SOSIAALIHUOLTOLAKI JA SIIHEN LIITTYVÄT KESKEISET MUUT MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta SOSIAALIHUOLTOLAKI JA SIIHEN LIITTYVÄT KESKEISET MUUT MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA 108/3/30/300/2015 Soteltk Sosiaali- ja terveysjohtaja Merja Honkanen (puhelin ): Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 on tullut voimaan Uuden so si aa li huol tolain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saa vu tetta vuut ta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edis tä mi seen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja ko ko nais val taisuut ta asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omis sa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon eri toimijoiden vä lillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Toimintakykyä alentavia syitä ovat sairaus, syn ny tys, vamma tai muu vastaavanlainen syy kuten uupumus. Erityisellä per he tilan teel la tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien erotilannetta tai tilannetta, joissa toi nen vanhemmista on vankilassa tai perheenjäsenen kuolemaa. Elämäntilanne voi aiheuttaa tuen tarvetta myös muun omaisen tai läheisen vaikean sairauden tai pois me non johdosta. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on vam mai nen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana. Lapsiperheelle on jär jes tet tä vä välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mah dol lis ta laissa mainittujen syiden vuoksi. Kotipalvelua on järjestettävä ylei senä perhepalveluna. Myös lastensuojelun asiakkailla on vastaava oikeus ko ti pal velun saamiseen. Kotipalvelua koskeva säännös on tullut voimaan ja sovellettavaksi alkaen. Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon yhteydessä muutoksia tulee mm. las ten suo je lu la kiin, terveydenhuoltolakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asia kasmak suis ta annettuun lakiin sekä lapsen elatuksesta annettuun lakiin, johon siir tyvät säännökset kunnan oikeudesta käyttää lapsen puhevaltaa elatusapua kos ke vassa asiassa. Palvelusetelistä säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon pal velusete lis tä annetussa laissa. Seteliä koskevat sosiaalihuoltolain erillissäännökset on kumottu. Uuteen sosiaalihuoltolakiin ja sen yhteydessä eduskunnan käsiteltäviksi an net tuihin lakeihin ei ole sisällytetty sellaisia säännöksiä, jotka ovat siirtymässä val misteil la oleviin lakeihin. Nämä säännökset pidetään edelleen voimassa vanhassa sosi aa li huol to lais sa kunnes siirto uuteen lakiin tapahtuu. Tällaisia säännöksiä ovat mm. sosiaalihuoltolain 41, joka koskee oikeutta päästä asiakkaan asuntoon sekä vam mais ten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa kos ke vat

2 27 d ja 27 e. Lisäksi vanhaan sosiaalihuoltolakiin jäävät toistaiseksi voi maan 40 sekä luvut 2, 5 ja 8, joihin sisältyvistä asioista on jatkossa tarkoitus sää tää pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvät uudistukset: Erityistä tukea tarvitsevat henkilö. Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä so si aa li huol to lais sa tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia ha kea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Säännöksillä, jotka koske vat erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä on tarkoitus turvata se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Säännökset on tarkoitettu sovellettaviksi tilanteissa, joissa henkilö ei itse kykene hakemaan tarvitsemaansa apua tai henkilön avun saaminen on vaarassa estyä sen vuoksi, ettei hän kykene riittävässä määrin vas taan ot tamaan tai antamaan avun saamiseksi tarvittavaa tietoa. Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos henkilön so si aa li huol lon tarve on ilmeinen, on laissa säädetyillä tahoilla velvollisuus oh ja ta henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suos tu muksen sa otettava yhteys kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan vi ran omaiseen. Laissa velvoitettuja tahoja ovat terveydenhuollon am mat ti hen ki löt, sosiaalikuraattorit, sekä sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Ri kos seu raa mus lai tok sen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kan san elä ke laitok sen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa olevat. Säännöksen ta voit teena on lisätä ajoissa tehtyjä yhteydenottoja ja yhteistyötä asiakkaiden kans sa sekä monialaista yhteistyötä. Jos henkilön suostumusta ei voida saa da, laki velvoittaa kuitenkin olemaan yhteydessä sosiaalihuollosta vas taa vaan viranomaiseen salassapitosäännösten estämättä, jos henkilö on il mei sen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai tur valli suu des taan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii. Myös muut kuin lais sa velvoitetut tahot voivat näissä tilanteissa tehdä ilmoituksen sa las sa pi to säännös ten estämättä. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä siten, kuin las ten suo jelu lain 25 :ssä säädetään. Palvelutarpeen arviointi. Kun kunnan sosiaalihuoltoon tulee tieto so si aa lihuol lon tarpeessa olevasta henkilöstä, kiireellisen avun tarve on arvioitava vä lit tö mäs ti. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi. Ar vioin ti voidaan jättää tekemättä vain, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Uuden arvioinnin tekeminen ei ole tarpeen, jos palvelun tarve on vastikään selvi tet ty, eikä tilanteeseen ole tullut olennaisia muutoksia. Arvioinnin te ke minen on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta vii vytys tä. Erityisryhmien osalta määräajat palvelutarpeen arvioinnin te ke mi sel le pysyvät ennallaan. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seit semän te nä arkipäivänä henkilön tai hänen omaisensa tai läheisensä taik ka laillisen edustajansa yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75-vuotias tai saa vam mais etuuk sis ta annetun lain mukaista ylintä hoitotukea. Jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, arvioinnin tekeminen on aloitettava seit semän vuorokauden kuluessa siitä kun sosiaalitoimeen on tullut tieto lapsen tuen tarpeesta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuu kau den

3 kuluessa. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava tehtävän kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon am ma til lisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kel poisuus. Viranhaltijalla, joka arvioi erityistä tukea tarvitsevan henkilön pal velu tar peen, on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Arviointia tehtäessä asiak kaal le on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oi keu ten sa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen to teut tami ses sa ja niiden vaikutukset ja muut seikat, joilla on asiassa merkitystä. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät muiden vi ran omais ten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimen pi tees tä vastaavan työntekijän pyynnöstä palvelutarpeen arvioinnin teke mi seen. Palvelutarpeen arviointiin on kirjattava 1) yhteenveto asiakkaan ti lan tees ta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta 2) so si aa li huollon ammattihenkilön arvio asiakkuuden edellytyksistä 3) asiakkaan mie li pide ja näkemys palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yh teistyös sä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä 4) asiakkaan ja am mat ti hen ki lön arvio omatyöntekijän tarpeesta. Läheisverkoston kartoittaminen. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tai myö hem min asiakkuuden aikana voidaan selvittää, miten asiakkaan omai set tai muut läheiset henkilöt osallistuvat asiakkaan tukemiseen. Omaisiin ollaan yhteydessä asiakkaan suostumuksella, eikä laissa velvoiteta omaisia aut ta maan. Ilman asiakkaan suostumusta omaisia kuullaan vain, jos tietoa tar vi taan lapsen edun vuoksi tai tieto on välttämätön palvelutarpeen sel vit tämi sek si silloin, kun asiakas ei kykene vastaamaan omasta huo len pi dos taan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Kartoittamisen yhteydessä sel vi te tään tarvittaessa omaisten ja läheisten tuen tarve. Omatyöntekijä. Asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä koko so si aa lihuol lon asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaal la on jo esimerkiksi vanhuspalvelulain mukainen vastuutyöntekijä tai las ten suo je lu lain mukainen lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai oma työn te ki jän nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Omatyön te ki jän tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaan palvelut järjestetään pal ve lu tar peen arvioinnin mukaisesti eli työntekijän on oltava kunnan palve luk ses sa. Omatyöntekijän rooli vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Vä hän palveluja tarvitsevalle asiakkaalle voi riittää tieto siitä, kehen voi tarvit taes sa olla yhteydessä. Useita palveluja tarvitseva nuori voi puolestaan tar vi ta omatyöntekijää, joka seuraa aktiivisesti tavoitteiden toteutumista ja tar vit taes sa vie nuoren palveluihin. Asioiden vireilletulo, päätöksenteko ja toimeenpano. Sosiaalihuoltoasia tu lee vireille hakemuksesta tai kun kunnan sosiaalihuollon työntekijä saa muu toin tehtävissään tietää mahdollisesti sosiaalihuollon tarpeessa olevasta hen ki lös tä. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun muulla ta voin vireille tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai henkilö saa so si aa lipal ve lu ja. Kiireellisiä toimenpiteitä koskeva asia on käsiteltävä ja pää tök set tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei asiak kaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaa ran nu. Muissa kuin kiireellisissä asioissa päätös on tehtävä ilman aiheetonta vii vy-

4 tys tä sen jälkeen, kun asia on tullut vireille. Päätös on toimeenpantava kiireel li sis sä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä ta pauk sis sa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava vii meistään 3 kuukaudessa siitä kun asia on tullut vireille. Aika voi olla tätä pi dempi jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidempää kä sit te ly ai kaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityi nen peruste. Nuorisopalvelutakuu. Nuorisopalvelutakuu on suunnattu alle 25-vuotiaille nuo ril le. Toimintaa toteutetaan moniammatillisesti. Nuo ri so pal ve lu ta kuuseen sisältyy moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä, koh den net tu sosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut yh teis työssä muiden toimijoiden kanssa. Jos nuoren taustalla on työ- ja toi min ta kykyyn, terveyteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä ongelmia, omatyöntekijä suun nit te lee yhdessä nuoren kanssa sosiaalisen kuntoutuksen ko ko nai suuden nuoren tarpeiden mukaisesti. Nuoren tarvitsema sosiaalinen kuntoutus voi olla arkielämän taitojen oppimista, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioi den harjoittelua ennen niissä aloittamista tai aloittamisen jälkeen. Koko nai suu teen yhdistetään tarvittaessa päihde- ja/tai mielenterveyshoito. Sosi aa li sel la kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opis ke lu- tai kuntoutuspaikkaan tai työpajaan. Omatyöntekijä pyrkii työsken te le mään siten, ettei työhön tai koulutukseen liittyviä keskeyttämisiä tule. Tavoitteena on vahvistaa onnistumisen kokemuksia. Sosiaalipalveluja koskevia muutoksia: Sosiaalihuoltolaissa määritellään keskeisiä kun nis sa jo käytössä olevia sosiaalipalveluja kuten sosiaalinen kuntoutus (17 ) ja tilapäisen asumisen järjestäminen (21 ). Sosiaalityön lisäksi laissa mää ri tellään sosiaaliohjauksen käsite (16 ). Sosiaaliohjaajien ja perhetyöntekijöiden työ pa nos ta on käytetty paljon lastensuojelutyössä. Sosiaalihuoltolain tavoitteena on, että sosiaaliohjauksen osuutta myös aikuisten palveluissa lisättäisiin ny kyi sestä. Sosiaalipäivystys (29 ) on toteutettava siten, että palveluun voi saada yh teyden ympäri vuorokauden. Kiireelliset sosiaalipalvelut on toteutettava ottaen huomi oon, mitä voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään. Ehkäisevien perhepalvelujen osuus kasvaa. Kotipalvelun vahvistamisen lisäksi per he työ tä (18 ), tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa (28 ) on annettava yleisinä perhepalveluina myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Pal ve lu ja annettaessa on huolehdittava siitä, että palveluja on riittävästi erityistä tu kea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Liikkumista tukevina palveluina (23 ) järjestetään: 1) julkisten lii ken ne vä li neiden käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua 2) saattajapalvelua 3) ryh mä kul je tuksia 4) korvataan taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla ta pah tuvas ta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset 5) muulla soveltuvalla taval la. Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on ns. mää rä ra ha sidon nai sia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa. Myös näi-

5 den palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen pal ve lutar peen arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen perusteella. Sosiaalihuoltolain 12 :n mukaisesti henkilöllä on oikeus saada riittävät so si aa lihuol lon palvelut kotikunnaltaan tai siltä kuntayhtymältä, johon kotikunta kuuluu. Yk si löl li seen tarpeeseen perustuvia sosiaalipalveluja on annettava siten, ettei henki lön oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Kii reel lises sä tapauksessa palvelut on järjestettävä jokaiselle kunnassa oleskelevalle henki löl le. Pidempiaikaisen oleskelun perusteella järjestettävistä sosiaalipalveluista sää de tään 57 :ssä. Sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada vii py mät tä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät so si aa li pal velut. Terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut kirjataan asia kassuun ni tel maan (39 ). Palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuo ro kau den aikoina, joina niitä tarvitaan. Sosiaalihuoltolaissa (11 ) on määritelty ne tuen tarpeet, joihin vastaamiseksi so siaa li pal ve lu ja on järjestettävä. Tuen tarpeisiin vastaavista sosiaalipalveluista sää detään lain 14 :ssä. Tuen tarpeisiin voidaan vastata sosiaalihuoltolaissa mää ri tellyil lä palveluilla sekä sosiaalipalveluilla, joista säädetään muissa laeissa. Kun nal la on myös mahdollisuus järjestää muita asiakkaan tuen tarpeisiin vastaavia, hy vinvoin nil le välttämättömiä palveluja. Sosiaalipalveluja on järjestettävä tuen tarpeen mukaan siten, kuin lain 12 ja 13 :ssä säädetään. Lisäksi laissa on säädetty palvelukohtaisia oikeuksia tiettyjen palve lu jen saamiseen. Näitä palveluja ovat lapsiperheiden kotipalvelun (19 ) li säk si lapsen ja hänen vanhempansa välisten tapaamisten valvonta (27 ) sekä päihteet tö myyt tä tukevat sosiaalipalvelut raskaana oleville henkilöille (24 ). Muutokset lastensuojeluun. Lasta koskeva ilmoitusvelvollisuus laajenee (25 ). Li säk si kaikki ne tahot, jotka ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, ovat velvollisia tekemään ilmoituksen myös poliisille, kun on syytä epäillä lapsen jou tu neen henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi.vaihtoehtona kiireel li sel le sijoitukselle laissa säädetään kiireellisestä avohuollon tukitoimesta (37 b ). Kiireellinen avohuollon tukitoimi voidaan järjestää, jos tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Kii reel li se nä avohuollon tukitoimena voidaan järjestää esimerkiksi avohuollon sijoi tus tai tehostettua perhetyötä. Ennen kuin lapsi sijoitetaan avohuollon tu ki toime na yksin kodin ulkopuolelle, on arvioitava, olisiko lapsen edun mukaista si joittaa hänet yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan vas taa van henkilön kanssa (37 ). Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu las ten suo je lun työntekijä on saanut muutoin tietää lapsesta, joka on mahdollisesti las ten suo je lun tarpeessa. Vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun las ten-

6 suo je lun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen las ten suo je lun tarve. Käytännössä ennen palvelutarpeen arvioimisen käyn nis tämis tä eli seitsemän arkipäivän kuluessa pyritään edelleen ratkaisemaan se, läh detään kö asiassa arvioimaan mahdollista lastensuojelun tarvetta ja noudattamaan tältä osin lastensuojelulain mukaisia säännöksiä vai tehdäänkö palvelutarpeen arvioin ti ilman lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojelulain 27 :n mukaan lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun so si aa li työnte ki jä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että lapsen kasvuolosuhteet vaa ran ta vat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai lapsi omalla käyt täy tymi sel lään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lisäksi edellytetään, että lapsi tarvit see nimenomaan lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Palveluja ja tukitoimia, joista on säädetty ainoastaan lastensuojelulaissa, ovat seuraavat: lap sen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lastensuojelulain mukainen ta lou del li nen tuki, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ul ko puo lel le. Näiden lisäksi lastensuojelussa on käytössä samat tukitoimet kuin ai em min kin. Lastensuojelun asiakkuus alkaa myös, jos lapselle tai hänen per heel leen annetaan lastensuojelun tukitoimia jo ennen palvelutarpeen arvioinnin val mis tu mis ta. Lain toimeenpanon yhteydessä toteutettavan valvonnan lähtökohtana on, että so siaa li työn te ki jät pystyvät tekemään lastensuojelutyötä laadukkaasti ja lain mu kai sesti, jos asiakkaita on yhtä työntekijää kohden. Jos asiakkaita on mer kit tä väs ti enemmän, kunnan on selvitettävä, miten lastensuojelun lakisääteisistä tehtävistä sel viy dy tään. Apuna voidaan käyttää lastensuojelun laatusuosituksissa esitettyjä kri tee re jä. Niiden mukaan työyhteisöissä selvennetään se, mikä on sopiva hen kilös tö mää rä ja asiakkaan käytettävissä oleva aika työn tekemiseen. Hen ki lös tö mitoi tus voi vaihdella sen mukaan, mikä on sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja lähihoitajien välinen työnjako. Kunnissa voidaan arvioida nykyisten asia kas tieto jen perusteella, kuinka suuri osa asiakkaista saa jatkossa palveluja yleisinä perhe pal ve lui na ja kuinka suuri osa tarvitsee lastensuojelun asiakkuuden. La ki uu distuk set edellyttävät, että nykyisten lastensuojelun asiakkaiden asiakkuuden pe rusteet tarkistetaan. Valvonta ja muutoksenhaku. Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toi min tako ko nai suu des ta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma so si aa lihuol lon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. So si aa lihuol lon päätöksistä tehtävä oikaisuvaatimusaika pidentyy 30 vuorokauteen. Oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätöksistä laajenee kaikkiin so si aa li palve lui hin. Muutokset Lain toimeenpanon helpottamiseksi osa sosiaalihuoltolain se kä osa uusista lastensuojelulain säännöksistä tulee sovellettavaksi vasta vuoden 2016 alusta. On suositeltavaa, että kunnat ottaisivat ne toiminnassaan huomioon jo vuonna Kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan. Lapsi voidaan jatkossa sijoittaa kii reel li ses ti vain, jos lapsi on välittömässä vaarassa, koska puutteet lapsen huo len pi dos sa tai muut kasvuolosuhteet vaarantavat vakavasti lapsen ter-

7 veyt tä tai kehitystä taikka lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai ke hitys tään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisen rikoksen tai muul la rinnasteisella tavalla. Samalla selkiytetään kiireellistä sijoitusta koske vien määräaikojen laskentaperusteita. Myös asiaan osallisten mielipiteen sel vit tä mis tä koskeva 39 a :n muutos on luonteeltaan selventävä. Sosiaalihuoltolain 46 :ssä säädetään päätöksentekomenettelystä, jolla turva taan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiak kaan välitön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys. Me nette lyä on käytettävä, jos se on asiakkaan edun mukaista. Kunnalla on siis ehdo ton velvollisuus huolehtia siitä, että asiakkaan välttämätön huolenpito ja toi meen tu lo turvataan ja että asiakas saa terveytensä ja kehityksensä kan nalta välttämättömät palvelut. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toi mek sian to suh tees sa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toi mit ta va siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laaduk kaas ti. Heidän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle hen kilöl le, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uh kia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henki lön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle vi ran hal ti jalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. PÄÄVASTUUALUEEN JOHTAJAN ESITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta mer kit see tiedoksi sosiaalihuoltolain 1301/2014 liittyvät muutokset sosiaali- ja ter vey den huol los sa. PÄÄTÖS: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päävastuualueen johtajan esityk sen.