Tutkintokohtainen opetussuunnitelma SISÄLLYS

Transkriptio

1

2 2 SISÄLLYS 1. OPINTO-OHJELMA, ammatilliset tutkinnon osat KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE JA NÄYTTÖJEN SIJOITTUMINEN JOHDANTO, TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Perustutkinnon tavoitteet Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon muodostuminen tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa, elektroniikka-asentaja Opintojen ohjeellinen suoritusajankohta Opinnoissa eteneminen HENKILÖKOHTAINEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) TYÖSSÄOPPIMISEN SUUNNITELMA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖ ARVIOINTI Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Osaamisen tunnustaminen Arvioinnin tehtävä Arvioinnista tiedottaminen Arvioinnin toteuttaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi TUTKINNON OSIEN TOTEUTUS JA ARVIOINTI TUTKINNON OSA: Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät TUTKINNON OSA: Ammattielektroniikka TUTKINNON OSA: Sulautetut sovellukset ja projektityöt TUTKINNON OSA: Elektroniikan tuotekehitys TUTKINNON OSA: ICT-asennukset... 44

3 3 1. OPINTO-OHJELMA, ammatilliset tutkinnon osat TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja 1. OPINTOVUOSI 2. OPINTOVUOSI 3. OPINTOVUOSI Pakolliset tutkinnon osat 26 ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 26 ov Pakolliset tutkinnon osat 26 ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 4 ov Ammattielektroniikka 14 ov Sulautetut sovellukset ja projektityöt 8 ov Valinnaiset tutkinnon osat 3 ov Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 3 ov Pakolliset tutkinnon osat 18 ov Ammattielektroniikka 6 To Sulautetut sovellukset ja projektityöt 4 ov + 8 To To = opinnot työssäoppimalla Valinnaiset tutkinnon osat 17 ov Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 11 ov + 6 To To = opinnot työssäoppimalla Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Äidinkieli 1 1 ov Äidinkieli 2 1 ov Vieras kieli 1 1 ov Toinen kotimainen kieli 1 1 ov Matematiikka 1 1 ov Matematiikka 2 1 ov Matematiikka 3 1 ov Fysiikka 1 ov Liikunta 1 0,5 ov Terveystieto 1 0,5 ov Taide ja kulttuuri 1 1 ov 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Äidinkieli 3 1 ov Vieras kieli 2 1 ov Kemia 1 ov Liikunta 1 0,5 ov Terveystieto 1 0,5 ov Valinnaiset yhteiset opinnot 2 ov 6 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 4 ov Äidinkieli 4 1 ov Yhteiskunta-, yritys ja työelämätieto 1 ov Valinnaiset yhteiset opinnot 2 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 5 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 1 ov

4 4 2. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE JA NÄYTTÖJEN SIJOITTUMINEN TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja 120 ov Tutkinto koostuu pakollisista, valinnaisista, ammattitaitoa täydentävistä sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 ov 4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 ov Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat 70 ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija osaa laatia ja rakentaa yksinkertaisen elektroniikan peruskytkennän sekä suorittaa sille tyypilliset mittaukset Ammattielektroniikka 20 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija rakentaa elektroniikkalaitteen annettujen ohjeiden mukaisesti ja testaa sen toiminnan sekä suorittaa tarpeelliset mittaukset Sulautetut sovellukset ja projektityöt 20 ov AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija suunnittelee ja rakentaa sulautetun järjestelmän laitteen ja laatii siihen ohjelman sekä suorittaa tarpeelliset testaukset ja mittaukset. Työn päätteeksi hän palauttaa työselostuksen ja dokumentoinnin tekemästään työstä. TOTEUTUS: Oppilaitoksessa 1. vuotena. TOTEUTUS: Oppilaitoksessa 2. vuotena. TOTEUTUS: Oppilaitoksessa ja 3. vuotena.

5 5 Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Elektroniikan tuotekehitys 10 ov AMMATTIOSAMISEN NÄYTTÖ Opiskelija selvittää annetun elektroniikkalaiteen viat mittaamalla ja tekee muutoksen laitteen ohjelmaan sekä kytkentään. Työn päätteeksi opiskelija palauttaa työselostuksen ja dokumentoinnin tekemästään työstä ICT-asennukset 10 ov AMMATTIOSAMISEN NÄYTTÖ PC-tietokoneen, käyttöjärjestelmän, ohjelmistojen, oheislaitteiden ja lähiverkkokytkennän asentaminen sekä kokoonpanon toimintakuntoon saattaminen. TOTEUTUS: Oppilaitoksessa 3. vuotena. TOTEUTUS: Oppilaitoksessa 3.vuotena tai työssäoppimispaikalla. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ei erillisiä näyttöjä Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Ei näyttöjä KÄSITTELY Näyttötoimikunnan käsittely Tietotekniikkajaoksen käsittely Näyttötoimikunnan puheenjohtaja Tietotekniikkajaoksen puheenjohtaja XXX

6 6 3. JOHDANTO, TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Tieto- ja tietoliikenneala vastaa yhteiskunnan toimintoja tukevien tieto- ja tietoliikennejärjestelmien rakentamisesta, ylläpidosta ja niiden laadukkaasta toiminnasta. Alan innovaatiot valtaavat yhä uusia alueita. Eri palvelualoille suunnatut sovellukset vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään ja sen laatuun. Tieto- ja tietoliikennealan laitteistojen avulla hoidetaan yhä suurempi määrä kansalaisten henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja taloudenpitoon liittyviä asioita. Tietoa siirretään yhä laajemmissa koko maapallon kattavissa tietoverkoissa. Alalla työskentelevältä edellytetään suurta ammattietiikkaa sekä ehdottomia salassapitovaatimuksia hänen käsitellessään laitteistoja ja järjestelmiä, joissa kansalaisten henkilökohtaisia tietoja säilytetään tai siirretään. Tuotteiden lyhyet elinkaaret sekä eri laitesukupolvien nopea uudistuminen asettavat myös alalla työskentelevän asiakaspalvelukyvylle entistä suuremmat vaatimukset. Kansalaisilla on tarve saada neuvoa ja opastusta uusien sovellusten ja toimintojen käyttöönotossa niin kotona kuin myös kodin ulkopuolella. Alan laitteistot ovat pääasiallisesti sähkötoimisia ja siten turvallisuutta tulee korostaa niin alalla työskentelevien kuin alan laitteistoja käyttävien henkilöiden osalta. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilaiset työskentelevät teknologian alueella, jossa laitteistojen ja toimintojen kehittyminen on nopeaa. Nopea uudistuminen vaatii alalla työskenteleviltä jatkuvaa itsenä kehittämistä. Alan nopea globalisoituminen edellyttää teknologiaan liittyvän osaamisen kehittämisen lisäksi myös kielitaidon kehittämistä. Alan ammattikieli on englanti ja lähes kaikki, myös Suomessa tuotettujen laitteiden ja palveluiden dokumentointi, ovat englanninkielisiä. Laitesukupolvien nopea uudistuminen vaatii myös käytöstä poistuvan laitesukupolven kierrätykseen liittyvää osaamista. Alan palkkarakenne on kirjavaa. Osa työskentelee sopimuspalkalla ja osa tuntipalkalla. Keskimäärin alan palkkaus on hyvin vertailukelpoinen muiden alojen kanssa. Kouvolan seudun ammattiopisto: Ammattiopiston tietotekniikka-alalla on hyvät suhteet alueen yrityksiin. Ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan Tietotekniikkajaos, jonka kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden sekä opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kaksi tai kolme kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksissa käsitellään alueen ammatillisia asioita sekä ammattiopiston toimintaa. Jaos on mukana opetussuunnitelmien valmistustyössä.

7 7 4. PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 4.1 Perustutkinnon tavoitteet Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset ammattivalmiudet. Hän on luotettava, itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa tutkinnonsuorittajalle tarvittavan perusosaamisen alan tuotanto-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työ-, sähkö-, ja sähkötyöturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen. Alan ammattilaisen on ymmärrettävä tietojenkäsittelyyn liittyvän salassapitomääräykset ja hallittava tietotekniikan perusteet. Alan ammattilaisen on osattava käsitellä laitteita ja komponentteja ESD- suojausvaatimukset huomioiden Tieto- ja tietoliikennetekniikan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä alan yrityksissä, alan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska ala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja vaatii ehdottomasti turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Tärkeitä kansainvälistymiseen liittyviä taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ).

8 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opinnot tai osaamisalan suorittanut elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä, tai erilaisiin elektroniikka-alan sovelluksiin liittyviä huolto-, asennus- ja asiakaspalvelutöitä. Samalla hän hallitsee tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennuksen ja käyttöönoton. Keskeisinä osaamisalueita ovat elektroniikkatehtaiden tuotantoautomaation käyttötehtävät ja valmistettujen tuotteiden testaus tai elektroniikan laitteiden asennus ja huoltotyöt sekä asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliikennelaitteet sekä tietokonelaitteet, niiden asennus ja konfigurointi käyttäjän vaatimusten mukaisesti. 4.2 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon muodostuminen tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa, elektroniikka-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 120 ov muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, joista ammatillisia pakollisia 70 ov ja ammatillisia valinnaisia 20 ov. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettavaan tutkintoon sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) 20 ov sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 ov. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia eli osia Elektroniikan tuotekehitys ja ICT-asennukset tutkinnon osista ja vapaasti valittavia tutkinnon osia koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteisen osan linjausten mukaisesti. Toisen perustutkinnon suorittanut voi hyväksi lukea ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia koulutuksenjärjestäjän yhteisen osan linjausten mukaisesti. Vapaasti valittaviin opintoihin tarjotaan 5 ov ammattia tukevia opintoja sekä 5 ov koulutuksen järjestäjän yhteisestä vapaasti valittavien tarjottimesta.

9 9 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov Pakolliset tutkinnonosat 16 ov Valinnaiset tutkinnonosat 4 ov AMMATILLISET TUTKINNONOSAT 90 ov Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat 70 ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät Ammattielektroniikka Sulautetut sovellukset ja projektityöt 30 ov 20 ov 20 ov Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Elektroniikan tuotekehitys ICT-asennukset 10 ov 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy yhteensä opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov

10 Opintojen ohjeellinen suoritusajankohta Ammattiopistossa tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa, elektroniikkaasentaja, opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan sivulla 3 olevan suunnitelman mukaisesti Opinnoissa eteneminen Opintojen normaali suoritusaika on kolme vuotta. Erityistä tukea vaativien opiskelijoiden opintoaika voidaan määritellä myös pidemmäksi ajanjaksoksi. Opiskelijan edistymistä seurataan ja tarvittaessa järjestetään tukiopetusta. Perusteltuna syynä voi olla esim. opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siirtyminen luokalta toiselle edellyttää pakollisten ammatillisten tutkinnon osien vuosijaksojen hyväksytysti suorittamista. Kullekin tutkinnon osalle on kirjattu erikseen osaamisen kriteerit. 5. HENKILÖKOHTAINEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojensa suorittamiseen, laaditaan henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka sisältää myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman HOPS. HOJKS-suunnitelman laatimisesta on annettu yksityiskohtaiset ohjeet ammattiopiston erityisopetustiimin laatimassa erityisopetussuunnitelmassa. 6. TYÖSSÄOPPIMISEN SUUNNITELMA Työssäoppiminen tapahtuu tietoliikenne- ja elektroniikka-alan yrityksissä tai toimipisteissä, joissa on alan toimintaa. Työssäoppimista on vähintään 20 ov ja se sijoittuu kolmannelle opintovuodelle. Työpaikan hankkii pääsääntöisesti opiskelija, samalla koulutamme opiskelijoita itsenäiseen työnhakuun. Työssäoppiminen on valvottua oppimista, josta vastaa työpaikkaohjaaja sekä työssäoppimista ohjaava opettaja. Työssäoppimisen suunnitelma laaditaan työssäoppimispaikalla tapahtuvan opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Suunnitelma on opiskelijakohtainen ja se tehdään yhdessä työssäoppimispaikan työnohjaajan ja opiskelijan kanssa joko ennen työssäoppimisjaksoa tai välittömästi sen alettua. Työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia, josta ei anneta erillistä arvosanaa.

11 11 7. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Näyttöjen toteutuksesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan näyttöjen olevan osa opetustapahtumaa. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijakohtaisesti ja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näytöt jakaantuvat koko opiskeluajalle kuitenkin painottuen enemmän viimeiseen opiskeluvuoteen. Alustavat näyttösuunnitelmat ovat tutkinnon osien suunnitelmissa. 8. OPINNÄYTETYÖ Koulutusohjelman opinnäytetyö, kaksi opintoviikkoa, sisältyy kolmannen vuoden ammatillisiin opintoihin. Opinnäyte sisältää ammatillisia valmiuksia kuvaavan selvitystyön sekä esittelyseminaarin. Selvitystyönä tehdään ammattialaan kuuluvan kokonaisuuden pienoistutkielma, jossa paneudutaan syvällisemmin ko. kokonaisuuden erityispiirteisiin. Ohjaajina toimivat ammattiaineen opettaja sekä äidinkielen opettaja. Opinnäytetyöseminaarissa jokainen opiskelija esittelee oman työnsä. Seminaari on kaikille pakollinen. Työn tekijä(t) ja ohjaaja sopivat ohjausajat. Opiskelija laatii työstään runkosuunnitelman ja hyväksyttää sen ohjaavalla opettajalla. Opinnäytetyö arvioidaan ja arviointi vaikuttaa sen tutkinnon osan arviointiin, mihin se sisällöllisesti kuuluu. Opinnäytetyöstä ei anneta erillistä arvosanaa tutkintotodistukseen, ainoastaan maininta, mistä aiheesta opinnäytetyö on tehty. 9. ARVIOINTI 9.1 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu - työprosessin - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin - työn perustana olevan tiedon ja - elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan.

12 12 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa, elinikäisen oppimisen avaintaidot, arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. 9.2 Osaamisen tunnustaminen Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan Kouvolan seudun ammattiopiston koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan kirjoitettuja periaatteita. Opiskelijan osaamisen tunnustamisen tavoitteena on poistaa päällekkäiset opinnot ja lyhentää näin opiskeluaikaa. Opiskelijalla on mahdollisuus hakea osaamisen tunnustamista niistä aikaisemmin suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta osaamisesta, jotka vastaavat tutkinnon tavoitteita. Aikaisemman osaamisen arvioinnilla ja tunnustamisella voidaan korvata kaikkia opetussuunnitelman mukaisia opintoja: yhteiset opinnot, tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, pakolliset valinnaiset sekä vapaasti valittavat opinnot. Osaamista tunnustettaessa verrataan opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista opetussuunnitelman tavoitteisiin. Opiskelija hakee aikaisemman osaamisen tunnustamista kirjallisesti opinnoista vastaavalta opettajalta opintojakson alussa. Jos opiskelijalla ei ole todistusta tai muuta dokumenttia tunnustettavaksi haluamistaan opinnoista, järjestää opettaja osaamisen varmistamiseksi arvioinnin. Se voi olla kirjallinen tehtävä, erillinen koe, arviointikeskustelu tai osaamisen näyttö. Osaamisen tunnustamisen arvioi opettaja tai opettajat yhdessä ja päätöksen asiasta tekee koulutuspäällikkö. Hyväksytty aikaisempi osaaminen kirjataan henkilökohtaiseen HOPS:aan ja opintokorttiin. HOPS:n päivittämisestä vastaa opiskelija yhdessä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija voi halutessaan valita hyväksyttyjen opintojen tilalle muita osaamista laajentavia tai syventäviä opintoja. Osaamisen tunnustamisen menettelyohjeista tiedotetaan opiskelijalle opinto-oppaissa ja opiskelijoiden perehdyttämistilanteissa. Osaamisen tunnustamiseen tyytymätön opiskelija voi hakea arvioinnin oikaisua arvosanan vastuuopettajalta tai rehtorilta.

13 Arvioinnin tehtävä Arviointi perustuu ammattiopiston tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan kirjoitettuihin periaatteisiin. Arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa rehellisesti ja myönteisesti omien oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Arvioinnissa toimitaan tavoilla, jotka edistävät opiskelijan itsearviointitaitoja. Arviointimenetelmien tulee olla monipuolisia. Arviointitapojen valinnassa kiinnitetään huomiota myös opiskelijan analysointitaitojen kehittymiseen ja vertaisarvioinnin oppimiseen. Arviointi on avointa, oikeudenmukaista ja kannustavaa. Arvioitavat suoritukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä arvosanan muodostuminen on kirjoitettu opintokokonaisuuksittain opetussuunnitelmaan. Tällä varmistetaan, että kaikilla osapuolilla on tiedossa arvioinnin perusteet. Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti arvioinnista sovittujen yhteisten käytänteiden mukaisesti. Ohjaavan arvioinnin avulla opiskelijaa ohjataan tiedostamaan se, mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulisi vielä oppia päästäkseen opintokokonaisuuden tavoitteisiin. Arviointi toteutetaan opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden yhteistyönä. 9.4 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista tiedotetaan opiskelijoille opiskeluun perehdyttämisen yhteydessä sekä opiskelijan oppaissa ja huoltajille vanhempainilloissa. Arvioinnin yleisistä periaatteista tiedottavat opinto-ohjaajat sekä ryhmänohjaajat. Jokaisen opintojakson ja lukujärjestysjakson alussa opinnoista vastaavat opettajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa opintojakson ja tutkinnon osan arvioinnista. 9.5 Arvioinnin toteuttaminen Arviointi perustuu aina tutkinnon osan arvioinnista laadittuihin kriteereihin. Ammatillisten tutkinnon osien keskeisen osaamisen opiskelija osoittaa ammattiosaamisen näytöillä, jotka on ajoitettu tutkinnon osan loppuosaan. Arviointiin voi vaikuttaa myös mahdollinen muu arviointi. Jäljempänä tutkinnon osien lomakkeissa ovat opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmat koko koulutuksen ajalle. Tutkinnon osista on määritelty arvosanojen perustaksi vaadittavat opintosuoritukset. Lisäksi tutkinnon osista on kirjoitettu arvosanan muodostumisen periaatteet, arviointimenetelmät sekä arviointipäätökseen osallistuvat henkilöt. Tutkinnon osien jaksoista on myös laadittu arviointisuunnitelmat, joissa on määritelty arvosanan saamiseksi vaadittavat arvioinnin kohteet ja -kriteerit. Ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi arviointi perustuu mm. oppimistehtäviin, kirjallisiin tehtäviin, portfolioihin, oppimispäiväkirjoihin, kokeisiin, projektitöihin sekä opinnäytetyöhön. Lukio-opintoja arvioitaessa noudatetaan valtakunnallisia lukiotutkinnon arviointiohjeita. Arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arvosanoiksi. Muuntotaulukko on opetussuunnitelman perusteissa. Yhteisten aineiden arvioinnissa noudatetaan tutkintokohtaisen opetussuunnitelman yhteisen osan periaatteita.

14 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista.

15 TUTKINNON OSIEN TOTEUTUS JA ARVIOINTI TUTKINTO: TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA / ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA 10.1 TUTKINNON OSA: Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät LAAJUUS: 30 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON OSIEN TOTEUTUS Opintojaksot Toteutustapa laajuudet ARVIOINTI Ammattiosaamisen Muu osaamisen Oppimisen näyttö arviointi arviointi AJOITUS ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT Opiskelija tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja elektroniikan mittalaiteet Opiskelija osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden suorittaa mittauksia elektronisista laitteista Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet 15 ov Voidaan tarvittaessa jakaa sähkötekniikkaan (7 ov) ja elektroniikkaan (8 ov). Sähkötekniikan keskeisimmät opinnot ovat jännite, potentiaali, resistanssi, virta ja teho. Vaihtosähkötekniikasta keskeisimpiä käsitteitä ovat jännitteen amplitudi, huippuarvo, tehollisarvo, taajuus ja jaksonaika. Teoria opiskelu, mittausharjoitukset, laskuharjoitukset ja muut harjoitustyöt. Mittaus- ja kytkentäharjoituksissa keskitytään erityisesti yleismittarin ja oskilloskoopin käytön oppimiseen. Elektroniikassa teoriaopintojen lisäksi valmistetaan piirilevyjä ja kalustetaan ne tarvittavilla Tähän tutkinnon osaan ei liity työssäoppimista ja kaikki näytöt annetaan koulussa. Arvioidaan työprosessin hallinta työmenetelmien ja välineiden hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta Kokeet, kirjalliset palautettavat harjoitustyöt, tuntiosaaminen ja harjoitustöistä saadut arvioinnit. Ammattiosaamisen sähkötekniikan ja elektroniikan osanäyttö annetaan elektroniikasta ja siihen liittyvistä sähkötekniikan perusmittauksista. Tuntikuulustelut, opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskukstelut. Arvioidaan myös opiskelijan asennoitumi nen opiskeluun. Arviointi ei vaikuta osaamisen arvosanaan. 1. opiskeluvuosi

16 16 valmistaa piirilevyn sekä kalustaa sen työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden käyttää mikro-ohjaimen kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia) Elektroniikassa keskeisimpinä asioina ovat elektroniikan kädentaidot, kuten juottaminen, korjausjuottaminen, piirilevyn valmistus, piirilevyn kalustaminen ja peruskomponenttien tunnistaminen ja toimintaperiaatteen ymmärtäminen. komponenteilla. Komponenttien ja peruskytkentöjen toimintaa opiskellaan mittaus- ja kytkentäharjoitust en avulla. Opiskelija osaa laatia ja rakentaa yksinkertaisen elektroniikan peruskytkennän sekä suorittaa sille tyypilliset mittaukset. Opiskelija tuntee Internetin toimintaperiaatteen ja IP-osoitejärjestelmän Opiskelija osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet kytkeä tietokoneen verkkoon ja etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja dokumentoida työtehtäviään tietokoneen A-kortin taidot Tieto- ja tietokonetekniikan perustaidot 7 ov Opinnot sisältävät tietokoneen käyttöönoton ja tietokoneen A-kortin opinnot: Käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta Tekstinkäsittely Internet ja sähköposti Tietotekniikan perusteet Taulukkolaskenta Esitysgrafiikka Teoria opiskelu, harjoitukset ja palautettavat harjoitustyöt. Ammattiosaamisen tietoja tietokone tekniikan perustaidot osanäyttö annetaan tietokoneen A- korttivaatimusten mukaisesti. Arvioidaan työprosessin hallinta työmenetelmien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osaa tietokoneen peruskäytön. Kokeet, kirjalliset palautettavat harjoitustyöt, tuntiosaaminen ja harjoitustöistä saadut arvioinnit. Tuntikuulustelut, opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskukstelut. Arvioidaan myös opiskelijan asennoitumi nen opiskeluun. Arviointi ei vaikuta osaamisen arvosanaan. 1. ja 2. opiskeluvuosi

17 17 Hän osaa käyttää tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikkaohjelmia ammattitöiden dokumentointiin. Hän hallitsee sähköisen viestinnän ja osaa käyttää lähiverkon tiedosto- ja tulostuspalveluita sekä etsiä tietoa Internetverkosta. Opiskelija osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. työskennellä yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita Sähköasennustekniikan perusteet 8 ov Opintojaksosta osa kannattaa jakaa omiksi toteutuksiksi: sähköturvallisuuskortin suorittaminen ensiapukurssin EA1 suorittaminen tulityökortin suorittaminen teknillinen, rakennus- ja sähköpiirustus CAD-ohjelman käyttö koje- ja laiteasennuksen perusteet kytkinlaitteet sähköasennustekniikan perusteet Teoria opiskelu, piirtämisharjoituksia, piirustusten tulkintaharjoituksia ja työsalissa tehtäviä harjoitustöitä. CAD-piirtäminen opetetaan rintamana tietotekniikan luokassa. Ensiapukurssi suoritetaan siihen soveltuvissa tiloissa. Tulityökurssiin liittyvät sammutusharjoitukset suoritetaan koululla tai palo- ja pelastuslaitoksella. Opintojaksolla annetaan näyttö tutkinnon osasta. Näyttö on opiskelijan rakentama laite tai kytkentä ja näyttö annetaan koulussa ja arvioinnin tekee opettaja. Arviointikohteina ovat työprosessin hallinta työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta. työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Opiskelija - osaa tehdä työpiirustusten ja ohjeistuksen mukaisesti laitteen tai kytkennän Kokeet, kirjalliset palautettavat harjoitustyöt, tuntiosaaminen ja harjoitustöistä saadut arvioinnit. Tuntikuulustelut, opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskukstelut. Arvioidaan myös opiskelijan asennoitumi nen opiskeluun. Arviointi ei vaikuta osaamisen arvosanaan. 1. ja 2. opiskeluvuosi

18 18 Opiskelija suorittaa hyväksytysti tulityökortin sähköalan ammattihenkilölle sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskortin Opiskelija osaa sähköturvallisuustutkinto 3 koulutusvaatimusten edellyttämiä sisältöjä 15 ov laajuisesti seuraavasti: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka: hallitsee sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait sekä vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet osaa mitata yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla virtapiirin suureita Turvallisuus: suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot SFS 6002 Sähkötyöturvallisuustutkinto ja -kortin suoritus. - käyttää asiakirjoissa mainittuja materiaaleja ja osia oikein ja taloudellisesti sekä asennus- ja kiinnitystöihin soveltuvia työmenetelmiä - valitsee ja käyttää oikein tarvittavia työkaluja, sekä suorittaa asennukset, kiinnitykset ja kytkennät hyväksyttyjen tapojen mukaisesti - viimeistelee työnsä siten, että se on laadullisesti toimiva ja myös esteettisesti miellyttävä. - työskentelee työturvallisesti noudattaen työturvallisuusmääräyksiä sekä käyttää aina tarvittavia suojavälineitä. - arvioi työtään ja työsuoritustaan ja selvittää mahdollisia eteen tulevia ongelmatilanteita, kuten laitteen elektroniikan toimintaa. - työskentelee ja kommunikoi joustavasti muiden opiskelijoiden kanssa. Työn perustana olevan tiedon hallinta näkyy: opiskelijan osa- ja

19 19 Sähkötyöturvallisuus: suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuuskoulutuksen Rakennuksen sähköverkko: osaa lukea sähköasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkökalusteita sekä kaapeleita. materiaalituntemuksena. Piirustusten luku- ja tulkitsemistaito näkyy jatkuvasti työprosessin edetessä. Vuorovaikutus- ja viestintätaidoilla opiskelija kommunikoi muiden opiskelijoiden kanssa. Olennaisena osana joustavaa yhteistyötä on jatkuva ja säännöllinen osallistuminen näytön antamiseen. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä, kokeista, tuntikuulusteluista sekä harjoitustöistä saaduista arvioinneista.

20 20 Tutkinnon osan jakson arviointi Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät Arvioinnin kohteet 1. Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Suunnitelmallinen työskentely Ohjattuna työskentelee suunnitelman mukaan. Työskentelee suunnitelman mukaan. Työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä muuttaen ja soveltaen. Työn kokonaisuuden hallinta Osaa suorittaa työkokonaisuuksia henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta. Hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti. Aloitekyky ja yrittäjyys Toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. Työskentelee pääosin omaaloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. Työskentelee oma-aloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mittaukset ja työvälineet Osaa suorittaa mittauksia ohjeiden mukaisesti. Osaa suorittaa mittauksia ja ohjeistettuna säätää niitä tarpeiden mukaisesti. Osaa suorittaa mittauksia, jotka vaativat mittareiden asetuksien muuttamista. Elektroniikan rakentaminen Osaa tehdä mallinmukaisia elektronisia laitteita ja osaa ladata ohjelman sulautettuun järjestelmään. Etenee melko itsenäisesti työskentelyssään, tarvitsee silti ohjausta. Osaa ratkaista ongelmia elektronisia laitteita rakentaessaan sekä tehdä niissä itsenäisiä komponentti- ja työmenetelmä valintoja. Sähkö- ja elektroniikkaasennukset Osaa kiinnittää sähköiset laitteet ja elektroniikan komponentit oikein. Käyttää hyväksyttyjä elektroniikan komponenttien, kaapeleiden ja johtimien asennustapoja. Saa itsenäisesti aikaan oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset.

21 21 Työvälineiden käyttö Käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti. Osaa valita tarkoituksen-mukaiset työvälineet eri työ tilanteissa. Käyttää työvälineitä tehokkaasti. Materiaalin hallinta Suorittaa materiaalien ja tarvikkeiden valinnat ohjeiden mukaisesti, tietää laitteissa käytettävät komponentit ja tuntee kaapeleiden ja johtimien materiaalin. Osaa suorittaa materiaalien valinnat ja käsittelee materiaaleja oikein. Ratkaisee materiaalivalintoja, ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista sekä huomio kestävän kehityksen toiminnassaan. Teknologia ja tietotekniikka Osaa ohjattuna käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon. Osaa itsenäisesti käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon. Osaa käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon itsenäisesti annettujen vaatimusten mukaisesti. Kestävä kehitys Noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja. Noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita. Estetiikka Työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. Työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. Hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tuntee keskeisimmät elektroniikan piirrosmerkit. Tunnistaa laitteiden kytkentäkaavioista keskeisimmät komponentit. Selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan. Datatietojen hallinta Osaa hakea oikeita datatietoja. Tarvitsee neuvoja datatietojen tulkinnassa. Osaa tulkita itsenäisesti komponenttien ja materiaalien datatietoja.

22 22 Laadunhallinta Ohjattuna tunnistaa laatuvaatimukset. Tunnistaa laatuvaatimukset. Osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti. Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Hahmottaa fysikaalisten suureiden merkityksen sähkötekniikassa. Päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. Tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Viestintä ja mediaosaaminen Pystyy laatimaan kirjallisia raportteja. Pystyy olemaan yhteydessä ulkopuolisiin tahoihin esim. toimittajiin ja asiakkaisiin. Pystyy esiintymään tarvittaessa erilaisissa medioissa. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Suoriutuu tiedonhankinnassa ohjattuna. Hankkii tietoa ohjeiden mukaan. Toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana Suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta. Suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa. Suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan. Osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään. Arvioi työnsä onnistumista. Ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti. Kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta. Selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea. Selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista omaaloitteisesti Toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja. Vuorovaikutus ja yhteistyö Noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään. Toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja.

23 23 Tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta. Pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta. Tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti. Toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä. Toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä. Tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän. Ammattietiikka Noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja. Toimii opiskelu- ja työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa. Terveys, turvallisuus ja toiminatakyky Noudattaa työstä asetettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille. Noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden. Käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä. Ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä. Työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein. Varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä. Ilmoittaa havaitsemistaan vaaratekijöistä. Työskentelee ergonomisesti oikein. Tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä. Käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian.

24 24 TUTKINTO: TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA / ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA 10.2 TUTKINNON OSA: Ammattielektroniikka LAAJUUS: 20 OV TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON OSIEN TOTEUTUS Opintojaksot Toteutustapa laajuudet ARVIOINTI Ammattiosaamisen Muu osaamisen Oppimisen näyttö arviointi arviointi AJOITUS AMMATTIELEKTRONIIKKA Opiskelija tuntee elektroniikkalaitteen komponentit ja rakenneosat sekä niiden toimintaperiaatteet ja ohjaustavat Opiskelija osaa lohko- ja piirikaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden rakentaa elektroniikan virtapiirejä ja tuntee peruskytkennöistä muodostuvat normaalit perussovellukset kuten virtalähde, vahvistin, oskillaattorit ja osaa suorittaa niiden analysointia ja mittausta sekä simuloiden että todellisilla mittalaitteilla Ammattielektroniikka 20 ov Voidaan tarvittaessa jakaa elektroniikka (8 ov), sulautetut järjestelmät (7 ov), tietokonelaite ja järjestelmä asennukset (4 ov) ja tietoliikenne (1 ov). Elektroniikka 8 ov Keskeisimpinä asioina ovat elektroniikkalaitteiden rakentaminen. Teoria opiskelu, mittausharjoitukset, simulointiharjoitukset, piirikaavionpiirtoja piirilevysuunnitteluharjotukset sekä muut harjoitustyöt. Tähän tutkinnon osaan liittyy työssäoppimista 3. opiskeluvuonna ja kaikki näytöt annetaan koulussa. Ammattiosaamisen näytössä rakennetaan elektroniikkalaite annettujen ohjeiden mukaisesti ja testataan sen toiminnan sekä suorittaa tarpeelliset mittaukset. Arvioidaan työprosessin hallinta työmenetelmien ja välineiden hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta Kokeet, kirjalliset palautettavat harjoitustyöt, tuntiosaaminen ja harjoitustöistä saadut arvioinnit. Tuntikuulustelut, opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskukstelut. Arvioidaan myös opiskelijan asennoitumi nen opiskeluun. Työssäoppimisen arviointi. Arviointi ei vaikuta osaamisen arvosanaan. 2. opiskeluvuosi Työssäoppimisen osuus ajoittuu 3. opiskeluvuodelle.

25 25 tehdä elektroniikkalaiteisiin liittyvät mittaukset ja säätää järjestelmän toimimaan haluttujen toiminta-arvojen mukaisesti suunnitella elektroniikka- CAD ohjelmistolla piirilevyjä ja valmistaa niistä komponenttilevyn toteuttaa elektroniikkavalmistukseen liittyvän IPC-A-610 D standardin vaatimusten mukaisesti elektroniikkalaiteen (käsittely (ESD), kiinnitykset, johdotukset, liitännät, juotokset) analogia- ja digitaalipiirien perusyhdistelmät kuten muuntimet ja ajastimet sekä yleisimmät muistipiirit toimintaperiaatteet ja käytön Opiskelija tuntee mikro-ohjaimen perusohjelmoinnin laiteläheisellä C-kielellä ja osaa suorittaa siitä rakennetun valmiin sulautetun järjestelmän toiminnan testauksen Opiskelija osaa ohjelmoinnin yleisperiaatteet ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen Sulautetut järjestelmät 7 ov Keskeisimpinä asioina ovat mikro-ohjaimen rakenne ja ohjelmistokehityksen perusteet. Teoria opiskelu, harjoitukset ja palautettavat harjoitustyöt. Kokeet, kirjalliset palautettavat harjoitustyöt, tuntiosaaminen ja harjoitustöistä saadut arvioinnit. Tuntikuulustelut, opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskukstelut. Arvioidaan myös opiskelijan asennoitumi nen opiskeluun. 2. opiskeluvuosi Työssäoppimisen osuus ajoittuu 3. opiskeluvuodelle.

26 26 tulkita lausekieltä ja ohjelmoimaan perusohjelmistorakenteita hyvää kuvaustapaa noudattaen. mikro-ohjaimien rakenteen ja siihen liitettävät oheislaitteet. sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteet ja osaa käyttää kehitysympäristöä Työssäoppimisen arviointi. Arviointi ei vaikuta osaamisen arvosanaan. Opiskelija tuntee PC-tietokoneen rakenneosien toimintaperiaatteet ja perusominaisuudet Opiskelija osaa mitoittaa, valita ja koota annettujen kriteerien mukaiset osat PC-laitteeseen suorituskyvyn ja tehontarpeen huomioiden asentaa ja konfiguroida tietokoneen käyttöjärjestelmiä toimivaksi kokonaisuudeksi ottaa käyttöön työaseman suojaus- ja lisäominaisuuden yleisimpien ulkoisten oheislaitteiden toimintaperiaatteet sekä niiden liittämisen ja käyttöönoton toimivaan tietokonejärjestelmään asiakaspalvelutaidot ja omaa tarvittavan komponenttitietouden Tietokonelaite ja järjestelmä asennukset 4 ov Keskeisimpinä asioina ovat lähiverkon asennukset ja niiden sovellukset. Teoria opiskelu, harjoitukset ja palautettavat harjoitustyöt. Kokeet, kirjalliset palautettavat harjoitustyöt, tuntiosaaminen ja harjoitustöistä saadut arvioinnit. Erityisesti sellaiset PC-asennustyöt, jotka vaativat jatkuvasti uusia laitehankintoja, kannattaa opettaa työssäoppimisessa 3. opiskeluvuotena. Tuntikuulustelut, opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskukstelut. Arvioidaan myös opiskelijan asennoitumi nen opiskeluun. Työssäoppimisen arviointi. Arviointi ei vaikuta osaamisen arvosanaan. 2. opiskeluvuosi Työssäoppimisen osuus ajoittuu 3. opiskeluvuodelle.

27 27 Opiskelija tuntee erilaiset laajakaistatekniikat sekä osaa liittää tietokone/mobiililaitteen tietoverkkoon Opiskelija osaa lohkokaaviotasolla selostaa analogisen ja digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän toiminta analogisen siirron periaatteet kuten modulaatiot digitaalisen siirron periaatteet tietoliikenteen peruskäsitteet kuten siirtonopeus, kaistanleveys, kantoaaltokohinasuhde, bittivirhesuhde ja signaalikohinasuhde, sekä yleensä siirtotien ominaisuuksien vaikutus tietoliikenteen toimintaan tietokonelaitteiden välisen tietoliikenteen toimintaperiaatteet (TCP/IPprotokollat) mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet Tietoliikennetekniikka 1 ov Keskeisimpinä asioina ovat lähiverkkotekniikat ja niiden sovellukset. Teoria opiskelu, harjoitukset ja palautettavat harjoitustyöt. Tuntikuulustelut, opiskelijan itsearviointi sekä palautekeskukstelut. Arvioidaan myös opiskelijan asennoitumi nen opiskeluun. Arviointi ei vaikuta osaamisen arvosanaan. 2. opiskeluvuosi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä, kokeista, tuntikuulusteluista sekä harjoitustöistä saaduista arvioinneista.

28 28 Tutkinnon osan jakson arviointi Ammattielektroniikka Arvioinnin kohteet 1. Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Suunnitelmallinen työskentely Ohjattuna työskentelee suunnitelman mukaan. Työskentelee suunnitelman mukaan. Työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä muuttaen ja soveltaen. Työn kokonaisuuden hallinta Osaa suorittaa työkokonaisuuksia henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta. Hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti. Aloitekyky ja yrittäjyys Toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. Työskentelee pääosin omaaloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. Työskentelee oma-aloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Elektroniikan laitteiden rakentaminen Osaa rakentaa elektroniikkalaitteen valmiiden ohjeiden mukaan ottaen huomioon IPC-A- 610 D standardin vaatimukset. Osaa suunnitella ohjattuna piirilevyn piirilevynsuunnitteluohjelmalla ja rankentaa siitä valmiin laitteen ottaen huomioon IPC-A- 610 D standardin vaatimukset. Osaa suunnitella itsenäisesti piirilevynsuunnitteluohjelmalla piirilevyn ja valmistaa siitä elektroniikkalaitteen ottaen huomioon IPC-A-610 D standardin vaatimukset. Mittaaminen ja vianhaku Osaa suorittaa elektroniikan perusmittaukset. Osaa käyttää piirisimulointia. Osaa soveltaa piirisimulointia ja mittaamista vianhaussa. Sulautettujenjärjestelmien kehitysympäristön hallinta Osaa ohjelmointiympäristön peruskäytön ja osaa muutaman I/Olaitteen käytön. Osaa hyvin ohjelmointiympäristön käytön ja osaa ohjelmoida jo useita I/O-laitteita. Osaa itsenäisesti luoda elektroniikkalaitteistoja sulautettujen avulla.

29 29 Tietokonelaiteiden käyttöönotto Osaa ohjattuna käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon. Osaa itsenäisesti käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon. Osaa käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon itsenäisesti annettujen vaatimusten mukaisesti. Tietoliikenteen analysointi ja konfigurointi Osaa PC-ympäristön oheislaiteiden ja Internetin välisen tietoliikenteen ominaisuudet ja pystyy konfiguroimaan sitä ohjattuna. Osaa PC-ympäristön tietoliikenteen konfiguroinnin sekä pystyy analysoimaan tavallisimpia ongelmatilanteita. Pystyy analysoimaan vaativia ongelmatilanteita. Teknologia ja tietotekniikka Osaa käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon ohjattuna. Osaa Itsenäisesti käyttää tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon. Osaa käyttää annettujen vaatimusten mukaan tietoverkkoa tiedon hankintaan ja dokumenttien tekoon. Kestävä kehitys Noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja. Noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita. Estetiikka Työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. Työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti. Hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Virtapiirien toimintaperiaatteet ja niiden soveltaminen Osaa peruslohkokaavioesitykset kuten virtalähteen ja vahvistimen lohkokaavion. Osaa keskeisimpien digitaalipiirien lohkokaavioesitykset. Hallitsee keskeisten piirien lohkokaavioesitykset. Ohjelmointi Osaa perusrakenteet (suora, toisto, ehto). Osaa muodostaa perusrakenteista laajempia ohjelmakokonaisuuksia. osaa perusrakenteiden lisäksi funktioiden ja aliohjelmien käytön.