Puun ja kuoren välissä. -valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puun ja kuoren välissä. -valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys"

Transkriptio

1 Puun ja kuoren välissä -valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys

2 LAPIN LÄÄNINHALLITUKSEN JULKAISUSARJA 2004: 8 PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ VALTAKUNNALLINEN POTILASASIAMIES- SELVITYS Johanna Aho Sosiaali- ja terveysosasto Rovaniemi 2004 ISSN

3 Lukijalle Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, jäljempänä potilaslaki) on ollut voimassa lähtien. Potilaslain tarkoituksena on vahvistaa potilaan asemaa ja oikeuksia sekä lisätä hoitosuhteen luottamuksellisuutta. Lakiin sisältyy velvollisuus nimetä jokaiseen terveydenhuollon yksikköön potilasasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa potilaita muistutusmenettelyssä, tiedottaa potilaan oikeuksista sekä toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Lain toimivuudesta käytännössä ja potilasasiamiehen toimintaedellytyksistä on keskusteltu koko lain voimassaoloajan. Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto selvitti valtakunnallisena hankkeena potilasasiamiestoimintaa ja sen kehittämistarpeita potilasasiamiesten näkökulmasta. Selvitys antoi laajasti tietoa potilasasiamiestoiminnan nykytilanteesta, ongelmista ja kehittämishaasteista Suomessa. Potilasasiamiehet kaipasivat toiminnan kehittämistä erityisesti koulutuksessa, palkkauksessa sekä työaikajärjestelyissä. Potilasasiamiehet toimivat usein samalla esimiehinä tai palvelusuhteessa edustamassaan toimintayksikössä, mikä ei ole eettisesti perusteltua potilasasiamiesten puolueettomuuden tai lain hengen toteutumisen kannalta. Selvitystyön tuloksena syntyi useita potilasasiamiestoiminnan kehittämisehdotuksia, joita on syytä vakavasti harkita. Tämä selvitys liittyy TEO-työryhmässä esille nousseeseen tarpeeseen selvittää potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisesti. Hanke on rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahoista (TUKE) ja sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut myös hankkeen valvojana. Kirjoittajat kiittävät kaikkia projektin mahdollistaneita tahoja ja henkilöitä. Erityisen kiitoksen ovat ansainneet potilasasiamiehet, joilta liikeni aikaa vastata kyselyyn työkiireistään huolimatta. Riitta Pöllänen Lapin lääninhallitus, Lääninlääkäri Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitysohjausryhmän puheenjohtaja Johanna Aho Lapin lääninhallitus, Suunnittelija

4 Kuvailulehti Julkaisija Lapin lääninhallitus Tekijä Johanna Aho, suunnittelija Julkaisun nimi Puun ja kuoren välissä valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys Tiivistelmä Lapin lääninhallitus selvitti potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisesti kevään ja kesän aikana Selvitys toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön valvomana ja rahoittamana hankkeena. Tavoitteena oli tutkia 1) millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata, 2) millaisia asioita asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen pääasiassa koskevat ja 3) millaisia kehittämistavoitteita potilasasiamiestoiminnalle voidaan asettaa. Lähtökohtana tutkimuksessa on potilasasiamiesten näkökulma potilasasiamiestoiminnan onnistumisista ja heikkouksista. Selvitys toteutettiin postikyselynä sekä julkisen että yksityisen sektorin potilasasiamiehille. Kyselyyn vastasi yhteensä 254 potilasasiamiestä eri puolilta Suomea. Potilasasiamiehet kokivat toiminnan pahimpina ongelmina tiedon, ajan ja riippumattoman aseman puuttumisen potilasasiamiestehtäviä hoitaessa. Terveydenhuollon toimintayksikön johtajan tai esimiesasemassa olevan henkilön toimiminen potilasasiamiehenä ei voida katsoa olevan riippumatonta toimintaa potilaslain hengen ja uskottavuuden kannalta. Potilasasiamiehet esittivät kehittämisehdotuksina koulutusta erityisesti terveydenhuollon juridiikasta, tasapuolista palkkausjärjestelmää sekä tehtävien yhdistämistä. Useamman yksikön yhteinen, koulutettu potilasasiamies ja selkeästi määritellyn työajan osoittaminen potilasasiamiestoimintaan toisi helpotusta potilasasiamiesten kokemaan ajan puutteeseen hoitaa potilasasiamiestehtäviä laissa säädetyllä tavalla. Potilasasiamiestoiminta on tärkeä osa terveydenhuollon laadunvalvontatyötä. Oikealla potilasasiamiestyöhön panostamisella voidaan vaikuttaa potilaan aseman parantamiseen sekä hoidon laadukkuuteen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksen kautta. Avainsanat (asiasanat) Potilasasiamies Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Kokonaissivumäärä 63 Kieli Hinta Teksti 57, yksi liitteistä 5 sivua Suomi 18 +alv 22% Jakaja Lapin lääninhallitus Sosiaali- ja terveysosasto PL 8002, Rovaniemi puh faksi Kustantaja Lapin lääninhallitus Sarjan nimi ja numero ISSN Painopaikka ja vuosi Lapin lääninhallituksen Rovaniemi 2004 julkaisusarja 2004:8

5 Utgivare Länsstyrelsen i Lapplands län Uppställare Johanna Aho, koordinator Publikationens namn "Mellan barken och trädet" den riksomfattande utredningen om patientombudsmän Sammandrag Länsstyrelsen i Lapplands län utredde patientombudsmännens verksamhet riksomfattande under våren och sommaren Utredningen genomfördes som ett projekt övervakat och finansierat av social- och hälsovårdsministeriet. Målet var att undersöka 1) på vilket sätt patientombudsmannaverksamheten är organiserad på olika håll i landet, 2) vilka frågor klienternas kontakter till patientombudsmannen i huvudsak gäller och 3) hurdana utvecklingsmål som kan ställas för patientombudmannens verksamhet. Utgångspunkten i undersökningen är patientombudsmannens synvinkel på en lyckad patientombudsmannaverksamhet och dess svagheter. Utredningen genomfördes som en postad enkät till patientombudsmännen både inom den offentliga och privata sektorn. Enkäten besvarades av sammanlagt 254 patientombudsmän på olika håll i Finland. Patientombudsmännen upplevde de värsta problemen vara bristen på information och tid samt avsaknaden av en oberoende ställning då de sköter patientombudsmannens uppgifter. Då en chef för en verksamhetsenhet inom hälso- och sjukvården eller en person i chefsställning fungerar som patientombudsman, kan detta inte anses vara en opartisk verksamhet med hänsyn till patientlagens anda och trovärdighet. Patientombudsmännen framför som förslag till utveckling utbildning i synnerhet i hälso- och sjukvårdens juridik, ett likvärdigt avlöningssystem samt sammanslagning av uppgifterna. En gemensam, utbildad patientombudsman för flera enheter och anvisandet av en klart definierad arbetstid för patientombudsmannens verksamhet skulle medföra en lättnad i den tidsbrist som patientombudsmännen upplever för att sköta patientombudsmannens uppgifter på det sätt som lagen stadgar. Patientombudsmannaverksamheten utgör en viktig del av arbetet med kvalitetsövervakning inom hälso- och sjukvården. Genom en riktig satsning på patientombudsmannens arbete kan man bidra till att förbättra patientens ställning samt kvaliteten inom vården genom handledning av de yrkesutbildade inom hälso- och sjukvården. Nyckelord, (sakinnehåll) Patientombudsman - Patientombudsmannaverksamhet - Lag om patientens ställning och rättigheter Antalet sidor, totalt 63 Språk Pris Text 57, bilagor 5 sidor finska 18 +alv 22% Distributör Länsstyrelsen i Lapplands län PL 8002, Rovaniemi Tfn f Förläggare Länsstyrelsen i Lapplands län Seriens namn och nummer ISSN Tryckort och år Länsstyrelsens i Lapplands län Rovaniemi 2004 publikationer 2004:8

6 Publisher State Provincial Office of Lapland Author Johanna Aho, coordinator Publications Title Between the rock and the hard place A survey of the national patient ombudsman system Summary During the spring and summer of 2004, the State Provincial Office of Lapland conducted a survey of the nationwide patient ombudsman activity. The study was funded by and carried out under the supervision of the Ministry of the Social Welfare and Health. The objective was to establish 1) how the patient ombudsman activity has been organized throughout Finland; 2) what issues the inquiries made by customers to the ombudsman are related to; and 3) what development objectives can be set for the patient ombudsman activity. The study is based on the views of the patient ombudsmen as to the success and weaknesses of the patient ombudsman system. The survey was carried out by mailing a questionnaire to patient ombudsmen working in the public and private sector. A total of 254 patient ombudsmen from all over Finland sent in their replies. The main problem of the activity as perceived by the patient ombudsmen was the lack of information, time and to have an independent position in the discharge of their duties. If a director of a health care unit or an individual in a supervisory position serves as a patient ombudsman, this can hardly be regarded as independent activity considering the spirit and credibility of the Patient Act. To develop the activity, the patient ombudsmen proposed training in health care legislation, an equitable compensation plan and a consolidation of duties. A highly trained patient ombudsman shared by several health care units and the allocation of a definite number of hours to the patient ombudsman activity would alleviate the perceived problem of shortage of time in the execution of the duties of the patient ombudsmen in accordance with the law. The patient ombudsman activity is an important part of quality control in health care. By allocating more resources to the patient ombudsman activity, it is possible to improve the position of the patient and the standard of quality of treatment by providing guidance to health care professionals. Keywords Patient ombudsman Patient ombudsman activity Act on the Position and Rights of Patients Pages, total 63 Language Price Text 57, appendix 5 Finnish 18 + alv 22% Distributor State Provincial Office of Lapland Department of Social and Health PL 8002, Rovaniemi Phone: fax Publisher State Provincial Office of Lapland Series title and number ISSN Printed in In the State Provincial Office of Lapland s Rovaniemi Publication series 2004:8 2004

7 Sisällysluettelo sivu 1 Johdanto 1 2 Potilasasiamiestoiminta Suomessa Toiminnan historiaa Potilasasiamiestoiminnasta tehtyjä selvityksiä 3 3 Potilasasiamiestoimintaa ohjaava lainsäädäntö 5 4 Aineisto ja menetelmät 7 5 Tulokset Potilasasiamiestoiminnan organisointi Potilasasiamiestoiminta alueittain ja yksiköittäin Potilasasiamiesten koulutus ja työkokemus potilasasiamiestyöstä Potilasasiamiesten tavoitettavuus ja toiminnasta tiedottaminen Potilasasiamiesten työtyytyväisyysmittareita Asiakkaiden yhteydenotot ja potilasasiamiestoiminta Yhteydenottojen, muistutusten ja kantelujen määrät vuonna Potilaiden ja omaisten yhteydenottojen syyt Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteydenottojen syyt Muita syitä yhteydenottoihin Potilasasiamiestoiminnan kehittämistavoitteet Potilasasiamiestyön ongelmat potilasasiamiesten arvioimina Mistä potilasasiamiehet hankkivat apua ongelmatilanteissa Potilasasiamiesten kehittämisajatuksia niiden potilaiden auttamiseksi, jotka eivät pysty oikeuksiaan vaatimaan Potilasasiamiesten ajatuksia toiminnan kehittämiseksi 35 6 Yhteenveto tuloksista 36 7 Pohdinta 40 8 Potilasasiamiestoiminnan kehittämisehdotuksia 45 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tiivistelmiä potilasasiamiestoiminnasta aiemmin tehdyistä selvityksistä. Liite 2. Hallituksen esitys laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista 185/1991, 11 Potilasasiamies Liite 3. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, 11 Potilasasiamies Liite 4. Valtakunnallinen potilasasiamiesselvityksen ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Liite 5. Potilasasiamiestoiminta koko maassa kyselykaavake potilasasiamiehille

8 1 1 Johdanto Viime vuosina potilaan asema ja oikeudet ovat olleet yhä enemmän esillä julkisuudessa. Lääkäri- ja hoitajapula kiristyy, mietitään hoitotyön pakkotahtisuutta, nuoren hoitohenkilökunnan lähtöä ulkomaille töihin ja potilaiden hoitoon pääsyn turvaamista tulevaisuudessa. Suuret ikäluokat ikääntyvät, tuoden yhä enemmän hoidettavia sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Potilaan aseman ja oikeuksien turvaamiseen on puututtu myös lainsäädännöllisin keinoin enemmän kuin aikaisemmin. Tästä on yhtenä esimerkkinä potilasasiamiesjärjestelmä, joka on tarkoitettu potilaan tueksi ja vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi terveydenhuollossa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan Lain mukaan jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Lain voimaanastumisen jälkeen potilasasiamiestoiminnasta on tehty muutamia alueellisia selvityksiä erityisesti läänihallituksien toimesta. Aiemmissa selvityksissä huomattiin kankeutta potilasasiamiestoiminnan järjestämisessä sekä erinäisiä ongelmia potilasasiamiestyössä. Näiden tulosten perusteella heräsi tarve selvittää potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisella tasolla laajemman kuvan saamiseksi ja mahdollisten ongelmien selvittämiseksi. Lapin lääninhallitus selvitti potilasasiamiestoimintaa valtakunnallisesti kevään ja kesän aikana Selvitys toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön valvomana ja rahoittamana hankkeena. Selvityksen toteutti Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston suunnittelija Johanna Aho ja ohjausryhmässä toimi jäseniä kaikkien lääninhallituksien sosiaali- ja terveysosastoilta (liite 4). Useilla ohjausryhmän jäsenillä oli entuudestaan omakohtaista kokemusta potilasasiamiestoiminnan selvittämisestä oman lääninsä alueella. Valtakunnallisen potilasasiamiesselvityksen tavoitteena oli tutkia 1) millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata, 2) millaisia asioita asiakkaiden yhteydenotot potilasasiamieheen pääasiassa koskevat ja 3) millaisia kehittämistavoitteita potilasasiamiestoiminnalle voidaan asettaa. Selvityksellä saatiin laajasti tietoa potilasasiamiestoiminnan nykytilan kunnossa olevista asioista ja ongelmista. Tutkimustuloksena selvisivät myös potilaiden yhteydenottojen yleisimmät syyt, jotka kuvastavat laajemmassa mielessä terveydenhuollon mahdollisia ongelmakohtia. Potilasasiamiehen asiakkaita eivät ole pelkästään potilaat ja omaiset, vaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöt. Yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa, henkilökunnan kouluttaminen ja toiminnasta tiedottaminen ovat tärkeä osa potilasasiamiehen työtä. Potilasasiamiestoiminta on tärkeä osa terveydenhuollon laadunvalvontatyötä. Oikealla potilasasiamiestyöhön panostamisella voidaan vaikuttaa potilaan aseman parantamiseen sekä hoidon laadukkuuteen terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksen kautta. Potilasasiamiehen tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista potilaalle, terveydenhuoltohenkilöstölle ja mahdollisille muille tahoille. Potilasasiamiehellä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan tehtävien luonne on lähinnä neuvoa antava. Potilasasiamiehen tulisi olla perehtynyt potilaan oikeusasemaan ja yleensä terveydenhuollon vastuu- ja

9 2 oikeusturvakysymyksiin sekä toimintayksikön toimintaan, jotta hän kykenisi neuvomaan potilaita, omaisia sekä henkilöstöä. 1 2 Potilasasiamiestoiminta Suomessa 2.1 Potilasasiamiestoiminnan historiaa Potilasasiamiestoiminnan on katsottu saaneen juurensa kansalaistoiminnasta luvulla. Tuolloin muutaman potilaan perustama Suomen Potilasliitto ry ryhtyi ajamaan potilaiden etuja ja oikeuksia sen aikaisessa terveydenhuollon vaikeassa tilanteessa. Jo heti toimintansa alkuvaiheessa Potilasliitto teki aloitteita ja ehdotuksia potilaan aseman parantamiseksi. Yhtenä alkuvaiheen aloitteista oli Ruotsin mallin mukaisen potilasasiamiesjärjestelmän luominen Suomeen. Ruotsissa ajatus potilasasiamiesjärjestelmästä syntyi alun perin Ruotsin lääkäriliiton asettaman komitean mietinnön tuloksena. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta pyysi Potilasliitolta lausuntoa pohjoismaihin suunnitteilla olevasta potilasasiamiesjärjestelmästä vuonna Ajatus potilasasiamiesjärjestelmästä ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta lääkärijärjestöiltä, joten Pohjoismaiden neuvosto palautti asian maiden hallituksille. Näin potilasasiamiesjärjestelmän luominen jäi kussakin pohjoismaassa hallituksien suunniteltaviksi, pohjoismaisten potilasjärjestöiden kannatuksesta huolimatta. 2 Vuonna 1976 ilmestyneessä ensimmäisessä Suomen Potilas-lehdessä kirjoitettiin seuraavasti: Potilasasiamiehen tulisi olla niin arvovaltainen ja pätevä, että hän pystyy puolueettomasti tutkimaan kaikki valitukset ja antamaan päätöksensä itse tai antamalla asian oikeuden päätettäväksi. Toimialue voisi käsittää sairaanhoitopiirin, läänin tai suuremman alueen. Toimintamuodot ja valtuudet tulee pikaisesti ratkaista. Pääasia on, että potilaiden valitukset tulevat nopeasti ja perusteellisesti ratkaistuiksi. Vuonna 1983 lokakuussa Potilasliitto esitti eduskunnan perustusvaliolautakunnalle muistion, jossa ehdotettiin toimenpiteitä potilaan oikeusturvan parantamiseksi, yhtenä ehdotuksena oli jälleen potilasasiamiesjärjestelmän luominen. Suomen Potilasliitto on tehnyt potilasasiamiestyötä koko toimintansa ajan ennen lakia potilaan asemasta ja oikeuksista ja myös sen voimaan tulon jälkeen. Helsingin kaupungin terveysvirasto toteutti kokeilun potilasasiamiestoiminnasta vuonna 1981 helmikuusta vuoden loppuun. 80- luvun alkupuolella kokeilu laajeni edelleen Vantaan terveysvirastoon ja HYKS:n klinikoille. Alkuvaiheessa HYKS:ssa tehtävää hoitivat lakimiehet oman toimintansa ohella ja vuosina puolipäivätoiminen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijät myös jatkoivat toimintaa hajautettuna 80-luvun lopulla. Vuodesta 1990 tehtävää hoiti erikoissairaanhoitaja puolipäivätoimisesti. Hän jatkoi toimintaansa myös potilaslain voimaantulon jälkeen. 3 1 HE 185/ Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 2000:51 s. 4, Koivuniemi

10 3 2.2 Potilasasiamiestoiminnasta tehtyjä selvityksiä Potilasasiamiestoiminnasta on tehty selvityksiä eri lääneissä. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) luetteloidaan tuoreimmat potilasasiamiestoiminnasta tehdyt selvitykset mahdollisine kohderyhmineen ja vastausprosentteineen. Selvityksistä on luettavissa tiivistelmiä liitteessä 1. Taulukko 1. Potilasasiamiestoiminnasta aiemmin tehtyjä selvityksiä. Selvitys Vuosi Kohderyhmä (tai muu selvitys) Länsi-Suomen lääninhallituksen 2002 Terveyskeskusten ja kunlasasiamiestoiminnastmiehet kysely potitayhtymien potilasasia- Pirkanmaan terveyskeskuksissa (n= 28) vuonna 2002 Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Espoon potilasasiamiehen raportti toimintavuodelta 2002 Lapin lääninhallituksen selvitys potilasasiamiestoiminnasta vuonna 2001 Oulun lääninhallituksen selvitys potilasasiamiestoiminnasta kesällä 2001 Itä-Suomen lääninhallituksen kysely potilasasiamiestoiminnasta Pohjois-, Etelä-, ja Itä- Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueella vuonna Etelä-Suomen lääninhallituksen terveys keskuskysely vuonna 2000 Potilaan aseman vahvistaminen -työryhmän puhelinkysely vuonna 2000 Tehy ry:n kysely potilasasiamiehille vuonna keskussairaalan potilasasiamiehet (n= 26) 2002 (tilastot yhteydenotoista sekä raportti toiminnasta) 2001 Lapin läänin potilasasia- miehet (n=63) 2001 Oulun läänin potilasasiamiehet (n= 92) 2000 Pohjois-, Etelä- ja Itä- Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien potilasasiamiehet (n= 44) 2000 Etelä-Suomen terveyskeskukset (potilasasiamiestoiminnan järjestäminen osana kyselyä) terveyskeskusta (soittokierros potilasasiamiehille) potilasasiamiestä satunnaisotannalla Vastausprosentti 93 92,3 _

11 4 Aiemmissa selvityksissä sekä kirjallisuudessa todettiin potilasasiamiestoiminnassa esimerkiksi seuraavanlaisia ongelmia, jotka herättivät tarvetta tutkia aihetta laajemmin: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992; jäljempänä potilaslaki) tuli voimaan Lain mukaan jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle oli nimettävä potilasasiamies. Laki ei määrittele potilasasiamiehille kelpoisuusvaatimuksia ja niin alkuvaiheessa hyvin erilaisen koulutuksen saaneet henkilöt hoitivat potilasasiamiehen tehtäviä. Lähes kaikissa organisaatioissa potilasasiamiehet hoitivat tehtävää oman toimensa ohella. Potilasasiamiehen objektiivisuus on uhattuna, jos hän työskentelee sellaisen yksikön alaisena, jossa mahdollinen epäkohta tapahtuu. Potilasasiamiehen riippumaton ja vakaa asema toteutuu parhaiten, jos potilasasiamies on useiden toimintayksiköiden yhteinen. 4 Tehy ry:n vuonna 2000 potilasasiamiehille tekemän kyselyn perusteella voitiin todeta potilasasiamiestoiminnan olevan erilaisessa kehitysvaiheessa eri organisaatioissa. Toiminnan organisoinnin ongelmaksi todettiin toimintamallin puuttuminen. Malleja tehtävien hoitamiseksi ei ollut ja toiminta oli organisoitu hyvin monimuotoisesti, jolloin käytännöt vaihtelivat ja niiden vertailu oli hankalaa. Perusvalmiuden ongelmiksi potilasasiamiehet kokivat valtakunnallisesti yhtenäisen, systemaattisen ja tarpeisiin vastaavan koulutuksen puuttumisen, ajan puutteen ja objektiivisuuteen liittyvät ongelmat lähinnä esteellisyyskysymyksissä. Yhtenä ongelma-alueena ilmeni myös toiminnan arvostuksen puute. Potilasasiamiehet kokivat, että heitä pidettiin syntipukkeina tai hankalana työntekijänä. He kokivat, että muu henkilökunta piti potilasasianmiestoimintaa turhana ja että toiminta aiheutti muissa vihantunteita potilasasiamiestä kohtaan. 5 Etelä-Suomen lääninhallituksessa valmistui vuonna 2000 Potilaan aseman vahvistaminen-työryhmäraportti osana valtakunnallista Terveydenhuolto 2000-luvulle hanketta. Työryhmä selvitti laajasti potilaan asemaan liittyviä seikkoja ja teki ehdotuksia potilaan aseman parantamiseksi, muistutusmenettelyn kehittämiseksi, potilasasiamiesten toiminnan, aseman tilastoinnin, työnohjauksen ja rekisteröinnin tehostamiseksi. Työryhmä antoi myös kehittämisehdotuksia potilasasiamiesten koulutuksen osalta. Lisäksi työryhmä kiinnitti huomiota muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkojen parempaan hyödyntämiseen terveydenhuollon yksiköiden laatutyössä. Itä-Suomen lääninhallituksen vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan potilasasiamiehet pitivät työtään vaikeana, laajana ja vaativana. Keskeisimpinä ongelmina koettiin ajan, tuen, työnohjauksen ja sijaisten puute sekä palkkauksen ja koulutuksen vähäisyys. Yli puolet potilasasiamiehistä teki potilasasiamiestyötä vain alle 1,5 tuntia viikossa ja viidesosa yhden tai useamman päivän viikossa. Yksin työskentely ja asiakkaiden syytökset koettiin raskaimpina seikkoina työssä. Yli kolmasosa potilasasiamiehistä oli rekrytoitu työhön työnantajan määräyksestä joko luottamuselimen päätöksellä tai viranhaltijan nimittämänä. Kolmasosa oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Vain vajaalla neljäsosalla potilasasiamiehistä työ huomioitiin palkassa. 6 Selvityksessä todetut kehittämistarpeet koskivat potilasasiamiestoiminnan käytännön järjestelyjä, palautteen saamista, tilastointia ja koulutusta. Toiminnan kehittämiseksi toivottiin yhteisen, neuvovan virkamiehen palkkaamista sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toimen yhdistämistä samalle henkilölle. Potilasasiamiehet toivoivat tiedokseen 4 Koivisto J. 1994, Tehy ry, sarja B: Selvityksiä 4/ Myöhänen ym ,

12 5 ratkaisuja potilasvahinkotapauksista ja koulutusta lainsäädännöstä, tietosuojasta ja käytännön ongelmatilanteista. Lääninhallituksen odotettiin kehittävän potilasasiamiesrekisteriä, laativan kelpoisuusvaatimukset tehtävään ja edistävän potilasasiamiesten keskinäistä yhteistyötä kokousten ja koulutusten avulla. Sairaanhoitopiiriltä toivottiin tiedottamisen parantamista ja konsultaatioavun järjestämistä. Virpi Nissilän vuonna 2002 tekemässä potilasasiamiesselvityksessä ongelmallisimmiksi asioiksi potilasasiamiestyössä nimettiin: ajan puute, potilasasiamiestehtävien hoitaminen oman toimen ohella, yhteistyön vähäisyys johdon kanssa, yhteistyön vähäisyys eri ammattiryhmien kanssa, kiinnostuksen puute sairaalassa potilasasiamiestoimintaa kohtaan ja potilasasiamiesten yhteistoimintaverkostojen 7 toimivuus sekä työnohjauksen puute. Muita selvityksessä todennettuja huomioita olivat muun muassa potilaiden yhteydenottojen lisääntyminen viime vuosina niin että toimintaan on käytetty yhden henkilön työpanoksesta 60 70%. Potilaiden ja omaisten neuvonta on vienyt miltei kaiken tästä ajasta ja muu potilaiden oikeuksien edistäminen on ollut vähäistä. Suoritetun kyselyn perusteella näyttää siltä, että potilasasiamiesten asiakasyhteydenottojen määrissä on suuria eroja, jotka eivät ole suorassa yhteydessä sairaalan hoitojaksojen tai avohoitokäyntien määriin. Näin ollen on mahdollista, että potilasasiamiehen tavoitettavuus, työajan määrä ja työskentelytavat vaikuttavat yhteydenottojen määriin. Potilasasiamiesten tilastointi oli myös epäyhtenäistä joten tarkkoja lukuja oli mahdotonta saada. 3. Potilasasiamiestoimintaa ohjaava lainsäädäntö Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785: potilaslaki) sääntelee 11 :ssä potilasasiamiehestä seuraavaa: Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi olla myös yhteinen potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa potilasta tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa potilasta 10 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa; 3) tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä 4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 11 ensimmäisessä kohdassaan sääntelee potilasasiamiehen tehtäväksi potilaan neuvonnan potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Tiivistettynä potilaslaki sääntelee potilaan asemaa ja oikeuksia koskien muun muassa seuraavanlaisia asioita: potilaan itsemääräämisoikeus, potilaan tiedonsaantioikeus, alaikäisen asema, hoitoon pääsy, oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun, kiireellinen hoito, lähiomaisen asema, muistutus, salassapito ja potilasasiakirjoja koskevat säännökset. Lisäksi potilaan asemaa ja oikeuksia koskettavat ainakin tartuntatautilaki ( /583: TTL), mielenterveyslaki ( /1116: MTL), päihdehuoltolaki 7 Nissilä s. 1, 30.

13 6 ( /41), kansanterveyslaki ( /66: KTL), erikoissairaanhoitolaki ( /1062: ESHL), kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki ( /519) sekä vahingonkorvaukselliset kysymykset ja hallinto-oikeudelliset kysymykset. Asiakkaan neuvonnassa voidaan tarvita myös yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi poliisin tiedonsaantioikeudesta tai asiakirjojen luovuttamisesta eri viranomaistahoille. Potilasta koskeva lainsäädännön ala ei siis rajoitu pelkästään potilaslakiin vaan tarvitaan tietämystä myös useiden muiden säännösten sisällöstä, jotta asiakkaita voitaisiin tarkoituksenmukaisesti ohjata. Lait eivät useinkaan sisällä itsessään muutoksenhakukeinoja, mutta kuitenkin tietämystä muutoksenhakukeinoista ja erilaisista valitusteistä potilaiden ohjauksessa tarvitaan erityisesti. Potilasasiamiehen laissa säänneltyjä tehtäviä ovat myös muistutuksen tekemisessä avustaminen ja muut potilaslain 10 sääntelemät velvollisuudet, potilaan oikeuksista tiedottaminen sekä toimiminen muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Muistutukseen liittyen potilaslain 10 säätelee seuraavaa: Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveyden- tai sairaanhoitoa valvoville viranomaisille. Jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu, syytteen nostaminen, terveydenhuollon ammatinharjoittamislaissa tarkoitettu ammatinharjoittamisoikeuksien poistaminen, rajoittaminen tai kurinpitomenettely taikka muissa laissa säädetty kurinpitomenettely, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Potilaslain 10 :stä on johdettavissa potilasasiamiehen kohderyhmään kuuluviksi asiakkaiksi seuraavat tahot: potilas, terveydenhuollon ammattihenkilö ja tähän liittyen terveydenhuollon vastaava johtaja. Potilaan ohella huomioitavaksi tulevat myös omaiset ja läheiset. Omaisen asemaan liittyy useita laissa erikseen määriteltyjä asioita, joihin potilasasiamiehen on kiinnitettävä huomiota. Potilaslain 10 :n mukaan potilasasiamiehen tulee muistutuksen ohella olla perillä myös potilaan muista mahdollisuuksista tyytymättömyyden ilmaisuun. Tässä yhteydessä kohderyhmäksi voidaan johtaa myös terveydenhuoltoa valvovat viranomaiset. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan seuraavaa: Potilaan oikeusturvan edistämiseksi käytännössä on tarpeen, että yleinen tiedottaminen hoitoon ja kohteluun liittyvistä käytännöistä on asianmukaisesti järjestetty ja että potilailla olisi mahdollisuus tarvittaessa kääntyä heitä oikeusturvakysymyksissä neuvovan henkilön puoleen. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, että terveydenhuollon toimintayksiköiden tulisi nimetä potilasasiamies. 8 8 HE 185/1991

14 7 Potilasasiamies nimetään sekä terveydenhuollon julkisen sektorin toimipaikkoihin että yksityisen sektorin yrityksiin. Lain hengen mukaisesti jokaisen yksiköissä asioivan asiakkaan, omaisen tai periaatteessa kenen tahansa pitäisi vaivatta pystyä löytämään yksikön potilasasiamiespalvelu. Vertailuna säänneltyyn oikeuteen potilasasiamiehestä voidaan huomioida Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), jonka 24 säätelee sosiaaliasiamiestoimintaa seuraavasti: Sosiaaliasiamiehen nimeää kunta. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa asiakkaita em. lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2) avustaa asiakasta 23 :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa (muistutuksen tekeminen); 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä 5) seurata asiakkaiden oikeuksien kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. 9 Sosiaaliasiamiehen tehtävät ovat juridisesti samankaltaisia potilasasiamiehen tehtävien kanssa. Erona kuitenkin on vuosittainen raportointivelvollisuus kunnanhallituksille ja että nimeäminen on säädetty kunnan tehtäväksi. Potilasasiamiehillä ei ole laissa säädettyä raportointivelvollisuutta toiminnastaan lääninhallitukselle tai muulle valvovalle sektorille, kuten ei myöskään yksikkönsä johdolle. Välillisesti lääninhallitus kuitenkin valvoo potilasasiamiestoimintaa esimerkiksi myöntäessään toimilupaa yksityisen terveydenhuollon yritykselle. 4 Aineisto ja menetelmät Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä potilasasiamiehiltä toukoheinäkuun aikana Kysely sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä yhteensä 43 kappaletta (liite 5). Kyselylomake laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhallituksien sosiaali- ja terveysosastojen kanssa. Jokaisesta läänistä nimettiin yhdyshenkilö, joka toimi hankkeen ohjausryhmän jäsenenä, sekä hänelle varahenkilö. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin taustatietona aiheesta aiemmin tehtyjä selvityksiä. Usealla ohjausryhmän jäsenellä on myös omakohtaista kokemusta potilasasiamiestoiminnan selvittämisestä oman lääninsä alueella. Kyselykaavakkeen testasi kolme potilasasiamiestä ennen sen lähettämistä varsinaiselle potilasasiamiesotokselle. Kysely lähetettiin läänien potilasasiamiehille noudattamalla ositetun otannan periaatetta. Ositettuun otantaan päädyttiin, koska läänit ovat erikokoisia asukasmääriltään ja näin ollen myös terveydenhuollon yksiköitä ja potilasasiamiehiä on toisissa lääneissä enemmän kuin toisissa. Lukumäärät terveydenhuollon yksiköistä lääneittäin saatiin Stakesin HILMO -tilastosta ja yksityisten terveydenhuollon yksikköjen tilastosta. 9 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (137/1999), 24 Sosiaaliasiamies.

15 8 Toukokuussa 2004 Suomessa oli näiden tilastojen mukaan terveydenhuollon yksiköitä yhteensä 3789 kappaletta. Tähän lukuun suhteutettuna laskettiin prosentuaalinen luku terveydenhuollon yksiköistä lääneittäin. Tämän jälkeen saadut prosenttiluvut laskettiin lääneittäin kokonaisotoksen määrästä (500) ja saatiin tulokseksi otantaluvut. Ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan ( ) otoskoot ja otantajärjestelmän tutkimukseen sopivaksi. Suhteutettu ja ositettu otanta toteutettiin seuraavasti: Länsi- Suomen lääniin kyselyjä lähetettiin 200 kpl, mikä oli 40 % kokonaismäärästä. Etelä- Suomen lääniin lähetettiin 165 kyselyä (33 %), Itä-Suomen lääniin 68 kyselyä (13 %), Oulun lääniin 50 kyselyä (10 %) ja Lapin lääniin 20 kyselyä (4 %). Otoskoot puolitettiin yksityisen ja julkisen sektorin kesken, eli molemmille sektoreille lähti yhtä paljon kyselyjä ( ). Lääninhallitukset ovat valvontatehtävissään ylläpitäneet tietoja potilasasiamiehistä, mutta valtakunnallista potilasasiamiesrekisteriä ei ole olemassa. Tähän tutkimukseen potilasasiamiesten osoitetiedot hankittiin lääninhallituksien sosiaali- ja terveysosastoilta. Tutkimuksen edetessä huomattiin, että potilasasiamiesten osoitetiedot eivät olleet aina ajan tasalla, vaan esimerkiksi henkilö oli vaihtunut tai toimipaikan osoite muuttunut. Erityisesti yksityisen sektorin potilasasiamiesten osoitetiedot olivat vaikeasti saatavilla. Vanhentuneiden henkilö- ja osoitetietojen vuoksi saattoi useita kyselyitä ajautua samalle henkilöille tai potilasasiamiestä ei tavoitettu ollenkaan. Potilasasiamies oli voinut vaihtua eri henkilöön tai yksikkö lopettanut toimintansa, mutta tieto ei ollut päivittynyt lääninhallitukseen. Potilasasiamiestoiminta oli usein myös keskittynyt niin, että yksi henkilö hoiti usean eri yksikön toimintaa. Kaikista lääneistä ei kuitenkaan ollut saatavilla potilasasiamiehen nimeä, vaan kysely lähetettiin terveydenhuollon yksikön nimellä. Näin ollen jäi kyseisen terveydenhuollon yksikön varaan, tavoittiko kysely potilasasiamiestä. Potilasasiamiesten tavoittamisen ongelmat vaikeuttavat myös vastausprosentin luotettavuuden arviointia. Ensimmäisellä lähetyskierroksella vastauksia tuli yli 200 kpl ja uusintakierros tuotti lisää muutamia kymmeniä vastauksia. Yhteensä kyselyyn vastasi 254 potilasasiamiestä, jolloin vastausprosentiksi saadaan noin 50. Useita kyselyitä palautui uusintakierroksella suoraan takaisin lähettäjälle, koska vastaanottaja oli jo vastannut kyselyyn. Tyhjänä palautettuja tai suoraan lähettäjälle palautuneita kyselyjä, joissa vastaanottajaa ei tavoitettu, ei ole laskettu mukaan vastausprosenttiin. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä, koska otoskoko on riittävän suuri. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla sekä avoimet kysymykset laadullisella sisällönerittelyllä. Asiakkaiden yhteydenottojen syitä kuvaavien kaavioiden luomisessa käytettiin apuna myös Excel 2ooo -ohjelmaa Potilasasiamiesten mielipiteitä selvittävissä kysymyksissä potilasasiamiehet vastasivat Likert tyyppisellä asteikolla pisteytyksen ollessa 1-5 (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä, en osaa sanoa vastausmahdollisuus oli sijoitettu asteikon keskelle). Tulosten analysoinnissa (lukuun ottamatta summamuuttujaa) vastaukset on koodattu uudelleen siten, että täysin tai jokseenkin eri mieltä olleet, sekä täysin tai lähes samaa mieltä yhdistettiin.

16 9 5. Tulokset 5.1 Potilasasiamiestoiminnan organisointi Valtakunnallisen potilasasiamiesselvityksen yhtenä tavoitteena oli tutkia millä tavalla potilasasiamiestoiminta on organisoitu eri puolilla maata. Potilasasiamiestoiminnan organisointia mittaavat erilaiset taustamuuttujat. Potilasasiamiestoiminnan järjestämistä kuvataan selvittämällä toimintaa alueittain ja yksiköittäin, potilasasiamiesten koulutusta ja työkokemusta potilasasiamiestyöstä, potilasasiamiesten tiedottamistapoja ja tavoitettavuutta sekä potilasasiamiestoiminnasta saatuja korvauksia ja työtyytyväisyyttä Potilasasiamiestoiminta alueittain ja yksiköittäin Potilasasiamiesten vastauksista noin 40 % tuli Länsi-Suomen läänistä, noin 25 % Etelä-Suomen läänistä, noin 15 % Itä-Suomen läänistä, 11 % Oulun läänistä ja noin 7 % Lapin läänistä. Neljä vastanneista potilasasiamiehistä työskenteli usean läänin alueella. Vastausten määrä pysyi samassa suhteessa alkuperäiseen ositettuun otantaan verrattuna. Lapin läänin potilasasiamiesten vastausprosentti oli lähes 100, Länsi-Suomen läänin noin 50 %, Etelä-Suomen läänin noin 39 %, Itä-Suomen läänin 55 % ja Oulun läänin noin 54 %. Kaikista lääneistä saatiin siis hyvin vastauksia (Kuvio 1) % Etelä-SuomiLänsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Usealla alueella Kuvio 1. Kyselyyn vastanneet potilasasiamiehet alueittain (n =254). Julkiselle ja yksityiselle sektorille lähetettiin yhtä paljon kyselyjä. Vastanneista potilasasiamiehistä julkisella sektorilla työskenteli noin puolet (53 %) ja yksityisellä sekto-

17 10 rilla kolmasosa (34 %). Molemmilla sektoreilla työskenteli noin 3 % ja muualla, kuten järjestöissä ja säätiöissä työskenteli noin 8 % vastanneista potilasasiamiehistä (Kuvio 2) % Julkinen Yksityinen Muu Julk+Yksit. Kuvio 2. Potilasasiamiesten toiminta-alueet sektoreittain (n= 251). Potilasasiamiehistä suurin osa (80 %) toimi 1-2 yksikön potilasasiamiehenä. Tässä yhteydessä yksiköllä tarkoitetaan julkisella sektorilla sairaalaa tai terveyskeskusta ja yksityisellä sektorilla terveydenhuollon yritystä sekä muualla esimerkiksi säätiötä tai järjestöä. Yhteensä 10 % vastanneista toimi useamman kuin kolmen yksikön potilasasiamiehenä ja yksikköä oli hoidettavanaan viidellä potilasasiamiehellä. Eniten yksiköitä (230 kpl) oli yhdellä vastanneista (Taulukko 2). Taulukko 2. Yksiköiden lukumäärä (n= 254) Yksiköiden lukumäärä n (%) (80) (8) (2) (2) >30 2 (1) Ei vastannut 19 (8) Yhteensä 254 (100)

18 11 Potilasasiamiehistä noin 80 % toimi samassa yksikössä potilasasiamiehenä, jossa muutoinkin työskenteli. Eri yksikössä kuin tavallisesti toimi 16 % vastanneista. Neljä prosenttia potilasasiamiehistä ei vastannut kysymykseen (Kuvio 3) % kyllä Kuvio 3. Potilasasiamiestoiminta samassa yksikössä, jossa muutoinkin töissä (n=246). Potilasasiamiehistä neljännekselle (28 %) oli varattu oma tila potilasasiamiestyötä varten. Usein tähän kysymykseen vastaajat olivat tarkentaneet työtilana olevan oma toimistohuone missä muutoinkin työskenteli (esimerkiksi ylihoitajat ja osastonhoitajat, jotka tekevät potilasasiamiestehtäviä). 69 % vastanneista ilmoitti, että omaa tilaa potilasasiamiestyölle ei ole varattuna (Kuvio 4). en % kyllä ei Kuvio 4. Oma tila potilasasiamiestyötä varten (n= 252).

19 muu Potilasasiamiesten koulutus ja työkokemus potilasasiamiestyöstä Potilasasiamiehistä 38 % oli saanut terveysalan koulutuksen ja 14 % sosiaalialan koulutuksen, sekä terveys- että sosiaalialan koulutus oli 7 %:la vastanneista. Ylemmän korkeakoulututkinnon ilmoitti 19 % vastanneista. Terveys- tai sosiaalialan koulutuksen lisäksi korkeakoulututkinnon omaavia potilasasiamiehiä oli noin 13 % vastanneista. Muun koulutuksen oli saanut 6 % vastanneista. Muuksi koulutukseksi mainittiin yleisimmin kaupallisen alan koulutus (Kuvio 5). Julkisen sektorin potilasasiamiehistä suurin osa mainitsi ammatti- tai toiminimikkeekseen sosiaalityöntekijän tai sairaanhoitajan, myös johtavat hoitajat, ylihoitajat ja osaston hoitajat hoitivat usein potilasasiamiehen tehtävää. Päätoimisena potilasasiamiehenä toimi kuusi vastaajaa. Yksityisellä sektorilla potilasasiamiehet olivat ammatiltaan yleisimmin sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, hammashoitajia, lääkäreitä tai fysioterapeutteja. Lisäksi potilasasiamiehinä työskenteli sihteereitä, tulosyksikköjohtajia, vastaanottoapulaisia, talouspäälliköitä, yleisiä edunvalvojia sekä useisiin muihin eri ammatteihin lukeutuvia henkilöitä % sekä terv. että sos. Ylempi korkeakoulututkinto Terveysalan koulutus Sosiaalialan koulutus terv ja/ tai sos+ ylempi Kuvio 5. Potilasasiamiesten koulutus (n=254). Yli puolet (55 %) potilasasiamiehistä vastasi, ettei ole saanut koulutusta varsinaisesti potilasasiamiehen tehtäviin. Koulutusta ilmoitti saaneensa 41 % (Taulukko 3). Potilasasiamiehet jotka olivat saaneet koulutusta potilasasiamiestehtäviin, tarkensivat, minkälaista potilasasiamieskoulutusta he olivat saaneet. Yleisimmin vastattiin Kuntaliiton koulutuksen järjestämä vuosittainen kurssi, joka esimerkiksi vuoden 2004 keväällä oli kahden päivän mittainen peruskurssi potilasasiamiestoiminnasta. Muita mainittuja olivat lääninhallituksien ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen järjestämät koulutustilaisuudet sekä oma-aloitteinen opiskelu yliopiston kursseilla ja itsenäinen opettelu kirjallisuudesta.

20 13 Taulukko 3. Varsinaisesti potilasasiamiestoimintaan saatu koulutus (n= 245). n (%) Saanut koulutusta 103 (41) Ei ole saanut koulutusta 142 (56) Yhteensä 245 (97) Puolet (47 %) potilasasiamiehistä oli täysin tai jokseenkin eri mieltä ja 30 % täysin tai lähes samaa mieltä koulutuksensa riittävyydestä potilasasiamiestyössä. Kysymykseen ei osannut vastata 15 % potilasasiamiehistä ja 8 % jätti kokonaan merkitsemättä vastaamatta (Kuvio 6) % Täysin tai jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa Täysin tai lähes samaa mieltä Kuvio 6. Potilasasiamiesten suhtautuminen koulutuksensa riittävyyteen potilasasiamiestyössä (n=235). Potilasasiamiesten mielipidettä koulutuksensa riittävyydestä potilasasiamiestyössä vertailtiin suhteessa heidän taustakoulutukseensa. Tällöin yli puolet kysymykseen vastanneista potilasasiamiehistä (n=118) oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että heidän koulutuksensa olisi riittävä potilasasiamiestyöhön. Täysin tai lähes samaa mieltä koulutuksen riittävyydestä oli 64 potilasasiamiestä. En osaa sanoa vaihtoehdon valitsi 37 potilasasiamiestä. Eniten samaa mieltä koulutuksensa riittävyydestä, suhteessa omaan lukumääräänsä, olivat ne potilasasiamiehet, joilla on korkeakoulututkinto (n=18/49) tai sekä korkeakoulututkinto että sosiaali- tai terveysalan tutkinto (n=13/33). kuitenkin eri mieltä olevia löytyi myös näistä koulutusryhmistä miltei yhtä paljon.

ALOITE 1(6) 1.10.2010. Sosiaali- ja terveysministeriölle. Asia

ALOITE 1(6) 1.10.2010. Sosiaali- ja terveysministeriölle. Asia ALOITE 1(6) Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia Ehdotus työryhmän asettamiseksi kartoittamaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992), jäljempänä potilaslaki, säänneltyjen potilaan

Lisätiedot

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa 18.4.2013 Potilasasiamies Anneli Ahola Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ESITYKSEN AIHEET Potilaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI

Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI POTIILAAN HOIITOON TAII KOHTELUUN LIIIITTYVÄ MUIISTUTUS Arkivoima Oy Paavo Ruohonen Hauskankatu 32 50100 MIKKELI Saapumispäivämäärä: Vastaanottaja: Diariointinumero: POTILAS Sukunimi, etunimet Osoite:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

27. TAMMIKUUTA 2015 POTILASASIAMIESTOIMINTA YLA -SAVON SOTESSA 1.1. 31.12.2014 KORHONEN TERTTU YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ

27. TAMMIKUUTA 2015 POTILASASIAMIESTOIMINTA YLA -SAVON SOTESSA 1.1. 31.12.2014 KORHONEN TERTTU YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ 27. TAMMIKUUTA 2015 POTILASASIAMIESTOIMINTAYLA -SAVONSOTESSA 1.1. 31.12.2014 KORHONEN TERTTU YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo... 0 1 POTILASASIAMIESTOIMINNAN TAUSTA... 2 1.1 Laki potilaan asemasta

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Potilaan asemaan ja oikeuksiin terveyden- ja sairaanhoitoa järjestettäessä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Virpi Nissilä

Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Virpi Nissilä Potilasasiamiestoiminnan organisointi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Virpi Nissilä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 11/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 11/2002 POTILASASIAMIESTOIMINNAN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2010

Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2010 Maakuntahallitus I 50 21.02.2011 Potilasasiamiehen selvitys potilaan oikeuksien kehityksestä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2010 MH 50 Potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson on laatinut seuraavan selvityksen

Lisätiedot

Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa

Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivät 19.5.2014 Jaana Riikonen, TtM Tietosuojavastaava / erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 A. YLEISTÄ 1. Vastaajaorganisaation nimi, vastaajan nimi ja asema organisaatiossa.

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KALAJOELLA 2014 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. POTILASASIAMIEHEN TEHTÄVÄT JA POTILAAN JA ASIAKKAN OIKEUDET 2. YHTEYDENOTTOJEN TILASTOINTI

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Palvelualuetyöryhmän yhteenveto ja ehdotukset Riitta Heinonen, Liisa Hynninen, Ritva Mutanen, Maisa Rantanen, Kirsi

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA

ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA HANKESUUNNITELMA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA 1 Tiivistelmä Tutkittu tieto osoittaa, että lääkärin tai terveydenhoitajan antama lyhytneuvonta (mini-interventio)

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Potilaalle on ilmoitettava aika, jolloin hän pääsee hoitoon. Jos aika muuttuu, muutoksen syy ja uusi aika on ilmoitettava potilaalle ajoissa.

Potilaalle on ilmoitettava aika, jolloin hän pääsee hoitoon. Jos aika muuttuu, muutoksen syy ja uusi aika on ilmoitettava potilaalle ajoissa. Potilaan oikeudet 1 Potilaan oikeudet Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava.

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot