Sastamalan pääkirjasto, Lizeliussali

Transkriptio

1 Sastamalan pääkirjasto, Lizeliussali Pirita Rantanen Sosionomi (AMK) Neuropsykiatrinen valmentaja

2 1. Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden tunnistaminen Neuropsykiatriset häiriöt Miten haasteet näkyvät lapsen / nuoren toiminnassa ja käyttäytymisessä? Miksi tunnistaminen on tärkeää? 2. Arjessa mukana 2

3 neuropsykiatrinen häiriö johtuu aivotoiminnan rakenteellisesta ja/tai toiminnallisesta poikkeavuudesta (=neurologinen), joka vaikuttaa havainnointiin ja käyttäytymiseen (=psykiatrinen) tavallisimmat häiriöt lapsilla ja nuorilla ovat ADHD ja ADD, autismikirjon häiriöt (asperger) ja nykimishäiriöt (ent.tourette)

4 alkavat yleensä ennen kouluikää ja jatkuvat koko elämän ajan aiheuttaen erilaisia haasteita eri ikävaiheissa tyypillisin ilmiasu voi tulla esiin jossakin tietyssä ikävaiheessa samoja oireita voi olla eri häiriöissä, vaikka jokaisessa on omat erityispiirteensä eri häiriöt voivat esiintyä samanaikaisesti, mukana usein muitakin häiriöitä perinnöllinen alttius MISTÄ JOHTUU? - syyt ovat hermosolujen välisissä yhteyksissä - ongelmana ovat välittäjäaineiden määrät ja niiden liikkuvuus lähettäjästä vastaanottajaan - välittäjäaineita ovat: dopamiini, serotoniini ja noradrenaliini Esim. ADHD aivojen aktivaatiotaso on tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja tunteiden hallitsemista säätelevillä alueilla matalampi kuin muilla. Pääni on kuin hotelli jossa on 1000 ovea, ja jokaisen takana mielenkiintoisia asioita.

5 toiminnan ohjauksessa kyky toteuttaa tavoitteellista toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti = ennakointi, suunnittelu, joustava toteutus sekä toiminnan arviointi suhteessa tavoitteeseen ja suunnitelmaan. aistitiedon käsittelyssä erottelussa ja säätelyssä: yli- tai aliherkkyydet, sietämättömät aistimukset, aistimushakuisuus sosiaalisissa tilanteissa, suhteessa toisiin lapsiin ja/tai aikuisiin, tunteiden säätelyssä, tunteiden tunnistamisessa siirtymätilanteissa, yllättävissä käänteissä, kiireessä, paineen alla työskentelyssä ajanhallinnassa, aikataulussa pysymisessä kotona ja koulussa / vapaa-ajalla (samanlaisesti tai erilaisesti esim. tsemppaa päivän ja räyhää kotona) YKSILÖLLISYYS!

6 keskittymiskyvyttömyys, tarkkaavuuden ongelmat, vaikea aloittaa ja saada loppuun hyperaktiivisuus, aina vauhdissa, levottomuus impulsiivisuus, tekee ehtimättä ajatella toiminnan ohjauksen vaikeudet oireet vaihtelevat eri tilanteissa ja myös motivaation mukaan (älyllisen ponnistelun tarve ja akateeminen työskentely yleensä lisäävät oireilua) ei noudata sääntöjä ja ohjeita, ei näytä kuuntelevan ei huomaa yksityiskohtia, huolimattomuusvirheitä alisuoriutuja verrattuna älykkyyteen aina äänessä, vaikeus odottaa vuoroa huono itsetunto päivittäistaitotaso ja tunne-elämän taso voi olla 1/3 alle kronologisen iän (vaatimustaso)

7 poikkeuksellisen elinvoimaisuus kekseliäisyys ja mielikuvitusrikkaus uteliaisuus, asioiden selville ottaminen empaattisuus, voimakkaasti tunteminen halukkuus riskien ottamiseen nopeasti toipuminen, unohtamisen taito energisyys, luovuus ja innokkuus

8 Lääkehoitokokeilu on aiheellinen, kun oireista on huomattavaa haittaa jollakin elämän osa-alueella, erityisesti jos muista hoito- tai tukikeinoista ei ole ollut riittävää apua LÄÄKEHOITONA KÄYTETÄÄN YLEENSÄ PSYKOSTIMULANTTEJA (METYYLIFENIDAATTI CONSERTA) Lääkehoidon edellytyksenä diagnoosi ja asiantuntemus, yksilöllinen arviointi Lääkehoito helpottaa muiden kuntoutusmuotojen (neuropsykiatrinen valmennus, opetusjärjestelyt, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia, vertaistuki) vastaanottamista Lääkitys parantaa keskittymiskykyä, impulssien hallitsemiskykyä, tunteiden hallintaa ja lyhytkestoista eli työmuistia jolloin aiemmin opitun mieleen palautuminen helpottuu. Lääke lisää toiminnan tehokkuutta eli nuori jaksaa ponnistella ja työskennellä pidempään. Mahdollisia haittavaikutuksia: ruokahaluttomuus, ärtyisyys, unettomuus(melatoniinin käyttö), vatsavaivat Haittavaikutukset ja hyötyvaikutukset ovat yksilöllisiä!

9 lisää päihteiden käytön ja rikollisuuden riskiä suurentaa onnettomuuksien riskiä heikentää toimintakykyä merkittävästi koulunkäynnin ja opiskelun keskeytyminen vaikeuttaa työelämään pääsyä adhd:n oireet heijastuvat myös ihmissuhteisiin ja omiin taitoihin esim. vanhempana, ystävänä, työntekijänä, kollegana

10 tarkkaamattomuus, passiivisuus tarkkaamattomuus esiintyy unohteluna, asiasta toiseen hyppimisenä, huolimattomuutena unelmoija ja pysähtyjä; vaikea saada mitään aikaan prosessinomainen työskentely, aloittamisen vaikeus alisuoriutuja, häpeän ja syyllisyyden tunteet, vaikea löytää omia vahvuuksia, akateemista taitoa löytyy mutta sen uloskanavointi on vaikeaa oikean kanavan löytäminen on merkityksellistä! hiljainen, ujo, vetäytyvä vaikea löytää sopivaa vireystasoa suurentunut alttius mieliala- ja ahdistushäiriöille ns. hiljaiset tytöt (alakoulu vs. yläkoulu)

11 Äännähdykset ja liikkeet = Motoriset ja vokaaliset tic oireet: Pääsääntöisesti tahdosta riippumattomia, mutta niitä voi hallita ja niiden esiintymistä voi estää aiheuttaa usein ahdistavaa oloa ja oireet tulevat esiin myöhemmin ja voimakkaammin Oireiden esiintyvyys: Oireet vaihtelevat päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen niin laadultaan kuin määrältäänkin. Tic:sit = nykimisoireet ääntelyt (voivat olla rykimistä, murahtelua) silmien räpsytystä, huiskimista, potkuliikkeitä olkapäiden nykimistä, hyppelyä, käsien taputusta jne. yksittäisten sanojen tai sanasarjojen toistoa kiusallisin ilmenemismuoto koprolalia eli kiroilu Tourette alkaa: lapsuudessa tai nuoruudessa ennen 18 ikävuotta (vrt. muut häiriöt) oireiden lieveneminen iän myötä niiden tilalle voi tulla pakko-oireita mm. käsien pesu, tarkastuspakkoa jne.

12 - Puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeus. - Puhe viivästynyttä, poikkeavaa tai puuttuu kokonaan. - Lauseiden, käsitteiden, kieliopin ja pitkien ohjeiden oppiminen hidasta. - Vastakohtien, kysymysten ja vertailujen ymmärtäminen vaikeaa - Asioiden ja tapahtumien kertomisvaikeus HAASTEET NÄKYVÄT: kaverisuhteissa puutteellisia sosiaalisia taitoja eristäytymisenä ahdistuneisuutena ujoutena luku- ja kirjoitushäiriöinä 12

13 Lapsuusiän autismi Epätyypillinen autismi (oireet alkavat myöhemmällä iällä) Lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö Aspergerin syndrooma (on lähivuosina poistumassa eurooppalaisesta tautiluokituksesta. Jatkossa käyttöön jää vain yksi kattodiagnoosi eli autismikirjon häiriö. Yhdysvalloissa näin on jo tehty) Lapsuudessa huoli herää yleensä sosiaalisten taitojen ja kielen hitaan kehityksen tai puuttumisen johdosta. näkyvät kontaktissa muihin ihmisiin ja / tai puheen ja motoriikan kehityksessä eli käyttäytymisessä ja kommunikoinnissa. vaikuttavat siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Aistihahmotus usein poikkeuksellista tai puutteellista (yli- ja aliherkkyydet) 13

14 sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet: vaikeus luoda vastavuoroisia suhteita, tunteiden tunnistamisen ja säätelyn haasteet (reagointi), vaikeus toimia sosiaalisissa tilanteissa (kirjoittamattomat säännöt), small talk keskustelun vaikeus rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käyttäytymispiirteet, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat, juuttuminen asiakeskeisyys ja pyrkimys täsmällisyyteen kommunikoidessa suoruus, rehellisyys ja tasa-arvoisuuden korostaminen, puheeseen keskittyminen ilmeiden sijaan motivoinnin vaikeus onko kilpailussa mitään järkeä? Onko small talk keskusteluissa mitään järkeä? lapsilla ja nuorilla vaikeudet näkyvät parhaiten oman ikäisten seurassa, eivät aina aikuisen kanssa yhtä vahvasti VAHVUUKSIA: rehellisyys, uskollisuus, mutkattomuus oikeudentunto, vahva moraali hyvä yksityiskohtien havaitseminen keskittymiskyky mielenkiinnon kohteisiin omaperäinen ajattelu, hyvä muisti hyvä mielikuvitus ja ainutlaatuinen kyky ajatella visuaalisesti

15

16 Jotta osataan tarjota oikeaa tukea Ymmärretään lasta: ei ole hankala tahallaan Kuntoutus: sopeutumisvalmennuskurssit, puheterapia, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, neuropsykiatrinen valmennus, lääkitys Huom. Lääkitys ei poista ongelmaa eikä muiden tukitoimien tarvetta! vanhempien ohjaus, tuki perheelle opettajan ja harrastuksissa ohjaajan ymmärrys ja tarvittavat tukitoimet koulussa ja harrastuksissa Nepsy-piirteiden/diagnoosin ei tarvitse olla elämässä menestymisen este, vaikka se onkin usein koko elämän mittainen haaste!

17 17

18 Itsellä ja toisella voi olla erilaisia haluja Itsellä ja toisella voi olla erilaisia uskomuksia Toisella voi olla väärä uskomus Toisen näkyvä tunnetila voi olla erilainen kuin sisäinen tunnetila Kouluiässä Mielen malli- kyky kehittyy vielä

19 vaikeus opitun asian yleistämisessä ja siirtämisessä opittu asia täytyy opetella aina uudelleen, ei siirry käytännöstä toiseen

20 Vaikeus nähdä kokonaisuus yksityiskohtien sijasta Osatekijöiden välisten suhteiden hahmotus Oman osuuden hahmotus

21 Vaikeus suunnitella miten saavuttaa päämäärä Vaikeus aloittaa, jatkaa ja lopettaa toiminto Koulutehtävät Tekemisen keksiminen Siirtymätilanteet vaikeita Kotoa pois lähtö Koulussa ulosmeno, kotiinlähtö yms. Ennakointi auttaa Valinnan vaikeus Jumiutumiset

22 Vaikeus hahmottaa ajankulkua kelloa Olla ajoissa Jaksaa odottaa Olla tunnilla Mielenkiinnonkohteet; uppoutuminen Muutokset itsessä ja muissa ikääntyessä murrosikä, vanhuuden tuomat muutokset

23 AVUKSI: yliherkkyyksissä välttäminen ja aliherkkyyksissä stimulointi Esim. Keinut, trampoliini, eri materiaalien käsittely, painopeitto ja liivit + muut painotuotteet, erituntuiset vaatteet, tuoksut ja hajut, maut, kehon rentoutus tai hieronta eri tavoin, vesi, erilaiset ääniympäristöt ja musiikki, luonto, sähköhammasharja, kutitus, pyöritys

24 Vireystila voi vaihdella päivän sisällä Osalla tarve päiväuniin Poikkeava päivärytmi Viivästynyt unen saaminen iltaisin

25 Vaikeuksia Tunnistaa tunteita Nimetä tunteita Säädellä tunteita Reagoida hyväksyttävällä tavalla

26 26

27 Varmista, että nuori kuuntelee, katsekontakti (ei kaikilla toimiva) Tarkista, että ohje on ymmärretty esim. pyydä nuorta toistamaan ohje Anna vain yksi ohje kerrallaan, myös kirjalliset ohjeet Anna lyhytkestoisia tehtäviä, myös kirjallisesti Plan B: mieti jo ennakkoon vaihtoehtoisia toimintoja esim. tehtävän helpottaminen / vaihtoehtoinen toiminta Vältä sarkasmia tai epäsuoraa palautetta Muuta kiellot toimintaohjeiksi Muuta varoitukset kannustukseksi Toistoja tarvitaan satoja tai tuhansia oma asenne Toiminnallisuus! Rutiinit tuovat ja luovat turvaa!

28 tilan muutokset, sermit, paikkojen järjestely kuulosuojaimet sovittu ja sallittu liikehdintä esim. jotain käsissä pyöriteltävää, istuintyyny rauhoittumiseen ja paikalla pysymiseen avuksi esim. painoesineitä sovitut säännöt timetimer kellon käyttö ajan rajaamiseen + visuaalinen viesti selkeästi strukturoitu päiväohjelma, sanallisesti kerrottu ja myös kirjoitettu (mitä tehdään ja kuinka kauan, myös ennakointi jos muutoksia) erilaisten oppimistapojen ja kanavien hyödyntäminen opetuksessa (tehokkaimman kanavan löytäminen yhteistyö kodin ja koulun välillä) oppimis-/ ohjaamistilanteiden jäsentäminen lyhyemmiksi osioiksi

29 palautteella on suuri merkitys nuorelle, ihan niin kuin kenelle tahansa tavoitteena on saada nuori luottamaan omiin kykyihinsä, tarjota onnistumiskokemuksia sekä tukea itsetuntoa kannattaa opetella antamaan välitöntä positiivista palautetta usein ja pienistäkin arkipäivän asioista, vaatii tietoista harjoittelua rakentava palaute aina positiivisessa, ohjaavassa hengessä 29

30 Perustuu havaintoihin ja faktaan, ei uskomuksiin eikä oletuksiin, ei aiempiin kokemuksiin Konkreettista älä vihjaile Puhu omasta puolestasi, ei muitten puolesta Palaute kohdistuu tekemiseen ja käyttäytymiseen, ei persoonallisuuteen Painopiste tulevaisuudessa Ratkaisusuuntautunut, ei ongelmalähtöinen Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen

31 Myönteinen asennoituminen, arvostus ja ilmapiiri Nuori ei ole tahallaan ilkeä, laiska, tuhma jne. Jokainen haluaa olla mukava! Välitön palaute, aina rakentavaa Huomaa onnistumiset, myös yritykset onnistua ( kehu hyvästä yrityksestä, jossakin kohtaa tulee onnistuminen) Ei-toivotun toiminnan huomiotta jättäminen, mikäli mahdollista Oma ajattelu ja sen hyväksyminen, että toistoja ja harjoittelua tarvitaan todella paljon

32 Tue nuorta, hyväksy hänen tarpeensa itsenäistyä. Halu ja tarve itsenäistyä on yksi elämänvaihe jokaisen nuoren elämässä. Itsenäistyminen tarkoittaa osittain vanhasta luopumista, sopeutumista sekä uusien taitojen opettelua. On hyvä antaa nuorelle aikaa ja muistaa, että kaikki asiat eivät ratkea samaan aikaan. On tärkeää myös keskustella siitä, että nuori antaisi itselleen aikaa! Auta etsimään sopiva asunto, myös kevyemmin tai vahvemmin tuettuja asumismuotoja on. Auta etsimään sopiva opiskelupaikka tai työpaikka Auta nuorta järjestämään asiansa Kelassa, sosiaalitoimessa, oppilaitoksessa yms. Kun olet tarpeeksi pitkään auttanut, myös itsenäinen toiminta tulee tutummaksi ja sujuvammaksi, jossakin vaiheessa toiminnoista tulee nuorelle pysyviä. 32

33 Auta ja opasta maksukorttien käytössä, mikäli tämä on uusia asia. Varmista, että laskujen maksu onnistuu (mobiilipankki). Toistojen myötä toiminnoista tulee pysyviä toimintamalleja. Auta, opasta ja ohjaa oman kodin järjestyksen pidossa pysyvä toimintamalli. Jo lapsuuden kodissa kannattaa opetella oman kodin taitoja motivaatio! Opeta rahankäyttö; laskujen maksu heti tilin tultua. Loppurahat jaetaan päiville, jolloin nuori tietää kuinka paljon rahaa on käytettävissä päivää kohti ( sosiaalitoimen välitystili) Porrasta omaan asuntoon muutto ja työn tai opiskelun aloittaminen niin, etteivät ne ala yhtä aikaa. Joskus pelkän itsenäisen elämän harjoittelu voi viedä nuoren lähes kaikki voimavarat.

34 painoesineet nystyräpallo, terapiaketju, nystyräjalat, spinnerit istuintyyny timetimer heirolkello, tiimalasi vahvuuskortit (pesäpuu ry) kuulosuojaimet, kuulokkeet päiväohjelma-lokerikko mittarit (tunne-, vireystila-, yms..) Mielenterveysseuran materiaalit: tunne- ja kaveritaitokortit tunteiden maailmanpyörä voimasimpukka tunteiden tuulimylly selviytyjän purjeet mielenterveyden käsi (

35 Saukkola-Kangas: Oppisopimuksella työhön Michelsson-Miettinen-Saresma-Virtanen: AD/HD nuorilla ja aikuisilla Leena Mannstöm-Mäkelä&Kirsi Saukkola: Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja Autismi- ja Aspergerliiton julkaisu: Toimintarajoite Miten se vaikuttaa elämääsi Autismi no:2 2006: Raija Siren; Haastava käyttäytyminen autismin kirjon nuorilla Lääkkeet mielen hoidossa; Matti O. Huttunen Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus: Anne Lehtokoski, Tammi 2004 Jukka Mäkelä THL: Lapsen kehityksen tukeminen hänen kehitysympäristöissään unus.html Neuropsykologi Jukka Loukkola, OYS Joko se puhuu?: Siiskonen, Aro, Ahonen, Ketonen (toim.), PSkustannus Opetus2000 Autismin kirjo ja kuntoutus: Kerola, Kujanpää, Timonen 2009 Essee: Kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia I. Epätyypillinen autismi ja asperger: Tero Arvola 2010, UTA, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Riitta-Liisa Göös: Arkielämän ABC, Opetushallitus Terveyskammari: ADD levottoman lapsen ja aikuisen sairaus, psykiatri Matti Wallinin artikkeli Kirsi Saukkola, neuropsykiatrinen valmentaja koulutus (2013) 35

36 ptunus.html