NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet"

Transkriptio

1 Alle kouluikäisen NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet LUENNOITSIJA: Elina Pohjankunnas Erityislastentarhanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/adhd valmentaja NEPSY hanke NEPSYTIETO I II I Tunnistaminen ja neurokognitiivinen tausta Kuntoutuksen/ohjaamisen pääperiaatteet Miten haasteet näkyvät lasten toiminnassa ja käyttäytymisessä II Kuntoutus ja ohjaaminen: Käytännön vinkkejä ja työkaluja arkeen

2 Alle kouluikäisen NEPSYTIETO I Tunnistaminen ja neurokognitiivinen tausta Luentosarjan tavoitteet nepsy piirteiden tunnistaminen ymmärtää, miksi lapsi toimii niin kuin toimii saada eväitä arkeen

3 Mitä ovat neuropsykiatriset häiriöt? AUTISMIKIRJON HÄIRÖT, TOURETTE, ADHD/ADD, KIELENKEHITYKSEN ERITYISVAIKEUS Diagnoosi vain silloin, kun lapsella on oireista merkittävä, toimintakykyä heikentävä haitta Neurobiologisia häiriöitä, joihin liittyy huomattavaa perinnöllistä alttiutta Periytyminen monimuotoista; useita eri geenejä Myös ympäristötekijöillä vaikutusta (ADHD esim. synnytyksen aikainen hapenpuute) AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi, Aspergerin sdr, laajaalaiset kehityshäiriöt Varhaisvaiheessa huoli herää esim. sosiaalisten taitojen ja kielen hitaan kehityksen tai puuttumisen johdosta. Autismi näkyy usein leikissä, kontaktissa muihin ihmisiin ja/tai puheen ja motoriikan kehityksessä, eli käyttäytymisessä ja kommunikoinnissa. Aistihahmotus usein poikkeuksellista tai puutteellista.

4 TOURETTE Monimuotoisia motorisia TIC liikkeitä ja/tai Tic ääniä. ADHD JA ADD Tarkkaamattomuus Keskittymättömyys Impulsiivisuus Yliaktiivisuus puuttuu Dysfasia Kielenkehityksen erityisvaikeus Puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeus Puhe viivästynyttä, poikkeavaa tai puuttuu kokonaan Lauseiden, käsitteiden, kieliopin ja pitkien ohjeiden oppiminen hidasta Asioiden ja tapahtumien kertomisvaikeus

5 Mitä ovat neurokognitiiviset erityisvaikeudet? näkyvät vahvuudet ja vaikeudet avain lapsen ongelmien ymmärtämiseen ja vähentämiseen

6 Mielen malli Sisältää useita eri ulottuvuuksia, jotka kehittyvät tietyssä järjestyksessä alle kouluikäisenä: 1) Itsellä ja toisella voi olla erilaisia haluja 2) itsellä ja toisella voi olla erilaisia uskomuksia 3) toisella voi olla väärä uskomus 4) toisen näkyvä tunnetila voi olla erilainen kuin sisäinen tunnetila Kouluiässä Theory of mind kyky kehittyy vielä moniulotteisemmaksi ja kypsemmäksi Automatisaatio Vaikeus opitun asian yleistämisessä ja siirtämisessä uuteen tilanteeseen Opittu asia täytyy opetella aina uudelleen Ei siirry käytäntöön, tilanteesta toiseen

7 Syy seuraussuhteet/ Kokonaisuuksien hahmotus Vaikeus nähdä kokonaisuus yksityiskohtien sijasta Osatekijöiden välisten suhteiden hahmotus Oman osuuden hahmotus Oman toiminnan ohjaus Vaikeus suunnitella miten saavuttaa päämäärä Vaikeus aloittaa, jatkaa ja lopettaa toiminto Koulutehtävät Tekemisen keksiminen Siirtymätilanteet vaikeita Kotoa pois lähtö Koulussa ulosmeno, kotiinlähtö yms. Ennakointi auttaa Valinnan vaikeus Vaihtoehtojen vähyys Jumiutumiset

8 Ajanhahmotus Vaikeus hahmottaa ajankulkua kelloa Olla ajoissa Jaksaa odottaa Olla tunnilla Mielenkiinnonkohteet; uppoutuminen Muutokset itsessä ja muissa vanhetessa murrosikä Aistipoikkeavuudet Tunto, näkö, haju, kuulo ja makuaistit, liikeaisti Yli ja aliherkkyydet, yksikanavaisuus (aistien priorisoiminen) Yliherkkyydessä välttämistä, aliherkkyydessä stimulaatiota

9 Aistien yli ja aliherkkyydet; vaatteet, ruuat, lämpötila, äänet jne. Apuja: Painopeitto, kehon rentoutus eri materiaalein, vesi, sähköhammasharja, kutitus, pyöritys Irti juuttumista jo ennen kuin Vireystilan vaihtelut Vireystila voi vaihdella päivän sisällä Osalla tarve päiväuniin Poikkeava päivärytmi Viivästynyt unen saaminen iltaisin

10 Tunteiden säätelyvaikeudet Vaikeuksia Tunnistaa tunteita Nimetä tunteita Säädellä tunteita Reagoida hyväksyttävällä tavalla Eväitä arkeen

11 Tukea arkeen Selkeä struktuuri kaikessa Toimiva rutiini ja päiväjärjestys Johdonmukaisuus Rauhallisuus, anna minulle minuutti aikaa Vähän muuttujia Riittävästi yksityisyyttä Havainnollistamista, visuaalisuutta Osita! Ennakoi! Konkretisoi! Ohjaa, opasta, luota ja rohkaise! Kiitä! Kiitos Hyvän kasvun edellytykset Rutiinit ja säännöt

12 Ohjaaminen Anna minulle aikaa Anna minulle rauhaa Kaiken ajattelun ja toiminnan prosessointiin Kysymyksiin vastaamiseen Suunnitteluun Rauhoittumiseen Motivointi Motivaatio: kun sitä on, onnistuu mikä vain kun ei ole, ei onnistu mikään! keinoja: Perustelu (mitä hyötyä juuri sinun kannalta?) Palkkiosysteemi, tavoitetaulukot, sopimukset Jo opittujen taitojen näkyväksi tekeminen Erityiset kasvua edistävät mielenkiinnon kohteet + huomioi negatiiviset; tulipalot,räjähteet, aseet Seuranta (taulukot, tarrat ) ja hyvän palkitseminen Eteneminen helpommasta vaikeampaan ja onnistumisen takaaminen, vain yksi asia kerrallaan

13 Palkkiojärjestelmä suunniteltua johdonmukaista motivoivaa negatiivisen kierteen muuttaminen positiiviseksi Rajan voi kohdata ja merkata napakasti myös kiitoksella! Jumittuminen ei ole uhmaa, vaan taitojen puutetta keinoja: Rauhallinen ilmapiiri Tapahtumien läpikäyminen sanallisesti ja visuaalisesti Siirtymätilanteiden ennakointi ja ajan antaminen (ajastimet, kellot, tiimalasit) vähitellen! Vaihtoehtojen antaminen Jumitilanteesta pois ilman kasvojen menettämistä

14 Kun mitta on täynnä, kuppi kiehuu yli YLLÄTYKSIÄ STRESSIÄ MUUTOKSIA MELUA KOSKETUSTA AISTIÄRYKKEITÄ HUUTAMISTA RYHMIÄ KIIRETTÄ Uudestaan strukturointi ja rentoutumiskeinot Kun tunteet kuumenevat Tärkeintä ei ole napata kiinni, vaan avata ovi Hiljaisessa nurkkauksessa voi olla hyvä rauhoittumispaikka

15 Hiljainen nurkkaus Erillinen huone tai nurkkaus, erillinen alue pihalla Riittävästi hiljaisen nurkkauksen aikaa päivän mittaan Riehumisen vaihtoehdoksi vetäytyminen hiljaiseen nurkkaukseen Mahdollisuus piirtää, kuunnella musiikkia, mahdollisuus maneereille, ticseille Lapsen häiritsevä käytös Yleensä lapsi ei suunnittele etukäteen, miten pilaisi aikuisen päivän. Lapsen häiritsevä käytös johtuu usein neurokognitiivisista erityisvaikeuksista Raivarin laukaisijana on usein kertynyt stressi,yhdistettynä aikuisesta pieneltä tuntuvaan syyhyn tai asiaan. Osa nepsy lapsista räjähtää helposti ja leppyy nopeasti, jos saavat olla rauhassa hetken. Tämän jälkeen lapsen käytös on usein, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Osa lapsista jää jumiin raivokohtaukseen ja siitä poispääsy voi kestää pitkään.

16 Lapsen häiritsevä käytös Nepsy lapset haluavat itse määritellä fyysisen kontaktin tavan. Jos mahdollista, vältä kiinnipitämistä. Käsittele raivarin syyt vasta, kun lapsi on täysin rauhallinen; silloin hän kykenee ottamaan palautetta vastaan ja oppimaan siitä. Anna uusia toimintamalleja, älä syyllistä taitamattomuudesta Havainnoimalla lapsen käytöstä opit huomaamaan, koska raivari on tulossa ja voit ohjata lapsen rauhoittumaan, lapsen kanssa ennalta sovittuun tilaan tai paikkaan.

17 Alle kouluikäisen NEPSYTIETO I II Autismikirjo, Tourette ja adhd/add, dysfasia ominaisuudet = nepsy oireet LUENNOITSIJA: Elina Pohjankunnas Erityislastentarhanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/adhd valmentaja NEPSY hanke

18 NEPSYTIETO I II I Tunnistaminen ja neurokognitiivinen tausta Kuntoutuksen/ohjaamisen pääperiaatteet Miten haasteet näkyvät lasten toiminnassa ja käyttäytymisessä II Kuntoutus ja ohjaaminen: Käytännön vinkkejä ja työkaluja arkeen Alle kouluikäisen NEPSYTIETO II Kuntoutus ja ohjaaminen

19 NEPSY OHJAAMISEN KULMAKIVET STRUKTUURI ENNAKOINTI OSITTAMINEN MOTIVOINTI VISUAALISUUS YHTEISÖLLISYYS POSITIIVISUUS KONKREETTISUUS ILMAPIIRI UNI, RUOKA, LIIKUNTA Käyttäytymisen muokkaaminen on intensiivistä tukea ja ohjausta pitkäaikaisesti on TOIMINTAMALLI, jossa lapsi tulee tietoiseksi käyttäytymisestään ja sen seurauksista sekä lapsi oppii uuden toimintamallin eli miten nykyinen (ei toimiva malli) muutetaan toimivaksi

20 Käyttäytymisen muokkaaminen Ongelman ratkaisumalli 1. Määritellään ongelma 2. Vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia 3. Valitaan edellisistä paras 4. Kokeillaan (vähintään pari viikkoa) 5. Analysoidaan tulosta 6. Tarvittaessa otetaan uusi ratkaisuehdotus kokeiltavaksi, jne. MUKSUOPPI LYHYT OPPIMÄÄRÄ Muksuoppi on menetelmä, tapa auttaa lapsia selvittämään erilaisia psykososiaalisia ongelmia: PELOT KÄYTÖSHÄIRIÖT UHMAKKUUS KESKITTYMÄTTÖMYYS RAIVOKOHTAUKSET UNIHÄIRIÖT PAHAT TAVAT SYÖMISONGELMAT Soveltuu kaikkiin sellaisiin ongelmiin, jotka voidaan ratkaista tai joita voidaan lievittää siten, että lapsi opettelee tietyn taidon.

21 Muksuopin viisitoista askelta eli ÄLÄN KÄÄNTÖÄ ja KÄDENVÄÄNTÖÄ 1. Ongelmien kääntäminen taidoiksi 2. Taidosta sopiminen 3. Taidon nimeäminen 4. Hyötyjen tiedostaminen 10. Julkistaminen 5. Voimaolento 11. Harjoitteleminen 6. Kannustajien hankkiminen 12. Unohtaminen 7. Itseluottamuksen vahvistaminen 13. Juhlistaminen ja kiittäminen 8. Juhlistamisen suunnittelu 14. Taidon opettaminen muille 9. Taidon näyttäminen 15. Seuraava taito VARHAISKUNTOUTUS 1. Varhaiskuntoutuksella tarkoitetaan niitä yksilöllisesti suunniteltuja toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan lapsen kehitystä. 2. Varhaiskuntoutuksen tavoitteena on ikätason mukaiset taidot ja toimintakyky eri ympäristöissä.

22 KUNTOUTUKSEN OSA ALUEET (VARHIS kirjan mukaan) 1. VUOROVAIKUTUS 2. KOMMUNIKAATIO 3. HAVAITSEMINEN JA AISTITIEDON KÄSITTELY 4.TOIMINNANOHJAUS: YMPÄRISTÖN STRUKTUROINTI JA JÄSENTÄMINEN 5. JÄLJITTELY 6.OMATOIMISUUSTAIDOT 7. LEIKKI JA VAPAA AJAN TAIDOT 8. HIENO JA KARKEAMOTORIIKKA 1. VUOROVAIKUTUS LAPSI menettää katsevuorovaikutuksen antaman informaatio, josta seuraa, että hän tarvitsee vanhempien eleitä, ilmeitä ja fyysistä ohjausta tavallista enemmän autistiselle on lapselle opetettava kaikki ne vuorovaikutuksen perustaidot, jotka tavanomaisesti kehittyvät lapselle luontaisesti lasta opetetaan: katsomaan kuuntelemaan kiinnittämään huomiota toisiin ihmisiin kommunikoimaan jakamaan kokemuksia toisten kanssa jäljittelemään toisten ihmisten toimintaa Lapsen vuorovaikutuksen ongelmat ovat aina yhteisön ongelmia

23 2. KOMMUNIKAATIO Kielellinen ja ei kielellinen viestintä: ilmeet, eleet, katse, toiminta, puhe, kirjoitetut sanat Kielelliset vaikeudet + esikielelliset taidot (jaettu tarkkaavuus, jäljittelyn taidot) Kuntoutuksen tavoite: lapsi oppii ymmärtämään viestintää ja ilmaisemaan omia tarpeitaan Avuksi kuvakommunikaatio, viittomat ja mallittaminen 3. HAVAITSEMINEN JA AISTITIEDON KÄSITTELY Näkö ja kuulo vallitsevia tiedon saamisessa ympäristöstä Oppimisen ja toiminnan kannalta olennaista poimia juuri oikeat asiat ärsyketulvasta + tulkinta Ylivalikoivuus yksityiskohdista ei muodostu kokonaisuutta / hahmotus Vaikea oppia jäljittelyä, kieltä ja kommunikaatiota sekä syy seuraussuhteita Yleistyminen Pelko, ahdistus, vastustus uusissa tilanteissa / hahmotus, tunnistaminen samaksi Keinoja ylivalikoivuuden ja taitojen yleistämisen haasteissa: Toista, toista, toista Varmista, älä oleta Vaihtele kuvia ja esineitä Monipuoliset menetelmät

24 4. TOIMINNANOHJAUS: Ympäristön strukturointi ja jäsentäminen Kuvallinen päiväohjelma auttaa lasta: hahmottamaan päivän kulkua vähentää vastustusta hahmottamaan toiminnan osavaiheita osista kokonaisuus jäsentämään aikaa, paikkaa ja syy seuraussuhteita, vähentää turvattomuutta ja stressiä siirtymätilanteissa auttaa ennakoimaan, muutoksen sieto paranee, yllätys (siedätys) ENSIN SITTEN (tehtävä palkkio) 5. JÄLJITTELY Jäljittely on tehokas tapa oppia Jäljittely on osa lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta Opettamalla lasta jäljittelemään opetamme häntä oppimaan Jäljittelytaitojen oppiminen on autistisilla lapsilla yhteydessä puheen ymmärtämisen, puheilmaisun, kognitiivisten taitojen ja leikkitaitojen kehitykseen. Mitä paremmin autistinen lapsi oppii jäljittelemään, sitä paremmin hän toimii yhteistyössä aikuisen kanssa, ja sitä enemmän hän ottaa katsekontaktia ja kiinnittää huomiotaan toisiin ihmisiin, (esim. knillaus)

25 6. OMATOIMISUUSTAIDOT Omatoimisuustaidot ovat monimutkaisia taitokokonaisuuksia, jotka oppiakseen autistinen lapsi tarvitsee huomattavasti enemmän ohjausta, motivointia ja harjoittelua. * vaipoista poisoppiminen * ruokailu * pukeminen ja riisuminen Vaatii harjoitusta ja aikaa 7. Leikki ja vapaa ajan TAIDOT Leikin kehitys: Leikki: tavaroiden katsomista, pyörittelyä, riviin laittamista, tilassa vaeltelua Lapsi tarvitsee aikuisen mallitusta ja fyysistä ohjausta lelujen käyttöön. Leikkitaitojen yleistäminen pienryhmätilanteisiin aikuisen tuella, lapsi oppii tarkkailemaan ja jäljittelemään muita

26 8. HIENO JA KARKEAMOTORIIKKA koordinaatio voimansäätely oman kehon hahmottaminen liikkeiden ohjailu tasapaino suun motoriikka käsien käyttö Monipuolinen liikkuminen vähentää yliaktiivisuutta, aktivoi oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä, lisää hyvinvointia ja auttaa vireystilan säätelyssä. Liikkuminen ja käsillä tekeminen lisää aivojen uusien hermoverkkojen yhteyksiä. Neuropsykiatrinen kuntoutus On pitkäjänteistä yhteistyötä, joka vaatii perehtyneisyyttä ja reilusti aikaa, mutta tuottaa myös selkeästi tulosta!

27 LÄHTEET: VARHIS: ANNE AVELLAN JA TUULIA LEPISTÖ, 2008, OPAS PIENTEN AUTISTISTEN LASTEN VARHAISKUNTOUTUKSEEN EDELLLISEN LISÄKSISUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA: CACCIATORE, R., KORTENIEMI POIKELA, E., HUOVINEN, M. MITEN TUEN LAPSEN JA NUOREN ITSETUNTOA FURMAN, B MUKSUOPIN LUMOUS UUSI TAPA AUTTAA LAPSIA VOITTAMAAN PSYYKKISET ONGELMAT JOHANSSON, I TOINEN MAAILMA JONKA TUNNEN AUTISTIN TARINA KEROLA, K. (TOIM.) 2001 STRUKTUURIA OPETUKSEEN KRANOWITZ, C TAHATONTA TOHELLUSTA SENSORISEN INTEGRAATION HÄIRIÖ LAPSEN ARKIELÄMÄSSÄ Kiitos SIPARI, S. HYVÄ KUNTOUTUS

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen. Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke 12.10.2011

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen. Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke 12.10.2011 Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke 12.10.2011 Mitä ovat neuropsykiatriset häiriöt? AUTISMIKIRJON HÄIRÖT, TOURETTE, ADHD/ADD, KIELENKEHITYKSEN

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Elina Pohjankunnas ja Sami Keto Tampereen kaupungin Perheneuvola / Nepsy-tuki www.tampere.fi/neptunus Mikä on nepsy? Kuka On nepsy?

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

NEPSY- LAPSIKO? NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

NEPSY- LAPSIKO? NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana NEPSY- LAPSIKO? NEPSY-hanke NEPTUNUS Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana Teksti Leena Schopp ja Miia Kaartinen. Ulkoasun toteuttanut Elina Lehto. 1 2 neuropsykiatrian

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten Elina Pohjankunnas erityislastentarhanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/adhd valmentaja, Kielellinen erityisvaikeus seminaari 7. 8.9.2011 Nepsy

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

NEPSYTIETO II. Lasten neuropsykiatria

NEPSYTIETO II. Lasten neuropsykiatria NEPSYTIETO II Lasten neuropsykiatria Luento käsittelee: Autismikirjon, Touretten ja adhd/add, dysfasia (kielelliset erityisvaikeudet) lasten haasteita arjessa Ari Korvenkallas mielenterveyshoitaja, ratkaisukeskeinen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen erityisyys päihdepalveluissa

Neuropsykiatrinen erityisyys päihdepalveluissa Neuropsykiatrinen erityisyys päihdepalveluissa Maila Haltia kuntoutussuunnittelija, psykoterapeutti (et) Kolpeneen palvelukeksuksen kuntayhtymä Jörö-Jukka v. 1844 Sisältö Neuropsykiatrinen erityisyys ---

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Autismin kirjon ensiopas perheille

Autismin kirjon ensiopas perheille Autismin kirjon ensiopas perheille OPAS ON SUUNNATTU PERHEILLE, JOISSA LAPSEN AUTISMIN KIRJON DIAGNOOSI ON TUORE. Autismi- ja Aspergerliitto ja Aspergerliitto ry ry Mitä autismin kirjo tarkoittaa? AUTISMIN

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Arjen tukemisen keinoja

Arjen tukemisen keinoja Arjen tukemisen keinoja Arjessa alkuun - hankkeen tilaisuus 29.10.2015 Tampere 3.11.2015 Helsinki Birgit Vuori-Metsämäki KM, er.luokanopettaja, vh, neuropsykiatrinen valmentaja 1. Pysähdys päähenkilöön

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Erityiset lapset, tavalliset vanhemmat Työpaja 12.6.2012 ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 1 On muistettava, että paikalleen jääminen on yhtä kuin taaksepäin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 11.6.2015 Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksessa lapsen kasvun ja oppimisen

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Pulkkila 21.11.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutt Kyseessä aivojen toiminnan erilaisuus Paljon aivotutkimusta

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot