NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet

Transkriptio

1 Alle kouluikäisen NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet LUENNOITSIJA: Elina Pohjankunnas Erityislastentarhanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/adhd valmentaja NEPSY hanke NEPSYTIETO I II I Tunnistaminen ja neurokognitiivinen tausta Kuntoutuksen/ohjaamisen pääperiaatteet Miten haasteet näkyvät lasten toiminnassa ja käyttäytymisessä II Kuntoutus ja ohjaaminen: Käytännön vinkkejä ja työkaluja arkeen

2 Alle kouluikäisen NEPSYTIETO I Tunnistaminen ja neurokognitiivinen tausta Luentosarjan tavoitteet nepsy piirteiden tunnistaminen ymmärtää, miksi lapsi toimii niin kuin toimii saada eväitä arkeen

3 Mitä ovat neuropsykiatriset häiriöt? AUTISMIKIRJON HÄIRÖT, TOURETTE, ADHD/ADD, KIELENKEHITYKSEN ERITYISVAIKEUS Diagnoosi vain silloin, kun lapsella on oireista merkittävä, toimintakykyä heikentävä haitta Neurobiologisia häiriöitä, joihin liittyy huomattavaa perinnöllistä alttiutta Periytyminen monimuotoista; useita eri geenejä Myös ympäristötekijöillä vaikutusta (ADHD esim. synnytyksen aikainen hapenpuute) AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi, Aspergerin sdr, laajaalaiset kehityshäiriöt Varhaisvaiheessa huoli herää esim. sosiaalisten taitojen ja kielen hitaan kehityksen tai puuttumisen johdosta. Autismi näkyy usein leikissä, kontaktissa muihin ihmisiin ja/tai puheen ja motoriikan kehityksessä, eli käyttäytymisessä ja kommunikoinnissa. Aistihahmotus usein poikkeuksellista tai puutteellista.

4 TOURETTE Monimuotoisia motorisia TIC liikkeitä ja/tai Tic ääniä. ADHD JA ADD Tarkkaamattomuus Keskittymättömyys Impulsiivisuus Yliaktiivisuus puuttuu Dysfasia Kielenkehityksen erityisvaikeus Puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeus Puhe viivästynyttä, poikkeavaa tai puuttuu kokonaan Lauseiden, käsitteiden, kieliopin ja pitkien ohjeiden oppiminen hidasta Asioiden ja tapahtumien kertomisvaikeus

5 Mitä ovat neurokognitiiviset erityisvaikeudet? näkyvät vahvuudet ja vaikeudet avain lapsen ongelmien ymmärtämiseen ja vähentämiseen

6 Mielen malli Sisältää useita eri ulottuvuuksia, jotka kehittyvät tietyssä järjestyksessä alle kouluikäisenä: 1) Itsellä ja toisella voi olla erilaisia haluja 2) itsellä ja toisella voi olla erilaisia uskomuksia 3) toisella voi olla väärä uskomus 4) toisen näkyvä tunnetila voi olla erilainen kuin sisäinen tunnetila Kouluiässä Theory of mind kyky kehittyy vielä moniulotteisemmaksi ja kypsemmäksi Automatisaatio Vaikeus opitun asian yleistämisessä ja siirtämisessä uuteen tilanteeseen Opittu asia täytyy opetella aina uudelleen Ei siirry käytäntöön, tilanteesta toiseen

7 Syy seuraussuhteet/ Kokonaisuuksien hahmotus Vaikeus nähdä kokonaisuus yksityiskohtien sijasta Osatekijöiden välisten suhteiden hahmotus Oman osuuden hahmotus Oman toiminnan ohjaus Vaikeus suunnitella miten saavuttaa päämäärä Vaikeus aloittaa, jatkaa ja lopettaa toiminto Koulutehtävät Tekemisen keksiminen Siirtymätilanteet vaikeita Kotoa pois lähtö Koulussa ulosmeno, kotiinlähtö yms. Ennakointi auttaa Valinnan vaikeus Vaihtoehtojen vähyys Jumiutumiset

8 Ajanhahmotus Vaikeus hahmottaa ajankulkua kelloa Olla ajoissa Jaksaa odottaa Olla tunnilla Mielenkiinnonkohteet; uppoutuminen Muutokset itsessä ja muissa vanhetessa murrosikä Aistipoikkeavuudet Tunto, näkö, haju, kuulo ja makuaistit, liikeaisti Yli ja aliherkkyydet, yksikanavaisuus (aistien priorisoiminen) Yliherkkyydessä välttämistä, aliherkkyydessä stimulaatiota

9 Aistien yli ja aliherkkyydet; vaatteet, ruuat, lämpötila, äänet jne. Apuja: Painopeitto, kehon rentoutus eri materiaalein, vesi, sähköhammasharja, kutitus, pyöritys Irti juuttumista jo ennen kuin Vireystilan vaihtelut Vireystila voi vaihdella päivän sisällä Osalla tarve päiväuniin Poikkeava päivärytmi Viivästynyt unen saaminen iltaisin

10 Tunteiden säätelyvaikeudet Vaikeuksia Tunnistaa tunteita Nimetä tunteita Säädellä tunteita Reagoida hyväksyttävällä tavalla Eväitä arkeen

11 Tukea arkeen Selkeä struktuuri kaikessa Toimiva rutiini ja päiväjärjestys Johdonmukaisuus Rauhallisuus, anna minulle minuutti aikaa Vähän muuttujia Riittävästi yksityisyyttä Havainnollistamista, visuaalisuutta Osita! Ennakoi! Konkretisoi! Ohjaa, opasta, luota ja rohkaise! Kiitä! Kiitos Hyvän kasvun edellytykset Rutiinit ja säännöt

12 Ohjaaminen Anna minulle aikaa Anna minulle rauhaa Kaiken ajattelun ja toiminnan prosessointiin Kysymyksiin vastaamiseen Suunnitteluun Rauhoittumiseen Motivointi Motivaatio: kun sitä on, onnistuu mikä vain kun ei ole, ei onnistu mikään! keinoja: Perustelu (mitä hyötyä juuri sinun kannalta?) Palkkiosysteemi, tavoitetaulukot, sopimukset Jo opittujen taitojen näkyväksi tekeminen Erityiset kasvua edistävät mielenkiinnon kohteet + huomioi negatiiviset; tulipalot,räjähteet, aseet Seuranta (taulukot, tarrat ) ja hyvän palkitseminen Eteneminen helpommasta vaikeampaan ja onnistumisen takaaminen, vain yksi asia kerrallaan

13 Palkkiojärjestelmä suunniteltua johdonmukaista motivoivaa negatiivisen kierteen muuttaminen positiiviseksi Rajan voi kohdata ja merkata napakasti myös kiitoksella! Jumittuminen ei ole uhmaa, vaan taitojen puutetta keinoja: Rauhallinen ilmapiiri Tapahtumien läpikäyminen sanallisesti ja visuaalisesti Siirtymätilanteiden ennakointi ja ajan antaminen (ajastimet, kellot, tiimalasit) vähitellen! Vaihtoehtojen antaminen Jumitilanteesta pois ilman kasvojen menettämistä

14 Kun mitta on täynnä, kuppi kiehuu yli YLLÄTYKSIÄ STRESSIÄ MUUTOKSIA MELUA KOSKETUSTA AISTIÄRYKKEITÄ HUUTAMISTA RYHMIÄ KIIRETTÄ Uudestaan strukturointi ja rentoutumiskeinot Kun tunteet kuumenevat Tärkeintä ei ole napata kiinni, vaan avata ovi Hiljaisessa nurkkauksessa voi olla hyvä rauhoittumispaikka

15 Hiljainen nurkkaus Erillinen huone tai nurkkaus, erillinen alue pihalla Riittävästi hiljaisen nurkkauksen aikaa päivän mittaan Riehumisen vaihtoehdoksi vetäytyminen hiljaiseen nurkkaukseen Mahdollisuus piirtää, kuunnella musiikkia, mahdollisuus maneereille, ticseille Lapsen häiritsevä käytös Yleensä lapsi ei suunnittele etukäteen, miten pilaisi aikuisen päivän. Lapsen häiritsevä käytös johtuu usein neurokognitiivisista erityisvaikeuksista Raivarin laukaisijana on usein kertynyt stressi,yhdistettynä aikuisesta pieneltä tuntuvaan syyhyn tai asiaan. Osa nepsy lapsista räjähtää helposti ja leppyy nopeasti, jos saavat olla rauhassa hetken. Tämän jälkeen lapsen käytös on usein, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Osa lapsista jää jumiin raivokohtaukseen ja siitä poispääsy voi kestää pitkään.

16 Lapsen häiritsevä käytös Nepsy lapset haluavat itse määritellä fyysisen kontaktin tavan. Jos mahdollista, vältä kiinnipitämistä. Käsittele raivarin syyt vasta, kun lapsi on täysin rauhallinen; silloin hän kykenee ottamaan palautetta vastaan ja oppimaan siitä. Anna uusia toimintamalleja, älä syyllistä taitamattomuudesta Havainnoimalla lapsen käytöstä opit huomaamaan, koska raivari on tulossa ja voit ohjata lapsen rauhoittumaan, lapsen kanssa ennalta sovittuun tilaan tai paikkaan.

17 Alle kouluikäisen NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet LUENNOITSIJA: Elina Pohjankunnas Erityislastentarhanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/adhd valmentaja NEPSY hanke

18 NEPSYTIETO I II I Tunnistaminen ja neurokognitiivinen tausta Kuntoutuksen/ohjaamisen pääperiaatteet Miten haasteet näkyvät lasten toiminnassa ja käyttäytymisessä II Kuntoutus ja ohjaaminen: Käytännön vinkkejä ja työkaluja arkeen Alle kouluikäisen NEPSYTIETO II Kuntoutus ja ohjaaminen

19 NEPSY OHJAAMISEN KULMAKIVET STRUKTUURI ENNAKOINTI OSITTAMINEN MOTIVOINTI VISUAALISUUS YHTEISÖLLISYYS POSITIIVISUUS KONKREETTISUUS ILMAPIIRI UNI, RUOKA, LIIKUNTA Käyttäytymisen muokkaaminen on intensiivistä tukea ja ohjausta pitkäaikaisesti on TOIMINTAMALLI, jossa lapsi tulee tietoiseksi käyttäytymisestään ja sen seurauksista sekä lapsi oppii uuden toimintamallin eli miten nykyinen (ei toimiva malli) muutetaan toimivaksi

20 Käyttäytymisen muokkaaminen Ongelman ratkaisumalli 1. Määritellään ongelma 2. Vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia 3. Valitaan edellisistä paras 4. Kokeillaan (vähintään pari viikkoa) 5. Analysoidaan tulosta 6. Tarvittaessa otetaan uusi ratkaisuehdotus kokeiltavaksi, jne. MUKSUOPPI LYHYT OPPIMÄÄRÄ Muksuoppi on menetelmä, tapa auttaa lapsia selvittämään erilaisia psykososiaalisia ongelmia: PELOT KÄYTÖSHÄIRIÖT UHMAKKUUS KESKITTYMÄTTÖMYYS RAIVOKOHTAUKSET UNIHÄIRIÖT PAHAT TAVAT SYÖMISONGELMAT Soveltuu kaikkiin sellaisiin ongelmiin, jotka voidaan ratkaista tai joita voidaan lievittää siten, että lapsi opettelee tietyn taidon.

21 Muksuopin viisitoista askelta eli ÄLÄN KÄÄNTÖÄ ja KÄDENVÄÄNTÖÄ 1. Ongelmien kääntäminen taidoiksi 2. Taidosta sopiminen 3. Taidon nimeäminen 4. Hyötyjen tiedostaminen 10. Julkistaminen 5. Voimaolento 11. Harjoitteleminen 6. Kannustajien hankkiminen 12. Unohtaminen 7. Itseluottamuksen vahvistaminen 13. Juhlistaminen ja kiittäminen 8. Juhlistamisen suunnittelu 14. Taidon opettaminen muille 9. Taidon näyttäminen 15. Seuraava taito VARHAISKUNTOUTUS 1. Varhaiskuntoutuksella tarkoitetaan niitä yksilöllisesti suunniteltuja toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan lapsen kehitystä. 2. Varhaiskuntoutuksen tavoitteena on ikätason mukaiset taidot ja toimintakyky eri ympäristöissä.

22 KUNTOUTUKSEN OSA ALUEET (VARHIS kirjan mukaan) 1. VUOROVAIKUTUS 2. KOMMUNIKAATIO 3. HAVAITSEMINEN JA AISTITIEDON KÄSITTELY 4.TOIMINNANOHJAUS: YMPÄRISTÖN STRUKTUROINTI JA JÄSENTÄMINEN 5. JÄLJITTELY 6.OMATOIMISUUSTAIDOT 7. LEIKKI JA VAPAA AJAN TAIDOT 8. HIENO JA KARKEAMOTORIIKKA 1. VUOROVAIKUTUS LAPSI menettää katsevuorovaikutuksen antaman informaatio, josta seuraa, että hän tarvitsee vanhempien eleitä, ilmeitä ja fyysistä ohjausta tavallista enemmän autistiselle on lapselle opetettava kaikki ne vuorovaikutuksen perustaidot, jotka tavanomaisesti kehittyvät lapselle luontaisesti lasta opetetaan: katsomaan kuuntelemaan kiinnittämään huomiota toisiin ihmisiin kommunikoimaan jakamaan kokemuksia toisten kanssa jäljittelemään toisten ihmisten toimintaa Lapsen vuorovaikutuksen ongelmat ovat aina yhteisön ongelmia

23 2. KOMMUNIKAATIO Kielellinen ja ei kielellinen viestintä: ilmeet, eleet, katse, toiminta, puhe, kirjoitetut sanat Kielelliset vaikeudet + esikielelliset taidot (jaettu tarkkaavuus, jäljittelyn taidot) Kuntoutuksen tavoite: lapsi oppii ymmärtämään viestintää ja ilmaisemaan omia tarpeitaan Avuksi kuvakommunikaatio, viittomat ja mallittaminen 3. HAVAITSEMINEN JA AISTITIEDON KÄSITTELY Näkö ja kuulo vallitsevia tiedon saamisessa ympäristöstä Oppimisen ja toiminnan kannalta olennaista poimia juuri oikeat asiat ärsyketulvasta + tulkinta Ylivalikoivuus yksityiskohdista ei muodostu kokonaisuutta / hahmotus Vaikea oppia jäljittelyä, kieltä ja kommunikaatiota sekä syy seuraussuhteita Yleistyminen Pelko, ahdistus, vastustus uusissa tilanteissa / hahmotus, tunnistaminen samaksi Keinoja ylivalikoivuuden ja taitojen yleistämisen haasteissa: Toista, toista, toista Varmista, älä oleta Vaihtele kuvia ja esineitä Monipuoliset menetelmät

24 4. TOIMINNANOHJAUS: Ympäristön strukturointi ja jäsentäminen Kuvallinen päiväohjelma auttaa lasta: hahmottamaan päivän kulkua vähentää vastustusta hahmottamaan toiminnan osavaiheita osista kokonaisuus jäsentämään aikaa, paikkaa ja syy seuraussuhteita, vähentää turvattomuutta ja stressiä siirtymätilanteissa auttaa ennakoimaan, muutoksen sieto paranee, yllätys (siedätys) ENSIN SITTEN (tehtävä palkkio) 5. JÄLJITTELY Jäljittely on tehokas tapa oppia Jäljittely on osa lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta Opettamalla lasta jäljittelemään opetamme häntä oppimaan Jäljittelytaitojen oppiminen on autistisilla lapsilla yhteydessä puheen ymmärtämisen, puheilmaisun, kognitiivisten taitojen ja leikkitaitojen kehitykseen. Mitä paremmin autistinen lapsi oppii jäljittelemään, sitä paremmin hän toimii yhteistyössä aikuisen kanssa, ja sitä enemmän hän ottaa katsekontaktia ja kiinnittää huomiotaan toisiin ihmisiin, (esim. knillaus)

25 6. OMATOIMISUUSTAIDOT Omatoimisuustaidot ovat monimutkaisia taitokokonaisuuksia, jotka oppiakseen autistinen lapsi tarvitsee huomattavasti enemmän ohjausta, motivointia ja harjoittelua. * vaipoista poisoppiminen * ruokailu * pukeminen ja riisuminen Vaatii harjoitusta ja aikaa 7. Leikki ja vapaa ajan TAIDOT Leikin kehitys: Leikki: tavaroiden katsomista, pyörittelyä, riviin laittamista, tilassa vaeltelua Lapsi tarvitsee aikuisen mallitusta ja fyysistä ohjausta lelujen käyttöön. Leikkitaitojen yleistäminen pienryhmätilanteisiin aikuisen tuella, lapsi oppii tarkkailemaan ja jäljittelemään muita

26 8. HIENO JA KARKEAMOTORIIKKA koordinaatio voimansäätely oman kehon hahmottaminen liikkeiden ohjailu tasapaino suun motoriikka käsien käyttö Monipuolinen liikkuminen vähentää yliaktiivisuutta, aktivoi oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä, lisää hyvinvointia ja auttaa vireystilan säätelyssä. Liikkuminen ja käsillä tekeminen lisää aivojen uusien hermoverkkojen yhteyksiä. Neuropsykiatrinen kuntoutus On pitkäjänteistä yhteistyötä, joka vaatii perehtyneisyyttä ja reilusti aikaa, mutta tuottaa myös selkeästi tulosta!

27 LÄHTEET: VARHIS: ANNE AVELLAN JA TUULIA LEPISTÖ, 2008, OPAS PIENTEN AUTISTISTEN LASTEN VARHAISKUNTOUTUKSEEN EDELLLISEN LISÄKSISUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA: CACCIATORE, R., KORTENIEMI POIKELA, E., HUOVINEN, M. MITEN TUEN LAPSEN JA NUOREN ITSETUNTOA FURMAN, B MUKSUOPIN LUMOUS UUSI TAPA AUTTAA LAPSIA VOITTAMAAN PSYYKKISET ONGELMAT JOHANSSON, I TOINEN MAAILMA JONKA TUNNEN AUTISTIN TARINA KEROLA, K. (TOIM.) 2001 STRUKTUURIA OPETUKSEEN KRANOWITZ, C TAHATONTA TOHELLUSTA SENSORISEN INTEGRAATION HÄIRIÖ LAPSEN ARKIELÄMÄSSÄ Kiitos SIPARI, S. HYVÄ KUNTOUTUS