JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Sivu 108 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-17:25 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 108 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Joensuun kouluterveyskysely Kiinteistö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalon osakkeiden myynti Sinkkolan päiväkodin investointihankkeen hyväksyminen Jouko Kärnän oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä Vuoden 2014 talousarvion muutos Kaupungin asukkaiden aloitteet Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokous Joensuun Kodit Oy:n varsinainen yhtiökokous Paikallinen kehittäminen Joensuun kantakaupungin alueella EU-ohjelmakaudella ja Joensuun kaupungin esitys Maakunnan yhteistyöryhmälle 119 Kaupunginhallituksen ohjauksessa olevien tytäryhtiöiden tavoite- ja tulossopimusten hyväksyminen vuosille Palveluohjelmien hyväksyminen Sitoutuminen Joensuun seudun Leader-toimintaan ohjelmakaudella Ilmoituksia lähiajan tapahtumista ja tilaisuuksista Tiedoksi merkittävät Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 52

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Tahvanainen Roope jäsen Wihonen Jussi jäsen Hattunen Jenna varajäsen poistui klo Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston saapui klo puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Väänänen Risto talous- ja strategiajohtaja läsnä klo Korhonen Timo tilakeskuksen johtaja läsnä klo Poissa Törmälä Anssi jäsen Allekirjoitukset puheenjohtaja Markku Kauppinen sihteeri Jari Horttanainen Kari Karjalainen 119 osin Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Saara Paukku pöytäkirjan tarkastaja Heino Räty pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 108 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Kokouksen alussa olivat kuultavina: - tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen 111, talous- ja strategiajohtaja 114

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 109 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Heino Rädyn ja Saara Paukun. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Joensuun kouluterveyskysely / /2014 VARKOLK Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koe tus ta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Val ta kun nal li seen kouluterveyskyselyyn vastasi Joensuussa 1351 pe rus kou lu laista, 792 lukiolaista. Kysely tehtiin keväällä 2013 peruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisille se kä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineis ton ke ruus sa tapahtui suuria muutoksia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Tämän vuoksi kyselyä ei toteutettu lainkaan vuonna Vuonna 2013 uudistettiin myös joitakin kysymyksiä. Myös nuorten perhees tä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Kun ta koh taises sa raportissa nuorten hyvinvointia kuvataan 42 indikaattorilla, joihin uusiksi in di kaat to reik si on lisätty seksuaalisen väkivallan kokeminen, kohtalainen tai vai kea ahdistuneisuus sekä vähintään 8 tunnin yöunet arkisin. Liitteenä Joensuun Kouluterveyskysely ja sen saate Kouluterveyskyselyn tulokset: ilon ja huolen aiheet Joensuussa Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Joensuussa osoittavat, että van hemmat ovat paremmin tietoisia lapsensa viikonlopun viettopaikoista, kes kus te luvai keu det ovat vähentyneet, koulun työmäärä koettiin kohtuulliseksi, tietoisuus vai kut taa koulun asioihin on parantunut, humalahakuinen juominen on vä hen tynyt sekä kokemus oppilashuollon tuesta on lisääntynyt. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulupsykologin ja -kuraat to rin vastaanotolle pääsy koetaan huomattavasti aiempaa helpommaksi. Muu tos näkyy myös Joensuussa, jossa 61 prosenttia peruskoululaisista koki helpok si päästä koulupsykologille. Koko maassa vastaava luku on 60 prosenttia. Joen suun lukioiden oppilaista 77 prosenttia koki psykologille pääsyn helpoksi. Ko ko maan vastaava luku on 63 prosenttia. Terveydenhoitajan vastaanotolle pää sy on parantunut sekä peruskouluissa että lukioissa. Koululääkärille pääsy on Joen suus sa vähän parantunut (40 %) verrattuna aikaisempiin vuosiin, mutta koko maahan ja Pohjois-Karjalaan verrattuna (37 %) Joensuussa koululääkärille pää sy on vaikeampaa. Tulosten mukaan oppilaiden tietoisuus omista vaikuttamismahdollisuuksista on pa ran tu nut jatkuvasti vuodesta 2000 lähtien luokkalaisista yli 60% ja lu kiolai sis ta 80% vastaa tietävänsä miten voi vaikuttaa koulussa. Tietoisuus on val takun nal lis ta tasoa parempi. Kouluterveyskyselyn mukaan moni nuori jättää jonkun päivän aterioista syö mättä. Peruskoululaisista 43 prosenttia ja lukiolaisista 32 prosenttia ei syö aa mu palaa joka arkiaamu. Hieman harvempi jättää väliin koululounaan ainakin yhtenä päi vä nä viikossa. Joensuussa aamupalan jättää syömättä 45 prosenttia pe ruskou lu lai sis ta ja 28 prosenttia lukiolaisista. Lukiolaisten aamupalan syöminen on ke hit ty nyt myönteiseen suuntaa verrattuna aiempaan kyselyyn (+5 %) ja on val-

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus ta kun nal lis ta keskiarvoa 4 prosenttia korkeampi. Valtakunnallisesti myönteistä kui ten kin on, että energiajuominen nauttiminen ja makeisten syöminen kou lupäi vän aikana on vähentynyt viime vuosina. Peruskoululaisista 12 prosentilla ja lu kio lai sis ta 9 prosentilla on kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ma sen tunei suu teen apua on hakenut ammattiauttajalta peruskoululaisista 16 prosenttia ja lukiolaisista 17 prosenttia. Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti on koke nut sekä peruskoulussa että lukiossa 14 prosenttia. Alle kahdeksan tunnit yöunet arkisin nukkuu peruskoululaisista 31 prosenttia ja lukiolaisista 43 prosenttia. Peruskouluissa 49 prosenttia kokee koulun fyysisissä työoloissa puutteita ja lukiois sa 40 prosenttia. Peruskouluissa huolenaiheeksi nousee ylipainoisuuden ja vanhempien tu pa koinnin lisääntyminen sekä huumekokeilujen yleistyminen. Aamupalan syöminen arki sin vähentyi ja koululounaan syömien päivittäin vähentyi. Lukioissa huo len aiheik si nousee opiskeluun liittyvien vaikeuksien, viikoittain koetun niska- ja hartia ki pu jen sekä päänsäryn yleistyminen. Koululounaan syöminen päivittäin vähen tyi. Ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt sekä peruskouluissa että lukioissa ver rat tu na vuoteen Liite: Joensuun 2013 peruskoulujen muutos suhteessa aikaan ja liite 4. vertailu maan tie teel li ses ti ja sukupuolen mukaan Liite: Joensuu 2013 lukioiden muutos suhteessa aikaan ja liite 6. vertailu maantie teel li ses ti ja sukupuolen mukaan Liite: Ilon ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kouluterveyskyselyn tuloksiin Joensuussa Tietoisuus oppilashuollosta on kasvanut: lapset/nuoret, vanhemmat ja opettajat tie tä vät, ketkä ovat koulun oppilashuoltohenkilöstöä. Samoin kyselyn ilonaiheet osoit ta vat oppilashuollon merkityksen tukitoimena kouluissa: yleinen hy vin vointi, parempi terveys ja viihtyvyys ovat kasvaneet. Uusi oppilas- ja opis ke li ja huolto la ki muun muassa edellyttää, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus kes kus tel la henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa vii meis tään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on jär jestet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy on helpottunut johtuen vuoden 2011 tervey den hoi ta ja re surs si lisäyksestä (4,5 terveydenhoitajaa). Terveydenhoitaja on mu ka na oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmissä, jolloin moniammatillisesti voidaan tar kas tel la oppilaiden ja nuorten koulu- ja opiskelutyöstä selviytymistä ja jär jestää tukea mahdollisimman varhain. Terveystarkastuskäytäntöihin on tullut muutos, kun uusi asetus (380/2009) on tullut voimaan vuonna 2011, joka velvoittaa te ke mään terveydenhoitajan tarkastukset joka vuosiluokalla peruskouluissa ja lu kiois sa kerran opiskelun aikana. Systemaattiset terveys- ja laajat tarkastukset mah dol lis ta vat niin oppilaan kuin opiskelijan sekä heidän perheensä terveyden ja hy vin voin nin edistämistyön. Laajat terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset teh dään 1., 5. ja 8. luokalla. Riittämättömistä lääkäriresursseista johtuen kaikkia lää kä rin laajoja terveystarkastuksia ei ole voitu tehdä peruskouluissa eikä lu kioissa opiskelijoiden lääkärintarkastuksia. Asetuksen mukaisiin lääkärintarkastuksiin

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus tar vi taan neljän lääkärin resurssilisäys neuvolatoimintaan sekä koulu- ja opis kelu ter vey den huol toon. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä on voinut helpottaa myös sähköisen ajan va rauk sen käyttöönotto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Medinetin kaut ta pankkitunnuksen omaavat voivat katsoa omia terveystietojaan säh köises ti. Sähköisiä palveluita kehitetään edelleen mm. sähköiset terveyskyselyt. Kou luis sa ja lukioissa pidetään myös ns. sairasvastaanottoa tiettynä aikana, joka ei ole asetuksen mukaista toimintaa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toi minnas ta on n.30 % ns. sairasvastaanottoa. Kouluilla ja lukioissa on ter vey den hoi tajil la puhelinajat, jolloin oppilaat, opiskelijat, vanhemmat tai muut yhteistyötahot voi vat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Puhelinaikojen keskittämistä on suunni tel tu, jotta opiskelijalla on mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana vä lit tömäs ti yhteys opiskeluterveydenhuoltoon, mitä uusi oppilas- ja opis ke li ja huol tola ki velvoittaa alkaen. Joensuussa on tehty järjestelmällisesti töitä oppilaskunta- ja nuo ri so val tuus totoi min nan kehittämiseksi. Tietoisuus oppilaskuntatoiminnasta ja vaikuttamisen mah dol li suuk sis ta sen kautta on kasvanut oppilaiden keskuudessa. Eri kou lu asteil la (ala- ja yläkoulu, lukio) kannustetaan oppilaita oppilaskunta- ja opis ke li jakun ta toi min taan ja ohjaajina toimivat asiasta innostuneet opettajat. Nuo ri soval tuus to on mukana myös kaupungin lautakuntatyöskentelyssä. Lautakuntiin ni me tyt edustajat ovat saaneet sekä puhe- että läsnäolo-oikeuden lau ta kun tansa kokouksiin. Lisäksi nuorisovaltuusto kutsuu kuukausittain koolle yläkoulujen ja 2.-asteen oppilas- ja opiskelijakuntien edustajat yhteistapaamisiin. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään kuntakohtaisessa lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel mas sa sekä lasten ja nuorten palveluohjelmassa, joilla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä ohjataan, johdetaan ja ke hi tetään. Kouluterveyskyselyn hyödyntämisen kannalta keskeinen toimija kouluissa ja oppi lai tok sis sa on oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmä, jonka tehtäviin kuuluu yh teisön terveyden edistäminen. Tulosten käsittely moniammatillisessa ryhmässä aut taa määrittämään yhteisiä tavoitteita ja myös suuntaamaan oppilas- ja opiske li ja huol to työn painopistettä yksilökeskeisestä korjaavasta työstä koko yh teisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Joensuussa koulut käsittelevät tuloksia vanhem pain il lois sa, opettajakokouksissa, oppilashuoltoryhmissä sekä terveystiedon opet ta jat käyttävät tunneillaan materiaalia haluamallaan tavalla. Kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään koulu- ja opis ke lu ter vey den huol lossa terveydenhoitajan määräaikaisissa terveystarkastuksissa sekä ter vey den hoita jan ja lääkärin laajoissa terveystarkastuksissa. Laajoihin terveystarkastuksiin kut su taan myös vanhemmat, jolloin perheen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta kes kei siä kehittämisasioita voi käsitellä. Terveysneuvonnassa on tärkeää ko rostaa mm. ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä ja väkivallan ehkäisyä, sek suaa li ter veyt tä, aamupalan ja lounaan sekä liikunnan merkitystä oppilaan ja nuoren hyvinvoinnin kannalta. Savuttomuuden tukeminen peruskouluissa on ke hittä mi sen kohteena Tervis- hankkeessa Ryhmäneuvontatilaisuuksissa

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus esim. yhteistyössä koulun ja terveydenhuollon opiskelijoiden kanssa voi kes keisiä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita ottaa esille. Myös muussa poikkihallinnollisessa yhteistyössä mm. perhetyössä ja asetuksen edel lyt tä mis sä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja tur val lisuu den tarkastuksissa voidaan hyödyntää Kouluterveyskyselyn tuloksia. Valmistelija: aluevastaava Anu-Helena Turtiainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi kou lu ter veysky se lyn 2013 ja toimittaa sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja -valtuus tol le. Lisäksi lautakunta haluaa korostaa uuden oppilas- ja opis ke li ja huol tolain merkitystä ja sen mukanaan tuomia uusia velvoitteita, jotka tarkoittavat lisä re surs si tar pei ta kuraattori- ja psykologipalveluissa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 110 Myös vapaa-aikalautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat käsitelleet kokouksissaan kouluterveyskyselyn tulokset. Vapaa-aikalautakunta on päättänyt kokouksessaan :ssä 15 merkitä tiedoksi kouluterveyskyselyn 2013 ja toimittaa sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan :ssä 20 päättänyt myös merkitä tiedoksi kouluterveyskyselyn 2013 ja toimittaa sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Liitteet: Joensuun kouluterveyskysely ja sen saate Joensuun 2013 peruskoulujen muutos suhteessa aikaan ja vertailu maantieteellisesti ja sukupuolen mukaan Joensuu 2013 lukioiden muutos suhteessa aikaan ja vertailu maantieteellisesti ja sukupuolen mukaan Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedoksi kouluterveyskyselyn Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merja Mäkisalo-Ropponen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Liitteet Liite 1 Kouluterveyskysely 2013 / Joensuun kuntaraportti

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Joensuun kouluterveyskysely 2013 /Kirje päättäjille Joensuun kouluterveyskysely 2013 / peruskoulu muutos suhteessa aikaan Joensuun kouluterveyskysely 2013 / peruskoulu vertailu maantieteellisesti ja sukupuolittain Joensuun kouluterveyskysely 2013 / lukio muutos suhteessa aikaan Joensuun kouluterveyskysely 2013 / lukio vertailu maantieteellisesti ja sukupuolittain Joensuun kouluterveyskysely 2013 / peruskoulun ja lukion ilon- ja huolenaiheet Jakelu Kaupunginvaltuusto

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kiinteistö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalon osakkeiden myynti 2687/ /2014 KH Joensuun kaupungin omistuksessa on osoitteessa Asemakaari 2 Kiinteistö Oy Ui ma har jun Pienteollisuustalon osakkeet nro:t ja , jotka oi keutta vat kiinteistöyhtiön liikehuoneiston 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hallintaan. Kau pun gil la on 76,20 % omistusosuudella määräysvalta yhtiössä. Kaupungin omistamista huoneistoista toinen on pienteollisuustilaa ja toinen liike ti la. Molemmat tilat ovat tällä hetkellä vuokrattu. Pienteollisuustalo on rakennettu vuonna Rakennus on te räs be to ni run koinen ja lapekattoinen yksikerroksinen liikekiinteistö. Julkisivut ovat pääosin maalat tu kevytsoraharkkoa ja vesikatteena on bitumikerni. Rakennuksen vesikatto on uusittu 1999, mutta muilta osin rakennus- ja talotekniset järjestelmät ovat pää osin alkuperäiset. Kiinteistöllä on oma kevytöljykattilalaitos. Kiinteistö on teknisen käyttöikänsä päässä ja vaatii täydellistä peruskorjausta. Kiin teis tös sä tapahtui vuonna 2013 massiivinen vesivuoto, joka on nyt korjattu, mut ta käyttövesiputkistot ovat niin heikkokuntoiset, että ne vaatisivat vä lit tömän peruskorjauksen. Peruskorjaamattoman kiinteistön hoito- ja ylläpitokulut ovat kasvaneet siinä mää rin, että jo vuokrat eivät enää kata kuluja vaan vuokraustoiminta on ku lu vana vuonna kaupungille tappiollista (vesivahingon mahdollisia li sä kustan nuk sia ei ole huomioitu). Tilat on vuokrattu ulkopuoliseen käyttöön eikä kaupungilla ole tiloille jat kos sakaan osoittaa mitään omaa käyttöä, joten vuonna 2013 on päädytty yhtiön osakkei den myyntiin. Tilakeskuksen teettämät kiinteistöarviot liikehuoneiston 1-2 osakkeista olivat ja sekä liikehuoneiston 7-15 osakkeista Osakkeiden ta se ar vo on ,44. Liikehuoneistojen myynnistä on tehty kesäkuussa 2013 toimeksiantosopimus HUO NEIS TO SA TA MA Ky LKV:n kanssa, liikehuoneisto 1-2 osalta euron kaup pa hin nal la ja liikehuoneisto 7-15 osalta euron kauppahinnalla. Osakkei ta tarjottiin nykyisille vuokralaisille, minkä jälkeen ne annettiin kiin teis tö vä littä jäl le myyntiin. Osakkeista ei ole ollut kiinnostusta. Joulukuun 2013 yhtiökokouksessa rakennuksen korjaustarpeesta on keskusteltu ja päätetty siirtää päätökset tulevista remonteista siihen kunnes kuntoarvio valmis tuu. Joensuun kaupunki on kokouksessa tiedustellut yhtiön muilta osakkailta kiin nos tus ta lunastaa kaupungin osakkeet nimelliseen hintaan, mutta tähän ei ole ollut kiinnostusta. Kiinteistö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalo on teettänyt loppuvuodesta 2013

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kiin teis töön kun to ar vion Protiimi Oy:llä. Kuntoarvioijan tekemän PTS-suun ni telman mukaan kiin teis tös sä pitää tehdä vuosina edestä korja us töitä. Raportissakin todetaan, että rakennukseen pitäisi tehdä lisätutkimuksia tar kemman korjaus- ja kustannusarvion laatimiseksi. Myöskään pintarakenteiden uu simi seen ei PTS-ehdotuksessa ole otettu kantaa. Tilakeskuksen karkea arvio on, että tällaisen peruskuntoisen pienteollisuustalon pe rus kor jaus hin ta on noin /m2, joten rakennuksen kerrosalan ollessa m2 kokonaiskustannus olisi noin 1,5 milj., josta kaupunki vastaisi omis tusosuu ten sa mukaisesti. Kiinteistö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalon pidetyssä hallituksen kokouk ses sa on käsitelty kuntoarviota. Hallitus päätti, että esitykset tulevista perus kor jauk sis ta tehdään vasta kun yhtiökokouksessa on linjattu lähteekö yhtiö to teut ta maan peruskorjausta vai puretaanko kiinteistö taloudellisesti kan nat tamat to man peruskorjauksen johdosta. Kaupunki ei todennäköisesti saisi vietyä näitä peruskorjauksen aiheuttamia pääoma ku lu ja ulkoisiin vuokrasopimuksiin, vaan vuokratoiminnasta tulisi kau pun gille entistä tappiollisempaa. Vaarana on myös tilojen tyhjeneminen korkean vuokra ta son johdosta. Tilakeskuksen näkemys on, että kaupungin ei tulisi lähteä taloudellisin perustein Kiin teis tö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalon kuntoarviossa esitettyihin ym. kiinteis tön vaatimiin peruskorjausinvestointeihin. Mikäli yhtiön osakkeita ei saada myytyä edes nimelliseen hintaan, käyttäisi kaupun ki Kiinteistö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalon yhtiökokouksessa ää ni valtaan sa ja esittäisi yhtiön ja kiinteistön purkamista. Joensuun kaupunki voisi avustaa esim. Josek Oy:n ja Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kautta kiinteistössä olevia toimijoita uusien toimitilojen etsimisessä. Tilakeskuksen arvio kiinteistön purkukuluista olisi noin , josta kaupunki vas tai si omistusosuutensa mukaisesti. Mikäli yhtiöllä on omia varoja alentaa tämä myös kaupungin kuluja. Kiinteistön purkamisen yhteydessä Joensuun kaupunki joutuu tekemään osakkei den tasearvon ,44 suuruisen omaisuuden alaskirjauksen. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että yhtiöön ei sijoiteta uutta pääomaa ja myynnin osalta palauttaa asian jat koval mis te luun. Päätös:

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Hyväksyttiin yksimielisesti. Jatkokäsittely: Joensuun Tilakeskus on jatkanut Kiinteistö Oy Ui ma har jun Pienteollisuustalon osak kei den myyntiä hallituksen päätöksen ja hallitukselta saatujen evästeiden poh jal ta, siten että osakkeista voidaan luopua vaikka nimelliseen hintaan. Joensuun kaupungin liikehuoneistojen myynnistä vastaa tänäkin vuonna Huoneis to sa ta ma Ky LKV:n, joka on jatkanut kiinteistön osakkeiden myyntiä. Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen Huoneistosatama Ky LKV:n toi mek sian to so pi mus Kiinteistö Oy Ui ma har jun Pienteollisuustalon osakkeista uusittiin ja myyn ti hin nak si määriteltiin nimellinen 5 hinta. Huoneistosatama Ky LKV on tehnyt Kiinteistö Oy Uimaharjun Pien teol li suus talon osakkeista nro:t ja , jotka oikeuttavat kiinteistöyhtiön lii kehuo neis to jen 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hallintaan os to tar jo us/kä si ra ha so pimuk sen (päivätty ) Oy Atlaspoint Ab:n kanssa (liite). Osakkeiden kauppahinnaksi on sovittu viisi euroa (5) euroa. Ostaja on tutustunut osa ke huo neis toi hin, isännöitsijätodistukseen, kiinteistöyhtiön perustietoihin, yh tiön laatimaan kuntoarvioon sekä vuokrasopimuksiin. Liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynnin yhteydessä lii kehuo neis to jen vuokrasopimukset siirtyvät uuden omistajan vastattaviksi (vuokran an ta jan vastuiden osalta). Vuokratulot huoneistoista tulevat vastaavasti uudel le omistajalle. Tilakeskuksen näkemyksen mukaan kauppa mahdollistaa Kiinteistö Oy Ui mahar jun Pienteollisuustalon sekä siellä olevien vuokralaisten toimintaedellytykset jat kos sa kin. Oy Atlaspoint Ab on aikaisemmin ostanut kaupungilta mm. Ui mahar jus ta Ollintie 1 ja Jussintie 7 rivitalokiinteistöt vuokrasopimuksineen. Tässäkin ta pauk ses sa ostaja otti vastattavaakseen iäkkäiden kiinteistöjen pe rus kor jausvel voit teet ja näin mahdollisti kiinteistöjen elinkaaren jatkumisen. Joensuun kaupungin kannalta kauppa on järkevä, koska Kiinteistö Oy Ui ma harjun Pienteollisuustalon elinkaaren jatkumisen lisäksi kaupunki säästyy ar vioi duista kiinteistön purkukuluista ( ), josta kaupunki vastaisi suurelta osin. Kau pal la Joensuun kaupungin tappiot rajoittuvat osakkeiden tasearvon ,44 suuruiseen omaisuuden alaskirjaukseen. Liikehuoneiston 7-15 vuokralaista on informoitu mahdollisesta kaupasta. Vuokra lai sen tiloista järjestetään maanantaina klo palaveri, johon vuok ra lai sen lisäksi osallistuvat Joensuun Tilakeskus, Yrityskiinteistöt Oy ja Josek Oy. Palaverissa toivotaan saatavan vuokralaisen näkemys mahdollisesta kau pas ta, mikä voidaan välittää samana päivänä pidettävään kau pun gin hal li tuksen kokoukseen. Liikehuoneiston 1-2 vuokralainen on jo aiemmin irtisanonut vuok ra so pi muk sen päättyväksi Tilakeskuksen näkemys on, että Kiinteistö Oy Ui ma har jun Pienteollisuustalon osak keet nro:t ja , jotka oi keut ta vat kiinteistöyhtiön lii ke huo-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus neis to jen 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hallintaan, voidaan myydä esitetyllä viiden euron kauppahinnalla. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää myydä Kiinteistö Oy Ui ma har jun Pienteollisuustalon lii ke huo neis to jen 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hallintaan oikeuttavat osakkeet nro:t ja vii den euron kauppahinnalla os to tar jo us/kä si ra ha so pi muk sen mukaisesti Oy Atlas point Ab:lle. Päätös: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle odottamaan yrittäjän mahdollista ostotarjousta ja jatketaan asian käsittelyä Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kokouksessa kuultavana asian käsittelyn aikana. Asia käsiteltiin kokouksessa esityslistan järjestyksestä poiketen :n 94 jälkeen. KH 111 Asian jatkokäsittely: Tilakeskus on saanut kaupunginhallituksen pitämän kokouksen jälkeen kaksi kirjallista tarjousta osoitteessa Asemakaari 2 olevan Kiinteistö Oy Uima har jun Pienteollisuustalon osakkeista nro:t ja Huoneistosatama Ky LKV on tehnyt Kiinteistö Oy Uimaharjun Pien teol li suus talon osakkeista nro:t ja , jotka oikeuttavat kiinteistöyhtiön lii kehuo neis to jen 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hallintaan os to tar jo us/kä si ra ha so pimuk sen (päivätty ) JS-Profiili Oy :n kanssa (liite). JS-Profiili Oy on vuokra lai se na liikehuoneistossa Kauppahinnaksi on sovittu kymmenen (10) euroa. Ostaja on tutustunut osakehuoneistoihin, isännöitsijätodistukseen, kiin teistö yh tiön perustietoihin, yhtiön laatimaan kuntoarvioon sekä vuokrasopimuksiin. Lisäksi aikaisemman ostotarjouksen tehnyt Oy Atlaspoint Ab on tehnyt uuden os to tar jo us/kä si ra ha so pi muk sen Huoneistosatama Ky LKV kanssa Kiinteistö Oy Ui ma har jun Pienteollisuustalon osakkeista nro:t ja , jotka oikeut ta vat kiinteistöyhtiön liikehuoneistojen 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hal lintaan (päi vät ty , liite). Ostotarjous korvaa päivätyn tar jouksen. Kaup pa hin nak si on sovittu tuhatviisikymmentäviisi (1055) euroa. Ostaja on tu tus tu nut osakehuoneistoihin, isännöitsijätodistukseen, kiinteistöyhtiön pe rustie toi hin, yhtiön laatimaan kuntoarvioon sekä vuokrasopimuksiin. Todettakoon, että JS-Profiili Oy:llä on ollut tiedossa Oy Atlaspoint Ab:n tekemä tarjous, koska se on ollut kaupunginhallituksen ko kous pöy täkir jan liitteenä, mutta JS-profiili Oy ja Oy Atlaspoint Ab eivät ole olleet tietoisia tois ten sa (kaupunginhallituksen kokous) jälkeen tekemistä tar jouk sista.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Tilakeskuksen näkemys on, että Kiinteistö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalon osak keet nro:t ja , jotka oikeuttavat kiinteistöyhtiön lii ke huoneis to jen 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hallintaan, voidaan myydä korkeimman tar jouk sen tehneelle Oy Atlaspoint Ab:lle esitetyllä tu han nen vii den kym me nenvii den euron kauppahinnalla. Kaupan yhteydessä Joensuun kaupunki joutuu tekemään osakkeiden tasearvon ,44 suuruisen omaisuuden alaskirjauksen. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja JS-Profiili Oy on toiminut pitkään kaupungin vuokralaisena huoneistossa Ti lo jen vuokrataso on on ollut yrityksen kannalta edullinen. Kun yhtiö on nyttem min osoittanut kiinnostuksensa ostaa toimitilat omistukseensa, osakkeiden myyn nis sä on perusteltua antaa etusija yritykselle, joka toimii ja jolla on tuo tanto toi min taa kyseisssä tiloissa. Näin voidaan parhaiten turvata yrityksen toi minnan jatkuvuus ja sen työpaikat. Asiaa kokonaisuutena tarkastellen ja ottaen huomi oon Uimaharjun alueen työttömyys- ja työpaikkatilanteen kaupungin ko konais edun mukaista on, että tiloissa pitkään toimineen yrityksen tulevaisuuden toi min ta edel ly tyk set on turvattu ja että sen tarjoamat työpaikat säilyvät. Kun ote taan huomioon molempien tarjousten tarjoushinnan nimellisyys edellä mainit tua taustaa vasten sille, että Oy Atlaspoint Ab:n ja JS-Profiili Oy:n tarjousten ero tus on euroa, ei voi antaa ratkaisevaa merkitystä asiassa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää myydä Kiinteistö Oy Uimaharjun Pienteollisuustalon liikehuoneistojen 1-2 (108 m2) ja 7-15 (795 m2) hallintaan oikeuttavat osakkeet nro:t ja kymmenen euron kauppahinnalla ostotarjouksen mukaisesti JS-Profiili Oy:lle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jenna Hattunen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Liitteet Liite 8 Ostotarjous/käsirahasopimus Liite 9 Ostotarjous/Käsirahasopimus, JS-Profiili Oy Liite 10 Ostotarjous/käsirahasopimus, Oy Atlaspoint Ab Jakelu Aot Tilakeskus

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Sinkkolan päiväkodin investointihankkeen hyväksyminen KH 112 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan toi mi ti lahank kei den toteuttamisen periaateratkaisun vuosille Kau pun gin valtuus to päätti, että uusi Sinkkolan päiväkoti rakennetaan omana in ves toin ti hankkee na Noljakan kaupunginosaan Sinkkolan kortteliin. Kaupunginhallitus toimitilahankkeiden toteuttamisen pe ri aa terat kai su vuosille käydyn keskustelun yhteydessä pyysi tilakeskusta sel vit tä mään voi si ko 4-osastoiseksi suunnitellun Sinkkolan päiväkodin toteuttaa 7-osas toi se na, mikäli rakennus tehtäisiin kaksikerroksisena. Käydyissä neuvotteluissa (kaavoitus, päivähoito ja tilakeskus) Noljakan asu kasyh dis tyk sen kanssa päädyttiin, että 7-osastoinen päiväkoti kak si ker rok si se na tuli si hallitsemaan liikaa Sinkkolan suojeltua pihapiiriä ja ympäristöä. Ei pel käs tään ra ken nuk sen koon vuoksi vaan myös päiväkotiin sijoittuvien lasten mää rän ja niiden vaatiman piha-alueen takia. Pienemmän päiväkodin myö tä turvataan parem min Sinkkolan kotieläinpihan toiminta ja tarjotaan mak si maa li nen määrä laidun aluet ta tehtävän kaavamuutoksen myötä. Edellä mai nit tu jen seikkojen vuok si päiväkotihanketta esitetään vietäväksi eteenpäin 4-osas toi se na. Tällä ratkai sul la pystytään rakentamaan päiväkodin leikkipiha, vaik ka kaavamuutos viiväs tyi si kin. Kaupunginhallituksen ( ) päätöksen mukaisesti nimettyhanke voidaan tuoda Joensuun kaupungin rakennuttamisohjelmaan vasta kun siitä on olemas sa lautakunnan, hallituksen tai valtuuston hyväksymä hankesuunnitelma. Hankkeen edellyttämässä aikataulussa hankesuunnitelman laatiminen on mahdo ton ta, myöskään tilaajavetoinen suunnittelu ja toteuttaminen perinteisellä pää urak ka ja alistetut sivu-urakat toteutusmallilla ei ole aikataulullisesti mah dollis ta. Tästä johtuen tilakeskus esittää hankkeen toteuttamista KVR-urak ka mal lilla, jossa suunnittelun ja toteutuksen kokonaisvastuu on urakoitsijalla. KVR-urakkamallissa tilaajan vaikutusmahdollisuudet mm. rakenne- ja ma te ri aali rat kai sui hin ovat rajallisemmat, joten kohteelle tullaan vaatimaan 10 vuoden KVR-urak ka vas tuun lisäksi 5 vuoden takuuaikaan normaalin 2 vuoden sijaan laadun varmistamiseksi. Päiväkodin KVR-urakasta on julkaistu hankintailmoitus Hilmassa Julki sen hankinnan piiriin kuuluvat kohteen kaikki urakat ja suun nit te lu, joista vastaa KVR-urakoitsija. Osallistumishakemusten jättöaika päät tyi Uuden 4-osastoisen päiväkodin huoneistoala tulee olemaan n htm 2 ja kerros ala n kem 2. Kaupunkirakennelautakunta on päätöksessään päättänyt, että Päi vä ko din pihan yhteyteen toteutetaan erityisesti lapsille suunnattu lä hi lii kun taja leikkipaikka, joka olisi niin päiväkodin kuin alueen asukkaiden käytössä. Osas ta päi vä ko din sisätiloja tehdään yhteiskäyttöisiä ja myös asukastoimintaan so vel tuvia, toimintamallin esimerkkinä Marjala-talo. Päiväkodin rakentamisen yh tey des sä

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus teh dään Sinkkolan rakennuksille ja lähiympäristölle tarpeellisia pa ran ta mis toi mia. Päi vä ko din ja Sinkkolan piha-alueet sekä päiväkodin yh teis käyt tö ti lat suun ni tellaan monipuolisen yhteistoiminnan ja asukaskäytön mah dol lis ta vik si ja tukemaan Sink ko lan päiväleiritoimintaa kesäisin. Päiväkodin ulkoasulle ase te taan kaavassa eri tyis vaa ti muk sia, lähtökohtana puurakentaminen ja so peut ta mi nen ym pä ristöön. Pesolantien päähän kaavoitetaan Sinkkolaa ja päi vä ko tia palveleva py säköin ti alue joko erillisenä tai osana päiväkodin kiinteistöä. Tilakeskus lisää tarjouspyyntöaineistoon vaatimuksen päiväkodin pihan yh teyteen toteutettavasta erityisesti lapsille suunnatusta lähiliikunta- ja leik ki paik kasta, joka on niin päiväkodin, Sinkkolassa toimivan nuorisotoimen kuin alu een asuk kai den käytössä. Hankkeen kustannusarviossa päiväkodin pihan va rus tuksen kustannus on arvioitu normaalitason lähiliikunta- ja päiväkotivarustuksen mu kai ses ti. Osa päiväkodin sisätiloista suunnitellaan päiväkodin ja lähialueen asukkaiden yhteis käyt töön soveltuviksi. Päivähoitoa ei järjestetä iltaisin ja vii kon lop pui sin, jolloin osa tiloista voidaan hyödyntää asukasyhdistysten yms. toimintaan. Nykyinen kaava ei edellytä puurakentamista, joten tilakeskus lisää puu ra ken tamis vaa ti muk sen tarjouspyyntöaineistoon. Puurakentaminen tällaisessa yk si kerrok si ses sa kohteessa ei nostane kustannuksia. Kustannusarvioon on sisällytetty päiväkodin tarvitsemien pysäköintipaikkojen ra ken ta mi nen nykyiselle tontille liitteenä olevan havainnekuvan mukaisessa laajuu des sa. Pesolan tien päähän esitetyn kaavamuutoksen edellyttämästä pai koitus alu een tilakeskus ja kaupunkiranneyksikkö selvittävät erikseen. Sinkkolan rakennuksille ja lähiympäristölle tarpeellisia parantamistoimia ei ole si säl ly tet ty hankkeen investointikustannuksiin, vaan toimenpiteet, aikataulu, kus tan nuk set ja kustannusjako selvitetään erikseen. Päiväkodin ydintoimintaan kuulumattomien lähiliikuntapaikkasuunnitelmien ja asu kas toi min nan yhteiskäyttötilojen mahdolliset tilatarkennukset tulee ti la keskuk sen saada mennessä, jotta ne saadaan sisällytettyä päiväkodin KVR-tar jous pyyn töön. Tavoiteaikataulu on, että kaupunginhallituksen hankepäätöksen jälkeen ti la keskus käynnistää tarjouskilpailun välittömästi siten, että urakoitsija voisi aloittaa ra ken nus työt viimeistään elokuussa Tavoitteena on, että tilat olisivat valmii na ja käyttäjälle luo vu tet ta vis sa elokuussa Niinivaaran KVR-urakkamuodolla toteutetusta päiväkotihankkeesta saatujen hin ta tie to jen ja kaupunkirakennelautakunnan hanketäydennysten perusteella hank keen rakennuskustannukseksi on arvioitu 2,7 milj. (alv. 0%). Käyttäjän toimintavarustushankintojen kustannukset ovat n. 0,15 milj. (alv. 0%). Joensuun kaupungin rakennuttamisohjelmaan vuosille tulee koh teelle varata mää rä ra haa seuraavasti: vuosi vuosi

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus yhteensä Sinkkolan uuden päiväkodin investoinnit poistetaan 30 vuoden pois to ajal la. Käyt tä jän kanssa tehtävän vuokrasopimuksen kiinteä vuok ra-ai ka on 15 vuotta. Hankkeen valmistelu ja sisällyttäminen Joensuun kaupungin ra ken nut ta mis ohjel maan poikkeaa kaupunginhallituksen päättämästä käytännöstä, esittää ti lakes kus, että kaupunginhallitus päättää hankkeesta ja sen kustannuksista asiaa kos ke van esittelytekstin perusteella. Lisäksi hankkeen vaikutus tilakeskuksen vuoden 2014 ja 2015 talousarvioissa tulee huomioida edellä esitettynä investointimäärärahan li säyk se nä. Valmistelija: tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Sinkkolan 4-osastoisen päiväkotihankkeen se kä sen kustannusarvion ja myöntää tilakeskukselle luvan käynnistää hankkeen tar jous kil pai lu vä lit tö mäs ti ja toteaa, että hankkeen vaikutus huomioidaan tilakeskuksen vuo sien 2014 ja 2015 in ves toin ti mää rä ra ho jen lisäyksenä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Keskustelun aikana Marjatta Räty esitti asian jättämistä pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Merkittiin pöytäkirjaan Marjatta Rädyn eriävä mielipide. Mielipiteen mukaan esittely ei ollut asianmukainen. Liitteet Liite 11 Sinkkolan tontinkäyttöluonnos Jakelu Tilakeskus

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Jouko Kärnän oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä / /2013 KH 113 Kaupunginhallituksen päätös Joensuun kaupunginhallitus käsitteli kiintiöpakolaisten vas taan otta mis ta koskevaa sopimusta ja päätti hyväksyä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liiken ne- ja ympäristökeskuksen kanssa tehtävän sopimuksen kuntaan osoit ta mises ta ja kotouttamisen edistämisestä. Oikaisuvaatimus ja siinä esitetyt vaatimukset ja perusteet Jouko Kärnä on tehnyt kaupunginhallituksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jo ka on saapunut sähköpostilla kirjaamoon klo Allekirjoitettu oikai su vaa ti mus on saapunut kirjaamoon postitse Kau pun gin hal li tuksen pöytäkirja on asetettu nähtäville , jolloin oikaisuvaatimusaika päättyi Koska sähköpostitse toimitettu oikaisuvaatimus on tullut oi kai suvaa ti mus ajan kuluessa, oikaisuvaatimus on tehty ajoissa. Oikaisuvaatimuksessaan Kärnä on vaatinut, että kaupunginhallitus kumoaa päätök sen sä ja että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Oikaisuvaatimuksen tekijä on perustellut kumoamisvaatimustaan erityisesti seuraa vil la seikoilla: - päätös on tehty kuntalaisia kuulematta - asia on valmisteltu lainvastaisesti - kokouksessa läsnä olleet kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja tuotantojohtaja Pek ka Kuosmanen ovat olleet esteellisiä - kaupunginhallitus ylitti toimivaltansa; aiheutuvista kustannuksista johtuen asias ta olisi tullut päättää kaupunginvaltuustossa - päätöksen vaikutuksia ei ole selvitetty - pakolaisille maksettavat korvaukset syrjivät kantaväestöä - kaupungilla ei taloudellisesti ole varaa ottaa vastaan pakolaisia - lisäksi kumoamisvaatimusta on perusteltu erilaisilla pakolaisiin ja tur va pai kanha ki joi hin liittyvillä väitteillä. Oikaisuvaatimus on nähtävillä kokouksen asiakirjoissa. Oikaisuvaatimuksen käsittely 1. Kuntalaisten kuuleminnen ja muu asian valmistelu Oikaisuvaatimuksen alaisessa päätöksessä on kyse kaupungin ja ELY-keskuksen vä li sen sopimuksen hyväksymisestä. Sopimuksessa määritellään kotoutumisen edis tä mi ses tä annetussa laissa tarkoitettujen henkilöiden palvelujen käytöstä aiheu tu vien kustannusten korvaaminen kunnalle. Oikaisuvaatimuksen alainen kau pun gin hal li tuk sen päätös ei ole luonteeltaan sellainen, että kuntalaisille olisi tul lut kyseisen päätöksen johdosta erikseen varata mahdollisuus vaikuttaa kunta lain 27 :ssä ja hallintolain 41 :ssä tarkoitetulla tavalla. Asia on valmistelu normaaliin tapaan. Kaupunginsihteeri on ollut päävastuussa asian valmistelusta ja hän on valmisteluvaiheessa käyttänyt hyväkseen tar peel li-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus ses sa määrin muiden viranhaltijoiden asiantuntemusta. Kaupunginhallitus on har kin tan sa mukaan pitänyt valmistelua ja ennen päätöksentekoaan asiasta saami aan tietoja riittävinä. Kaupunginhallituksen päätös ei siten ole oi kaisuvaatimuksen tekijän esittämien kuulemista ja valmistelua koskevien perusteiden nojal la virheellinen. 2. Esteellisyysväitteet Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja tuotan to joh ta ja Pekka Kuosmanen olisivat olleet esteellisiä asiaa käsiteltäessä. Esteel li syys väi tet tä on perusteltu lähinnä tuotantojohtajan virasta tehdyllä va li tuksel la ja tuotantojohtajan ja kaupunginjohtajan palkan suuruudella. Kau pun ginjoh ta ja ja tuotantojohtaja eivät ole olleet hallintolain 28 :n mukaan esteellisiä kä sit te le mään asiaa edellä mainituilla tai muillakaan oikaisuvaatimuksessa vii tatuil la perusteilla. Pekka Kuosmanen on ollut läsnä kokouksessa kaupunginhallituksen kutsumana asian tun ti ja na. Hallintosäännön 78 :n mukaan toimielin voi päättää siitä, ke nellä on läsnäolo-oikeus toimelimen kokouksessa. Näin ollen tässäkään suhteessa Kuos ma sen läsnäolo ei ole ollut lainvastainen. 3. Kaupunginhallitus on ylitänyt toimivaltansa Voimassaolevan hallintosäännön 9 :n 1 momentin mukaan kau pun gin hal li tuksen tehtäviin kuuluu mm. valvoa kaupungin oikeutta, käyttää sen puhevaltaa ja teh dä kaupungin puolesta sopimukset, ellei tätä tehtävää ole muussa joh to säännös sä annettu tiettyjen asioiden tai toimialan osalta muulle viranomaiselle. Kaupun gin hal li tuk sel la on siis yleistoimivalta hyväksyä kaupungin puolesta tehtävät so pi muk set. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevia asioita ei joh to sään nöissä ole osoitettu minkään muun toimielimen päätettäviksi. Oikaisuvaatimuksen alaisella päätöksellä on sovittu siitä, miten valtio (ELY-keskus) korvaa kunnalle pakolaisista ja turvapaikanhakijoista aiheutuvia kus tan nuksia. Sopimus koskee vuositasolla noin 30 pakolaisen vastaanottamista. Joensuu on 2000-luvulla vuosittain ottanut vastaan keskimäärin 30 pakolaista ja tur va paikanaha ki jaa. Ottaen huomioon pakolaisten määrän, aikaisemmin vuosittain vastaan ote tun pakolaisten määrän ja sen, että valtio korvaa ensimmäiset vuodet pa ko lais ta ja turvapaikanhakijoista aiheutuneet kulut, päätöksellä ei myöskään ole sellaisia valituksessa väitettyjä taloudellisia vaikutuksia, että kau pun gin valtuus ton olisi tullut päättää sopimuksesta. Koska kaupunginhallituksella on hallintosäännön mukaan yleinen toimivalta hyväk syä kaupungin puolesta tehtävät sopimukset ja sopimuksessa on kyse ELY-kes kuk sen pakolaista ja turvapaikanhakijoista kunnalle aiheutuvien kulujen kor vaa mi ses ta, kaupunginhallituksella on ollut toimivalta päättää kyseisestä sopi muk ses ta eikä kaupunginhallitus ole ylittänyt toimivaltaansa. 4. Päätöksen vaikutusten selvittämisen laiminlyönti, kaupungilla ei ole varaa ottaa vas taan maahanmuuttajia, kantaväestön syrjintä Oikaisuvaatimuksessa on todettu, että päätöksestä aiheutuu merkittäviä ta loudel li sia vaikutuksia. Kuten edellä on todettu, oikaisuvaatimuksen alaisessa päätöksessä on kyse sellai sen sopimuksen hyväksymisestä, jossa määritellään se, miten valtio korvaa

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus kau pun gin vastaanottamista pakolaisista aiheutuivia kuluja. Tällä uudella so pimuk sel la korvataan aikaisempi allekirjoitettu sopimus. Nyt hyväksytyn so pi muk sen mukaan ELY-keskus korvaa kunnalle kotoutumista tukevan toi minnan, kunnan maksaman kotoutumisten ja toimeentulotuen, tulk kaus kus tan nuksia ja eräitä erityiskustannuksia sopimuksessa määrätyllä tavalla. Lähtökohtana on siis, että valtio korvaa pakolaisten vastaanottamisesta kunnalle aiheutuvat ku lut tietyn ajan pakolaisten saapumisesta lukien. Tavoitteena on, että henkilö ko tou tuu kuntaan ja että hän on tämän jälkeen normaalilla tavalla kaikille kun talai sil le tarkoitettujen tukitoiminen ja etujen piirissä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ei vaikuta muiden kunta lais ten asemaan tai heidän saamiiinsa palveluihin. Oikaisuvaatimuksen tekijän väi teet kantaväestön syrjinnästä ovat perusteettomia. Ottaen huomioon sovittujen pakolaisten määrän, aikaisemmin vuosittain vastaan ote tun pakolaisten määrän ja sen, että valtio korvaa ensimmäiset vuodet pa ko lais ta ja turvapaikanhakijoista aiheutuneet kulut, päätöksellä ei ole mer kittä viä vaikutuksia kaupungin talouteen. Näin ollen oikaisuvaatimuksen tekijän pää tök sen taloudellisia vaikutuksia ja niiden selvittämistä koskevat väitteet ovat pe rus teet to mia, eikä tehtyä päätöstä ole esitetyillä perusteilla syytä muuttaa. 5. Pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvät muut väitteet Oikaisuvaatimuksessa esitetyn muut pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvät väit teet ovat perusteettomia, harhaanjohtavia ja virheellisiä. Päätöstä ei ole syytä muuttaa näiden valittajan väitteiden perusteella. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hylätä Jouko Kärnän oikaisuvaatimuksen ja pysyttää voimassa kau pun gin hal lituk sen päätöksen ja panna päätöksen täytäntöön sekä oikeuttaa allekirjoittamaan sopimuksen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Jouko Kärnä

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Vuoden 2014 talousarvion muutos 1778/ /2013 KH 114 Talous- ja strategiayksikkö : Vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin Talousarvio on läh tö koh tai sesti tasapainossa. Eräiden asioiden keskeneräisyyden johdosta talousarviota sovittiin tar kis tet tavan alkuvuodesta Talousarviossa on todettu muun muassa seuraavaa: Kaupunki varautuu INKA-Biotalous ohjelman toteutuksen vaatimaan ra hoi tukseen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Rahoitusmallin keskeneräisyyden vuok si talousarvio ei sisällä kaupungin rahoitusosuutta. Rahoitusosuus tulee olemaan merkittävä ja talousarviota tullaan tarkistamaan tältä osin heti al ku vuo desta Pyhäselän vesiosuuskunnan avustushakemus käsitellään vuonna 2014 maaliskuun lop puun mennessä. Näiden lisäksi talousarvioon on tarpeen tehdä eräitä muita tarkistuksia. KÄYTTÖTALOUS Joensuun seudun kasvustrategian toteuttaminen/inka-rahoitus Keskeisten toimijoiden (Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Poh jois-kar ja lan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuun Tiedepuisto, Josek Oy) yh des sä valmistelema Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älyk kääs ti uudistuva valmistui loppuvuodesta Toimijat sitoutuivat al le kirjoi tuk sin edistämään kasvustrategian toteuttamista omassa toiminnassaan. Kasvustrategian painopistevalinnat olivat metsäbiotalous, teknologia ja ma te riaa lit ja luovan alan teollisuus sekä näiden rajapinnoilta löydettävät ke hi tys kohteet. Valitut painopisteet näkyvät toimijoiden omissa strategisissa linjauksissa. Joen suun kaupungin osalta näitä ovat erityisesti kaupungin päästrategia Ra jaton tulevaisuus sekä vuonna 2013 valmisteltu hakemus Innovatiiviset kaupungit -oh jel maan ja hakemus kasvusopimusmenettelyyn. Painopisteet ovat hyvin esillä myös mm. Josek Oy:n valmistelemassa elinkeino-ohjelmassa vuosille sekä valmisteluvaiheessa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakun ta oh jel mas sa vuosille Innovatiiviset kaupungit ohjelmaan (INKA) valittiin viisi ve to vas tuista kaupunkia. Joensuun kaupunki valittiin kansalliseen vetovastuuseen Bio talous-tee maan. INKA-ohjelma toimii yhtenä keskeisenä työkaluna kas vu stra tegian toteutuksessa. Joensuun seudun kasvusopimus allekirjoitettiin Joensuun kaupungin ja Suomen val tion välillä Allekirjoittajina oli valtion puolelta kuusi ministeriä ja seu dun puolesta Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Kar ja lan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto ja Ka re lia ammattikorkeakoulu.

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on päättänyt, että konserniin kuuluva Joensuun Tiedepuisto Oy vastaa INKA-ohjelman hallinnoinnista. Symmetrisen kaupungin to teut ta misen ja INKA-ohjelman toimenpiteiden yhteensovittamiseksi on perustettu työryh mä, jossa ovat edustettuna konsernihallinnon, kaupunkirakenneyksikön ja Tie de puis ton asiantuntijat. Valtion puolella operatiivisesta johtamisesta ja hallinnoinnista vastaa Tekes. Val tio rahoittaa INKA-ohjelmaa 10 milj. eurolla ja kaupunkiseudut 10 milj. eu rolla. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan rakennerahastovaroja noin 10 milj. eu roa. Ohjelman rahoituskäytännöt olivat vielä loppuvuodesta 2013 epäselvät, min kä vuoksi rahoitusta ei voitu alkuperäiseen vuoden 2014 talousarvioon. Tekes on tehnyt Biotalous-INKAn osalta ensimmäisen ra hoi tus pää töksen sä, jolla se rahoittaa 50 % ohjelman käynnistymistä varten tarvittavasta lähes kokonaisuudesta. Kasvustrategian ohjausryhmän kokouksessa tammikuussa 2014 käsiteltiin kasvu stra te gian hankkeiden ja toimenpiteiden rahoittamista. Rahoitusmallin mukaan Joensuun kaupunki sitoutuisi vuotuiseen rahoitukseen, Pohjois-Kar ja lan maakuntaliiton sitoumus olisi ja Josek Oy:n Ko ko nais ra hoi tuk ses ta käytettäisiin yli hankkeisiin, mikä mah dol lis taisi noin 4 milj. hankekannan vuositasolla. Rahoitusta hallinnoisi Joensuun Tie depuis to Oy ja kasvustrategian ohjausryhmä linjaisi rahoituksen kohdentamista. Vuoden 2014 talousarviossa kehittämishankkeisiin on varattu 1,24 milj. euroa. Mää rä ra haa esitetään korotettavaksi eurolla kasvustrategian to teut tami seen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Vesihuoltoavustus Pyhäselän vesiosuuskunta on hakenut kesällä 2013 kaupungilta avusta vie märöin nin toteuttamiseksi. Asiaa on esitelty talousarvion valmistelun yhteydessä. Ta voit tee na ollut tasapainoinen talousarvio ei mahdollistanut avustuksen si sällyt tä mis tä talousarvioon sen tärkeydestä huolimatta. Vuoden 2014 taloudellinen ti lan ne on edelleen haasteellinen erityisesti verotulokertymiin liittyvän epä varmuu den johdosta. Vuoden 2013 ennakoitua paremman tuloksen johdosta hankkee seen sitoutuminen on katsottu perustelluksi sen merkittävyyden vuoksi. Hanke on vesihuoltosuunnitelman mukainen ja sen kustannustehokkaimpia hank kei ta. Hanke muodostuu kahdesta vaiheesta, joista ensimmäinen koskee Veh ka pu ro Haapajärvi Suhmura - aluetta ja toinen Niva, Mulonsalo Kuk kupää, Honkavaara -aluetta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 2,64 milj. euroa ja rakentaminen ajoittuu vuosille Toisen vaiheen rakentaminen ajoittunee tämän hetkisten suunnitelmien mu kaan vuosille ja sen kustannukset 2,2-2,3 milj. euroa. Kaupungin osuus 1. vaiheen kustannuksista on 0,682 milj. euroa ja 2. vaiheen kus tan nuk sista 0,6 milj. euroa. Kaupungin päätöksenteon viivästymisen vuoksi hanke on viiväs ty nyt ja vuodelle 2014 kaupungilta haettava avustuksen määrä on 0,2 milj. eu roa. ELY-keskus on sitoutunut rahoittamaan hankkeen 1. ja 2. vaiheen. Valtion ra hoitus viemäröintihankkeisiin on loppumassa ja käsillä oleva hanke on viimeinen val ta kun nal li sen suunnitelman mukainen alueella toteutettava hanke, johon on mah dol lis ta saada valtion rahoitusta.