Rakennerahastojen uutiskirje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennerahastojen uutiskirje"

Transkriptio

1 Rakennerahastojen uutiskirje 10/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Sisältö Kohti rakennerahastohankkeiden yksinkertaisempaa ja nopeampaa maksatusta Ohjelmakauden tiukentuneet velvoitteet Kuluvalla ohjelmakaudella rakennerahastohankkeiden maksatusten käsittelyä koskevat menettelyt tiukentuivat. EU-säädökset edellyttivät varsin yksityiskohtaista menojen tukikelpoisuuden varmistamista. 1 Kohti rakennerahastohankkeiden yksinkertaisempaa ja nopeampaa maksatusta 4 Ohjelmakauden edistymistilanne 5 Kirkon työ reilusti esiin 6 Saavutuksista ja sudenkuopista kasvua kohti 9 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin 9 Arjen Arkki tulokset näkyviksi Vaatimuksen taustalla oli Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (EU:n varainhoidon ulkoinen valvoja) tarkastuksissaan havaitsemien tukikelvottomien menojen suuri osuus tuomioistuimen tarkastamien rakennerahastohankkeiden menoista. Esimerkiksi vuonna 2007 tukikelvottomien menojen osuus tuensaajille maksetuissa tuissa oli tuomioistuimen arvion mukaan EU-tasolla 11 % hyväksyttävän virhetason ollessa 2 %. Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös tarkastusten 11 Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hanke menolippu 12 Pumppu-hanke uudistaa palvelurakenteita Varsinais- Suomessa 14 Lyhyesti Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa.

2 tuloksista oli, että varainkäytön valvonta ei ole ollut tehokasta ja riittävää komission eikä jäsenvaltioiden tasolla. Havaitut epäkohdat tuli ottaa huomioon kuluvan ohjelmakauden EU-tason rakennerahastosäädöksissä. Näin myös tapahtui ja keskeiset vaatimukset liittyivät: selkeään rahoittajan ja maksajan tehtävien eriyttämiseen tukien myönnön läpinäkyvyyden ja puolueettomuuden varmistamiseksi systemaattisiin, jokaiselle maksatushakemukselle tehtäviin tukikelpoisuustarkastuksiin ja paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin (vähintään osalle hankkeista) hankkeiden valinnan ja tuen maksamisen kirjallisiin menettelyihin ja tehtyjen toimenpiteiden kattavaan kirjaamiseen tietojärjestelmiin jäljitysketjun parantamiseksi jatkuvaan eri hallinnon tasojen väliseen valvontaan ja raportointivelvollisuuteen Suomen rakennerahastohankkeiden laadittiin EU-vaatimusten mukaisesti yhtenäiset menettelyt sekä maksatushakemusten käsittelylle että paikan päällä tarkastuksille. Maksatushakemusten käsittely ja maksupäätösten teko erotettiin selkeästi rahoituksen myöntämisestä. Hyvää ja huonoa Käyttöönotetuilla menettelyillä on ollut rakennerahastohankkeiden maksatuksiin myönteinen vaikutus. Suuri osa rakennerahastohankkeiden sääntöjenvastaisista menoista havaitaan nyt jo maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Virheiden havaitsemisen jo näin varhaisessa vaiheessa on tuensaajien kannalta hyvä asia, sillä havaitut virheelliset menot vähennetään jo maksatuspäätöksissä raskaampien takaisinperintämenettelyjen asemesta. Maksatushakemusten käsittelyn tarkkuus ja tehokkuus on merkinnyt myös sitä, että rakennerahasto-ohjelmien riippumattoman tarkastusviranomaisen valtiovarainministeriön Valtiovarain controller toiminnon jälkikäteen tehdyissä hanketarkastuksissa havaittujen virheiden taso on hyväksytyllä tasolla eli alle 2 % tarkastetuista menoista. Vuosina ESRhankkeiden tarkastuksissa on Suomessa ollut 0,2 % ja 1,8 % välillä ja EAKR-hankkeiden tarkastuksissa 0,51 % ja 1,3 %:n välillä. Ohjelmakauden vaatimusten mukaisella maksatusten käsittelyllä olemme siis saaneet aikaan tehokkaat virheelliset menot tunnistavat maksatushakemusten käsittelyt ja saaneet samalla myönteisen arvion sekä tarkastusviranomaiselta että komissiolta rakennerahastovarojen hallinnoinnin luotettavuudesta. Mutta tiukentuneilla menettelyillä on ollut kääntöpuolensa. Eräissä välittävissä toimielimissä ovat maksatushakemusten käsittelyajat huomattavasti pidentyneet. Joillekin tuensaajille tämä käsittelyaikojen pidentyminen on valitettavasti voinut merkitä likviditeettiongelmia. Pitkien maksatushakemusten käsittelyaikojen taustalla on ollut monia syitä; näistä mainittakoon maksatushenkilöstön resurssien 2

3 vähäisyys, henkilöstön suuri vaihtuvuus, epäselvät tai ylimalkaiset rahoituspäätökset ja puutteelliset maksatushakemukset. Maksatushakemusten käsittelyn tarkkuustaso on voinut pitkittää hakemuksen käsittelyaikaa. Kevyempiin menettelyihin Ohjelmakauden kuluessa virisi EU:ssa keskustelu maksatusmenettelyjen raskaudesta. Maksatusten käsittely vaatimusten mukaisesti vaati yhä enemmän resursseja ja maksoi aina enemmän. Todettiin, että tällä tiellä ei voida jatkaa. Täysin tositteisiin perustuvalle menojen tukikelpoisuuden todentamiselle tuli löytää yksinkertaisempi, maksatuksia ja tuensaajan hallinnollista taakkaa vähentävä vaihtoehto. Ratkaisu löytyi nk. yksinkertaistetuista kustannusmalleista, joissa vain osa kustannuksista maksetaan tositteiden perusteella ja loput esimerkiksi kiinteällä prosenttiosuudella tai tulokseen perustuen. Suomessa yksinkertaistetuista kustannusmalleista on käyttöön otettu flat rate -malli ja lump sum Lisätietoa kustannusmalleista rakennerahastojen nettisivuilta hakijalle/index.jsp. Molempia kustannusmalleja on rakennerahastohankkeissa otettu meillä kiitettävästi käyttöön. Lokakuussa 2013 flat rate-malli on otettu käyttöön 340 EAKRhankkeessa ja 380 ESR-hankkeessa. Lump sum-hankkeita on EAKR:ssa 83 ja ESR:ssä 127. Kokemukset kustannusmallien käytöstä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Maksatukset ovat nopeutuneet ja tuensaajan hallinnollinen taakka on vähentynyt. Uutta vuodesta 2014 alkaen Tulevaa rakennerahastojen ohjelmakautta leimaa selkeästi siirtyminen tulosperusteisempaan menojen tarkasteluun ja tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseen. Tuensaajien hallinnollista taakkaa vähennetään siirtymällä tositteisiin perustuvasta menojen tukikelpoisuuden varmentamisesta entistä enemmän nk. yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön ja täysin sähköiseen asiointiin. Merkittävä muutos tulee olemaan EU-säädöksissä maksatushakemusten käsittelyajoille asetettu määräaika 90 päivää. Määräaika lasketaan maksatushakemuksen jättämisestä. Määräaikaa viranomaisten tulee noudattaa eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta (esimerkiksi puutteet hakemuksessa). Määräaika on tervetullut muutos. Siihen ja mielellään määräaikaa nopeamman maksatusten käsittelyn edellytyksenä on erityisesti yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön otto, maksatushakemusten hyvä laatu sekä osaava maksatushenkilöstö. Maksatuksen käsittelyaikojen nopeutumisen rinnalla on tärkeää säilyttää kuluvalla ohjelmakaudella saavutettu alhainen tukikelvottomien menojen aste. Tällöin korostuu edellisten lisäksi rahoitushakemusten ja niiden perusteella tehtyjen tukipäätösten ja päätösten ehtojen selkeys. Tukipäätöksen saadessaan tuensaajan tulee olla selkeä käsitys, miten hänen tulee rahoitettavaa hanketta toteuttaa ja mitkä kustannukset ovat tukikelpoisia. Tuensaajille hankkeen alussa rahoittajan ja maksajan yhteistyössä pitämät aloituspalaverit tukevat tämän tavoitteen saavuttamista. Vuoden 2014 alusta ELY-keskusten maksatukset keskitetään neljään rakennerahastohallinnointiin erikoistuneeseen ELYkeskukseen. Tämä muutos luo mahdollisuuden maksatusresurssien tehokkaaseen käyttöön sekä maksatusratkaisujen yhdenmukaistumiseen. z TEKSTI: Neuvotteleva virkamies Riitta Mensalo, TEM KUVA: Leena Lyra 3

4 TEKSTI: Harri Ahlgren, TEM Ohjelmakauden edistymistilanne EAKR-ohjelmien yhteenlaskettu julkisen kokonaisrahoituksen varausaste oli 25. lokakuuta jo ylittänyt sadan prosentin rajapyykin. ESR-ohjelman varausaste oli vastaavasti 95,7 %. EAKR-ohjelmista Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi ovat jo ylittäneet myös 100 %:n sidonta-asteen. Edellisen uutiskirjeen ilmestymisen jälkeisen kuukauden aikana on ESR-ohjelman maksatusaste noussut kaksi prosenttiyksikköä, Länsi- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmien 1,4 %-yksikköä ja Itä-Suomen EAKRohjelman 1,1 %-yksikköä. Parasta maksatusvauhtia on kuluneen kuukauden aikana pidetty Etelä-Suomessa, jossa EAKR-ohjelman maksatusaste on noussut peräti 2,9 prosenttiyksiköllä. Uusiakin hankkeita on kuukauden aikana edelleen käynnistetty, EAKR-ohjelmissa yhteensä 136 kpl ja ESR-ohjelmassa 27 kpl. Rakennerahasto-ohjelmat; julkinen rahoitus yht (ml. Finnvera) Kehys Varat t u* Sidottu* Maksettu Varat t u Sidottu Maksettu Hankkeita EAKR-ohjelma (milj. euroa) (%) (%) (%) (kpl)** Etelä-Suomi 345, , , , ,1 % 100,2 % 66,5 % Länsi-Suomi 398, , , ,320 97,5 % 95,9 % 63,6 % Itä-Suomi 731, , , ,548 94,2 % 92,6 % 62,7 % Pohjois-Suomi 622, , , , ,2 % 104,9 % 77,8 % EAKR yhteensä 2 097, , , , ,2 % 98,1 % 68,0 % ESR yhteensä 1 414, , , ,242 95,7 % 91,3 % 72,4 % EAKR+ESR yht , , , ,842 98,4 % 95,4 % 69,7 % *) Sulkemisen yhteydessä purkautuneet sidonnat ja muutetut varaukset huomioitu **) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: kpl, I-S: kpl, P-S: kpl, yht kpl 4

5 Kirkon työ reilusti esiin Seurakunnat tekevät paljon näkymätöntä hyvää Euroopan sosiaalirahaston tuella. Tutkija, pastori Sanna Lehtinen väitteli alkusyksystä kirkkososiologian alalta tohtoriksi tutkimuksella Julkisen sektorin apulaiset, kansalaisyhteiskunnan talkoolaiset: Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat Euroopan sosiaalirahaston projekteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin seurakuntien EU:n avustuksella tekemää sosiaalityötä, joka on pitkälti jäänyt julkisuudelta piiloon. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) myöntää rahoitusta hankkeisiin, jotka kohentavat sosiaalisia oloja, parantavat työllisyyttä ja edistävät työmarkkinoille pääsyä erityisesti heikosti kehittyneillä alueilla tai sosiaalisista ongelmista kärsivien väestöryhmien keskuudessa. Sen tavoitteena on luoda sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Tukea saavien hankkeiden toteuttajina voivat olla monenlaiset julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijat. Evankelisluterilaiset seurakunnat ovat toteuttaneet ESR:n tukemia hankkeita vuodesta 1995 eli Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien. Seurakunnat ovat olleet mukana mittavissa, satojen tuhansien eurojen arvoisissa hankkeissa, kuten Keravan vankilasta vapautuvia tukevassa WOP-projektissa tai Lahden Takataskuhankkeessa, joka tukee syrjäytymisvaarassa olevien työllisyyttä ja elämänhallintaa. Helsingin seurakuntayhtymä on ollut mukana ESR:n rahoittamassa erityisnuorisotyön Kansanedustaja Mari Kiviniemen avustajana työskentelevä Sanna Lehtinen on joskus leikitellyt ajatukselle, mitä tapahtuisi, jos kirkko yhtäkkiä katoaisi yhteiskunnasta. Silloin todella huomattaisiin, miten iso rooli kirkolla on. Mielestäni kirkon hyvää työtä ja sillä syntyviä onnistumisen tarinoita voitaisiin pitää paljon enemmän esillä, hän sanoo. Janus-hankkeessa, jossa tuettiin vankilasta vapautuvia nuoria. Pääasiassa tuki on ohjautunut pääkaupungin ulkopuolelle. Helsingillä olisi erinomaiset mahdollisuudet kehittää hankkeita, joille voisi hakea ESR-tukea. Täällä on sellaisia alueita ja väestöryhmiä, joiden sosiaalisia ongelmia voisi lähteä tätä kautta purkamaan, toteaa Sanna Lehtinen. Hän on itse Lauttasaaren seurakuntaneuvoston sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Hän on myös toiminut pappina muutamassa helsinkiläisessä seurakunnassa. Lehtinen toteaa, että seurakunnat ovat erittäin sopivia osallistumaan ESR-hankkeisiin. Niillä on ammattimaisesti hoidettu hallinto, kohtalaisen vakaa talous, korkeasti koulutettu henkilökunta sekä usein sopivia tiloja hankkeiden käyttöön, Sanna Lehtinen listaa. ESR edellyttää kumppanuutta eli että hankkeessa on useampia toimijoita. Kirkolla on vahva, perinteinen yhteistyöverkosto ja sitä pidetään luotettavana sopimusosapuolena. Kirkon osallisuus ESR:n tukemissa hankkeissa on Sanna Lehtisen väitöstutkimuksen mukaan jäänyt vähälle huomiolle. Kirkon asema on epämääräinen. EU:n näkökulmasta kirkko on kolmannen sektorin toimija, mutta toisinaan sen työ mielletään vapaaehtoistyöksi tai jopa yksityiseksi talkootyöksi. Kirkon uskonnollinen identiteetti ja teologisiin lähtökohtiin perustuva diakonia tuntuvat häviävän taustalle. Sosiaalirahaston tukemilla hankkeilla on nimet, jotka eivät paljasta kirkkoa niiden taustayhteisöksi. Se ei usein käy ilmi hankkeesta muutenkaan, Lehtinen huomauttaa. Suomen julkinen sektori on noin viisi prosenttia pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä Lehtisen arvion mukaan selittyy osin kirkon diakoniatyöllä. Suomen sosiaalityöntekijää on täydentämässä diakoniatyöntekijää. Heidän työnsä ulottuu tilanteisiin, joissa viranomaiset eivät voi toimia tai toimivat apua tarvitsevan kannalta liian hitaasti. Kirkko tekee suomalaisessa yhteiskunnassa paljon sosiaalityötä, josta ESR-projektiyhteistyö on kuitenkin vain pieni osa. z Teksti: Salla Korpela Kuva: Esko Jämsä Juttu on julkaistu Kirkko ja kaupunki -lehdessä

6 TEKSTI JA KUVAT: Pasi Hirvonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Saavutuksista ja sudenkuopista kasvua kohti Itä-Suomen rakennerahastopäivillä katsottiin vuoteen 2050 asti Yli kaksisataa osallistujaa kokoontui Joensuuhun ohjelmakauden viimeiseen Itä-Suomen rakennerahastoseminaariin lokakuun alussa. Tapahtumassa haettiin uusia eväitä kuluneen kauden kokemuksia hyödyntäen. Innovatiivisuus näkyi jo paikan valinnassa. Seminaariväki istui kaksi päivää yökerhossa, tekstiviestit lentelivät ja ideoita riitti napakoiden puheenvuorojen lomassa. Päivät juonsi televisiosta tuttu Ivan Puopolo. Ensimmäisenä puhujankorokkeelle asteli maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, joka toivotti väen tervetulleeksi. Tavoitteena on tehdä Pohjois- Karjalasta öljyvapaa maakunta. Biotalouden lisäksi kaivannaisala on nousussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yhtenä valttikorttina on myös Venäjä ja matkailun erikoistumispalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä kävi läpi ohjelma vuosien sisältöä. EU-rahoituksen ja kansallisen vastineen kokonaismäärä tulee olemaan noin 2,9 miljardia euroa. Rakennerahastopäivät kiinnostivat yli kahta sataa hanketoimijaa. 6

7 Toimittaja Ivan Puopolo (oik.) johdatteli panelistit uuden ohjelmakauden äärelle. Yleisön tekstiviestikysymyksiin vastasivat aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEMistä, manager Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consultingista, asiantuntija Satu Juutinen Itä-Suomen yliopistosta ja yksikön päällikkö Timo Tanskanen Pohjois- Karjalan ELY-keskuksesta. Ryhmätöissä paneuduttiin neljään teemaan: yrityksen johdon ja henkilöstön kehittäminen, syrjäytymisen ehkäisy, osaaminen ja innovaatiot sekä elinkeinoelämän toiminnan kehittäminen. Rahoituskehys on nouseva. Maakunnalliset rahoituskehykset säilyvät, mutta joustavuutta lisätään. Keskeisenä tavoitteena on Lintilän mukaan rahoitushakemusten läpimenoajan lyhentäminen. Tilaa monenkokoisille hankkeille Manager Kimmo Viljamaa Ramboll Management Consultingista kaipaa nykyistä kautta vaikuttavampia hankekokonaisuuksia. Mikä oikeasti on hankkeen uutuusarvo ja vaikuttavuus? Ongelmien ratkaisemiseen pitäisi löytyä tarpeeksi konkretiaa. Viljamaan mukaan pehmeämmät tukimuodot kuin perinteinen yritysten investointituki, ovat indikaattorien valossa tehokkaampia. Asiantuntija Satu Juutinen Itä-Suomen yliopistosta kertoi yliopiston tahtotilasta olla vahvasti mukana uuden kauden toimijana erityisesti osaamisen ja innovaatioihin liittyvien rakenteiden osalta. Hankkeiden koosta on käyty runsaasti keskustelua, kuten ohjelmakauden vaihtumisen kynnyksellä aiemminkin. Yksikön päällikkö Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta näkee tarvetta monenkokoisille hankkeille. Pienillä hankkeilla voidaan esimerkiksi pilotoida isompaa. Työkalut kannattaa rakentaa tarpeen mukaan. Tarvitaan myös hankekokonaisuuksia. Ensimmäisenä seminaaripäivänä mietittiin tulevaa kautta 11 työryhmässä. Kaivattiin mm. jatkuvuuden turvaamista, ideatyökaluportaalia, eri rahoitusvälineiden yhdistämistä ja myös epäonnistumisia entistä rohkeammin esille. 7

8 Elinvoimaa vihreästä kasvusta Toisen päivän aloitti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka valotti resurssitehokasta tuotantoa ja vihreää infrastruktuuria monin konkreettisin esimerkein. Katse ulottui vuoteen 2050 asti. Mitä pitää tapahtua, että maapallo kestää tulevaisuudessakin? On edettävä kestävän kehityksen mukaisesti: sama tulos vähemmillä resursseilla. Vaikuttavinta resurssitehokkuus on Pietikäisen mukaan liikenteessä, rakentamisessa ja ruuan tuotannossa. Hän suositteli luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista esimerkiksi jokaiselle omakotitonttilaiselle: kolmasosa tontista luonnontilaiseksi. Myös ekodesignilla voidaan edistää kestävää kehitystä valmistamalla tuotteita, joista vaihdetaan vain kuluvat osat. Pietikäinen kannusti hakemaan EU-varoja myös erillisrahastoista, kuten Life+. Tulevalla kaudella tarvitaan niin suuria kuin pieniäkin hankkeita ja myös hankekokonaisuuksia, yksikön päällikkö Timo Tanskanen linjasi. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan huomio pitää kiinnittää resurssitehokkaaseen tuotantoon ja vihreään infrastruktuuriin. Kainuun kulttuuriympäristöohjelmahanketta esittelivät toimialajohtaja Tuomo Tahvanainen ja projektipäällikkö Maria Helo. Johtaja Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta kävi läpi kuluneen ohjelmakauden tuloksia. Yrityshankkeita on ollut noin 500, ja niistä 171 on luokiteltu ympäristöpositiivisiksi. Ympäristöystävällisyys on nouseva kilpailukykytekijä. Vihreään kasvuun siirtyminen vaatii tahtotilaa ja mm. vihreän kysynnän vahvistamista. Byrokratiaa vähemmän Yleisö pääsi osallistumaan aktiivisesti keskusteluun seminaaripanelistien kanssa lähettämällä tekstiviestikysymyksiä, joita tulikin 112 kappaletta. Yleisö myös äänesti erilaisista vaihtoehdoista. Parempiin hanketuloksiin pääsemiksi yleisö kaipasi erityisesti byrokratian vähentämistä. Vihreää osallistavaa taloutta seminaarin osallistujat arvelivat lisättävän eniten TKI-hankkeilla. Hanke-esimerkeistä nähtiin neljä esitystä: Uudistuvan liiketoiminnan osaajat -ohjelma + Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma; Kainuun kulttuuriympäristöohjelma; Etelä-Savon Osallistuva ohjaaja -menetelmä sekä Tuottavuuden ja toimintatapojen kehittäminen; Kaivoskiven hyötykäyttö infrarakentamisessa Pohjois-Savossa. z Rakennerahastopäivien esitysmateriaalit löytyvät Itä-Suomen rakennerahastoportaalista. 8

9 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -kehittämishankkeessa on luotu toimintatapoja ja -malleja, joilla voitaisiin vähentää opintojen keskeyttämistä ja pitkittymistä ja tukea opiskelijoiden työllistymistä sekä aktiivista kansalaisuutta. Kehittämishankkeiden toimenpiteet ovat tukeneet erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten pääsyä koulutuksen ja työelämän polulle sen eri vaiheissa. Kehittämistyössä ovat olleet mukana opettajat, opinto-ohjaajat, työpaikkaohjaajat ja työpajojen henkilöstö. TEKSTI: Merja Hilpinen, OKM Arjen Arkki tulokset näkyviksi Arjen arkki on uudenlainen palveluympäristö hyvinvoivan oppimisympäristön edistämisessä. Arjen arkki kokoaa toisen asteen koulutuksen opiskeluhyvinvointia edistäviä toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja opetukseen ja ohjaukseen tuotettuja materiaaleja ja levittää niitä valtakunnallisesti. Arjen Arkki Nuori tapahtumassa. 9

10 Arjen arkki muodostaa elinikäisen oppimisen virrassa kelluvan hyvinvointiristeilijän, josta toisen asteen oppilaitoksissa ja oppilaitosten kanssa yhteistyötä tekevien organisaatioiden henkilöstö voi ammentaa itselleen eväitä omaan työhönsä. Toiminnan tärkeimmät osat ovat komentosilta ja kohtaamisen kansi. Kommentosillalta tavoitat vierailemalla, soittamalla tai sähköpostilla aina ihmisen, joka vastaa kysymyksiisi. Arjen arkki purjehtii aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja astumalla laivaan voit tutustua arkkiin kerättyyn aineistoon ja tavata erilaisia toimijoita. Kohtaamisen kannella on aina opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijoita, jaettavaa materiaalia ja selailukirjasto sellaisista julkaisuista, joita voi ladata web-sivuilta tai tilata materiaalien oikeuksien omistajilta. Arjen arkki on kehitetty ESRhankkeessa ja se jatkaa keväällä 2014 hankkeen päättyessä SA- KU ry:n palvelutoimintana tarjoten opiskeluhyvinvointia kehittäville hankkeille ja ohjelmille tulosten juurruttamisen ja levittämisen tukea. Faktaa Arjen arkki-hankkeesta: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on opiskeluhyvinvoinnin edistäminen toisen asteen oppilaitoksissa levittämällä ja juurruttamalla hyviä käytäntöjä, materiaaleja ja toimintamalleja. Hankkeessa koordinoidaan Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -ESRohjelman OPH:n rahoittamia hankkeita. Hankkeessa tehdään tutkimusta hankkeiden tulosten juurtumisen ja leviämisen edellytyksistä ja esteistä. Hankkeessa on julkaistu Käytäntöjä hyvinvoinnin edistämiseen toisen asteen oppilaitoksissa -väliraportti ja tiivistelmä ja Hankkeiden tulosten juurruttaminen ja levittäminen -suositukset rahoittajille. Hankkeen kotisivut ovat osa ammatillisen koulutuksen hyvinvointiportaalia osoitteessa Projektin nimi: Arjen arkki Projektikoodi: S12005 Osio: Valtakunnallinen osio Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Vastuuviranomainen: Opetushallitus Toteuttajaorganisaation nimi: Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Projektin kotisivu: Lisätietoja: projektipäällikkö Ville Virtanen, Sähköposti: ville.virtanen(at)sakury.net, puh Rahoittajan näkökulma Arjen arkki toimii Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -kehittämisohjelman tuloksia kokoavana hankkeena. Arkki keskittyy Opetushallituksen rahoittamiin valtakunnallisiin hankkeisiin, joita on rakennerahastokaudella käynnistetty yhteensä 26kpl. Hankkeiden keskeisinä sisältöinä ovat muun muassa perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen tukitoimien kehittäminen sekä ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen. Rahoittajan näkökulmasta Arjen Arkki on osoittautunut tärkeäksi hankkeeksi, koska se on koonnut ja tehnyt näkyväksi kehittämisohjelman muiden hankkeiden toimintamalleja ja tuloksia. Olennaisena osana Arkkia on ollut tulosten levitystyö valtakunnallisesti esimerkiksi oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallisilla kehittämispäivillä. Arkki onkin seilannut sujuvasti useissa tapahtumissa eri puolilla Suomea, ja tuonut esille ESR-projektien kehittämistoimia myös suhteessa nuorisotakuuseen. Projektitoimijoille Arjen Arkki järjestää yhteisiä työpajoja. Työpajoissa on käyty läpi hankkeiden arviointia, vaihdettu tuoreimmat hankekuulumiset ja tuuletettu kehittämisajatuksia. Rahoittajalle työpajat ovat erinomaisia ajankohtauskatsauksia kehittämistyön sisältöihin ja tuloksiin. Parhaimmillaan työpajat edistävät merkittävästi projektitoimijoiden verkostoitumista ja työhyvinvointia. z TEKSTI: Mikko Hytönen, Opetushallitus 10

11 Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hanke menolippu Vantaalla on kehitetty nuorten yhteiskuntakuuta / koulutustakuuta edistävä oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli. Monella nuorella vuotiaalla on jäänyt peruskoulu kesken ja oppivelvollisuusikä on ylittynyt. Nämä nuoret tarvitsevat myös päivittäistä tukea opintojensa suorittamiseksi, eivätkä nykyiset palvelut kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Eteenpäin opintiellä - perusopetus päätökseen menolippu -ESRhankkeessa on kehitetty Vantaan nuorten työpajojen ja Vantaan ammattiopisto Varian ja muiden yhteistyökumppaneiden toimesta oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli, jossa nuori saa suoritettua peruskoulun päätökseen, hän sijoittuu jatkokoulutukseen tai työelämään. Myös nuorten asuntoasiat, raha-asiat ja terveyteen liittyvät pulmat ratkaistaan osana opiskelun esteiden poistamista. Nämä nuoret ovat jääneet palvelujärjestelmässä väliinputoajiksi, säädökset ja ohjeistukset eivät tätä ryhmää tunnista. Siksi hanke toimii pilottina myös näiden asioiden esille nostamiseksi ja saattamiseksi valmisteluun osana nuorisotakuun valtakunnallista ja paikallista toteutusta. Hanke on ollut käynnissä vuoden 2010 alusta lähtien ja sitä edelsi myös puolen vuoden ennakkojakso. Projekti jatkuu vielä vuoden 2014 aikana, jolloin toimintamalli vakiinnutetaan ja kokemuksia levitetään laajemmin. ESR-hankerahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Nuoria on ollut mukana yli 100 ja päättötodistuksia on myönnetty 50. Suurin osa todistuksen saaneista on jatkanut toisen asteen koulutuksessa tai työelämässä. Nuoret suorittavat myös mm. hygieniapassin ja ensiapukoulutuksen. Hankkeessa kehitetty oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli perustuu kolmeen osioon: eteiseen, joka valmistaa nuoren tuloa prosessiin; varsinaiseen matkaan, jonka aikana päättötodistus suoritetaan, ja junanvaihtoon, jolloin nuori menee jatko-opintoihin / siirtyy työelämään. Projektin nimi: Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen-hanke (menolippu) Projektikoodi: S11346 Osio: Valtakunnallinen osio Työtä tekee tiimi, jossa on erityisopettaja ja kaksi työpajaohjaajaa. Tukena on myös psykiatrinen sairaanhoitaja ja kuraattori. Monialaiseen verkostoon kuuluu Vantaan te -toimisto, nuorten sosiaalityö, sivistystoimi, nuorisotoimen työpajatoiminta ja monet muut toimijat. Hankkeessa on myös mukana Nuorisotutkimusseuran tutkimusosuus. Tiimi on kehittänyt toimintatavat ja käytänteet, jotka perustuvat nuorten voimaantumisen edistämiseen, normaaliuteen, kokonaisvaltaisuuteen, yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja vertaistukeen. Toimintamalli vakiinnutetaan osaksi Vantaan nuorten koulutustakuuta. z Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toteuttajaorganisaation nimi: Vantaan kaupunki, sivistystoimi, nuorisopalvelut Toteuttajaorganisaation kotisivu: Lisätietoja: projektipäällikkö Yrjö Laasanen, , yrjo.laasanen(at)vantaa.fi 11

12 Pumppu-hanke uudistaa palvelurakenteita Varsinais-Suomessa Pumppu-hankkeen osana on Turun ammattikorkeakoulun Loimaan osiossa tarkasteltu palvelurakenteita monin eri menetelmin: prosessianalyysien, videokirjeenvaihto-menetelmän, rajapintalaboratorion sekä benchmarkkausten kautta. Tavoitteena on kehittää palvelutuotantoa tehokkaammaksi uusien tuotteiden tai uusien työnjakojen kautta. Päätavoite on saada hyvinvointialan resurssit optimaaliseen käyttöön. Asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus edellyttää rajojen ylittämistä Loimaan osiossa on tarkasteltu alueellisia palveluprosesseja asiakkaiden palvelujatkumon näkökulmasta. Menetelminä on käytetty prosessien avaamista sekä videokirjeenvaihtoa. Hankealueen väestöpohja on noin asukasta. Alueen kotihoidossa, palveluasumisessa ja vanhainkodeissa seurattiin kahden kuukauden ajan asiakkaiden jatkohoitoon siirtämistä, aineistoa kertyi 105 lähettämistilannetta. Tässä aineistossa yleisin (noin 40 %) jatkohoitoon lähettämisen syy oli yleistilan lasku ja hyvin erilaiset yksittäiset syyt, joiden luonne ei ollut akuutti henkeä uhkaava tilanne. Lähettävä työntekijä oli vajaassa 70 %:ssa lähi hoitaja, joka teki lähettämispäätöksen itsenäisesti konsultoimatta sairaanhoitajaa tai lääkäriä. Yleisesti koettiin, että toimivaa konsultaatiojärjestelmää ei päivystysaikaan ole. Lähettävien yksiköiden ja sairaalan potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, joten tiedonsiirto palvelujatkumon yksiköiden välillä tapahtuu paperilähetteellä. Videokirjeenvaihdon avulla huomattiin myös, että asiakas saattoi palautua sairaalan päivystyksestä asumisyksikköönsä parin tunnin kuluttua ja mitään ei oltu tehty. Näihin kalliisiin, hoidon kannalta hyödyttömiin ja asiakkaan kannalta rasittaviin bumerangikäynteihin pyritään Pumppu-hankkeen avulla vaikuttamaan niin, että ne loppuvat kokonaan. Asiakkaalle palvelu on laadukkaampaa, jos yleistilan muutosta koskevat lääketieteelliset päätökset tekee hänet tunteva omalääkäri kuin poliklinikan lääkäri, joka joutuu ottamaan kantaa mahdollisesti vain hoitajan pikaisesti kirjoittaman lähetteen peruteella. Hankkeessa onkin tehostettu olemassa olevien konsultaatiomahdollisuuksien käyttöä ja tehostettu tiedonsiirtoa asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen. Lähetekäytäntö on uudistettu alueellisesti kuulemalla palvelujatkumossa yhteistyötä tekeviä yksikköjä. Videokirjeenvaihto on antanut palvelujatkumon eri yksiköiden toimijoille kasvot ja toimijat ovat yhdessä parantaneet rajapitatoimintaansa niin, että asiakkaan hoidon laatukuoppiin on yhteisesti löydetty ratkaisuja. Palvelukokonaisuuksien hahmottaminen ja oman toiminnan asemointi osana asiakkaan palvelujatkumoa ei ole hanke- 12

13 alueemme ongelma erityisesti vaan tämä hahmottamishäiriö on benchmarkkauksiemme mukaan valtakunnallinen ilmiö. Palveluiden yhteensovittaminen kuitenkin parantaisi palvelukokonaisuuden laatua ja tuottaisi taloudellisesti parempaa tulosta vähentämällä päällekkäisiä palveluita ja palvelukäyntejä ja turvaamalla hoidon jatkuvuutta siten, että asiakkaan hoito ei katkea palveluiden rajapinnoilla. Yhteensovittava palvelutoiminta sisältää aina vastavuoroisuuden vaatimukseen: kaikkien toimijoiden on osallistuttava rajanylitykseen ja haluttava sitä aidosti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa rajapinnat ovat myös johtamisen näkökulmasta harmaata aluetta. Palvelukokonaisuuden haltuunotto edellyttää verkostoitumista, organisaatiorajat ylittävää kehittämistyötä sekä yhteistä tahtotilaa. Osahankkeessa yhteinen tahtotila löytyi helposti, sillä kaikilla on tavoitteena kehittää asiakasläheisempiä palveluita ja tehostaa palvelukokonaisuuden toimintaa. Verkostoituminen tapahtui lähiesimiesvalmennuksella, jossa esimerkiksi lähetekäytäntö hiottiin alueellisesti yhdenmukaiseksi. Lähiesimiesverkosto jatkaa toimintaansa pysyvänä työrukkasena, jossa kokoonkutsujana on kehittäjäsairaanhoitaja ja seuraavat alueellisen kehittämisen aihealueet valitaan yhteisen intressin mukaan. Kansalaislähtöisten hyvinvointipalveluiden lähteillä Pumppu-hankkeessa ihminen on kansalaislähtöisesti kehittämisen keskiössä. Hankkeessa edistetään ja kehitetään kansalaislähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä myös tapaa, jolla niitä tuotetaan. Pumppuhanke pyrkii edistämään alueiden välistä tiedon ja hyvien käytäntöjen välittymistä ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Hanketta toteutetaan neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Innopark Programmes Oy. Osatoteuttajina hankkeessa ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hanke on ylimaakunnallinen EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka rahoittajana toimii Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö. Hanketta toteutetaan Etelä-Suomen EAKRalueella vuosina Lisätietoa Pumppu-hankkeesta ja sen toiminnasta ja tuloksista löytyy hankkeen blogista ja nettisivuilta osoitteesta pumppu-hanke.blogspot.fi TEKSTI: Hanna Willner Kuljetukset ovat merkittävä menoerä Osahankkeessa on tarkasteltu talousnäkökulmasta sellaisia asiakkaan palveluprosesseja, joissa asiakas on siirretty jatkohoitoon omasta asuinympäristöstään. Tehtyjen hoitoprosessien kustannusvertailujen mukaan kuljetukset saattavat viedä jopa % kokonaiskustannuksista ja ovat siten merkittävä kuluerä kokonaisuuden kannalta. Oikein kohdennettuun kuljetusmuotoon vaikuttaa se, miten huolellisesti asiakkaan tila ja tilanteen kiireellisyys raportoidaan ja se, miten tämä asia tulee kuulluksi hälytyskeskuksessa. Kiireessä tehty ja huonosti ymmärretty avunpyyntö saattaa johtaa tarpeettoman raskaisiin jatkotoimenpiteisiin: ambulanssin lisäksi jopa lääkintähelikopterin paikalle tulemiseen, mikä lisää kustannuksiin eurolla. Asiakkaan tilan niin salliessa invataksi tulee aina lähes 50 % edullisemmaksi kuin ambulanssi samanpituiselta matkalta. Tilanteenmukaista harkintaa tulee siis käyttää. Kustannustietoisuuden lisääminen on osa hankkeen esimiesvalmennusta. Prosessien kustannusvertailut ovat vahvistaneet johtopäätöstä siitä, että asiakkaan kustannustehokkain hoito tapahtuu hänen asuinpaikassaan milloin se lääketieteellisesti ja hoitoteknisesti on mahdollista. z TEKSTI: Kaija Virjonen ja Harri Kankare KUVAT: Satu-Maaria Mäkipuro 13

14 Lyhyesti Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä Helsingissä Seuraa suoraa lähetystä netissä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä pidetään keskiviikkona 13. marraskuuta. Voit seurata suoraa webcasting-lähetystä netissä osoitteessa Linkki lähetykseen laitetaan etusivun uutiseen. Tilaisuutta koskevat tiedustelut: tuuli.peuraniemi(at)tem.fi. KUVA: Leena Lyra Julkaisija: Toimitus: Taitto: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Leena Lyra, leena.lyra(at)tem.fi Edita Publishing Oy 14

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoituksen hakeminen. Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 6.6.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoituksen hakeminen Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Uudenmaan liiton ja muiden liittojen roolit MY R Rahoittaja-rooli (hankkeiden valinta ja rahoituspäätöksen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Työkokous maksajille, valvojille ja rahoittajille Helsinki 13.12.2011 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto, rakennerahastoryhmä EAKR/ESR-välimaksut / rahoituskehys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Kohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita

Kohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita Kohtaamo-hanke tukemassa Kaakkois-Suomen Ohjaamohankkeita Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT OHJAAMO-MALLIN KULMAKIVET (OKM, STM, TEM) Kohderyhmänä alle 30-vuotiaat nuoret Matalan kynnyksen palvelu

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE Ravintola Liisanpuisto, PORI 12.12.2013 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto TÄRKEÄT Ä PÄIVÄMÄÄRÄT Ä ÄÄ Ä Projekteja j voidaan toteuttaa pääsääntöisesti 31.12.2014 asti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen

Lisätiedot

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2014-2020 SÄHKÖINEN EURA 2014 JÄRJESTELMÄ JA YKSINKERTAISTETUT KUSTANNUSRAKENNEMALLIT (EAKR) Jyrki Tomberg Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa

Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa Ohjelmakausi 2014-2020 käyntiin Suomessa EAKR Etelä-Suomessa 2007-2013 ja 2014-2020 - tuloksia, tähtihetkiä ja tulevaisuus 4.3.2014 Vierumäki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto (No

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä. Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä. Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä EURA 2014 EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä Erikoissuunnittelija Antti Härkönen Työ- ja elinkeinoministeriö Sähköiset palvelut -ryhmä EURA 2014 EURA 2014 on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Rahoittajien ja maksajien työkokoukset Tampere 13.11.2012, Kuopio 20.11.2012, Helsinki 22.11.2012 ja Rovaniemi 29.11.2012 Ylitarkastaja Martta Viitaniemi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot