TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Helsingin OP Oyj Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1 Toimintakertomus 20 Pankin konsernin tuloslaskelma ja tase 22 Pankin tuloslaskelma ja tase 24 Rahoituslaskelma 28 Pankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Pankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 59 Hallituksen allekirjoitus 59 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta 60 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista

2 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Avainlukuja Helsingin OP Oyj:n (Helsingin OP) vuotta 2013 voi luonnehtia hyväksi. Pankin tulosparannus oli merkittävä ja pankkiliiketoiminnan kasvua, markkinaolosuhteet huomioiden, voidaan pitää hyvänä. Jokaisella liiketoiminnan osa-alueella kasvu oli selvästi markkinakasvua nopeampaa. Erityisiä ilonaiheita olivat mm. keskittäjäasiakaskehitys, yritys- ja yhteisöluottokannan ja asiakasvarojen kasvu sekä palkkiotuottokehitys. Myös asuntoluottojen markkinaosuus on kasvanut suotuisasti. Pankin arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista pysyivät kohtuullisina. Samoin rästit ja järjestämättömät luotot pysyivät alhaisella tasolla. Avainlukuja Muutos % Liikevoitto, milj. euroa 14,2 0, ,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 84,2 97,8-13,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 0,3 2,2 Vakavaraisuussuhde, % 9,7 9,1 0,6 Henkilöstö keskimäärin ,0 Asiakkaat ,6 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Helsingin OP on OP-Pohjola osk:n täysin omistama tytäryhtiö. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. en yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason

3 2 ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan ja se on voimassa vuosina vero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 46 miljoonaa euroa. Helsingin OP:n ensimmäisen vuoden osuus pankkiverosta oli kolme miljoonaa euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OP-Pohjola osk teki pankkiin 30 miljoonan euron pääomasijoituksen. Pääomasijoitus osaltaan mahdollistaa pankin strategian mukaisen kasvun. onnistui sopeuttamaan toimintansa syksyllä 2012 toteutettuun keskusyhteisökonsernin ytmenettelyistä seuranneeseen organisaatiouudistukseen ja liiketoiminnan tehostamistoimenpiteisiin. Tämä näkyi kulusäästöinä sekä liiketoiminnallisena menestyksenä. myi kolme rakentamatonta maa-aluetta Espoosta, lisäksi pankki myi Herttoniemen liikekiinteistön ja Lapissa olleen vapaa-ajan kiinteistön. Tulosvaikutusta kaupoista syntyi 4,7 miljoonaa euroa. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana in kuuluu pankin lisäksi tytäryrityksenä Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy. in on yhdistelty myös osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 1:stä Helsingin OP:n omistusta vastaava osuus. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emopankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään pankin ja sen konsernin toimintaa emopankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Helsingin OP Pankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tulos Helsingin OP:lla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisten tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Milj. euroa Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 59,2 56,2 5,5 60,3 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 0,9 1,5-40,2 2,2 Palkkiotuotot, netto 37,6 29,6 26,9 30,3 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,1 1,5-95,0-0,7 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,1 0, ,3 0,5 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 5,2 0, ,2 0,2 Liiketoiminnan muut tuotot 2,1 1,1 93,6 1,1 Yhteensä 46,0 34,2 34,4 33,6 Tuotot yhteensä 105,2 90,4 16,4 93,8 Kulut Henkilöstökulut 34,1 41,1-17,2 37,8

4 3 Muut hallintokulut 29,7 26,0 14,4 26,2 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 3,3 3,2 3,6 3,3 Liiketoiminnan muut kulut 21,5 18,1 18,7 15,6 Kulut yhteensä 88,6 88,4 0,2 82,9 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 2,5 1,1 116,3 1,9 Liikevoitto 14,2 0, ,8 9,1 Korkokate kasvoi edellisvuodesta, vaikka korkotasossa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Kasvuun vaikutti volyymien sekä marginaalien kasvu. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista supistuivat vertailuvuoteen nähden, johtuen pienemmistä osinkotuotoista. Palkkiotuotot kasvoivat merkittävästi. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoissa on 4,8 miljoonaa euroa maa-alueiden myynnistä kirjattuja tuottoja, liiketoiminnan muissa tuotoissa on 0,3 miljoonaa euroa Lapissa olleen vapaa-ajan kiinteistön myyntituottoa ja liiketoiminnan muissa kuluissa on 0,4 miljoonaa euroa Herttoniemen liikekiinteistön myyntitappiota. Kulut olivat vertailukauden tasolla pankkiverosta huolimatta. Muiden hallintokulujen kasvuun vaikuttivat tukiorganisaation keskittämisestä syntyneet palvelukorvaukset keskusyhteisökonsernille. Ilman pankkiveroa kulut olisivat supistuneet lähes kolme miljoonaa euroa. Rahoitukseen, varallisuudenhoitoon ja maksuliikkeeseen liittyvät palkkiot kasvoivat hyvin sopimusmäärien kasvaessa. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä asiakkaille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Milj. euroa Muutos, % Talletuksista 0,6 0,5 20,4 Luotonannosta 13,4 11,2 20,1 Maksuliikkeestä 18,4 15,6 17,8 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 7,8 4,1 91,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 4,3 3,6 17,4 Takauksista 0,7 0,6 14,4 Vakuutusten välityksestä 12,7 11,2 13,1 Muut 6,0 6,8-11,2 Yhteensä 63,9 53,6 19,2 OP-bonukset -21,6-20,0 8,2 Palkkiotuotot yhteensä 42,3 33,7 25,7 Palkkiokulut 4,7 4,0 17,3 Palkkiotuotot, netto 37,6 29,6 26,9 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta, mutta olivat edelleen vähäiset suhteessa luotto- ja takauskantaan. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Milj. euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 3,5 2,1 65,6 Vähennykset -1,0-0,9 4,2 Arvonalentumisten nettomäärä 2,5 1,1 116,3 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,0 0,0 0,0

5 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Rahoitustoiminta Kiinteistöomistukset Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Muutos, % Tase 6 343, ,3 11, ,3 Luotot 6 128, ,5 13, ,3 Saamistodistukset 33,0 34,8-5,3 33,5 Osakkeet ja osuudet 9,6 9,1 5,7 8,1 Talletukset 4 544, ,7 8, ,4 Oma pääoma 252,3 221,2 14,0 220,8 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 841, ,9-21,5 937,6 Talletuksista kasvoivat varsinkin jatkuviin sijoittamistileihin tehdyt sijoitukset. Luotonanto kasvoi edelleen, vaikka asuntoluottojen kysyntä väheni loppuvuoden aikana. Uusia luottoja nostettiin vuoden aikana miljoonaa euroa eli 105 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta kasvoi edelleen, varsinkin yritys- ja yhteisöluottojen kysyntä vilkastui. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli miljoonaa euroa (5 403) 1. Helsingin OP välittää asiakkaille myös OP-Kotipankin ( alkaen OP-Korttiyhtiö Oyj) kulutusluottoja sekä OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 71 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminta Milj. euroa Muutos, % Luotot omasta taseesta 6 128, ,5 13,4 OP-Asuntoluottopankin luotot 1 139, ,9-11,0 OP-Kotipankin luotot 94,6 88,6 6,7 Rahoitusyhtiöluotot 20,2 20,6-1,9 Rahoitustoiminta yhteensä 7 382, ,5 8,7 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 18,8 20,2-6,9 Nollakorkoiset saamiset 0,2 0,1 14,0 Yhteensä 19,0 20,4-6,8 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,4-0,1 Pankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 31,4 31,2 Prosenttia taseesta 0,5 0,5 1 Suluissa vertailuluku

6 5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 0,6 1,0 Prosenttia taseesta 0,0 0,0 Käypä arvo 0,7 1,5 Nettotuotto, % -3,3-2,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 32,0 32,2 Prosenttia taseesta 0,5 0,6 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,6 prosenttia taseesta (0,6). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei ole tehty arvonmuutoksia. Tilikauden aikana myytiin omassa käytössä olevia kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 0,8 miljoonaa euroa. Sitoutunut pääoma on kuitenkin kasvanut 0,2 miljoonaa euroa lähinnä konttoriverkoston perusparannuksista johtuen. Oman käytön kiinteistöhankintoja ei tehty. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin ei ole tehty tilikauden aikana arvonkorotuksia eikä arvonkorotuksen peruutuksia. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus koostuu lähinnä myytävissä olevista rakentamattomista maa-alueista, jonka johdosta nettotuottoprosentti jäi negatiiviseksi. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöihin luettavia maa-alueita kirjanpitoarvoltaan 0,35 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöhankintoja ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin olivat vuoden lopussa 33 miljoonaa euroa (35). Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä, olivat 88 miljoonaa euroa (178). Lisäksi pankki on tehnyt sijoituksen OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 20 miljoonaa euroa (20). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrä oli 8 miljoonaa euroa (8). Lisäksi pankki teki 0,5 miljoonan euron pääomasijoituksen Helsingin OP-Kiinteistökeskukseen, joka on Helsingin OP:n tytäryhtiö. Helsingin OP on pääomittanut Helsingin OP-Kiinteistökeskusta 1,3 miljoonalla eurolla (0,8). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 7,3 miljoonaa euroa oli 0,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

7 6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 2 242, ,9 3,2 Säästämistilit 237,7 228,0 4,2 Sijoittamistilit 2 040, ,2 15,7 Valuuttatalletukset 26,1 36,1-27,7 Yhteensä 4 544, ,7 8,3 Muut velat 0,0 0,0 43,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 4 544, ,8 8,3 Asiakasvarat Talletukset 4 544, ,7 8,3 Sijoitusrahastot 631,1 508,5 24,1 Vakuutussäästöt 802,2 692,2 15,9 Asiakasvarat yhteensä 5 977, ,5 10,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, kasvoivat miljoonaan euroon (1 123). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Oman pääoman määrä kasvoi 14 prosenttia 252 miljoonaan euroon (221). OP-Pohjola osk teki pankkiin OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisen pääomasijoituksen. 30 miljoonan euron pääomasijoitus osaltaan mahdollistaa pankin strategian mukaisen kasvun. Poistoeroa kasvatettiin 0,2 miljoonaa euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 8 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Helsingin OP:n vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan alkaen siirtymäsäännöksin. Osana OP-Pohjola-ryhmää myös Pohjolan luottolaitostoiminta on siirtymässä EKP:n valvontaan näillä näkymin vuoden 2014 marraskuussa. EKP suorittaa OP-Pohjola-ryhmän

8 7 luottolaitostoiminnan saamisten laadun arvioinnin (AQR) ja stressitestin vuoden 2014 aikana, jossa Pohjolan luottolaitostoiminta on mukana. Pankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat Milj. euroa Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 252,3 221,2 Käyvän arvon rahasto -4,8-5,5 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 95,9 84,3 Aineettomat hyödykkeet -3,0-2,7 Suunniteltu voitonjako 0,0 0,0 Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista -8,9-12,3 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -11,2-16,5 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0,0-1,5 Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä -11,2-18,0 Ydin omat varat *) yhteensä 309,1 249,0 Toissijaisten omien varojen alijäämä -11,2-18,0 Siirto ydin omiin varoihin 11,2 18,0 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0.0 0,0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 309,1 249,0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 0,0 0,0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -11,2-16,5 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0,0-1,5 Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 11,2 18,0 Toissijaiset omat varat yhteensä 0,0 0,0 Omat varat yhteensä 309,1 249,0 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. Omien varojen vaateen kasvu johtui erityisesti Basel I lattiasta, joka kasvatti vaadetta yhteensä 89 miljoonalla eurolla. Ilman Basel I lattiaa omien varojen vaade oli 166 miljoonaa euroa. Finanssivalvonnan hyväksymä OP-Pohjola-ryhmän vähittäisvastuiden sisäisten luokittelumallien päivitys pienensi omien varojen vaadetta, mutta vakavaraisuus heikkeni, sillä Basel I lattian vaikutus oli suurempi kuin luokittelumallien päivityksen vaikutus. Basel I lattia on poistumassa omien varojen vaatimuksesta alkaen. Uusi luottolaitosdirektiivi ja -asetus (CRD4/CRR) julkaistiin Uudet säännökset tulevat voimaan vaiheittain alkaen ja ne implementoivat Basel III -standardit EU:ssa vuosina Pankin pro forma -vakavaraisuuden arvioidaan olevan noin 14,9 % uusien säännösten mukaan. Omien varojen vaatimus Milj. euroa Luottoriski Standardimenetelmä

9 8 Valtio- ja keskuspankkivastuut 0,0 0,0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0,0 0,0 Yritysvastuut 0,8 0,4 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja 1) sijoituspalveluyritysvastuut 0,0 0,0 Yritysvastuut 1) 128,4 121,3 Vähittäisvastuut 2) 19,8 49,3 Kiinteistövakuudelliset 13,1 34,8 Muut 6,8 14,5 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0,7 0,3 PD/LGD-menetelmä 0,1 0,1 Yksinkertainen menetelmä 0,7 0,2 Pääomasijoitukset 0,7 0,2 Muut erät 3,6 3,6 Luottoriski yhteensä 153,4 174,9 Selvitysriski 0,0 0,0 Markkinariski 3) 0,0 0,0 Operatiivinen riski 12,1 13,2 Muut omien varojen vaatimukset 4) 89,4 30,9 Yhteensä 255,0 219,0 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus Milj. euroa Omat varat yhteensä 309,1 249,0 Ensisijaiset omat varat 309,1 249,0 Omien varojen vaatimus 255,0 219,0 Vakavaraisuussuhde, % 9,7 9,1 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 9,7 9,1 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Pankilla on OP-Pohjola osk:n pääomasijoitus 30 miljoonaa euroa. Koroton pääomasijoitus on saatu kesäkuussa Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

10 9 Helsingin OP Pankin konserni Pankin konsernin liikevoitto oli 13,1 miljoonaa euroa (-0,2). n tase oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 713). n vakavaraisuussuhde oli 9,5 prosenttia (8,9). Omat varat olivat 303 miljoonaa euroa (243), josta ensisijaiset omat varat vähennyserien jälkeen 303 miljoonaa euroa (243). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 255 miljoonaa euroa (219) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 153 miljoonaa euroa (175) ja operatiivinen riski 13 miljoonaa euroa (14), muut omien varojen vaatimukset 88 miljoonaa euroa (30). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 3,8 prosenttia (-0,1 ja 2,5), koko pääoman tuotto (ROA) 0,2 prosenttia (0,0 ja 0,2), omavaraisuusaste 5,5 prosenttia (5,3 ja 6,0) ja kulujen suhde tuottoihin 85,9 prosenttia (98,9 ja 89,2). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Helsingin OP kuuluu osuuspankkien yhteenliittymään, jonka yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP- Kotipankki Oyj ( alkaen OP-Korttiyhtiö Oyj) ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj ( alkaen OP-Korttiyhtiö Oyj). OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29,3 miljoonaa euroa. Helsingin OP:n osuus maksusta oli 5,4 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen

11 10 maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 0,3 2,1 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,1 0,0 0,1 Omavaraisuusaste, % 5,4 5,4 6,0 Kulujen suhde tuottoihin, % 84,2 97,8 88,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

12 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut pankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut limiitit riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman laajasti kerran vuodessa. Pankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Luottoriskin arvioinnissa pankin johdon tukena on OP-Pohjola osk:n riskienhallinnan ohjaus, joka OP-Pohjola-ryhmän sisäisen toimintamallin mukaisesti arvioi suurimpien vastapuolten rahoitusprosessin ja vahvistaa asiakaskohtaiset vastuurajat. Lisäksi pankin luottokanta on vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY), joka voi selvittää asiakaskokonaisuuskohtaisesti, kuinka ryhmän ohjeita on noudatettu vastuita myönnettäessä. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat yhteensä 332 miljoonaa euroa. Pankilla on yksi asiakaskokonaisuus, jonka asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittää luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin asiakasriskejä kattavista omista varoista. Asiakasriskistä 25 prosentin ylittävä määrä on 6,5 miljoonaa euroa. Tämän asiakaskokonaisuuden

13 12 Likviditeettiriski Markkinariskit rahoitukseen on saatu OP-Pohjola osk:n poikkeuslupa. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien (3 kpl), joiden asiakasriskien määrä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 50 prosenttia pankin asiakasriskejä kattavista omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,03 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,27 prosenttia luotto- ja takauskannasta. toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Korkovirtoja suojataan vähäisessä määrin myös korkoputkisopimuksilla. liiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola in, ja Helsingin OP:n valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä.

14 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Kiinteistöriskillä tarkoitetaan pankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Helsingin OP ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,6 prosenttia taseen loppusummasta. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Asiakkaat ja palveluverkko sai vuoden 2013 aikana uutta asiakasta. Kaikkiaan pankilla oli vuoden 2013 lopussa ( ) asiakasta. Pankilla on 37 toimipistettä 33 toimipaikassa, joista kaikista asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Joulukuussa lopetettiin Pasilassa toiminut konttori sekä avattiin uusi konttori Espoonlahteen. on päättänyt lopettaa Herttoniemen konttorin keväällä Henkilöasiakaskonttorit tarjoavat palvelua yksityisasiakkaille ja päivittäistä raha-asioiden hoitoa pienille yrityksille. OP- Private tarjoaa kolmessa konttorissa sopimuspohjaista varainhoitoa asiakkaille. Yritys- ja yhteisöasiakkaita palvelee viisi yrityspankkia Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. palveluiden lisäksi Helsingin OP tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita. Henkilökohtaisen palvelun rinnalla Helsingin OP tarjoaa kattavat ja pankin aukioloajoista riippumattomat palveluvaihtoehdot. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan pankin palvelutarjonnasta. Henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on 30 toimipistettä, joista 19 sijaitsee Helsingin OP:n toimipisteen yhteydessä. Näiden lisäksi Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on toimipisteitä

15 14 Haagassa, Herttoniemessä, Vuosaaressa, Pakilassa, Ullanlinnassa, Leppävaarassa, Matinkylässä, Tikkurilassa, Korsossa ja Sipoossa. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää pankin hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen oli Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Pankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on puoli vuotta tai vuosi. Palkkiot maksetaan kalenterivuosittain rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko pankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Vuoden lopussa pankissa oli työsuhteessa 652 henkilöä, kun edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana työsuhteita oli 840. Henkilöstön määrä väheni vuoden aikana merkittävästi. Keskusyhteisökonsernin uudelleenjärjestelyihin ja tehostamiseen liittyen Helsingin OP Pankista siirtyi alkaen OP-Palveluiden palvelukseen 131 henkilöä. Muut vähennykset toteutuivat vaiheittain vuoden aikana. Edellä mainittujen järjestelyiden johdosta rekrytointi oli pysähdyksissä lähes koko alkuvuoden. Uusia vakituisia tai vakinaistettuja toimihenkilöitä oli vuoden aikana 32. Henkilöstön kehittämisessä keskeistä oli koko vuoden aikana edelleen koulutus ja työssä oppiminen pankkitoiminnan perusalueilla osaamisen laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Käytännön myynnin valmentaminen ja vauhdittaminen oli keskeistä esimiesten toiminnassa.

16 15 Esimiesten laajaa johtamiskoulutusohjelmaa, joka alkoi keväällä 2012, jatkettiin kevään ja syksyn aikana. Aiemmin aloitettujen arvopäivien ns. kertauspäiviä jatkettiin vielä kevään aikana. Myös kielikoulutusta oli tarjolla. Vuosittain tehtävän henkilöstötutkimuksen kokonaistulos oli vuoden aikana tapahtuneista isoista muutoksista huolimatta samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Henkilöstötutkimuksen lisäksi tehtiin vuoden aikana kaksi Pulssikyselyä. Kyselyjen tulosten pohjalta tehdään yksiköittäin suunnitelma keskeisistä kehittämisen keinoista, joilla vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin. Vuoden aikana henkilöstöä kannustettiin aktiivisesti liikkumaan eri tavoin ja huolehtimaan fyysisestä kunnosta. Helsingin OP Pankin hallinnointijärjestelmä Yhtiökokous Hallintoneuvosto Helsingin OP:n omistaja käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Yhtiökokous pidettiin Pankin toimintaa valvoo hallintoneuvosto, johon kuuluu vähintään kahdeksan (8) ja enintään kuusitoista (16) jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan varsinaisesta yhtiökokouksesta kolmen vuoden kuluttua seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes toimiajan mukaan. Hallintoneuvoston jäsenten eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen tai niiden konsolidointiryhmiin kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallintoneuvoston jäsen saa kuitenkin kuulua vain hallintoneuvoston suostumuksella. Kertomusvuoden lopussa hallintoneuvostoon kuului 13 jäsentä. Hallintoneuvoston tehtävänä on yhtiöjärjestyksen mukaan valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä kolme kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Helsingin OP:n yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja pankin toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan kolmijäsenisen tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että Helsingin OP:tä ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus Hallitus johtaa pankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä Helsingin OP:n etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu yhtiökokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että pankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

17 16 Hallitukseen kuuluu hallintoneuvoston yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä. Vuoden 2013 hallituksessa oli kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään sen kalenterivuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan tehtävänä on Helsingin OP:n toiminnan välitön johto lain, yhtiöjärjestyksen, ohjesäännön, yhtiökokouksen, hallintoneuvoston ja hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa pankin tilaa sekä sen liiketoiminnan kehitystä ja hoitoa koskevat selvitykset. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että pankin toiminta on hallituksen vahvistamien toimintasuunnitelmien mukaisesti tehokasta ja kannattavaa, toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvaa ja riskeiltään hallittua. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee pankin hallintoneuvosto. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Toimitusjohtajan vanhuuseläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät muutoin eläkelainsäädännön ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Toimitusjohtajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta. Työsuhteen päättyessä johtajasopimuksissa erikseen määritellyissä tilanteissa heille maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi enintään 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (valittiin ) Harjuniemi Matti Juhani, ( ), FK, puheenjohtaja, Helsinki, hallintoneuvoston puheenjohtaja Lehikoinen Vesa, ( ), ekonomi, toimitusjohtaja, Janakkala, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja *Alaperä Pentti Johannes, ( ), ekonomi, toimitusjohtaja, Tornio Elonheimo-Hietala Sanna Karoliina, ( ), KTM, kauppias, Tampere *Huotari Päivi Hannele, ( ), VT, toimitusjohtaja, Espoo Lievonen Kirsi-Marja Irmeli, ( ), OTL, henkilöstöjohtaja, Helsinki Luukkainen Olli Jarmo Taneli, ( ), kasvatustieteen tohtori, puheenjohtaja, Helsinki Näsi Olli Alpo Valter, ( ), VT, toimitusjohtaja, Huittinen Rajakangas Marja-Liisa, ( ), YTM, viestintäjohtaja, Helsinki Suominen Matti, ( ), PhD, KTM, professori, Helsinki *Tarkkanen Olli Pertti Juhani, ( ), VT, toimitusjohtaja, Seinäjoki Tukiainen Matti Tapani, ( ), yo, johtaja, Lohja Vidgren Mika, ( ), FaT, apteekkari, Kuopio *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Nimi: Vepsäläinen Tony Eerik Syntymävuosi: 1959 Koulutus: OTK, emba Ammatti/tehtävä: Liiketoimintajohtaja, OP-Pohjola osk:n johtokunnan varapuheenjohtaja

18 17 Kotipaikka: Helsinki Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: FK: pankkijohtokunnan varapuheenjohtaja Osuuskunta Suomen Asuntomessut: hallintoneuvoston puheenjohtaja Pohjola Oyj: hallituksen varapuheenjohtaja Suomen Luotto-osuuskunta: hallituksen varapuheenjohtaja Vakuutus- ja rahoitusneuvonta: pankkijohtokunnan jäsen Varapuheenjohtaja Nimi: Liusjärvi Olli Kalevi Syntymävuosi: 1953 Koulutus: VT Ammatti/tehtävä: Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki ( asti) Kotipaikka: Hämeenlinna Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Aina Group Oyj: hallituksen jäsen Hämeen Uusyrityskeskus ry: hallituksen puheenjohtaja Muut jäsenet: Nimi: Kullberg Mirja-Leena Syntymävuosi: 1962 Koulutus: Yo-merkonomi, IDBM (International Design Business Management) Ammatti/tehtävä: Toimitusjohtaja, Artek oy ab Kotipaikka: Loviisa Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: KSF Holding Ab: hallituksen jäsen KSF Media: hallituksen jäsen Loviisan Puhelinosuuskunta LPO: hallituksen jäsen Pohjola Oyj: Hallituksen jäsen POK Korhonen: hallituksen jäsen Saga Furs Oyj: hallituksen jäsen Nimi: Mattila Pekka Juhani Syntymävuosi: 1978 Koulutus: VTT, EMBA, VTM Ammatti/tehtävä: Toimitusjohtaja, Aalto University Executive Education Oy, Professori, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu Kotipaikka: Helsinki Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Aalto Executive Education Academy Pte Ltd: hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Aalto University Executive Education Oy Filial: toimitusjohtaja Helsinki Advanced Interaction Studies Institute Association ry: hallituksen puheenjohtaja Helsinki Island Estate Oy: toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Helsingin kaupunki: kaupunginvaltuuston varajäsen Helsinki-viikon Säätiö eli Helsingin Juhlaviikot: hallituksen puheenjohtaja MRK Funnel Oy: hallituksen puheenjohtaja Priamos Consulting Oy: toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Retail Lab Helsinki Oy sekä Retail Lab Holdings Oy: hallituksen puheenjohtaja Suomen Taideteollisuusyhdistys: hallituksen jäsen ( alkaen) Nimi: Peltonen Liisa Annikki ( asti) Syntymävuosi: 1965 Koulutus: LitM, MBA Ammatti/tehtävä: K-kauppias, Rautia Malmi Kotipaikka: Helsinki Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä:

19 18 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: K-Instituutti: hallituksen jäsen Rautamalmi Peltonen Oy: hallituksen puheenjohtaja Nimi: Pölönen Jouko Markku Kalevi Syntymävuosi: 1970 Koulutus: KTM, emba Ammatti/tehtävä: Toimitusjohtaja, Pohjola Oyj tasoinen vastuu henkilö- ja yritysasiakkuuksista, Pohjola Oyj OP-Pohjola-ryhmätasoinen vastuu vahinkovakuutusliiketoiminnan kehittämisestä Toimitusjohtaja, Pohjola Vakuutus Oy Kotipaikka: Vantaa Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: FK:n vahinkovakuutuksen johtokunta: jäsen Insurance Europe Strategic Board: jäsen Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: hallituksen puheenjohtaja Unico Banking Group: hallituksen jäsen Toimitusjohtaja Lehtilä Olli, MMM, emba, 51, Helsingin OP Oyj:n toimitusjohtaja Johtoryhmän kokoonpano Nimi: Lehtilä Olli Ilmari Syntymävuosi: 1962 Koulutus: MMM, emba Ammatti/tehtävä: Toimitusjohtaja Kotipaikka: Helsinki Johtoryhmän jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Ilmarinen: Hallituksen jäsen ( alkaen) Helsingin seudun kauppakamari valtuuskunta: jäsen Nimi: Huttunen Jussi-Tapio Syntymävuosi: 1967 Koulutus: VT Ammatti/tehtävä: Varatoimitusjohtaja, Henkilöasiakkaat-liiketoiminta Kotipaikka: Vantaa Johtoryhmän jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - Nimi: Joensuu-Sarkio Tarja Suvi Tuulikki Syntymävuosi: 1959 Koulutus: VT, emba Ammatti/tehtävä: Pankinjohtaja, Henkilöstö Kotipaikka: Espoo Johtoryhmän jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Rahoitus- ja vakuutusalan tutkintotoimikunta: tutkintotoimikunnan jäsen Ammattikorkeakoulu Haaga-Helia: liiketaloudellisen neuvottelukunnan jäsen Nimi: Pyhälä Riitta Maria Syntymävuosi: 1957 Ammatti/tehtävä: Pankinjohtaja, Varallisuudenhoitopalvelut Koulutus: OTK Kotipaikka: Helsinki Johtoryhmän jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:

20 19 Suomen Syöpäyhdistys: hallituksen varapuheenjohtaja Työvaliokunnan jäsen Ortopedian ja traumatologian tutkimussäätiö: hallintoneuvoston jäsen Nimi: Närhi Esa Heikki Ensio Syntymävuosi: 1959 Ammatti/tehtävä: Pankinjohtaja, Yritys- ja yhteisöasiakkaat -liiketoiminta Koulutus: KTM Kotipaikka: Helsinki Johtoryhmän jäsenyyden alkamispäivä: Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - Tilintarkastajat Tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, Helsingistä, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha-Pekka Mylén Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Huolimatta talouden epävarmoista näkymistä, voidaan Helsingin OP Pankin tulevaisuuden näkymiä pitää vähintään tyydyttävinä.