VUOSIKATSAUS Yhdessä hyvä tulee.

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS 2010 Yhdessä hyvä tulee.

2 1(14) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Akaan Seudun Osuuspankin liikevoitto kasvoi edellisvuodesta 0,4 miljoonaa euroa. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti korkokatetta, mutta yhteenlasketut tuotot nousivat edellisvuodesta lähinnä oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Arvonalentumiset saamisista vähenivät ja järjestämättömät saamiset lisääntyivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Talletukset säästämistileillä lisääntyivät sijoitustalletusten määrän laskiessa. Luottokanta jatkoi tasaista kasvua ja vakavaraisuus kohosi edellisvuodesta. Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 78,7 92,8-14,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 1,0 1,8 Vakavaraisuussuhde, % 35,4 33,9 1,5 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Akaan Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua.

3 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikauden aikana pankin Kylmäkosken konttorin toiminta Kylmäkosken kunnassa lopetettiin ja asiakastoiminnot keskitettiin pääkonttoriin. Tilikauden aikana osuuspankin asiakkaille on tarjottu mahdollisuutta OP- Private varallisuudenhoitopalveluihin. Palvelukokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan joko sijoituskonsultointina tai täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluna. Palvelukonsepti on toteutettu yhteistyössä Tampereen Seudun Osuuspankin kanssa. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi Toijalan Kauppakiinteistö Oy:n tilinpäätös Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Akaan Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % euroa Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,6 263 Palkkiotuotot, netto ,8 357 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,4 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,3-18 Liiketoiminnan muut tuotot ,8 70 Yhteensä ,2 672 Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut ,2 907 Muut hallintokulut ,8 693 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,3 254 Liiketoiminnan muut kulut ,8 391 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) , Liikevoittoon vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen ja muitten tuottojen kasvu. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjola-ryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Sijoituskiinteistöjen nettotuottojen vertailutietoon vuonna 2009 vaikutti alentavasti yhdestä kiinteistökohteesta tehty kertaluonteinen arvonalennus. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OP-bonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OPbonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi.

4 3 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Muutos, % Palkkiotuotot 1000 euroa Talletuksista ,5 Luotonannosta ,4 Maksuliikkeestä ,7 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,2 Takauksista ,5 Vakuutusten välityksestä ,7 Muut ,6 Yhteensä ,1 OP-bonukset ,4 Palkkiotuotot yhteensä ,7 Palkkiokulut ,5 Palkkiotuotot, netto ,8 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pienenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,7 Vähennykset ,6 Arvonalentumisten nettomäärä Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset ,1 56 Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: 1 Suluissa vertailuluku

5 4 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,8 Nollakorkoiset saamiset 2 0 Yhteensä ,1 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,7 0,7 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,4 1,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1,2 1,2 Käypä arvo Nettotuotto, % 3,4 3,8 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 2,6 2,7 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (14 761). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat sijoitukset kiinteistö- ja Pohjola Pankki Oyj:n osakkeisiin sekä OP-Pohjola osk:n osuuksiin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista.

6 5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit ,3 Säästämistilit Sijoittamistilit ,4 Valuuttatalletukset ,8 Yhteensä ,5 Muut velat ,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,5 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma vuoden lopussa oli tuhatta euroa (2 540). Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä ,77 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,1 prosenttia tuhanteen euroon (18 471). Luottotappiovarausta kasvatettiin 220 tuhannella eurolla ja poistoeroa pienennettiin 5 tuhannella eurolla. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat euroa Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin

7 6 pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaatimus Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 2 Luottolaitos- ja 0 0 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuu Oman pääoman ehtoiset sijoitukset Muut erät Luottoriski yhteensä Markkinariski 0 0 Operatiivinen riski Yhteensä Vakavaraisuus euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 35,4 33,9 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 33,6 32,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto kasvoi 280,8 prosenttia ja oli 636 tuhatta euroa (167). Konsernin tase oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Konsernin vakavaraisuussuhde oli 35,8 prosenttia (34,3). Omat varat olivat tuhatta euroa (21 274), josta ensisijaiset omat varat tuhatta euroa (20 415). Konsernin omien varojen

8 7 vaatimus oli yhteensä tuhatta euroa (4 968) ja se koostui seuraavasti: luottoriski tuhatta euroa (4 377), markkinariski 0 tuhatta euroa (0) ja operatiivinen riski 456 tuhatta euroa (592). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta oli 2,8 prosenttia (1,5), koko pääoman tuotto (ROA) 0,5 prosenttia (0,3), omavaraisuusaste 18,6 prosenttia (17,6) ja kulujen suhde tuottoihin 78,7 prosenttia (94,7). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 1,0 6,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,2 1,1 Omavaraisuusaste, % 18,4 17,4 17,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 78,7 92,8 57,3

9 8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) Riskienhallinta * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja

10 9 ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 15 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, ei ollut. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomääräisesti ei ollut. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,7 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskit Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns.

11 10 taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 2,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 81 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,4 prosenttia. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankin pääkonttorissa oli maksuautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Kylmäkosken sivukonttori lopetettiin kesäkuussa. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Vuoden 2010 lopussa 94 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 7 prosenttia. Asiakkaiden tiliotteista 75 prosenttia on sähköisiä verkkotiliotteita. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä oli vuoden lopussa Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankin henkilöstö toimitusjohtaja mukaan lukien kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP- Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein.

12 11 Henkilöstö Heikki Teräväinen toimitusjohtaja Mika Pajasmaa pankkilakimies, toimitusjohtajan sijainen Jere Hakala rahoitus- ja asiakaspalvelupäällikkö Päivittäiset pankki- ja varallisuudenhoitopalvelut Tarja Aaltonen asiakasneuvoja Juha Bäck sijoitusneuvoja, yrityspalvelut alkaen Helena Häkli asiakasneuvoja Eeva Iloranta asiakasneuvoja, eläkkeellä alkaen Mari Kivinen sijoitusneuvoja, yrityspalvelut, äitiysvapaalla alkaen Ritva Kuja-Penttilä asiakasneuvoja Virve Niittyaro asiakasneuvoja Satu Rokkanen asiakasneuvoja, eläkkeellä alkaen Sirkka Suonpää asiakasneuvoja Rahoituspalvelut Johanna Annila rahoitusneuvoja Maarit Taskinen rahoitusneuvoja Kirsti Uimi rahoitusneuvoja Tarja Virkkunen rahoitusneuvoja Notariaattipalvelut/jäsenasiat Kaija Kivimäki notariaattitoimihenkilö, sijoitusneuvoja Kiinteistöpalvelut Seija Salo siistijä Liisa Flink siistijä, eläkkeellä alkaen Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Akaan Seudun Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 12 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 17. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston

13 12 jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 9 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 8 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

14 13 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Olli Lehtimäki Maarit Varjonen-Toivonen saakka Mirja Anttila alkaen Jäsenet toimikausi ammatti/tehtävä kotipaikka Mirja Anttila***) akateeminen sihteeri Akaa Aune Helin toimistonhoitaja Kuusamo Hannu Kantala maanviljelijä Valkeakoski Sirkka Koskela toiminnanjohtaja Kylmäkoski Olli Lehtimäki* toimitusjohtaja Akaa Olavi Leino varatuomari Akaa Kari Luoma toimitusjohtaja Akaa Anneli Metso lehtori Lohja Olavi Mikkola maanviljelijä Kylmäkoski Aimo Numminen maanviljelijä Hämeenlinna Liisa Näsi emäntä Kylmäkoski Olavi Peltola seppä Kylmäkoski Pirkko Saari* talouspäällikkö Akaa Mikko Sintonen maanviljelijä Kylmäkoski Aimo Takala ylikonstaapeli Ähtäri Markku Tiura maanviljelijä Kylmäkoski Maarit Varjonen-Toivonen**) 2010 yleislääketiet. erikoislääkäri Akaa *) Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen **) hallintoneuvoston jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen saakka ***) tarkastusvaliokunnan jäsen alkaen Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Helinä Knuutila Jarmo Kuusisto Jäsenet syntymävuosi ammatti/tehtävä kotipaikka hallituksessa vuodesta Helinä Knuutila 1953 ekonomi Akaa 1996 Jarmo Kuusisto 1951 seniorikonsultti Tampere 1994 Juha Lauhkonen*) 1951 agronomi Kylmäkoski 1999 Kauko Rupponen **) 1945 urakoitsija Kylmäkoski 2000 Heikki Teräväinen 1952 toimitusjohtaja Akaa 1989 Maarit Varjonen- yleislääketiet. Toivonen 1958 erikoislääkäri Akaa alkaen Jukka Yli-Äyhö 1950 insinööri Akaa 2006 *) saakka **) saakka Toimitusjohtaja Heikki Teräväinen, TTM, emba, hallintonotaari, 58, Johtoryhmän kokoonpano Heikki Teräväinen toimitusjohtaja, TTM, emba, hallintonotaari, 58, Mika Pajasmaa toimitusjohtajan sijainen, pankkilakimies, varatuomari, emba, 47 vuotta, Jere Hakala rahoitus- ja asiakaspalvelupäällikkö, yo-merkonomi, 40 vuotta, 1994

15 14 Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2010 tilintarkastajana on toiminut KHT Jari Paloniemi. Varatilintarkastajana on ollut KHT Veikko Terho. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Kimmo Rantala ja Juhani Jyvä suorittivat osuuspankin tarkastuksen Osuuspankin sisäinen tarkastus on hoidettu ostopalveluna Tampereen Seudun Osuuspankista ja sisäisenä tarkastajana on toiminut Merja Keso. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on kasvanut selvästi vuonna 2010 ja näkymät pysyvät verraten suotuisina myös jatkossa. Sen sijaan kansainvälinen talouskasvu on ollut alueellisesti epätasaista ja Euroalueen talouden elpymiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasolla ainakin vuoden 2011 loppupuolelle asti. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Konsernin jakokelpoinen ylijäämä oli ,26 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,87 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,28 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,5 prosenttia eli yhteensä ,15 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,13 euroa siirretään käyttörahastoon.

16 Akaan Seudun OP konserni 12/ /2009 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT , ,58 KORKOKULUT , ,11 KORKOKATE , ,47 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA , ,69 PALKKIOTUOTOT , ,05 PALKKIOKULUT , ,24 ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT , ,20 Arvopaperikaupan nettotuotot ,06 0,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 3 726, ,20 MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT 0,00-0,61 SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS 0,00 0,00 SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT 4 297, ,66 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT , ,17 HALLINTOKULUT , ,98 Henkilöstökulut , ,03 Palkat ja palkkiot , ,72 Henkilösivukulut , ,31 Eläkekulut , ,50 Muut henkilösivukulut , ,81 Muut hallintokulut , ,95 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA 0,00 0,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ , ,43 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , ,43 ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA , ,92 MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT 0,00 0,00 OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA 0,00 0,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,15 TULOVEROT , ,35 Tilikauden verot 0,00 0,00 Aikaisempien tilikausien verot -43,87 0,00 Laskennallinen vero , ,35 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,80 VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA 53, ,43 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN , ,23 MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,23 TASE Sivu 1

17 Akaan Seudun OP konserni VASTAAVAA 12/ /2009 KÄTEISET VARAT , ,79 KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA , ,90 Vaadittaessa maksettavat , ,90 Muut , ,00 SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ , ,11 Vaadittaessa maksettavat 0,00 0,00 Muut , ,11 SAAMISTODISTUKSET , ,00 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta , ,00 OSAKKEET JA OSUUDET , ,86 OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ 0,00 0,00 OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ , ,14 JOHDANNAISSOPIMUKSET 0,00 0,00 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 63, ,23 Konserniliikearvo 0, ,23 Muut pitkävaikutteiset menot 63,00 105,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,41 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,77 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet , ,08 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET 0,00 0,00 MUUT VARAT , ,06 SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT , ,34 LASKENNALLISET VEROSAAMISET 0,00 0,01 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,85 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA , ,39 VELAT LUOTTOLAITOKSILLE 1 658, ,20 Keskuspankeille 0,00 0,00 Luottolaitoksille 1 658, ,20 Vaadittaessa maksettavat 1 658, ,20 Muut 0,00 0,00 VELAT YLEISÖLLE JA JULKISYHTEISÖILLE , ,59 Talletukset , ,04 Vaadittaessa maksettavat , ,76 Muut , ,28 Muut velat , ,55 Vaadittaessa maksettavat 0,07 0,07 Muut , ,48 YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 JOHDANNAISSOPIMUKSET JA MUUT KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT VELAT 0,00 0,00 Sivu 2

18 Akaan Seudun OP konserni 12/ /2009 MUUT VELAT , ,88 Muut velat , ,88 Pakolliset varaukset , ,00 SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT , ,13 VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUS KUIN MUILLA VELOILLA 0,00 0,00 Pääomalainat 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 LASKENNALLISET VEROVELAT , ,36 KONSERNIRESERVI 0, ,23 OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖN OSUUS , ,46 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , ,00 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , ,56 Vararahasto , ,50 Käyvän arvon rahasto , ,06 Rahavirran suojauksesta 0,00 0,00 Muuntoeroista 0,00 0,00 Käypään arvoon arvostamisesta, saamistodistukset 131,88 131,88 Käypään arvoon arvostamisesta muista , ,58 Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston saamistodistuksista -34,29-34,29 Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston muista , ,11 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot , ,30 Muut rahastot , ,30 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,45 Tilikauden voitto tai tappio , ,23 Vähemmistön osuus pääomasta , ,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,85 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET ASIAKKAAN PUOLESTA KOLMANNEN HYVÄKSI ANNETUT SITOUMUKSET , ,03 Takaukset ja pantit , ,03 Muut 0,00 0,00 ASIAKKAAN HYVÄKSI ANNETUT PERUUTTAMATTOMAT SITOUMUKSET , ,68 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 Muut , ,68 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,71 Sivu 3

19 AKAAN SEUDUN OSUUSPANKKI (1) Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,25 Korkokulut , ,11 K o r k o k a t e , ,14 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,69 Muista yrityksistä , ,69 Palkkiotuotot , ,05 Palkkiokulut , ,24 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,20 Arvopaperikaupan nettotuotot ,06 0,00 Valuuttatoiminnan nettotuotot 3 726, ,20 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,36 Liiketoiminnan muut tuotot , ,17 Hallintokulut , ,98 Henkilöstökulut , ,03 Palkat ja palkkiot , ,72 Henkilösivukulut , ,31 Eläkekulut , ,50 Muut henkilösivukulut , ,81 Muut hallintokulut , ,95 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,93 Liiketoiminnan muut kulut , ,15 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,92 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,90 Tilinpäätössiirrot , ,01 Tuloverot , ,17 Aikaisempien tilikausien verot 43,87 0,00 Laskennallinen vero , ,17 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,06 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,06

20 AKAAN SEUDUN OSUUSPANKKI (1) OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,79 Saamiset luottolaitoksilta , ,90 Vaadittaessa maksettavat , ,90 Muut , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,14 Muut , ,14 Saamistodistukset , ,00 Muilta , ,00 Osakkeet ja osuudet , ,86 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , ,14 Aineettomat hyödykkeet 63,00 105,00 Aineelliset hyödykkeet , ,01 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,72 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,53 Muut aineelliset hyödykkeet , ,76 Muut varat , ,06 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,66 Laskennalliset verosaamiset 0,00 0,01 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,57 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 1 658, ,20 Luottolaitoksille 1 658, ,20 Vaadittaessa maksettavat 1 658, ,20 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,05 Talletukset , ,50 Vaadittaessa maksettavat , ,22 Muut , ,28 Muut velat , ,55 Vaadittaessa maksettavat 0,07 0,07 Muut , ,48 Muut velat , ,88 Muut velat , ,88 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,46 Laskennalliset verovelat , ,54 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,13 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,52 Poistoero 142, ,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,52 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,00 Muut sidotut rahastot , ,56 Vararahasto , ,50 Käyvän arvon rahasto , ,06 Vapaat rahastot , ,30 Muut rahastot , ,30 Tilikauden voitto (tappio) , ,06 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,57 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,03 Takaukset ja pantit , ,03 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,68 Muut , ,68 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,71