Rakennerahastojen uutiskirje

Transkriptio

1 Rakennerahastojen uutiskirje 10/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Sisältö Kohti rakennerahastohankkeiden yksinkertaisempaa ja nopeampaa maksatusta Ohjelmakauden tiukentuneet velvoitteet Kuluvalla ohjelmakaudella rakennerahastohankkeiden maksatusten käsittelyä koskevat menettelyt tiukentuivat. EU-säädökset edellyttivät varsin yksityiskohtaista menojen tukikelpoisuuden varmistamista. 1 Kohti rakennerahastohankkeiden yksinkertaisempaa ja nopeampaa maksatusta 4 Ohjelmakauden edistymistilanne 5 Kirkon työ reilusti esiin 6 Saavutuksista ja sudenkuopista kasvua kohti 9 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin 9 Arjen Arkki tulokset näkyviksi Vaatimuksen taustalla oli Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (EU:n varainhoidon ulkoinen valvoja) tarkastuksissaan havaitsemien tukikelvottomien menojen suuri osuus tuomioistuimen tarkastamien rakennerahastohankkeiden menoista. Esimerkiksi vuonna 2007 tukikelvottomien menojen osuus tuensaajille maksetuissa tuissa oli tuomioistuimen arvion mukaan EU-tasolla 11 % hyväksyttävän virhetason ollessa 2 %. Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös tarkastusten 11 Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hanke menolippu 12 Pumppu-hanke uudistaa palvelurakenteita Varsinais- Suomessa 14 Lyhyesti Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa.

2 tuloksista oli, että varainkäytön valvonta ei ole ollut tehokasta ja riittävää komission eikä jäsenvaltioiden tasolla. Havaitut epäkohdat tuli ottaa huomioon kuluvan ohjelmakauden EU-tason rakennerahastosäädöksissä. Näin myös tapahtui ja keskeiset vaatimukset liittyivät: selkeään rahoittajan ja maksajan tehtävien eriyttämiseen tukien myönnön läpinäkyvyyden ja puolueettomuuden varmistamiseksi systemaattisiin, jokaiselle maksatushakemukselle tehtäviin tukikelpoisuustarkastuksiin ja paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin (vähintään osalle hankkeista) hankkeiden valinnan ja tuen maksamisen kirjallisiin menettelyihin ja tehtyjen toimenpiteiden kattavaan kirjaamiseen tietojärjestelmiin jäljitysketjun parantamiseksi jatkuvaan eri hallinnon tasojen väliseen valvontaan ja raportointivelvollisuuteen Suomen rakennerahastohankkeiden laadittiin EU-vaatimusten mukaisesti yhtenäiset menettelyt sekä maksatushakemusten käsittelylle että paikan päällä tarkastuksille. Maksatushakemusten käsittely ja maksupäätösten teko erotettiin selkeästi rahoituksen myöntämisestä. Hyvää ja huonoa Käyttöönotetuilla menettelyillä on ollut rakennerahastohankkeiden maksatuksiin myönteinen vaikutus. Suuri osa rakennerahastohankkeiden sääntöjenvastaisista menoista havaitaan nyt jo maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Virheiden havaitsemisen jo näin varhaisessa vaiheessa on tuensaajien kannalta hyvä asia, sillä havaitut virheelliset menot vähennetään jo maksatuspäätöksissä raskaampien takaisinperintämenettelyjen asemesta. Maksatushakemusten käsittelyn tarkkuus ja tehokkuus on merkinnyt myös sitä, että rakennerahasto-ohjelmien riippumattoman tarkastusviranomaisen valtiovarainministeriön Valtiovarain controller toiminnon jälkikäteen tehdyissä hanketarkastuksissa havaittujen virheiden taso on hyväksytyllä tasolla eli alle 2 % tarkastetuista menoista. Vuosina ESRhankkeiden tarkastuksissa on Suomessa ollut 0,2 % ja 1,8 % välillä ja EAKR-hankkeiden tarkastuksissa 0,51 % ja 1,3 %:n välillä. Ohjelmakauden vaatimusten mukaisella maksatusten käsittelyllä olemme siis saaneet aikaan tehokkaat virheelliset menot tunnistavat maksatushakemusten käsittelyt ja saaneet samalla myönteisen arvion sekä tarkastusviranomaiselta että komissiolta rakennerahastovarojen hallinnoinnin luotettavuudesta. Mutta tiukentuneilla menettelyillä on ollut kääntöpuolensa. Eräissä välittävissä toimielimissä ovat maksatushakemusten käsittelyajat huomattavasti pidentyneet. Joillekin tuensaajille tämä käsittelyaikojen pidentyminen on valitettavasti voinut merkitä likviditeettiongelmia. Pitkien maksatushakemusten käsittelyaikojen taustalla on ollut monia syitä; näistä mainittakoon maksatushenkilöstön resurssien 2

3 vähäisyys, henkilöstön suuri vaihtuvuus, epäselvät tai ylimalkaiset rahoituspäätökset ja puutteelliset maksatushakemukset. Maksatushakemusten käsittelyn tarkkuustaso on voinut pitkittää hakemuksen käsittelyaikaa. Kevyempiin menettelyihin Ohjelmakauden kuluessa virisi EU:ssa keskustelu maksatusmenettelyjen raskaudesta. Maksatusten käsittely vaatimusten mukaisesti vaati yhä enemmän resursseja ja maksoi aina enemmän. Todettiin, että tällä tiellä ei voida jatkaa. Täysin tositteisiin perustuvalle menojen tukikelpoisuuden todentamiselle tuli löytää yksinkertaisempi, maksatuksia ja tuensaajan hallinnollista taakkaa vähentävä vaihtoehto. Ratkaisu löytyi nk. yksinkertaistetuista kustannusmalleista, joissa vain osa kustannuksista maksetaan tositteiden perusteella ja loput esimerkiksi kiinteällä prosenttiosuudella tai tulokseen perustuen. Suomessa yksinkertaistetuista kustannusmalleista on käyttöön otettu flat rate -malli ja lump sum Lisätietoa kustannusmalleista rakennerahastojen nettisivuilta hakijalle/index.jsp. Molempia kustannusmalleja on rakennerahastohankkeissa otettu meillä kiitettävästi käyttöön. Lokakuussa 2013 flat rate-malli on otettu käyttöön 340 EAKRhankkeessa ja 380 ESR-hankkeessa. Lump sum-hankkeita on EAKR:ssa 83 ja ESR:ssä 127. Kokemukset kustannusmallien käytöstä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Maksatukset ovat nopeutuneet ja tuensaajan hallinnollinen taakka on vähentynyt. Uutta vuodesta 2014 alkaen Tulevaa rakennerahastojen ohjelmakautta leimaa selkeästi siirtyminen tulosperusteisempaan menojen tarkasteluun ja tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseen. Tuensaajien hallinnollista taakkaa vähennetään siirtymällä tositteisiin perustuvasta menojen tukikelpoisuuden varmentamisesta entistä enemmän nk. yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön ja täysin sähköiseen asiointiin. Merkittävä muutos tulee olemaan EU-säädöksissä maksatushakemusten käsittelyajoille asetettu määräaika 90 päivää. Määräaika lasketaan maksatushakemuksen jättämisestä. Määräaikaa viranomaisten tulee noudattaa eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta (esimerkiksi puutteet hakemuksessa). Määräaika on tervetullut muutos. Siihen ja mielellään määräaikaa nopeamman maksatusten käsittelyn edellytyksenä on erityisesti yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön otto, maksatushakemusten hyvä laatu sekä osaava maksatushenkilöstö. Maksatuksen käsittelyaikojen nopeutumisen rinnalla on tärkeää säilyttää kuluvalla ohjelmakaudella saavutettu alhainen tukikelvottomien menojen aste. Tällöin korostuu edellisten lisäksi rahoitushakemusten ja niiden perusteella tehtyjen tukipäätösten ja päätösten ehtojen selkeys. Tukipäätöksen saadessaan tuensaajan tulee olla selkeä käsitys, miten hänen tulee rahoitettavaa hanketta toteuttaa ja mitkä kustannukset ovat tukikelpoisia. Tuensaajille hankkeen alussa rahoittajan ja maksajan yhteistyössä pitämät aloituspalaverit tukevat tämän tavoitteen saavuttamista. Vuoden 2014 alusta ELY-keskusten maksatukset keskitetään neljään rakennerahastohallinnointiin erikoistuneeseen ELYkeskukseen. Tämä muutos luo mahdollisuuden maksatusresurssien tehokkaaseen käyttöön sekä maksatusratkaisujen yhdenmukaistumiseen. z TEKSTI: Neuvotteleva virkamies Riitta Mensalo, TEM KUVA: Leena Lyra 3

4 TEKSTI: Harri Ahlgren, TEM Ohjelmakauden edistymistilanne EAKR-ohjelmien yhteenlaskettu julkisen kokonaisrahoituksen varausaste oli 25. lokakuuta jo ylittänyt sadan prosentin rajapyykin. ESR-ohjelman varausaste oli vastaavasti 95,7 %. EAKR-ohjelmista Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi ovat jo ylittäneet myös 100 %:n sidonta-asteen. Edellisen uutiskirjeen ilmestymisen jälkeisen kuukauden aikana on ESR-ohjelman maksatusaste noussut kaksi prosenttiyksikköä, Länsi- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmien 1,4 %-yksikköä ja Itä-Suomen EAKRohjelman 1,1 %-yksikköä. Parasta maksatusvauhtia on kuluneen kuukauden aikana pidetty Etelä-Suomessa, jossa EAKR-ohjelman maksatusaste on noussut peräti 2,9 prosenttiyksiköllä. Uusiakin hankkeita on kuukauden aikana edelleen käynnistetty, EAKR-ohjelmissa yhteensä 136 kpl ja ESR-ohjelmassa 27 kpl. Rakennerahasto-ohjelmat; julkinen rahoitus yht (ml. Finnvera) Kehys Varat t u* Sidottu* Maksettu Varat t u Sidottu Maksettu Hankkeita EAKR-ohjelma (milj. euroa) (%) (%) (%) (kpl)** Etelä-Suomi 345, , , , ,1 % 100,2 % 66,5 % Länsi-Suomi 398, , , ,320 97,5 % 95,9 % 63,6 % Itä-Suomi 731, , , ,548 94,2 % 92,6 % 62,7 % Pohjois-Suomi 622, , , , ,2 % 104,9 % 77,8 % EAKR yhteensä 2 097, , , , ,2 % 98,1 % 68,0 % ESR yhteensä 1 414, , , ,242 95,7 % 91,3 % 72,4 % EAKR+ESR yht , , , ,842 98,4 % 95,4 % 69,7 % *) Sulkemisen yhteydessä purkautuneet sidonnat ja muutetut varaukset huomioitu **) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: kpl, I-S: kpl, P-S: kpl, yht kpl 4

5 Kirkon työ reilusti esiin Seurakunnat tekevät paljon näkymätöntä hyvää Euroopan sosiaalirahaston tuella. Tutkija, pastori Sanna Lehtinen väitteli alkusyksystä kirkkososiologian alalta tohtoriksi tutkimuksella Julkisen sektorin apulaiset, kansalaisyhteiskunnan talkoolaiset: Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat Euroopan sosiaalirahaston projekteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin seurakuntien EU:n avustuksella tekemää sosiaalityötä, joka on pitkälti jäänyt julkisuudelta piiloon. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) myöntää rahoitusta hankkeisiin, jotka kohentavat sosiaalisia oloja, parantavat työllisyyttä ja edistävät työmarkkinoille pääsyä erityisesti heikosti kehittyneillä alueilla tai sosiaalisista ongelmista kärsivien väestöryhmien keskuudessa. Sen tavoitteena on luoda sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Tukea saavien hankkeiden toteuttajina voivat olla monenlaiset julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijat. Evankelisluterilaiset seurakunnat ovat toteuttaneet ESR:n tukemia hankkeita vuodesta 1995 eli Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien. Seurakunnat ovat olleet mukana mittavissa, satojen tuhansien eurojen arvoisissa hankkeissa, kuten Keravan vankilasta vapautuvia tukevassa WOP-projektissa tai Lahden Takataskuhankkeessa, joka tukee syrjäytymisvaarassa olevien työllisyyttä ja elämänhallintaa. Helsingin seurakuntayhtymä on ollut mukana ESR:n rahoittamassa erityisnuorisotyön Kansanedustaja Mari Kiviniemen avustajana työskentelevä Sanna Lehtinen on joskus leikitellyt ajatukselle, mitä tapahtuisi, jos kirkko yhtäkkiä katoaisi yhteiskunnasta. Silloin todella huomattaisiin, miten iso rooli kirkolla on. Mielestäni kirkon hyvää työtä ja sillä syntyviä onnistumisen tarinoita voitaisiin pitää paljon enemmän esillä, hän sanoo. Janus-hankkeessa, jossa tuettiin vankilasta vapautuvia nuoria. Pääasiassa tuki on ohjautunut pääkaupungin ulkopuolelle. Helsingillä olisi erinomaiset mahdollisuudet kehittää hankkeita, joille voisi hakea ESR-tukea. Täällä on sellaisia alueita ja väestöryhmiä, joiden sosiaalisia ongelmia voisi lähteä tätä kautta purkamaan, toteaa Sanna Lehtinen. Hän on itse Lauttasaaren seurakuntaneuvoston sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Hän on myös toiminut pappina muutamassa helsinkiläisessä seurakunnassa. Lehtinen toteaa, että seurakunnat ovat erittäin sopivia osallistumaan ESR-hankkeisiin. Niillä on ammattimaisesti hoidettu hallinto, kohtalaisen vakaa talous, korkeasti koulutettu henkilökunta sekä usein sopivia tiloja hankkeiden käyttöön, Sanna Lehtinen listaa. ESR edellyttää kumppanuutta eli että hankkeessa on useampia toimijoita. Kirkolla on vahva, perinteinen yhteistyöverkosto ja sitä pidetään luotettavana sopimusosapuolena. Kirkon osallisuus ESR:n tukemissa hankkeissa on Sanna Lehtisen väitöstutkimuksen mukaan jäänyt vähälle huomiolle. Kirkon asema on epämääräinen. EU:n näkökulmasta kirkko on kolmannen sektorin toimija, mutta toisinaan sen työ mielletään vapaaehtoistyöksi tai jopa yksityiseksi talkootyöksi. Kirkon uskonnollinen identiteetti ja teologisiin lähtökohtiin perustuva diakonia tuntuvat häviävän taustalle. Sosiaalirahaston tukemilla hankkeilla on nimet, jotka eivät paljasta kirkkoa niiden taustayhteisöksi. Se ei usein käy ilmi hankkeesta muutenkaan, Lehtinen huomauttaa. Suomen julkinen sektori on noin viisi prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä Lehtisen arvion mukaan selittyy osin kirkon diakoniatyöllä. Suomen sosiaalityöntekijää on täydentämässä diakoniatyöntekijää. Heidän työnsä ulottuu tilanteisiin, joissa viranomaiset eivät voi toimia tai toimivat apua tarvitsevan kannalta liian hitaasti. Kirkko tekee suomalaisessa yhteiskunnassa paljon sosiaalityötä, josta ESR-projektiyhteistyö on kuitenkin vain pieni osa. z Teksti: Salla Korpela Kuva: Esko Jämsä Juttu on julkaistu Kirkko ja kaupunki -lehdessä

6 TEKSTI JA KUVAT: Pasi Hirvonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Saavutuksista ja sudenkuopista kasvua kohti Itä-Suomen rakennerahastopäivillä katsottiin vuoteen 2050 asti Yli kaksisataa osallistujaa kokoontui Joensuuhun ohjelmakauden viimeiseen Itä-Suomen rakennerahastoseminaariin lokakuun alussa. Tapahtumassa haettiin uusia eväitä kuluneen kauden kokemuksia hyödyntäen. Innovatiivisuus näkyi jo paikan valinnassa. Seminaariväki istui kaksi päivää yökerhossa, tekstiviestit lentelivät ja ideoita riitti napakoiden puheenvuorojen lomassa. Päivät juonsi televisiosta tuttu Ivan Puopolo. Ensimmäisenä puhujankorokkeelle asteli maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, joka toivotti väen tervetulleeksi. Tavoitteena on tehdä Pohjois- Karjalasta öljyvapaa maakunta. Biotalouden lisäksi kaivannaisala on nousussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhtenä valttikorttina on myös Venäjä ja matkailun erikoistumispalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä kävi läpi ohjelma vuosien sisältöä. EU-rahoituksen ja kansallisen vastineen kokonaismäärä tulee olemaan noin 2,9 miljardia euroa. Rakennerahastopäivät kiinnostivat yli kahta sataa hanketoimijaa. 6

7 Toimittaja Ivan Puopolo (oik.) johdatteli panelistit uuden ohjelmakauden äärelle. Yleisön tekstiviestikysymyksiin vastasivat aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEMistä, manager Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consultingista, asiantuntija Satu Juutinen Itä-Suomen yliopistosta ja yksikön päällikkö Timo Tanskanen Pohjois- Karjalan ELY-keskuksesta. Ryhmätöissä paneuduttiin neljään teemaan: yrityksen johdon ja henkilöstön kehittäminen, syrjäytymisen ehkäisy, osaaminen ja innovaatiot sekä elinkeinoelämän toiminnan kehittäminen. Rahoituskehys on nouseva. Maakunnalliset rahoituskehykset säilyvät, mutta joustavuutta lisätään. Keskeisenä tavoitteena on Lintilän mukaan rahoitushakemusten läpimenoajan lyhentäminen. Tilaa monenkokoisille hankkeille Manager Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consultingista kaipaa nykyistä kautta vaikuttavampia hankekokonaisuuksia. Mikä oikeasti on hankkeen uutuusarvo ja vaikuttavuus? Ongelmien ratkaisemiseen pitäisi löytyä tarpeeksi konkretiaa. Viljamaan mukaan pehmeämmät tukimuodot kuin perinteinen yritysten investointituki, ovat indikaattorien valossa tehokkaampia. Asiantuntija Satu Juutinen Itä-Suomen yliopistosta kertoi yliopiston tahtotilasta olla vahvasti mukana uuden kauden toimijana erityisesti osaamisen ja innovaatioihin liittyvien rakenteiden osalta. Hankkeiden koosta on käyty runsaasti keskustelua, kuten ohjelmakauden vaihtumisen kynnyksellä aiemminkin. Yksikön päällikkö Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta näkee tarvetta monenkokoisille hankkeille. Pienillä hankkeilla voidaan esimerkiksi pilotoida isompaa. Työkalut kannattaa rakentaa tarpeen mukaan. Tarvitaan myös hankekokonaisuuksia. Ensimmäisenä seminaaripäivänä mietittiin tulevaa kautta 11 työryhmässä. Kaivattiin mm. jatkuvuuden turvaamista, ideatyökaluportaalia, eri rahoitusvälineiden yhdistämistä ja myös epäonnistumisia entistä rohkeammin esille. 7

8 Elinvoimaa vihreästä kasvusta Toisen päivän aloitti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka valotti resurssitehokasta tuotantoa ja vihreää infrastruktuuria monin konkreettisin esimerkein. Katse ulottui vuoteen 2050 asti. Mitä pitää tapahtua, että maapallo kestää tulevaisuudessakin? On edettävä kestävän kehityksen mukaisesti: sama tulos vähemmillä resursseilla. Vaikuttavinta resurssitehokkuus on Pietikäisen mukaan liikenteessä, rakentamisessa ja ruuan tuotannossa. Hän suositteli luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista esimerkiksi jokaiselle omakotitonttilaiselle: kolmasosa tontista luonnontilaiseksi. Myös ekodesignilla voidaan edistää kestävää kehitystä valmistamalla tuotteita, joista vaihdetaan vain kuluvat osat. Pietikäinen kannusti hakemaan EU-varoja myös erillisrahastoista, kuten Life+. Tulevalla kaudella tarvitaan niin suuria kuin pieniäkin hankkeita ja myös hankekokonaisuuksia, yksikön päällikkö Timo Tanskanen linjasi. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan huomio pitää kiinnittää resurssitehokkaaseen tuotantoon ja vihreään infrastruktuuriin. Kainuun kulttuuriympäristöohjelmahanketta esittelivät toimialajohtaja Tuomo Tahvanainen ja projektipäällikkö Maria Helo. Johtaja Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta kävi läpi kuluneen ohjelmakauden tuloksia. Yrityshankkeita on ollut noin 500, ja niistä 171 on luokiteltu ympäristöpositiivisiksi. Ympäristöystävällisyys on nouseva kilpailukykytekijä. Vihreään kasvuun siirtyminen vaatii tahtotilaa ja mm. vihreän kysynnän vahvistamista. Byrokratiaa vähemmän Yleisö pääsi osallistumaan aktiivisesti keskusteluun seminaaripanelistien kanssa lähettämällä tekstiviestikysymyksiä, joita tulikin 112 kappaletta. Yleisö myös äänesti erilaisista vaihtoehdoista. Parempiin hanketuloksiin pääsemiksi yleisö kaipasi erityisesti byrokratian vähentämistä. Vihreää osallistavaa taloutta seminaarin osallistujat arvelivat lisättävän eniten TKI-hankkeilla. Hanke-esimerkeistä nähtiin neljä esitystä: Uudistuvan liiketoiminnan osaajat -ohjelma + Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma; Kainuun kulttuuriympäristöohjelma; Etelä-Savon Osallistuva ohjaaja -menetelmä sekä Tuottavuuden ja toimintatapojen kehittäminen; Kaivoskiven hyötykäyttö infrarakentamisessa Pohjois-Savossa. z Rakennerahastopäivien esitysmateriaalit löytyvät Itä-Suomen rakennerahastoportaalista. 8

9 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -kehittämishankkeessa on luotu toimintatapoja ja -malleja, joilla voitaisiin vähentää opintojen keskeyttämistä ja pitkittymistä ja tukea opiskelijoiden työllistymistä sekä aktiivista kansalaisuutta. Kehittämishankkeiden toimenpiteet ovat tukeneet erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten pääsyä koulutuksen ja työelämän polulle sen eri vaiheissa. Kehittämistyössä ovat olleet mukana opettajat, opinto-ohjaajat, työpaikkaohjaajat ja työpajojen henkilöstö. TEKSTI: Merja Hilpinen, OKM Arjen Arkki tulokset näkyviksi Arjen arkki on uudenlainen palveluympäristö hyvinvoivan oppimisympäristön edistämisessä. Arjen arkki kokoaa toisen asteen koulutuksen opiskeluhyvinvointia edistäviä toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja opetukseen ja ohjaukseen tuotettuja materiaaleja ja levittää niitä valtakunnallisesti. Arjen Arkki Nuori tapahtumassa. 9

10 Arjen arkki muodostaa elinikäisen oppimisen virrassa kelluvan hyvinvointiristeilijän, josta toisen asteen oppilaitoksissa ja oppilaitosten kanssa yhteistyötä tekevien organisaatioiden henkilöstö voi ammentaa itselleen eväitä omaan työhönsä. Toiminnan tärkeimmät osat ovat komentosilta ja kohtaamisen kansi. Kommentosillalta tavoitat vierailemalla, soittamalla tai sähköpostilla aina ihmisen, joka vastaa kysymyksiisi. Arjen arkki purjehtii aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja astumalla laivaan voit tutustua arkkiin kerättyyn aineistoon ja tavata erilaisia toimijoita. Kohtaamisen kannella on aina opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijoita, jaettavaa materiaalia ja selailukirjasto sellaisista julkaisuista, joita voi ladata web-sivuilta tai tilata materiaalien oikeuksien omistajilta. Arjen arkki on kehitetty ESRhankkeessa ja se jatkaa keväällä 2014 hankkeen päättyessä SA- KU ry:n palvelutoimintana tarjoten opiskeluhyvinvointia kehittäville hankkeille ja ohjelmille tulosten juurruttamisen ja levittämisen tukea. Faktaa Arjen arkki-hankkeesta: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on opiskeluhyvinvoinnin edistäminen toisen asteen oppilaitoksissa levittämällä ja juurruttamalla hyviä käytäntöjä, materiaaleja ja toimintamalleja. Hankkeessa koordinoidaan Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -ESRohjelman OPH:n rahoittamia hankkeita. Hankkeessa tehdään tutkimusta hankkeiden tulosten juurtumisen ja leviämisen edellytyksistä ja esteistä. Hankkeessa on julkaistu Käytäntöjä hyvinvoinnin edistämiseen toisen asteen oppilaitoksissa -väliraportti ja tiivistelmä ja Hankkeiden tulosten juurruttaminen ja levittäminen -suositukset rahoittajille. Hankkeen kotisivut ovat osa ammatillisen koulutuksen hyvinvointiportaalia osoitteessa Projektin nimi: Arjen arkki Projektikoodi: S12005 Osio: Valtakunnallinen osio Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Vastuuviranomainen: Opetushallitus Toteuttajaorganisaation nimi: Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Projektin kotisivu: Lisätietoja: projektipäällikkö Ville Virtanen, Sähköposti: ville.virtanen(at)sakury.net, puh Rahoittajan näkökulma Arjen arkki toimii Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -kehittämisohjelman tuloksia kokoavana hankkeena. Arkki keskittyy Opetushallituksen rahoittamiin valtakunnallisiin hankkeisiin, joita on rakennerahastokaudella käynnistetty yhteensä 26kpl. Hankkeiden keskeisinä sisältöinä ovat muun muassa perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen tukitoimien kehittäminen sekä ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen. Rahoittajan näkökulmasta Arjen Arkki on osoittautunut tärkeäksi hankkeeksi, koska se on koonnut ja tehnyt näkyväksi kehittämisohjelman muiden hankkeiden toimintamalleja ja tuloksia. Olennaisena osana Arkkia on ollut tulosten levitystyö valtakunnallisesti esimerkiksi oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallisilla kehittämispäivillä. Arkki onkin seilannut sujuvasti useissa tapahtumissa eri puolilla Suomea, ja tuonut esille ESR-projektien kehittämistoimia myös suhteessa nuorisotakuuseen. Projektitoimijoille Arjen Arkki järjestää yhteisiä työpajoja. Työpajoissa on käyty läpi hankkeiden arviointia, vaihdettu tuoreimmat hankekuulumiset ja tuuletettu kehittämisajatuksia. Rahoittajalle työpajat ovat erinomaisia ajankohtauskatsauksia kehittämistyön sisältöihin ja tuloksiin. Parhaimmillaan työpajat edistävät merkittävästi projektitoimijoiden verkostoitumista ja työhyvinvointia. z TEKSTI: Mikko Hytönen, Opetushallitus 10

11 Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hanke menolippu Vantaalla on kehitetty nuorten yhteiskuntakuuta / koulutustakuuta edistävä oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli. Monella nuorella vuotiaalla on jäänyt peruskoulu kesken ja oppivelvollisuusikä on ylittynyt. Nämä nuoret tarvitsevat myös päivittäistä tukea opintojensa suorittamiseksi, eivätkä nykyiset palvelut kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Eteenpäin opintiellä - perusopetus päätökseen menolippu -ESRhankkeessa on kehitetty Vantaan nuorten työpajojen ja Vantaan ammattiopisto Varian ja muiden yhteistyökumppaneiden toimesta oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli, jossa nuori saa suoritettua peruskoulun päätökseen, hän sijoittuu jatkokoulutukseen tai työelämään. Myös nuorten asuntoasiat, raha-asiat ja terveyteen liittyvät pulmat ratkaistaan osana opiskelun esteiden poistamista. Nämä nuoret ovat jääneet palvelujärjestelmässä väliinputoajiksi, säädökset ja ohjeistukset eivät tätä ryhmää tunnista. Siksi hanke toimii pilottina myös näiden asioiden esille nostamiseksi ja saattamiseksi valmisteluun osana nuorisotakuun valtakunnallista ja paikallista toteutusta. Hanke on ollut käynnissä vuoden 2010 alusta lähtien ja sitä edelsi myös puolen vuoden ennakkojakso. Projekti jatkuu vielä vuoden 2014 aikana, jolloin toimintamalli vakiinnutetaan ja kokemuksia levitetään laajemmin. ESR-hankerahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Nuoria on ollut mukana yli 100 ja päättötodistuksia on myönnetty 50. Suurin osa todistuksen saaneista on jatkanut toisen asteen koulutuksessa tai työelämässä. Nuoret suorittavat myös mm. hygieniapassin ja ensiapukoulutuksen. Hankkeessa kehitetty oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli perustuu kolmeen osioon: eteiseen, joka valmistaa nuoren tuloa prosessiin; varsinaiseen matkaan, jonka aikana päättötodistus suoritetaan, ja junanvaihtoon, jolloin nuori menee jatko-opintoihin / siirtyy työelämään. Projektin nimi: Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen-hanke (menolippu) Projektikoodi: S11346 Osio: Valtakunnallinen osio Työtä tekee tiimi, jossa on erityisopettaja ja kaksi työpajaohjaajaa. Tukena on myös psykiatrinen sairaanhoitaja ja kuraattori. Monialaiseen verkostoon kuuluu Vantaan te -toimisto, nuorten sosiaalityö, sivistystoimi, nuorisotoimen työpajatoiminta ja monet muut toimijat. Hankkeessa on myös mukana Nuorisotutkimusseuran tutkimusosuus. Tiimi on kehittänyt toimintatavat ja käytänteet, jotka perustuvat nuorten voimaantumisen edistämiseen, normaaliuteen, kokonaisvaltaisuuteen, yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja vertaistukeen. Toimintamalli vakiinnutetaan osaksi Vantaan nuorten koulutustakuuta. z Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toteuttajaorganisaation nimi: Vantaan kaupunki, sivistystoimi, nuorisopalvelut Toteuttajaorganisaation kotisivu: Lisätietoja: projektipäällikkö Yrjö Laasanen, , yrjo.laasanen(at)vantaa.fi 11

12 Pumppu-hanke uudistaa palvelurakenteita Varsinais-Suomessa Pumppu-hankkeen osana on Turun ammattikorkeakoulun Loimaan osiossa tarkasteltu palvelurakenteita monin eri menetelmin: prosessianalyysien, videokirjeenvaihto-menetelmän, rajapintalaboratorion sekä benchmarkkausten kautta. Tavoitteena on kehittää palvelutuotantoa tehokkaammaksi uusien tuotteiden tai uusien työnjakojen kautta. Päätavoite on saada hyvinvointialan resurssit optimaaliseen käyttöön. Asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus edellyttää rajojen ylittämistä Loimaan osiossa on tarkasteltu alueellisia palveluprosesseja asiakkaiden palvelujatkumon näkökulmasta. Menetelminä on käytetty prosessien avaamista sekä videokirjeenvaihtoa. Hankealueen väestöpohja on noin asukasta. Alueen kotihoidossa, palveluasumisessa ja vanhainkodeissa seurattiin kahden kuukauden ajan asiakkaiden jatkohoitoon siirtämistä, aineistoa kertyi 105 lähettämistilannetta. Tässä aineistossa yleisin (noin 40 %) jatkohoitoon lähettämisen syy oli yleistilan lasku ja hyvin erilaiset yksittäiset syyt, joiden luonne ei ollut akuutti henkeä uhkaava tilanne. Lähettävä työntekijä oli vajaassa 70 %:ssa lähi hoitaja, joka teki lähettämispäätöksen itsenäisesti konsultoimatta sairaanhoitajaa tai lääkäriä. Yleisesti koettiin, että toimivaa konsultaatiojärjestelmää ei päivystysaikaan ole. Lähettävien yksiköiden ja sairaalan potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, joten tiedonsiirto palvelujatkumon yksiköiden välillä tapahtuu paperilähetteellä. Videokirjeenvaihdon avulla huomattiin myös, että asiakas saattoi palautua sairaalan päivystyksestä asumisyksikköönsä parin tunnin kuluttua ja mitään ei oltu tehty. Näihin kalliisiin, hoidon kannalta hyödyttömiin ja asiakkaan kannalta rasittaviin bumerangikäynteihin pyritään Pumppu-hankkeen avulla vaikuttamaan niin, että ne loppuvat kokonaan. Asiakkaalle palvelu on laadukkaampaa, jos yleistilan muutosta koskevat lääketieteelliset päätökset tekee hänet tunteva omalääkäri kuin poliklinikan lääkäri, joka joutuu ottamaan kantaa mahdollisesti vain hoitajan pikaisesti kirjoittaman lähetteen peruteella. Hankkeessa onkin tehostettu olemassa olevien konsultaatiomahdollisuuksien käyttöä ja tehostettu tiedonsiirtoa asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen. Lähetekäytäntö on uudistettu alueellisesti kuulemalla palvelujatkumossa yhteistyötä tekeviä yksikköjä. Videokirjeenvaihto on antanut palvelujatkumon eri yksiköiden toimijoille kasvot ja toimijat ovat yhdessä parantaneet rajapitatoimintaansa niin, että asiakkaan hoidon laatukuoppiin on yhteisesti löydetty ratkaisuja. Palvelukokonaisuuksien hahmottaminen ja oman toiminnan asemointi osana asiakkaan palvelujatkumoa ei ole hanke- 12

13 alueemme ongelma erityisesti vaan tämä hahmottamishäiriö on benchmarkkauksiemme mukaan valtakunnallinen ilmiö. Palveluiden yhteensovittaminen kuitenkin parantaisi palvelukokonaisuuden laatua ja tuottaisi taloudellisesti parempaa tulosta vähentämällä päällekkäisiä palveluita ja palvelukäyntejä ja turvaamalla hoidon jatkuvuutta siten, että asiakkaan hoito ei katkea palveluiden rajapinnoilla. Yhteensovittava palvelutoiminta sisältää aina vastavuoroisuuden vaatimukseen: kaikkien toimijoiden on osallistuttava rajanylitykseen ja haluttava sitä aidosti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa rajapinnat ovat myös johtamisen näkökulmasta harmaata aluetta. Palvelukokonaisuuden haltuunotto edellyttää verkostoitumista, organisaatiorajat ylittävää kehittämistyötä sekä yhteistä tahtotilaa. Osahankkeessa yhteinen tahtotila löytyi helposti, sillä kaikilla on tavoitteena kehittää asiakasläheisempiä palveluita ja tehostaa palvelukokonaisuuden toimintaa. Verkostoituminen tapahtui lähiesimiesvalmennuksella, jossa esimerkiksi lähetekäytäntö hiottiin alueellisesti yhdenmukaiseksi. Lähiesimiesverkosto jatkaa toimintaansa pysyvänä työrukkasena, jossa kokoonkutsujana on kehittäjäsairaanhoitaja ja seuraavat alueellisen kehittämisen aihealueet valitaan yhteisen intressin mukaan. Kansalaislähtöisten hyvinvointipalveluiden lähteillä Pumppu-hankkeessa ihminen on kansalaislähtöisesti kehittämisen keskiössä. Hankkeessa edistetään ja kehitetään kansalaislähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä myös tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppuhanke pyrkii edistämään alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta toteutetaan neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKRalueella vuosina Lisätietoa Pumppu-hankkeesta ja sen toiminnasta ja tuloksista löytyy hankkeen blogista ja nettisivuilta osoitteesta pumppu-hanke.blogspot.fi TEKSTI: Hanna Willner Kuljetukset ovat merkittävä menoerä Osahankkeessa on tarkasteltu talousnäkökulmasta sellaisia asiakkaan palveluprosesseja, joissa asiakas on siirretty jatkohoitoon omasta asuinympäristöstään. Tehtyjen hoitoprosessien kustannusvertailujen mukaan kuljetukset saattavat viedä jopa % kokonaiskustannuksista ja ovat siten merkittävä kuluerä kokonaisuuden kannalta. Oikein kohdennettuun kuljetusmuotoon vaikuttaa se, miten huolellisesti asiakkaan tila ja tilanteen kiireellisyys raportoidaan ja se, miten tämä asia tulee kuulluksi hälytyskeskuksessa. Kiireessä tehty ja huonosti ymmärretty avunpyyntö saattaa johtaa tarpeettoman raskaisiin jatkotoimenpiteisiin: ambulanssin lisäksi jopa lääkintähelikopterin paikalle tulemiseen, mikä lisää kustannuksiin eurolla. Asiakkaan tilan niin salliessa invataksi tulee aina lähes 50 % edullisemmaksi kuin ambulanssi samanpituiselta matkalta. Tilanteenmukaista harkintaa tulee siis käyttää. Kustannustietoisuuden lisääminen on osa hankkeen esimiesvalmennusta. Prosessien kustannusvertailut ovat vahvistaneet johtopäätöstä siitä, että asiakkaan kustannustehokkain hoito tapahtuu hänen asuinpaikassaan milloin se lääketieteellisesti ja hoitoteknisesti on mahdollista. z TEKSTI: Kaija Virjonen ja Harri Kankare KUVAT: Satu-Maaria Mäkipuro 13

14 Lyhyesti Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä Helsingissä Seuraa suoraa lähetystä netissä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä pidetään keskiviikkona 13. marraskuuta. Voit seurata suoraa webcasting-lähetystä netissä osoitteessa Linkki lähetykseen laitetaan etusivun uutiseen. Tilaisuutta koskevat tiedustelut: tuuli.peuraniemi(at)tem.fi. KUVA: Leena Lyra Julkaisija: Toimitus: Taitto: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Leena Lyra, leena.lyra(at)tem.fi Edita Publishing Oy 14