Toimeentulotuen ennakkotilasto 2000 tiedonantajapalaute 3/2001

Transkriptio

1 Stakes/StakesTieto Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, Helsinki Puh. (09) Kaarina Lamminpää Fax. (09) Toimeentulotuen ennakkotilasto 2000 tiedonantajapalaute 3/2001 Stakesin keräämien vuoden 2000 alustavien tietojen mukaan toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni 7 % edellisvuoteen nähden. Kotitalouksien väheneminen tapahtui samassa suhteessa kuin aikaisemmin, mutta toimeentulotuen kustannukset pienentyivät vähäisemmässä määrin (1-2 %). Tukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni kaikissa maakunnissa. Eniten vähennystä tapahtui Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Ahvenanmaalla. Kaikissa näissä maakunnissa vähennys oli 10 %. Sen sijaan toimeentulotuen bruttomenot eivät vähentyneet kaikissa maakunnissa. Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa menot nousivat hieman. Eniten kustannukset pienenivät Kymenlaaksossa (-8 %), Etelä-Savossa (-8 %), Keski- Pohjanmaalla (-7 %) ja Ahvenanmaalla (-12 %). Toimeentulotuen bruttomenot olivat keskimäärin 490 markkaa asukasta kohti. Summa oli suurin Uudellamaalla (636 markkaa) ja pienin Ahvenanmaalla (123 markkaa). Toimeentulotuen bruttomenot olivat keskimäärin markkaa kotitaloutta kohti. Toimeentulotuen ennakkotilasto sisältää Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen StakesTieto-tulosalueen kunnilta keräämiä ennakkotietoja toimeentulotuen saajien ja toimeentulotuen bruttomenojen määrästä ja trendeistä. Kunnilta on kysytty ainoastaan toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja toimeentulotuen bruttomenojen määrät. Kaikki 452 kuntaa vastasi kyselyyn. Kuntien ilmoittamia tietoja on vertailtu edellisen vuoden tietoihin ja kaikkein suurimmat poikkeamat on tarkistettu. Oheisissa taulukoissa on vuosien trendit sekä vuoden 2000 tiedot lääneittäin, maakunnittain ja kunnittain. Kuvio: Toimeentulotuen bruttomenot v , milj. mk (2000 hintoihin)

2 Käsitteet ja määritelmät Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412 /97) ja -asetuksen (66 /98) mukaan kunnan varoista suoritettua tulonsiirtoa kotitaloudelle silloin, kun tavanomaisia tuloja ja toimeentuloa turvaavia etuuksia ei ole tai ne eivät ole riittävät välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotukeen lasketaan varsinainen ja ehkäisevä toimeentulotuki. Pakolaisille, paluumuuttajille ja turvapaikan hakijoille annettu toimeentulotuki jää tämän tilaston ulkopuolelle. Kotitalouden muodostaa yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuensaaja muodostaa oman yksinäiskotitalouden, vaikka asuisikin vanhempiensa luona. Myös alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen saajien katsotaan elävän itsenäisessä kotitaloudessa, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa. Kotitalouksien lukumäärään ei sisälly niitä asiakaskotitalouksia, joille tukea ei ole myönnetty. Taulukoiden 2 ja 3 osalta on huomattava, että osa tukea saaneista kotitalouksista sisältyy lukumäärään usean kerran, mikäli sama kotitalous on saanut toimeentulotukea useassa eri kunnassa vuonna Taulukon 1 luvusta on sen sijaan poistettu useasta kunnasta tukea saaneiden osuus, joka on noin 10 % edellisvuosien tilastojen perusteella. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on arvioitu kertomalla tukea saaneiden kotitalouksien määrä kertoimella 1,69, joka edellisvuoden tilaston mukaan on tukea saaneiden kotitalouksien keskimääräinen henkilömäärä. Toimeentulotuen bruttomenoilla tarkoitetaan kuntien maksamia varsinaisen ja ehkäisevän toimeentulotuen kokonaismenoja, joista ei ole vähennetty asiakkaalle ennakonluonteisesti odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, joka on peritty takaisin takautuvasti maksetusta etuudesta. Taulukossa 1 on inflaation vaikutus kokonaisbruttomenoista poistettu käyttämällä Tilastokeskuksen julkaisemaa elinkustannusindeksiä. Bruttomenot/kotitalous. Tunnusluku on muodostettu suhteuttamalla toimeentulotuen bruttomenot niiden asiakaskotitalouksien määrällä, joille toimeentulotukea on myönnetty. Bruttomenot/asukas. Tunnusluku on muodostettu suhteuttamalla toimeentulotuen bruttomenot alueen mukaisella väestömäärällä. Kuntaryhmä. Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen ryhmitystä, jossa kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin kuntiin (väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään ), taajaan asuttuihin kuntiin (väestöstä % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on ) ja maaseutumaisiin kuntiin (väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle tai väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000). Symbolit. Kuntataulukossa on käytetty seuraavia symboleita: ** Kotitalouksien lukumäärä on alle 5 - Ei tapauksia.. Ei tietoa Liitteet: - Taulukko 1: Toimeentulotuki Taulukko 2: Toimeentulotuen ennakkotilasto , läänit ja maakunnat. - Taulukko 3: Toimeentulotuen ennakkotilasto , kunnat.

3 Stakes/StakesInformation Social- och hälsovårdsstatistik PB 220, Helsingfors Tfn (09) Kaarina Lamminpää Fax (09) e-post: Förhandsstatistik över utkomststödet 2000 uppgiftsgivarrespons 3/2001 Enligt preliminära uppgifter av år 2000 som Stakes samlat in sjönk antalet hushåll som fick utkomststöd med 7 % i jämförelse med året innan. Antalet hushåll minskade i samma takt som tidigare, men kostnaderna för utkomststödet minskade i mindre grad (1 2 %). Antalet hushåll som fick utkomststöd sjönk i alla landskap, mest i Nyland och Kymmenedalen samt på Åland. I alla de här landskapen var minskningen 10 %. Däremot minskade bruttoutgifterna för utkomststödet inte i alla landskap. I Satakunda, Birkaland, Mellersta Finland, Kajanaland och Lappland ökade utgifterna i någon mån. Mest minskade kostnaderna i Kymmenedalen (-8 %), Södra Savolax (-8 %) och Mellersta Österbotten (-7 %) samt på Åland (-12 %). Bruttoutgifterna för utkomststödet uppgick till ca 490 mark per invånare. Summan var störst i Nyland (636 mark) och minst på Åland (123 mark). Bruttoutgifterna för utkomststödet var ca mark per hushåll. Förhandsstatistiken över utkomststödet innehåller förhandsuppgifter om antalet utkomststödstagare, bruttoutgifterna för utkomststödet och trender i utveckling av utkomststödet. Uppgifterna om antalet hushåll som fick utkomststöd och summan av bruttoutgifterna för utkomststödet har samlats in från kommunerna av StakesInformation-resultatområdet vid Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården. Alla 452 kommuner svarade på förfrågan. Uppgifterna som kommunerna lämnat har jämförts med föregående års uppgifter och de allra största avvikelserna har granskats. Av tabellen nedan framgår trenderna under åren samt uppgifterna av år 2000 efter län, landskap och kommun. Figur: Bruttoutgifterna för utkomststödet åren , milj. mark (till 2000 priser)

4 Begrepp och definitioner I enlighet med lagen (1412/1997) och förordningen (66/1998) om utkomststöd utgör utkomststöd en inkomstöverföring med kommunens medel i de fall då sedvanliga inkomster eller förmåner som tryggar utkomsten inte finns eller då de inte räcker till en oundgänglig utkomst. Till utkomststöd räknas egentligt utkomststöd och förebyggande utkomststöd. Utkomststöd som beviljats flyktingar, återinflyttare och asylsökande står utanför denna statistik. Ett hushåll består av en ensamstående person eller familjemedlemmar som bor ihop. Samboende likställs med äktenskap. En utkomststödstagare som fyllt 18 år bildar ett eget ensamhushåll fastän personen i fråga bor hos sina föräldrar. Även utkomststödstagare som inte fyllt 18 anses bo i ett självständigt hushåll om de har egen familj eller är oberoende av sina föräldrar och inte bor hos föräldrarna. I antalet hushåll ingår inte klienthushåll som inte beviljats utkomststöd. I fråga om tabellerna 2 och 3 bör uppmärksammas att en del av de hushåll som fått utkomststöd, ingår i antalet flera gånger ifall samma hushåll fått utkomststöd i olika kommuner år Utesluten från talet i tabell 1 är den andel som fått utkomststöd i olika kommuner och som uppgår till ca 10 % enligt statistikerna från året innan. Antalet personer som fått utkomststöd har uppskattats genom multiplikation av antalet hushåll som fått utkomststöd med 1,69, vilket enligt föregående års statistiker är antalet personer i genomsnitt i hushåll som fått utkomststöd. Bruttoutgifterna för utkomststödet avser de totala utgifterna för det egentliga och det förebyggande utkomststödet som kommunen betalat och av vilka inte avdragits det utkomststöd som betalats för en förmån som skall utbetalas till klienten och som återindrivits från den förmån som retroaktivt utbetalats. I tabell 1 har inflationens effekt på bruttoutgifterna avlägsnats genom att använda det konsumentprisindex som Statistikcentralen publicerar. Bruttoutgifter/hushåll. Nyckeltalet har uppskattats genom att ställa bruttoutgifterna för utkomststödet i proportion till antalet hushåll som beviljats utkomststöd. Bruttoutgifter/klient. Nyckeltalet har uppskattats genom att ställa bruttoutgifterna för utkomststödet i proportion till invånarantalet på området Kommungrupp. I statistiken används Statistikcentralens gruppering enligt vilken kommunerna indelas enligt tätortsbefolkningens andel och den största tätortens invånarantal enligt följande: urbana kommuner (åtminstone 90 % av befolkningen bor i tätorter eller den största tätortens invånarantal uppgår till minst ), tätortskommuner (60-90 % av befolkningen bor i tätorter och antalet invånare i den största tätorten uppgår till ) och landsbygdskommuner (mindre än 60 % av invånarna bor i tätorter och invånarantalet i den största tätorten understiger eller minst 60 %, men under 90 % av invånarna bor i tätorter och invånarantalet i den största tätorten understiger 4 000). Symboler. I kommuntabellen har följande symboler använts: ** Antalet hushåll är färre än 5 - Inga fall.. inga uppgifter Bilagor: - Tabell 1: Utkomststödet Tabell 2: Förhandsstatistik över utkomststödet , län och landskap. - Tabell 3: Förhandsstatistik över utkomststödet , kommuner.

5 Taulukko 1. Toimeentulotuki Tabell 1. Utkomststöd Vuosi Kotitalouksia Muutos Henkilöitä Muutos Kustannukset Muutos Kustannukset Muutos År Hushåll Förändr. Personer Förändr. Kostnader Förändr. Kostnader Förändr MK 1000 MK käypiin hintoihin 2000 hintoihin till löpande priser till 2000 priser % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 1984 * % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 1999 ** % % % % 2000 *** % % % % (*) Toimeentulotukea koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna Lagstiftningen om utkomststöd trädde i kraft (**) Menotiedot virallisesta tilastosta. Kostnader från officiell statistik. (***) Ennakkoarvio. Kotitalousten määrästä on poistettu 10 %, joka vastaa useasta kunnasta tukea saaneiden osuutta. Preliminärt. Antalet hushåll har reducerat med 10 %, som motsvarar de hushåll, som har erhållit stöd från flera kommuner.

6 Taulukko 2. Toimeentulotuen ennakkotilasto , läänit ja maakunnat Tabell 2. Förhandsstatistik på utkomststödet , länen och landskapen Koko maa Toimeentulotukea saaneet Toimeentulotuen bruttomenot Bruttomenot/ Bruttomenot/ Hela landet kotitaloudet yhteensä yhteensä, mk kotitalous, mk asukas, mk Maakunta/lääni Landskapet/länet KOKO MAA HELA LANDET KAUPUNKIMAISET URBANA KOMMUNER TAAJAAN ASUTUT TÄTORTSKOMMUNER MAASEUTUMAISET LANDSBYGDSKOMMUNER Maakunta/Landskapet Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Lääni/Länet Etelä-Suomi - Södra Finland Länsi-Suomi - Västra Finland Itä-Suomi - Östra Finland Oulu - Uleåborg Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland

7 UUSIMAA NYLAND ESPOO HANKO HELSINKI VANTAA HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KAUNIAINEN KERAVA LOHJA TUUSULA URBANA KOMMUNER KARJAA - KARIS KARKKILA KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI TAMMISAARI - EKENÄS VIHTI TÄTORTSKOMMUNER INKOO - INGÅ KARJALOHJA NUMMI-PUSULA POHJA PORNAINEN SAMMATTI SIUNTIO LANDSBYGDSKOMMUNER ITÄ-UUSIMAA ÖSTRA NYLAND LOVIISA PORVOO URBANA KOMMUNER SIPOO-SIBBO TÄTORTSKOMMUNER

8 ASKOLA LAPINJÄRVI LILJENDAL MYRSKYLÄ PERNAJA-PERNÅ PUKKILA RUOTSINPYHTÄÄ LANDSBYGDSKOMMUNER VARSINAIS-SUOMI EGENTLIGA FINLAND KAARINA LOIMAA NAANTALI RAISIO SALO TURKU URBANA KOMMUNER LAITILA LIETO PARAINEN - PARGAS PAIMIO PIIKKIÖ UUSIKAUPUNKI TÄTORTSKOMMUNER ALASTARO ASKAINEN AURA DRAGSFJÄRD HALIKKO HOUTSKARI - HOUTSKÄR INIÖ ** ** ** ** ** ** ** ** KARINAINEN KEMIÖ - KIMITO KIIKALA KISKO KORPPOO - KORPO KOSKI TL KUSTAVI KUUSJOKI LEMU LOIMAAN KUNTA MARTTILA MASKU MELLILÄ MERIMASKU MIETOINEN MUURLA MYNÄMÄKI NAUVO - NAGU NOUSIAINEN

9 ORIPÄÄ PERNIÖ PERTTELI PYHÄRANTA PÖYTYÄ RUSKO RYMÄTTYLÄ SAUVO SOMERO SUOMUSJÄRVI SÄRKISALO TAIVASSALO TARVASJOKI VAHTO VEHMAA VELKUA ** ** ** ** ** ** ** ** VÄSTANFJÄRD YLÄNE LANDSBYGDSKOMMUNER SATAKUNTA HARJAVALTA PORI RAUMA ULVILA URBANA KOMMUNER EURA HUITTINEN KANKAANPÄÄ KOKEMÄKI NAKKILA NOORMARKKU TÄTORTSKOMMUNER EURAJOKI HONKAJOKI JÄMIJÄRVI KARVIA KIIKOINEN KIUKAINEN KODISJOKI KULLAA KÖYLIÖ LAPPI TL LAVIA LUVIA MERIKARVIA POMARKKU PUNKALAIDUN SIIKAINEN SÄKYLÄ VAMPULA

10 LANDSBYGDSKOMMUNER KANTA-HÄME EGENTLIGA TAVASTLAND FORSSA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI URBANA KOMMUNER HATTULA JANAKKALA TÄTORTSKOMMUNER HAUHO HAUSJÄRVI HUMPPILA JOKIOINEN KALVOLA LAMMI LOPPI RENKO TAMMELA TUULOS YPÄJÄ LANDSBYGDSKOMMUNER PIRKANMAA BIRKALAND KANGASALA MÄNTTÄ NOKIA PIRKKALA TAMPERE TOIJALA VALKEAKOSKI VIIALA YLÖJÄRVI URBANA KOMMUNER

11 HÄMEENKYRÖ LEMPÄÄLÄ ORIVESI PARKANO VAMMALA TÄTORTSKOMMUNER IKAALINEN JUUPAJOKI KIHNIÖ KUHMALAHTI KUOREVESI KURU KYLMÄKOSKI LUOPIOINEN LÄNGELMÄKI MOUHIJÄRVI PÄLKÄNE RUOVESI SAHALAHTI SUODENNIEMI URJALA VESILAHTI VILJAKKALA VILPPULA VIRRAT ÄETSÄ LANDSBYGDSKOMMUNER PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄNNE-TAVASTLAND HEINOLA LAHTI URBANA KOMMUNER ASIKKALA HOLLOLA NASTOLA ORIMATTILA TÄTORTSKOMMUNER

12 ARTJÄRVI HARTOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ PADASJOKI SYSMÄ LANDSBYGDSKOMMUNER KYMENLAAKSO KYMMENEDALEN HAMINA KOTKA KOUVOLA KUUSANKOSKI URBANA KOMMUNER ANJALANKOSKI VALKEALA VEHKALAHTI TÄTORTSKOMMUNER ELIMÄKI IITTI JAALA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI LANDSBYGDSKOMMUNER ETELÄ-KARJALA SÖDRA KARELEN IMATRA LAPPEENRANTA URBANA KOMMUNER JOUTSENO TÄTORTSKOMMUNER

13 LEMI LUUMÄKI PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI SAARI SAVITAIPALE SUOMENNIEMI TAIPALSAARI UUKUNIEMI YLÄMAA LANDSBYGDSKOMMUNER ETELÄ-SAVO SÖDRA SAVOLAX MIKKELI PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA URBANA KOMMUNER MÄNTYHARJU TÄTORTSKOMMUNER ANTTOLA ENONKOSKI HAUKIVUORI HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA JÄPPILÄ KANGASLAMPI KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELIN MLK PERTUNMAA PIEKSÄMÄEN MLK PUNKAHARJU PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SAVONRANTA SULKAVA VIRTASALMI LANDSBYGDSKOMMUNER

14 POHJOIS-SAVO NORRA SAVOLAX IISALMI KUOPIO VARKAUS URBANA KOMMUNER SIILINJÄRVI SUONENJOKI TÄTORTSKOMMUNER JUANKOSKI KAAVI KARTTULA KEITELE KIURUVESI LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA MAANINKA NILSIÄ PIELAVESI RAUTALAMPI RAUTAVAARA SONKAJÄRVI TERVO TUUSNIEMI VARPAISJÄRVI VEHMERSALMI VESANTO VIEREMÄ LANDSBYGDSKOMMUNER POHJOIS-KARJALA NORRA KARELEN JOENSUU URBANA KOMMUNER OUTOKUMPU LIEKSA NURMES TÄTORTSKOMMUNER ENO ILOMANTSI JUUKA KESÄLAHTI KIIHTELYSVAARA KITEE KONTIOLAHTI LIPERI POLVIJÄRVI

15 PYHÄSELKÄ RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI TUUPOVAARA VALTIMO VÄRTSILÄ LANDSBYGDSKOMMUNER KESKI-SUOMI MELLERSTA FINLAND JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄN MLK SUOLAHTI URBANA KOMMUNER JÄMSÄ JÄMSÄNKOSKI KEURUU LAUKAA MUURAME ÄÄNEKOSKI TÄTORTSKOMMUNER HANKASALMI JOUTSA KANNONKOSKI KARSTULA KINNULA KIVIJÄRVI KONNEVESI KORPILAHTI KUHMOINEN KYYJÄRVI LEIVONMÄKI LUHANKA MULTIA PETÄJÄVESI PIHTIPUDAS PYLKÖNMÄKI SAARIJÄRVI SUMIAINEN TOIVAKKA UURAINEN VIITASAARI LANDSBYGDSKOMMUNER

16 ETELÄ-POHJANMAA SÖDRA ÖSTERBOTTEN SEINÄJOKI URBANA KOMMUNER ALAJÄRVI ILMAJOKI KAUHAJOKI KAUHAVA KURIKKA LAPUA NURMO TÄTORTSKOMMUNER ALAHÄRMÄ ALAVUS EVIJÄRVI ISOJOKI JALASJÄRVI JURVA KARIJOKI KORTESJÄRVI KUORTANE LAPPAJÄRVI LEHTIMÄKI PERÄSEINÄJOKI SOINI TEUVA TÖYSÄ VIMPELI YLIHÄRMÄ YLISTARO ÄHTÄRI LANDSBYGDSKOMMUNER POHJANMAA ÖSTERBOTTEN KASKINEN PIETARSAARI - JAKOBSTAD VAASA URBANA KOMMUNER LAIHIA MUSTASAARI - KORSHOLM TÄTORTSKOMMUNER

17 ISOKYRÖ KORSNÄS KRISTIINANKAUPUNKI KRUUNUPYY - KRONOBY LUOTO - LARSMO MAALAHTI - MALAX MAKSAMAA - MAXMO NÄRPIÖ - NÄRPES ORAVAINEN - ORAVAIS PEDERSÖREN KUNTA - PEDERSÖRE UUSIKAARLEPYY - NYKARLEBY VÄHÄKYRÖ VÖYRI - VÖRÅ LANDSBYGDSKOMMUNER KESKI-POHJANMAA MELLERSTA ÖSTERBOTTEN KOKKOLA URBANA KOMMUNER KANNUS TÄTORTSKOMMUNER HALSUA HIMANKA KAUSTINEN KÄLVIÄ LESTIJÄRVI LOHTAJA PERHO TOHOLAMPI ULLAVA VETELI LANDSBYGDSKOMMUNER POHJOIS-POHJANMAA NORRA ÖSTERBOTTEN HAUKIPUDAS KEMPELE OULU OULUNSALO RAAHE URBANA KOMMUNER HAAPAJÄRVI HAAPAVESI II KALAJOKI KUUSAMO MUHOS NIVALA

18 OULAINEN PATTIJOKI YLIVIESKA TÄTORTSKOMMUNER ALAVIESKA HAILUOTO KESTILÄ KIIMINKI KUIVANIEMI KÄRSÄMÄKI LIMINKA LUMIJOKI MERIJÄRVI PIIPPOLA PUDASJÄRVI PULKKILA PYHÄJOKI PYHÄJÄRVI PYHÄNTÄ RANTSILA REISJÄRVI RUUKKI SIEVI SIIKAJOKI TAIVALKOSKI TEMMES TYRNÄVÄ UTAJÄRVI VIHANTI YLI-II YLIKIIMINKI LANDSBYGDSKOMMUNER KAINUU KAJANALAND KAJAANI URBANA KOMMUNER HYRYNSALMI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI

19 SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA VUOLIJOKI LANDSBYGDSKOMMUNER LAPPI LAPPLAND KEMI ROVANIEMI TORNIO URBANA KOMMUNER KEMINMAA KEMIJÄRVI ROVANIEMEN MLK TÄTORTSKOMMUNER ENONTEKIÖ INARI KITTILÄ KOLARI MUONIO PELKOSENNIEMI POSIO RANUA SALLA SAVUKOSKI SIMO SODANKYLÄ TERVOLA PELLO UTSJOKI YLITORNIO LANDSBYGDSKOMMUNER

20 AHVENANMAA ÅLAND MAARIANHAMINA - MARIEHAMN URBANA KOMMUNER BRÄNDÖ ** ** ** ** ** ** ** ** ECKERÖ FINSTRÖM FÖGLÖ GETA HAMMARLAND JOMALA KUMLINGE ** 6 ** ** 21 ** KÖKAR ** ** ** ** ** ** ** ** LEMLAND LUMPARLAND 6 ** ** 6 ** ** ** ** SALTVIK SOTTUNGA ** ** ** ** ** ** ** ** SUND VÅRDÖ ** ** ** ** ** ** ** ** LANDSBYGDSKOMMUNER Taulussa käytetyt symbolit - Symboler som har använts i tabell: Tapauksia alle 5 - Mindre än 5 fall ** Tietoa ei ole saatu - Uppgifter ej tillgänglig.. Ei tapauksia - Inget finns att redovisa -