Mitkä puitteet tulevaisuuden oppimiselle? Tulossa: Lasten ja nuorten foorumi Oppilaskuntatoimintaa tarvitaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitkä puitteet tulevaisuuden oppimiselle? Tulossa: Lasten ja nuorten foorumi Oppilaskuntatoimintaa tarvitaan"

Transkriptio

1 Opetushallituksen lehti Utbildningsstyrelsens tidning Mitkä puitteet tulevaisuuden oppimiselle? Tulossa: Lasten ja nuorten foorumi Oppilaskuntatoimintaa tarvitaan

2 Opetushallituksen lehti Utbildningsstyrelsens tidning tässä numerossa Mitkä puitteet tulevaisuuden oppimiselle? Tulossa: Lasten ja nuorten foorumi Oppilaskuntatoimintaa tarvitaan Kannen kuva: ARI KORKALA 3... Tasa-arvoisemmat puitteet tulevaisuuden oppimiselle 4... Jämlikare ramar för lärandet i framtiden 5... Ajankohtaista OPH:ssa 8... Tulevaisuusskenaarioilla pohjaa koulutuksen kehittämiseen Poliitikot pohtivat koulutuksen tulevaisuutta: lisää ohjausta valtiolle Lasten ja nuorten foorumissa nuorten ääni tulee esiin! Oppilaskuntatoimintaa tarvitaan Venäjä on yhä mahdollisuus Koulutukseen hakeminen helpommaksi Mitä luvut kertovat koulutuksesta? Svensk sida Vad har du lärt dig i skolan? Laatu vaatii pitkää pinnaa Ammatillisia opetussuunnitelmia päivitetään Koulujen tietoturva-asiat kuntoon Opetushallituksen konferensseja keväällä 2007 OPETUSHALLITUKSEN LEHTI UTBILDNINGSSTYRELSENS TIDNING PÄÄTOIMITTAJA Pääjohtaja Kirsi Lindroos TOIMITUSSIHTEERI Viestintäpäällikkö Tiiu Bräutigam puh. (09) TOIMITTAJAT Viestinnän suunnittelija Juha Ojanen Viestintäsihteeri Noora Suolaniemi Tiedotuspäällikkö Hannu Ylilehto Översättare Eva Wahlström PAINATUS Kirjapaino Uusimaa, Porvoo LEHDEN ULKOASU JA TAITTO Kirjapaino Uusimaa/Liisa Surakka TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Viestintäsihteeri Noora Suolaniemi puh. (09) ISSN OPETUSHALLITUKSEN VERKKOSIVUT SEURAAVA NUMERO aineistopäivä

3 Tasa-arvoisemmat puitteet tulevaisuuden oppimiselle Opetushallituksen vuosi käynnistyi tulevaisuuden oppimisen kehittämisen merkeissä, kun laaja joukko eri alojen ammattilaisia sekä lapsia ja nuoria pohti tulevaisuuden koulutuskysymyksiä skenaariotyöpajoissa. Tulevaisuustyössä kiteytyi neljä tärkeää tavoitetta tulevaisuuden oppimiselle. Haluamme, että tasa-arvo toteutuu koulutuksessa ja sen laatu säilyy korkeatasoisena. Oppilaan tervettä kasvua ja hyvinvointia pitää tukea. Koulutuksen kantavana ajatuksena tulee olla elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen sekä oppimismahdollisuuksien kehittyminen yksilön tasolla, kouluissa, kunnissa ja koko maassa. Koulutuksen tulee turvata tulevaisuuden osaaminen ja yhteiskunnan kansainvälinen kilpailukyky. Koulutuksen tasa-arvo nousi alkuvuonna esiin myös keskustelussa oppitakuusta. Avauksellani halusin kiinnittää huomiota siihen, että kaikki kunnat hoitaisivat koulutustehtävänsä laadukkaasti. Oppitakuulla halutaan taata kaikille kunnolliset puitteet onnistuneelle oppimiselle. Tavoitteena on tarkentaa lainsäädäntöä niin, että lakiin kirjataan tarkemmat laatukriteerit koulutukselle, jotta kenellekään ei ole epäselvää, mitä yksilön subjektiivisilla oikeuksilla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Lainsäädännön osalta tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että perusopetuksen opetusryhmille määriteltäisiin yläraja eli maksimimäärä oppilaita opettajaa kohti. Samoin tulisi tarkentaa, kuinka monta oppilasta saa olla koulupsykologia ja -kuraattoria kohden. Oppääkirjoitus KIRSI LINDROOS pääjohtaja, Opetushallitus pilaanohjauksen asemaa pitäisi vahvistaa niin, että lakiin kirjattaisiin oppilaan saaman henkilökohtaisen ohjauksen tuntimäärä. Tarvitsemme myös tarkemmat kriteerit siihen, kuka on oikeutettu tukiopetukseen ja kuinka nopeasti. Samassa yhteydessä olisi hyvä keskustella entistä yhtenäisemmistä erityisopetukseen siirron perusteista. Lisäksi tarvitaan tarkempaa ohjeistusta oppilasarviointiin, sillä arvioinnin kriteerit vaihtelevat tällä hetkellä huomattavasti eri koulujen välillä. Näiden tavoitteiden toteutuminen on edellytys koulutuksen tasa-arvon säilymiselle, eivätkä ne toteudu ilman resursseja. Tulisikin vakavasti harkita kunnille suunnattavien valtion koulutusmäärärahojen osittaista korvamerkintää. Tulevaisuuden oppimista turvataan myös arvioimalla oppimisympäristöjä. Arvioinnin lähtökohdaksi on nostettava fyysiset, sosiaaliset, tekniset, paikalliset ja didaktiset puitteet. Sähköisen ympäristön nopea muutos tarjoaa mahdollisuudet aivan uudenlaisiin didaktisiin oivalluksiin ja sovellutuksiin, joissa oppijan tarpeet ovat keskiössä. Tulevana keväänä muodostetaan maahamme uusi hallitus. Sillä on suuri haaste tulevaisuuden oppimisen mahdollistajana ja koulutuksen laatukriteerien toteuttamisessa. Toivon kaikille lukijoille aurinkoisia talvipäiviä tulevaisuustyön merkeissä. Spektri

4 ledare KIRSI LINDROOS generaldirektör, Utbildningsstyrelsen Jämlikare ramar för lärandet i framtiden Det nya året inleddes på Utbildningsstyrelsen i lärandeutvecklingens tecken, när en stor skara professionella inom olika områden samt barn och ungdomar samlades i scenarieverkstäder för att diskutera frågor om utbildning i framtiden. Fyra viktiga mål för framtidens lärande utkristalliserades. Vi vill att jämlikhet uppnås i utbildningen och att den bibehålls på hög nivå. Vi måste stöda en sund uppväxt och välmående bland eleverna. Den bärande tanken i utbildningen skall vara livslångt och livsomfattande lärande samt utveckling av lärmöjligheterna på individnivå, i skolorna, i kommunerna och i hela landet. Utbildningen skall trygga kompetens i framtiden och internationell konkurrenskraft i samhället. Jämlikheten inom utbildningen steg också fram i diskussionerna om lärgaranti. Med mitt initiativ ville jag fästa uppmärksamhet på att alla kommuner borde sköta sin utbildningsuppgift på ett högklassigt sätt. Med lärgarantier vill man garantera ordentliga ramar för ett lyckat lärande för alla. Syftet är att finjustera lagstiftningen genom att noggrannare kvalitetsgarantier för utbildningen skrivs in i lagen för att ingen skall behöva sväva i okunskap om vad man menar med individens subjektiva rättigheter i detta sammanhang. För lagstiftningens del betyder detta bl.a. att en övre gräns för undervisningsgrupperna i den grundläggande utbildningen fastslås, dvs. ett maximiantal elever per lärare. Likaså skall man definiera hur många elever det får finnas per skolpsykolog eller -kurator. Elevhandledningens ställning borde stärkas genom att man i lagen skriver in timantalet för den personliga handledning eleverna skall få. Vi behöver också noggrannare kriterier för vem som är berättigad till stödundervisning och hur snabbt. I det sammanhanget borde man också diskutera enhetligare grunder för överföring till specialundervisning. Dessutom behövs närmare anvisningar för elevbedömningen, eftersom bedömningskriterierna för närvarande varierar betydligt mellan olika skolor. För att vi skall bibehålla jämlikheten i utbildningen måste vi uppnå dessa mål, och de uppfylls inte utan resurser. Vi måste allvarligt överväga en eventuell öronmärkning av de utbildningsanslag staten beviljar kommunerna. Lärandet i framtiden tryggas också genom att man bedömer lärmiljöerna. Man bör i bedömningen utgå från de fysiska, sociala, tekniska, lokala och didaktiska ramarna. Den snabba förändringen i den elektroniska omgivningen erbjuder möjligheter till nya didaktiska upptäckter och tillämpningar, där elevens behov står i centrum. Under den kommande våren bildas en ny regering i vårt land. Den står inför en stor utmaning när det gäller att bereda möjligheter för framtida lärande och att uppfylla kvalitetskriterierna för utbildningen. Jag önskar alla läsare soliga vinterdagar i framtidsarbetets tecken. 4 Spektri

5 ajankohtaista OPH:ssa Japanilaiset tutustumassa Suomen koulujärjestelmään KUVA: NOORA SUOLANIEMI Opetushallituksen järjestämässä seminaarissa japanilaiset koulutusalan asiantuntijat tutustuivat Suomen koulutusjärjestelmään. Suomen Pisamenestys on herättänyt paljon mielenkiintoa Japanissa, ja maasta on käynyt suuri määrä vierailijoita Suomessa. Seminaarissa valaistiin suomalaisen peruskoulun eri puolia, erityisesti erityisopetusta ja oppilashuoltoa. Japanilaisvieraat kävivät kouluvierailuilla Lohjan eri peruskouluissa. Japanilaisvieras seurasi kiinnostuneena Tytyrin koulun välituntileikkejä. Koulujen makeisautomaatteihin terveellisiä vaihtoehtoja Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos ovat valmistelemassa kouluille ohjeita makeis- ja virvoitusjuomaautomaateista. Virastot eivät suosittele, että kouluissa ja oppilaitoksissa on säännöllisesti tarjolla makeisia ja virvoitusjuomia. Automaateissa tulisi olla tarjolla terveellisiä vaihtoehtoja, ja automaatteja hankittaessa tulee kuulla myös oppilaiden vanhempia. Kouluissa yleistyneet makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit ovat ristiriidassa toksissa pitää lisäksi olla maksuton ja hygieeninen mahdollisuus juoda puhdasta vettä myös ruokailuaikojen ulkopuolella. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön suunnitteluun. Siksi välipala-automaattien tai kioskien hankinnassa ja sijoittelussa tulisi kuulla vanhempia. Makeisten ja virvoitusjuomien tarjontaa kouluissa perustellaan usein terveys- ja ravitsemuskas- oppilaskuntatoiminnan tukemisella. vatuksen sekä kouluruokailun arvostamisen kanssa. Kuntien, koulujen ja oppilaitosten tulee kiinnittää huomiota siihen, että automaateissa tai kioskeissa tarjottavien tuotteiden tulee olla terveellisiä. Kouluissa ja oppilai- Myyntituloilla oppilaskunnat saavat varoja toimintaansa. Kansanterveyslaitos ja Opetushallitus korostavat, että oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden tukeminen on tärkeä tavoite. Automaattien ja kioskitoiminnan yllä- Automaattien makeat välipalat eivät saisi vaarantaa kouluruokailun asemaa. pitäminen osallisuuden näkökulmasta on suositeltavaa, mutta huomiota on kiinnitettävä tuotetarjontaan. Se ei saa olla ristiriidassa koulun terveys- ja ravitsemuskasvatuksen kanssa. KUVA: EMILIA BLOMBERG 5 Spektri

6 ajankohtaista OPH:ssa KUVA: ARI HUOVINEN Lukuvuonna on 189 työpäivää Vuonna 2008 vapunpäivä on torstai, jolloin on myös helatorstai. Kos- 1 momentin nojalla lukuvuoden työpäi- Perusopetuslain (628/1998) 23 :n ka helatorstai on arkipyhä, ei samaan viä laskettaessa työpäivistä (normaalisti 190) vähennetään muuksi arkipäi- päivään sattuva vapunpäivä vähennä lukuvuoden työpäiviä. Lukuvuonna väksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja on 189 työpäivää. vapunpäivä. Suomen ja Kiinan lukioiden yhteistyö jatkuu Kiinan kansantasavallassa on meneillään lukiouudistus, jonka seuraukse- menossa vahvasti eteenpäin, ja uutussuunnitelmauudistus lukioissa on na useissa maakunnissa on jo siirrytty distuksen jo aloittaneiden maakuntien edustajat kertoivat omaksuneen- uusien opetussuunnitelmien toteuttamiseen. Suomen ja Kiinan opetusviranomaiset ovat tehneet opetussuunnitelkattomuudensa sekä kurssimuotoisuuden että luomayhteistyötä vuodesta Uudistusta on seurattu kyselyllä, Kiinan opetusministeriö järjesti jonka mukaan 70 % mukana olevista lokakuussa 2006 Pekingissä suomalais-kiinalaisen lukioseminaarin yhdes- oikeansuuntaisena. Kiinan opetusmi- opettajista on pitänyt sitä tärkeänä ja sä Opetushallituksen ja Beijing Academy of Educational Sciencesin kanssa. tukemaan uudistusta. Uudistus on tuonisteriö on tehnyt omat verkkosivut Opetushallituksen lukioyksikön päällikkö Jorma Kauppinen luonnehtii se- mahdollisuudet valita oppikirjojaan. nut kouluille muun muassa laajemmat minaaria menestykseksi. Kiinan ope- Opetushallituksen ja Kiinan ope- Näyttötutkintojen suorittamisesta entistä joustavampaa Opetushallituksen määräys näyttötutkintojen henkilökohtaistamisesta astuu voimaan Uudistus vähentää koulutuksen päällekkäisyyttä ja lisää oppilaitosten ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Aikuiset saavat entistä joustavampaa, asiakaslähtöistä ohjausta, kun he suorittavat ammatillisen osaamisen todistavia näyttötutkintoja. Opiskelijalähtöinen neuvonta lyhentää näyttötutkinnon suorittamista ja siihen liittyvää opiskeluaikaa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että oppilaitos tai työpaikka ohjaa ja opettaa asiakaslähtöisesti näyttötutkinnon suorittajaa tai tutkintoa varten opiskelevaa henkilöä. Ensin tunnistetaan aikuisen senhetkinen ammatillinen osaaminen, sitten se tunnustetaan tutkinnon osatodistuksin. Lopuksi aikuinen opiskelee sen, mitä tutkintoon vielä tarvitaan. Samalla huomioidaan hänen mahdolliset erityistarpeensa, jotka voivat johtua esimerkiksi erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai lukihäiriöstä. tusministeriön allekirjoittama sopimus lukioiden yhteistyön aloittamisesta on voimassa vuoden 2007 loppuun. Suomalaisen lukioverkoston koordinaattorina toimii Ressun lukio. 6 Spektri

7 Opetushallituksen organisaatiota vahvistettiin Opetushallituksessa aloitti vuoden 2007 alusta viisi uutta asiantuntijayksikköä. Kehittäminen-toimintayksikössä toimivat oppimisympäristöjen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen sekä oppimisen ja hyvinvoinnin tuen sekä monikulttuurisuuden kehittäminen. Laadunhallinnan ja seurannan uusia asiantuntijayksiköitä ovat tutkimusryhmä ja laaturyhmä. Lisäksi virastossa aloitti viestintäyksikkö. Oppimisympäristöjen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen -yksikkö keskittyy oppimisympäristöjen monipuoliseen kehittämiseen. Se vastaa opettajankoulutukseen, tietoyhteiskunta-asioihin ja oppilaitosrakentamiseen liittyvistä asioista. Yksikön päällikkönä on Kaisa Vähähyyppä. kimuksen painoalueina ovat erityisesti kasvu- ja oppimisympäristön sosiodemografinen ja pedagoginen tutkimus. Yksikkö tekee yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusta tekevien organisaatioiden kanssa. Yksikköä vetää Jorma Kuusela. Laaturyhmän tehtävänä on kehittää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten laatutyön menetelmiä, organisoida alaan liittyvää opetustoimen henkilöstön koulutusta ja vastata koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten auditoinneista. Laaturyhmä koordinoi myös Opetushallituksen sisäistä laatutyötä. Yksikön päällikkönä toimii Anu Räisänen. Opetushallitus toimii kesään 2008 asti väliaikaisissa toimitiloissa Itä-Pasilassa Helsingissä. Yhteystiedot: Opetushallitus Kumpulantie Helsinki puh. (09) NOORA SUOLANIEMI Oppimisen ja hyvinvoinnin tuen sekä monikulttuurisuuden kehittäminen -yksikön vastuulle tulevat erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen, oppilas- ja opiskelijahuollon, kodin ja koulun yhteistyön, hyvinvointiasioiden, terveyden ja turvallisuuden, opinto-ohjauksen, maahanmuuttajien sekä saamen- ja romanikielisten opetuksen asiat. Yksikköä johtaa Leena Nissilä. Tutkimusryhmä keskittyy kasvu- ja oppimisympäristötutkimukseen. Tut- Spektri

8 Opetushallitus käynnisti syksyllä 2006 koulutuksen tulevaisuutta koskevien skenaariotyöpajojen sarjan. Työpajoissa tarkasteltiin koulutuksen tulevaisuuden tavoitteita sekä toimintavaihtoehtoja, joilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tulevaisuusskenaarioilla pohjaa koulutuksen kehittämiseen Skenaariotyöhön osallistui lapsia ja nuoria sekä laaja joukko koulutusalan, koulujen, kuntien, yliopistojen ja järjestöjen edustajia. OPH:n skenaariotyöpajojen taustalla on OECD:n Schooling for Tomorrow -hanke, jonka osana Opetushallitus tuo systemaattista tulevaisuusajattelua oman työnsä rakenteisiin. Tavoitteena on lisätä tulevaisuusorientaatiota koulutuksessa ja ottaa huomioon kestävä kehitys. Työpajojen tuloksena syntyi neljä koulutuspoliittista päätavoitetta: Tasa-arvon toteutuminen ja koulutuksen laadun säilyttäminen korkeatasoisena Terveen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen ja oppimismahdollisuuksien kehittyminen kantavaksi ajatukseksi sekä Tulevaisuuden osaaminen ja yhteiskunnan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen Lisäksi löydettiin seuraavia edellytyksiä, joita tarvitaan päätavoitteiden toteutumiseksi: Uudenlainen oppijalähtöinen opettajuus ja opettajakoulutus Osallisuus, valta ja vastuu sekä resurssit arvioitava uudelleen Saumaton kasvun ja oppimisen tuki ja ohjaus opintokaaren kaikkiin vaiheisiin Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen laatu kv-huipputasolle Koulutuksen laadunarviointia edistetään Työn ja koulutuksen yhteistyö ja monipuolinen ja joustava koulutus, opitun tunnistaminen ja tunnustaminen lisääntyvät Johtamisen kulttuuri uudistetaan Koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmät uudistetaan Laajaa pohdintaa työryhmissä Työryhmissä syntyi erilaisia ajatuksia toimista, joilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa sekä näkökulmista, joiden kautta tarkastella näitä tavoitteita. Juopa koulussa tapahtuvan ja muualla oppimisen välillä tulee kasvamaan. Opettajan työnkuvan arvioitiin muuttuvan tulevaisuudessa; ohjaaminen ja oppilaiden kasvuprosessien tuki tulevat korostumaan yksittäisiä oppiaineita enemmän. Opettajien palkkausjärjestelmän uudistamiseen on paineita lähivuosina. Yhteistyö koulujen ja työelämän kanssa tulee lisääntymään, ja työharjoitteluja tehdään entistä enemmän kaikilla kouluasteilla. Uusia ammatteja syntyy koko ajan, eikä kaikkeen ole valmista koulutusta. Työn ja opiskelun yhdistämisen tulisi olla entistä helpompaa. 8 Spektri

9 TEKSTI: TIIU BRÄUTIGAM KUVAT: HANNU YLILEHTO JA ARI KORKALA Oppijoiden rooli nousi työpajoissa esiin monista näkökulmista. Niissä ideoitiin erillistä lasten ja nuorten ministeriötä, samoin lasten ja nuorten lautakuntia kaikkiin kuntiin. Oppilasarviointiin kaivattiin lisää objektiivisuutta. Koulutuksen seurantatiedon tarve koettiin suureksi, ja koulumaailmaan toivottiin lisää arvioinnin ja itsearvioinnin työkaluja. Koulujen johtamiskulttuurissa nähtiin parantamisen varaa, johtamiskoulutuksen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Yksimielisyys vallitsi siitä, että koulutukselle tulisi turvata riittävät resurssit tulevassa hallitusohjelmassa, kehittämissuunnitelmassa ja tulevissa budjeteissa. Koulutuksen tulevaisuutta hiottiin työpajoissa. Tulevaisuudentutkija Tuomo Kuosa esittelee eri toimintavaihtoehtoja. Työpajoissa nousi esiin ajatus erillisestä lasten ja nuorten ministeriöstä Tulevaisuustyö jatkuu Opetushallituksessa - Skenaariotyöpajoissa on tehty arvokasta pohdintaa, mutta tulevaisuustyössä olemme vasta alussa, muistuttaa kehitysjohtaja Markku Rimpelä. Skenaariotyön tulokset ovat kehittämistyömme selkäranka. Tulemme virastossa pohtimaan sitä, miltä työpajojen tavoitteet näyttävät konkreettisesti eri koulumuotojen näkökulmasta. Katsomme myös, mitä voimme toteuttaa itse ja mihin voimme vaikuttaa tiiviillä yhteistyöllä eri kumppaneidemme kanssa. Tulevaisuuden oppiminen on Opetushallituksen pysyvä kehittämisen kohde, joka on jo kirjattu viraston kolmivuotiseen strategiseen toimenpideohjelmaan. Toiveeni on, että luodut linjaukset koulutuksen tulevaisuudesta saadaan mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan sekä seuraavaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, joka linjaa politiikkaa vuoteen Tavoitteena on myös, että tulevaisuusajattelu näkyy entistä vahvemmin seuraavissa opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmatyö on käytännön tulevaisuustyötä myös paikallisella tasolla. Lähtökohtana on laadukkaan koulutuksen kehittäminen kaikenikäisille oppijoille, hän painottaa. Koulutus tulevaisuuteen -hankkeen skenaariotyöpajoissa syntyneitä ajatuksia ja visioita otetaan mukaan lasten ja nuorten foorumin valmisteluun. Skenaariotyön tuloksia hyödynnetään myös alue- ja seututyössä, jolloin tarkastelukulma kääntyy alueellisten tulevaisuuksien hahmottamiseen. Toisena alueena on tulevaisuuspedagogiikan hahmottaminen, jota parhaillaan jo tehdään monessa koulussa. Spektri

10 Poliitikot pohtivat koulutuksen lisää ohjausta valtiolle Koulutuksen tasa-arvoa voidaan parantaa, jos valtion normiohjausta tiukennetaan, totesivat eri puolueiden edustajat Opetushallituksen tulevaisuusseminaarissa. Koulutuksen laatukriteerit seuraavassa hallitusohjelmassa saivat kannatusta yli puoluerajojen. Toimittaja Maarit Tastulan tentissä olivat Paavo Arhinmäki (vas), Annika Kokko (kd), Kirsi Ojansuu (vihr), Aila Paloniemi (kesk), Paula Risikko (kok), Astrid Thors (r) ja Jutta Urpilainen (sd). Poliitikoita pyydettiin arvioimaan koulutuksen tasa-arvoa tällä hetkellä. Arvosanat sijoittuivat 7,5:n ja 9,5:n välille. Huolestuttavimpina piirteinä kouluissa he pitivät koulupudokkaiden asemaa, yksilöllisyyden puutetta, oppilashuollon tilaa, oppimisarvioinnin eroja ja opetusryhmien kokoja. Syytä nykytilanteeseen etsittiin kunnallisesta itsehallinnosta, valtionosuusjärjestelmästä ja ylisuurista opetusryhmistä. Opetusryhmien maksimikoon poliitikot asettaisivat oppilaan tienoille. Kaikki panelistit kannattivat ajatusta siitä, että valtion normiohjausta tulisi lisätä koulutuksessa. Tärkeäksi koettiin myös kuntien oman toiminnan vastuullisuus sekä kyky yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. Ratkaisuja köyhien kuntien ongelmiin haettiin kuntien määrän vähentämisestä, valtionosuusjärjestelmän remontista ja etäopetuksesta. Lähikouluja sitä vastoin puolustivat lähes kaikki puhujat. Poliitikot nostivat esiin tarpeen yhdenmukaisesta ja oikeudenmukaisesta oppilasarvioinnista, mutta torjuivat jyrkästi koulujen väliset julkiset vertailut ranking-listoineen. Koulutuksen laatukriteerit hallitusohjelmaan saivat kannatusta. Kaikki poliitikot ottivat kantaa Opetushallituksen pääjohtaja Lindroosin esittämän oppitakuun puolesta. Jutta Urpilainen nosti uudet opetussuunnitelmat esiin laadunvarmistamisen työkaluina. Jos opetusryhmien maksimikoko määriteltäisiin laissa, se antaisi kuntapäättäjille selkänojaa päätöksentekoon. Mistä apua koulupudokkaille? Keskustelussa pohdittiin koulun eväitä ehkäistä syrjäytymistä. Paula Risikko korosti luokkien merkitystä oppilaan tukemisessa. Aila Paloniemi painotti viranomaisten yhteistyötä lastensuojelussa, sillä moniin ongelmiin tulee puuttua jo kauan ennen koulun aloittamista. Annika Kokko kiinnitti huomiota siihen, että usein koulun oppilashuolto toimii, mutta sen jälkeen ei olekaan paikkoja, joihin mielenterveysongelmaisen nuoren voisi ohjata. Kunnan jatkuva vastuu nuorista myös peruskoulun jälkeen nousi esiin Paavo Arhinmäen kommenteissa. Kirsi Ojansuu puhui kymppiluokkien puolesta. Astrid Thors nosti esiin työpajat hyvänä oppimisen väylänä niille, jotka eivät muuten hakeudu toisen asteen koulutukseen. Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että taito- ja taideaineita on koulussa nykyisellään liian vähän. Myös demokratiakasvatusta toivottiin lisää. Koulutuksen yhteyttä Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn etsittiin eri painopisteistä. Paloniemi painotti taideaineita ja opetuksen elämyksellisyyttä ja Urpilainen peräsi kaikkien oikeutta täydennyskoulutukseen ja sitä 10 Spektri

11 tulevaisuutta: TEKSTI: TIIU BRÄUTIGAM KUVAT: TIIU BRÄUTIGAM JA HANNU PIIRAINEN kautta joustoa työmarkkinoille. Thors nosti esiin naiset joustavampina uusien työurien etsijöinä ja painotti luovuutta kilpailukyvyn takeena. Risikko puhui valmiuksista muutoksenhallintaan ja vuorovaikutukseen sekä ehdotti tarkempaa räätälöintiä aikuiskoulutukseen ja näyttötutkintoja myös ammattikorkeakouluihin. Arhinmäki kaipasi lisää vapauksia ja rönsyilyä tutkintoihin. TIIU BRÄUTIGAM Kaikki panelistit kannattivat ajatusta siitä, että valtion normiohjausta tulisi lisätä koulutuksessa. Tärkeäksi koettiin myös kuntien oman toiminnan vastuullisuus sekä kyky yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. Spektri

12 TEKSTI: JUHA OJANEN KUVAT: KIMMO RANTALA JA EMILIA BLOMBERG Opetushallituksen Koulutus tulevaisuuteen -hankkeen osana on valmisteltu kansallista lasten ja nuorten foorumia. Foorumilta odotetaan nuorten viestejä siitä, miten koulutusta ja oppimista tulisi tulevaisuudessa kehittää. Lasten ja nuorten foor nuorten ääni tulee esi Oppilaat ja opiskelijat ovat edelleen vähiten käytetty voimavara koulun kehittämisessä, muistuttaa Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos. Lindroosin mielestä lasten ja nuorten äänen tulisi kuulua opetuksen sisältöjä ja erilaisia oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä toisaalta koulun ulkopuolisessa toiminnassa. Omakohtaisen osallistumisen mahdollisuus on keskeinen ehto osallistavan kansalaisuuden omaksumisessa, Lindroos sanoo. Selvitysten mukaan oppilaat osallistuvat koulun päätöksentekoon, mutta usein melko näennäisissä asioissa (esim. koulun juhlat tai retket), jotka eivät liity varsinaisesti koulun tai oppilaitoksen kehittämiseen. Vain joissain kouluissa nuoret voivat osallistua esimerkiksi koulun opettajien valintaan tai opetussuunnitelmatyöhön. Opetushallituksessa on valmisteltu osana OECD:n Koulutus Tulevaisuuteen -hanketta Lasten ja nuorten foorumia, jonka tarkoituksena on koota nuoria keskustelemaan koulutukseen, opetukseen ja lasten ja nuorten elämään liittyvistä asioista. Foorumiin kutsutaan perusopetuksen ja toisen asteen kouluissa ja oppilaitoksissa olevaa lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Foorumi on tarkoitus käynnistää lukuvuonna Tietoa ja mielipiteitä kaivataan Opetushallitus odottaa foorumilta tietoa lasten ja nuorten kokemuksista, ajatuksista, ideoista ja toiveista, jotka liittyvät erityisesti kouluun ja oppimiseen, koulun kehittämiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Valmistelutyötä johtavat Opetushallituksessa kehitysjohtaja Markku Rimpelä ja projektipäällikkö Susanna Pirttinen. Rimpelän mukaan foorumin tavoitteena on luoda aito vuorovaikutusväylä ja vaikuttamiskanava lapsille ja nuorille. 12 Spektri

13 umissa in! - Foorumin tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä kunnan eri toimijoiden välillä, kehittää paikallista oppilaskuntatoimintaa ja vahvistaa yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten välillä sekä yli kuntarajojen, Markku Rimpelä sanoo. Kansallisten ja paikallisten rakenteiden on tuettava toisiaan. Foorumityöllä halutaan tuottaa lisäarvoa paikallisten oppilaskuntien ja muiden nuoria osallistavien järjestelmien toimille, hän jatkaa. Valmistelussa mukana kahdeksan pilottikuntaa Lasten ja nuorten foorumin taustalla vaikuttavat perustuslaki, kuntalaki, nuorisolaki sekä opetuslainsäädäntö, jotka velvoittavat lisäämään nuorten osallisuutta. Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisen tavoite on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Susanna Pirttisen mukaan foorumia valmisteltaessa on tehty yhteistyötä opetusministeriön, läänien, Lukiolaisten liiton ja Sakki ry:n kanssa. Valmistelutyössä huomioidaan myös Nuorten osallisuushankkeen ja Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu -hankkeen kokemukset. Kahdeksan pilottikunnan lasten ja nuorten osallisuutta tukevien rakenteiden ja prosessien hyviä ja huonoja puolia on tarkasteltu. Näistä kunnissa kehitetyistä malleista saadaan arvokasta kokemusta lasten ja nuorten foorumin valmistelutyöhön, kuten myös niistä kokemuksista, joita Opetushallituksen tulevaisuusskenaarioiden sarja tuotti työskentelystä lasten ja nuorten kanssa. Foorumi kootaan kuntien nuorista siten, että he edustavat tasapuolisesti eri läänejä. Kriittisiä äänenpainojakaan ei haluta unohtaa. Nuoret valitaan lukuvuodeksi kerrallaan. Foorumi kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuussa 2007, jolloin päätetään aiheista, joita lukuvuoden aikana käsitellään. Käsiteltävät teemat nousevat ajankohtaisista aiheista ja nuorilta esimerkiksi oppilaskuntien kautta. Sen jälkeen pyritään viestiä viemään läänien tasolla ja seudullisesti eteenpäin. Läänien ideat ja ehdotukset kootaan yhteen väliarviointia varten alkuvuodesta. Kolmannen kerran foorumi kokoontuu keväällä, jolloin päätetään toteuttavista asioista. Yhteydenpitoa hoidetaan koulujen ja läänien välillä, kansallisen foorumin ja Opetushallituksen välillä tapaamisten lisäksi myös verkon kautta. Opetushallituksen toiveena on, että foorumin kautta lapsilta ja nuorilta välittyy konkreettisia ja ajankohtaisia näkemyksiä asioista, joihin puuttumalla voidaan kehittää koulutusta entistä laadukkaammaksi ja samalla lisätä hyvinvointia kouluissa ja oppilaitoksissa, kiteyttää Pirttinen. Spektri

14 Opetushallitus selvitti toisen asteen oppilaitosten oppilaskuntatoiminnan tilaa. Yli 90 prosentissa lukioita on aktiivinen oppilaskunta. Oppilaskunnat kokoontuvat säännöllisesti ja niiden toiminta vaikuttaa koulun arkeen. Ammatillisissa oppilaitoksissa noin kahdessa kolmasosassa toimii oppilaskunta. Oppilaskuntatoimintaa TEKSTI: TIIU BRÄUTIGAM KUVA: HANNU PIIRAINEN tarvitaan Oppilaskunnat vaikuttavat useimmin teemapäivien ja oppilaitoksen juhlien järjestämiseen sekä kouluympäristöön. Niiden hallitusten koko on tavallisesti 6 10 henkeä, ja enemmistö kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Suurissa oppilaitoksissa oppilaskuntatoiminta on aktiivisempaa kuin pienissä. Lukioiden oppilaskunnista valtaosa kerää itse varoja toimintaansa, ammatillisten oppilaitosten oppilaskunnista puolet. Yleisin tapa on juoma- tai makeisautomaatti. Oppilaskunnat saavat rahoitusta myös oppilaitoksiltaan. Yhteistyötä oppilaskunnat tekevät yleisimmin opiskelijajärjestöjen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on lukioissa yleisempää kuin ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisten oppilaitosten oppilaskunnista alle kymmenesosa tekee yhteistyötä yritysten kanssa, kun lukioissa osuus on noin 30 prosenttia. Opetushallituksen kyselyyn vastasi lähes 300 lukion ja vajaa 200 ammatillisen oppilaitoksen edustajaa. Oppilaskunta mukana koulun arjessa entä kehittämisessä? Vastaajista 71 prosenttia arvioi, että lukion oppilaskunta on mukana koulun arjessa erittäin paljon tai aika paljon. Ammatillisissa oppilaitoksissa vastaava luku on 32 prosenttia. Ammatillisten oppilaitosten työssäoppimisjaksot, joiden aikana opiskelijat ovat työpaikoilla, vaikuttavat oppilaskuntatoimintaan jonkin verran. Opetushallituksen suositus on, että ammatilliset oppilaitokset aktivoisivat oppilaskuntatoimintaansa ja lisäisivät yhteistyötä oppilaitosten ulkopuolisten tahojen kanssa. Sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa tulisi vahvistaa oppilaskuntien roolia oppilaitosten toimintakulttuurin kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä. Opetushallitus tukee oppilaskuntatoimintaa verkkosivuin ja erilaisin koulutuksin. Oppilaskuntatoiminta kytketään myös mukaan Opetushallituksen syksyllä 2007 alkavaan Lasten ja nuorten foorumiin, joka tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille vaikutuskanavan koulutusasioihin. Oppilaskuntatoiminta on lakisääteistä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä sekä käyttää opiskelijoiden puhevaltaa. 14 Spektri

15 Oppilaskunnat vahvemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön Opetushallitus suosittaa, että oppilaskunnat vaikuttavat myös koulutyön kovaan ytimeen: opetussuunnitelmiin ja koulun pelisääntöihin. Rehtoreista riippuu, paljonko oppilaskunnilla on todellista vaikutusvaltaa, toteaa Opetushallituksen lukioyksikön päällikkö Jorma Kauppinen. Oppilaskuntatoiminta vaikuttaa monella hyvällä tavalla koulujen arkeen, Kauppinen kertoo. Oppilaiden ääni saadaan kuuluviin ja erilaiset näkemykset voivat vaikuttaa koulun päätöksentekoon. Lisäksi toiminnalla on yhteisöllinen vaikutus koulun henki syntyy yhteisestä toiminnasta, teemapäivistä, tempauksista ja juhlista. Yksittäisellä opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja oppia käytännössä yhteiskunnan pelisääntöjä. Moni oppilaskuntatoimintaan osallistunut jatkaa vaikuttamista kunnassa ja valtakunnallisellakin tasolla. Kauppisen mukaan on paljolti rehtoreista kiinni, kuinka paljon oppilaskunta saa vaikuttaa koulussa ja kuinka tosissaan nuoret otetaan. Opetushallitus haluaa kannustaa rehtoreita ja opettajia siihen, että oppilaskunnat otetaan entistä vahvemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön ja koulun pelisääntöjen luomiseen. Raskaalta ja paperinmakuiselta kuulostava ops-työ pitää avata oppilaille konkreettiseksi koulun toimintakulttuurin muokkaamiseksi, silloin nuoretkin saadaan suunnittelutyöhön mukaan. Parannettavaa näen myös siinä, miten oppilaskuntatyön jatkuvuus turvataan kouluissa. Rehtorien ja opettajien pitää turvata se, ettei toiminta vaihtele liikaa eri ikäluokkien aktiivisuuden mukaan. Oppilaskunnat tarvitsevat selkeät rakenteet: toimivan hallituksen ja määritellyt tehtävänkuvat. Lisäksi tärkeää on yhteys hallituksen ja muiden opiskelijoiden välillä; se, että hallitus oikeasti edustaa laajaa opiskelijajoukkoa ja että tiedonkulku pelaa molempiin suuntiin, Kauppinen painottaa. Spektri

16 Venäjä on TEKSTI: HANNU YLILEHTO KUVA: NOORA SUOLANIEMI Venäjä on jälleen Suomen suurin kauppakumppani. Yritykset investoivat kovaa vauhtia toistensa markkinoille, turistivirrat paisuvat. Elinkeinoelämä julistaa, että Venäjä-osaajia tarvitaan lisää. Mutta mitä tehdä kun kansa vastaa, ettei tarvita? Näin kiteytti Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen ongelman, jota parisataapäinen asiantuntijayleisö pohti Opetushallituksen Venäjä-seminaarissa Lintunen palautti mieliin vanhat hyvät ajat, kun Mommilan kartanosta lähti päivittäin maitojuna Pietariin, ja parhaimmillaan 14 junaa päivässä toi venäläisiä turisteja Imatralle. Näin oli vuonna Ne ajat ovat palaamassa, visioi Lintunen. Kohta voidaan taas puhua yhteisestä talousalueesta. Kaupunginjohtajan tavoitteena on sananmukaisesti mutkaton kanssakäyminen rajan yli eli kevyen liikenteen väylä Imatran ja Svetogorskin välille. Näin voitaisiin puolin ja toisin käydä ostoksilla naapurissa ja polkaista viiden kilometrin matka sujuvasti ohi rekkajonojen. Kaakon kulmalla Venäjän suuntaan katsellaan luottavaisemmin kuin maassa keskimäärin. Lintunen kuitenkin myönsi, että yrityksiä ja mökkitontteja ostelevia venäläisiä pidetään pikemmin uhkana kuin mahdollisuutena. Harva kunta uskaltaa sitoutua uudistuvan Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin ja lähteä määrätietoisesti kehittämään paikallista Venäjä-osaamista. Muuttuuko naapuri ja mihin suuntaan? Venäjä muuttuu, mutta suomalaisten käsityksiä naapurin kehityksestä leimaavat epäluulo, huoli ja toiveikkuus. Pitääkö Venäjää perinteisesti pelätä, vai uskaltaisiko optimistisiin skenaarioihin luottaa? Elinkeinoelämä luottaa ja haluaa myötävaikuttaa positiiviseen kehitykseen. Talouden tilastot antavat optimismille pohjaa. Opetushallituksen foorumissa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs ja Sitran ohjelmajohtaja Maaret Heiskari latelivat avainlukuja: Venäjän ja Suomen kauppa kasvaa prosentin vuosivauhtia, matkailu tätäkin 16 Spektri

17 yhä mahdollisuus nopeammin. Suomessa käy kaksi miljoonaa venäläisturistia vuodessa. Suomalaisyritysten Venäjä-toiminnot työllistävät yli työntekijää, venäläistä yritystä työllistää henkilöä. Yritysostot puolin ja toisin lisäävät keskinäisiä riippuvuuksia. Suomalaista Venäjä-osaamista etsitään kansainvälisiin yrityksiin, venäläisiä huippuosaajia Suomeen. Silti Suomi on menettämässä markkinaosuuksiaan Venäjän puolella, kun osaamista ei löydykään. Ennakkoluuloissa pitäytyminen ei tee suomalaisista EU:n johtavia Venäjä-osaajia. Venäjä kehittyy nopeammin kuin uskomuksemme siitä, muistutti suomalais-venäläisen kauppakamarin tutkimuspäällikkö Maisa Moijanen. Venäjään liittyy uhkakuvia ja riskejä, mutta ehdottomasti myös mahdollisuuksia. Myös siellä yhteiskunta avautuu, kansainvälistyy ja vaurastuu. Venäjä koostuu ristiriitaisista prosesseista, on byrokratiaa ja mafiaa, mutta myös samanlaisia arkeaan pyörittäviä kuluttajia kuin mekin. Jotta suomalaiset pysyisivät vauhdissa ja kilpailussa mukana, on asenteiden muututtava. Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemisen tulisi olla suomalaisille itsestäänselvyys. Henkilökohtaisia verkostoja pitäisi luoda jo varhain koululais- ja opiskelijavaihdon, omatoimimatkailun ja kulttuuriyhteistyön kautta. Venäjä on joka tapauksessa Suomelle mahdollisuus, korosti Moijanen. Satsaus Venäjään ja venäjän kieleen ei mene hukkaan! Vieraampi vieras kieli Venäjää ei meillä ole koskaan opiskeltu erityisen paljon, mutta ei sen taito ole myöskään yhtä harvinaista kuin muissa EU-maissa, kertoo opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta. Tilastojen mukaan vuonna 2005 venäjää opiskeli ensimmäisenä vieraana kielenä satakunta 3.-luokkalaista koko maassa. Vapaaehtoista A2-venäjää luki kaksisataa 5.-luokkalaista, valinnaista B2-venäjää noin luokkalaista. Pitkän venäjän kirjoitti ylioppilaskokeessa viime vuonna 345 ja lyhyen venäjän vajaat 500 kokelasta. Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa venäjää opiskellaan opetustunnin verran vuodessa, pääasiassa alkeiskursseja. Aikuisopiskelijoiden kielivalinnoissa venäjä on sentään tasoissa saksan ja ranskan kanssa noin 5 prosentin osuudella. Venäjä-foorumin keskusteluissa listattiin keinoja, joilla itänaapurin kulttuuria tehtäisiin tutummaksi. Lisää Venäjä-tietopaketteja, nuorisovaihtoa, ammatillisia harjoittelujaksoja, porkkanoita kielenopiskeluun rokkibändien sanoituksista alkaen Mutta voiko lapsia patistaa opiskelemaan kieltä, jonka käyttäjällä on riski joutua kiusatuksi? Vera Zotov Helsingin suomalais-venäläisestä koulusta ei ole kiusaamista kavahtanut. Hän tietää, että Pushkin-instituutille suoritettu kielitaitokoe tuo lisäpisteen poliisikoulutukseen pyrkivälle. Helsingin kaduilla vapaaehtoistyössä liikkuva Vera on kielitaitonsa ansiosta saanut jo hyvän kontaktin täällä asuviin venäläisnuoriin. Kymmenen vuotta Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa venäjää opiskellut Lotta Lehvävirta paljasti seminaariyleisölle, että vaari kyllä nimittelee Suomen suurimmaksi kotiryssäksi, mutta silleen lempeesti Lukiolaisten yhteiset matkat ovat kohottaneet ryhmähenkeä ja hälventäneet ennakkoluuloja. Viisi kuukautta venäläisessä ystävyyskoulussa oli Lotalle avartava elämys: Tuntuu kuin olisi vihitty salaisuuteen, joka on pelkojen ja ennakkoluulojen takia muilta suljettu. Spektri

18 Koulutukseen hakeminen helpommaksi TEKSTI: KAIJA PIRINEN myös eri alojen ja tutkintojen kuvauksia ja oppilaitosten yhteystietoja. Koulutusnetti löytyy osoitteesta ja Palvelussa on myös englanninkielinen osio. Ammattikorkeakoulut edelläkävijöinä nettipalveluissa Opetushallituksen Koulutusnetti on uudistunut: koulutukseen hakijoita ja ohjaajia palvellaan tästä lähtien selkeästi yhden luukun kautta. Uudistunut palvelu sisältää kaiken tiedon ja materiaalin, mitä tarvitaan koulutukseen haettaessa. Kaikilla koulutusasteilla panostetaan nyt erityisesti sähköiseen hakuun ja tiedotukseen. Ammattikorkeakouluihin on jo käytössä nettihaku. Ammatilliseen ja lukiokoulutukseenkin tulee vastaava palvelu ensi vuonna, ja myös yliopistoille on vuodeksi 2008 tekeillä yhteinen valtakunnallinen haku verkon kautta. Mitä tietoa Koulutusnetissä on? Uudistuneen palvelun etusivulle on koottu koulutukseen hakemiseen liittyvät kysymykset teemoittain: minne hakisin, miten haen ja miten opiskelijat valitaan? Näihin kokonaisuuksiin on sisällytetty tieto, joka löytyy Opetushallituksen painetuista koulutusoppaista ja entiseltä Hakeminen koulutukseen -sivustolta, sekä linkkien avulla vielä paljon muuta hakuvaiheessa tarvittavaa. Koulutusnetistä voi hakea Koulutusnetti toimii myös lähtöluukkuna ammattikorkeakoulujen nettihakupalveluihin. Ammattikorkeakouluilla on ollut nettihakemisesta niin hyviä kokemuksia, että verkkopalveluita toivottiin aikuis- ja vieraskielisen koulutuksenkin hakijoita varten. Näihin on tänä vuonna ensi kertaa omat yhteishaut ja valtakunnalliset hakuajat. Tammikuussa käynnistyneessä vieraskielisen amk-koulutuksen haussa hakemuksista 90 % on saatu verkon kautta. Sähköinen haku näyttää lyöneen läpi myös Suomen rajojen ulkopuolella. Aikuiskoulutuksen yhteishaku alkaa huhtikuussa. Ammattikorkeakoulujen nettihakuihin pääsee paitsi Koulutusnetin kautta myös suorasta osoitteesta Vieraskieliselle haulle on myös oma suora osoitteensa Sähköinen tunnistus parantaa tiedotusta opiskelijavalinnan etenemisestä Tänä keväänä hakijat voivat ensimmäistä kertaa seurata oman hakemuksensa tilannetta ja ottaa opiskelupaikan vastaan sähköisesti. Palvelu on käytössä juuri päättyneessä ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaussa, ja seuraavaksi sitä pilotoidaan amk-aikuiskoulutuksen syksyn yhteishaussa. Sähköinen tunnistaminen onnistuu julkishallinnon yhteisen VETUMA-tunnistuspalvelun avulla. Käyttäjä kirjautuu palveluun joko verkkopankkitunnusten tai HST-kortin avulla, eikä hänen tarvitse muistaa käyttäjätunnuksia tai salasanoja. 18 Spektri

19 TEKSTI: TIMO KUMPULAINEN, MATTI KYRÖ KUVA: HANNU YLILEHTO Mitä luvut kertovat koulutuksesta? Opetushallitus on julkaissut kuudennen Koulutuksen määrälliset indikaattorit -vuosijulkaisunsa. Sen tilastot kertovat siitä, miten koulutukseen haetaan ja päästään, suoritetaan tutkintoja, mitä ainevalintoja tehdään, paljonko koulutus maksaa ja miten koulutetut sijoittuvat työhön tai jatko-opintoihin. Julkaisussa on ruotsiksi luku ruotsinkielisestä koulutuksesta ja englanninkielinen luku suomalaisesta koulutuksesta kansainvälisessä vertailussa. Se perustuu Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen keräämiin tietoihin. Riittääkö oppilaita? Lapsi- ja nuorisoikäluokkien koon muutokset heijastuvat koulutuspolitiikkaan sekä valtakunnan että paikallisella tasolla. Vuodesta 2005 vuoteen 2025 koulun aloittavien ikäluokan koko kasvaa lievästi. Muuttoliikkeen ja työpaikkakehityksen vuoksi kasvun ennakoidaan kohdistuvan kasvukeskuksiin. Haja-asutusalueilla lapsien määrä vähenee. Seitsenvuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan kaikkialla Etelä-Suomessa Kymenlaaksoa lukuun ottamatta, eniten Uudellamaalla. Pohjois-Pohjanmaa veturinaan Oulu on pohjoisen ainoa väkiluvultaan kasvava maakunta. Erityisesti Kainuussa ja Lapissa oppilaiden määrä vähenee. Ikäluokkien koko vaikuttaa kouluverkostoon. Peruskouluverkoston muutokset ovat jatkuneet 2000-luvulla. Vuosina peruskoulujen määrä väheni 130:lla, vuodesta 2001 niiden määrä on vähentynyt kymmeneksellä. Perusopetusta keskitetään suurempiin yksiköihin, joissa opetuksen järjestäminen on halvempaa. Vuosina vain yli 500 oppilaan peruskoulujen määrä on kasvanut ja eniten on vähentynyt alle 50 oppilaan koulujen määrä. Pieniä kouluja on vielä tuhat eli lähes kolmasosa kaikista peruskouluista. Oppilaista enemmistö, noin 72 prosenttia, käy peruskoulua oppilaan koulussa. Spektri

20 Koulutusta koskevaa tilastotietoa löytyy Opetushallituksen koulutustiedon raportointipalvelusta osoitteesta > Koulutusjärjestelmä > Tilastotietojen raportointipalvelu WERA. WERAssa koulutustiedon tarvitsija voi hakea tietoa omilla hakuehdoilla vaikkapa alueellisten vertailujen tekemiseksi. Nuorten työllistyminen ei aina helppoa Lähivuosina on odotettavissa koulutetun työvoiman pulaa Suomessa. Siksi olisi olennaista, että nuorten siirtyminen koulutuksesta työelämään olisi mahdollisimman sujuvaa. Vuosina ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden eli noin vuotiaiden koulutettujen nuorten työllisyysaste oli kuitenkin vuonna 2004 koko työikäisen väestön työllisyysastetta alhaisempi: 62,5 prosenttia tutkinnon suorittaneista oli työllisiä. Työttömyysaste oli kokonaistyöttömyysastetta korkeampi, 12,3 prosenttia. Koulutusaloittaiset erot tutkinnon suorittaneiden sijoittumisessa ovat suuria. Naisvaltaisilla aloilla työllisyysaste on alhaisempi kuin miesvaltaisilla aloilla ja suurempi osa tutkinnon suorittaneista on työvoiman ulkopuolella tai opiskelemassa uutta tutkintoa. Kulttuurialalla työttömyysaste oli tarkastellun joukon korkein Myös tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla työttömyysaste oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Puutarhataloudessa työttömyysaste oli kaikkein korkein, yli 25 prosenttia. Tässä on kuitenkin muistettava kausivaihtelujen vaikutus. Sijoittumistiedot perustuvat vuoden lopun viikon tilanteeseen. Koulutuksen kustannukset vaihtelevat alueittain Kunnallisen perusopetuksen kustannukset oppilasta kohden olivat vuonna 2005 keskimäärin euroa. Kuntakohtaiset kustannukset vaihtelivat ja euron välillä. Kalleinta perusopetus on saaristokunnissa sekä Pohjois- ja Itä- Suomessa. Kuntien lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden olivat keskimäärin euroa. Kuntien lukiokoulutuksen kustannukset vaihtelivat Keravan eurosta Pelkosenniemen euroon.yksityisen lukiokoulutuksen kustannukset alittavat kunnallisen koulutuksen kustannukset noin 250 eurolla. Ammatillisen peruskoulutukseen käytettiin 1,1 miljardia euroa vuonna Kuntien perusopetuksen käyttökustannukset toiminnoittain ja maakunnittain vuonna 2005 (euroa/oppilas) Perusopetuksen kustannukset vaihtelevat huomattavasti 20 Spektri

21 2005. Kuntayhtymien osuus kustannuksista oli suurin, 700 miljoonaa euroa. Kuntien järjestämään koulutukseen kului 230 miljoonaa, yksityisten 190 miljoonaa ja valtion järjestämään koulutukseen 29 miljoonaa euroa. Kaikkiaan ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset ovat lisääntyneet vuodesta 2001 noin 14 prosenttia.. Oppilaskohtaiset kustannukset erityisoppilaitokset mukaan lukien olivat euroa ja ilman erityisoppilaitoksia euroa. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden olivat noin euroa. Kaksikieliset perheet suosivat ruotsinkielisiä kouluja Ruotsinkielinen esi-, perus- ja toisen asteen koulutus ei rakennepiirteiltään juuri eroa koko väestön koulutuksesta. Perusopetusta annetaan hiukan pienemmissä kouluissa ja koulujen määrä on pienentynyt hieman vähemmän kuin maassa yleisesti. Kaksikielisissä perheissä valitaan useammin ruotsinkielinen koulu kuin suomenkielinen, sillä peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa on suurempi kuin ruotsinkielisiksi rekisteröityjen seitsenvuotiaiden määrä. Ruotsinkieliset lukiot ovat keskikokoisia opiskelijan kouluja. Maan 29 ruotsinkielisessä lukiossa opiskeli vuonna 2005 melkein opiskelijaa. Ruotsinkielisissä lukioissa oppimäärä suoritetaan nopeammin kuin maassa keskimäärin. Noin 11 prosenttia opiskelijoista käyttää lukio-opintoihinsa yli kolme vuotta, kun kaikkien lukion suorittaneista vastaava osuus oli vuonna 2005 hiukan alle 16 prosenttia. ANNA MIKANDER Val av språk i skolorna börjar allt tidigare Var fjärde elev i hela landet börjar med ett främmande språk redan i första eller andra klassen inom den minskat. empelvis val av spanska ökat och val av ryska har grundläggande utbildningen. Antalet elever som väljer sitt första främmande språk redan i årskurs 1 eller inom den svenskspråkiga utbildningen minskat med Mellan åren har antalet grundskolor 2 har fördubblats från slutet av 90-talet. Inom den 10. Det är en mindre andel än bland de finska grundskolorna. svenskspråkiga grundläggande utbildningen år 2005 började 30 % av eleverna i första klass sitt A1 språk Andelen elever som tagits in eller förts över till och 38 % av eleverna i andra klassen. Motsvarande specialundervisningen har ökat under de senaste åren siffror för år 1994 var 2 % och 3 %. inom den svenskspråkiga utbildningen. År 2005 var I hela landet är det uteslutande engelska som är andelen 6 % då den tre år tidigare var 4 %. Andelen det språk som väljs först, medan det på svenskt håll intagna eller överförda är något lägre bland de svenskspråkiga skolorna än i de finskspråkiga (7%). nästan uteslutande är finska som väljs som första främmande språk. Sökande till yrkesutbildningen efter den grundläggande utbildningen har ökat mellan åren Val av B2-språk i årskurs åtta har, som på finskt håll, också minskat bland de svenskspråkiga eleverna. Österbotten sökte 64 % till yrkesstudier medan endast I Svenskfinland är de regionala skillnaderna stora. I Språkvalet i gymnasiet har inte ändrats avsevärt, 11 % av eleverna sökte till yrkesstudier i Mellersta Österbotten. I Nyland var motsvarande siffra 36 men inom den svenskspråkiga utbildningen har ex- %. Spektri

22 Svensk sida Framtidscenarierna bildar grund för utveckling av utbildningen Utbildningsstyrelsen startade hösten 2006 en serie scenarieverkstäder om utbildningens framtid. I verkstäderna behandlades målen för framtidens utbildning och olika alternativa sätt med vilka målen kan uppnås. I scenariearbetet deltog barn och ungdomar samt en mängd representanter för utbildningsbranschen, för skolor, kommuner, universitet och organisationer. UBS:s scenarieverkstäder tar avstamp i OECD:s projekt Schooling for Tomorrow. Utbildningsstyrelsen inför systematiskt framtidstänkande i sitt eget arbete med syfte att öka framtidsorienteringen i utbildningen och att iaktta hållbar utveckling. Resultatet av verkstäderna kan sammanfattas i fyra utbildningspolitiska huvudmål: Att uppnå jämlikhet och bibehålla den höga kvaliteten inom utbildningen Att stöda välmående och en sund uppväxt Livslångt och livsomfattande lärande och utveckling av lärmöjligheterna som en bärande tanke och Kompetens i framtiden och tryggande av den internationella konkurrenskraften i samhället Framtidsarbetet fortsätter på Utbildningsstyrelsen -Det har förts värdefulla diskussioner i verkstäderna, men när det gäller framtidsarbetet är vi nog ännu vid startlinjen, påminner utvecklingsdirektör Markku Rimpelä. Resultaten av verkstadsarbetet bildar ryggraden i vårt utvecklingsarbete. Vi kommer att diskutera hur verkstädernas mål konkret ser ut ur de olika skolformernas perspektiv. Vi kommer också att se på vad vi kan göra själva och vad vi kan påverka genom intimt samarbete med våra olika partner. Framtidens lärande är ett stående mål för utveckling på Utbildningsstyrelsen och det har skrivits in i vårt treåriga strategiska åtgärdsprogram. Jag hoppas att de riktlinjer som skapats för den framtida utbildningen kan tas med i följande regeringsprogram och i följande utvecklingsplan för utbildning och forskning, som ger riktlinjer för politiken till år Syftet är också att framtidstänkandet allt tydligare framgår i kommande läroplaner. Arbetet med läroplanerna är framtidsarbete i praktiken också på lokal nivå. Utgångspunkten är utveckling av högklassig utbildning för alla åldrar, betonar han. Elevkårsverksamheten viktig Utbildningsstyrelsen kartlade för första gången elevkårsverksamheten i gymnasiet och i yrkesläroanstalterna. Över 90 % av gymnasierna har en aktiv elevkår. Elevkårerna sammanträder regelbundet och de anses påverka det dagliga livet i skolan. Omkring två av tre yrkesläroanstalter 22 Spektri

23 har en elevkår. Enkäten besvarades av närmare 300 gymnasier och 200 yrkesläroanstalter. Elevkårernas inflytande gäller främst anordnandet av temadagar och fester i läroanstalterna, men också skolmiljön. Styrelserna består vanligen av 6 10 personer, och majoriteten sammanträder minst en gång per månad. I de stora läroanstalterna är elevkårsverksamheten aktivare än i de mindre. I gymnasierna ansåg 71 % att elevkåren deltar synnerligen eller ganska aktivt i skolans dagliga liv. Motsvarande siffra för yrkesläroanstalterna var 32 %. Där har perioderna med inlärning i arbetet, när de studerande är borta från skolan, en viss inverkan på verksamheten. Utbildningsstyrelsen rekommenderar att yrkesläroanstalterna aktiverar sin elevkårsverksamhet och ökar samarbetet med utomstående instanser. Både i gymnasierna och i yrkesläroanstalterna bör elevkårernas roll i utvecklingen av verksamhetskulturen och i läroplansarbetet stärkas. Utbildningsstyrelsen stöder elevkårsverksamheten med webbsidor och olika utbildningar. Elevkårsverksamheten kopplas också till det Forum för barn och unga som börjar hösten 2007 på Utbildningsstyrelsen, och som erbjuder elever och studerande en påverkningskanal i utbildningsfrågor. HANNU PIIRAINEN Aktuella projekt inom den svenskspråkiga utbildningen Attraktiv skola i Svenskfinland Projektet Attraktiv skola i Svenskfinland är ett nätverksprojekt som strävar till att höja läraryrkets attraktivitet och trivseln i skolan. Attraktiv skola fokuserar på grundskolan, med tyngdpunkt på de högre årskurserna. Projekttiden är åren Projektet vill synliggöra indikatorer på en bra arbetsplats för alla som arbetar i skolan, öka läraryrkets attraktivitet och stärka kvaliteten i skolan. Mera info: DUSÖR Distansutbildning med samverkan över regiongränser Dusör har sedan 1999 arbetat med att utveckla metoder och producera material för nätbaserade distans- och flerformsstudier. Målsättningen är att engagera hela Svenskfinland i verksamheten och på detta sätt trygga såväl kvaliteten som utbudet inom svenskspråkig utbildning på II-stadiet. Produktionen av nätbaserat kursmaterial som finansieras av UBS planeras och koordineras som ett samarbete mellan UBS och Dusör. Dusör utreder behovet och deltar i planeringen av lärarfortbildningar. Exempel på dylika fortbildningar är "Klassen på nätet - en ny möjlighet" samt "Klassen på nätet - vad hände sen?". Aktuellt just nu är att utpröva ifall "kontaktstudier" via datorbaserad videokonferens kan ersätta behovet av närstudieträffar. Mera info: Spektri

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 863/2010 vp Tukiopetuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Erityisopetuksen tarve kouluissa on lisääntynyt huolestuttavasti. Erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pyritään yhä useammin

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa

Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa Tiedote 11/2007 16.3.2007 Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana ole säännöllisesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 9.12.2013 OPPIJAN VERKKOPALVELUT SEMINAARI Sari Ellonen Palvelulupaus Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (), josta löytyvät

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot