Toimittanut Mervi Tikkanen. Lapin Yliopistopaino Rovaniemi 2007 ISSN

Transkriptio

1 Lapin yliopiston YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPINTO-OPAS

2 Toimittanut Mervi Tikkanen Lapin Yliopistopaino Rovaniemi 2007 ISSN

3 3 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE... 5 OSA 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekunnan hallinto Henkilökunta... 7 OSA 2 OPINNOT YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA: OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot Opinto-oikeudet Opintojen rakenne Opintojen arviointi Tutkielma ja tutkintotodistuksen anominen Siirtymä- ja voimaantulosäädökset OSA 3 HALLINTOTIEDE Hallintotieteiden kandidaatin tutkintorakenne Hallintotieteiden maisterin tutkintorakenne Hallintotieteen opinnot Hallinnon ja johtamisen informaatioteknologinen tutkintokoulutus OSA 4 JULKISOIKEUS Hallintotieteiden kandidaatin tutkintorakenne Hallintotieteiden maisterin tutkintorakenne Julkisoikeuden opinnot OSA 5 KANSAINVÄLISET SUHTEET Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintorakenne Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintorakenne Kansainvälisten suhteiden opinnot OSA 6 KUNTOUTUS Yhteiskuntatietieden kandidaatin tutkintorakenne Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintorakenne Kuntoutuksen opinnot OSA 7 SOSIAALITYÖ Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintorakenne Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintorakenne Sosiaalityö sivuaineena Sosiaalityön opinnot OSA 8 SOSIOLOGIA Yhteiskuntatietieden kandidaatin tutkintorakenne Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintorakenne Sosiologian opinnot

4 OPINTO-OPAS OSA 9 SOVELTAVA PSYKOLOGIA Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintorakenne Pääaineena soveltava psykologia Hallintotieteiden maisterin tutkinto Pääaineena hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia Soveltavan psykologian opinnot OSA 10 VALTIO-OPPI Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintorakenne Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintorakenne Valtio-opin opinnot OSA 11 MUUT OPINTOKOKONAISUUDET Kansainvälinen oikeus (25 op + 35 op) Politiikkatieteet (25 op + 35 op) Psykologia (25 op + 35 op) Sosiaaligerontologia (25 op + 35 op) Sosiaalipolitiikka (25 op + 35 op) Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena Ympäristöopinnot (25 op + 35 op) Akateemiset opiskelutaidot Vapaaehtoinen harjoittelu OSA 12 KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT OSA 13 METODIOPINNOT OSA 14 LIITTEET

5 5 LUKIJALLE Tämä opinto-opas on tarkoitettu sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan omille opiskelijoille että tiedekunnassa sivuaineopintoja tai avoimia yliopisto-opintoja suorittaville. Opas sisältää kandidaatin ja maisterin tutkintojen opetussuunnitelmat. Oppaasta löytyvät myös tutkintojen suorittamista koskevat määräykset, yleiset kuulusteluajat sekä keskeiset tiedot tiedekunnan hallinnosta. Oppaassa ei ole opetusaikatauluja. Ne löytyvät oppiaineiden ilmoitustauluilta ja internetistä osoitteesta -> Yhteiskuntatieteiden tiedekunta -> Opinnot. Opiskelijan kannattaa tämän oppaan lisäksi tutustua Lapin yliopiston yleisoppaaseen. Siinä on tietoa opiskelua koskevista yleisistä määräyksistä, opintoneuvonnasta, opiskelijaksi ilmoittautumisesta, opintososiaalisista kysymyksistä, kirjastopalveluista, opiskelijayhteisöistä sekä yliopiston henkilökunnasta ja toimitiloista. Tutustua kannattaa myös muiden tiedekuntien ja yksiköiden opinto-oppaisiin. Oppaita saa tiedekunnista, opintopalveluista ja yliopistopainon myymälästä. Tämä opas julkaistaan myös yliopiston www-sivuilla. Opinto-oppaan verkkoversiosta (Web- Oodissa) löytyvät myös opintojaksojen aikataulut ja mahdolliset viime hetken muutokset kurssikuvauksissa. Opintopäällikkö

6 OPINTO-OPAS OSA 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL Rovaniemi Käyntiosoite Yliopistonkatu 8, A-siipi puh. (016) /vaihde sähköpostiosoitteet Etunimi.Sukunimi@ulapland.fi Yhteiskuntatieteiden tiedekunta perustettiin vuonna 1982, jolloin aloitettiin sosiaalityön koulutus. Vuodesta 1986 tiedekunnassa on saattanut opiskella myös talous- ja hallintotieteitä. Kansainväliset suhteet ja sosiologia tulivat pääaineiksi 1980-luvun lopulla. Matkailun koulutukseen otettiin ensimmäiset opiskelijat kesällä Syksyllä 2002 aloitti uutena johtamisen koulutusohjelma. Vuoden 2004 alussa yhteiskuntatieteiden tiedekunta jakaantui kahtia, kun kauppatieteet ja matkailu (ml. johtamisen ko.) perustivat oman tiedekunnan. Syksyllä 2004 yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa alkoi pääaineopetus kuntoutuksessa ja valtio-opissa. Soveltavan psykologian pääainemahdollisuus kandidaatin tutkintoon johtavana koulutuksena avattiin syksyllä 2005, maisterin tutkinnon opiskelijat suorittavat hallintotiede pääaineenaan. Nykyisellään maisterin tutkintoon johtavia pääaineita on kahdeksan. Niiden lisäksi sivuaineopetusta annetaan viidessä oppiaineessa. 1. TIEDEKUNNAN HALLINTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta muodostaa tutkimuksen ja opetuksen hallinnon perusyksikön. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Luettelo tiedekuntaneuvoston jäsenistä on nähtävillä tiedekunnan ilmoitustaululla ja internetissä. Tiedekuntaneuvostossa on yhdeksän jäsentä. Professorin viran haltijat ja hoitajat valitsevat keskuudestaan kolmanneksen jäsenistä, muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta kolmanneksen sekä opiskelijat kolmanneksen. Kiintiöittäin valitaan vastaava määrä varajäseniä. Vaalit pidetään joka toinen vuosi keväisin. Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen dekaanin, joka mm. johtaa, valvoo ja kehittää tiedekunnan toimintaa, toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana sekä ratkaisee ne tiedekunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. arvioida ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä, tehdä esitys tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmasta, tehdä ehdotukset professorin virkojen täyttämiseksi, päättää opiskelijoiden tiedekuntakohtaisista valintaperusteista, hyväksyä opetussuunnitelmat sekä hyväksyä ja arvostella pro gradu - tutkielmat, lisensiaatintutkielmat ja väitöskirjat tarkastajien lausuntojen perusteella. Tiedekuntaneuvosto toimii myös valmistelevana elimenä yliopiston hallituksen ja hallintoviraston ratkaisuvaltaan kuuluvissa asioissa.

7 7 OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Dekaanin ja tiedekuntaneuvoston tehtävät määritellään tarkemmin Lapin yliopiston johtosäännössä. Tiedekuntaneuvostossa käsiteltävät ja dekaanin käsittelemät asiat valmistellaan tiedekunnan kansliassa. Päätökset tiedekunnassa tehdään esittelystä opintosuoritusten arvostelua lukuun ottamatta. Asian voi panna vireille, ts. saattaa dekaanin ja tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi, ottamalla yhteyttä tiedekunnan kansliaan tai dekaaniin. Esitys perusteluineen ja tarvittavine selvityksineen jätetään tiedekunnan kansliaan hyvissä ajoin. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Kokousaineisto postitetaan jäsenille vähintään kolme (3) työpäivää ennen kokousta, mitä ennen asiat tulee ehtiä valmistella. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanien päättämien asioiden toimeenpanosta huolehtii tiedekunnan kanslia. Päätöksistä tiedotetaan asianosaisille. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävillä tiedekunnan kansliassa. 2. HENKILÖKUNTA Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanina toimii professori, PsT, Juha Perttula ja varadekaanina yliassistentti, PhD, Mika Luoma-aho. Kanslia Hallintopäällikkö FM Tarmo Körkkö (puh ) vastaa tiedekunnan yleishallinnosta ja taloudesta sekä toimii tiedekuntaneuvoston esittelijänä. Jatko-opintoihin liittyvät valmistelu- ja esittelytehtävät kuuluvat myös hallintopäällikön tehtäväalaan. Opintopäällikkö YTM Mervi Tikkanen (vv. sijainen YTM Mikko Vehkaperä) (puh ) vastaa opintoasiainhallinnosta sekä toimii tiedekuntaneuvoston esittelijänä opintoihin liittyvissä asioissa ja antaa opintoneuvontaa. Kansainvälisten asiain suunnittelija FM Minna Nousiainen (puh ) vastaa mm. opiskelija- ja opettajavaihdosta, ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista sekä ulkomailla tapahtuvasta harjoittelusta. Amanuenssi YTM Pia Halme (puh ) vastaa mm. henkilö-kohtaisista opintosuunnitelmista (HOPS), tuutoroinnista, harjoittelusta, JOO-opinnoista sekä uuteen tutkintorakenteeseen siirtymisistä. Hallintosihteeri Marketta Alakurtti, tiedekuntaneuvoston sihteeri ja taloushallinto (tiedekunta ja yhteiskuntatutkimuksen laitos), puh Opintoasiainsihteeri Riitta Laitinen, opetusaikataulut, tentit, salivaraukset ja tutkintotodistukset, puh Osastosihteeri Mirja Helppikangas, taloushallinto (sosiaalityön laitos), puh Toimistosihteeri Ritva Lahtinen (sijainen Sirpa Immonen), julkaisujen taitto, www-sivujen ylläpito, ATK-lähituki, haastattelunauhureiden lainaus, puh Verkko-opetusamanuenssi (50 %) Hannu Sääskilahti, vekko-opetuksen tuki ja koulutus, Optiman pääkäyttäjä, digitaalisten sanelimien lainaus, puh

8 OPINTO-OPAS Opintoasioiden palvelut keskittyvät Opintoasioiden tehtävien hoito on kevään 2007 aikana järjestetty Lapin yliopistossa uudelleen. Entistä suurempi osa opintoasioista on keskitetty yhteen paikkaan. Yliopiston opiskelupalveluissa hoidetaan seuraavia aikaisemmin tiedekunnissa ja erillisyksiköissä hoidettuja tehtäviä: - opintosuoritusten ja korvaavuuksien rekisteröinti - opintokokonaisuuksien koostaminen - yleisten tenttien järjestelyt - opintosuoritusotteiden antaminen - opiskelijavalintoihin liittyvät käytännön tehtävät - edellisiin liittyvät neuvontatehtävät. Tehtäviä opiskelupalveluissa hoitavat (suluissa vastuuyksikkö): Sari Mantila puh (YTK/KMT) Rauni Räisänen puh (YTK/MKT) Pirjo Hirvonen puh (TTK) Mia Kyyhkynen puh (OTK) Leena Tähtisaari puh (KTK) Maarit Tenhunen puh (Kike ja Mela toistaiseksi) Opetushenkilökunta, dosentit ja tutkijat löytyvät päivitetystä henkilökuntaluettelosta, joka on nähtävillä internetissä osoitteessa -> Yhteiskuntatieteiden tiedekunta -> Henkilökunta.

9 9 OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ OSA 2 OPINNOT YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUN- NASSA: OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ 1. TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT Yhteiskuntatieteiden tiedekunta toimii yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaisena koulutusyksikkönä. Yliopistojen tutkintorakenne uudistui alkaen. Tuolloin otettiin Suomessakin käyttöön ns. kaksiportainen tutkintorakenne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan on suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ja vasta sen jälkeen ylempi korkeakoulututkinto. Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) on kolmivuotinen ja sitä seuraava ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto) kaksivuotinen. Opiskelijavalinnassa opiskelija saa opinto-oikeuden suoraan myös ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijoita voidaan valita myös suorittamaan pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa (maisteritason erillisvalinta). Uudistuksen yhteydessä on tarkistettu opintojen sisältö ja mitoitus. Samalla opintoviikoista siirrytään opintopistejärjestelmään. Yhden vuoden täysipäiväiset opinnot tuottavat 60 opintopistettä. Näin ollen alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja ylemmän korkeakoulututkinnon 120 opintopistettä. Tutkintojen yleisistä tavoitteista, rakenteista ja laajuuksista on päätetty kaikkia yliopistoja koskevassa tutkintoasetuksessa (794/2004). Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavat pääaineet ovat kansainväliset suhteet, kuntoutus, sosiaalityö, sosiologia ja valtio-oppi. Hallintotieteen ja julkisoikeuden opiskelijat valmistuvat hallintotieteiden kandidaateiksi ja maistereiksi. Opintojen aikana voi suorittaa opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka antavat kelpoisuuden mm. ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajien tehtäviin. Opinnot järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutukseen on erillinen haku keväisin. Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena esitellään opinto-oppaan kohdassa Muut opintokokonaisuudet. Tiedekunnassa voidaan jatkotutkintoina suorittaa yhteiskuntatieteiden ja hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin. Jatkotutkinnon suorittamisoikeutta haetaan tiedekunnan dekaanilta. Jatko-opinnoista julkaistaan oma opinto-opas. 2. OPINTO-OIKEUDET 2.1 Perustutkinto-opiskelijat Kandidaatin ja maisterin tutkinto-oikeus yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa on kaikilla tiedekuntaan peruskoulutukseen varsinaisiksi opiskelijoiksi hyväksytyillä. Maisteritason erillisvalinnassa valitulla on kuitenkin vain maisterin tutkinnon suoritusoikeus. Tutkinnon opiskelija voi suorittaa vain siitä pääaineesta, johon hänet on hyväksytty opiskelemaan. Sivuaineena yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opintoja voivat vapaasti suorittaa kaikki Lapin yliopiston opiskelijat, kuitenkin oppiaineiden resurssien mukaan siten, että tiedekunnan omat

10 OPINTO-OPAS opiskelijat ovat etusijalla muiden tiedekuntien opiskelijoihin nähden. Sosiaalityötä on syksystä 2005 voinut lukea myös sivuaineena. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa on tarjolla myös monia muita sivuainekokonaisuuksia pääaineiden opintojen lisäksi. 2.2 JOO-opiskelijat Muissa suomalaisissa yliopistoissa tutkintoa opiskelevat voivat suorittaa sivuaineopintoja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa kansallisen Joustava opinto-oikeus -sopimuksen kautta. JOO-opinnot maksaa opiskelijan kotiyliopisto ja opinto-oikeuden saaminen edellyttääkin kotiyliopiston puoltoa. Lapin yliopiston JOO-opintoihin on haku kaksi kertaa vuodessa. Hakijoille myönnetään opinto-oikeus Lapin yliopiston määräämien kriteerien mukaan huomioon ottaen esim. ryhmien koot. Hakulomakkeen voi tulostaa ja täyttää JOOPAS-verkkopalvelusta ( verkko-osoitteesta löytyy myös paljon lisätietoa JOO-opinnoista. Lapin ja Oulun yliopistojen välillä on yhteistyösopimus, jonka mukaan opiskelija voi opiskella sivuaineita ilmaiseksi kummassa tahansa yliopistossa edellyttäen, että opetusryhmissä on tilaa. Sivuaineoikeuksia haetaan JOOPAS-palvelun kautta. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa. 2.3 Avoin yliopisto-opetus, PIA-opinnot, kaikille avoimet opinnot Tiedekunnan opintoja voi suorittaa myös avoimen yliopiston kautta (ks. Avoimessa yliopistossa voi opiskella pohjakoulutuksesta riippumatta. Opinnot järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin ja ne vastaavat yliopiston perusopetusta. Avoimessa yliopistossa voi opiskella Lapin yliopiston kaikkien tiedekuntien ja opetusta antavien yksiköiden opintoja. Avoin yliopisto-opiskelu on maksullista. Avoimessa yliopistossa voi opiskella myös nk. PIA-oikeudella (PIA = päiväopetukseen integroitu avoin opetus). Tällöin opiskellaan yhdessä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa pääasiassa päiväsaikaan.lapin yliopistossa tutkinnon suorittanut voi jatkaa opintojaan avoimessa yliopistossa tai PIA-opiskelijana. Lapin yliopistosta valmistuneelle PIA-opinnot ovat maksuttomia kahden vuoden ajan, jos haettu opintokokonaisuus on ollut kesken valmistumishetkellä. Lapin yliopiston luennot ovat avoimia kaikille. Suoritusmerkinnän kurssista voi kuitenkin saada vain henkilö, jolla on tiedekunnassa (tai avoimessa yliopistossa) opintojen suoritusoikeus. 2.4 Opinto-oikeuden saaminen siirron kautta Tiedekunta voi myöntää toisen yliopiston opiskelijalle siirron yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan voimassa olevien valintaperusteiden mukaan. Siirtoa haetaan kevään haussa Lapin yliopiston erillisvalintojen hakulomakkeella. Lisätietoja siirrosta saa joka kevät julkaistavasta valintaoppaasta sekä internetistä osoitteesta -> Yhteiskuntatieteiden tiedekunta -> Opinnot -> Opiskelijavalinta. 2.5 Pääaineen vaihtaminen Pääaineen vaihtoa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sisällä voi hakea kevään haussa Lapin yliopiston erillisvalintojen hakulomakkeella. Hakemukseen on liitettävä opintosuoritusote

11 11 OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ sekä perustelut pääaineen vaihdolle. Pääaineen vaihto edellyttää luopumista aikaisemmasta opinto-oikeudesta. Lisätietoja saa opintopäälliköltä. 2.6 Ryhmäopetukseen ilmoittautuminen Opetusryhmään, jonka koko on rajoitettu, otetaan opiskelijat ilmoittautumisjärjestyksessä mikäli muita kriteereitä ei ole annettu. Pääaineen/koulutusohjelman omat opiskelijat ovat kuitenkin etusijalla muiden koulutusalojen/tiedekuntien/yliopistojen opiskelijoihin nähden. Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu WebOodin kautta. Myös kursseille, joilla ei ole rajoitettua opiskelijamäärää (esim. luennot) tulee ilmoittautua WebOodin kautta. 3. OPINTOJEN RAKENNE 3.1 Tutkinnon pää- ja sivuaineet Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan pääaineita ovat hallintotiede, julkisoikeus, kansainväliset suhteet, kuntoutus, sosiaalityö, sosiologia, soveltava psykologia (kandidaatin tutkinto) ja valtio-oppi. Tiedekunnassa annetaan sivuaineopetusta psykologiassa, sosiaaligerontologiassa, sosiaalipolitiikassa ja ympäristöopinnoissa. Pääaineen osuus yhteiskunta- ja hallintotieteiden kandidaatin tutkinnossa on vähintään 70 opintopistettä ja maisterin tutkinnossa 120 opintopistettä. Sivuaineopintojen määrä vaihtelee pääaineittain. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan lisäksi sivuaineita voi suorittaa myös muissa Lapin yliopiston tiedekunnissa ja yksiköissä (ks. tiedekuntien ja yksiköiden omat opinto-oppaat) tai muissa korkeakouluissa (ks. esim. JOO-opinnot ja kansainvälinen opiskelu) sekä avoimessa ja kesäyliopistossa. 3.2 Kieliopinnot Suomen ja ruotsin kielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen taito, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta, korkeakoulututkinnon suorittaneelta virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa ja joka opiskelun, oman alan seuraamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Vieraiden kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen yhden tai kahden vieraan kielen luetun tekstin ymmärtämistaito ja yhden vieraan kielen suullinen taito, joka opiskelun, oman alan seuraamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Tekstin ymmärtämisen kurssien alussa järjestetään vapaaehtoisia alkukokeita. Jos kokeiden tai opiskelijan saaman muun koulutuksen perusteella on voitu todeta, että opiskelijalla on vaadittu toisen kotimaisen kielen ja yhden tai kahden vieraan kielen taito, voidaan hänet vapauttaa joko osittain tai kokonaan mainittujen kielten opinnoista. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saanut opiskelija voi yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin suostumuksella poiketa edellä mainituista kielitaitovaatimuksista. Tutkintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja 16 opintopistettä.

12 OPINTO-OPAS Metodiopinnot Kaikkiin yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin kuuluu tieteellisiä metodiopintoja, jotka koostuvat pääasiassa tietotekniikan perusteiden, tilastotieteen, tutkimusmenetelmien ja tieteenfilosofian opinnoista. Metodiopintojen tarkoitus on antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteelliseen työskentelyyn. 3.4 Muualla suoritettavat opinnot JOO-opinnot Lapin yliopiston opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa myös muissa suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavia opintoja kansallisen joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksen kautta. Toinen yliopisto voi myöntää Lapin yliopiston opiskelijalle oikeuden haettuihin opintoihin, jos Lapin yliopisto sitä puoltaa. Puoltoa ei myönnetä, jos haettavia opintoja voi opiskella Lapin yliopistossa. Puoltoja ei myöskään anneta ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Lisäksi hakijalla täytyy olla omassa pääaineessaan suoritettuna vähintään perusopinnot (25 op/15 ov). Puoltaessaan opinto-oikeutta Lapin yliopisto sitoutuu maksamaan opinnoista sopimuksen mukaisen korvauksen. Lapin ja Oulun yliopistojen välillä on yhteistyösopimus, jonka mukaan opiskelija voi opiskella sivuaineita ilmaiseksi kummassa tahansa yliopistossa edellyttäen, että opetusryhmissä on tilaa. Haku JOO-opintoihin tapahtuu JOOPAS-portaalin ( kautta. Hakuaika muiden yliopistojen opintoihin on kaksi kertaa vuodessa huhtikuussa ja lokakuussa. Lisätietoja JOOopinnoista saa opintopäälliköltä sekä JOOPAS-portaalista. Suomen virtuaaliyliopisto Opintoja voi suorittaa myös verkkokursseina Suomen virtuaaliyliopiston kautta. Lisätietoja kursseista ja opinto-oikeuksista löytyy internetistä osoitteesta Mahdollisista korvaavuuksista tulee neuvotella korvattavien opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa ennen kurssin aloittamista. Kansainvälinen opiskelu Opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoihinsa ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa suoritettuja opintoja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnalla on laaja yhteistyöyliopistojen verkosto ja 3-9 kuukauden opintoja ulkomailla suositellaan kaikille opiskelijoille. Vaihto-opiskelusta, hakuajoista, yhteistyöyliopistoista ja käytännön järjestelyistä saa lisätietoja tiedekunnan ilmoitustauluilta ja kansainvälisten asiain suunnittelijalta sekä internetistä -> Kansainväliset asiat. Harjoittelu Tutkintoihin voi sisällyttää myös työharjoittelun. Katso harjoittelun vaatimuksista enemmän kohdasta Vapaaehtoinen harjoittelu. 3.5 Opetuksen jakautuminen periodeihin Lapin yliopistossa siirryttiin syksystä 2005 alkaen neljän periodin systeemiin. Opetus jakautuu perinteisen syksy/kevät -jaottelun sijasta neljään periodiin (2 syksyllä ja 2 keväällä) ja

13 13 OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ kesälukukauteen. Kevään periodien välissä on hiihtoloma. Yhden kurssin opetus järjestetään pääsääntöisesti yhden periodin aikana. Lukuvuonna periodit sijoittuvat seuraavasti: 1. periodi: (8 vk) 2. periodi: (7 vk) 3. periodi: (8 vk) 4. periodi: (10 vk) 5. periodi: ns. kesäkoulut, joita ei rajoiteta aikatauluilla. 3.6 Opetussuunnitelmasta poikkeaminen Opiskelija voi anoa dekaanilta lupaa poiketa hyväksytystä opetussuunnitelmasta. Anomuksesta on ilmettävä opiskelijan siihen asti suorittamat opinnot, mitä opintokokonaisuuksia ja/tai opintojaksoja opiskelija aikoo korvata ja mitä hänen korvaaviksi ehdottamansa opintokokonaisuudet ja/tai opintojaksot ovat sekä perustelut poikkeamiselle. Anomus toimitetaan opintopäällikölle, eikä sen jättämiselle ole määrätty erityistä määräaikaa. 3.7 Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen tutkintoon Tutkintoihin voidaan lukea hyväksi muualla kuin Lapin yliopistossa suoritettuja opintoja edellyttäen, että koulutuksen tavoitteet saavutetaan. Hyväksilukeminen tapahtuu kahdella tavalla: 1. tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla, 2. opintoihin sisällytetään muualla suoritettuja opintoja, esim. sivuaineita tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja. Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen korvaavuuksia arvioitaessa kriteereinä ovat opintosuoritusten laajuus, sisältö ja vaatimustaso. Opintokokonaisuuksia ja -jaksoja voidaan korvata joko kokonaan tai osittain. Opintojen korvaavuudesta päättää kyseessä olevan opintokokonaisuuden vastuuhenkilö. Sisällytettävät opintokokonaisuudet siirtää opintosuoritusrekisteriin tiedekunnan opintopäällikkö, ulkomailla suoritettujen opintojen osalta kv. asiain suunnittelija. Korvaavuuspäätösten oikaisumenettelystä on säädetty tarkemmin Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä (liite). 3.8 Opintosuoritusten käyttäminen kahteen samantasoiseen tutkintoon Yhteiskunta- ja hallintotieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoon ei voi sisällyttää sellaisenaan toiseen yliopistotutkintoon jo sisältyviä opintosuorituksia. Toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon sisältyviä opintoja voidaan yhteiskunta- ja hallintotieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoon kuitenkin käyttää edellyttäen, että opintoja laajennetaan vähintään 35 opintopisteellä. Kieliopinnoista ja metodiopinnoista voidaan toiseen samantasoiseen tai alempaan tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat samat molemmissa tutkinnoissa. 3.9 Opintosuoritusten vanheneminen Perustutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, metodiopinnot ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät vanhene perustutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen

14 OPINTO-OPAS laajuisina hyväksi tutkintoon. Opiskelija voi laskea saman opintojakson hyväkseen vain kerran opintojen kokonaislaajuuteen. Mikäli koulutusalan opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, tulee opiskelijan ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden ja/tai opintojakson loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta ja/tai opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. 4. OPINTOJEN ARVIOINTI 4.1 Opintosuoritusten hyväksyminen ja arviointi Opintosuoritukset arvioidaan hyväksytyiksi, hylätyiksi korjattavaksi tai hylätyiksi. Hyväksytystä opintosuorituksesta voidaan antaa mainesana välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä tai erinomainen tai käyttää vastaavaa numeroasteikkoa 1 5. Numeerisesti arvosteluna alin hyväksytty arvosana on 1, puolikkaita ei arvostelussa käytetä. Opintojaksojen ja niiden osien arvioinnissa on suositeltavaa käyttää numeerista arviointia. Myös opintokokonaisuudet arvostellaan samalla asteikolla. Pyöristäminen lähimpään kokonaislukuun tapahtuu normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti, esim. opintokokonaisuuden arvosanojen keskiarvo 2,5 -> hyvä (3). Suoritettua arvosanaa voi korottaa, jolloin suorituksista parempi jää voimaan. Tulokset opintosuorituksen arvioinnista tiedotetaan WebOodissa viimeistään kolmen viikon kuluttua kokeesta. Kesällä suoritettavien opintojen tulokset on ilmoitettava viimeistään kolmen viikon kuluttua elokuussa pidetystä kuulustelusta. Joulukuun yleisen tentin tulokset voidaan antaa viimeistään viiden viikon kuluttua tentistä. Milloin tuloksia ei voida julkistaa mainitussa määräajassa, on tästä sekä julkistamisajankohdasta ilmoitettava vastaavalla tavalla ennen määräajan päättymistä. Opiskelijalla on tulosten julkistamisen jälkeen kuuden kuukauden ajan oikeus saada suorituksensa siihen liittyvine arvosteluineen nähtäväkseen. Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Arvostelun oikaisumenettelystä on säädetty tarkemmin Lapin yliopiston opinto-suorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä. Johtosääntö on tämän opinto-oppaan liitteenä. 4.2 Kirjalliset kuulustelut Kirjallisina kuulusteluina tiedekunta järjestää: a) opintojaksojen tai niiden osien loppukuulusteluja, jotka suoritetaan vastaavan opettajan määräyksen mukaan luentosarjan tai kurssin päätyttyä b) yleisiä kirjallisia kuulusteluja, jotka järjestetään tiedekuntaneuvoston vahvistamina kuulusteluajankohtina yliopiston tiloissa ja joihin ilmoittaudutaan vähintään kymmentä (10) päivää ennen kuulustelua WebOodin kautta tai tentti-ilmoittautumiskuorta käyttäen. HUOM. Tentteihin saa osallistua vain yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija. Lukukausi alkaa 1.8., joten elokuun tenttiin osallistuvan täytyy ilmoittautua läsnäolevaksi seuraavaksi lukukaudeksi ennen tenttipäivää.

15 15 OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Kuulustelusta ei saa poistua, ennen kuin puoli tuntia on kulunut sen alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuvalle opiskelijalle valvojan tulee antaa mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli hän saapuu puolen tunnin kuluessa kuulustelun alkamisesta. Tämän jälkeen opiskelijalla on oikeus osallistua kuulusteluun, mikäli kukaan ei ole poistunut tilaisuudesta. Kuulustelusta poistuessaan opiskelijan on voitava todistaa henkilöllisyytensä tentinvalvojan sitä pyytäessä. Kuulusteluista säädetään tarkemmin Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä (liite). Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yleiset kirjalliset kuulustelut Syyslukukaudella 2007 pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti 4.9. pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti Kevätlukukaudella 2008 pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti 8.1. pe 8.2. klo ilmoittautuminen viimeistään ti pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti ke klo ilmoittautuminen viimeistään ma pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti 8.4. pe klo ilmoittautuminen viimeistään ti 6.5. Kuulustelut pidetään Fellman-salissa ja luentosalissa 3, Yliopistonkatu Kirjallisten töiden toimittaminen opettajille Erilaiset kirjalliset työt (esseet, harjoitustyöt. tutkielmien käsikirjoitukset) on toimitettava opettajille paperiversiona heidän postilaatikoihinsa. Ainoastaan erillissopimuksella työn voi lähettää sähköpostitse. 4.4 Opintosuoritusotteet Opiskelijan tulee tarkistaa opintorekisteriin kirjautuneet suoritukset määräajoin ja ilmoittaa virheistä ja puutteista tiedekunnan kansliaan. Epävirallisen todistuksen suoritetuista opinnoista (opintorekisteriote) opiskelija voi tilata omaan sähköpostiinsa WebOodi-palvelimen kautta. Virallisen opintorekisteriotteen saa tiedekunnan kansliasta pyydettäessä. Oikeaksi varmennettua opintorekisteriotetta voi käyttää selvityksenä opinnoista esim. harjoittelupaikkaa, ulkomaan opiskelupaikkaa ja kesätyöpaikkoja haettaessa. Virallisen opintorekisteriotteen voi saada myös englanninkielisenä.

16 OPINTO-OPAS TUTKIELMA JA TUTKINTOTODISTUKSEN ANOMINEN 5.1 Tutkielma ja kypsyysnäyte Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinto ja hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto. Tutkielman tekijän on hyvä olla tietoinen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja siihen liittyvistä loukkauksista. Lisätietoja tutkimuseettisen neuvottelukunnan kotisivuilta Kandidaatin tutkielma Alempaan korkeakoulututkintoon tehdään kandidaatintutkielma ja kirjoitetaan kypsyysnäyte. Tutkielma käsitellään seminaarissa oppiaineen antamien ohjeiden mukaisesti. Seminaarien vetäjät, joille töitä luovutetaan kaksi kappaletta, toimittavat hyväksytyt työt tiedekunnan kansliaan arkistoitavaksi. Mikäli opiskelija uuteen tutkintojärjestelmään siirryttäessä on suorittanut pääaineen aineopinnot (sisältäen kandidaatintutkielman), vastaavat opinnot uuden järjestelmän mukaisia pääaineen aineopintoja tutkielmineen. Kypsyysnäyte Kandidaatintutkielman kypsyysnäyte suoritetaan tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan tenttikuorella normaaleja ilmoittautumiskäytäntöjä noudattaen ellei muusta ole erikseen sovittu. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen kun työ on hyväksytty. Kypsyysnäytteessä kirjoitetaan aine. Näytettä varten tutkielman tarkastaja antaa kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista kirjoittajan tulee valita yksi. Kypsyysnäytteen pituus on 2-3 sivua ja aikaa sen kirjoittamiseen on 4 tuntia. Kypsyysnäytteen avulla tarkistetaan opiskelijan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin ja arvioidaan hänen kirjallista esitystapaansa. Kypsyysnäytteen tarkastavat tutkielman sisällön tarkastaja ja äidinkielen tarkastaja. Mikäli kypsyysnäyte kirjoitetaan muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kypsyysnäyte tarkastetaan ainoastaan sisällön kannalta. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa myös muulla kuin tutkielman kielellä. Pro gradu tutkielma Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on laadittavan pääaineen professorin hyväksymästä aineesta pro gradu tutkielma ja kirjoitettava kypsyysnäyte. Pro gradu -tutkielma on omakohtaiseen perehtymiseen perustuva, itsenäisesti laadittu opintosuoritus. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen ilmaisuun. Tutkielma voi olla kahden tai useamman opiskelijan yhteinen työ sillä edellytyksellä, että kunkin opiskelijan tekemä itsenäinen osa tutkielmasta on arvosteltavissa. Tiedekunta voi myöntää oikeuden kirjoittaa tutkielman muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Pro gradu -tutkielma voi olla yhtenäinen tutkielma (monografia-tutkielma) tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkelitutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutki-

17 17 OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ mus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Pro gradu -tutkielmasta tulee laatia erillinen tiivistelmä. Tiivistelmä laaditaan lomakkeelle, joita on saatavissa tiedekunnan kansliasta tai internetistä osoitteesta -> Yhteiskuntatieteiden tiedekunta -> Opinnot -> Lomakepohjia ja ohjeita. Tiivistelmässä esitellään tutkimuksen tarkoitus, menetelmät, tulokset ja päätelmät. Jos tutkielma on osa laajempaa projektia, tulee projekti mainita tiivistelmässä. Tarkempia ohjeita tiivistelmän laatimisesta saa internetistä ja tiedekunnasta. Tiivistelmä liitetään tutkielman kaikkiin kappaleisiin nimikelehden jälkeen. Tutkielman nimikelehdelle on merkittävä tekijätiedot ylhäälle oikealle allekkain seuraavasti: Tekijän nimi TYÖN NIMI Pro gradu tutkielma Oppiaine tai koulutusohjelma Syksy 2007 Tutkielman tiivistelmä tulee viedä myös Lapin yliopiston GRADU-tietokantaan. Ohjeet ja sovellus tietojen tallentamiseksi löytyvät yliopiston kirjaston internet-sivuilta. Tallentamista varten opiskelijalla on oltava voimassa oleva mikroverkon käyttäjätunnus. Tallentaminen kannattaakin tehdä heti tutkielman painoon saattamisen jälkeen. Tiivistelmä tulee näkyviin tietokantaan sen jälkeen, kun tutkielma on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa. Pro gradu -tutkielman monistus ja kansitus yhdenmukaisiin kansiin tapahtuu yliopistopainossa. Mikäli monistus tapahtuu muualla on tutkielma vietävä kuitenkin kansitettavaksi yliopistopainoon. Pro gradu -tutkielma luovutetaan kolmena kansitettuna kappaleena yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opintopäällikölle tai kansliaan. Tutkielma suositellaan jätettäväksi kolme viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa opiskelija haluaa työnsä arvosteltavan. Mahdollinen salassapitoanomus on jätettävä tutkielman jättämisen yhteydessä. Kokousajat löytyvät tiedekunnan kotisivuilta kohdasta -> Yhteiskuntatieteiden tiedekunta -> Tiedekunnan hallinto -> Tiedekuntaneuvosto. Pro gradu -tutkielman voi halutessaan tallentaa kokotekstinä myös Lapin yliopiston GRADUtietokantaan. Kokotekstisessä muodossa tallennetun tutkielman tietoihin tulee näkyviin myös tutkielmasta annettu arvolause. Ohjeet ja sovellus tietojen tallentamiseksi löytyvät kirjaston internet-sivuilta. Tallentamista varten opiskelijalla on oltava voimassa oleva mikroverkon käyttäjätunnus. Tallentaminen kannattaakin tehdä heti tutkielman painoon saattamisen jälkeen. Tutkielma tulee näkyviin tietokantaan sen jälkeen, kun tutkielma on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa. Pro gradu -tutkielma säilytetään yhtenä kappaleena Lapin yliopiston kirjastossa ja tiedekunnan arkistossa. Tarkastajien antamat lausunnot tutkielmasta säilytetään tiedekunnan kansliassa. Tutkielman tiedot ja tiivistelmä (sekä halutessa myös kokoteksti) tallennetaan myös Lapin yliopiston GRADU-tietokantaan.

18 OPINTO-OPAS Kypsyysnäyte Pro gradu tutkielman kypsyysnäyte suoritetaan tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan tenttikuorella normaaleja ilmoittautumisaikoja noudattaen ellei muusta ole erikseen sovittu. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty. Ohjaaja voi antaa luvan osallistua kokeeseen aikaisemminkin, jos hän katsoo työn olevan viimeistelyjä vaille valmis ja jos opiskelija on ilmoittanut jättävänsä työn arvosteltavaksi lähinnä pidettävään tai sitä seuraavaan tiedekuntaneuvoston kokoukseen. Kypsyysnäytteessä kirjoitetaan aine. Näytettä varten tutkielman tarkastaja antaa kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista kirjoittajan tulee valita yksi. Kypsyysnäytteen pituus on 3-5 sivua ja aikaa sen kirjoittamiseen on 4 tuntia. Kypsyysnäytteen avulla tarkistetaan opiskelijan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin ja arvioidaan hänen kirjallista esitystapaansa. Kypsyysnäytteen tarkastavat tutkielman sisällön tarkastaja ja äidinkielen tarkastaja. Maisterin tutkinnon kypsyysnäytteessä ei suomen tai ruotsin kielen taitoa enää tarkisteta, jos kypsyysnäyte on kirjoitettu jo kandidaatin tutkintoon. Samoin, jos kypsyysnäyte kirjoitetaan muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kypsyysnäyte tarkastetaan ainoastaan sisällön kannalta. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa myös muulla kuin tutkielman kielellä. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Kypsyysnäytteen on oltava hyväksyttävästi suoritettu ennen kuin tutkielma voidaan arvostella. 5.2 Tutkielman arvostelu Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma arvostellaan kuten normaalit opintojaksot eli asteikolla 1 5. Todistukseen arvosana merkitään arvostelulauseena: 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen. Arvostelun tekee seminaarin vastuuopettaja. Pro gradu tutkielma Pro gradu -tutkielmasta, lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta annetaan arvostelulauseet: approbatur lubenter approbatur non sine laude approbatur cum laude approbatur magna cum laude approbatur eximia cum laude approbatur laudatur Tiedekuntaneuvosto määrää tutkielmalle vähintään kaksi tarkastajaa. Tutkielman tarkastajat antavat tutkielmasta lausuntonsa ja tekevät arvosanaehdotuksensa. Tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle viimeistään kolme päivää ennen tiedekuntaneuvoston kokousta, ellei opiskelijan kanssa ole muusta sovittu. Opiskelijalla on oikeus pyytää tutkielmansa arvostelun siirtämistä tiedekuntaneuvoston seuraavaan kokoukseen ja esittää tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa käsittelyä varten oma vastineensa tai vetää tutkielma tarkastuksesta pois korjausten tekemistä varten. Tutkielman hyväksymisestä ja hylkäämisestä sekä annettavasta arvolauseesta päättää tiedekuntaneuvosto.

19 19 OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ Arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta alkaen, jolloin opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvosteluperusteiden soveltaminen yksityiskohtaisesti tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisupyynnöt toimitetaan tiedekunnan opintopäällikölle. Sivuaineessa laaditun tutkielman tarkastaa tiedekuntaneuvoston määräämä ao. oppiaineen professori. Tutkielman hyväksyy tiedekuntaneuvosto tarkastajan kirjallisen lausunnon perusteella, eikä siitä anneta erillistä arvolausetta. Tutkielma jätetään kansitettuna tiedekunnan kansliaan kahtena kappaleena. 5.3 Tutkintotodistuksen anominen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija anoo todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus laaditaan tiedekunnan lomakkeelle, joka on saatavissa internetistä osoitteesta -> Yhteiskuntatieteiden tiedekunta -> Opinnot -> Lomakepohjia ja ohjeita, tai tiedekunnan kansliasta. Täytetty lomake palautetaan opintopäällikölle tai kansliaan. Opiskelijan on oltava yliopistossa kirjoilla tutkintotodistusta anoessaan. Todistusanomusta jätettäessä on opintorekisterissä oltava merkinnät kaikista tutkintoon vaadittavista opintosuorituksista. Tutkintotodistuksesta käyvät ilmi pääaineen kokonaisopintopistemäärä ja arvosana sekä vähintään 15 opintopisteen laajuisten sivuaineiden opintopistemäärät ja arvosanat. Kieliopintojen laajuudet merkitään myös todistukseen. Alle 15 opintopisteen sivuaineet ja muut pakolliset opinnot merkitään todistukseen kohtaan "muut opinnot". Tutkintotodistukseen merkitään myös tutkielmasta annettu arvolause. Tutkintotodistuksen mukana on opintorekisteriote, jossa on yksityiskohtainen selvitys tutkintoa varten suoritetuista opinnoista. Tutkintotodistuksen liitteenä annetaan myös englanninkielinen rekisteriote ja Diploma Supplement, jossa kerrotaan suomalaisesta tutkintorakenteesta, tutkinnon laajuudesta ja sisällöstä. Ulkomailla vaihto-opiskelijana olleille todistukseen merkitään yliopiston nimi sekä aika, jolloin opiskelija on ollut ulkomailla. 6. SIIRTYMÄ- JA VOIMAANTULOSÄÄDÖKSET Tämä opetussuunnitelma ja nämä määräykset tulevat voimaan Mikäli rakenteellisten muutosten vuoksi jo suoritetut jaksot tai osat eivät vastaa uusia vaatimuksia, tulee opiskelijan erikseen sopia suorituksista asianomaisen jakson vastuuhenkilön kanssa tulivat voimaan uudet kaksiportaiset tutkintorakenteet. Kandidaatin tutkinto tulee pakolliseksi vaiheeksi ennen maisterin tutkintoa. Samalla opintoviikko-käsite korvataan opintopisteillä. Yhden vuoden opinnot vastaavat 60 opintopistettä. Tällöin kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon laajuudeksi tulee 180 op ja sen jälkeisen kaksivuotisen maisterin tutkinnon laajuudeksi 120 op. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat erillisiä tutkintoja eikä niihin voi käyttää samoja opintoja. Ennen aloittaneella opiskelijalla on mahdollisuus siirtää jo suoritetut opintojaksot uuteen rakenteeseen tai jatkaa opiskelua vanhojen rakenteiden mukaan siirtymäajan ( asti) puitteissa. Siirryttäessä uuteen rakenteeseen jo suoritetut opintoviikkomääräiset opintojaksot muunnetaan opintopisteisiksi kertomalla opintoviikkomäärä perus- ja aineopintojen osalta pääsääntöisesti kertoimella 1,7 ja syventävien opintojen osalta pääsääntöisesti

20 OPINTO-OPAS kertoimella 3. Uudessa tutkintorakenteessa pro gradu tutkielman laajuus on kuitenkin enintään 40 opintopistettä. Muunnetun opintosuorituksen opintopistemäärä ei välttämättä aina ole sama kuin vastaavan opintojakson, joka on suoritettu jälkeen. Tästä huolimatta kyseinen opintosuoritus korvaa sellaisenaan sisällöltään vastaavan opintosuorituksen. Tähän oppaaseen on nykyisin järjestettävät kurssit merkitty näkyviin sekä opintopisteinä että opintoviikkoina. Siirtymäajan aikana opintojaksot (kurssit) tallentuvat opintorekisteriin molemmissa yksiköissä, jolloin tutkinnon voi ottaa ulos joko uusien rakenteiden mukaan opintopisteinä tai vanhojen rakenteiden mukaan opintoviikkoina. Jos opiskelija päättää siirtyä uuden tutkintoasetuksen mukaisiin opintoihin, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti tiedekuntaan erikseen ilmoitettavalla tavalla. Ilmoitus on sitova eikä sitä voi enää perua. Siirtynyttä opiskelijaa koskevat tässä oppaassa esitetyt tutkintojen rakennetta ja opintoja koskevat määräykset. Siirtyneen opiskelijan on siis esim. suoritettava kandidaatin tutkinto, vaikka opinnot olisivat edenneet jo maisterivaiheeseen. Siirtyä voi milloin tahansa siirtymäajan aikana ( ). Yliopistossa siirryttiin myös uuteen arvosteluasteikkoon. Kolmiportainen asteikko korvataan kansainvälisesti vertailtavalla viisiportaisella asteikolla. Arvosteluasteikon vaihtumisessa ei ole siirtymäaikaa, vaan kaikkien opiskelijoiden kaikkien suoritusten arvostelut muutetaan uudelle asteikolle yhtä aikaa. Muuntaminen tapahtuu alla olevan mukaisesti. 1,00 1,24 = 1 (välttävä) 1,25 1,74 = 2 (tyydyttävä) 1,75 2,24 = 3 (hyvä) 2,25 2,74 = 4 (kiitettävä) 2,75 3,00 = 5 (erinomainen) Myös opintokokonaisuudet arvostellaan alkaen viisiportaisella asteikolla. Ennen loppuun saatetut opintokokonaisuudet arvostellaan kuitenkin asteikolla tyydyttävä (2) hyvä (3) erinomainen (5) alkuperäisten arvosanojen ja arvosanarajojen mukaisesti (ks. lukuvuoden opinto-opas). Sama koskee kesän 2005 kesätenteissä loppuun saatettuja opintokokonaisuuksia. Tiedekunta voi antaa tarkempia siirtymäsäännöksiä myöhemmin.

21 21 HALLINTOTIEDE OSA 3 HALLINTOTIEDE Hallintotiede on yhteiskuntatieteisiin lukeutuva tieteenala, jonka kiinnostuksen kohteena ovat kansalliset ja kansainväliset hallintojärjestelmät sekä toisaalta hallinto julkisissa, yleishyödyllisissä ja yksityisissä organisaatioissa. Hallintotiede valmistaa opiskelijoita nopeasti muuttuvan ja kansainvälistyvän julkisen ja yksityisen sektorin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen palvelukseen. Hallintotieteessä opiskellaan ja tutkitaan erityisesti julkisen sektorin ja yritysten sisäistä toimintaa, mutta myös julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistoimintaa. Oppiaineessa tarkastellaan myös julkisen hallinnon yhteiskunnalliseen rooliin liittyviä kysymyksiä. Tällaisia ovat muun muassa julkisen sektorin suhde poliittiseen järjestelmään, yksityiseen sektoriin ja kansalaisiin. Oppiaineessa perehdytäänkin muun muassa organisaatioiden toimintaan, siihen miten organisaatioita johdetaan ja kuinka päätöksenteko tapahtuu, miten toiminta organisoidaan erilaisissa tilanteissa tai miten henkilöstö- ja taloushallinto järjestetään. Kysymys on muun muassa siitä, miten työelämässä tehtävässä yhteistyössä saadaan asioita aikaan, olipa tarkastelussa aluepolitiikan ja teknologiapolitiikan toteuttaminen, tai kunnan tai muun palveluita tarjoavan organisaation toiminta. Hallintotiede on sisällöllisesti laaja-alaista ja monipuolista tarjoten runsaasti valinnanmahdollisuuksia kansallisissa ja kansainvälisissä työtehtävissä. Opiskelija oppii tuntemaan esimerkiksi: - miten työyhteisöjä voidaan johtaa ja kehittää esimerkiksi projekti- ja tiimityön avulla, jotta ne kykenisivät saavuttamaan tavoitteensa; - mitä nykypäivän organisaatioiden rakenteelta, henkilöstöltä, johtamiselta, suunnittelu- ja tietojärjestelmiltä edellytetään, jotta ne kykenisivät toimimaan tehokkaasti; - miten organisaatiossa psytytään kehittämään, soveltamaan ja hallitsemaan tietämystä. Lapin yliopiston hallintotieteissä erityisenä painopisteenä on tietämyksen hallinta ja luominen, josta on tieto- ja informaatioteknologian kehittyessä sekä tietointensiivisten alojen merkityksen kasvaessa tullut yhä merkittävämpi tutkimuskohde. Tietämyksen hallinta kytkeytyy sellaisiin näkökulmiin kuin strateginen johtaminen, verkostojohtaminen, kilpailukyky, kompetenssit, henkilöstöhallinto, tiedonkäsittely, organisaation oppiminen ja organisaatiokulttuuri. Opiskelijalla on myös mahdollisuus niin halutessaan erikoistua opintojensa kuluessa johtamisen ja henkilöstöjohtamisen, julkisen politiikan toteuttamisen, kuten aluepolitiikan tai innovaatiopolitiikan toteuttamisen sekä palveluiden ja aluekehityksen kysymyksiin. Hallintotieteen opinnoissa ammatillisina valmiuksina korostuvat nimenomaan suunnittelu, päätöksenteko, johtaminen, arviointi, työyhteisön kehittäminen sekä henkilöstö- ja taloushallinto. Hallintotieteen opiskelija voi terävöittää osaamistaan ja erikoistumistaan vapaasti valittavilla sivuaineopinnoilla. Tiedon ja asiantuntemuksen johtamisessa tietotekniikka, psykologia, kasvatustiede, aikuiskasvatus tai johtamisen koulutusohjelma ovat hyviä vaihtoehtoja. Talouteen ja hallintoon erikoistuvan kannattaa puolestaan valita sivuaineeksi esimerkiksi laskentatoimi, markkinointi, kansantaloustiede tai julkisoikeus. Opiskelu ulkomailla on myös luonteva osa suomalaista yliopistotutkintoa. Opiskelija voi sisällyttää kandidaatin tai maisterin tutkintoonsa ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoja. Opiskelijavaihdon suositeltu kesto on 3 9 kuukautta.

22 OPINTO-OPAS Opintojen aikana voi suorittaa opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka antavat kelpoisuuden mm. ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten opettajien tehtäviin. Opinnot järjestää kasvatustieteiden tiedekunta ja opettajankoulutukseen on erillinen haku keväisin. HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTORAKENNE (180 op) Pääaineena hallintotiede Hallintotiedettä pääaineenaan opiskelevien kandidaatin tutkintorakenne muodostuu orientoivista opinnoista, kieliopinnoista (16 op), metodiopinnoista (28 op), pääaineen opinnoista (70 op) ja sivuaineiden opinnoista (66 op). ORIENTOIVAT OPINNOT Perehdyttää opiskelija korkeakoululaitokseen, opintoympäristöön ja opintojen suunnitteluun. Korkeakoululaitos ja Lapin yliopisto Koulutusalan/oppiaineiden esittely Opintojen suunnittelu ja opiskelutekniikka Opiskelijan asema, oikeudet ja velvollisuudet sekä opiskelijajärjestöt Fyysinen ja sosiaalinen opintoympäristö Kirjasto ja informaatiopalvelut Laajuus Opinnoista ei kerry opintopisteitä, mutta orientointiin odotetaan kaikkien osallistuvan. Opetus ja työmuodot Yliopiston avajaiset Yliopiston järjestämät luennot kaikille opintonsa aloittaville Tiedekuntaan ja omaan alaan orientointi Opiskelijatuutoreiden pienryhmäohjaus Opettajatuutoreiden ohjaus ja HOPS:n laadinta Opintopäällikkö Ajoitus 1. opintovuoden syksy KAKA0003 Akateemiset opiskelutaidot (3 op) Vapaaehtoinen verkkokurssi. SYLE0100 KIELIOPINNOT (16 op) Katso opinto-oppaan kohdasta yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kieliopinnot.

23 23 HALLINTOTIEDE METODIOPINNOT (28 op) TPER0000 Tietotekniikan perusteet 4 op SMEN0302 Tilastolliset tietojenkäsittelymenetelmät 3 op SMEN0303 Kuvaileva tilastotiede 5 op YMEN1801 Johdatus yhteiskuntatieteiden metodologiaan 2 op YFIL1107 Tieteen filosofia 3 op YMEN1101 Johdantokurssi empiirisen tutkimuksen traditioihin 2 op YMEN1102 Kvantitatiivisen tutkimuksen kurssi 4 op YMEN1103 Kvalitatiivisen tutkimuksen peruskurssi 3 op YMEN1804 Tieteellisen tiedonhankinnan kurssi 2 op Katso opinto-oppaan kohdasta metodiopinnot. TJHA0000 HALLINTOTIETEEN OPINNOT (70 op) TJHA1100 HALLINTOTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) TJHA1101 Hallintotieteen perusteet 5 op TJHA1108 Projektin ja tiedon johtaminen 6 op TJHA1109 Suomalainen yhteiskunta 3 op TJHA1111 Hallinto-osaaminen työelämässä 6 op TJHA1103 Organisaatioiden johtaminen 5 op TJHA1200 HALLINTOTIETEEN AINEOPINNOT (35 op + 10 op) TJHA1211 Muutosteoriat, arviointi ja kehittäminen 4 op TJHA1203 Strateginen johtaminen julkishallinnossa 8 op TJHA1212 Talouden johtaminen 8 op TJHA1213 Kumppanuus- ja palvelurakenteet 6 op TJHA1210 Henkilöstövoimavarojen ja työyhteisöjen johtaminen 6 op TJHA1214 Globalisaatio ja kansainvälinen hallinto 3 op TJHA1215 Hallintotieteen kandidaatintutkielma ja seminaari (vain pääaineopiskelijoille)10 op SIVUAINEOPINNOT (66 op) Sivuaineita on suoritettava vähintään yksi perusopintojen kokonaisuus (25 op). Eri oppiaineisiin tutustuu parhaiten suorittamalla ko. aineen peruskurssin. Opintoihin voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun 5 tai 10 op (katso opinto-oppaan kohdasta TSIV0015 Vapaaehtoinen harjoittelu).