Rakennerahastojen uutiskirje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennerahastojen uutiskirje"

Transkriptio

1 Rakennerahastojen uutiskirje 10/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Sisältö Kohti rakennerahastohankkeiden yksinkertaisempaa ja nopeampaa maksatusta Ohjelmakauden tiukentuneet velvoitteet Kuluvalla ohjelmakaudella rakennerahastohankkeiden maksatusten käsittelyä koskevat menettelyt tiukentuivat. EU-säädökset edellyttivät varsin yksityiskohtaista menojen tukikelpoisuuden varmistamista. 1 Kohti rakennerahastohankkeiden yksinkertaisempaa ja nopeampaa maksatusta 4 Ohjelmakauden edistymistilanne 5 Kirkon työ reilusti esiin 6 Saavutuksista ja sudenkuopista kasvua kohti 9 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin 9 Arjen Arkki tulokset näkyviksi Vaatimuksen taustalla oli Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (EU:n varainhoidon ulkoinen valvoja) tarkastuksissaan havaitsemien tukikelvottomien menojen suuri osuus tuomioistuimen tarkastamien rakennerahastohankkeiden menoista. Esimerkiksi vuonna 2007 tukikelvottomien menojen osuus tuensaajille maksetuissa tuissa oli tuomioistuimen arvion mukaan EU-tasolla 11 % hyväksyttävän virhetason ollessa 2 %. Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös tarkastusten 11 Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hanke menolippu 12 Pumppu-hanke uudistaa palvelurakenteita Varsinais- Suomessa 14 Lyhyesti Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa.

2 tuloksista oli, että varainkäytön valvonta ei ole ollut tehokasta ja riittävää komission eikä jäsenvaltioiden tasolla. Havaitut epäkohdat tuli ottaa huomioon kuluvan ohjelmakauden EU-tason rakennerahastosäädöksissä. Näin myös tapahtui ja keskeiset vaatimukset liittyivät: selkeään rahoittajan ja maksajan tehtävien eriyttämiseen tukien myönnön läpinäkyvyyden ja puolueettomuuden varmistamiseksi systemaattisiin, jokaiselle maksatushakemukselle tehtäviin tukikelpoisuustarkastuksiin ja paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin (vähintään osalle hankkeista) hankkeiden valinnan ja tuen maksamisen kirjallisiin menettelyihin ja tehtyjen toimenpiteiden kattavaan kirjaamiseen tietojärjestelmiin jäljitysketjun parantamiseksi jatkuvaan eri hallinnon tasojen väliseen valvontaan ja raportointivelvollisuuteen Suomen rakennerahastohankkeiden laadittiin EU-vaatimusten mukaisesti yhtenäiset menettelyt sekä maksatushakemusten käsittelylle että paikan päällä tarkastuksille. Maksatushakemusten käsittely ja maksupäätösten teko erotettiin selkeästi rahoituksen myöntämisestä. Hyvää ja huonoa Käyttöönotetuilla menettelyillä on ollut rakennerahastohankkeiden maksatuksiin myönteinen vaikutus. Suuri osa rakennerahastohankkeiden sääntöjenvastaisista menoista havaitaan nyt jo maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Virheiden havaitsemisen jo näin varhaisessa vaiheessa on tuensaajien kannalta hyvä asia, sillä havaitut virheelliset menot vähennetään jo maksatuspäätöksissä raskaampien takaisinperintämenettelyjen asemesta. Maksatushakemusten käsittelyn tarkkuus ja tehokkuus on merkinnyt myös sitä, että rakennerahasto-ohjelmien riippumattoman tarkastusviranomaisen valtiovarainministeriön Valtiovarain controller toiminnon jälkikäteen tehdyissä hanketarkastuksissa havaittujen virheiden taso on hyväksytyllä tasolla eli alle 2 % tarkastetuista menoista. Vuosina ESRhankkeiden tarkastuksissa on Suomessa ollut 0,2 % ja 1,8 % välillä ja EAKR-hankkeiden tarkastuksissa 0,51 % ja 1,3 %:n välillä. Ohjelmakauden vaatimusten mukaisella maksatusten käsittelyllä olemme siis saaneet aikaan tehokkaat virheelliset menot tunnistavat maksatushakemusten käsittelyt ja saaneet samalla myönteisen arvion sekä tarkastusviranomaiselta että komissiolta rakennerahastovarojen hallinnoinnin luotettavuudesta. Mutta tiukentuneilla menettelyillä on ollut kääntöpuolensa. Eräissä välittävissä toimielimissä ovat maksatushakemusten käsittelyajat huomattavasti pidentyneet. Joillekin tuensaajille tämä käsittelyaikojen pidentyminen on valitettavasti voinut merkitä likviditeettiongelmia. Pitkien maksatushakemusten käsittelyaikojen taustalla on ollut monia syitä; näistä mainittakoon maksatushenkilöstön resurssien 2

3 vähäisyys, henkilöstön suuri vaihtuvuus, epäselvät tai ylimalkaiset rahoituspäätökset ja puutteelliset maksatushakemukset. Maksatushakemusten käsittelyn tarkkuustaso on voinut pitkittää hakemuksen käsittelyaikaa. Kevyempiin menettelyihin Ohjelmakauden kuluessa virisi EU:ssa keskustelu maksatusmenettelyjen raskaudesta. Maksatusten käsittely vaatimusten mukaisesti vaati yhä enemmän resursseja ja maksoi aina enemmän. Todettiin, että tällä tiellä ei voida jatkaa. Täysin tositteisiin perustuvalle menojen tukikelpoisuuden todentamiselle tuli löytää yksinkertaisempi, maksatuksia ja tuensaajan hallinnollista taakkaa vähentävä vaihtoehto. Ratkaisu löytyi nk. yksinkertaistetuista kustannusmalleista, joissa vain osa kustannuksista maksetaan tositteiden perusteella ja loput esimerkiksi kiinteällä prosenttiosuudella tai tulokseen perustuen. Suomessa yksinkertaistetuista kustannusmalleista on käyttöön otettu flat rate -malli ja lump sum Lisätietoa kustannusmalleista rakennerahastojen nettisivuilta hakijalle/index.jsp. Molempia kustannusmalleja on rakennerahastohankkeissa otettu meillä kiitettävästi käyttöön. Lokakuussa 2013 flat rate-malli on otettu käyttöön 340 EAKRhankkeessa ja 380 ESR-hankkeessa. Lump sum-hankkeita on EAKR:ssa 83 ja ESR:ssä 127. Kokemukset kustannusmallien käytöstä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Maksatukset ovat nopeutuneet ja tuensaajan hallinnollinen taakka on vähentynyt. Uutta vuodesta 2014 alkaen Tulevaa rakennerahastojen ohjelmakautta leimaa selkeästi siirtyminen tulosperusteisempaan menojen tarkasteluun ja tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseen. Tuensaajien hallinnollista taakkaa vähennetään siirtymällä tositteisiin perustuvasta menojen tukikelpoisuuden varmentamisesta entistä enemmän nk. yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön ja täysin sähköiseen asiointiin. Merkittävä muutos tulee olemaan EU-säädöksissä maksatushakemusten käsittelyajoille asetettu määräaika 90 päivää. Määräaika lasketaan maksatushakemuksen jättämisestä. Määräaikaa viranomaisten tulee noudattaa eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta (esimerkiksi puutteet hakemuksessa). Määräaika on tervetullut muutos. Siihen ja mielellään määräaikaa nopeamman maksatusten käsittelyn edellytyksenä on erityisesti yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön otto, maksatushakemusten hyvä laatu sekä osaava maksatushenkilöstö. Maksatuksen käsittelyaikojen nopeutumisen rinnalla on tärkeää säilyttää kuluvalla ohjelmakaudella saavutettu alhainen tukikelvottomien menojen aste. Tällöin korostuu edellisten lisäksi rahoitushakemusten ja niiden perusteella tehtyjen tukipäätösten ja päätösten ehtojen selkeys. Tukipäätöksen saadessaan tuensaajan tulee olla selkeä käsitys, miten hänen tulee rahoitettavaa hanketta toteuttaa ja mitkä kustannukset ovat tukikelpoisia. Tuensaajille hankkeen alussa rahoittajan ja maksajan yhteistyössä pitämät aloituspalaverit tukevat tämän tavoitteen saavuttamista. Vuoden 2014 alusta ELY-keskusten maksatukset keskitetään neljään rakennerahastohallinnointiin erikoistuneeseen ELYkeskukseen. Tämä muutos luo mahdollisuuden maksatusresurssien tehokkaaseen käyttöön sekä maksatusratkaisujen yhdenmukaistumiseen. z TEKSTI: Neuvotteleva virkamies Riitta Mensalo, TEM KUVA: Leena Lyra 3

4 TEKSTI: Harri Ahlgren, TEM Ohjelmakauden edistymistilanne EAKR-ohjelmien yhteenlaskettu julkisen kokonaisrahoituksen varausaste oli 25. lokakuuta jo ylittänyt sadan prosentin rajapyykin. ESR-ohjelman varausaste oli vastaavasti 95,7 %. EAKR-ohjelmista Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi ovat jo ylittäneet myös 100 %:n sidonta-asteen. Edellisen uutiskirjeen ilmestymisen jälkeisen kuukauden aikana on ESR-ohjelman maksatusaste noussut kaksi prosenttiyksikköä, Länsi- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmien 1,4 %-yksikköä ja Itä-Suomen EAKRohjelman 1,1 %-yksikköä. Parasta maksatusvauhtia on kuluneen kuukauden aikana pidetty Etelä-Suomessa, jossa EAKR-ohjelman maksatusaste on noussut peräti 2,9 prosenttiyksiköllä. Uusiakin hankkeita on kuukauden aikana edelleen käynnistetty, EAKR-ohjelmissa yhteensä 136 kpl ja ESR-ohjelmassa 27 kpl. Rakennerahasto-ohjelmat; julkinen rahoitus yht (ml. Finnvera) Kehys Varat t u* Sidottu* Maksettu Varat t u Sidottu Maksettu Hankkeita EAKR-ohjelma (milj. euroa) (%) (%) (%) (kpl)** Etelä-Suomi 345, , , , ,1 % 100,2 % 66,5 % Länsi-Suomi 398, , , ,320 97,5 % 95,9 % 63,6 % Itä-Suomi 731, , , ,548 94,2 % 92,6 % 62,7 % Pohjois-Suomi 622, , , , ,2 % 104,9 % 77,8 % EAKR yhteensä 2 097, , , , ,2 % 98,1 % 68,0 % ESR yhteensä 1 414, , , ,242 95,7 % 91,3 % 72,4 % EAKR+ESR yht , , , ,842 98,4 % 95,4 % 69,7 % *) Sulkemisen yhteydessä purkautuneet sidonnat ja muutetut varaukset huomioitu **) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: kpl, I-S: kpl, P-S: kpl, yht kpl 4

5 Kirkon työ reilusti esiin Seurakunnat tekevät paljon näkymätöntä hyvää Euroopan sosiaalirahaston tuella. Tutkija, pastori Sanna Lehtinen väitteli alkusyksystä kirkkososiologian alalta tohtoriksi tutkimuksella Julkisen sektorin apulaiset, kansalaisyhteiskunnan talkoolaiset: Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat Euroopan sosiaalirahaston projekteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin seurakuntien EU:n avustuksella tekemää sosiaalityötä, joka on pitkälti jäänyt julkisuudelta piiloon. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) myöntää rahoitusta hankkeisiin, jotka kohentavat sosiaalisia oloja, parantavat työllisyyttä ja edistävät työmarkkinoille pääsyä erityisesti heikosti kehittyneillä alueilla tai sosiaalisista ongelmista kärsivien väestöryhmien keskuudessa. Sen tavoitteena on luoda sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Tukea saavien hankkeiden toteuttajina voivat olla monenlaiset julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijat. Evankelisluterilaiset seurakunnat ovat toteuttaneet ESR:n tukemia hankkeita vuodesta 1995 eli Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien. Seurakunnat ovat olleet mukana mittavissa, satojen tuhansien eurojen arvoisissa hankkeissa, kuten Keravan vankilasta vapautuvia tukevassa WOP-projektissa tai Lahden Takataskuhankkeessa, joka tukee syrjäytymisvaarassa olevien työllisyyttä ja elämänhallintaa. Helsingin seurakuntayhtymä on ollut mukana ESR:n rahoittamassa erityisnuorisotyön Kansanedustaja Mari Kiviniemen avustajana työskentelevä Sanna Lehtinen on joskus leikitellyt ajatukselle, mitä tapahtuisi, jos kirkko yhtäkkiä katoaisi yhteiskunnasta. Silloin todella huomattaisiin, miten iso rooli kirkolla on. Mielestäni kirkon hyvää työtä ja sillä syntyviä onnistumisen tarinoita voitaisiin pitää paljon enemmän esillä, hän sanoo. Janus-hankkeessa, jossa tuettiin vankilasta vapautuvia nuoria. Pääasiassa tuki on ohjautunut pääkaupungin ulkopuolelle. Helsingillä olisi erinomaiset mahdollisuudet kehittää hankkeita, joille voisi hakea ESR-tukea. Täällä on sellaisia alueita ja väestöryhmiä, joiden sosiaalisia ongelmia voisi lähteä tätä kautta purkamaan, toteaa Sanna Lehtinen. Hän on itse Lauttasaaren seurakuntaneuvoston sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Hän on myös toiminut pappina muutamassa helsinkiläisessä seurakunnassa. Lehtinen toteaa, että seurakunnat ovat erittäin sopivia osallistumaan ESR-hankkeisiin. Niillä on ammattimaisesti hoidettu hallinto, kohtalaisen vakaa talous, korkeasti koulutettu henkilökunta sekä usein sopivia tiloja hankkeiden käyttöön, Sanna Lehtinen listaa. ESR edellyttää kumppanuutta eli että hankkeessa on useampia toimijoita. Kirkolla on vahva, perinteinen yhteistyöverkosto ja sitä pidetään luotettavana sopimusosapuolena. Kirkon osallisuus ESR:n tukemissa hankkeissa on Sanna Lehtisen väitöstutkimuksen mukaan jäänyt vähälle huomiolle. Kirkon asema on epämääräinen. EU:n näkökulmasta kirkko on kolmannen sektorin toimija, mutta toisinaan sen työ mielletään vapaaehtoistyöksi tai jopa yksityiseksi talkootyöksi. Kirkon uskonnollinen identiteetti ja teologisiin lähtökohtiin perustuva diakonia tuntuvat häviävän taustalle. Sosiaalirahaston tukemilla hankkeilla on nimet, jotka eivät paljasta kirkkoa niiden taustayhteisöksi. Se ei usein käy ilmi hankkeesta muutenkaan, Lehtinen huomauttaa. Suomen julkinen sektori on noin viisi prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä Lehtisen arvion mukaan selittyy osin kirkon diakoniatyöllä. Suomen sosiaalityöntekijää on täydentämässä diakoniatyöntekijää. Heidän työnsä ulottuu tilanteisiin, joissa viranomaiset eivät voi toimia tai toimivat apua tarvitsevan kannalta liian hitaasti. Kirkko tekee suomalaisessa yhteiskunnassa paljon sosiaalityötä, josta ESR-projektiyhteistyö on kuitenkin vain pieni osa. z Teksti: Salla Korpela Kuva: Esko Jämsä Juttu on julkaistu Kirkko ja kaupunki -lehdessä

6 TEKSTI JA KUVAT: Pasi Hirvonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Saavutuksista ja sudenkuopista kasvua kohti Itä-Suomen rakennerahastopäivillä katsottiin vuoteen 2050 asti Yli kaksisataa osallistujaa kokoontui Joensuuhun ohjelmakauden viimeiseen Itä-Suomen rakennerahastoseminaariin lokakuun alussa. Tapahtumassa haettiin uusia eväitä kuluneen kauden kokemuksia hyödyntäen. Innovatiivisuus näkyi jo paikan valinnassa. Seminaariväki istui kaksi päivää yökerhossa, tekstiviestit lentelivät ja ideoita riitti napakoiden puheenvuorojen lomassa. Päivät juonsi televisiosta tuttu Ivan Puopolo. Ensimmäisenä puhujankorokkeelle asteli maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, joka toivotti väen tervetulleeksi. Tavoitteena on tehdä Pohjois- Karjalasta öljyvapaa maakunta. Biotalouden lisäksi kaivannaisala on nousussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhtenä valttikorttina on myös Venäjä ja matkailun erikoistumispalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä kävi läpi ohjelma vuosien sisältöä. EU-rahoituksen ja kansallisen vastineen kokonaismäärä tulee olemaan noin 2,9 miljardia euroa. Rakennerahastopäivät kiinnostivat yli kahta sataa hanketoimijaa. 6

7 Toimittaja Ivan Puopolo (oik.) johdatteli panelistit uuden ohjelmakauden äärelle. Yleisön tekstiviestikysymyksiin vastasivat aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEMistä, manager Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consultingista, asiantuntija Satu Juutinen Itä-Suomen yliopistosta ja yksikön päällikkö Timo Tanskanen Pohjois- Karjalan ELY-keskuksesta. Ryhmätöissä paneuduttiin neljään teemaan: yrityksen johdon ja henkilöstön kehittäminen, syrjäytymisen ehkäisy, osaaminen ja innovaatiot sekä elinkeinoelämän toiminnan kehittäminen. Rahoituskehys on nouseva. Maakunnalliset rahoituskehykset säilyvät, mutta joustavuutta lisätään. Keskeisenä tavoitteena on Lintilän mukaan rahoitushakemusten läpimenoajan lyhentäminen. Tilaa monenkokoisille hankkeille Manager Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consultingista kaipaa nykyistä kautta vaikuttavampia hankekokonaisuuksia. Mikä oikeasti on hankkeen uutuusarvo ja vaikuttavuus? Ongelmien ratkaisemiseen pitäisi löytyä tarpeeksi konkretiaa. Viljamaan mukaan pehmeämmät tukimuodot kuin perinteinen yritysten investointituki, ovat indikaattorien valossa tehokkaampia. Asiantuntija Satu Juutinen Itä-Suomen yliopistosta kertoi yliopiston tahtotilasta olla vahvasti mukana uuden kauden toimijana erityisesti osaamisen ja innovaatioihin liittyvien rakenteiden osalta. Hankkeiden koosta on käyty runsaasti keskustelua, kuten ohjelmakauden vaihtumisen kynnyksellä aiemminkin. Yksikön päällikkö Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta näkee tarvetta monenkokoisille hankkeille. Pienillä hankkeilla voidaan esimerkiksi pilotoida isompaa. Työkalut kannattaa rakentaa tarpeen mukaan. Tarvitaan myös hankekokonaisuuksia. Ensimmäisenä seminaaripäivänä mietittiin tulevaa kautta 11 työryhmässä. Kaivattiin mm. jatkuvuuden turvaamista, ideatyökaluportaalia, eri rahoitusvälineiden yhdistämistä ja myös epäonnistumisia entistä rohkeammin esille. 7

8 Elinvoimaa vihreästä kasvusta Toisen päivän aloitti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka valotti resurssitehokasta tuotantoa ja vihreää infrastruktuuria monin konkreettisin esimerkein. Katse ulottui vuoteen 2050 asti. Mitä pitää tapahtua, että maapallo kestää tulevaisuudessakin? On edettävä kestävän kehityksen mukaisesti: sama tulos vähemmillä resursseilla. Vaikuttavinta resurssitehokkuus on Pietikäisen mukaan liikenteessä, rakentamisessa ja ruuan tuotannossa. Hän suositteli luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista esimerkiksi jokaiselle omakotitonttilaiselle: kolmasosa tontista luonnontilaiseksi. Myös ekodesignilla voidaan edistää kestävää kehitystä valmistamalla tuotteita, joista vaihdetaan vain kuluvat osat. Pietikäinen kannusti hakemaan EU-varoja myös erillisrahastoista, kuten Life+. Tulevalla kaudella tarvitaan niin suuria kuin pieniäkin hankkeita ja myös hankekokonaisuuksia, yksikön päällikkö Timo Tanskanen linjasi. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan huomio pitää kiinnittää resurssitehokkaaseen tuotantoon ja vihreään infrastruktuuriin. Kainuun kulttuuriympäristöohjelmahanketta esittelivät toimialajohtaja Tuomo Tahvanainen ja projektipäällikkö Maria Helo. Johtaja Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta kävi läpi kuluneen ohjelmakauden tuloksia. Yrityshankkeita on ollut noin 500, ja niistä 171 on luokiteltu ympäristöpositiivisiksi. Ympäristöystävällisyys on nouseva kilpailukykytekijä. Vihreään kasvuun siirtyminen vaatii tahtotilaa ja mm. vihreän kysynnän vahvistamista. Byrokratiaa vähemmän Yleisö pääsi osallistumaan aktiivisesti keskusteluun seminaaripanelistien kanssa lähettämällä tekstiviestikysymyksiä, joita tulikin 112 kappaletta. Yleisö myös äänesti erilaisista vaihtoehdoista. Parempiin hanketuloksiin pääsemiksi yleisö kaipasi erityisesti byrokratian vähentämistä. Vihreää osallistavaa taloutta seminaarin osallistujat arvelivat lisättävän eniten TKI-hankkeilla. Hanke-esimerkeistä nähtiin neljä esitystä: Uudistuvan liiketoiminnan osaajat -ohjelma + Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma; Kainuun kulttuuriympäristöohjelma; Etelä-Savon Osallistuva ohjaaja -menetelmä sekä Tuottavuuden ja toimintatapojen kehittäminen; Kaivoskiven hyötykäyttö infrarakentamisessa Pohjois-Savossa. z Rakennerahastopäivien esitysmateriaalit löytyvät Itä-Suomen rakennerahastoportaalista. 8

9 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -kehittämishankkeessa on luotu toimintatapoja ja -malleja, joilla voitaisiin vähentää opintojen keskeyttämistä ja pitkittymistä ja tukea opiskelijoiden työllistymistä sekä aktiivista kansalaisuutta. Kehittämishankkeiden toimenpiteet ovat tukeneet erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten pääsyä koulutuksen ja työelämän polulle sen eri vaiheissa. Kehittämistyössä ovat olleet mukana opettajat, opinto-ohjaajat, työpaikkaohjaajat ja työpajojen henkilöstö. TEKSTI: Merja Hilpinen, OKM Arjen Arkki tulokset näkyviksi Arjen arkki on uudenlainen palveluympäristö hyvinvoivan oppimisympäristön edistämisessä. Arjen arkki kokoaa toisen asteen koulutuksen opiskeluhyvinvointia edistäviä toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja opetukseen ja ohjaukseen tuotettuja materiaaleja ja levittää niitä valtakunnallisesti. Arjen Arkki Nuori tapahtumassa. 9

10 Arjen arkki muodostaa elinikäisen oppimisen virrassa kelluvan hyvinvointiristeilijän, josta toisen asteen oppilaitoksissa ja oppilaitosten kanssa yhteistyötä tekevien organisaatioiden henkilöstö voi ammentaa itselleen eväitä omaan työhönsä. Toiminnan tärkeimmät osat ovat komentosilta ja kohtaamisen kansi. Kommentosillalta tavoitat vierailemalla, soittamalla tai sähköpostilla aina ihmisen, joka vastaa kysymyksiisi. Arjen arkki purjehtii aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja astumalla laivaan voit tutustua arkkiin kerättyyn aineistoon ja tavata erilaisia toimijoita. Kohtaamisen kannella on aina opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijoita, jaettavaa materiaalia ja selailukirjasto sellaisista julkaisuista, joita voi ladata web-sivuilta tai tilata materiaalien oikeuksien omistajilta. Arjen arkki on kehitetty ESRhankkeessa ja se jatkaa keväällä 2014 hankkeen päättyessä SA- KU ry:n palvelutoimintana tarjoten opiskeluhyvinvointia kehittäville hankkeille ja ohjelmille tulosten juurruttamisen ja levittämisen tukea. Faktaa Arjen arkki-hankkeesta: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on opiskeluhyvinvoinnin edistäminen toisen asteen oppilaitoksissa levittämällä ja juurruttamalla hyviä käytäntöjä, materiaaleja ja toimintamalleja. Hankkeessa koordinoidaan Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -ESRohjelman OPH:n rahoittamia hankkeita. Hankkeessa tehdään tutkimusta hankkeiden tulosten juurtumisen ja leviämisen edellytyksistä ja esteistä. Hankkeessa on julkaistu Käytäntöjä hyvinvoinnin edistämiseen toisen asteen oppilaitoksissa -väliraportti ja tiivistelmä ja Hankkeiden tulosten juurruttaminen ja levittäminen -suositukset rahoittajille. Hankkeen kotisivut ovat osa ammatillisen koulutuksen hyvinvointiportaalia osoitteessa Projektin nimi: Arjen arkki Projektikoodi: S12005 Osio: Valtakunnallinen osio Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Vastuuviranomainen: Opetushallitus Toteuttajaorganisaation nimi: Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Projektin kotisivu: Lisätietoja: projektipäällikkö Ville Virtanen, Sähköposti: ville.virtanen(at)sakury.net, puh Rahoittajan näkökulma Arjen arkki toimii Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -kehittämisohjelman tuloksia kokoavana hankkeena. Arkki keskittyy Opetushallituksen rahoittamiin valtakunnallisiin hankkeisiin, joita on rakennerahastokaudella käynnistetty yhteensä 26kpl. Hankkeiden keskeisinä sisältöinä ovat muun muassa perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen tukitoimien kehittäminen sekä ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen. Rahoittajan näkökulmasta Arjen Arkki on osoittautunut tärkeäksi hankkeeksi, koska se on koonnut ja tehnyt näkyväksi kehittämisohjelman muiden hankkeiden toimintamalleja ja tuloksia. Olennaisena osana Arkkia on ollut tulosten levitystyö valtakunnallisesti esimerkiksi oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallisilla kehittämispäivillä. Arkki onkin seilannut sujuvasti useissa tapahtumissa eri puolilla Suomea, ja tuonut esille ESR-projektien kehittämistoimia myös suhteessa nuorisotakuuseen. Projektitoimijoille Arjen Arkki järjestää yhteisiä työpajoja. Työpajoissa on käyty läpi hankkeiden arviointia, vaihdettu tuoreimmat hankekuulumiset ja tuuletettu kehittämisajatuksia. Rahoittajalle työpajat ovat erinomaisia ajankohtauskatsauksia kehittämistyön sisältöihin ja tuloksiin. Parhaimmillaan työpajat edistävät merkittävästi projektitoimijoiden verkostoitumista ja työhyvinvointia. z TEKSTI: Mikko Hytönen, Opetushallitus 10

11 Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hanke menolippu Vantaalla on kehitetty nuorten yhteiskuntakuuta / koulutustakuuta edistävä oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli. Monella nuorella vuotiaalla on jäänyt peruskoulu kesken ja oppivelvollisuusikä on ylittynyt. Nämä nuoret tarvitsevat myös päivittäistä tukea opintojensa suorittamiseksi, eivätkä nykyiset palvelut kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Eteenpäin opintiellä - perusopetus päätökseen menolippu -ESRhankkeessa on kehitetty Vantaan nuorten työpajojen ja Vantaan ammattiopisto Varian ja muiden yhteistyökumppaneiden toimesta oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli, jossa nuori saa suoritettua peruskoulun päätökseen, hän sijoittuu jatkokoulutukseen tai työelämään. Myös nuorten asuntoasiat, raha-asiat ja terveyteen liittyvät pulmat ratkaistaan osana opiskelun esteiden poistamista. Nämä nuoret ovat jääneet palvelujärjestelmässä väliinputoajiksi, säädökset ja ohjeistukset eivät tätä ryhmää tunnista. Siksi hanke toimii pilottina myös näiden asioiden esille nostamiseksi ja saattamiseksi valmisteluun osana nuorisotakuun valtakunnallista ja paikallista toteutusta. Hanke on ollut käynnissä vuoden 2010 alusta lähtien ja sitä edelsi myös puolen vuoden ennakkojakso. Projekti jatkuu vielä vuoden 2014 aikana, jolloin toimintamalli vakiinnutetaan ja kokemuksia levitetään laajemmin. ESR-hankerahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Nuoria on ollut mukana yli 100 ja päättötodistuksia on myönnetty 50. Suurin osa todistuksen saaneista on jatkanut toisen asteen koulutuksessa tai työelämässä. Nuoret suorittavat myös mm. hygieniapassin ja ensiapukoulutuksen. Hankkeessa kehitetty oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli perustuu kolmeen osioon: eteiseen, joka valmistaa nuoren tuloa prosessiin; varsinaiseen matkaan, jonka aikana päättötodistus suoritetaan, ja junanvaihtoon, jolloin nuori menee jatko-opintoihin / siirtyy työelämään. Projektin nimi: Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen-hanke (menolippu) Projektikoodi: S11346 Osio: Valtakunnallinen osio Työtä tekee tiimi, jossa on erityisopettaja ja kaksi työpajaohjaajaa. Tukena on myös psykiatrinen sairaanhoitaja ja kuraattori. Monialaiseen verkostoon kuuluu Vantaan te -toimisto, nuorten sosiaalityö, sivistystoimi, nuorisotoimen työpajatoiminta ja monet muut toimijat. Hankkeessa on myös mukana Nuorisotutkimusseuran tutkimusosuus. Tiimi on kehittänyt toimintatavat ja käytänteet, jotka perustuvat nuorten voimaantumisen edistämiseen, normaaliuteen, kokonaisvaltaisuuteen, yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja vertaistukeen. Toimintamalli vakiinnutetaan osaksi Vantaan nuorten koulutustakuuta. z Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toteuttajaorganisaation nimi: Vantaan kaupunki, sivistystoimi, nuorisopalvelut Toteuttajaorganisaation kotisivu: Lisätietoja: projektipäällikkö Yrjö Laasanen, , yrjo.laasanen(at)vantaa.fi 11

12 Pumppu-hanke uudistaa palvelurakenteita Varsinais-Suomessa Pumppu-hankkeen osana on Turun ammattikorkeakoulun Loimaan osiossa tarkasteltu palvelurakenteita monin eri menetelmin: prosessianalyysien, videokirjeenvaihto-menetelmän, rajapintalaboratorion sekä benchmarkkausten kautta. Tavoitteena on kehittää palvelutuotantoa tehokkaammaksi uusien tuotteiden tai uusien työnjakojen kautta. Päätavoite on saada hyvinvointialan resurssit optimaaliseen käyttöön. Asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus edellyttää rajojen ylittämistä Loimaan osiossa on tarkasteltu alueellisia palveluprosesseja asiakkaiden palvelujatkumon näkökulmasta. Menetelminä on käytetty prosessien avaamista sekä videokirjeenvaihtoa. Hankealueen väestöpohja on noin asukasta. Alueen kotihoidossa, palveluasumisessa ja vanhainkodeissa seurattiin kahden kuukauden ajan asiakkaiden jatkohoitoon siirtämistä, aineistoa kertyi 105 lähettämistilannetta. Tässä aineistossa yleisin (noin 40 %) jatkohoitoon lähettämisen syy oli yleistilan lasku ja hyvin erilaiset yksittäiset syyt, joiden luonne ei ollut akuutti henkeä uhkaava tilanne. Lähettävä työntekijä oli vajaassa 70 %:ssa lähi hoitaja, joka teki lähettämispäätöksen itsenäisesti konsultoimatta sairaanhoitajaa tai lääkäriä. Yleisesti koettiin, että toimivaa konsultaatiojärjestelmää ei päivystysaikaan ole. Lähettävien yksiköiden ja sairaalan potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, joten tiedonsiirto palvelujatkumon yksiköiden välillä tapahtuu paperilähetteellä. Videokirjeenvaihdon avulla huomattiin myös, että asiakas saattoi palautua sairaalan päivystyksestä asumisyksikköönsä parin tunnin kuluttua ja mitään ei oltu tehty. Näihin kalliisiin, hoidon kannalta hyödyttömiin ja asiakkaan kannalta rasittaviin bumerangikäynteihin pyritään Pumppu-hankkeen avulla vaikuttamaan niin, että ne loppuvat kokonaan. Asiakkaalle palvelu on laadukkaampaa, jos yleistilan muutosta koskevat lääketieteelliset päätökset tekee hänet tunteva omalääkäri kuin poliklinikan lääkäri, joka joutuu ottamaan kantaa mahdollisesti vain hoitajan pikaisesti kirjoittaman lähetteen peruteella. Hankkeessa onkin tehostettu olemassa olevien konsultaatiomahdollisuuksien käyttöä ja tehostettu tiedonsiirtoa asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen. Lähetekäytäntö on uudistettu alueellisesti kuulemalla palvelujatkumossa yhteistyötä tekeviä yksikköjä. Videokirjeenvaihto on antanut palvelujatkumon eri yksiköiden toimijoille kasvot ja toimijat ovat yhdessä parantaneet rajapitatoimintaansa niin, että asiakkaan hoidon laatukuoppiin on yhteisesti löydetty ratkaisuja. Palvelukokonaisuuksien hahmottaminen ja oman toiminnan asemointi osana asiakkaan palvelujatkumoa ei ole hanke- 12

13 alueemme ongelma erityisesti vaan tämä hahmottamishäiriö on benchmarkkauksiemme mukaan valtakunnallinen ilmiö. Palveluiden yhteensovittaminen kuitenkin parantaisi palvelukokonaisuuden laatua ja tuottaisi taloudellisesti parempaa tulosta vähentämällä päällekkäisiä palveluita ja palvelukäyntejä ja turvaamalla hoidon jatkuvuutta siten, että asiakkaan hoito ei katkea palveluiden rajapinnoilla. Yhteensovittava palvelutoiminta sisältää aina vastavuoroisuuden vaatimukseen: kaikkien toimijoiden on osallistuttava rajanylitykseen ja haluttava sitä aidosti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa rajapinnat ovat myös johtamisen näkökulmasta harmaata aluetta. Palvelukokonaisuuden haltuunotto edellyttää verkostoitumista, organisaatiorajat ylittävää kehittämistyötä sekä yhteistä tahtotilaa. Osahankkeessa yhteinen tahtotila löytyi helposti, sillä kaikilla on tavoitteena kehittää asiakasläheisempiä palveluita ja tehostaa palvelukokonaisuuden toimintaa. Verkostoituminen tapahtui lähiesimiesvalmennuksella, jossa esimerkiksi lähetekäytäntö hiottiin alueellisesti yhdenmukaiseksi. Lähiesimiesverkosto jatkaa toimintaansa pysyvänä työrukkasena, jossa kokoonkutsujana on kehittäjäsairaanhoitaja ja seuraavat alueellisen kehittämisen aihealueet valitaan yhteisen intressin mukaan. Kansalaislähtöisten hyvinvointipalveluiden lähteillä Pumppu-hankkeessa ihminen on kansalaislähtöisesti kehittämisen keskiössä. Hankkeessa edistetään ja kehitetään kansalaislähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä myös tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppuhanke pyrkii edistämään alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta toteutetaan neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKRalueella vuosina Lisätietoa Pumppu-hankkeesta ja sen toiminnasta ja tuloksista löytyy hankkeen blogista ja nettisivuilta osoitteesta pumppu-hanke.blogspot.fi TEKSTI: Hanna Willner Kuljetukset ovat merkittävä menoerä Osahankkeessa on tarkasteltu talousnäkökulmasta sellaisia asiakkaan palveluprosesseja, joissa asiakas on siirretty jatkohoitoon omasta asuinympäristöstään. Tehtyjen hoitoprosessien kustannusvertailujen mukaan kuljetukset saattavat viedä jopa % kokonaiskustannuksista ja ovat siten merkittävä kuluerä kokonaisuuden kannalta. Oikein kohdennettuun kuljetusmuotoon vaikuttaa se, miten huolellisesti asiakkaan tila ja tilanteen kiireellisyys raportoidaan ja se, miten tämä asia tulee kuulluksi hälytyskeskuksessa. Kiireessä tehty ja huonosti ymmärretty avunpyyntö saattaa johtaa tarpeettoman raskaisiin jatkotoimenpiteisiin: ambulanssin lisäksi jopa lääkintähelikopterin paikalle tulemiseen, mikä lisää kustannuksiin eurolla. Asiakkaan tilan niin salliessa invataksi tulee aina lähes 50 % edullisemmaksi kuin ambulanssi samanpituiselta matkalta. Tilanteenmukaista harkintaa tulee siis käyttää. Kustannustietoisuuden lisääminen on osa hankkeen esimiesvalmennusta. Prosessien kustannusvertailut ovat vahvistaneet johtopäätöstä siitä, että asiakkaan kustannustehokkain hoito tapahtuu hänen asuinpaikassaan milloin se lääketieteellisesti ja hoitoteknisesti on mahdollista. z TEKSTI: Kaija Virjonen ja Harri Kankare KUVAT: Satu-Maaria Mäkipuro 13

14 Lyhyesti Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä Helsingissä Seuraa suoraa lähetystä netissä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä pidetään keskiviikkona 13. marraskuuta. Voit seurata suoraa webcasting-lähetystä netissä osoitteessa Linkki lähetykseen laitetaan etusivun uutiseen. Tilaisuutta koskevat tiedustelut: tuuli.peuraniemi(at)tem.fi. KUVA: Leena Lyra Julkaisija: Toimitus: Taitto: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Leena Lyra, leena.lyra(at)tem.fi Edita Publishing Oy 14

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA

TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA TYÖKOKOUS RAKENNERAHASTO-HANKKEIDEN MAKSATUKSISTA VASTAAVILLE RAKENNERAHASTOJEN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA Helsinki 11.6.2013 Maksajan ja rahoittajan roolit maksatusprosessissa Maksatuksen ajankohtaisia

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot

TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE Ravintola Liisanpuisto, PORI 12.12.2013 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto TÄRKEÄT Ä PÄIVÄMÄÄRÄT Ä ÄÄ Ä Projekteja j voidaan toteuttaa pääsääntöisesti 31.12.2014 asti

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus

Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta. Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista maksatuksesta ja tarkastuksesta Rakennerahastojen ajankohtaiskatsaus 1.3.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus / Smolander Pauliina 1.3.2012 1 Keskustelun aiheita Tilastoja: missä mennään rakennerahasto-ohjelmissa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Sosiaalialan 4. ajankohtaisfoorumi ja Sociopolis hankkeen aloitusseminaari Kehittämispäällikkö,

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Sosiaalialan 4. ajankohtaisfoorumi ja Sociopolis hankkeen aloitusseminaari Kehittämispäällikkö, Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Sosiaalialan 4. ajankohtaisfoorumi ja Sociopolis hankkeen aloitusseminaari Kehittämispäällikkö, dosentti Tarja Saarelainen Rovaniemen kaupunki 040-3548086

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Rovaniemen kaupunki 040-3548086 tarja.saarelainen@rovaniemi.fi

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Rahoittajien ja maksajien työkokoukset Tampere 13.11.2012, Kuopio 20.11.2012, Helsinki 22.11.2012 ja Rovaniemi 29.11.2012 Ylitarkastaja Martta Viitaniemi

Lisätiedot

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000

Lisätiedot

TYÖKOKOUKSET RAHOITTAJILLE JA MAKSAJILLE SYKSYLLÄ 2012

TYÖKOKOUKSET RAHOITTAJILLE JA MAKSAJILLE SYKSYLLÄ 2012 TYÖKOKOUKSET RAHOITTAJILLE JA MAKSAJILLE SYKSYLLÄ 2012 Kuluvan ohjelmakauden hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuus näkökulmina ohjelmakauden sulkeminen ja tulevan ohjelmakauden toimeenpanoprosessin

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen valtionavustushankkeiden työstö- ja kehittämisseminaari Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot