1 Arvoisa kustos, arvoisat vastaväittäjät, hyvät läsnäolijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Arvoisa kustos, arvoisat vastaväittäjät, hyvät läsnäolijat"

Transkriptio

1

2 1 Arvoisa kustos, arvoisat vastaväittäjät, hyvät läsnäolijat Shamaanin rituaalinen käyttäytyminen tulkittiin 1900-luvun alkupuolella psykopatologiseksi sairauskohtaukseksi. Pian huomattiin kuitenkin, että rituaalisella toiminnalla pyrittiin johonkin. Uskontofilosofi Mircea Eliade määritteli 1950-luvulla shamanismin arkaaiseksi ekstaasitekniikaksi, jota käytettiin parantamiseen ja uskonnollisiin tarkoituksiin. Hermeneutikko Hans-Georg Gadamerin mukaan ymmärtäminen tapahtuu ymmärtämällä jokin joksikin eli tunnistamalla uusi kohde aikaisemmin koetun ja opitun perusteella. Näin ajatellen kaikki ymmärtäminen edellyttää tulkintaa. Tässä luonteeltaan translatiivisessa ja transformoivassa tapahtumassa ovat siis käytössä omassa sosiokulttuurisessa ympäristössä opitut ja siinä relevantit ymmärtämisen tavat. Filosofi Michel Foucault puhui kulttuurisista koodeista. Hänen mukaansa kielen, asioiden priorisoinnin ja ryhmittelyn lisäksi havainnointikin on kulttuurin peruskoodien ehdollistamaa. Shamanismin tulkinnat ja määritelmät voivat siis ilmaista pikemminkin määrittelijän kulttuurista tapaa jäsentää maailmaa kuin määriteltyä ilmiötä. Ehkä shamanismi näyttää tekniikalta, välineeltä, koska välineellistäminen on kulttuurillemme ominainen tapa hahmottaa maailmaa. Uuden ajan alusta alkaen kehittynyttä rahataloutta voidaan pitää välineellistävän ajattelun profiloijana. Maailman nähdään koostuvan pääasiallisesti esineellistä ja toiminnallisista välineistä ja tuotteista, joilla voidaan tehdä jotain ja joita voidaan käyttää johonkin. Siitä huolimatta välineen aiheuttama välillisyys ylitetään. Kun esimerkiksi näemme kuvan puusta, sanomme TÄSSÄ ON PUU emmekä TÄSSÄ ON KUVA PUUSTA. Toki on myös tulkintoja, jotka eivät typistä shamanismia vain yhteen toiminnalliseen aspektiin, ekstaasiin, ja välineellistä sitä mutta ne eivät ole mukana uusshamanismin muodostuksessa. Esimerkiksi professori Juha Pentikäisen mukaan shamanismi on eeppiseen traditioon pohjautuva, mytologiasta ja riiteistä rakentuva monimutkainen kompleksi ja shamaanin varassa elävien ihmisten tapa elää, pikemminkin maailman ymmärtämisen tapa kuin uskonto tai parannuskeino. Siis oikeastaan kulttuuri; kokonainen elämäntapa tieteineen, taiteineen ja arkisine askareineen. Uusshamanismiin johtaneessa ajattelussa shamanismia tarkasteltiin kuitenkin toiminnallisena, psyykeen vaikuttavana välineenä. Psyyken ilmiöitä pidetään ihmiselle lajityyppisinä ja siksi jokaiselle kaikkialla mahdollisina. Shamanismin sijoittuminen tietynlaiseen kulttuurihistorialliseen ympäristöön jäi sivuun. Näkemys tukeutui modernin filosofian abstrakteihin ihmiskäsityksiin. Niiden mukaan on olemassa yleismaailmallinen ihmisolemus, joka on jokaisen yksilön määre. Antropologi Claude Lévi-Straussin mukaan nykyaikaisella ihmisellä voi olla sama ajattelun mekanismi kuin sademetsän intiaanilla, vaikka kokemisen laatu ja ilmaisu olisivat täysin erilaiset luvulla tutkijat alkoivat lähestyä shamanismia uudella osallistuvan havainnoinnin tavalla, jäljittelemällä shamaanin toimintaa - mutta irrallaan sen sosiaalisesta ympäristöstä ja funktioista. He hakeutuivat tavallaan shamaanin yksityisvastaanotolle oppimaan. Voidaan kysyä, mihin tutkijat tällöin oikeastaan osallistuivat. Nähdäkseni ensisijaisesti oman mielensä shamanismiksi olettamiinsa ilmiöihin. Samoin kuin ymmärtämisessä aktivoituu myös oppimisessa aikaisemmin koettu ja opittu. Uusi opittava ilmiö assimiloidaan automaattisesti sopivimman tuntuiseen aikaisemman tiedon skeemaan, jolloin olennaisiakin seikkoja voi jäädä huomaamatta mutta aktivoitunut tietorakenne voi jonkin verran muuttua ja uudistua. Oppimistulos sisältää huomattavan paljon aktivoituneesta skeemasta aiheutuvia oletuksia uuden opiskeltavan ilmiön sisältöjen sijaan. Shamanistisen ekstaasitekniikan oppimista pidetään uusshamanismissa kaikesta huolimatta samalla tavoin mahdollisena kuin minkä tahansa tekniikan oppimista. Tulkintojen ja shamaanin toiminnan jäljittelyn perusteella tekniikalle konstruoitiin perusmuoto, ydin, ja sille muodostettiin oppimispolku. Tuotteistettiin siis kulttuuria.

3 2 KUVA 1: Sisältötuotannon arvoketju Uusshamanismin keskiöön nousi omassa kulttuurissamme tyypillinen toiminnallinen väline ja tuote: kurssisysteemi, jossa voi edetä alkeista spesiaalitekniikoihin. Kursseilla opittavaksi koko toiminnan perustekniikaksi valikoitui todennäköisesti varsin myöhään kehittynyt ja helpoin shamaanisen sielunmatkan muoto. Ja sitäkin oli modifioitava, jalostettava. Kulttuuriset mahdollisuudet ja koodit määrittävät toimintatapoja myös havainnoinnin tapoja ja lajityyppiset ominaisuudet ovat kulloisessakin kulttuuriympäristössä relevantilla tavalla käytössä. Eikä eroja ole vain shamanismin ja uusshamanismin välillä, myös sukupolvelta toiselle periytynyt shamanismi uusiutui historiansa myötä ja uusshamanismikin on jatkuvan muutoksen alainen. Kun shamanismin tutkimuksessa muodostuneille teoreettisille tulkinnoille konstruoitiin toiminnallinen ilmaisu, on kyse pitkästä tulkintojen ketjusta. Virheelliset tulkinnat ovat kaikissa vaiheissa mahdollisia mutta ne ovat samalla ilmiön uusia sosiokulttuurisia tulkintoja, sillä ne nousevat uudesta ympäristöstä ja mahdollistavat toteutuksen siinä. Toteutus voi tosin olla niin toisenlainen, ettei kyse oikeastaan olekaan enää samasta ilmiöstä. Kiinnostusta uusshamaanikursseja kohtaan ilmeni siinä määrin, että toiminta siirtyi 1970-luvun lopulla yliopistoista omiin organisaatioihinsa. Amerikkalaisen antropologin Michael Harnerin kehittämä ydinshamanismi levisi myös Suomeen. Käyttöä se on löytänyt etenkin psykoterapiassa ja harrastuksena mutta myös elämysmatkailussa. Uusshamanismin levitessä siihen on ryhdytty liittämään myös alueellisia piirteitä. Siinä missä uusshamanismin alkuaikoina kulttuuria tuotteistettiin, on syntynyttä toiminallista tuotetta alettu kulttuuristaa. Suomessa uusshamanismiin on liitetty sekä Kalevalan sisältöjä että viittauksia saamelaiseen perinteeseen ja noitalaitokseen. Empiiristä aineistoa uusshamanismista kokosin osallistumalla ryhmien toimintaan Itävallassa ja Suomessa. Wien profiloitui toiminnan keskukseksi, kun uusshamanismia alettiin tuoda 1980-luvun alussa USA:sta Keski-Eurooppaan. Suomessa ensimmäinen kurssi järjestettiin 1986 Kajaanissa ja 1990-luvan alusta alkaen niitä on järjestetty Lapissakin.

4 Toimintaan osallistuminen antoi toimintatapojen lisäksi tietoa kurssien opetusmenetelmistä ja -sisällöistä, teoreettisista perusteista, sekä modaliteeteista, esimerkiksi motiiveista. Voidakseni tutkia shamanismin ja uusshamanismin välistä suhdetta ja transformaatiota tarvitsin tietoa myös shamanismista. Sitä käsittelevä tutkimuskirjallisuus oli osittain lähde shamanismille mutta etenkin se oli lähde niille tulkinnoille, joihin uusshamanismi tukeutuu. Periaatteellisena mahdollisuutena olisi ollut koota aineistoa jonkun alkuperäisväestön keskuudessa, mutta tulkintaan liittyvän problematiikan vuoksi en ehkä olisi tavoittanut niitä shamanismin sisä- ja syvärakenteita, joista olin huomannut olevan kyse. Kokemisen laatu ja ilmaisu vaikuttavat ainakin tässä yhteydessä myös ajattelun mekanismeihin, jopa kantavat niitä. Avain transformaation tutkimiselle tuntui olevan nimenomaan kokemisen prosessissa ja laadussa, sillä vanhat ja uudet sielunmatkan toteutustavat kokemuksineen poikkeavat suuresti toisistaan. Minun oli ryhdyttävä analysoimaan systemaattisesti niiden kokemista sekä niihin liittyvää havainnointia ja kognitiivisia tapahtumia. Aloin vertailla, millainen sielunmatka on, kun se toteutetaan eri tavoin. Shamaanin transsiin liittyi havainnoinnin, etenkin näkemisen, ja tietoisuuden muuntuminen. Se voidaan aiheuttaa eri tavoin, myös keinuvan, rytmikkään liikkeen kuten yksinkertaisen tanssin avulla. Suomessa löydetyissä kalliomaalauksissa esiintyy usein koukkupolvinen, tanssiva ihmishahmo. Se voisi kertoa täällä käytetyn liikettä tietoisuuden muuntamiseen. 3 KUVA 2: Juusjärven tanssijat Kuva: Kivikäs Pekka 1995: Kalliomaalaukset muinainen kuva-arkisto, s. 46.

5 1670-luvulta peräisin olevat kuvat näyttävät toisenlaisen keinuvan liikkeen. Siinä shamaani vajoaa tuonpuoleiseen keinuen polvillaan ja rummuttaen. 4 KUVA 3a: Johennes Schefferus 1673 KUVA 3b: Samuel Rheen 1671 Liike kestää kauan. Se vaikuttaa tasapainoaistiin ja suuntautumiseen niin, että tuntuma horisontista katoaa. Kun silmät eivät enää voi kiinnittyä materiaaliseen ympäristöön, katse jähmettyy. Näkemisessä tavallisesti pois sulkeutuvat silmien omat ilmiöt nousevat tarkasteltaviksi geometrisina muotoina, väri- ja valoilmiöinä. Tällaisista optisista ilmiöistä raportoivat 1960-luvun alussa elektronioptiikan tutkija Max Knoll ja näkemisen psykologiaa tutkinut Heinrich Klüver. Näitä ilmiöitä voidaan aiheuttaa lievässä muodossa esimerkiksi hieromalla suljettuja silmiä. Mutta tanssijan silmät ovat auki, havainnot ympäristöstä ja silmien ilmiöt nähdään samanaikaisesti, ne sulautuvat yhteen. Liikkeen jatkuessa muodot muuttuvat liukuen eteneviksi hahmoiksi, kuin eläinlaumaksi ja tanssija kokee olevansa siinä mukana. Tilan hahmottaminen käy mahdottomaksi, nähty vilisee ja kiertyy pyörteeksi, tunneliksi. Tanssija kaatuu, hän lankeaa siis sananmukaisesti loveen ja ikään kuin lävistää sen kerroksen, joka tavallisesti nähdään.

6 5 KUVA 4: Tanssija laumassa Les Trois Frères, Ranska Myös oman itsen kokeminen muuttuu. Tanssija kokee hajoavansa ja koostuvansa uudella tavalla. Silmät kääntyvät niin, että pupillit piiloutuvat yläluomien taakse. Ne sulkeutuvat vasta langetessa, materiaalisen ympäristön havainnointi jää siis vasta tässä vaiheessa pois. Silmän ja näkösysteemin omat ilmiöt ja mielikuvat yhdistyvät uusiksi kokonaisuuksiksi, varsinaisiksi visioiksi. Näitä liikkeeseen perustuvia sielunmatkan toteutustapoja olen verrannut uusshamanistisiin menetelmiin, niitä kokeilemalla ja kokemalla. KUVA 5: Muodonmuutos Les Trois Frères, Ranska

7 Antropologit Jean Clottes ja David Lewis-Williams esittivät 1990-luvun lopulla neuropsykologisessa tulkinnassaan, että kivikauden maalaukset olisivat shamaanien visuaalisia hallusinaatioita. He näkevät maalausten kuvien vastaavan kolmea neuropsykologisesti erilaista transsin syvenemisvaihetta, niin että pääasiallisesti alkuvaiheessa nähtävät geometriset muodot pyritään toisessa vaiheessa tunnistamaan ja kolmannessa vaiheessa ne muuttuvat emotionaalisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti merkityksellisiksi hahmoiksi. Osittain maalaukset esittävät näkyjä mutta ne kuvaavat myös tai jopa ensisijaisesti sitä tapahtumaa, joka aiheuttaa näyt, sillä lankeamisen jälkeisiä varsinaisia visioita ei ole juurikaan kuvattu. Pikemminkin on kuvattu se kognitiivinen reitti, jota pitkin visioihin päädytään. Se on tapahtuman vakio, ehkä se siksi kuvattiin kiveen. Visiot ovat aina erilaisia ja niitä on ilmaistu verbaalisti. Tapahtuma voi kestää valmisteluineen, toteutuksineen ja toipumisineen useita päiviä. Tarkoitus oli havainnoida seikkoja, jotka eivät näy materiaalista ympäristöä havainnoitaessa. Shamaani hankki, muodosti, käsitteli ja sovelsi aktiivisesti kulttuurinsa ylintä tietoa. Samasta tiedosta, tavallaan sen populaarista muodosta, olivat osallisina yhteisön kaikki jäsenet. Suhde vastaa pitkälti nykyisen tieteellisen tiedon ja yleistiedon suhdetta. Siinä missä shamaanin toimintaa voidaan pitää kulttuurisena tiedonkäsittelyjärjestelmänä, on uusshamanismi yksi nykyisen tiedonkäsittelyjärjestelmän tuote. Omassa kulttuurissamme aistien käyttöä ei juurikaan reflektoida saati muunnella vaan näkymätöntä pyritään havainnoimaan erilaisilla laitteilla: esimerkiksi mikroskoopilla, kaukoputkella, stetoskoopilla, audiovisuaalisilla välineillä. Uusshamanistisessa sielunmatkassa käytetään yhtä nykyistä apuvälineettömän toisin katsomisen keinoa, visualisointia suljetuin silmin. Sitä käytetään eri viittauskehyksin muissakin yhteyksissä kuin uusshamanismissa. Siinä asetutaan varttitunniksi aloilleen tietty tehtävä tai kysymys mielessä, silmät suljetaan ja usein vielä peitetäänkin. Henkimaailman asioiden ajatellaan näkyvän parhaiten hämärässä. Lisäksi kuunnellaan rytmiärsykettä, yleensä tasaista rummutusta ja visioihin vievä tunneli kuvitellaan. Ne eivät siis synny liikkeestä. Alussa asetettuun tehtävään liittyvät mielikuvat voivat alkaa nousta esiin. 6 KUVA 6: Uusshamanistinen sielunmatka Kuva: Matti Adolfsen 2005 Jo näissä kuvissa voi nähdä katsomisessa tapahtuneen muutoksen liikkeen hupenemisena. Samalla katsojan suhde katsottavaan muuttuu. Liikkumalla näkee enemmän kuin katsomalla yhdestä paikasta yhteen suuntaan. Hahmojen sijainti ja suhteet tilassa sekä itse tila ovat maksimoidusti tarkasteltavissa. Psykologi Ulric Neisser puhuu liikkeen tuottamasta tiedosta, hän kuvaa näkemisen silmäilevää prosessia ja avaa samalla lähtökohtia näkemisen manipulointiin liikkeellä: Liike on jatkuva tapahtuma. Se luo jatkuvia muutoksia virtakuvioita silmän optisissa rakenteissa. Havaitsijan liikkuessa näkyvät kohteiden eri puolet ja niiden optisten projektioiden muodot muuttuvat koko ajan. Melkein jokaisen näkyvän reunan verkkokalvoprojektion pituus ja kallistuma muuttuvat jatkuvasti liikkeen aikana. Olisi erehdys kuvata muutokset muodon vääristymisenä, sillä tärkeää ei ole yksi tarkka, hetkellinen projektio verkkokalvolla vaan liikkeen tuottamat optiset muutokset. Ne luovat käsityksen tilasta.

8 Nykyisin katsoja on suhteessa katsottavaan paikallaan. Hän katsoo ohi kiitävää visuaalista virtaa junan ja auton ikkunasta tai hän voi selailla kuvalehtiä, katsoa elokuvia ja tällaisia diaesityksiä. Uusshamaaniryhmissä visualisointia rinnastettiin usein elokuvan tai TV:n katseluun. Puhutaan aistien medialisoitumisesta. Aisteja ja aistimuksia verrataan mediaan ja toisaalta mediat muovaavat havainnoinnin ja ajattelun skeemoja. Esimerkiksi kamera on vaikuttanut suuresti katsomiseen ja katsomisen ymmärtämiseen. Silmä rinnastetaan kameran objektiiviin: liike pysäytetään ja näkökenttä rajataan tarkkaa katsomista varten. Yksityiskohtien tarkastelussa se voi olla paikallaan, kuitenkin näkökentän rajaamista opetetaan ympäristön tarkkailun keinona. 7 KUVA 7: Rajattu ja tuijottava katse Kuva: Sanna Hukkanen, Opettaja 18 19/2005. Tänä vuonna 6. toukokuuta ilmestyneessä opettajalehdessä julkaistiin artikkeli Ympäristötiedon taimia Tampereelta Tansaniaan. Koulutapahtumassa ympäristöasioita haluttiin lähestyä elämyksellisesti ja ympäristöä tarkkailtiin mm. kehysten kautta. Mediat muuttavat havainnoinnin skeemoja, sillä ne eivät voi käsitellä aihettaan ilman, että tarkastelun ja käsittelyn tapa implikoituu niihin. Kuva ei siis näytä vain innokkaita koululaisia kehyksineen, se näyttää myös katseen rajaamista funktioineen. - Kehys rajaa kulloinkin pienen alueen, pilkkoo kokonaisuuden, eikä vain koululaisille vaan myös meille. Näemme kehyksien läpi kasvoja ja toisia kehyksiä. - Kehys työntyy katsojan ja katsottavan väliin erottaa katsojan siitä ympäristöstä, jossa hän on. - Kun katsomme kuvaa kehykset saaneista koululaisista, katsomme monitahoisesti rajattua kuvaa. Rajaus on mm. ideologista ja tulkinnallista mutta myös konkreettista: katsomme rajattua valokuvaa, diaa. Siitä huolimatta ajattelemme katsovamme koululaisia. Kulttuurissa, jossa ei ollut rajatulle suoralle pinnalle toteutettuja kuvia, näkeminen tuskin miellettiin kuvien katseluksi samassa mielessä kuin nykyisin. Mielikuvat rakentuvat havainnoista ja koska havainnoimme toisin ja toisenlaisia seikkojakin kuin esivanhempamme, ovat mielikuvien rakennusaineet erilaisia shamanismissa ja uusshamanismissa. Havainnoimme runsaasti valmiita kuvia, äänitallenteita ja audiovisuaalisia tuotantoja, jotka tallentuvat mieliimme. Voimme nostaa esiin esimerkiksi kieltään näyttävän Einsteinin, olemme nähneet valokuvan.

9 Aistiympäristö on aina ollut muovaamisen kohteena. Muovaus on voitu tehdä aisteihin tai ympäristöön puuttumalla: tietynlaisilla toiminnoilla, substansseilla ja teknisillä laitteilla. Mitä havaintoja pyritään tekemään, millaisia keinoja käytetään, miten ja minne ne tarkkaan ottaen sijoittuvat: ruumiiseen vai ruumiin ulkopuolelle ja kuinka etäälle, vaikuttaa havainnoinnin ja ajattelun skeemojen muovautumiseen. Havainnointia ja näkemistä määrittävät kulttuuriset koodit eivät siis koske vain huomion kohteita ja tulkintaa, eivät ole vain erilainen tapa jäsentää, nimetä, kuvata, luokitella ja arvottaa. Aisteja voidaan myös käyttää eri tavoin. 8 Kuva 8: Aistien ja aistimisen manipulointi Havainnointi aistien käyttöä muuntelemalla Havainnointi av- laitteiden avulla tai ohjaamana Havainnointi apuvälineiden avulla tai ohjaamana Kaikki aistimukset, myös haju ja maku Kuulo- ja näköaistimukset laitteet voivat olla etäällä kehosta Kuulo- ja näköaistimukset laitteet yleensä kiinni kehossa Aistien tilanne- ja tavoitekohtainen käyttö Toisaalla ja eri aikaan olevan havainnointi Tavallisesti havaitsemattoman havainnointi Televisio, radio, internet Ajallisesti ja/tai paikallisesti toisaalla olevan havainnointi Apuvälineiden tilanne- ja tavoitekohtainen käyttö Heikon näkemisen ja kuulemisen korjaaminen Tavallisesti havaitsemattoman havainnointi Toiminnallinen ja mekaaninen manipulointi Paasto, liike, rytmi, ärsyketulva Ärsykkeiden poissulkeminen Katseen tietynlainen suuntaaminen Kuva- ja äänitallenteet Menneen havainnointi: ajan säilöminen Kameran vaikutus katsominen ymmärtämiseen Tilahavainnoinnin manipulointi: perspektiivikonstruktiot, 3D Mekaaniset, elektroniset ja digitaaliset apuvälineet Linssit: silmälasit, kaukoputki, mikroskooppi Säteet: röntgen, laser Kuulolaitteet: stetoskooppi, kaiuttimet, mikrofonit Kemiallinen manipulointi - hallusinogeenien käyttö Aistiympäristön manipulointi projisoinneilla Strobo-valot Infraäänet Rytmi Manipulointi aisteihin ja aistimiseen kohdistuvilla operaatioilla Lääketieteelliset operaatiot Implantit, esim. mikrosirut Tutkimukseni taiteellinen liite Mielikuvia shamaanisesta äänimaailmasta operoi musiikin ja äänten kautta muotoutuvilla mielikuvilla. Opimme yhdistämään tietynlaiset äänet tiettyihin tunteisiin, aikoihin ja alueisiin. Äänet ja musiikki luovat siis tilaa. Esitän nyt päätteeksi puolisoni Matti Adolfsenin kanssa yhden äänikuvan teoksestamme. Pyydän Teitä professori Hannu Salmi ja tohtori Jorma Laitinen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan määrääminä vastaväittäjinä esittämään ne huomautukset ja muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3. TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa Juha Herkman, 12.3.2013 Helsingin yliopisto: osiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Audiovisuaalinen Audio (lat.)

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Muistutuksena vielä, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti tarjota uutta tietoa

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1

Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1 Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1 IQ-Research group (2001). A test based on Gardners' multiple intelligence theory "What kind of person am I?" Department of Education, University

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Suomen kalliomaalausten ja luonnonmuotojen tarkastelua taidehistorian metodein

Suomen kalliomaalausten ja luonnonmuotojen tarkastelua taidehistorian metodein Suomen kalliomaalausten ja luonnonmuotojen tarkastelua taidehistorian metodein 1. Kallion suurmuodot: -kasvokalliot -mistä kuvia katsotaan, mihin kuvat katsovat 2. Kallion pienmuodot: -halkeamat -maaviivat

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot