Jäteveden käsittely haja-asutusalueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäteveden käsittely haja-asutusalueilla"

Transkriptio

1 OHJE Ympäristö- ja lupalautakunta Karkkilan kaupunki Jäteveden käsittely haja-asutusalueilla 1. YLEISTÄ Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kaupungin viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden käsittely siten, ettei siitä aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia (haja-asutusta koskeva jätevesiasetus 542/2003). Mikäli kiinteistöllä tehdään muutostöitä, joiden takia syntyvän jäteveden määrä ja laatu muuttuu ympäristöä kuormittavammaksi, on haettava MRL:n mukaista rakennus- tai toimenpidelupaa ja tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma. Käytännössä määräys tarkoittaa sitä, että esim. tilojen laajennus edellyttää asiantuntijan tekemää suunnitelmaa jätevesijärjestelmästä, mikäli suurempi joukko ihmisiä rupeaa käyttämään yhtäaikaisesti kiinteistöä ja siten kasvattaa jätevesimäärää. Suunnitelma esitetään kaupungin LVI-tarkastajalle. Perinteiset saostussäiliöt (-kaivot) yksinomaisena käsittelynä eivät ole puhdistusteholtaan riittävät vaan niistä lähtevä jätevesi vaatii jatkokäsittelynä joko maaperäkäsittelyn tai pienpuhdistamon. Jätevesien käsittelymenetelmän valintaan vaikuttavat monet seikat, kuten jätevesien määrä ja laatu, vesistön läheisyys, pohjavesialueen läheisyys, talousvesikaivojen sijainti ja maaperän laatu, pohjaveden pinnankorkeus sekä mm. kaavamääräykset. Nämä seikat tulee tutkia ja ottaa huomioon jätevesien käsittelysuunnitelmassa. Jätevesijärjestelmän asentamiseen ja rakentamiseen tulee käyttää asiaan perehtyneitä urakoitsijoita. Maaperän laatu ja pohjaveden pinnankorkeus suunnitellulla jätevesien käsittelypaikalla on helppo tutkituttaa esim. rakennuksen perustamistavan selvittämistä varten tehtävän pohjatutkimuksen yhteydessä. Jätevesien käsittelyn lähtökohtana on sijoittaa käsittely pohjavesialueen ulkopuolelle ja paikkaan, joka on mahdollisimman kaukana vesistöistä (järvi, joki, puro). Kaikkiin alueen talousvesikaivoihin tai vedenottamoihin tulee jättää riittävä suojaetäisyys. Umpisäiliö ja saostussäiliöt tulee sijoittaa paikkaan, johon loka-autolla on esteetön kulku tyhjennystä varten myös talvella. Sadevesiä ja rakenteiden kuivatusvesiä ei tule käsitellä samassa järjestelmässä jätevesien kanssa. Rakennuksessa on hyvä olla erilliset putkistot wc-vesille ja harmaille (=pesu-) vesille, jotta esim. mahdolliset myöhemmin vaadittavat/tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa. Jätevesijärjestelmän sijoittamisessa tontille tulee huomioida, että järjestelmän päälle ei saa sijoittaa maata tiivistävää toimintaa eikä myöskään kasvillisuutta (puita, pensaita). 1

2 Jätevesien tonttikohtaista käsittelyä koskeva ympäristöministeriön asetus on tullut voimaan Asetuksessa säädetään mm. jätevesien puhdistuslaitteiden tehokkuusvaatimuksista. Asetuksessa säädetään, että tavanomaisesta talousjätevedestä on puhdistettava pois tietty prosentuaalinen osuus ympäristöä kuormittavista aineista seuraavasti: orgaanisesta aineksesta 90 %, kokonaisfosforista 85 % ja kokonaistypestä 40 %. Jätevesien puhdistusvaatimus asetuksessa on tiukka. Erilaisissa tutkimuksissa jätevesien käsittelymenetelmistä tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet maasuodattimet ja tietyt biologis-kemialliset pienpuhdistamot. 2. OMAKOTITALON JÄTEVESIEN KÄSITTELYPERIAATTEET YLEISESTI Seuraavassa esimerkkejä erilaisista jätevesien käsittelystä erilaisissa tapauksissa: A. Pohjavesialueet Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi. B. Tonttikooltaan pienialaiset ja maasto- / maaperäolosuhteiltaan (savi, siltti, kallio) vaikeat alueet, joissa on tiheä asutus Kaikki jätevesi tulee johtaa umpisäiliöön tai alueen tonttien jätevedet voidaan käsitellä yhteisessä jätevesijärjestelmässä. C. Tonttikooltaan pienialaiset ja maasto- / maaperäolosuhteiltaan (savi, siltti, kallio) vaikeat alueet Wc-vedet ja pääsääntöisesti myös astianpesukone- ja pyykinpesukonevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Muut jätevedet johdetaan 2-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. D. Tonttikooltaan suurehkot maasto- ja maaperäolosuhteiltaan helpot alueet, joissa on muuta asutusta Wc-vedet johdetaan umpisäiliöön, muut jätevedet 2-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. 2

3 E. Tonttikooltaan suurialaiset ja maasto- ja maaperäolosuhteiltaan hyvät alueet, joissa muu asutus on vähäistä Kaikki jätevesi voidaan johtaa 3-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. Suunnittelussa on huomioitava myös se, tuleeko naapurustoon asutusta myöhemmin. Tämän takia vaihtoehtoa E. sovelletaan pääsääntöisesti vain poikkeustapauksissa. F. Ranta-alueet Ranta-alueilla on vesi-wc:n rakentaminen kielletty. Jätevedet johdetaan 2-osaisen saostussäiliön kautta suodatukseen tai vastaavaan puhdistuskäsittelyyn. Jätevesien käsittely tulee suorittaa mahdollisimman kaukana vesistöstä (ks. suojaetäisyydet, taulukko 1), ts. jätevesijärjestelmä tulee pyrkiä sijoittamaan tontilla eri puolelle kuin vesistö. Puhdistettua jätevettä ei voida johtaa suoraan vesistöön (ellei siihen haeta erikseen ympäristölupaa), vaan puhdistettu vesi voidaan, mikäli sitä ei voida imeyttää, johtaa ojaan. Oja toteutetaan siten, ettei se päädy suoraan vesistöön vaan vesi kulkee riittävän kauan ojassa, jotta mm. kasvillisuus sitoo ravinteita matkalla ennen päätymistä vesistöön. 3. KÄYMÄLÄT VESIKÄYMÄLÄT Pohjavesialueilla käymäläjätevedet tulee johtaa tiiviiseen jätevesisäiliöön. Kaavamääräykset tulee aina tarkastaa, sillä niissä saattaa olla rajoituksia vesi-wc:n asentamisen suhteen. KOMPOSTIKÄYMÄLÄ Kompostikäymälä on suositeltava käymälätyyppi haja-asutusalueella. Se toimii samalla periaatteella kuin kompostori. Kompostikäymälässä uloste maatuu yhdessä kuivikkeen kanssa kompostilannoitteeksi, vaikka prosessi onkin hitaampi ja monimutkaisempi kuin talousjätekompostissa. Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen jätehuoltojärjestelmä. Kompostikäymälää harkittaessa on otettava huomioon, että toimiakseen kompostikäymälät vaativat hoitamista. Käymäläjätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Markkinoilla on useita erilaisia kompostikäymälä -tyyppejä. Lisätietoja kompostikäymälöistä voi kysyä laitevalmistajilta. Kompostikäymälän tulee olla malliltaan sellainen, jossa virtsaa ei johdeta maaperäkäsittelyyn. Mikäli virtsaosuutta ei haihduteta tms., voi virtsan erillissäiliön tyhjennyttää loka-autolla saostussäiliöiden tyhjentämisen yhteydessä. 3

4 KUIVAKÄYMÄLÄ (puucee) Loma-asunnoille suositeltava ja ympäristöystävällinen ratkaisu on perinteinen puucee. Kuivakäymälän voi rakentaa itse tai ostaa valmiina. Kuivakäymälästä ja jätösten kompostoinnista ei saa päästä vuotoja maaperään tai vesistöön, joten pohjan tulee olla tiivis. Pohjaveden suojelun takia puuceen jätettä ei saa haudata maahan (jätehuoltomääräykset 8 ), vaan se tulee kompostoida asianmukaisesti tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa. Puuceen rakentaminen on helppoa, siihen tarvitaan: - n. 60 litran muovisaavi, joka reiítetään - saavin pohjaa leveämpi tiivis muovivati, jonka reunat ovat n. 10 cm korkeat - 2 kpl tiiliskiviä - säkillinen turvetta Leveään muovivatiin laitetaan n. 10 cm turvetta ja tiiliskivet. Astian voi asettaa myös tiiliskivien väliin. Tiilien päälle asetetaan reiítetty saavi. Saavin pohjalle kaadetaan kerros kuiviketta (esim. haketta) Kun puuceessä asioidaan, laitetaan saaviin joka kerta kuiviketta. Virtsaosuus valuu saavin reiístä alempaan vatiin, missä se neutraloituu turpeeseen. Saavin täytyttyä sen sisältö viedään jälkikompostoitumaan (ei saa haudata, vaan kompostoidaan hapellisissa olosuhteissa turvallisessa paikassa). Saavin tyhjennyksen yhteydessä myös alempi vati tyhjennetään, jonka jälkeen siihen vaihdetaan uusi turve. 4. JÄTEVESIEN KÄSITTELYN SUOJAETÄISYYDET Ympäristönsuojelulain 4 mukaan jätevesijärjestelmän rakennuttaja vastaa käsittelylaitteistojen vaikutusten ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Jätevesilaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa alla mainittuja vähimmäisetäisyyksiä. Vähimmäissuojaetäisyydet viittaavat olosuhteisiin, joissa maaperä on suodatuskykyistä. Tontin olosuhteista johtuen suojaetäisyyttä voidaan joutua lisäämään. Tontin olosuhteista riippuen voidaan vesitiiviille jäteveden umpisäiliöille hyväksyä pienemmät suojaetäisyydet. Taulukko 1. Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) ilman wc-vesiä wc-jätevedet talousvesikaivo - huonosti läpäisevä maaperä hyvin läpäisevä maaperä vesistö 50 vesistö saunasta 20 tie, tontin raja tai oja 5 10 suojakerros ylimmän pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa 0,5 0,5 - imeytyksessä 1,0 2,0 4

5 5. UMPISÄILIÖ Umpisäiliöt eivät ole varsinaisia jäteveden käsittelymenetelmiä vaan jäteveden siirtämistä paikasta toiseen. Umpisäiliön tulee aina olla ehdottoman tiivis. Umpisäiliön on siten oltava tehdasvalmisteinen ja materiaaliltaan lujitemuovia tai lasikuitua. Tehdasvalmisteinen tuote kannattaa ostaa tunnetulta valmistajalta. Umpisäiliö on aina (tarvittaessa) ankkuroitava maahan (pohjavesinoste). 6. SAOSTUSSÄILIÖT Saostussäiliöt ovat mekaaninen jätevedenkäsittelymenetelmä, jonka avulla jätevedestä erotetaan ja varastoidaan sen sisältämät laskeutuvat ja kelluvat ainekset. Toimiakseen hyvin saostussäiliöiden on täytettävät seuraavat vaatimukset: Viipymän on oltava yhteensä n. 2 vuorokautta Oikovirtaus säiliöiden läpi tulee olla estetty (esim. T-kappalein) Pinta- tai pohjalietettä ei saa huuhtoutua poistuvan veden mukana Säiliön/säiliöiden kaikki osat on voitava tyhjentää loka-autolla ja tyhjennysvälin on oltava riittävän lyhyt (vähintään 1-2 kertaa vuodessa) Saostussäiliön on oltava tiivis, jotta jätevedet eivät pääse suoraan maaperään tai pohjaveteen Mm. hajuhaittojen ehkäisemiseksi saostussäiliön on oltava tuulettuva (tuuletusputki katolle) Jätevedet esikäsitellään saostussäiliöissä ennen maaperä- tai vastaavaa puhdistuskäsittelyä. Jos kaikki jätevedet on mahdollista käsitellä yhdessä, tulee tavanomaisen omakotitalon saostussäiliön olla kolmiosainen ja tilavuudeltaan vähintään 3 m 3 (koskee tyyppihyväksyttyjä saostussäiliöitä, jolloin 3 m³ yleensä riittää tavanomaiselle perheelle, mikäli rakennuksessa ei ole erityisesti vettätuottavia laitteita, kuten esim. poreallasta. Mikäli valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyden, voidaan käyttää valmistajan suosittelemaa tilavuutta). Yli puolet saostussäiliöiden kokonaistilavuudesta tulee olla ensimmäisessä osassa. Mikäli käymälästä syntyvät jätevedet käsitellään erikseen, riittää pelkille pesuvesille kaksiosainen saostussäiliö, jonka tulee olla tilavuudeltaan vähintään 2 m³ (koskee tyyppihyväksyttyjä saostussäiliöitä, jolloin 2 m³ yleensä riittää tavanomaiselle perheelle, mikäli rakennuksessa ei ole erityisesti vettätuottavia laitteita, kuten esim. poreallasta. Mikäli valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyden, voidaan käyttää valmistajan suosittelemaa tilavuutta). Saostussäiliöt tulee sijoittaa kiinteistölle siten, että loka-auto pääsee esteettömästi tyhjentämään ne myös talviaikana. Saostussäiliöt on suositeltavaa hankkia tehdasvalmisteisina. Mikäli saostussäiliöt rakennetaan betonirenkaista, on rakentajan vastuulla, että säiliöt ovat tiiviit ja ne myös jatkossa säilyttävät tiiveytensä. Suositeltavaa ja yksinkertaisinta on suosia tehdasvalmisteisia tuotteita, jotka on tyyppihyväksytty (sertifioitu). Tällä hetkellä vain osa Suomessa myytävistä saostussäiliöistä on sertifioitu. 5

6 7. MAASUODATTAMO Maasuodattamo on hiekkapuhdistamo, jossa jätevesi puhdistetaan ennen purkupaikkaan johtamista. Maasuodattamosta on oltava riittävät suojaetäisyydet kaikkiin lähialueen talousvesikaivoihin. Maasuodattamo tulee eristää vesitiiviisti pohjamaasta esim. maanrakennuskalvolla tai kaksinkertaisella maanrakennusmuovilla. Maasuodattamoa pidetään suositeltavampana vaihtoehtona kuin maahan imeytystä, koska maasuodattamon lopullisena purkupaikkana toimii pääasiassa pintavesi kun taas maahan imeytyksen purkupaikkana toimii ainoastaan pohjavesi. Maasuodattamon tontille sopivuutta selvitettäessä tulee erityisesti tutkia maan kaivuuominaisuuksia, ylimmän pohjavedenpinnan korkeusasemaa, maaston korkeusvaihteluita ja käsitellyn jäteveden vaihtoehtoisia purkupaikkoja. Viimeksi mainittuja tulisi tarkastella vesistön sekä lähiympäristön kaivojen ja naapurien kannalta. Maasuodattamossa maaperäolosuhteet eivät aseta suuriakaan vaatimuksia, koska se tehdään muualta tuoduista massoista ja sen lisäksi jätevedet johdetaan pois suodatuspaikalta. KUVA 1. Periaatekuva maasuodattamosta 6

7 Maasuodattamon kaivannon pohjan etäisyys ylimpään pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 0,5 m. Tavallisen maasuodattamon rakentamisen edellytyksenä on riittävä korkeusero tuloviemärin ja purkupaikan välille (noin 1,5 m). Jos apuna käytetään jäteveden pumppausta, voidaan maasuodatin rakentaa tasaisempaankin maastoon. Maasuodattamo voidaan erikoistilanteessa rakentaa nk. horisontaalisena maasuodatamona, jolloin tuloviemärin ja poistoputken välinen korkeusero on n cm. Lähistöllä on aina oltava turvallinen paikka, johon puhdistettu vesi voidaan johtaa (yleensä avo-oja, olosuhteista riippuen myös imeytyskuoppa tai -kaivo). Maasuodattamo koostuu erilaisista hiekka- ja sepelikerroksista. Tavallisen maasuodattamon kerrokset maanpinnalta luettuna ovat seuraavat: vähintään 0,5 m maata, routaeristys, suodatinkangas, karkea sepeli ja siinä olevat imeytysputket, suodatinhiekka -kerros sekä karkea sepeli ja siihen sijoitetut kokoojaputket sekä maasuodattimen pohjan ja reunojen eristysmuovi. Maasuodattamon hyvän ja pitkäaikaisen toiminnan edellytys on, että se rakennetaan huolellisesti ja oikein. Maasuodattamon ohjepiirustuksen saa tarvittaessa ympäristötoimesta tai rakennusvalvonnasta. Maasuodattamon toimivuuden kannalta merkityksellisin seikka on suodatinhiekan oikea raekoostumus. Tavallisen maasuodattamon suodatinhiekkakerroksen kokonaispaksuuden on oltava vähintään 80 cm ja se on tehtävä oikeanlaisesta materiaalista, jotta voitaisiin käyttää edellä mainittuja mitoitusaloja. Liian hieno hiekka tukkii suodattamon, kun taas liian karkea hiekka ei anna tarpeeksi hyviä puhdistustuloksia. Erittäin tärkeänä pidetään, että rakeisuuskäyrän 10 %:n läpäisyarvo on suurempi kuin 0,1 mm eli suodatinhiekka ei saa sisältää 0,1 mm (karkea hieta) hienompaa maalajitetta 10 painoprosenttia enempää. Esimerkiksi seulottu luonnonhiekka tai kauppanimikkeellä "betonihiekka, raekoko 0-8 mm" myytävä tuote on todettu hyväksi. Puhdasta kvartsihiekkaa ei saa käyttää, koska sen fosforinsitomiskyky on huono. On rakennuttajan etu varmistaa, että suodatushiekkana käytettävä hiekka on tutkittu maalaboratoriossa ja siitä on tehty rakeisuuskäyrä. Mikäli hiekan toimittajalla ei ole esittää tutkimustuloksia hiekasta, voi rakeisuusanalyysin teetättää erikseen maalaboratoriossa ennen hiekan käyttöä maasuodattimessa. Hiekan läpäisykyvyn selvittämiseksi on myös olemassa valmiita ostettavia testaussettejä. KUVA 2. Maasuodattamon hiekan rakeisuuskäyrän on sijoituttava kuvassa tummalla merkitylle alueelle 7

8 8. MAAHANIMEYTTÄMÖ Jätevesien imeytys on mahdollista vain kun maaperä on sopivasti vettä läpäisevää kivennäismaata eli karkeaa hietaa, hiekkaa tai soraa. Maahan imeytys ei sovellu jätevesien käsittelytavaksi kallioisella tai savikkoisella maalla. Pohjavesialueilla ei jätevesiä saa imeyttää maahan (pohjaveden suojelu). Maahanimeyttämöä ei pidetä kovinkaan suositeltavana vaihtoehtona Suomen olosuhteissa maaperä- ja sijaintivaatimuksiensa vuoksi. Suuret vaatimukset johtuvat siitä, että imeytettävä vesi päätyy pohjaveteen. Maahanimeyttämön paikan valinnassa tarvitaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Monissa tapauksissa, kuten esimerkiksi savikoilla ja kalliotonteilla, asianmukainen ja haitaton jäteveden maahan imeytys ei ole lainkaan mahdollista. Myös täyttömaille rakennetut imeytysjärjestelmät voivat aiheuttaa helposti pohjaveden tai muiden vesien pilaantumista rikkonaisen kallion tai porakaivon huonon rakenteen takia. Maahan imeytykseen soveltuvat ainoastaan vettä läpäisevät kivennäismaat, kuten hiekka, sora ja hiekkaiset tai soraiset moreenit, joiden hienoainespitoisuus on vähäinen. Imeytyspaikan valitseminen ja puhdistamon mitoittaminen edellyttävät hyvin tarkkoja tietoja maaperästä. Tarvittavia tietoja ovat mm. maaperän rakeisuus ja vedenläpäisevyys, maakerrosten esiintyminen sekä pohjaveden pinnan korkeus ja virtaussuunta. Maaperätutkimukset toteutetaan maaperäkairauksien, koekuoppien ja rakeisuusanalyysien avulla. Jos maaperä on erittäin tiivistä voidaan joutua turvautumaan lisäksi myös imeytyskokeeseen. Nykyisten suositusten mukaan maahan imeytystä ei tulisi käyttää ollenkaan alueilla, joiden lähistöllä sijaitsee talousvesikaivoja tai pohjavesi sijaitsee lähellä maanpintaa. Maahan imeytys ei saa pilata tai aiheuttaa pilaantumisvaaraa olemassa oleville tai mahdollisille kaivoille tai vedenottamoille. Pohjaveden ylimmän pinnan tulee olla vähintään 1-2 metrin syvemmällä kuin imeytyspinta eli noin 2 metrin syvyydellä maanpinnasta (ks. taulukko 1). Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi on myös suojaetäisyys imeytyskohdasta kaivoihin tai muihin vedenottamoihin oltava riittävä, olosuhteista riippuen jopa satoja metrejä. Em. tarkat esitutkimukset ovat edellytys sille, että imeytystä voidaan käyttää jäteveden käsittelymenetelmänä. Esitutkimuksilla varmistetaan ettei imeytyksestä varmasti ole ympäristölle haittaa. Esitutkimukset ja selvitykset tulee esittää ympäristötoimelle jätevesisuunnitelman yhteydessä. Maahanimeyttämössä imeytyspinta-alaa tarvitaan maalajista riippuen m 2. Imeytystä varten tehtyjen ojastojen tai kentän on oltava vähintään 80 cm syvyisiä. Maahanimeyttämöä suunniteltaessa on hyvä ottaa yhteyttä kaupungin LVI-teknikkoon / ympäristötoimeen. 9. KIVIKUITUSUODATIN Kivikuitusuodattimessa jätevedenpuhdistuminen perustuu kivikuitumateriaalin läpi tapahtuvaan suodattumiseen ja alemmassa suodatinosassa suodattimen pinnalla elävien mikrobien biologiseen toimintaan. 8

9 Tällä tehdasvalmisteisella järjestelmällä on pieni tilantarve ja tiivis rakenne, joka estää imeytymisen maaperään. Järjestelmä toimitetaan valmiina, joten sen asentaminen on suhteellisen helppoa. Tarkempia tietoja saa laitevalmistajilta ja ympäristönvalvonnasta. Mikäli jätevesien käsittelyyn suunnitellaan asennettavaksi kivikuitusuodatin, on puhdistustehokkuudesta ja laitteen vaatimista huoltotoimista hyvä tiedustella etukäteen laitteen valmistajalta. 10. VAPAA-AJAN ASUNNOT Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän tulee täyttää samat vaatimukset kuin omakotitalossa. Vesistön rannalla sijaitseviin lomaasuntoihin vesi-wc:n asentamista ei hyväksytä. Vapaa-ajan asunnon käymäläratkaisua koskevia määräyksiä saattaa olla myös kaavoissa. (Ks. myös kohta vesikäymälät ). Vain kesäaikaisessa käytössä olevan loma-asunnon harmaiden jätevesien käsittelemiseksi riittää yleensä yksiosainen saostussäiliö ja imeytyskaivo, -kuoppa tai vastaava. Kantoveden varassa olevan kesäsaunan pesuvedet voidaan johtaa suoraan imeytyskaivoon, -kuoppaan tai vastaavaan. Näissäkin tapauksissa suojaetäisyydet kaivoihin ja vesistöön on otettava huomioon (ks. taulukko 1). Mikäli maaperään imeytys ei onnistu (maaperä on esim. liian hienojakoinen (esim. savi) tai rakeisuudeltaan liian karkea), voidaan harmaat vedet käsitellä maasuodattimessa tai maasuodatinkaivossa, josta puhdistunut vesi johdetaan edelleen ojaan. Loma-asunnoilla harmaille vesille tarkoitetut pienet saostussäiliöt voi olosuhteet huomioiden loka-autotyhjennyksen sijaan tyhjentää ämpärillä ja kompostoida liete ulkokompostissa käyttäen erittäin runsaasti kasvinjätteitä, kariketta tms. kuiviketta. Mahdolliset wc:n jätevedet käsitellään kuten ympärivuotisessa käytössä olevilla asunnoilla. 11. HEVOSTALLIN PESUPISTEET Hevostallin harmaiden jätevesien käsittelyyn riittää tavallisesti kaksiosainen saostussäiliö, jonka jälkeen vesi joko suodatetaan tai imeytetään. Saostussäiliön tulee olla vähintään 2 m³ (ellei valmistaja takaa pienemmän tilavuuden riittävyyttä). Olkien, kauran ym. materiaalin pääsy saostussäiliöön tulee estää lattiaritilällä tai vastaavalla. Tallin jätevesijärjestelmään saa johtaa vain harmaita vesiä, eli hevosen jalkojen huuhtelussa ja kuolainten pesussa sekä vastaavissa toimissa syntyviä vesiä (järjestelmään ei saa joutua esim. hevosen virtsaa). Mikäli tallissa on sosiaalitilat, tulee jätevedet käsitellä kohdan 2. mukaisesti. 12. AUTOTALLIT Mikäli autotalliin asennetaan lattiakaivo, tulee sen yhteyteen asentaa öljynerotin. Tämän jälkeen vesi voidaan yleensä johtaa umpisäiliöön. 9

10 13. ERITYISRATKAISUT Erilaisia erityisratkaisuja jätevesienpuhdistukseen käytetään silloin, kun perusmenetelmiä ei olosuhteista johtuen voida soveltaa. Erityismenetelmien käyttö edellyttää aina asiantuntevaa suunnittelua ja ne on sovitettava kulloisiinkin tontti- ja ympäristöoloihin. Erityisratkaisuja ovat mm. matalaan perustettu imeytyskenttä tai maasuodatin, tehostettu imeytys, juurakkopuhdistamo, erilaiset biologis-kemialliset pienpuhdistamot ja pumppujen käyttäminen jätevesien siirtämiseen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetettujen vaatimuksien tiukentuminen on kannustanut alalla toimivia yrityksiä kehittämään uusia puhdistusjärjestelmiä. Periaatteellisesti kunnassa suhtaudutaan positiivisesti uusiin puhdistusmenetelmiin ja laitteisiin. Niiden sopivuus ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Ympäristötoimesta ja mm. internetistä saa tietoa jätevesienkäsittelyjärjestelmistä. Erityisratkaisuista ja uusien jätevesienkäsittelymenetelmien käytöstä tulee aina neuvotella etukäteen kaupungin LVI-teknikon kanssa. 14. KUSTANNUKSET Haja-asutusalueen vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus hakea avustusta Uudenmaan ympäristökeskukselta, mikäli ne uudistavat jätevesienkäsittelyjärjestelmänsä nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Avustuksen määrä on enintään 30 % hankkeen kustannuksista. Lisätietoja avustuksesta sekä hakukaavakkeita saa Uudenmaan ympäristökeskuksesta (puh ). Muutamaan vuoteen avustuksia ei ole käytännössä annettu, sillä määrärahoja on suunnattu haja-asutusalueiden vesihuoltoprojektiin. Joillekin useamman kiinteistön yhteiselle viemäröintihankkeelle on kuitenkin viime aikoinakin saatu avustusta. 15. JÄRJESTELMÄN HUOLTO JA IKÄ Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa. Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Tärkeää on, ettei jätevesijärjestelmään joudu mitään sellaisia aineita (esim. kemikaaleja), jotka haittaavat sen toimintaa tai aiheuttavat maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Umpisäiliö tulee tyhjennyttää loka-autolla aina tarvittaessa. Maaperäkäsittelyä edeltävät saostussäiliöt tulee tyhjennyttää loka-autolla riittävän usein (vähintään 1-2 kertaa vuodessa). Muita jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä on huollettava valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Kiinteistön haltijan on säilytettävä tositteet, joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenotot ja niiden tulokset. Tiedot tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Tiedot tulee säilyttää viisi vuotta. Maasuodattimen ikä on yleensä n. 10 vuotta. Pitkäikäisen maasuodattimen edellytyksenä on maasuodattimen huolellinen rakentaminen sekä säännöllinen saostussäiliöiden tyhjennys loka-autolla. Kun maasuodatin ei enää toimi riittävän tehokkaasti, tulee sen 10

11 sijaan rakentaa uusi, joko entisen paikalle tai uuteen paikkaan tai korvata järjestelmä jollakin muulla hyväksyttävällä järjestelmällä. 16. SUUNNITELMA JÄTEVESIEN KÄSITTELEMISESTÄ Jätevesien johtamista koskeva asiantuntijan laatima suunnitelma esitetään yleensä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Suunnitelma esitetään ympäristötoimelle. Suunnitelman tulee olla kirjallinen ja pätevän henkilön laatima. Suunnittelijan velvollisuutena on perehtyä tontin ominaisuuksiin, jotta tontille saadaan suunniteltua ympäristöolosuhteisiin soveltuva jätevesien käsittelyratkaisu. Suunnitelman voi esittää rakennusvalvonnasta tai ympäristötoimesta saatavan lomakkeen avulla. Lomakkeen kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti. Pohjaveden ylin pinnankorkeus voidaan selvittää esim. kaivamalla 2,5 m syvä koekuoppa suunnitellulle jätevesien käsittelypaikalle. Kuopasta vedenpinnan mahdollista korkeutta voidaan tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä runsassateiseen aikaan (keväällä lumen sulamisen aikaan, runsassateisena syksynä). Myös alueen rengaskaivoista voidaan päätellä pohjaveden pinnankorkeutta. Hakemukseen tulee ilmoittaa pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välinen ero (cm). Suunniteltaessa maahan imeyttämistä (maahanimeyttämö) tulee suunnitelmaan aina liittää tutkimuksiin perustuva selvitys maaperän sopivuudesta imeytykseen ja naapureiden kirjallinen suostumus. Imeytystä suunniteltaessa tulee etukäteen ottaa yhteys Karkkilan kaupungin LVI-teknikkoon. Jos jätevedet johdetaan naapurin ojaan, tulee suunnitelmaan liittää naapurin kirjallinen suostumus (perustuu vesilain 10 luvun 6 :ään). Jos naapurit eivät anna suostumustaan, asian voi käsitellä Karkkilan kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta. Suunnitelmaan tulee lisäksi liittää: 1. Kopio maastokartasta tai vastaavasta, johon merkitään rakennuspaikan sijainti 2. Asemapiirros yhtenä kappaleena mittakaavassa 1:500 tai 1:1000. Piirrokseen tulee merkitä selvin piirrosmerkinnöin mm. rakennusten, lähimpien talousvesikaivojen (n. 150 m etäisyydeltä, myös naapureiden talousvesikaivot), viemärikaivojen ja -putkien ja valitun käsittelyjärjestelmän sijainti. Jätevesijärjestelmän purkupaikan sijainti ja purkuojan kulku tulee myös käydä ilmi piirroksesta. 3. Pituusleikkaus, josta ilmenee maastomittauksiin perustuvat korkeussuhteet jätevesien käsittelyjärjestelmän osalta 4. Vesi- ja viemärisuunnitelmat kaksi sarjaa Ennen työn aloittamista on toimitettava Kvv-vastaavan työnjohtajan hakemus. Kvv-työnjohtaja seuraa jätevesijärjestelmän ja merkitsee suorittamansa tarkastukset tarkastusasiakirjaan. Jätevesijärjestelmän valmistuttua vastaava työnjohtaja toimittaa viipymättä jätevesien johtamislausunnon tarkastusasiakirjasivusta kopion ympäristötoimelle. 11

12 Viranomaistarkastukset Kvv-työnjohtaja tilaa imeytysjärjestelmässä ennen imeytysputkien peittämistä tarkastuksen, maasuodattamossa tarkastus ennen suodatushiekan lisäämistä. Tarkastuksen suorittaa LVI-teknikko tai ympäristönsuojelusihteeri. Lisätietoja jätevesien käsittelymenetelmistä saa Karkkilan kaupungin rakennusvalvonnasta ja ympäristötoimesta (käyntiosoite: Valtatie 26, Karkkila) sekä mm. laitevalmistajilta. LVI-teknikko Matti Nieminen puh. (09) , gsm ja vs. ympäristönsuojelusihteeri Aarno Salonen puh (09) , gsm

13 17. LISÄTIETOJA JA KIRJALLISUUTTA: Pienet jäteveden maapuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, nro 1 (v. 1990), toim. Erkki Santala (117 sivua). Pienten jätevedenpuhdistamoiden toimivuus. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 418 (v. 1992), kirj. Mika Rontu (65 sivua). Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 427 (v.1993), kirj. Eila Jäntti (74 sivua). Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittely. Turun vesi- ja ympäristöpiiri (v. 1993), kirj. Heikki Elomaa ja Juha-Pekka Triipponen (40 sivua). RT-kortti RT : Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueella. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo loppuraportti. Hajasampoprojektin loppuraportti Suomen ympäristö -sarja nro 491 (v. 2001), toim. Katriina Kujala-Räty ja Erkki Santala (299 sivua). Saatavilla myös internetissä: Muita hyviä internet-linkkejä:

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Hamina, Virolahti, Miehikkälä Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 5.2.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Haja-asutuksen jätevesisäädökset.3

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto Saapunut PL 7 04131 SIPOO Lupanumero Hakija Nimi Puhelin kotiin / työhön Postiosoite Suunnittelija Nimi Puhelin

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro 21.10.2005/SAp o:\m\2005ohjeet ja lomakkeet TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT

Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT Asennusohje PIPELIFE YMPÄRISTÖN SUODATUSKASETIT 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 6 kpl s uodatuskasetti 5 kpl Ø 110mm kokoomaputki 5 kpl Ø 110mm liitosputki 1 kpl Ø 110mm T-haara 2 kpl tuuletusputki ja hattu 2 kpl Ø

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko. www.wavin-labko.fi WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.fi 04/10 Labko Saunakaivo 300 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Lisätiedot

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI SAUNA Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 OHJE 2011 JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 Tämä ohje on laadittu Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeessa LINKKI 2011 kuntien viranomaisten ja neuvojien työn tueksi,

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 1 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003) Haja-asutusalueelle rakennettavan

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 1 IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje FI 2012_02 2 Kiitos Sinulle, että valitsit GIN aqua Oy:n valmistaman jäteveden puhdistustuotteen! Tuotteemme soveltuvat vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 55800 Imatra, p. 0400 152120 Jätevesisuunnitelma Rakentaja: Oy TNT Kiinteistöt Ab Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtamisesta 1. Kiinteistönhaltija Nimi jakeluosoite, postinumero ja toimipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle TP 2005 puhelinnumero

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Vestelli biomoduulit 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Vestelli Biomoduulit 8 toiminta Vestelli Biomoduulit 8 asennus Vestelli Biomoduulit 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Opas Kokemäen haja-asutusalueen. jätevesihuoltoon

Opas Kokemäen haja-asutusalueen. jätevesihuoltoon Opas Kokemäen haja-asutusalueen jätevesihuoltoon Puhdas vesi on arvokkain luonnonvaramme! Kokemäen kaupungin Jätehuoltohanke Asetus talousjätevesien käsittelystä Suomessa yli miljoona ihmistä asuu viemäriverkostojen

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän valitseminen

Jätevesijärjestelmän valitseminen Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Jätevesijärjestelmän

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa Lähde: Etelämäki, L 2001. Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset. Teoksessa: Kujala-Räty, K., Santala, E. 2001. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen. Hajasampo-projektin loppuraportti.

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa IN-DRÄN Biosuodatin 5ce Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 06/04 57AI03cs Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot