Vampulan Osuuspankin TASEKIRJA 2015

Transkriptio

1 Vampulan Osuuspankin TASEKIRJA 2015

2 TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

3 1 (17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Vampulan Osuuspankin liikevoitto oli merkittävästi pienempi kuin edellisvuonna. Vertailukaudella liikevoittoa kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti. Tämän tilikauden liikevoitto puolestaan sisältää OP-Korttiyhtiö Oy:n, OP-Henkivakuutus Oy:n ja OVY Vakuutus Oy:n osakkeiden myyntivoittoja ja lisäosinkoja. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Luottokanta kääntyi vahvaan kasvuun, ja talletuskanta pieneni osan sijoitustalletuksista siirtyessä uusiin OP-Tuotto -osuuksiin. Tässä toimintakertomuksessa esitettävät avainluvut poikkeavat vertailukauden luvuista merkittävästi, koska OP Ryhmän sisäisten yhtiöiden myynnit vaikuttavat lukuihin. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Pankin hallituksen jäsen, sähköasentaja Pekka Kaskinen erosi hallituksesta omasta pyynnöstään. Pekka Kaskinen on ollut Huhtamon Osuuspankin eri hallintoelimissä vuodesta 1982 lähtien, ja hän jatkoi Vampulan Osuuspankissa hallituksen jäsenenä vuonna 2012 tapahtuneen Huhtamon ja Vampulan osuuspankkien sulautumisen jälkeen. OP Ryhmä Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 47 30,7 16,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,3 13,8-7,5 Ydinpääoman (CET1) 50,0 49,3 0,7 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 9 9 Jäsenet Vampulan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat, ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaation hidastuttua. Keskuspankki aloitti maaliskuussa valtionlainojen ostot, jonka seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi.

4 2 2 EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Paikallisesti yleinen taloudellinen aktiviteetti oli vaatimatonta. Varsinkin rakennustoiminta oli vähäistä ja maatalouden tuotantorakennusinvestointeja sekä sukupolvenvaihdoksia oli vain yksi kumpaakin. Luottokysyntä oli kuitenkin vahvaa ja kohdistui lähinnä maatalouden kone-, lisämaanosto- ja maatalouden muiden rakennusten investointeihin. Pienyritysten korvausinvestoinnit sekä yrityskaupat piristivät yritysrahoitusta. Vampulassa asuntokaupat ja erityisesti ensiasunnon ostajat lisäsivät luottokysyntää. Huhtamossa rahoituksen painopiste oli asuntojen peruskorjausten ja sijoitusasuntojen hankinnan lainoittamisessa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja tilikauden päättymisen jälkeen Vampulan osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana eurolla ( ). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut tuotto-osuuksista kertyneen pääoman OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä euron suuruisen myyntivoiton. Vampulan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella eikä tilikauden päättymisen jälkeen. 1 Suluissa vertailuluku Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,6 227 Palkkiotuotot, netto ,7 152 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , Suluissa vertailuluku

5 3 3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,4 0 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,4 4 Liiketoiminnan muut tuotot ,9 122 Yhteensä ,4 491 Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,7 485 Muut hallintokulut ,4 272 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,4 56 Liiketoiminnan muut kulut ,4 223 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,7 23 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) ,5 544 Liikevoitto puolittui vertailukaudesta. Korkokate pieneni odotettua vähemmän yleisen korkotason laskun johdosta. Henkilöstökulut pysyivät vertailukauden tasolla. Arvonalentumiset saamisista laskivat merkittävästi, ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat, koska talletussuojarahaston kuluja ei ollut tilikaudella, vakuutus- ja varmuuskulut vähenivät kolmanneksen sekä vertailutilikaudella Huhtamon konttorissa tehtiin isoja putkistokorjauksia. Muiden hallintokulujen kasvu johtuu muiden henkilöstökulujen, atk-kulujen, urheilun yhteistoimintasopimusten sekä määräaikaisen ulkomainonnan kuluista. Pankin kaikki kulut yhteensä olivat kuitenkin vertailukautta alhaisemmalla tasolla. Osuuspankin palkkiotuotot jäivät vertailuvuoden tasolle. Palkkiota maksuliikkeestä, arvopapereiden välityspalkkioita ja vakuutusten välityksestä kertyi hieman edellisvuotta enemmän. Sen sijaan palkkiot luotonannosta, omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä vähenivät. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Päättyneen tilikauden aikana OP-bonuksia kertyi omistaja-asiakkaille käytettäväksi yhteensä euroa Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Muutos, % Talletuksista Luotonannosta ,7 Maksuliikkeestä ,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,3 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,3 Takauksista Vakuutusten välityksestä Muut ,4 Yhteensä ,3 OP-bonukset ,4 Palkkiotuotot yhteensä ,2 Palkkiokulut ,6 Palkkiotuotot, netto ,7

6 4 4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,4 Vähennykset ,1 Arvonalentumisten nettomäärä ,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,2-0,2 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 13,7 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 58,2 miljoonaa euroa (57,0). Luottokannan kasvu pysyi vahvana yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Osuuspankki välittää asiakkaille uusluotonantona myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tilikauden aikana osuuspankki ei siirtänyt aiemmin myöntämiään asuntoluottoja OPAlle. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset ,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,3 0,2 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Erääntyneiden saamisten määrä on antolainaussaamisiin suhteutettuna vähäinen ja koostuu vain kahden asiakaskokonaisuuden saamisista.

7 5 5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo Nettotuotto, % 6,7 7,5 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 0,9 0,9 Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori- tai varastotiloina taikka henkilökunnan asumiskäytössä sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Osuuspankilla on sijoituskiinteistöstatuksella yksi asunto-osakeyhtiömuotoinen huoneisto Huittisten keskustassa. Huoneiston vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määrättäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 3,9 miljoonaa euroa (5,5). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 11,0 miljoonaa euroa (8,6). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo euroa oli euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vähennys johtui koneiden poistoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit ,3 Säästämistilit ,6 Sijoittamistilit

8 6 6 Valuuttatalletukset - - Yhteensä ,5 Muut velat ,1 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,6 Talletusten väheneminen johtuu pääasiassa siitä, että sijoittamistileiltä on siirtynyt varoja Tuottoosuuksiin noin 2 miljoonaa euroa. Muun vieraan pääoman kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Vapaaehtoiset varaukset Vampulan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 15,5 miljoonaan euroon (12,7). Osuuspääoma kasvoi 3,7 miljoonaan euroon (1,7). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin euroa ( ) ja tuotto-osuuksiin 3,5 miljoonaa euroa (1,5). Tuottoosuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 2,0 miljoonaa euroa ja irtisanottujen osuus euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjen mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina tuotto-osuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1909 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuusmaksut ja tuotto-osuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai tuotto-osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Luottotappiovarausta kasvatettiin euroa. Luottotappiovarauksen kokonaismäärä on 2,1 miljoonaa euroa.

9 7 7 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu Suunniteltu voitonjako Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös Omat varat yhteensä Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Riskipainotetut erät 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - -

10 8 8 Muut vastuut Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) Yritysvastuut pk-yritykset Yritysvastuut - Muut Vähittäisvastuut 2) Kiinteistövakuudelliset Muut vähittäisvastuut Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät Luottoriski yhteensä Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 50,0 48,8 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 50,0 48,8 Vakavaraisuussuhde 50,0 49,3 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *18,6 15,1 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä riskipainotetuista eristä on 8 prosenttia eli yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (2,3). Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 3,4 miljoonaa euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä

11 9 9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä oli vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,3 13,8 3,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,2 2,3 0,6 Omavaraisuusaste, % 21,6 18,1 15,8 Kulu-tuotto-suhde, % 47 30,7 64,6

12 10 10 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa.

13 11 11 Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetetut. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä, ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 16.8 miljoonaa euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien yhteismäärä oli 51 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 35 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Vuonna 2015 lopullisia luottotappioita kirjattiin euroa. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Yli 90 pv erääntyneet ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa.

14 12 12 Markkinariskit Operatiiviset riskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 0,9 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista kaikki olivat vuokrattuina. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance -riski on osa operatiivista riskiä. Compliance -riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance -riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä ei aiheutunut tappiota osuuspankille.

15 13 13 Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. OP Ryhmä on edelleen panostanut merkittävästi mobiilipalveluiden kehittämiseen, koska finanssipalveluiden käyttö on siirtynyt yhä enenevässä määrin mobiililaitteisiin. Vuoden lopussa Vampulan Osuuspankilla oli konttori Huhtamossa ja Vampulassa. Vampulan konttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita kahden oman vakuutusmyyjän ja asiamiehen kautta. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 7 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Pankissa on tehty aktiivista jäsenhankintaa. Vuoden aikana on saatu vuoden aikana 52 uutta jäsentä, mutta asiakaskunnan ikärakenteesta johtuen kokonaislisäys on edellä mainittu. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Vampulan Osuuspankissa ei ole käytössä johdolle tarkoitettua kannustinjärjestelmää, mutta osuuspankin muu henkilöstö kuuluu OP-Henkilöstörahastoon. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Heiniö Liisa rahoitusneuvoja Hänti Kari toimitusjohtaja Isotalo Aliisa maksuliikeneuvoja Jortikka Ari rahoitusneuvoja Keskitalo Joanna pankkiemäntä Lakkonen Mari palveluneuvoja Lähdemäki Outi palveluneuvoja saakka Maunula Niina palveluneuvoja määräaikaisena saakka Nieminen Tapio rahoituspäällikkö Ojaniittu Leena sijoitusneuvoja

16 14 14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Vampulan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 42 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 25 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 22. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema kaksijäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Tarkastusvaliokunta kokoontui yhden kerran vuoden 2015 aikana.

17 15 15 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Valmistelevalle toimikunnalle on vuoden 2015 lopussa vahvistettu uusi työjärjestys, ja sen nimi on muuttunut nimitysvaliokunnaksi. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Gestranius Heidi fil.maist., puheenjohtaja, Huittinen Metsämäki Arto maanviljelijä, varapuheenjohtaja, Huittinen* Arve-Talvitie Hanna fysioterapeutti, Huittinen Hietalahti Taina liikkeenharjoittaja, Huittinen Hosike Anna-Reetta agrologi, Huittinen Järri Heikki maanviljelijä, Huittinen Liekari Arja-Maija emäntä, Huittinen

18 16 16 Mangeloja Birgitta toimistosihteeri, Huittinen Manner Maria agrologi, Huittinen Matintalo Taina myyntiedustaja, Huittinen Moisio Kaarin kirjanpitäjä, Huittinen* Mäki Pekka liikkeenharjoittaja, Huittinen Naatula Tommi luokanopettaja, Huittinen Nieminen Mika katsastusaseman esimies, Huittinen Ropilo Matti agronomi, Huittinen Sarin Kirsi puutarhuri, Huittinen Stenfors Henna terveyskeskusavustaja, Huittinen Syrjälä Sauli DI, Lohja Taura Olli maanviljelijä, Huittinen Tenkanen Martti maatalousyrittäjä, Huittinen Vähäheikkilä Timo insinööri, Huittinen Ylikännö Martin yrittäjä, Huittinen *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Vuoden 2015 aikana hallintoneuvoston jäsenyydestä Heikki Isotalo jätti erohakemuksen siirtyessään työskentelemään pääkaupunkiseudulle. Hallitus Sampolahti Jukka-Pekka agronomi, puheenjohtaja alkaen, Huittinen, s. 1958, hallituksessa vuodesta 2003, varapuheenjohtaja vuodesta saakka, Hakasuo Päivi fil.maist., Huittinen, s. 1971, hallituksessa alkaen Harakka Mikko agrologi, Huittinen, s. 1976, hallituksessa vuodesta 2011 Koivuniemi Jaakko agrologi, Huittinen, s. 1965, hallituksessa vuodesta 2012, varapuheenjohtaja alkaen. Pihlava Soile erityisopettaja, Huittinen, s. 1956, hallituksessa vuodesta 2012 Toimitusjohtaja Hallituksesta erosi omasta pyynnöstään sähköasentaja Pekka Kaskinen. Hänti Kari ON, emba, Huittinen, s. 1954, toimitusjohtaja vuodesta 1998 Tilintarkastaja Niukko Kari kauppat.maisteri, KHT, Turku, Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullinen tilintarkastaja vuodesta 2015 Juha-Pekka Mylenin rooli päävastuullisena tilintarkastajana päättyi rotaatio-säännösten vuoksi keväällä 2015.

19 17 17 Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan tarkastuksen yhteyshenkilö Ilkka Parviainen suoritti osuuspankin riskien ja vakavaraisuudenhallinnan tarkastuksen Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut rahoituspäällikkö Tapio Nieminen. OP Osuuskunnan sisäistä tarkastusta ei kohdistunut pankkiin vuoden 2015 aikana. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, euron heikkeneminen ja Euribor -korkojen jääminen vuoden 2015 loppua matalammalle tasolle tukevat talouskehitystä, mutta euroalueen talous kasvaa edelleen verkkaisesti. Suomen talouskehitys pysyy kokonaisuutena heikkona, kunnes yhteiskunta- ja työmarkkinaratkaisuiden vaikutukset realisoituvat. Vampulan Osuuspankin perinteisellä toimialueella talouden kehitys on edelleen heikompaa kuin Suomen talouden kehitys. Vampulan Osuuspankin liiketulos vuonna 2016 tulee olemaan selkeästi pienempi kuin vuonna 2015 johtuen mm. kertaluonteisista OP Ryhmän sisäisten yhtiöiden osakkeiden myyntivoitoista. Pankin tulos palautunee vuoden 2013 normaalille, kohtuullisen hyvälle liikevoittotasolle, vaikka matala korkotaso jatkunee myös vuonna Yleinen kustannustaso ei ilmeisesti nouse merkittävästi, ja pankin omat sopeutus- ja kustannussäästöt näkyvät tuloksessa. Vampulan Osuuspankki jatkaa pankin hallintoelinten vahvistamalla toimintalinjalla, jossa pankki paikallisena toimijana on sitoutunut paikallisen yhteisön, sekä omistaja-asiakkaiden ja muun asiakaskunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,84 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,17 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että maksetaan korkoa Tuottoosuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä ,92 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää ,25 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

20 18 VAMPULAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA Korkotuotot , ,30 Korkokulut , ,97 KORKOKATE , ,33 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,93 Muista yrityksistä , ,93 Palkkiotuotot , ,97 Palkkiokulut , ,85 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 1 655, ,52 Arvopaperikaupan nettotuotot 150,00 200,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 505,67 860,52 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,21 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3 413, ,11 Liiketoiminnan muut tuotot , ,98 Hallintokulut , ,20 Henkilöstökulut , ,35 Palkat ja palkkiot , ,08 Henkilösivukulut , ,27 Eläkekulut , ,85 Muut henkilösivukulut , ,42 Muut hallintokulut , ,85 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,50 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,14 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,36 Tilinpäätössiirrot , ,24 Tuloverot , ,53 Tilikauden verot , ,83 Aikaisempien tilikausien verot 0,74 18,40 Laskennallinen vero -648, ,70 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,07 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,07

21 19 VAMPULAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,69 Saamiset luottolaitoksilta , ,92 Vaadittaessa maksettavat , ,31 Muut , ,61 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,11 Muut , ,11 Saamistodistukset , ,20 Muilta , ,20 Osakkeet ja osuudet , ,75 Johdannaissopimukset , ,93 Aineelliset hyödykkeet , ,97 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,32 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,52 Muut aineelliset hyödykkeet , ,13 Muut varat , ,84 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,24 Laskennalliset verosaamiset 634,41 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,65 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 21, ,00 Luottolaitoksille 21, ,00 Vaadittaessa maksettavat 21, ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,14 Talletukset , ,33 Vaadittaessa maksettavat , ,68 Muut , ,65 Muut velat , ,81 Muut , ,81 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,45 Muut velat , ,59 Muut velat , ,59 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,87 Laskennalliset verovelat 0, ,77 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,82 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,17 Vapaaehtoiset varaukset , ,17 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,00 Jäsenosuudet , ,00 Tuotto-osuudet , ,00 Muut sidotut rahastot , ,09 Vararahasto , ,15 Käyvän arvon rahasto , ,94 Vapaat rahastot , ,43 Muut rahastot , ,43 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,07 Tilikauden voitto (tappio) , ,07 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,65 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,00 Takaukset ja pantit , ,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,97 Muut , ,97 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,97