Toimeentulotuen jonotilanne marraskuussa 2000 tiedonantajapalaute 1/2001

Transkriptio

1 Stakes/StakesTieto Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, Helsinki Puh. (09) Mika Gissler Puh. (09) Vesa Saarela Fax. (09) Toimeentulotuen jonotilanne marraskuussa 2000 tiedonantajapalaute 1/2001 Stakesin keräämien tietojen mukaan 75 % kunnista saavutti sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukaisen korkeintaan yhden viikon uusien toimeentulotukiasiakkaiden jonotusajan marraskuussa Maaseutumaisilla kunnilla vastaava osuus oli 89 %, mutta taajaan asutuissa kunnissa (56 %) ja kaupunkimaisissa kunnissa (35 %) tavoitteeseen päästiin harvemmin. Kaikkiaan 75 kunnassa toimeentulotuen uusi asiakas sai palvelua samana päivänä. Yhteensä 25 kunnassa jono oli vähintään kaksi viikkoa, ja näistä kunnista seitsemässä jonotusaika ylitti kolme viikkoa. Keskimääräinen uusien asiakkaiden jonotusaika oli 4,2 vuorokautta. Lyhyimmät keskimääräiset jonotusajat olivat Ahvenanmaan, Keski-Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa (alle 3 vuorokautta) kun taas pisimmät jonot olivat Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla (vähintään 6 vuorokautta). Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrän mukaan kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungistamme yhden viikon tavoitteelliseen jonotusaikaan ylsivät Rovaniemi, Vantaa, Porvoo ja Kemi. Yli kahden viikon jonot oli Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Tiedot perustuvat Stakesin sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä tekemään kartoitukseen, jossa selvitettiin uusien toimeentulotukiasiakkaiden jonotilannetta marraskuussa 2000 (viikko 47). Yhteensä 405 kuntaa vastasi kyselyyn. Oheisissa taulukoissa jonotustilanne lääneittäin, maakunnittain, kuntatyypeittäin ja 20 suurimmassa kunnassa. Kuvio: Uusien toimeentulotuen asiakkaiden jonotilanne marraskuussa 2000 Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat 0 vrk 1-6 vrk 7 vrk tai enemmän Koko maa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kunnista

2 Tiedonkeruu Kaikille kunnille (452) lähetettiin kyselylomake, jossa kysyttiin, kuinka kauan keskimäärin toimeentulotukea hakeneilla uusilla asiakkailla kesti ennen kuin he pääsivät toimeentulotuesta päättävän virkailijan vastaanotolle. Tieto pyydettiin antamaan päivissä. Ensimmäistä yhteydenottopäivää ei huomioitu, mutta viikonloppu ja pyhäpäivät laskettiin mukaan jonotusaikaan. Mikäli kunnalla ei tutkimusajankohtana ollut yhtään uutta toimeentulotuen hakijaa, pyydettiin ilmoittamaan keskimääräinen tilanne. Mikäli tarkkaa tietoa ei ollut saatavissa, pyydettiin ilmoittamaan paras arvio. Selvitys koski viikkoa 47 ( ). Kyselyyn osallistui 405 kuntaa (90 %). Kun huomioidaan kunkin kunnan vuoden 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärä, kattoi selvitys 96 % kaikista toimeentulotuen asiakkaista. Kyselyn kattavuus arvioitiin samalla tavoin myös maakunnittain, kuntaryhmittäin ja lääneittäin (taulukko 1). Käsitteet ja määritelmät Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412 /97) ja -asetuksen (66 /98) mukaan kunnan varoista suoritettua tulonsiirtoa kotitaloudelle silloin, kun tavanomaisia tuloja ja toimeentuloa turvaavia etuuksia ei ole tai ne eivät ole riittävät välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotukeen lasketaan varsinainen ja ehkäisevä toimeentulotuki. Pakolaisille, paluumuuttajille ja turvapaikan hakijoille annettu toimeentulotuki jää tämän tilaston ulkopuolelle. Kotitalouden muodostaa yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuensaaja muodostaa oman yksinäiskotitalouden, vaikka asuisikin vanhempiensa luona. Myös alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen saajien katsotaan elävän itsenäisessä kotitaloudessa, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa. Uudella asiakkaalla tarkoitetaan toimeentulotuen hakijaa, jolla ei hakuhetkellä ole toimeentulotuen piirissä vastaajakunnassa. Hänellä voi olla aiempia toimeentulotukipäätöksiä joko samassa tai eri kunnassa. Kuntaryhmä. Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen ryhmitystä, jossa kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin kuntiin (väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään ), taajaan asuttuihin kuntiin (väestöstä % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on ) ja maaseutumaisiin kuntiin (väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000). Liitteet: - Taulukko 1: Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/ Taulukko 2: Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne, 20 suurinta kuntaa.

3 Stakes/StakesInformation Social- och hälsovårdsstatistik PB 220, Helsingfors Tfn (09) Mika Gissler Tfn (09) Vesa Saarela Fax (09) e-post: Väntetiden för klienter som ansöker om utkomststöd, november uppgiftsgivarrespons 1/2001 Enligt de uppgifter som Stakes har samlat in uppnådde 75 % av kommunerna i november 2000 den maximiväntetid på en vecka som man i målsättnings- och verksamhetsprogrammet för social- och hälsovården har uppställt som mål ifråga om väntetiden för nya klienter som ansöker om utkomststöd. I landsbygdskommunerna var andelen 89 %, medan man inte lika ofta uppnådde målsättningen i tätt bebodda kommuner (56 %) respektive stadskommuner (35 %). I sammanlagt 75 kommuner betjänades en ny klient redan samma dag. I sammanlagt 25 kommuner var väntetiden minst två veckor, och i sju av dessa kommuner överskred väntetiden tre veckor. Den genomsnittliga väntetiden för nya klienter var 4,2 dygn. De kortaste genomsnittliga väntetiderna fanns i landskapen Åland, Mellersta Österbotten, Östra Nyland och Österbotten (under 3 dygn), medan köerna var längst i Egentliga Tavastland, Nyland, Birkaland och Södra Österbotten (minst 6 dygn). Av de tjugo största städerna, om man utgår från antalet hushåll som erhållit utkomststöd, uppnåddes målsättningen en vecka av Rovaniemi, Vanda, Borgå och Kemi. Mer än två veckor långa köer fanns det i Tammerfors, Uleåborg, Jyväskylä och Kuopio. Uppgifterna baserar sig på den utredning som Stakes gjort på begäran av social- och hälsovårdsministeriet. I denna har man utrett kösituationen för nya klienter som ansöker om utkomststöd under november år 2000 (vecka 47). Sammanlagt 405 kommuner besvarade enkäten. Av bifogade tabeller framgår kösituationen länsvis, landskapsvis, enligt kommuntyp samt i de 20 största kommunerna. Figur: Väntetiden i november år 2000 för nya klienter som ansökt om utkomststöd Datainsamlingen Landsbygdskommuner Tätortskommuner Urbana kommuner 0 dygn 1-6 dygn 7 dygn eller mera Hela landet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % av kommuner

4 Samtliga kommuner (452) fick ett frågeformulär, där man frågade hur länge det i genomsnitt räcker innan de som ansöker om utkomststöd beviljas audiens hos den tjänsteman som besluter om utkomststödet. Tiden skulle beräknas i antal dagar. Den första dagen, dvs. då kontakten togs, beaktades inte men däremot inkluderades veckosluten och helgdagarna i väntetiden. Ifall kommunen under den tid som avsågs inte hade fått en enda ny ansökan om utkomststöd, ombads man uppge den genomsnittliga situationen. Ifall man inte hade tillgång till exakta uppgifter ombads man göra en ungefärlig bedömning. Utredningen gällde vecka 47 ( ). Sammanlagt 405 kommuner (90 %) besvarade enkäten. Om man beaktar det antal hushåll som i dessa kommuner beviljats utkomststöd under första hälften av år 2000, kan man konstatera att utredningen omfattar 96 % av samtliga utkomststödsklienter. Utredningens täckningsgrad granskades på motsvarande sätt också enligt landskap, kommuntyp och län (tabell 1). Begrepp och definitioner Med utkomststöd avses, i enlighet med lagen (1412/1997) och förordningen (66/98) om utkomststöd en inkomstöverföring från kommunen till enskilt hushåll, då det inte finns några inkomster eller förmåner som kan trygga utkomsten, eller då dessa inte räcker till en skälig utkomst. Till utkomststödet räknas det egentliga samt det förebyggande utkomststödet. Det utkomststöd som beviljas flyktingar, återflyttare och asylsökande, och som helt ersätts av staten, utelämnades i kartläggningen. Ett hushåll utgörs av en enskild person eller av de familjemedlemmar som bor tillsammans. Ett samboförhållande jämställs med ett äktenskap. En utkomststödstagare som fyllt 18 år bildar ett enskilt hushåll, även om denne bor hemma hos sina föräldrar. Också de stödtagarare som är under 18 år bildar självständiga hushåll ifall de har egen familj, eller om de är ekonomiskt oberoende av sina föräldrar och inte bor hos dessa. Med en ny klient avses en person som ansöker om utkomststöd, och som vid tiden för ansökan inte lyfter utkomststöd i den ifrågavarande kommunen. Däremot kan han eller hon ha fått tidigare beslut om utkomststöd, i samma eller någon annan kommun. Kommuntyp. I statistiken används Statistikcentralens klassificering, där kommunerna, på basis av andelen tätortsbebyggelse samt den största tätortens invånarantal, indelas i urbana kommuner (minst 90 % av befolkningen bor i tätorter och den största tätortens invånarantal är minst , tätortskommuner (60-90 % av befolkningen bor i tätorter och den största tätorten har invånare) och landsbygdskommuner (mindre än 60 % bor i tätorter och den största tätortens invånarantal är mindre än personer, eller minst 60 % men under 90 % bor i tätorter och den största tätorten har mindre än invånare). Bilagor: - Tabell 1: Väntetiden för nya klienter som ansöker om utkomststöd, vecka 47/ Tabell 2: Väntetiden för nya klienter som ansöker om utkomststöd, de 20 största kommunerna

5 Taulukko 1. Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2000 Tabell 1. Kösituationen för utkomststödets nya kunder under veckan 47/2000 Koko maa Kyselyn Toimeentulotuki Jonon pituus vuorokausissa Suositukseen Hela landet kattavuus * Kotitaloudet yltäviä kuntia Maakunta/lääni Förfrågningens Utkomststöd Kölängden i dygn Kommuner, som når Landskap/län representativitet * Hushåll rekommendationen Kuntia/kommuner 0-6 vrk/dygn Keskiarvo % 2000 Medelvärde % KOKO MAA HELA LANDET 96 % , % KAUPUNKIMAISET URBANA KOMMUNER 100 % , % TAAJAAN ASUTUT TÄTORTSKOMMUNER 90 % , % MAASEUTUMAISET LANDSBYGDSKOMMUNER 89 % , % Maakunta/Landskap Uusimaa - Nyland 98 % , % Itä-Uusimaa - Östra Nyland 100 % , % Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 98 % , % Satakunta 99 % , % Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 98 % , % Pirkanmaa - Birkaland 99 % , % Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 100 % , % Kymenlaakso - Kymmenedalen 96 % , % Etelä-Karjala - Södra Karelen 96 % , % Etelä-Savo - Södra Savolax 87 % , % Pohjois-Savo - Norra Savolax 98 % , % Pohjois-Karjala - Norra Karelen 89 % , % Keski-Suomi - Mellersta Finland 98 % , % Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 86 % , % Pohjanmaa - Österbotten 94 % , % Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 94 % , % Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 93 % , % Kainuu - Kajanaland 91 % , % Lappi - Lappland 99 % , % Ahvenanmaa - Åland 83 % 355 0, % Lääni/Län Etelä-Suomi - Södra Finland 98 % , % Länsi-Suomi - Västra Finland 97 % , % Itä-Suomi - Östra Finland 93 % , % Oulu - Uleåborg 92 % , % Lappi - Lappland 99 % , % Ahvenanmaa - Åland 83 % 355 0, % * Kyselyyn vastanneiden kuntien asiakaskotitalouksien osuus alueen kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. * Andelen klienthushåll i de kommuner som svarade på förfrågningen av alla hushåll som fick utkomststöd Stakes / Tiedonantajapalaute 1/2001 Stakes / Uppgiftsgivarrespons 1/2001

6 Taulukko 2. Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne viikolla 47/2000, 20 suurinta kuntaa Tabell 2. Kösituationen för utkomststödets nya kunder under veckan 47/2000, de 20 största kommunerna Koko maa Toimeentulotuki Jonon pituus, vrk Hela landet Kotitaloudet Kunta Utkomststöd Kölängden, dygn Kommun Hushåll KOKO MAA HELA LANDET Keskiarvo 4,2 Medelvärde HELSINKI - HELSINGFORS TURKU - ÅBO TAMPERE - TAMMERFORS ESPOO - ESBO VANTAA - VANDA KUOPIO OULU - ULEÅBORG JYVÄSKYLÄ LAHTI - LAHTIS LAPPEENRANTA - VILLMANSTRAND PORI - BJÖRNEBORG JOENSUU VAASA - VASA KOTKA ROVANIEMI HÄMEENLINNA - TAVASTEHUS PORVOO - BORGÅ KEMI IMATRA JYVÄSKYLÄN MLK - JYVÄSKYLÄ LK Keskiarvo 10,2 Medelvärde Luvut on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Talen är avrundade till det närmaste hela talet. Stakes / Tiedonantajapalaute 1/2001 Stakes / Uppgiftsgivarrepons 1/2001