Suomen maksutase. Ennakkokatsaus 2008

Transkriptio

1 Suomen maksutase Ennakkokatsaus 28 Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (saamiset velat) vuosina % BKT:stä Ulkomainen nettovarallisuus Ulkomainen nettovarallisuus ilman suorien sijoitusten omaa pääomaa ja arvopaperisijoitusten osakkeita ja osuuksia Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..29

2 Sisällys 1 Yleiskatsaus Suomen maksutaseeseen ja ulkomaiseen varallisuuteen 2 Vaihtotase Vaihtotase lyhyesti Tavarat, palvelut ja pääomakorvaukset 8 3 Suorat sijoitukset 1 Arvopaperisijoitukset 12.1 Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille 12.2 Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen 13 Kehikko 1. Arvopaperisijoituksissa uudet tilastointimenetelmät 1 Liite 1. Kuviot 16 ISSN ISSN Tiedustelut Anne Turkkila maksutase@bof.fi Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvioluettelo Kuvio 1. Vaihtotaseen tulot ja menot vuosina Kuvio 2. Pääomanliikkeet sijoituslajeittain vuosina Kuvio 3. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain vuosina Kuvio. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (saamiset velat) vuosina Kuvio. Vaihtotase vuosina Kuvio 6. Tulojen ja menojen jakauma vaihtotaseessa vuosina Kuvio 7. Tavarakaupan arvon muutos edellisvuotisesta vuosina Kuvio 8. Tavarakauppa kuukausittain vuosina Kuvio 9. Palvelutase vuosina : palveluiden viennin ja tuonnin jakauma 9 Kuvio 1. Arvopaperisijoitusten korot ja osingot vuosina Kuvio 11. Suorien sijoitusten nettopääomavirrat vuosina Kuvio 12. Ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten virta pääomatyypeittäin vuosina Kuvio 13. Pääomanliikkeet suorina sijoituksina (sijoitukset ulkomaille sijoitukset Suomeen) vuosina Kuvio 1. Suorien sijoitusten kanta vuosina Kuvio 1. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille vuosina Kuvio 16. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille sektoreittain vuosina Kuvio 17. Arvopaperisijoitukset ulkomaille maittain, sijoituskanta vuoden 28 lopussa 13 Kuvio 18. Arvopaperisijoitukset Suomeen vuosina Kuvio 19. Implisiittiset korot prosentteina velkakannasta vuosina Kuvio 2. Arvopaperisijoitukset ja johdannaissopimukset vuosina Kuvio 21. Vaihtotase ja kauppatase vuosina Kuvio 22. Kymmenen tärkeimmän vientimaan prosenttiosuus koko tavaraviennin arvosta vuonna 27 ja Kuvio 23. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen matkailun tulot vuosina Kuvio 2. Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina Kuvio 2. Vienti- ja tuontihintaindeksit vuosina Kuvio 26. Pääomanliikkeet sektoreittain vuosina Kuvio 27. Suorien sijoitusten kannan jakauma pääomatyypeittäin vuosina 1999, 23 ja Kuvio 28. Suorien sijoitusten tuotot vuosina Kuvio 29. Arvopaperisijoitukset ulkomaille sektoreittain: sijoituskanta vuoden 28 lopussa 17 Kuvio 3. Arvopaperisijoitukset Suomeen sektoreittain: velkapapereiden sijoituskanta vuoden 28 lopussa 17

4 Kuvio 31. Arvopaperisijoitukset, osakkeiden ja rahasto-osuuksien kanta ja osingot vuosina Kuvio 32. Arvopaperisijoitukset, velkapapereiden kanta ja korot vuosina Taulukkoluettelo Taulukko 1. Ulkomaiset saamiset ja velat sijoituslajeittain vuonna 28 6 Taulukko 2. Vaihtotase vuosina Taulukko 3. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sijoituslajeittain vuonna Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

5 ..29 SUOMEN MAKSUTASE 1 Yleiskatsaus Suomen maksutaseeseen ja ulkomaiseen varallisuuteen Vaihtotaseen ylijäämä kutistui vuonna 28 puoleen edellisvuotisesta ja oli enää noin 2 % BKT:stä. Vuosi oli poikkeuksellinen erityisesti arvopaperisijoitusten kannalta, sillä pörssikurssien lasku ja arvopapereiden myynnit pienensivät ulkomaisia arvopaperisaamisia ja -velkoja. Vaihtotaseen ylijäämä vuonna 28 oli 3,8 mrd. euroa, mikä on noin 2 % BKT:stä. Ylijäämä kutistui puoleen edellisvuotiseen verrattuna. Heikkeneminen alkoi kuitenkin vasta loppuvuonna, sillä alkuvuonna ylijäämää kertyi edellisvuotiseen tahtiin. Suurimpina tekijöinä ylijäämän kutistumisessa voidaan pitää tavarakaupan ja tuotannontekijäkorvausten taseiden heikkenemistä. Tuotannontekijäkorvausten taseessa suurimpina erinä ovat ulkomailta saadut ja ulkomaille maksetut korot ja osingot. Kuvio 1. Vaihtotaseen tulot ja menot vuosina Netto Tulot Menot Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Vuonna 28 pääomaa tuotiin ulkomailta 7,8 mrd. euroa. Pääoma tuotiin lähinnä arvopaperisijoituksina ja talletuksina, kun samanaikaisesti arvopaperi- ja talletussaamiset pienenivät ja arvopaperi- ja talletusvelat kasvoivat. Erityisesti arvopaperisijoitusten kannalta vuosi 28 oli erittäin poikkeuksellinen, koska viimeksi vastaava tilanne, jossa pääomaa on tuotu Suomeen enemmän kuin sitä on viety, oli vuonna 199. Ulkomaisia arvopaperisaamisiaan pienensivät erityisesti työeläkelaitokset ja sijoitusrahastot. Arvopaperimuotoisen velan kasvusta puolestaan vastasivat valtio sekä muut luottolaitokset kuin pankit. Toisaalta valtio samalla myös kasvatti ulkomaisia arvopaperisaamisiaan. Kuvio 2. Pääomanliikkeet sijoituslajeittain vuosina (+ pääoman vienti, pääoman tuonti) % BKT:stä Suorat sijoitukset Arvopaperisijoitukset Muut sijoitukset Valuuttavaranto Johdannaiset Vaihtotase Työeläkelaitosten ulkomaisten arvopaperisaamisten kanta pieneni ensimmäisen kerran sitten vuoden 1996, jolloin ne alkoivat sijoittaa ulkomaisiin arvopapereihin. Kanta pieneni osittain työeläkelaitosten arvopaperimyyntien vuoksi, mutta pääosin arvopapereiden arvonmuutoksien vuoksi. Valtion nettovelka (ulkomaiset velat saamiset) kasvoi noin mrd. euroa, mihin Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Ennakkokatsaus 28

6 SUOMEN MAKSUTASE..29 vaikutti pääasiassa ulkomaisten talletussaamisten pieneneminen. Yritysten nettovelka puolestaan supistui vuonna 28 alle puoleen edellisvuotisesta, mikä johtui suomalaisten pörssiyritysten markkina-arvojen laskusta. Kuvio 3. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain vuosina Kanta Työeläkelaitokset ja muut rahoituslaitokset Valtio ja kunnat Yritykset ja kotitaloudet Rahalaitokset ml. Suomen Pankki Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema oli vuoden 28 lopussa miltei tasapainossa, sillä ulkomaisia saamisia ja velkoja oli lähes yhtä paljon. Myös ulkomainen nettovarallisuusasema ilman oman pääoman eriä oli miltei tasapainossa. Kuvio. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (saamiset velat) vuosina % BKT:stä Ulkomainen nettovarallisuus Ulkomainen nettovarallisuus ilman suorien sijoitusten omaa pääomaa ja arvopaperisijoitusten osakkeita ja osuuksia Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Suorissa sijoituksissa nähtiin vuonna 28 käänne, sillä pääomaa vietiin nettomääräisesti ulkomaille ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen. Taulukko 1. Ulkomaiset saamiset ja velat sijoituslajeittain vuonna 28 Milj. euroa Sijoituskanta Virta, 28 Kurssien ja muiden arvostuserien muutos, 28 Sijoituskanta Suorat sijoitukset 1) Ulkomaille Suomeen Arvopaperisijoitukset 2) Saamiset Velat Muut sijoitukset 2) Saamiset Velat Johdannaiset 2) Valuuttavaranto ) Ulkomaille Suomeen. 2) Saamiset velat. 6 Ennakkokatsaus 28 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 ..29 SUOMEN MAKSUTASE 2 Vaihtotase Vaihtotaseen ylijäämä puolittui vuonna 28. Suurimpina tekijöinä tässä olivat sekä tavarakaupan heikentyminen että tuotannontekijäkorvaukset. Kauppatase heikentyi läpi koko vuoden muutamaa kuukautta lukuun ottamatta. Kauppataseen ylijäämä jäi lopulta lähes kolmanneksen pienemmäksi kuin vuonna 27. Tuotannontekijäkorvausten taseen alijäämä kasvoi edelleen ja oli miljardi euroa suurempi kuin vuonna Vaihtotase lyhyesti Vaihtotaseen ylijäämä jäi 3,8 mrd. euroon vuonna 28, kun se vuotta aiemmin oli lähes 7, mrd. euroa. Vaihtotase on ollut viimeiset 1 vuotta ylijäämäinen, ja tällä tasolla kuin vuonna 28 se on ollut viimeksi 199-luvun puolivälissä. Vaihtotaseen ylijäämän pieneneminen johtui kauppataseesta ja reilusti alijäämäisestä tuotannontekijäkorvausten taseesta. Taulukko 2. Vaihtotase vuosina 2 28 Milj. euroa Vaihtotase Netto Tavarat Netto Tulot Menot Palvelut Netto Tulot Menot Tuotannontekijä- Netto korvaukset Tulot Menot Tulonsiirrot Netto Tulot Menot Kuvio. Vaihtotase vuosina Tavaroiden ulkomaankaupassa viennin arvo pysyi lähes samana kuin vuotta aiemmin, mutta tuonnin arvo kasvoi %. 1 Palvelukaupan suhteellinen osuus vaihtotaseesta on pysytellyt melko vakaana viime vuosina. Vuonna 28 palvelutase oli,8 mrd. euroa ylijäämäinen. Suomeen maksetut tuotannontekijäkorvaukset ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana yli %. Toisaalta suomalaisten maksamat tuotannontekijäkorvaukset ovat kasvaneet vielä enemmän eli yli 6 %. Tuotannontekijäkorvaukset koostuvat pääasiassa pääomakorvauksista, kuten osingoista ja koroista, sekä palkansaajille maksetuista korvauksista. Muutokset tulonsiirtojen taseessa olivat maltillisia vuonna 28. Alijäämää kertyi 1,6 mrd. euroa, mikä on vajaat 2 milj. euroa enemmän kuin vuonna 27. Julkisen sektorin tulonsiirrot olivat 2, mrd. euroa alijäämäiset, ja muiden sektoreiden tulonsiirrot olivat 1 Maksutasetilastoinnin tavarakaupan tiedot eroavat Tullihallituksen julkaisemasta ulkomaankauppatilastosta rahti- ja vakuutuskorjauksen vuoksi. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston tavarantuonnin cif-arvosta vähennetään maksutasetilastossa ulkomaisten kuljettajien ja vakuuttajien osuus, joka siirretään kuljetus- ja vakuutusmenoihin. Vuonna 28 tavarantuonnista siirrettiin kuljetusmenoihin,9 % ja vakuutusmenoihin,2 %. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Ennakkokatsaus 28 7

8 SUOMEN MAKSUTASE..29, mrd. euroa ylijäämäiset. Ulkomailta Suomeen saatiin tulonsiirtoja yhteensä 1,6 mrd. euroa ja siirtoja Suomesta ulkomaille tehtiin lähes 3,2 mrd. euroa. Suuri osa tulonsiirroista muodostuu Suomen ja EU:n välisistä maksuista. Edellisten vuosien kasvun sijaan tavaranvienti vähentyi hieman vuonna 28. Suurin syy heikkoon kehitykseen oli viennin romahdus marras-joulukuussa 28. Marraskuussa viennin arvo supistui lähes 2 % ja joulukuussa yli 1 % edellisen vuoden vastaavasta arvosta. Kaiken kaikkiaan marras-joulukuu häivytti koko tammi-lokakuun aikana kertyneen tavaranviennin 1,7 mrd. euron arvon kasvun. Tavarantuonnin arvon kasvu jäi myös vähäisemmäksi kuin edellisvuosina mutta jatkui kuitenkin edelleen vuonna 28. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuonnin arvoa kasvatti suurelta osin raakaöljyn hinnan voimakas, yli prosentin nousu. Lokakuussa öljyn hinta putosi vuotta aiemmalle tasolle ja samalla tuonnin arvon kasvu pysähtyi. Kuten tavaranviennissä niin myös tuonnissa nähtiin marras-joulukuussa arvon romahdus. Marraskuussa tuonnin arvo väheni 13 % ja joulukuussa 1 % edellisen vuoden vastaavasta arvosta. Tammi-lokakuussa tavarantuonnin arvon kasvua kertyi 3,7 mrd. euroa, mistä marras-joulukuun romahdus söi 1,3 mrd. euroa. Kuvio 7. Tavarakaupan arvon muutos edellisvuotisesta vuosina Kuvio 6. Tulojen ja menojen jakauma vaihtotaseessa vuosina Tavarat Tuotannontekijäkorvaukset Vaihtotase, netto Palvelut Tulonsiirrot 2.2 Tavarat, palvelut ja pääomakorvaukset Tulot Netto Menot Kuvio 8. Tavarakauppa kuukausittain vuosina % Vienti Tuonti Lähteet: Suomen Pankki ja Tullihallitus. 3 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tavaranvienti 27 Tavaranvienti 28 Tavarantuonti 27 Tavarantuonti 28 Lähde: Suomen Pankki ja Tullihallitus. Palvelutase oli,8 mrd. euroa ylijäämäinen vuonna 28. Muutos edellisvuotiseen oli pieni. Palvelutulojen arvo laski lähes 2 % ja menojen arvo yli 2 % edellisvuotisesta. Kuljetuspalveluiden tase on ollut alijäämäinen 198-luvulta lähtien. Vuonna 28 alijäämä oli lähes 1,7 mrd. euroa, mikä on 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuljetuspalveluiden viennin arvo oli 2, mrd. ja tuonnin arvo,1 mrd. euroa. Maksutasekäsitteistön mukaiset kuljetuspalvelut koostuvat meri- ja lentoliikenteen sekä muun liikenteen eristä ja sisältävät näihin liittyvät rahti- ja vakuutusmaksut. 2 2 Katso alaviite 1. 8 Ennakkokatsaus 28 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 ..29 SUOMEN MAKSUTASE Kuvio 9. Palvelutase vuosina : palveluiden viennin ja tuonnin jakauma Muut palvelut Matkailu Kuljetus Palvelutase, netto Tulot Netto Menot Tuotannontekijäkorvausten tase oli 1,6 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 28. Edellisvuotiseen verrattuna alijäämä oli noin miljardi euroa suurempi. Suomesta ulkomaille tehdyistä arvopaperisijoituksista saadut osingot vähentyivät 28 % edellisestä vuodesta. Arvopaperisijoituksista saadut korot vähentyivät vähemmän. Vuonna 28 suomalaisille maksettiin ulkomaisista arvopaperisijoituksista korkotuloja 3,7 mrd. euroa, mikä on kuitenkin lähes % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen matkailun tulot lisääntyivät hieman enemmän kuin Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuonna 28. Matkailupalveluiden tulot olivat 2,1 mrd. euroa, mikä on runsaat 3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Matkailupalveluiden menot olivat 3 mrd. euroa, mikä on noin 2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden palveluiden tulot olivat yhteensä 12,2 mrd. euroa vuonna 28. Vähenemistä edellisvuotisesta oli noin 3 %. Muiden palveluiden menot supistuivat lähes % edellisvuotisesta. Muita palveluita tuotiin yhteensä 8,9 mrd. eurolla. Yli 8 % muiden palveluiden tuloista koostuu muista liike-elämän palveluista ja tietojenkäsittelypalveluista. Muihin liike-elämän palveluihin sisältyvät mm. välityskauppa ja siihen liittyvät palvelut, käyttöleasingpalvelut ja kansainvälisten konsernien sisäiset palvelut. Muiden palveluiden menoista yli 9 % koostuu pelkästään muista liike-elämän palveluista, tietojenkäsittelypalveluista sekä rojalteista ja lisensseistä. Kuvio 1. Arvopaperisijoitusten korot ja osingot vuosina Sijoitukset Suomesta: osingot Sijoitukset Suomeen: osingot Arvopaperisijoitusten tuotto, netto Sijoitukset Suomesta: korot Sijoitukset Suomeen: korot Tulot Menot Ulkomailta Suomeen tehdyistä arvopaperisijoituksista maksettiin ulkomaille yhteensä 8,2 mrd. euroa korkoina ja osinkoina vuonna 28. Suomalaiset maksoivat ulkomaille osinkoina 3,9 mrd. euroa vuonna 28, mikä on lähes 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Arvopaperisijoitusten korkomenot lisääntyivät maltillisemmin ja päätyivät prosentin kasvuun. Vuonna 28 suomalaiset maksoivat arvopaperisijoituksista korkoja,3 mrd. euroa ulkomaisille sijoittajille. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Ennakkokatsaus 28 9

10 SUOMEN MAKSUTASE Suorat sijoitukset Vuonna 28 pääomaa vietiin suorina sijoituksina nettomääräisesti mrd. euroa. Suomesta sijoitettiin ulkomaisiin kohteisiin 1,1 mrd. euroa, ja ulkomaiset sijoittajat palauttivat suomalaisiin kohteisiin sijoittamaansa pääomaa takaisin ulkomaille 2,9 mrd. euroa. Kuvio 11. Suorien sijoitusten nettopääomavirrat vuosina Suomeen Ulkomaille Suomeen sijoitettua suorien sijoitusten pääomaa palautui vuonna 28 takaisin ulkomaille 2,9 mrd. euroa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että ulkomaiset yritykset olisivat suuressa määrin alkaneet vetää pääomaa pois suomalaisista sijoituskohteistaan. Pääoman palautusta selittävät vain muutamien yksittäisten ulkomaisten konsernien sisäiset omistusjärjestelyt, joissa purettiin suomalaisten tytäryritysten kautta olleet omistukset toisissa ulkomaisissa tytäryrityksissä. Järjestely supisti yrityssektorilla sekä Suomeen että ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten pääomavirtaa. Ilman näitä omistusjärjestelyjä ulkomaiset sijoittajat toivat pääomaa suomalaiskohteisiin, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin pääoman tuonti oli 9 mrd. euroa. Vuoteen 28 ei ajoittunut suuria yrityskauppoja, jotka olisivat kasvattaneet pääomantuontia kuten vuonna 27. Suomesta ulkomaille tehtiin suoria sijoituksia 1,1 mrd. euroa. Ilman edellä mainittuja omistusjärjestelyjä pääomavirta olisi ollut hieman runsaampi kuin edellisenä vuonna, jolloin pääomaa vietiin,6 mrd. euroa. Vuonna 28 oman ja muun pääoman virrat olivat huomattavia ja suunnaltaan vastakkaisia. Oman pääoman ehtoisia sijoituksia tehtiin 11,7 mrd. euron arvosta ja vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia supistettiin 1,6 mrd. euron arvosta. Ulkomaisia suuria yritysostoja rahoitettiin ulkomaisilta konserniyrityksiltä saadulla lainapääomalla. Lisäksi lainoja ulkomaisille konserniyrityksille konvertoitiin oman pääoman ehtoisiksi. Kuvio 12. Ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten virta pääomatyypeittäin vuosina Oma pääoma Muu pääoma Kansainvälisten konsernien rahoituksen järjestely ulkomaisten ja suomalaisten yksiköiden välillä näkyy suorien sijoitusten oman ja muun pääoman virroissa. Erityisesti 2-luvun alkupuolelta lähtien suorissa sijoituksissa ulkomaille muuta pääomaa on palautunut merkittävästi Suomeen, kun konsernin sisäisten ulkomaisten rahoitusyhtiöiden kautta on kanavoitu pääomaa Suomeen. Vuonna 28 muun pääoman virta Suomeen kasvoi kaikkien aikojen suurimmaksi. 1 Ennakkokatsaus 28 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 ..29 SUOMEN MAKSUTASE Kuvio 13. Pääomanliikkeet suorina sijoituksina (sijoitukset ulkomaille sijoitukset Suomeen) vuosina (+pääoman vienti, -pääoman tuonti) jälleen käänne, kun pääomaa vietiin taas suorina sijoituksina nettomääräisesti ulkomaille. Kuvio 1. Suorien sijoitusten kanta vuosina % Suomessa (vasen ast.) Suomessa, % BKT:stä (oikea ast.) Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Ulkomailla (vasen ast.) Ulkomailla, % BKT:stä (oikea ast.) Ulkomaisten sijoittajien Suomeen tekemien suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 28 lopussa oli 63 mrd. euroa ja suomalaisten sijoittajien ulkomaille tekemien sijoitusten kannan arvo 82 mrd. euroa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna sijoituskanta Suomessa oli 3 % ja sijoituskanta ulkomailla %. Aina 199-luvun lopusta alkaen suomalaisten sijoittajien ulkomaisista suorista sijoituksista saamat tuotot ovat olleet suuremmat kuin ulkomaisten sijoittajien tuotot Suomeen tehdyistä sijoituksista. Suorien sijoitusten tuotot vaihtotaseessa ovat siten osaltaan kasvattaneet vaihtotaseen ylijäämää. Vuonna 28 suorien sijoitusten tuottojen vaihtotasevaikutus oli arviolta noin 1,2 mrd. euroa. Jos tarkastellaan Suomeen ja ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten virtojen yhteisvaikutusta ulkomaisiin pääomanliikkeisiin, aina 197-luvun loppupuolelta vuoteen 21 asti suorina sijoituksina vietiin pääomaa ulkomaille. Suomesta ulkomaille tehtiin enemmän sijoituksia kuin ulkomailta Suomeen. Vuosina suorina sijoituksina tuotiin pääomaa Suomeen. Ulkomaiset sijoittajat toivat pääomaa Suomeen suurien yritysostojen myötä, ja sijoituskohteina palvelualojen yritykset kasvattivat suosiotaan. Vaikka suomalaiset yritykset edelleen laajensivatkin toimintojaan ulkomailla, ulkomaille tehtyihin suoriin sijoituksiin kirjautui vähemmän sijoituksia kuin Suomeen tehtyihin suoriin sijoituksiin. Suomalaisten emoyritysten suora rahoitus ulkomaisille tytäryrityksille on vähentynyt, ja entistä enemmän konsernien ulkomaiset rahoituskeskukset ja muut ulkomaiset konserniyritykset hoitavat rahoitusta, mikä ei näy Suomen suorien sijoitusten luvuissa. Vuonna 28 pääomanliikkeissä nähtiin Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Ennakkokatsaus 28 11

12 SUOMEN MAKSUTASE..29 Arvopaperisijoitukset Ulkomaisten arvopaperisijoitusten 3 kannat alkoivat supistua vuoden 28 aikana. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille olivat 131 mrd. euroa ja sijoitukset ulkomailta Suomeen 17 mrd. euroa. Kantojen romahdus johtui pääosin markkinaarvojen alentumisesta, joskin pääomanliikkeetkin supistuivat huomattavasti vuodesta Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille Suomalaisten arvopaperisijoitukset ulkomailla pienentyivät neljänneksen. Sijoituskannan nousujohteinen kehitys taittui, ja kanta oli vuoden 28 lopussa 131 mrd. euroa (kuvio 1). Yhteensä nettopääomavirta Suomesta ulkomaille supistui 2, mrd. negatiiviseksi, eli pääomaa kotiutettiin Suomeen enemmän kuin sitä vuoden aikana sijoitettiin ulkomaille. Käänne sijoitusvirroissa ajoittui erityisesti vuoden loppupuolelle. Vuoden 28 aikana koettu kansainvälisten arvopaperimarkkinoiden romahdus näkyi ulkomaisissa arvopaperisijoituksissa. Sijoituskannan supistuminen oli pääosin seurausta arvonmuutoksista eikä niinkään sijoitusten myynnistä (taulukko 3). Osakesijoitusten kanta puoliintui vuoden 27 lopusta ja oli 16, mrd. euroa. 3 Maksutaseen arvopaperitilastoinnissa siirryttiin arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen joulukuun 28 kantatiedoista lähtien, minkä vuoksi vuoden 28 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin. Kehikossa 1 kerrotaan tilastointiuudistuksesta tarkemmin. Kuvio 1. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille vuosina Osakkeet, kanta (vasen ast.) Osakkeet, nettovirta (oikea ast.) Velkapaperit, kanta (vasen ast.) Velkapaperit, nettovirta (oikea ast.) 18 Ulkomaisista arvopaperisijoituksista yli puolet on joukkolainoissa. Joukkolainojen kanta säilyi miltei vuodentakaisella tasolla eli 8 mrd. eurossa, kun varsinkin eläkerahoja sijoittavat instituutiot lisäsivät velkainstrumentteja sijoitussalkkuihinsa. Sijoitusten arvojen laskiessa työeläkelaitokset luopuivat vakavaraisuusvaatimusten paineessa erityisesti ulkomaisista osakkeista, ja työeläkelaitosten ulkomainen sijoituskanta kokonaisuudessaan supistui 28 % eli mrd. euroon (kuvio 16). Ulkomaille sijoitetuista työeläkevaroista 1 % oli osakkeissa, 3 % rahasto-osuuksissa, 3 % joukkolainoissa ja 2 % rahamarkkinapapereissa. Kuvio 16. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille sektoreittain vuosina Sijoitusrahastot Vakuutuslaitokset Muut sektorit * Työeläkelaitokset ja muut sos.turvarahastot *Muut sektorit: valtio, kunnat, rahalaitokset, yritykset, kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Ennakkokatsaus 28 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 ..29 SUOMEN MAKSUTASE Taulukko 3. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sijoituslajeittain vuonna 28 Milj. euroa Sijoituskanta Nettopääomavirta 28 Kurssien ja muiden arvostuserien muutos 28 Sijoituskanta Korot ja osingot Sijoitukset Suomesta ulkomaille Osakkeet Rahasto-osuudet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit Yhteensä Sijoitukset ulkomailta Suomeen Osakkeet ja rahasto-osuudet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit Yhteensä Työeläkelaitosten osuus Suomen ulkomaisista arvopaperisaamisista oli 38 % vuoden 28 lopussa. Pankkien ja vakuutuslaitosten suhteellinen osuus ulkomaisesta sijoituskannasta sen sijaan kasvoi hieman niiden tehtyä erityisesti uusia joukkolainasijoituksia. Arvonalennukset romahduttivat kotitalouksien ulkomaiset arvopaperiomistukset 3,8 mrd. euroon. Suomalaisten tekemien sijoitusten maajakauma ei muuttunut merkittävästi vuoden 27 tilanteesta. Suomesta sijoitettiin eniten ruotsalaisiin, saksalaisiin ja ranskalaisiin arvopapereihin (kuvio 17). Joukkolainasaamiset Ruotsista ylsivät 1,9 mrd. euroon. Suurimmat joukkolainasaamiset suomalaisilla oli Saksasta, 1,7 mrd. euroa, ja Ranskasta, 12,3 mrd. euroa, kun näissä maissa sijoitettiin pääosin valtioiden liikkeeseen laskemiin velkapapereihin. Isoon-Britanniaan suuntautuneet 2,2 mrd. euron osakesijoitukset keskittyivät yrityssektorin liikkeeseen laskemiin osakkeisiin. Kotitalouksien rahasto-osuuksista valtaosa suuntautui Luxemburgiin, Ruotsiin ja Irlantiin rekisteröityihin rahastoihin. Kuvio 17. Arvopaperisijoitukset ulkomaille maittain, sijoituskanta vuoden 28 lopussa Ruotsi Saksa Ranska Britannia Yhdysvallat (USA) Irlanti Luxemburg Alankomaat Espanja Caymansaaret Osakkeet Rahasto-osuudet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit.2 Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen Ulkomaiset sijoittajat omistivat vuoden 28 lopussa suomalaisia arvopapereita 17 mrd. euron arvosta markkina-arvoilla mitaten. Ulkomaalaisten omistamien suomalaisten osakkeiden kanta puoliintui 71,3 mrd. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Ennakkokatsaus 28 13

14 SUOMEN MAKSUTASE..29 euroon, kun taas vieraan pääoman ehtoisien sijoituksien kanta säilyi lähes edellisvuotisella tasolla 12,2 mrd. eurossa. Osakkeiden arvojen romahdettua velkapapereiden suhteellinen osuus Suomen arvopaperiveloista suureni vuoden 27 lopun prosentista noin 6 prosenttiin (kuvio 18). Kuvio 18. Arvopaperisijoitukset Suomeen vuosina luvulla suomalaisten laskennallinen velan kustannus on pienentynyt samalle tasolle kuin velkasijoitusten tuotto-odotus (kuvio 19). Ilmiö selittyy osittain sekä lyhyempien maturiteettien että riskittömämpien liikkeeseenlaskijoiden painottumisella viime vuosien velkakannassa. Kuvio 19. Implisiittiset korot prosentteina velkakannasta vuosina % Osakkeet, kanta (vasen ast.) Osakkeet, nettovirta (oikea ast.) Velkapaperit, kanta (vasen ast.) Velkapaperit, nettovirta (oikea ast.) Ulkomailta Suomeen saadut korot suhteessa saamiskantaan Suomesta ulkomaille maksetut korot suhteessa velkakantaan Arvopaperisijoituksista Suomeen suuntautunut nettopääomavirta oli yhteensä 2,9 mrd. euroa, eli ulkomaiset sijoittajat sijoittivat suomalaisiin arvopapereihin enemmän kuin palauttivat pääomaa. Oman pääoman ehtoisissa sijoituksissa pääomaa palautettiin nettomääräisesti ulkomaille, mutta velkapaperisijoituksina sitä tuotiin Suomeen. Rahamarkkinapaperimuotoinen velkakanta kasvoi 21, mrd. euroon, kun etenkin rahalaitosten sijoitustodistuksiin ja valtion lyhyisiin velkasitoumuksiin virtasi ulkomaista pääomaa. Yritysten liikkeeseen laskemien lainojen kanta sen sijaan supistui 1 %, kun pääomaa palautui ulkomaille pitkistä velkapapereista, ja yritysten arvopaperivelat olivat vuoden 28 lopussa 12, mrd. euroa. Suomen ulkomaisesta arvopaperivelasta lähes puolet on valtion velkaa. Suomalaisten sijoittajien ulkomaisista arvopapereista saamat tuotot supistuivat,9 mrd. euroon, kun taas suomalaiset maksoivat ulkomaille pääomakorvauksina edellisvuotista enemmän, yhteensä 8,2 mrd. euroa. Vieraan pääoman kantaan suhteutettuna Suomesta on historiallisesti maksettu ulkomaille korkoina enemmän kuin ulkomailta on saatu korkoja, mutta Vaikka arvopaperisijoitusten kannat supistuivat vuoden 28 aikana, suomalaisten sijoittajien ulkomaisten vastapuolten kanssa ja ulkomaisissa johdannaispörsseissä tekemät johdannaissopimukset kasvattivat yhteenlasketun sijoitusposition samalle tasolle kuin vuonna 27 (kuvio 2). Johdannaissopimusten volyymi on kasvanut vuosi vuodelta, ja johdannaisten bruttosaamisten arvo oli vuoden 28 lopussa 93,2 mrd. euroa ja bruttovelkojen arvo niin ikään 93, mrd. euroa, ja siten nettoarvo jäi,3 mrd. euroon. Kuvio 2. Arvopaperisijoitukset ja johdannaissopimukset vuosina Arvopaperisijoitukset, saamiset Johdannaissopimukset, saamiset Arvopaperisijoitukset, velat Johdannaissopimukset, velat 1 Ennakkokatsaus 28 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 ..29 SUOMEN MAKSUTASE Kehikko 1. Arvopaperisijoituksissa uudet tilastointimenetelmät Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman arvopaperisijoitusten tilastoinnin tiedonkeruu- ja laadintamenetelmät muuttuivat vuodenvaihteessa. 199-luvun alkupuolelta asti käytössä olleesta aggregaattitiedonkeruusta siirryttiin arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen. Tietoa kerätään edelleen samoista lähteistä (mm. institutionaaliset sijoittajat, tilinhoitajayhteisöt ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijat) mutta tiedonantajien ei enää tarvitse luokitella raportoimiaan tietoja vaateittain, maittain tai sektoreittain. Luokittain aggregoitujen tietojen sijasta tiedonantajat raportoivat nykyisin kaikkien salkussaan olevien arvopapereiden määrät arvopaperikohtaisesti ISIN-kooditasolla (ISIN = International Securities Identification Number, ISO standardi 6166). Uudessa järjestelmässä tiedot luokitellaan ja aggregoidaan keskitetysti keskuspankissa. Tärkeä apuväline tilaston laadinnassa on Euroopan keskuspankin (EKP) rakentama keskitetty arvopaperirekisteri, johon on koottu luokitus- ja markkinatietoa lähes kaikista arvopapereista, joilla käydään aktiivisesti kauppaa eri puolilla maailmaa. Keskitetyn arvopaperirekisterin avulla Suomen Pankki rikastaa tiedonantajilta keräämänsä arvopaperikohtaiset tiedot ja luokittelee sijoitukset vaateittain, maittain ja sektoreittain. Tiedonkeruumuutoksen yhteydessä Suomen Pankki luopui myös suorasta virta- ja tuottotietojen keruusta tiedonantajilta. Sijoitusvirrat ja -tuotot lasketaan ja aggregoidaan vastedes rikastetusta arvopaperikohtaisesta aineistosta. Tiedonkeruu- ja laadintamenetelmien muutosten taustalla ovat EKP:n maksutasetilastointia koskevien suuntaviivojen määräykset. Yhdenmukaistamalla maksutaseen arvopaperisijoitusten laadintamenetelmiä euroalueen jäsenmaissa EKP pyrkii parantamaan tilastoinnin laatua. Toinen arvopaperikohtaisen järjestelmän tavoite on ollut lisätä tilastoinnin muutosmahdollisuuksien joustavuutta. Yksityiskohtainen ISINkooditason perusaineisto yhdistettynä kattavaan arvopaperirekisteriin antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti keskuspankkipolitiikan valmistelussa ilmeneviin tilastotarpeisiin. Kolmantena kannustimena muutokseen on ollut pyrkimys pienentää tiedonantajien raportointirasitetta. Vaikka raportoitavan tiedon määrä kasvaa siirryttäessä aggregaateista arvopaperikohtaiseen raportointiin, on arvopaperikohtaisen aineiston tuottaminen kuitenkin tiedonantajille huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin aggregaattiraportointi, joka edellyttää useimmissa tapauksissa runsaasti laskentaa, luokittelua ja tarkistuksia. Arvopaperisijoitusten laadinnan menetelmäuudistuksen aiheuttamat tasomuutokset Suomen ulkomaiseen varallisuusasemaan ovat hyvin vähäisiä, ja keskeiset aikasarjat jatkuvat katkoksitta. Vaateittain, sektoreittain tai maittain eritellyissä tiedoissa on sen sijaan pieniä luokitussiirtymiä. Vuodenvaihteessa toteutettu arvopaperitiedonkeruun muutos koski rahalaitoksia lukuun ottamatta kaikkia maksutaseen tiedonantajia. Rahalaitosten osalta vastaava tiedonkeruun muutos toteutetaan vuonna 21 tasetiedonkeruun muiden muutosten yhteydessä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Ennakkokatsaus 28 1

16 SUOMEN MAKSUTASE..29 Liite 1. Kuviot Kuvio 21. Vaihtotase ja kauppatase vuosina j % BKT:stä Vaihtotase Kauppatase Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Kuvio 2. Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina Milj. euroa Viro Ruotsi Espanja Yhdysvallat Saksa Italia Thaimaa Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Kuvio 22. Kymmenen tärkeimmän vientimaan prosenttiosuus koko tavaraviennin arvosta vuonna 27 ja 28 1 % Kuvio 2. Vienti- ja tuontihintaindeksit vuosina Ind. 2 = j Lähteet: Suomen Pankki ja Tullihallitus Vientihinnat Tuontihinnat Lähde: Tilastokeskus. Kuvio 23. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen matkailun tulot vuosina 2 28 Kuvio 26. Pääomanliikkeet sektoreittain vuosina Milj. euroa Venäjä Ruotsi Saksa Britannia Yhdysvallat Viro Ranska Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus (+pääoman vienti, pääomantuonti) Rahalaitokset (ml. Suomen Pankki) Yritykset ja kotitaloudet Valtio ja kunnat Työeläkelaitokset ja muut rahoituslaitokset (pl. Rahalaitokset) Vaihtotase 16 Ennakkokatsaus 28 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 ..29 SUOMEN MAKSUTASE Kuvio 27. Suorien sijoitusten kannan jakauma pääomatyypeittäin vuosina 1999, 23 ja % Kuvio 3. Arvopaperisijoitukset Suomeen sektoreittain: velkapapereiden sijoituskanta vuoden 28 lopussa Yritykset 12 % 12 mrd. euroa Muut sektorit 1 % 2 Valtio 7 % Rahalaitokset % Sijoitukset Suomeen Oma pääoma Muu pääoma Sijoitukset ulkomaille Kuvio 28. Suorien sijoitusten tuotot vuosina j Ulkomaalaisten Suomeen tekemien sijoitusten tuotot Suomalaisten ulkomaille tekemien sijoitusten tuotot Suorien sijoitusten tuotot vaihtotaseessa, netto Netto Tulot Menot Kuvio 31. Arvopaperisijoitukset, osakkeiden ja rahasto-osuuksien kanta ja osingot vuosina Sijoitukset Suomesta, kanta (oikea ast.) Sijoitukset Suomeen, kanta (oikea ast.) Sijoitukset Suomesta, osingot (vasen ast.) Sijoitukset Suomeen, osingot (vasen ast.) Kuvio 29. Arvopaperisijoitukset ulkomaille sektoreittain: sijoituskanta vuoden 28 lopussa Kotitaloudet ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 % Valtio 6 % Muut sektorit 16 % 13 mrd. euroa Pankit 6 % Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot 38 % Kuvio 32. Arvopaperisijoitukset, velkapapereiden kanta ja korot vuosina Vakuutusyhtiöt 1 % Sijoitusrahastot 16 % Sijoitukset Suomesta, kanta (oikea ast.) Sijoitukset Suomeen, kanta (oikea ast.) Sijoitukset Suomesta, korot (vasen ast.) Sijoitukset Suomeen, korot (vasen ast.) Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Ennakkokatsaus 28 17