaistarkastukset Kvv-työnjohtaja tilaa imeytysjärjestelmässä ennen imeytysputkien peittämistä tarkastuksen, maasuodattamossa tarkastus ennen suodatushiekan lisäämistä. Tarkastuksen suorittaa LVI-teknikko tai ympäristönsuojelusihteeri. Lisätietoja jätevesien käsittelymenetelmistä saa Karkkilan kaupungin rakennusvalvonnasta ja ympäristötoimesta (käyntiosoite: Valtatie 26, Karkkila) sekä mm. laitevalmistajilta. LVI-teknikko Matti Nieminen puh. (09) , gsm ja vs. ympäristönsuojelusihteeri Aarno Salonen puh (09) , gsm

13 17. LISÄTIETOJA JA KIRJALLISUUTTA: Pienet jäteveden maapuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, nro 1 (v. 1990), toim. Erkki Santala (117 sivua). Pienten jätevedenpuhdistamoiden toimivuus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 418 (v. 1992), kirj. Mika Rontu (65 sivua). Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 427 (v.1993), kirj. Eila Jäntti (74 sivua). Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittely. Turun vesi- ja ympäristöpiiri (v. 1993), kirj. Heikki Elomaa ja Juha-Pekka Triipponen (40 sivua). RT-kortti RT : Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueella. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo loppuraportti. Hajasampoprojektin loppuraportti Suomen ympäristö -sarja nro 491 (v. 2001), toim. Katriina Kujala-Räty ja Erkki Santala (299 sivua). Saatavilla myös internetissä: Muita hyviä internet-linkkejä:

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero A) YHTEYSTIEDOT 1 Hakija Nimi Puhelin virka-aikana Sähköpostiosoite 2 Kiinteistön sijainti

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella Erkki Santala Käsittelymenetelmät ja niiden kunnon arviointi Saostuskaivot ja säiliöt Maahanimeyttämön ja maasuodattamon toimintaperiaatteet

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 55800 Imatra, p. 0400 152120 Jätevesisuunnitelma Rakentaja: Oy TNT Kiinteistöt Ab Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo tevesias t se k ä yttäv tä en p h ks fe Pipeli ö rist Ympä et e -tuott u Asennusohje e tu t jä di stustu l o Hyvä Rakentaja, Pipelife Ympäristön järjestelmät on suunniteltu huolettomiksi ja oikein asennettuina

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä

Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä FANN Ympäristötekniikka Oy 13.05.2004 Börje Forsberg Luentoteksti Haja-asutuksen jäteveden käsittely IN-DRÄN- menetelmällä Lyhyesti yhtiöstä FANN Ympäristötekniikka Oy on yritys, joka on erikoistunut haja-asutuksen

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka KOULU 0 100 Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka Pelto Selvitysalueen raja YLEISKAAVATOIMISTO 5..008 RAKENNUSPAIKAT 300 RAKENNUSPAIKKASELVITYS KUOPIO KAISLASTENLAHTI 500 Kuva 8 RINTA- AITTA MAITO-

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 21.04.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 05.11.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS P O H J O I S - P O H J A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu Valokuvat: Petri

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä

LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen ensimmäinen työnäytös Liperissä Työnäytösraportti 1. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23,

Lisätiedot

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. KURIKAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuuston 14.6.2004 35 hyväksymä. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Hevostilan ympäristömääräykset

Hevostilan ympäristömääräykset Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on

Lisätiedot

Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen 22.03.2012 - Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Lakitausta Lainsäädäntö kuvaa pääsin vaatimukset ja kielletyt seuraukset

Lisätiedot

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut

Tammikuu 2015. Jätevesiopas. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Tammikuu 2015 Jätevesiopas Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely haja-asutusalueella Wavin-Labkon jätevesiratkaisut Yleistä Jätevesihanke ammattitaitoa alusta loppuun! Jätevesijärjestelmän hankinta,

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavamääräykset ovat erillisinä liitteinä. Korttelin 45085 tontit 12

Lisätiedot

Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja. Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja. Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje SISÄLTÖ 01 Biopuhdistaja 4 - ominaisuudet 02 Turvallisuus 03 Toimintaperiaate 04 Mitä tarvitset asennuksessa

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Esitys, Parikkala PARIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Esitys, Parikkala PARIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Esitys, Parikkala PARIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Esitys, Parikkala 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yleiset määräykset... 4 2. Määräykset jätevesien haittavaikutusten torjumiseksi sekä

Lisätiedot

Labko SAKO-2 Biomoduli 6 ja Labko SAKO-3 Biomoduli 8 Imeytysjärjestelmät Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Labko SAKO-2 Biomoduli 6 ja Labko SAKO-3 Biomoduli 8 Imeytysjärjestelmät Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 01/05 Labko SAKO-2 Biomoduli 6 ja Labko SAKO-3 Biomoduli 8 Imeytysjärjestelmät Asennus-,

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta VAPAALA Kortteli Tontti Lähiosoite Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta VAPAALA 13005 30 Ilpolantie 12 AO 621 180 0 117 000 13005 31 Ilpolantie 14 AO

Lisätiedot

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2 VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2 2 LUKU:

Lisätiedot

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. Sivu 1/11 PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Pöytyän kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7 Kunnanvaltuuston hyväksymät, 13.12.2004 6,3221.811$1

Lisätiedot

HEK LK HIEKAN- JA LIETTEENEROTIN...

HEK LK HIEKAN- JA LIETTEENEROTIN... 12/15 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TÄRKEÄÄ EROTTIMESTA... 3 1.2 SÄILIÖN KÄSITTELY... 4 2 HEK LK HIEKAN- JA LIETTEENEROTIN... 5 2.1 TOIMINTAPERIAATE... 5 2.2 RAKENNE... 5 3 ASENNUSOHJEET... 6 4 HUOLTO...

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty 22.10.2012 Leppävirran kunnanvaltuustossa, voimaantulo 1.1.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU LUKIJALLE... 3 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Tavoite...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTAA

JÄTEVESINEUVONTAA JÄTEVESINEUVONTAA Meillä Lapin ihmisillä on etuoikeus asua läänissä, jossa vesistöt ovat vielä puhtaita ja pohjavesiesiintymiä on runsaasti. Näin ollen meillä on vastuu vaalia näitä luonnonrikkauksia,

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA TAMMELAN KUNTA HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Opas kotitalouksille ja vapaa-ajanasunnoille Tämän esitteen ohjeet perustuvat 15.3.2011 voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia

Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesien pilaantumisella voi olla vakavia seurauksia Pohjavesi on juomavettämme Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerroksiin. Se on vettä, joka täyttää avoimen huokostilan maaperässä

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa

LokaPuts hankkeen työnäytös Nurmeksessa Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hankkeen työnäytös Nurmeksessa Työnäytösraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Marttilan kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET hyväksytty Euran kunnanvaltuustossa 26.9.2011 42 Köyliön kunnanvaltuustossa 26.9.2011 38 Säkylän kunnanvaltuustossa 26.9.2011 46 2/11 EURAN, KÖYLIÖN

Lisätiedot