Petri Ilmonen ja Sini Suihkonen (toim.) -opetussuunnitelma. Aiheet ja ideat tieto- ja viestintätekniikan opettamiseen

Transkriptio

1 Petri Ilmonen ja Sini Suihkonen (toim.) -opetussuunnitelma Aiheet ja ideat tieto- ja viestintätekniikan opettamiseen

2 Sisältö Alkupuhe 3 Sisältö 4 Käyttöohje 7 Tietokoneen käytön tavoitteet 9 Piirtämisen tavoitteet 12 Tekstinkäsittelyn tavoitteet 15 Internetin tavoitteet 18 Sähköpostin tavoitteet 22 Esitysgrafiikan tavoitteet 25 Digikuvaamisen tavoitteet 29 Kuvankäsittelyn tavoitteet 32 Taulukkolaskennan tavoitteet 35 Ideoita tietokoneen käytön opettamiseen 40 Ideoita piirtämisen opettamiseen 44 Ideoita tekstikäsittelyn opettamiseen 49 Ideoita internetin opettamiseen 54 Ideoita sähköpostin opettamiseen 59 Ideoita esitysgrafiikan opettamiseen 62 Ideoita digikuvauksen opettamiseen 67 Ideoita kuvankäsittelyn opettamiseen 71 Ideoita taulukkolaskennan opettamiseen 76

3 Digikuvaamisen tavoitteet Osioiden perässä mainitut sivunumerot viittaavat Tikas-oppikirjaan Digikuvaus selkokielellä (P. Ilmonen & H. Lindberg, 2007). Perustietoa saa tietoa erilaisista digikameroista: kamerapuhelin, järjestelmäkamera, kompaktikamera sekä taskukamera. Hän tietää, että on myös olemassa tavallisia filmikameroita. (s. 13) tutustuu digikameran tärkeimpiin osiin: objektiivi, objektiivin suojus, peruspainikkeet (Virtakytkin, Kuvaustilakiekko, Laukaisin, Salama ja Zoom-vipu), näyttö, sekä muistikortti. (s ) tutustuu digikuvan käsitteeseen (esim. muodostuu pikseleistä) sekä sen erilaisiin käyttötapoihin (esim. asiakirjan kuvitus, esitysgrafiikka tai liitetiedosto). (s. 10) saa tietoa digikuvaamisen eduista. Niitä ovat esim. nopeus ja helppous, kuvia ei tarvitse kehittää (nähtävillä heti), kohteesta voi ottaa monta kuvaa (filmi ei lopu), epäonnistuneet kuvat voi poistaa (ei turhaa kehittämistä ja rahanmenoa) sekä kuvia voi muokata kuvankäsittelyohjelmassa. (s. 12) saa tietoa digikuvaamisen haitoista. Niitä ovat esim. kuvien helppo tuhoutuminen, tulostamisen kalleus, säilytykseen tarvitaan CD/DVD -levyjä, tulostetun kuvan haalistuminen sekä tekijänoikeuksien väärinkäytökset. (s. 12) tietää, että joillakin paikoilla kuvaaminen voi olla kiellettyä tai epäsopivaa tai kuvaamiseen tarvitaan erillinen lupa. Tällaisia paikkoja ovat esim. uimahallin pukuhuone, elokuvateatterit, museot sekä kirkot. (s. 35) Digikameran käyttötaidot osaa pidellä kameraa oikeaoppisesti. Hän tietää, että käsi ei saa jäädä objektiivin eteen ja että kameraa on hyvä kannatella niin, ettei kamera heilu liikaa eikä käsi rasitu. Hän tietää, että kuvan voi ottaa myös kuvaustukea apuna käyttäen. (s. 37) osaa kytkeä ja katkaista virran kamerasta. (s. 46, 48) osaa ottaa kuvia Automaattikuvauksella. Hän osaa kohdistaa kameran objektiivin kuvauskohteeseen, tehdä automaattisen tarkennuksen sekä painaa Laukaisinta. (s ) osaa avustetusti valita kamerasta katselutilan ja selata muistikortilla olevia kuvia käyttäen Nuoli oikealle tai Nuoli vasemmalle -painikkeita. (s ) muistaa suojata kameransa kuvauksen päätyttyä (linssisuoja ja kameralaukku). (s. 34) Kuvatyöskentely tietokoneella osaa avustetusti liittää digikameran tietokoneeseen USBkaapelilla ja tutustuu kuvien siirtämiseen ohjatun toiminnon avulla tietokoneelle. (s ) osaa avustetusti avata ja selata kuvia kuvankatseluohjelmalla. Kuvankatseluohjelmia ovat esim. digikameran mukana tulleet erilaiset ohjelmat sekä Kuvien ja faksien esikatselu -ohjelma Windows XP:ssä tai Windowsin valokuvavalikoima -ohjelma Windows Vistassa. (s ) 1 tietää, että muistikortti voi täyttyä otetuista kuvista. Hän saa tietoa, että kuvat tulee silloin poistaa tai siirtää toiseen kohteeseen (esim. tietokoneen kovalevy), jotta muistikortille voi jälleen ottaa uusia kuvia. (s. 21) saa tietoa digikuvien tekijänoikeuksista, jotka koskevat omia ja muiden ottamia kuvia. Hän tietää, että muiden kuvia ei yleensä saa julkaista omissa töissä (esim. esitysgrafiikka) vaan niiden käyttöön tarvitaan tekijän lupa. (s. 36) 29

4 Kuvankäsittelyn tavoitteet Työskentelyn aloittaminen osaa avata kuvankäsittelyohjelman (esim. PaintShopPro) kuvakkeesta tai Käynnistä-valikosta. osaa avata uuden ja aikaisemmin tallentamansa kuvatiedoston. osaa nimetä tekemänsä työn ja tallentaa sen pyydettyyn paikkaan (Tallenna nimellä / Save As). Perustietoa tietää, että käsitellyn digikuvan saa paperille tai esille eri tavoilla: tulostaminen omalla tulostimella, esittäminen television/näytön avulla tai teettäminen kuvapalvelun kautta. Hän tietää, että käsitellyt digikuvat voi toimittaa kuvapalveluun esim. muistikortilla, CD/DVD -levyllä tai internet-palvelun kautta. tietää, mitä kuvankäsittelyllä tarkoitetaan. Työskentelytaidot osaa kääntää kuvan vaaka- tai pystyasentoon: 180º (Vapaa kierto / Rotate). osaa suurentaa tai pienentää kuvan fyysistä kokoa (Muuta kokoa / Resize). osaa säätää kuvan kirkkautta ja kontrastia (Brightness / Contrast / Auto Contrast). osaa rajata kuvasta turhat osat pois (Rajaustyökalu / Crop tool). osaa vaihtaa värin ja ns. taustavärin Väripaletista sekä Pipetti-työkalulla (Dropper) suoraan kuvasta. Hän tietää, että kuvankäsittelyohjelmassa on aina valittuna kaksi väriä ja ne saa käyttöönsä hiiren avulla: ykköspainikkeen väri ja kakkospainikkeen väri tai vaihtamalla niiden paikkaa (Vaihda-työkalu / Swap tool). osaa suurentaa kuvaa suuremmaksi ja pienemmäksi (Zoomaus-työkalu / Zoom). osaa poistaa taustan Kumi-työkalulla (Eraser tool). osaa poistaa kohinaa eli tarkentaa kuvaa (Sharpen / Sharpen more). osaa sävyttää kuvan eri sävyiseksi: mustavalko- tai sepiasävy. Kopioiminen, leikkaaminen ja siirtäminen osaa aktivoida haluamansa alueen kuvasta käyttäen geometristä Valinta-työkalua esim. Suorakulmio (Selection tool R Rectangle). osaa kopioida ja liittää aktivoimansa osan samaan alkuperäiseen kuvaan (Muokkaa R Liitä uutena tasona / Edit R Paste as a Layer). Hän osaa myös siirtää sen haluamaansa paikkaan ( Siirrä-työkalu / Move tool). osaa poistaa aktivoinnin (esim. Poista valinta / Select None). Työskentelyn viimeisteleminen osaa vähintään avustetusti tulostaa kuvan valikosta. Hän saa tietoa kuvan tarkastelun hyödyistä esim. esikatseluikkunassa. osaa tallentaa jo nimetyn työnsä uudelleen. osaa sulkea kuvan ja kuvankäsittelyohjelman. 2 33

5 Taulukkolaskennan tavoitteet Työskentelyn aloittaminen Laskukaavat 3 Opiskelija osaa tallentaa työkirjan uudella nimellä (eri nimi kuin alkuperäisessä työkirjassa). Tiedon muotoilutaidot osaa poistaa solussa/solualueessa olevat muotoilut (esim. kirjasin, lihavointi ja väri). osaa määritellä soluun syötettävän tiedon luokan: puhelin- ja postinumero. Hän tietää, milloin toimintoa on tarpeellista käyttää (esim ja Vantaa). osaa lisätä rivejä ja sarakkeita (esim. Lisää-valikko) sekä poistaa kokonaisia rivejä ja sarakkeita. osaa suurentaa ja pienentää rivikorkeutta ja sarakeleveyttä hiirellä.* osaa lajitella (laskevasti tai nousevasti) tiedot aakkos- tai numeeriseen järjestykseen. Hän tietää, että nouseva alkaa A-kirjaimesta/pienimmästä luvusta ja laskeva Ö- kirjaimesta/suurimmasta luvusta. osaa tehdä valmiista taulukosta pylväs- ja ympyräkaaviot käyttäen Ohjattu kaavio luominen -painiketta. Hän osaa tehdä tarvittavat valinnat, jotta kaavio on luettava ja sen tiedot ovat oikein. Hän osaa lisätä kaavioon ainakin otsikon tai Y- ja X-akselin otsikot. osaa siirtää kaavion, muuttaa sen kokoa (hiirellä) ja poistaa sen käyttäen Delete-näppäintä.* osaa liikkua avoimien työkirjojen välillä. Opiskelija osaa tehdä allekkain tai peräkkäin löytyvistä soluista prosenttilaskukaavan tulossoluun ainakin annetun laskentakaavan mukaan. Kopioiminen ja leikkaaminen osaa aktivoida tietoa (yksi tai useampi solu, rivi tai sarake) ja kopioida sen eri työkirjojen välillä. osaa aktivoida tietoa (yksi tai useampi solu, rivi tai sarake) ja leikata sen eri työkirjojen välillä. Työskentelyn viimeisteleminen osaa tarkistaa työkirjan tulostusasun ennen tulostamista. Hän osaa sulkea Esikatselu-ikkunan ja palata takaisin normaaliin tilaan. osaa valita tarvitsemansa tulostusasetukset: työkirjan suunta, tulostettavat sivut ja niiden määrä sekä tulostin. Hän osaa tulostaa taulukon. osaa valita ja tulostaa haluamansa tulostusalueen taulukosta. Hän osaa myös tulostaa pelkän kaavion taulukosta. * Hiiren käyttötaidon voi aina korvata vaihtoehtoisella apuvälineellä. Tärkeintä on taidon oppiminen, ei tietyn välineen hallinta! osaa suurentaa ja pienentää työkirjan marginaaleja. osaa vaihtaa työkirjan suunnan pysty- tai vaaka-asentoon. 37

6 Ideoita piirtämisen opettamiseen Monesti ajatellaan, että piirustusohjelmat ovat vain lapsille tarkoitettuja. Tämä ei pidä paikkansa! Aikuisetkin voivat piirtää ja pitää siitä. Hiirellä piirtäminen tosin voi olla hieman haastavaa. On hyvä muistaa, että piirustusohjelmaa voi hyödyntää myös hiirimotoriikan harjoitteluun. Muistathan katsoa lisää ideoita Kuvankäsittely-osasta. T: Venla ÖRKKI Opiskelija aloittaa örkin piirtämisen valitsemalla Spray-sumuttimen (suurin koko) sekä valitsemalla mieluisimman värin. Opiskelija piirtää haluamansa näköisen örkin (myös suun, nenän ja silmät) ja valitsee kivan taustavärin. ILMAPALLO Opiskelija piirtää kolme erimuotoista ilmapalloa. Hän käyttää siveltimessä eri värejä. Ilmapallot koristellaan eripaksuisilla ja muotoisilla kuvioilla. Tausta väritetään myös. RUNOJA JA ARVAUKSIA Koko luokka voi osallistua yhdessä arvauskilpailuun. Opettaja piirtää ja oppilaat arvuuttelevat, mistä kuvassa on kyse. Tehtävän helpottamiseksi piirtämisen aihepiirit voidaan määritellä etukäteen. Hyviä piirtämisen aiheita voi ottaa esim. runoista. Opettajan arvuuttelun jälkeen myös oppilaat pääsevät piirtämään. Kuva: Mari Jaakkola RAIDALLINEN RÄSYMATTO Opiskelija piirtää ja värittää hauskan, raidallisen räsymaton. Hän voi piirtää esim. siveltimellä ja käyttää täyttöväriä raitojen värittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan luoviin ratkaisuihin. Lopuksi opiskelijat kertovat oman mattonsa tarinan muille. Kuva: Mari Jaakkola 44

7 Ideoita internetin opettamiseen Internetin opetuskäyttö on haastavaa, koska lähes kaikki opiskelijat elävät jo nettimaailmassa. He ottavat usein myös uusimmat ideat ja välineet haltuunsa kauan ennen opetussektoria. Näin opettajan päätehtäväksi jää mm. luotettavan tiedonhaun opastaminen, helpottavien palveluiden löytäminen ja turvallisuuteen sekä tekijänoikeuksiin liittyvien tekijöiden opettaminen. T: Juhani ARVAUKSIA Ryhmä järjestää aluksi leikkimielisen tunnistuskilpailun internetosoitteista. Tunnistaako kukaan luettelon osoitteita esim.: Tämän jälkeen jokainen tutustuu sivuihin ja miettii mistä osoite voisi muodostua sekä selvittää onko yrityksellä myös toista osoitetta? SARJAKUVA Opiskelijat valmistavat oman sarjakuvan ToonDoonettisivulla ( Sivustolla on valmiit työkalut sekä huippu upeat kuvat ja taustat sarjakuvan tekemiseen. Puhekuplista ainoastaan kansainvälinen kupla vastaanottaa skandinaaviset kirjaimet. Palvelu vaatii kirjautumisen, mutta on täysin ilmainen! Sarjakuvan voi tallentaa verkkoon tai esim. kuvakaappauksella omalle koneelle. TELKKARIOHJELMIA Opiskelija tutustuu -sivustoon. Hän selvittää opettajan kysymykset (esim. Mikä ohjelma alkaa kello xxx? Milloin tulee xxx? Miltä kanavalta tulee xxx?). Kuva: Petri Ilmonen 54

8 ILMOITUS Opiskelija suunnittelee jonkin ilmoituksen (esim. Miinan Siivousapu Oy). Hän laatii lyhyen ja selkeän mainostekstin sekä lisää mahdolliset yhteys- ja lisätiedot, jotta palvelu olisi kaikkien saatavilla. Opiskelija liittää mainokseen myös aiheeseen sopivan kuvan sekä tallentaa työn. SANAKIRJA Opiskelija valitsee opittavasta aiheesta uusia tai vaikeita sanoja ja tekee niistä sanakirjan. Jokaiseen diaan kirjoitetaan omana tekstikehyksenään yksi vieraskielinen sana ja sen suomennos. Suomennos animoidaan tulevaksi esiin napsautuksella. Näin opiskelijat voivat vaihtaa esityksiä keskenään ja harjoitella kieltä. Järjestyksen voi myös vaihtaa niin, että näkee ensin sanan suomeksi ja se pitääkin tietää kohdekielellä. Kuva: Kirsi Niskanen LÖÖPPI Opiskelija tekee (itse keksityn tai jostakin tietolähteestä poimitun) jymyuutismainoksen. Hän kääntää dian pystyasentoon, lisää keltaisen taustavärin sekä erilaisia tekstikehyksiä (erilaiset kirjasimet ja tehosteet). Opiskelija keksii lehdelle myös nimen ja hinnan. 66 Kuva: Petri Ilmonen

9 MATKALASKELMA Opiskelijat suunnittelevat matkan johonkin haluamaansa kohteeseen. He etsivät hintatiedot (esim. lentolippu, hotelli, ruokailu, ostokset ja taksit) internetistä tai arvioivat summan. Näin voidaan laskea, mitä matka maksaisi. LEMPIVÄRIT Pidetään äänestys esim. lempiväreitä. Opettaja kirjaa värit ja niiden äänet ylös. Opiskelijat tekevät äänestyksen tuloksista taulukon. Teksti kirjoitetaan eri väreillä, esim. sininen sinisellä. Taulukosta tehdään pylväsdiagrammi, jota tulkitaan yhdessä. Variaationa voi olla jokin muu kiinnostuksen kohde tai vaikkapa opiskelijoiden pituudet. Kuva: Mari Jaakkola DVD-KIRJASTO Opiskelijat valmistavat omasta elokuva-, musiikki- tai kirjakokoelmastaan luettelon. Otsikoiksi merkitään aiheen mukaan teoksen nimi, tekijät, päänäyttelijät, valmistusvuosi ja kesto. Taulukko aakkostetaan. KILPAILUTILASTO Tilastoidaan oikean tai kuvitteellisen urheilukilpailun tulokset. Taulukkoon lisätään juoksijan nimi, numero, lähtöaika, maaliin saapumisaika sekä kokonaisaika. Lopuksi juoksijat lajitellaan paremmuusjärjestykseen ja tuloksista tehdään pylväsdiagrammi. Kuva: Petri Ilmonen 78 TYÖVUORO- TAULUKKO Opiskelijat valmistavat esim. työharjoittelua tai kerhotunteja varten työvuorotaulukon. Taulukkoon merkitään viikonpäivä, päivämäärä, aloitusaika, lopetusaika sekä lasketaan kesto. Lopuksi lasketaan koko viikon tai kuukauden tunnit yhteensä.

10 Petri Ilmonen ja Sini Suihkonen (toim.) Tikas-opetussuunnitelma Aiheet ja ideat tieto- ja viestintätekniikan opettamiseen Tikaksen tavoitteena on tarjota helpompi ja yksilöllisempi tapa oppia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perustaitoja. Tikas-opetussuunnitelma määrittelee tavoitteet TVT-taitojen opetukselle. Se on opettajalle tarkoitettu suunnittelun työkalu, josta näkee selkeästi, mitä TVT-taitoja tulisi opettaa. Uuden Tikas-opetussuunnitelman punaisena lankana on toiminut ajatus Mitä taitoja erilaiset oppijat oikeasti tarvitsevat? Tikas-opetussuunnitelma sisältää yli 460 erilaista taitotavoitetta, ja ne on jaettu yhdeksään aihealueeseen ja kolmeen vaativuustasoon. Näin TVT-opetus voi olla joustavaa, tavoitteellista, kannustavaa sekä opiskelijan kyvyt ja toiveet huomioivaa. Opiskelijat voivat opiskella juuri niitä TVT-taitoja, joita he tarvitsevat elämässään. TVT-taidot on myös pyritty kuvaamaan niin, että ne eivät olisi ohjelma- eivätkä käyttöjärjestelmä sidonnaisia. Tikas-opetussuunnitelma noudattaa Opetushallituksen TVT-linjauksia sekä -taitotasoja, mutta sen taitotavoitteet on purettu konkreettisiksi, pieniksi osatavoitteiksi. Näiden tavoitteiden määrittämistyöhön on osallistunut useita erityisopetuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, joilla kaikilla on erittäin vankka kokemus arjen TVT-opetustyöstä. Teos sisältää myös yli 160 ideaa TVT-opetuksen toteuttamiseen. Näin voimme tarjota lisähelpotusta Tikas-opetussuunnitelmaa noudattavien opettajien suunnittelutyöhön. Kaikkea suunnittelutyötä emme voi poistaa, koska yksilöllisyysvaateen voi toteuttaa vain oppilaansa tunteva opettaja. Me voimme kuitenkin tarjota TVT-opetukselle valmiin struktuurin, oppimateriaalit sekä kokemuksiin perustuvan tiedon, että Tikas-opetuksella onnistuu. Tikas kaikille, jotka haluavat oppia tieto- ja viestintätekniikkaa helpommin