Puun ja kuoren välissä. -valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puun ja kuoren välissä. -valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys"

Transkriptio

1 Puun ja kuoren välissä -valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys

2 LAPIN LÄÄNINHALLITUKSEN JULKAISUSARJA 2004: 8 PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ VALTAKUNNALLINEN POTILASASIAMIES- SELVITYS Johanna Aho Sosiaali- ja terveysosasto Rovaniemi 2004 ISSN

3 Lukijalle Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) on ollut voimassa lähtien. Potilaslain tarkoituksena on vahvistaa potilaan asemaa ja oikeuksia sekä lisätä hoitosuhteen luottamuksellisuutta. Lakiin sisältyy velvollisuus nimetä jokaiseen terveydenhuollon yksikköön potilasasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa potilaita muistutusmenettelyssä, tiedottaa potilaan oikeuksista sekä toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Lain toimivuudesta käytännössä ja potilasasiamiehen toimintaedellytyksistä on keskusteltu koko lain voimassaoloajan. Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto selvitti valtakunnallisena hankkeena potilasasiamiestoimintaa ja sen kehittämistarpeita potilasasiamiesten näkökulmasta. Selvitys antoi laajasti tietoa potilasasiamiestoiminnan nykytilanteesta, ongelmista ja kehittämishaasteista Suomessa. Potilasasiamiehet kaipasivat toiminnan kehittämistä erityisesti koulutuksessa, palkkauksessa sekä työaikajärjestelyissä. Potilasasiamiehet toimivat usein samalla esimiehinä tai palvelusuhteessa edustamassaan toimintayksikössä, mikä ei ole eettisesti perusteltua potilasasiamiesten puolueettomuuden tai lain hengen toteutumisen kannalta. Selvitystyön tuloksena syntyi useita potilasasiamiestoiminnan kehittämisehdotuksia, joita on syytä vakavasti harkita. Tämä selvitys liittyy TEO-työryhmässä esille nousseeseen tarpeeseen selvittää potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisesti. Hanke on rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahoista (TUKE) ja sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut myös hankkeen valvojana. Kirjoittajat kiittävät kaikkia projektin mahdollistaneita tahoja ja henkilöitä. Erityisen kiitoksen ovat ansainneet potilasasiamiehet, joilta liikeni aikaa vastata kyselyyn työkiireistään huolimatta. Riitta Pöllänen Lapin lääninhallitus, Lääninlääkäri Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitysohjausryhmän puheenjohtaja Johanna Aho Lapin lääninhallitus, Suunnittelija

4 Kuvailulehti Julkaisija Lapin lääninhallitus Tekijä Johanna Aho, suunnittelija Julkaisun nimi Puun ja kuoren välissä valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys Tiivistelmä Lapin lääninhallitus selvitti potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisesti kevään ja kesän aikana Selvitys toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön valvomana ja rahoittamana hankkeena. Tavoitteena oli tutkia 1) millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata, 2) millaisia asioita asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen pääasiassa koskevat ja 3) millaisia kehittämistavoitteita potilasasiamiestoiminnalle voidaan asettaa. Lähtökohtana tutkimuksessa on potilasasiamiesten näkökulma potilasasiamiestoiminnan onnistumisista ja heikkouksista. Selvitys toteutettiin postikyselynä sekä julkisen että yksityisen sektorin potilasasiamiehille. Kyselyyn vastasi yhteensä 254 potilasasiamiestä eri puolilta Suomea. Potilasasiamiehet kokivat toiminnan pahimpina ongelmina tiedon, ajan ja riippumattoman aseman puuttumisen potilasasiamiestehtäviä hoitaessa. Terveydenhuollon toimintayksikön johtajan tai esimiesasemassa olevan henkilön toimiminen potilasasiamiehenä ei voida katsoa olevan riippumatonta toimintaa potilaslain hengen ja uskottavuuden kannalta. Potilasasiamiehet esittivät kehittämisehdotuksina koulutusta erityisesti terveydenhuollon juridiikasta, tasapuolista palkkausjärjestelmää sekä tehtävien yhdistämistä. Useamman yksikön yhteinen, koulutettu potilasasiamies ja selkeästi määritellyn työajan osoittaminen potilasasiamiestoimintaan toisi helpotusta potilasasiamiesten kokemaan ajan puutteeseen hoitaa potilasasiamiestehtäviä laissa säädetyllä tavalla. Potilasasiamiestoiminta on tärkeä osa terveydenhuollon laadunvalvontatyötä. Oikealla potilasasiamiestyöhön panostamisella voidaan vaikuttaa potilaan aseman parantamiseen sekä hoidon laadukkuuteen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksen kautta. Avainsanat (asiasanat) Potilasasiamies Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Kokonaissivumäärä 63 Kieli Hinta Teksti 57, yksi liitteistä 5 sivua Suomi 18 +alv 22% Jakaja Lapin lääninhallitus Sosiaali- ja terveysosasto PL 8002, Rovaniemi puh faksi Kustantaja Lapin lääninhallitus Sarjan nimi ja numero ISSN Painopaikka ja vuosi Lapin lääninhallituksen Rovaniemi 2004 julkaisusarja 2004:8

5 Utgivare Länsstyrelsen i Lapplands län Uppställare Johanna Aho, koordinator Publikationens namn "Mellan barken och trädet" den riksomfattande utredningen om patientombudsmän Sammandrag Länsstyrelsen i Lapplands län utredde patientombudsmännens verksamhet riksomfattande under våren och sommaren Utredningen genomfördes som ett projekt övervakat och finansierat av social- och hälsovårdsministeriet. Målet var att undersöka 1) på vilket sätt patientombudsmannaverksamheten är organiserad på olika håll i landet, 2) vilka frågor klienternas kontakter till patientombudsmannen i huvudsak gäller och 3) hurdana utvecklingsmål som kan ställas för patientombudmannens verksamhet. Utgångspunkten i undersökningen är patientombudsmannens synvinkel på en lyckad patientombudsmannaverksamhet och dess svagheter. Utredningen genomfördes som en postad enkät till patientombudsmännen både inom den offentliga och privata sektorn. Enkäten besvarades av sammanlagt 254 patientombudsmän på olika håll i Finland. Patientombudsmännen upplevde de värsta problemen vara bristen på information och tid samt avsaknaden av en oberoende ställning då de sköter patientombudsmannens uppgifter. Då en chef för en verksamhetsenhet inom hälso- och sjukvården eller en person i chefsställning fungerar som patientombudsman, kan detta inte anses vara en opartisk verksamhet med hänsyn till patientlagens anda och trovärdighet. Patientombudsmännen framför som förslag till utveckling utbildning i synnerhet i hälso- och sjukvårdens juridik, ett likvärdigt avlöningssystem samt sammanslagning av uppgifterna. En gemensam, utbildad patientombudsman för flera enheter och anvisandet av en klart definierad arbetstid för patientombudsmannens verksamhet skulle medföra en lättnad i den tidsbrist som patientombudsmännen upplever för att sköta patientombudsmannens uppgifter på det sätt som lagen stadgar. Patientombudsmannaverksamheten utgör en viktig del av arbetet med kvalitetsövervakning inom hälso- och sjukvården. Genom en riktig satsning på patientombudsmannens arbete kan man bidra till att förbättra patientens ställning samt kvaliteten inom vården genom handledning av de yrkesutbildade inom hälso- och sjukvården. Nyckelord, (sakinnehåll) Patientombudsman - Patientombudsmannaverksamhet - Lag om patientens ställning och rättigheter Antalet sidor, totalt 63 Språk Pris Text 57, bilagor 5 sidor finska 18 +alv 22% Distributör Länsstyrelsen i Lapplands län PL 8002, Rovaniemi Tfn f Förläggare Länsstyrelsen i Lapplands län Seriens namn och nummer ISSN Tryckort och år Länsstyrelsens i Lapplands län Rovaniemi 2004 publikationer 2004:8

6 Publisher State Provincial Office of Lapland Author Johanna Aho, coordinator Publications Title Between the rock and the hard place A survey of the national patient ombudsman system Summary During the spring and summer of 2004, the State Provincial Office of Lapland conducted a survey of the nationwide patient ombudsman activity. The study was funded by and carried out under the supervision of the Ministry of the Social Welfare and Health. The objective was to establish 1) how the patient ombudsman activity has been organized throughout Finland; 2) what issues the inquiries made by customers to the ombudsman are related to; and 3) what development objectives can be set for the patient ombudsman activity. The study is based on the views of the patient ombudsmen as to the success and weaknesses of the patient ombudsman system. The survey was carried out by mailing a questionnaire to patient ombudsmen working in the public and private sector. A total of 254 patient ombudsmen from all over Finland sent in their replies. The main problem of the activity as perceived by the patient ombudsmen was the lack of information, time and to have an independent position in the discharge of their duties. If a director of a health care unit or an individual in a supervisory position serves as a patient ombudsman, this can hardly be regarded as independent activity considering the spirit and credibility of the Patient Act. To develop the activity, the patient ombudsmen proposed training in health care legislation, an equitable compensation plan and a consolidation of duties. A highly trained patient ombudsman shared by several health care units and the allocation of a definite number of hours to the patient ombudsman activity would alleviate the perceived problem of shortage of time in the execution of the duties of the patient ombudsmen in accordance with the law. The patient ombudsman activity is an important part of quality control in health care. By allocating more resources to the patient ombudsman activity, it is possible to improve the position of the patient and the standard of quality of treatment by providing guidance to health care professionals. Keywords Patient ombudsman Patient ombudsman activity Act on the Position and Rights of Patients Pages, total 63 Language Price Text 57, appendix 5 Finnish 18 + alv 22% Distributor State Provincial Office of Lapland Department of Social and Health PL 8002, Rovaniemi Phone: fax Publisher State Provincial Office of Lapland Series title and number ISSN Printed in In the State Provincial Office of Lapland s Rovaniemi Publication series 2004:8 2004

7 Sisällysluettelo sivu 1 Johdanto 1 2 Potilasasiamiestoiminta Suomessa Toiminnan historiaa Potilasasiamiestoiminnasta tehtyjä selvityksiä 3 3 Potilasasiamiestoimintaa ohjaava lainsäädäntö 5 4 Aineisto ja menetelmät 7 5 Tulokset Potilasasiamiestoiminnan organisointi Potilasasiamiestoiminta alueittain ja yksiköittäin Potilasasiamiesten koulutus ja työkokemus potilasasiamiestyöstä Potilasasiamiesten tavoitettavuus ja toiminnasta tiedottaminen Potilasasiamiesten työtyytyväisyysmittareita Asiakkaiden yhteydenotot ja potilasasiamiestoiminta Yhteydenottojen, muistutusten ja kantelujen määrät vuonna Potilaiden ja omaisten yhteydenottojen syyt Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenottojen syyt Muita syitä yhteydenottoihin Potilasasiamiestoiminnan kehittämistavoitteet Potilasasiamiestyön ongelmat potilasasiamiesten arvioimina Mistä potilasasiamiehet hankkivat apua ongelmatilanteissa Potilasasiamiesten kehittämisajatuksia niiden potilaiden auttamiseksi, jotka eivät pysty oikeuksiaan vaatimaan Potilasasiamiesten ajatuksia toiminnan kehittämiseksi 35 6 Yhteenveto tuloksista 36 7 Pohdinta 40 8 Potilasasiamiestoiminnan kehittämisehdotuksia 45 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tiivistelmiä potilasasiamiestoiminnasta aiemmin tehdyistä selvityksistä. Liite 2. Hallituksen esitys laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista 185/1991, 11 Potilasasiamies Liite 3. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, 11 Potilasasiamies Liite 4. Valtakunnallinen potilasasiamiesselvityksen ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Liite 5. Potilasasiamiestoiminta koko maassa kyselykaavake potilasasiamiehille

8 1 1 Johdanto Viime vuosina potilaan asema ja oikeudet ovat olleet yhä enemmän esillä julkisuudessa. Lääkäri- ja hoitajapula kiristyy, mietitään hoitotyön pakkotahtisuutta, nuoren hoitohenkilökunnan lähtöä ulkomaille töihin ja potilaiden hoitoon pääsyn turvaamista tulevaisuudessa. Suuret ikäluokat ikääntyvät, tuoden yhä enemmän hoidettavia sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Potilaan aseman ja oikeuksien turvaamiseen on puututtu myös lainsäädännöllisin keinoin enemmän kuin aikaisemmin. Tästä on yhtenä esimerkkinä potilasasiamiesjärjestelmä, joka on tarkoitettu potilaan tueksi ja vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi terveydenhuollossa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan Lain mukaan jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Lain voimaanastumisen jälkeen potilasasiamiestoiminnasta on tehty muutamia alueellisia selvityksiä erityisesti läänihallituksien toimesta. Aiemmissa selvityksissä huomattiin kankeutta potilasasiamiestoiminnan järjestämisessä sekä erinäisiä ongelmia potilasasiamiestyössä. Näiden tulosten perusteella heräsi tarve selvittää potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisella tasolla laajemman kuvan saamiseksi ja mahdollisten ongelmien selvittämiseksi. Lapin lääninhallitus selvitti potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisesti kevään ja kesän aikana Selvitys toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön valvomana ja rahoittamana hankkeena. Selvityksen toteutti Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston suunnittelija Johanna Aho ja ohjausryhmässä toimi jäseniä kaikkien lääninhallituksien sosiaali- ja terveysosastoilta (liite 4). Useilla ohjausryhmän jäsenillä oli entuudestaan omakohtaista kokemusta potilasasiamiestoiminnan selvittämisestä oman lääninsä alueella. Valtakunnallisen potilasasiamiesselvityksen tavoitteena oli tutkia 1) millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata, 2) millaisia asioita asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen pääasiassa koskevat ja 3) millaisia kehittämistavoitteita potilasasiamiestoiminnalle voidaan asettaa. Selvityksellä saatiin laajasti tietoa potilasasiamiestoiminnan nykytilan kunnossa olevista asioista ja ongelmista. Tutkimustuloksena selvisivät myös potilaiden yhteydenottojen yleisimmät syyt, jotka kuvastavat laajemmassa mielessä terveydenhuollon mahdollisia ongelmakohtia. Potilasasiamiehen asiakkaita eivät ole pelkästään potilaat ja omaiset, vaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöt. Yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa, henkilökunnan kouluttaminen ja toiminnasta tiedottaminen ovat tärkeä osa potilasasiamiehen työtä. Potilasasiamiestoiminta on tärkeä osa terveydenhuollon laadunvalvontatyötä. Oikealla potilasasiamiestyöhön panostamisella voidaan vaikuttaa potilaan aseman parantamiseen sekä hoidon laadukkuuteen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksen kautta. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista potilaalle, terveydenhuoltohenkilöstölle ja mahdollisille muille tahoille. Potilasasiamiehellä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan tehtävien luonne on lähinnä neuvoa antava. Potilasasiamiehen tulisi olla perehtynyt potilaan oikeusasemaan ja yleensä terveydenhuollon vastuu- ja

9 2 oikeusturvakysymyksiin sekä toimintayksikön toimintaan, jotta hän kykenisi neuvomaan potilaita, omaisia sekä henkilöstöä. 1 2 Potilasasiamiestoiminta Suomessa 2.1 Potilasasiamiestoiminnan historiaa Potilasasiamiestoiminnan on katsottu saaneen juurensa kansalaistoiminnasta luvulla. Tuolloin muutaman potilaan perustama Suomen Potilasliitto ry ryhtyi ajamaan potilaiden etuja ja oikeuksia sen aikaisessa terveydenhuollon vaikeassa tilanteessa. Jo heti toimintansa alkuvaiheessa Potilasliitto teki aloitteita ja ehdotuksia potilaan aseman parantamiseksi. Yhtenä alkuvaiheen aloitteista oli Ruotsin mallin mukaisen potilasasiamiesjärjestelmän luominen Suomeen. Ruotsissa ajatus potilasasiamiesjärjestelmästä syntyi alun perin Ruotsin lääkäriliiton asettaman komitean mietinnön tuloksena. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta pyysi Potilasliitolta lausuntoa pohjoismaihin suunnitteilla olevasta potilasasiamiesjärjestelmästä vuonna Ajatus potilasasiamiesjärjestelmästä ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta lääkärijärjestöiltä, joten Pohjoismaiden neuvosto palautti asian maiden hallituksille. Näin potilasasiamiesjärjestelmän luominen jäi kussakin pohjoismaassa hallituksien suunniteltaviksi, pohjoismaisten potilasjärjestöiden kannatuksesta huolimatta. 2 Vuonna 1976 ilmestyneessä ensimmäisessä Suomen Potilas-lehdessä kirjoitettiin seuraavasti: Potilasasiamiehen tulisi olla niin arvovaltainen ja pätevä, että hän pystyy puolueettomasti tutkimaan kaikki valitukset ja antamaan päätöksensä itse tai antamalla asian oikeuden päätettäväksi. Toimialue voisi käsittää sairaanhoitopiirin, läänin tai suuremman alueen. Toimintamuodot ja valtuudet tulee pikaisesti ratkaista. Pääasia on, että potilaiden valitukset tulevat nopeasti ja perusteellisesti ratkaistuiksi. Vuonna 1983 lokakuussa Potilasliitto esitti eduskunnan perustusvaliolautakunnalle muistion, jossa ehdotettiin toimenpiteitä potilaan oikeusturvan parantamiseksi, yhtenä ehdotuksena oli jälleen potilasasiamiesjärjestelmän luominen. Suomen Potilasliitto on tehnyt potilasasiamiestyötä koko toimintansa ajan ennen lakia potilaan asemasta ja oikeuksista ja myös sen voimaan tulon jälkeen. Helsingin kaupungin terveysvirasto toteutti kokeilun potilasasiamiestoiminnasta vuonna 1981 helmikuusta vuoden loppuun. 80- luvun alkupuolella kokeilu laajeni edelleen Vantaan terveysvirastoon ja HYKS:n klinikoille. Alkuvaiheessa HYKS:ssa tehtävää hoitivat lakimiehet oman toimintansa ohella ja vuosina puolipäivätoiminen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijät myös jatkoivat toimintaa hajautettuna 80-luvun lopulla. Vuodesta 1990 tehtävää hoiti erikoissairaanhoitaja puolipäivätoimisesti. Hän jatkoi toimintaansa myös potilaslain voimaantulon jälkeen. 3 1 HE 185/ Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 2000:51 s. 4, Koivuniemi

10 3 2.2 Potilasasiamiestoiminnasta tehtyjä selvityksiä Potilasasiamiestoiminnasta on tehty selvityksiä eri lääneissä. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) luetteloidaan tuoreimmat potilasasiamiestoiminnasta tehdyt selvitykset mahdollisine kohderyhmineen ja vastausprosentteineen. Selvityksistä on luettavissa tiivistelmiä liitteessä 1. Taulukko 1. Potilasasiamiestoiminnasta aiemmin tehtyjä selvityksiä. Selvitys Vuosi Kohderyhmä (tai muu selvitys) Länsi-Suomen lääninhallituksen 2002 Terveyskeskusten ja kunlasasiamiestoiminnastmiehet kysely potitayhtymien potilasasia- Pirkanmaan terveyskeskuksissa (n= 28) vuonna 2002 Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Espoon potilasasiamiehen raportti toimintavuodelta 2002 Lapin lääninhallituksen selvitys potilasasiamiestoiminnasta vuonna 2001 Oulun lääninhallituksen selvitys potilasasiamiestoiminnasta kesällä 2001 Itä-Suomen lääninhallituksen kysely potilasasiamiestoiminnasta Pohjois-, Etelä-, ja Itä- Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueella vuonna Etelä-Suomen lääninhallituksen terveys keskuskysely vuonna 2000 Potilaan aseman vahvistaminen -työryhmän puhelinkysely vuonna 2000 Tehy ry:n kysely potilasasiamiehille vuonna keskussairaalan potilasasiamiehet (n= 26) 2002 (tilastot yhteydenotoista sekä raportti toiminnasta) 2001 Lapin läänin potilasasia- miehet (n=63) 2001 Oulun läänin potilasasiamiehet (n= 92) 2000 Pohjois-, Etelä- ja Itä- Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien potilasasiamiehet (n= 44) 2000 Etelä-Suomen terveyskeskukset (potilasasiamiestoiminnan järjestäminen osana kyselyä) terveyskeskusta (soittokierros potilasasiamiehille) potilasasiamiestä satunnaisotannalla Vastausprosentti 93 92,3 _

11 4 Aiemmissa selvityksissä sekä kirjallisuudessa todettiin potilasasiamiestoiminnassa esimerkiksi seuraavanlaisia ongelmia, jotka herättivät tarvetta tutkia aihetta laajemmin: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992; jäljempänä potilaslaki) tuli voimaan Lain mukaan jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle oli nimettävä potilasasiamies. Laki ei määrittele potilasasiamiehille kelpoisuusvaatimuksia ja niin alkuvaiheessa hyvin erilaisen koulutuksen saaneet henkilöt hoitivat potilasasiamiehen tehtäviä. Lähes kaikissa organisaatioissa potilasasiamiehet hoitivat tehtävää oman toimensa ohella. Potilasasiamiehen objektiivisuus on uhattuna, jos hän työskentelee sellaisen yksikön alaisena, jossa mahdollinen epäkohta tapahtuu. Potilasasiamiehen riippumaton ja vakaa asema toteutuu parhaiten, jos potilasasiamies on useiden toimintayksiköiden yhteinen. 4 Tehy ry:n vuonna 2000 potilasasiamiehille tekemän kyselyn perusteella voitiin todeta potilasasiamiestoiminnan olevan erilaisessa kehitysvaiheessa eri organisaatioissa. Toiminnan organisoinnin ongelmaksi todettiin toimintamallin puuttuminen. Malleja tehtävien hoitamiseksi ei ollut ja toiminta oli organisoitu hyvin monimuotoisesti, jolloin käytännöt vaihtelivat ja niiden vertailu oli hankalaa. Perusvalmiuden ongelmiksi potilasasiamiehet kokivat valtakunnallisesti yhtenäisen, systemaattisen ja tarpeisiin vastaavan koulutuksen puuttumisen, ajan puutteen ja objektiivisuuteen liittyvät ongelmat lähinnä esteellisyyskysymyksissä. Yhtenä ongelma-alueena ilmeni myös toiminnan arvostuksen puute. Potilasasiamiehet kokivat, että heitä pidettiin syntipukkeina tai hankalana työntekijänä. He kokivat, että muu henkilökunta piti potilasasianmiestoimintaa turhana ja että toiminta aiheutti muissa vihantunteita potilasasiamiestä kohtaan. 5 Etelä-Suomen lääninhallituksessa valmistui vuonna 2000 Potilaan aseman vahvistaminen-työryhmäraportti osana valtakunnallista Terveydenhuolto 2000-luvulle hanketta. Työryhmä selvitti laajasti potilaan asemaan liittyviä seikkoja ja teki ehdotuksia potilaan aseman parantamiseksi, muistutusmenettelyn kehittämiseksi, potilasasiamiesten toiminnan, aseman tilastoinnin, työnohjauksen ja rekisteröinnin tehostamiseksi. Työryhmä antoi myös kehittämisehdotuksia potilasasiamiesten koulutuksen osalta. Lisäksi työryhmä kiinnitti huomiota muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkojen parempaan hyödyntämiseen terveydenhuollon yksiköiden laatutyössä. Itä-Suomen lääninhallituksen vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan potilasasiamiehet pitivät työtään vaikeana, laajana ja vaativana. Keskeisimpinä ongelmina koettiin ajan, tuen, työnohjauksen ja sijaisten puute sekä palkkauksen ja koulutuksen vähäisyys. Yli puolet potilasasiamiehistä teki potilasasiamiestyötä vain alle 1,5 tuntia viikossa ja viidesosa yhden tai useamman päivän viikossa. Yksin työskentely ja asiakkaiden syytökset koettiin raskaimpina seikkoina työssä. Yli kolmasosa potilasasiamiehistä oli rekrytoitu työhön työnantajan määräyksestä joko luottamuselimen päätöksellä tai viranhaltijan nimittämänä. Kolmasosa oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Vain vajaalla neljäsosalla potilasasiamiehistä työ huomioitiin palkassa. 6 Selvityksessä todetut kehittämistarpeet koskivat potilasasiamiestoiminnan käytännön järjestelyjä, palautteen saamista, tilastointia ja koulutusta. Toiminnan kehittämiseksi toivottiin yhteisen, neuvovan virkamiehen palkkaamista sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toimen yhdistämistä samalle henkilölle. Potilasasiamiehet toivoivat tiedokseen 4 Koivisto J. 1994, Tehy ry, sarja B: Selvityksiä 4/ Myöhänen ym ,

12 5 ratkaisuja potilasvahinkotapauksista ja koulutusta lainsäädännöstä, tietosuojasta ja käytännön ongelmatilanteista. Lääninhallituksen odotettiin kehittävän potilasasiamiesrekisteriä, laativan kelpoisuusvaatimukset tehtävään ja edistävän potilasasiamiesten keskinäistä yhteistyötä kokousten ja koulutusten avulla. Sairaanhoitopiiriltä toivottiin tiedottamisen parantamista ja konsultaatioavun järjestämistä. Virpi Nissilän vuonna 2002 tekemässä potilasasiamiesselvityksessä ongelmallisimmiksi asioiksi potilasasiamiestyössä nimettiin: ajan puute, potilasasiamiestehtävien hoitaminen oman toimen ohella, yhteistyön vähäisyys johdon kanssa, yhteistyön vähäisyys eri ammattiryhmien kanssa, kiinnostuksen puute sairaalassa potilasasiamiestoimintaa kohtaan ja potilasasiamiesten yhteistoimintaverkostojen 7 toimivuus sekä työnohjauksen puute. Muita selvityksessä todennettuja huomioita olivat muun muassa potilaiden yhteydenottojen lisääntyminen viime vuosina niin että toimintaan on käytetty yhden henkilön työpanoksesta 60 70%. Potilaiden ja omaisten neuvonta on vienyt miltei kaiken tästä ajasta ja muu potilaiden oikeuksien edistäminen on ollut vähäistä. Suoritetun kyselyn perusteella näyttää siltä, että potilasasiamiesten asiakasyhteydenottojen määrissä on suuria eroja, jotka eivät ole suorassa yhteydessä sairaalan hoitojaksojen tai avohoitokäyntien määriin. Näin ollen on mahdollista, että potilasasiamiehen tavoitettavuus, työajan määrä ja työskentelytavat vaikuttavat yhteydenottojen määriin. Potilasasiamiesten tilastointi oli myös epäyhtenäistä joten tarkkoja lukuja oli mahdotonta saada. 3. Potilasasiamiestoimintaa ohjaava lainsäädäntö Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785: potilaslaki) sääntelee 11 :ssä potilasasiamiehestä seuraavaa: Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi olla myös yhteinen potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa potilasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa potilasta 10 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa; 3) tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä 4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 11 ensimmäisessä kohdassaan sääntelee potilasasiamiehen tehtäväksi potilaan neuvonnan potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Tiivistettynä potilaslaki sääntelee potilaan asemaa ja oikeuksia koskien muun muassa seuraavanlaisia asioita: potilaan itsemääräämisoikeus, potilaan tiedonsaantioikeus, alaikäisen asema, hoitoon pääsy, oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun, kiireellinen hoito, lähiomaisen asema, muistutus, salassapito ja potilasasiakirjoja koskevat säännökset. Lisäksi potilaan asemaa ja oikeuksia koskettavat ainakin tartuntatautilaki ( /583: TTL), mielenterveyslaki ( /1116: MTL), päihdehuoltolaki 7 Nissilä s. 1, 30.

13 6 ( /41), kansanterveyslaki ( /66: KTL), erikoissairaanhoitolaki ( /1062: ESHL), kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki ( /519) sekä vahingonkorvaukselliset kysymykset ja hallinto-oikeudelliset kysymykset. Asiakkaan neuvonnassa voidaan tarvita myös yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi poliisin tiedonsaantioikeudesta tai asiakirjojen luovuttamisesta eri viranomaistahoille. Potilasta koskeva lainsäädännön ala ei siis rajoitu pelkästään potilaslakiin vaan tarvitaan tietämystä myös useiden muiden säännösten sisällöstä, jotta asiakkaita voitaisiin tarkoituksenmukaisesti ohjata. Lait eivät useinkaan sisällä itsessään muutoksenhakukeinoja, mutta kuitenkin tietämystä muutoksenhakukeinoista ja erilaisista valitusteistä potilaiden ohjauksessa tarvitaan erityisesti. Potilasasiamiehen laissa säänneltyjä tehtäviä ovat myös muistutuksen tekemisessä avustaminen ja muut potilaslain 10 sääntelemät velvollisuudet, potilaan oikeuksista tiedottaminen sekä toimiminen muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Muistutukseen liittyen potilaslain 10 säätelee seuraavaa: Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveyden- tai sairaanhoitoa valvoville viranomaisille. Jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu, syytteen nostaminen, terveydenhuollon ammatinharjoittamislaissa tarkoitettu ammatinharjoittamisoikeuksien poistaminen, rajoittaminen tai kurinpitomenettely taikka muissa laissa säädetty kurinpitomenettely, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Potilaslain 10 :stä on johdettavissa potilasasiamiehen kohderyhmään kuuluviksi asiakkaiksi seuraavat tahot: potilas, terveydenhuollon ammattihenkilö ja tähän liittyen terveydenhuollon vastaava johtaja. Potilaan ohella huomioitavaksi tulevat myös omaiset ja läheiset. Omaisen asemaan liittyy useita laissa erikseen määriteltyjä asioita, joihin potilasasiamiehen on kiinnitettävä huomiota. Potilaslain 10 :n mukaan potilasasiamiehen tulee muistutuksen ohella olla perillä myös potilaan muista mahdollisuuksista tyytymättömyyden ilmaisuun. Tässä yhteydessä kohderyhmäksi voidaan johtaa myös terveydenhuoltoa valvovat viranomaiset. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan seuraavaa: Potilaan oikeusturvan edistämiseksi käytännössä on tarpeen, että yleinen tiedottaminen hoitoon ja kohteluun liittyvistä käytännöistä on asianmukaisesti järjestetty ja että potilailla olisi mahdollisuus tarvittaessa kääntyä heitä oikeusturvakysymyksissä neuvovan henkilön puoleen. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, että terveydenhuollon toimintayksiköiden tulisi nimetä potilasasiamies. 8 8 HE 185/1991

14 7 Potilasasiamies nimetään sekä terveydenhuollon julkisen sektorin toimipaikkoihin että yksityisen sektorin yrityksiin. Lain hengen mukaisesti jokaisen yksiköissä asioivan asiakkaan, omaisen tai periaatteessa kenen tahansa pitäisi vaivatta pystyä löytämään yksikön potilasasiamiespalvelu. Vertailuna säänneltyyn oikeuteen potilasasiamiehestä voidaan huomioida Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), jonka 24 säätelee sosiaaliasiamiestoimintaa seuraavasti: Sosiaaliasiamiehen nimeää kunta. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa asiakkaita em. lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa asiakasta 23 :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa (muistutuksen tekeminen); 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä 5) seurata asiakkaiden oikeuksien kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. 9 Sosiaaliasiamiehen tehtävät ovat juridisesti samankaltaisia potilasasiamiehen tehtävien kanssa. Erona kuitenkin on vuosittainen raportointivelvollisuus kunnanhallituksille ja että nimeäminen on säädetty kunnan tehtäväksi. Potilasasiamiehillä ei ole laissa säädettyä raportointivelvollisuutta toiminnastaan lääninhallitukselle tai muulle valvovalle sektorille, kuten ei myöskään yksikkönsä johdolle. Välillisesti lääninhallitus kuitenkin valvoo potilasasiamiestoimintaa esimerkiksi myöntäessään toimilupaa yksityisen terveydenhuollon yritykselle. 4 Aineisto ja menetelmät Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä potilasasiamiehiltä toukoheinäkuun aikana Kysely sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä yhteensä 43 kappaletta (liite 5). Kyselylomake laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhallituksien sosiaali- ja terveysosastojen kanssa. Jokaisesta läänistä nimettiin yhdyshenkilö, joka toimi hankkeen ohjausryhmän jäsenenä, sekä hänelle varahenkilö. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin taustatietona aiheesta aiemmin tehtyjä selvityksiä. Usealla ohjausryhmän jäsenellä on myös omakohtaista kokemusta potilasasiamiestoiminnan selvittämisestä oman lääninsä alueella. Kyselykaavakkeen testasi kolme potilasasiamiestä ennen sen lähettämistä varsinaiselle potilasasiamiesotokselle. Kysely lähetettiin läänien potilasasiamiehille noudattamalla ositetun otannan periaatetta. Ositettuun otantaan päädyttiin, koska läänit ovat erikokoisia asukasmääriltään ja näin ollen myös terveydenhuollon yksiköitä ja potilasasiamiehiä on toisissa lääneissä enemmän kuin toisissa. Lukumäärät terveydenhuollon yksiköistä lääneittäin saatiin Stakesin HILMO -tilastosta ja yksityisten terveydenhuollon yksikköjen tilastosta. 9 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (137/1999), 24 Sosiaaliasiamies.

15 8 Toukokuussa 2004 Suomessa oli näiden tilastojen mukaan terveydenhuollon yksiköitä yhteensä 3789 kappaletta. Tähän lukuun suhteutettuna laskettiin prosentuaalinen luku terveydenhuollon yksiköistä lääneittäin. Tämän jälkeen saadut prosenttiluvut laskettiin lääneittäin kokonaisotoksen määrästä (500) ja saatiin tulokseksi otantaluvut. Ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan ( ) otoskoot ja otantajärjestelmän tutkimukseen sopivaksi. Suhteutettu ja ositettu otanta toteutettiin seuraavasti: Länsi- Suomen lääniin kyselyjä lähetettiin 200 kpl, mikä oli 40 % kokonaismäärästä. Etelä- Suomen lääniin lähetettiin 165 kyselyä (33 %), Itä-Suomen lääniin 68 kyselyä (13 %), Oulun lääniin 50 kyselyä (10 %) ja Lapin lääniin 20 kyselyä (4 %). Otoskoot puolitettiin yksityisen ja julkisen sektorin kesken, eli molemmille sektoreille lähti yhtä paljon kyselyjä ( ). Lääninhallitukset ovat valvontatehtävissään ylläpitäneet tietoja potilasasiamiehistä, mutta valtakunnallista potilasasiamiesrekisteriä ei ole olemassa. Tähän tutkimukseen potilasasiamiesten osoitetiedot hankittiin lääninhallituksien sosiaali- ja terveysosastoilta. Tutkimuksen edetessä huomattiin, että potilasasiamiesten osoitetiedot eivät olleet aina ajan tasalla, vaan esimerkiksi henkilö oli vaihtunut tai toimipaikan osoite muuttunut. Erityisesti yksityisen sektorin potilasasiamiesten osoitetiedot olivat vaikeasti saatavilla. Vanhentuneiden henkilö- ja osoitetietojen vuoksi saattoi useita kyselyitä ajautua samalle henkilöille tai potilasasiamiestä ei tavoitettu ollenkaan. Potilasasiamies oli voinut vaihtua eri henkilöön tai yksikkö lopettanut toimintansa, mutta tieto ei ollut päivittynyt lääninhallitukseen. Potilasasiamiestoiminta oli usein myös keskittynyt niin, että yksi henkilö hoiti usean eri yksikön toimintaa. Kaikista lääneistä ei kuitenkaan ollut saatavilla potilasasiamiehen nimeä, vaan kysely lähetettiin terveydenhuollon yksikön nimellä. Näin ollen jäi kyseisen terveydenhuollon yksikön varaan, tavoittiko kysely potilasasiamiestä. Potilasasiamiesten tavoittamisen ongelmat vaikeuttavat myös vastausprosentin luotettavuuden arviointia. Ensimmäisellä lähetyskierroksella vastauksia tuli yli 200 kpl ja uusintakierros tuotti lisää muutamia kymmeniä vastauksia. Yhteensä kyselyyn vastasi 254 potilasasiamiestä, jolloin vastausprosentiksi saadaan noin 50. Useita kyselyitä palautui uusintakierroksella suoraan takaisin lähettäjälle, koska vastaanottaja oli jo vastannut kyselyyn. Tyhjänä palautettuja tai suoraan lähettäjälle palautuneita kyselyjä, joissa vastaanottajaa ei tavoitettu, ei ole laskettu mukaan vastausprosenttiin. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä, koska otoskoko on riittävän suuri. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla sekä avoimet kysymykset laadullisella sisällönerittelyllä. Asiakkaiden yhteydenottojen syitä kuvaavien kaavioiden luomisessa käytettiin apuna myös Excel 2ooo -ohjelmaa Potilasasiamiesten mielipiteitä selvittävissä kysymyksissä potilasasiamiehet vastasivat Likert tyyppisellä asteikolla pisteytyksen ollessa 1-5 (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä, en osaa sanoa vastausmahdollisuus oli sijoitettu asteikon keskelle). Tulosten analysoinnissa (lukuun ottamatta summamuuttujaa) vastaukset on koodattu uudelleen siten, että täysin tai jokseenkin eri mieltä olleet, sekä täysin tai lähes samaa mieltä yhdistettiin.

16 9 5. Tulokset 5.1 Potilasasiamiestoiminnan organisointi Valtakunnallisen potilasasiamiesselvityksen yhtenä tavoitteena oli tutkia millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata. Potilasasiamiestoiminnan organisointia mittaavat erilaiset taustamuuttujat. Potilasasiamiestoiminnan järjestämistä kuvataan selvittämällä toimintaa alueittain ja yksiköittäin, potilasasiamiesten koulutusta ja työkokemusta potilasasiamiestyöstä, potilasasiamiesten tiedottamistapoja ja tavoitettavuutta sekä potilasasiamiestoiminnasta saatuja korvauksia ja työtyytyväisyyttä Potilasasiamiestoiminta alueittain ja yksiköittäin Potilasasiamiesten vastauksista noin 40 % tuli Länsi-Suomen läänistä, noin 25 % Etelä-Suomen läänistä, noin 15 % Itä-Suomen läänistä, 11 % Oulun läänistä ja noin 7 % Lapin läänistä. Neljä vastanneista potilasasiamiehistä työskenteli usean läänin alueella. Vastausten määrä pysyi samassa suhteessa alkuperäiseen ositettuun otantaan verrattuna. Lapin läänin potilasasiamiesten vastausprosentti oli lähes 100, Länsi-Suomen läänin noin 50 %, Etelä-Suomen läänin noin 39 %, Itä-Suomen läänin 55 % ja Oulun läänin noin 54 %. Kaikista lääneistä saatiin siis hyvin vastauksia (Kuvio 1) % Etelä-SuomiLänsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Usealla alueella Kuvio 1. Kyselyyn vastanneet potilasasiamiehet alueittain (n =254). Julkiselle ja yksityiselle sektorille lähetettiin yhtä paljon kyselyjä. Vastanneista potilasasiamiehistä julkisella sektorilla työskenteli noin puolet (53 %) ja yksityisellä sekto-

17 10 rilla kolmasosa (34 %). Molemmilla sektoreilla työskenteli noin 3 % ja muualla, kuten järjestöissä ja säätiöissä työskenteli noin 8 % vastanneista potilasasiamiehistä (Kuvio 2) % Julkinen Yksityinen Muu Julk+Yksit. Kuvio 2. Potilasasiamiesten toiminta-alueet sektoreittain (n= 251). Potilasasiamiehistä suurin osa (80 %) toimi 1-2 yksikön potilasasiamiehenä. Tässä yhteydessä yksiköllä tarkoitetaan julkisella sektorilla sairaalaa tai terveyskeskusta ja yksityisellä sektorilla terveydenhuollon yritystä sekä muualla esimerkiksi säätiötä tai järjestöä. Yhteensä 10 % vastanneista toimi useamman kuin kolmen yksikön potilasasiamiehenä ja yksikköä oli hoidettavanaan viidellä potilasasiamiehellä. Eniten yksiköitä (230 kpl) oli yhdellä vastanneista (Taulukko 2). Taulukko 2. Yksiköiden lukumäärä (n= 254) Yksiköiden lukumäärä n (%) (80) (8) (2) (2) >30 2 (1) Ei vastannut 19 (8) Yhteensä 254 (100)

18 11 Potilasasiamiehistä noin 80 % toimi samassa yksikössä potilasasiamiehenä, jossa muutoinkin työskenteli. Eri yksikössä kuin tavallisesti toimi 16 % vastanneista. Neljä prosenttia potilasasiamiehistä ei vastannut kysymykseen (Kuvio 3) % kyllä Kuvio 3. Potilasasiamiestoiminta samassa yksikössä, jossa muutoinkin töissä (n=246). Potilasasiamiehistä neljännekselle (28 %) oli varattu oma tila potilasasiamiestyötä varten. Usein tähän kysymykseen vastaajat olivat tarkentaneet työtilana olevan oma toimistohuone missä muutoinkin työskenteli (esimerkiksi ylihoitajat ja osastonhoitajat, jotka tekevät potilasasiamiestehtäviä). 69 % vastanneista ilmoitti, että omaa tilaa potilasasiamiestyölle ei ole varattuna (Kuvio 4). en % kyllä ei Kuvio 4. Oma tila potilasasiamiestyötä varten (n= 252).

19 muu Potilasasiamiesten koulutus ja työkokemus potilasasiamiestyöstä Potilasasiamiehistä 38 % oli saanut terveysalan koulutuksen ja 14 % sosiaalialan koulutuksen, sekä terveys- että sosiaalialan koulutus oli 7 %:la vastanneista. Ylemmän korkeakoulututkinnon ilmoitti 19 % vastanneista. Terveys- tai sosiaalialan koulutuksen lisäksi korkeakoulututkinnon omaavia potilasasiamiehiä oli noin 13 % vastanneista. Muun koulutuksen oli saanut 6 % vastanneista. Muuksi koulutukseksi mainittiin yleisimmin kaupallisen alan koulutus (Kuvio 5). Julkisen sektorin potilasasiamiehistä suurin osa mainitsi ammatti- tai toiminimikkeekseen sosiaalityöntekijän tai sairaanhoitajan, myös johtavat hoitajat, ylihoitajat ja osaston hoitajat hoitivat usein potilasasiamiehen tehtävää. Päätoimisena potilasasiamiehenä toimi kuusi vastaajaa. Yksityisellä sektorilla potilasasiamiehet olivat ammatiltaan yleisimmin sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, hammashoitajia, lääkäreitä tai fysioterapeutteja. Lisäksi potilasasiamiehinä työskenteli sihteereitä, tulosyksikköjohtajia, vastaanottoapulaisia, talouspäälliköitä, yleisiä edunvalvojia sekä useisiin muihin eri ammatteihin lukeutuvia henkilöitä % sekä terv. että sos. Ylempi korkeakoulututkinto Terveysalan koulutus Sosiaalialan koulutus terv ja/ tai sos+ ylempi Kuvio 5. Potilasasiamiesten koulutus (n=254). Yli puolet (55 %) potilasasiamiehistä vastasi, ettei ole saanut koulutusta varsinaisesti potilasasiamiehen tehtäviin. Koulutusta ilmoitti saaneensa 41 % (Taulukko 3). Potilasasiamiehet jotka olivat saaneet koulutusta potilasasiamiestehtäviin, tarkensivat, minkälaista potilasasiamieskoulutusta he olivat saaneet. Yleisimmin vastattiin Kuntaliiton koulutuksen järjestämä vuosittainen kurssi, joka esimerkiksi vuoden 2004 keväällä oli kahden päivän mittainen peruskurssi potilasasiamiestoiminnasta. Muita mainittuja olivat lääninhallituksien ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen järjestämät koulutustilaisuudet sekä oma-aloitteinen opiskelu yliopiston kursseilla ja itsenäinen opettelu kirjallisuudesta.

20 13 Taulukko 3. Varsinaisesti potilasasiamiestoimintaan saatu koulutus (n= 245). n (%) Saanut koulutusta 103 (41) Ei ole saanut koulutusta 142 (56) Yhteensä 245 (97) Puolet (47 %) potilasasiamiehistä oli täysin tai jokseenkin eri mieltä ja 30 % täysin tai lähes samaa mieltä koulutuksensa riittävyydestä potilasasiamiestyössä. Kysymykseen ei osannut vastata 15 % potilasasiamiehistä ja 8 % jätti kokonaan merkitsemättä vastaamatta (Kuvio 6) % Täysin tai jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa Täysin tai lähes samaa mieltä Kuvio 6. Potilasasiamiesten suhtautuminen koulutuksensa riittävyyteen potilasasiamiestyössä (n=235). Potilasasiamiesten mielipidettä koulutuksensa riittävyydestä potilasasiamiestyössä vertailtiin suhteessa heidän taustakoulutukseensa. Tällöin yli puolet kysymykseen vastanneista potilasasiamiehistä (n=118) oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että heidän koulutuksensa olisi riittävä potilasasiamiestyöhön. Täysin tai lähes samaa mieltä koulutuksen riittävyydestä oli 64 potilasasiamiestä. En osaa sanoa vaihtoehdon valitsi 37 potilasasiamiestä. Eniten samaa mieltä koulutuksensa riittävyydestä, suhteessa omaan lukumääräänsä, olivat ne potilasasiamiehet, joilla on korkeakoulututkinto (n=18/49) tai sekä korkeakoulututkinto että sosiaali- tai terveysalan tutkinto (n=13/33). kuitenkin eri mieltä olevia löytyi myös näistä koulutusryhmistä miltei yhtä paljon.

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 20/2006 vp Laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Voimassa oleva laki potilaan asemasta ja oikeuksista on osoittautunut

Lisätiedot

Ajankohtaista yksityisen terveydenhuollon valvonnasta. Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä

Ajankohtaista yksityisen terveydenhuollon valvonnasta. Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä Ajankohtaista yksityisen terveydenhuollon valvonnasta Yksityisen terveydenhuollon ajankohtaispäivä 19.5.2016 1 Terveydenhuollon valvonnan tarkoitus Valvontaviranomaiset huolehtivat omalta osaltaan siitä,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria ammattikorkeakoulu 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Yhteydenotot... 3 3 Yhteydenottojen syyt... 4 3.1.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 215/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain annetun lain, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain annetun lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014

SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014 V Luento: Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmä ja muu jälkikäteinen oikeusturva Ryhmätyötehtävä: Minkälainen on sosiaaliturvan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

POTILASASIAMIESPALVELUT VUOSI 2013

POTILASASIAMIESPALVELUT VUOSI 2013 POTILASASIAMIESPALVELUT VUOSI 2013 Yhteydenottojen kehitys vuosina 2008-2013 900 870 800 700 733 675 645 708 600 577 500 400 300 200 100 0 v.2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Yhteydenotoista

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...

Lisätiedot

POTILASASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015

POTILASASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 POTILASASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Potilaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Mäntsälän, Pornaisten ja Siuntion kunnissa sekä Lohjan kaupungissa Riikka Kainulainen Potilasasiamies Saatteeksi Vuoden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Virpi Nissilä

Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Virpi Nissilä Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Virpi Nissilä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 11/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 11/2002 POTILASASIAMIESTOIMINNAN

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2010

Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2010 Maakuntahallitus I 50 21.02.2011 Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2010 MH 50 Potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson on laatinut seuraavan selvityksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot