TOIMINTASUUNNITELMA KÄPY Lapsikuolemaperheet ry. Pyhäjärvenkatu 5B, 2. krs Tampere. toimisto(a)kapy.

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA KÄPY Lapsikuolemaperheet ry Pyhäjärvenkatu 5B, 2. krs Tampere toimisto(a)kapy.fi

2 2/17 Sisältö YLEISTÄ KÄPY RY:N TOIMINNASTA... 3 AJANKOHTAISTA... 3 TUKITOIMINTA... 4 Tukipuhelin ja tukisähköposti... 5 Kirjallinen tukimateriaali... 5 Tukikirjanen... 5 Lapsiopas... 5 Tukihenkilötoiminta... 5 Vertaistukiryhmät... 6 Perheviikonloput... 6 Kohdennetut vertaistapaamiset... 7 Isovanhempien vertaistuki... 7 Lasten vertaistukiryhmät... 7 Vapaaehtoisten työnohjaus... 8 Tukihenkilö- ja ryhmänohjaajakoulutukset... 8 Keskustelupalstat... 9 TUNNETTUUDEN KEHITTÄMINEN KÄPY -lehti Esite Jäsenkirjeet Kotisivut VARAINHANKINNAN KEHITTÄMINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ Kansainvälinen yhteistyö Valtakunnallinen yhteistyö TYÖHYVINVOINTI JA RISKIENHALLLINTA Työntekijöiden hyvinvointi Prosessien kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen ALUSTAVA TOIMINTAKALENTERI VUODELLE LÄHTEITÄ... 17

3 3/17 YLEISTÄ KÄPY RY:N TOIMINNASTA KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry (KÄPY ry) on valtakunnallinen vertaistukiyhdistys, jonka tarkoituksena on tukea kuoleman kautta lapsensa menettäneitä perheitä, lapsen kuolintavasta ja iästä riippumatta. Lapsi on olemassa, kun raskaus on alkanut, eikä lapsi-vanhempisuhde pääty täysi-ikäisyyteenkään. Aina kun lapsi on kuollut ennen vanhempaa, on kyse lapsen kuolemasta. Yhdistys tarjoaa tukea lapsensa menettäneille perheille mm. tukipuhelimen, tukihenkilöiden sekä eri puolilla Suomea kokoontuvien vertaistukiryhmien avulla. KÄPY ry on aatteellisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka jäsenet ovat lapsen kuoleman kokeneita vanhempia, sisaruksia, isovanhempia ja perheen ystäviä sekä työssään lapsikuolemia kohtaavia. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 4-6 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimiaika on kaksi vuotta. Yhdistyksessä on neljä palkattua työntekijää (toiminnanjohtaja, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja kaksi hanketyöntekijää) ja noin 120 vapaaehtoista, jotka toimivat eri rooleissa mm. tukihenkilöinä ja ryhmänohjaajina. Yhdistyksen saama palaute sekä tutkimustulokset osoittavat, että KÄPY ry:n tarjoama vertaistuki koetaan hyvin tärkeäksi tukimuodoksi lapsensa kuoleman kokeneiden perheiden keskuudessa. Yhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta ja surusta lapsen kuoleman jälkeen on tehty paljon tutkimuksia, jotka osoittavat vertaistuen olevan merkittävä tukimuoto lapsen kuoleman jälkeen (kts. lähdeluettelo). AJANKOHTAISTA KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n visio uudessa strategiassa : Yhdistys ajaa rohkeasti kuolleen lapsen arvostusta yhteiskunnassa. Koulutetut vapaaehtoiset mahdollistavat laadukkaan ja perheiden tarpeiden mukaisen vertaistuen tarjoamisen valtakunnallisesti. Kokemusasiantuntijuuttaan ja strategista osaamistaan vahvistamalla yhdistys pystyy lisäämään tunnettuuttaan alan ammattilaisten keskuudessa ja kehittämään varainhankintaansa.

4 4/17 Toiminnanjohtaja ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ovat jakaneet tähän saakka kaikki toimistotyöt keskenään. Jos toimistolla työskentelisi osa-aikainen sihteeri, vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työajasta 25 % säästyisi mm. 140 vapaaehtoisen ohjaamiseen ja työnohjauksen järjestämiseen sekä tukitoiminnan järjestämiseen ja toiminnan säännönmukaiseen arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi sihteerin työpanos mahdollistaisi monen muun strategiassa mainitun tavoitteen saavuttamisen. KÄPY ry:ssä alkoi vuonna 2015 uusi hanke, jossa tuotetaan ammattilaisille lapsikuolemaperheiden kohtaamiseen liittyvää materiaalia, levitetään toimintamalleja ja käytäntöjä sekä koulutetaan kokemuskouluttajia lapsikuolemaperheiden vertaistuen piiriin saattamisen helpottamiseksi. Yhdistyksessä varaudutaan tulevina vuosina kasvavaan yhteydenottojen määrään. On oletettavaa, että hankkeen ansiosta ammattilaiset osaavat ohjata perheitä paremmin vertaistuen pariin, ja hankkeen ansiosta sekä perheiden että ammattilaisten yhteydenotot lisääntyvät. Uuden hankkeen tuomiin muutoksiin varaudutaan jo ennalta vahvistamalla vapaaehtoisten koulutusta ja tukea, sekä tekemällä kestäviä ja kustannustehokkaita muutoksia vertaistukitarjontaan. Varautuminen näkyy jo vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa: vapaaehtoisten tukemiseen ja kouluttamiseen panostetaan ja yhden perheviikonlopun sijaan järjestetään useampia kohdennettuja vertaistukitapaamisia. Näin voidaan tarjota tukea useammille perheille ja tukea pystytään järjestämään paremmin ympäri vuoden. Tavoite 1: Toimistolla työskentelee osa-aikainen sihteeri. Tavoite 2: Perheviikonloppuja järjestetään (aiemman kolmen sijaan) kaksi, ja yhden perheviikonlopun sijaan järjestetään kohdennettuja tapaamisia. TUKITOIMINTA Tukitoiminta on yhdistyksen keskeisin toimintamuoto, noin 120 koulutettua vapaaehtoista tarjoaa perheille vertaistukea eri puolilla Suomea. Tukitoiminnan organisoimisesta vastaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori.

5 5/17 Tukitoiminta sisältää tukipuhelimen, kirjallisen tukimateriaalin, tukihenkilöt ja heidän koulutuksensa, perheviikonloput, alueelliset avoimet vertaistukiryhmät ja niiden ohjaajien koulutuksen sekä aikuisten ja nuorten keskusteluryhmän ylläpidon Facebookissa. Isovanhempien tapaamiset sekä sisarusten sururyhmät suunnitellaan vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan ydintoimintaan sisältyviksi. Tarvittaessa toiminnoille haetaan erillisrahoitusta. Tukipuhelin ja tukisähköposti Tukipuhelin päivystää maanantaisin ja torstaisin klo , mutta puheluja tulee paljon myös muina aikoina ja myös muihin puhelimiin. Osa yhteydenotoista tulee myös tukisähköpostiin. Kirjallinen tukimateriaali Yhdistys jakaa kirjallista tukimateriaalia yhteyttä ottaville ja jäseneksi liittyville perheille. Myös ammattilaiset voivat tilata materiaalia pientä maksua vastaan omaan käyttöönsä tai perheille jaettavaksi. Tukikirjanen Aho A L, Kivikko M, Mesikämmen E, Uittomäki S Lapsen kuolema. Tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille. KÄPY Lapsikuolemaperheet ry. Lapsiopas Uittomäki S, Mynttinen S & Laimio A Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut. Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville. KÄPY Lapsikuolemaperheet ry. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminnan koordinointiin kuuluu tukisuhteiden järjestäminen, tukihenkilöiden jaksamisen tukeminen ja työnohjaus, tukisuhteen seuranta sekä tukikoulutusten järjestäminen. Tukihenkilöt sitoutuvat yhteen tukisuhteeseen kerrallaan. Tukisuhteiden kestoissa on suurta vaihtelua, muutamasta viikosta reiluun vuoteen. Yksi tukisuhde kestää keskimäärin vuoden, minkä jälkeen monet tukihenkilöt haluavat pitää hieman taukoa ennen uuden tukisuhteen aloittamista. Myös erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, että samat tukihenkilöt eivät ole koko ajan

6 6/17 käytettävissä. Tukihenkilöiden elämäntilanne tulee huomioida ja heille voidaan tarjota vaihtoehtoja perinteisten pitkien tukisuhteiden tilalle, jos perheelle ei muuten löytyisi tukihenkilöä. Tiedotushankkeen myötä on todennäköistä, että uusille tukihenkilöille on lisääntyvä tarve yhteydenottojen lisääntyessä, joten tukihenkilöiden rekrytointiin ja koulutukseen panostetaan. Tukihenkilökoulutuksia järjestetään vuosittain kaksi. Koulutukset ovat lauantaista sunnuntai iltapäivään kestäviä intensiivisiä koulutuspäiviä ja kouluttajana toimii koordinaattori. Vertaistukiryhmät Noin 20 vertaistukiryhmää jatkaa toimintaansa eri puolilla Suomea. Uusia ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että jokaisella paikkakunnalla, jossa ryhmälle on selkeä tarve ja lähimpään ryhmään on pitkä matka, pystytään järjestämään oma vertaistukiryhmä. Jokaisessa ryhmässä on vähintään kaksi tehtäväänsä koulutettua ohjaajaa. Ryhmänohjaajan parina voi työskennellä puoli vuotta tukihenkilökoulutuksen käynyt henkilö, mutta hänen on jatkossa kouluttauduttava ryhmänohjaajaksi. Uuden tiedotushankkeen myötä on oletettavaa, että tietoisuus ryhmistä lisääntyy ja kävijämäärät kasvavat. Tämä edellyttää ryhmänohjaajien tietotaidolliseen osaamiseen ja jaksamiseen panostamista muun muassa työnohjauksesta huolehtimalla. Perheviikonloput Perheviikonloppu on järjestetty perinteisesti kolme kertaa vuodessa; kaksi eteläisessä Suomessa ja yksi Pohjois-Suomessa. Perheviikonlopuissa on omat vertaistukiryhmänsä aikuisille ja kouluikäisille, ja alle kouluikäisille on järjestetty lastenhoito. Myös esikouluikäiset voivat osallistua pienempien koululaisten ryhmiin, jos niissä on tilaa. Vuonna 2016 järjestetään kaksi perheviikonloppua. Tuettujen lomien osuuden kasvaessa, tarjontaa perheille osallistua leireille on tullut runsaasti lisää. Tuettujen lomien leireillä perheet voivat kokoontua kolme kertaa vertaistukiryhmään, mikä on sama määrä kuin perheviikonlopuissa. KÄPY ry:n perheviikonlopuissa tullaan korostamaan uusien perheiden osallistumista ja useammin perheviikonloppuun osallistuneille tarjotaan tuettuja lomia. Tällöin vahvistetaan uusien perheiden mukaantuloa yhdistyksen toimintaan ja heidän lastensa vertaisryhmiin osallistumista.

7 7/17 Kohdennetut vertaistapaamiset Tarjottava tuki kohdennetaan eniten sitä tarvitseville ja vertaistapaamisten määrää nostetaan. Vuoden aikana järjestetään kaksi erillistä vertaistapaamista lapsensa menettäneille vanhemmille Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä saadulla rahoituksella. Tapaamisten teemat pohjautuvat vuoden 2014 jäsenkyselystä nousseisiin toiveisiin. Yhden poisjäävän perheviikonlopun sijasta panostetaan kohdennettuihin vertaistapaamisiin ja pyritään järjestämään lapsille oma vertaistukiryhmä yleisavustuksen turvin. Jäsenistö on toivonut lasten vertaistukiryhmien olevan KÄPY ry:n ydintoimintaa, ja uuden kohdennuksen myötä toiminnassa on mahdollista tarjota kaksi lasten vertaistukiryhmää perheviikonloppujen ulkopuolella. Hankkeen tuloksiin varaudutaan vahvistamalla vapaaehtoisten roolia kohdennettujen tapaamisten järjestämisessä. Tällaisista tapaamisista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella nämä koetaan erityisen antoisina ja tärkeinä, jolloin tapaamisessa on vain samankaltaisen menetyksen kokeneita perheitä. Päivän mittaiset tapaamiset ovat samalla hyvin kustannustehokkaita. Isomman lapsen menettäneiden vertaistapaamisen ohella pyritään järjestämään lisäksi ainakin yksi vapaaehtoisvoimin järjestetty tapaaminen. Isovanhempien vertaistuki Isovanhempien vertaistukitapaamisia on järjestetty tähän asti säätiöiltä saadulla rahoituksella. Tavoitteena on ollut jo kauan saada tämä toiminta yhdeksi ydintoiminnan sisällöksi, ja vuoden 2016 aikana yhdestä perheviikonopusta siirtyviä varoja on mahdollista kohdentaa isovanhempien tukeen. Isovanhemmille järjestetään tapaaminen kerran vuoden 2016 aikana. Lasten vertaistukiryhmät Vuoden aikana järjestetään lapsille kaksi omaa vertaistukiryhmää. Tämä on perusteltua, sillä tiedotushankkeen myötä perheiden yhteydenotot kasvavat ja yhteydenotoissa nousee hyvin usein huoli jäljellä olevista sisaruksista. Lapsen surun huomioiminen ja vertaistuen kokemuksen tarjoaminen perheiden lapsille mahdollistuu lasten omissa vertaistukiryhmissä. Tuettujen lomien jaksoon ei sisälly lapsille omia ryhmiä, joten on perusteltua pitää myös heidän selviytymisensä ja surun käsittely yhdistyksen toiminnan ytimessä.

8 8/17 Vertaistukiryhmiä sisaruksille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös erillisrahoituksella. Vuosien varrelta kertyneen kokemuksen mukaan sisarusten ryhmien markkinointiin tulee varata tarpeeksi resursseja, sillä ryhmien kokoaminen on työlästä eikä perheitä ole helppo tavoittaa ja saada tuen piiriin. Mahdollisuuksia internetin välityksellä tapahtuvaan vertaisryhmään kartoitetaan erityisesti nuorten kohdalla. Vapaaehtoisten työnohjaus Tukihenkilöiden ja ryhmänohjaajien sekä muiden vapaaehtoisten jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää, jotta heillä olisi voimia ja motivaatiota olla toiminnassa mukana. Akkulataamo eli työnohjauksellinen tapaaminen tukihenkilöille ja ryhmänohjaajille järjestetään kaksipäiväisenä. Akkulataamon sisältöjä kehitetään, ja mietitään eri vaihtoehtoja järjestää voimauttavaa ja työnohjauksellista toimintaa vapaaehtoisille. Akkulataamo pidetään osallistujille maksuttomana ja matkakustannuksissa tuetaan. Akkulataamoon kutsutaan myös perheviikonloppujen ryhmänohjaajat. Säännöllisempää vapaaehtoisten työnohjausta eri paikkakunnilla kehitetään. Tiedotushankkeen myötä kävijöiden määrä ryhmissä lisääntyy, mikä osaltaan haastaa vapaaehtoisia omassa tehtävässään entistä enemmän. Heidän jaksamisensa ja sitoutumisensa kannalta on tärkeää tarjota työnohjausta, ja sitä pyritään järjestämään sekä yleisavustuksella että erillisrahoituksella muun muassa kaupungeilta saaduilla tuilla. Työnohjauksessa voidaan tarvittaessa hyödyntää alan opiskelijoita. Vapaaehtoisilla on myös mahdollisuus ottaa yhteyttä toimistolle ja saada henkilökohtaista ohjausta vapaaehtoistyöhönsä. Tukihenkilö- ja ryhmänohjaajakoulutukset KÄPY ry:n tukikoulutus on kaksivaiheinen. Ensin käydään tukihenkilökoulutus, jonka käytyään voi toimia yhdistyksen tukihenkilönä. Tukihenkilökoulutuksen jälkeen on mahdollisuus osallistua ryhmänohjaajakoulutukseen. Ensimmäiseltä koulutuskerralta peritään omavastuuosuus. Jos toimii aktiivisena tukihenkilönä tai ryhmänohjaajana, seuraavista koulutuskerroista ei tarvitse maksaa omavastuuosuutta.

9 9/17 Tukihenkilöille on jatkuva tarve, joten tukihenkilökoulutuksia järjestetään kaksi eri puolilla Suomea, ryhmänohjaajakoulutus järjestetään kerran. Myös lapsenlapsensa menettäneet isovanhemmat voivat osallistua tukihenkilökoulutukseen. KÄPY ry:n jäsenille mainostetaan myös muiden järjestöjen järjestämiä tukikoulutuksia. Tuki- ja ryhmänohjaajakoulutuksiin sisällytetään tehtäviä, joilla voidaan lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoutta KÄPY ry:n toiminnasta. Keskustelupalstat Nuorille noin vuotiaille sisaruksensa menettäneille tarkoitettu suljettu Facebook ryhmä jatkaa toimintaansa. Ryhmää moderoi sisaruksensa menettänyt nuori aikuinen. Facebookissa oleva KÄPY ry:n suljettu keskusteluryhmä aikuisille jatkaa toimintaansa. Ryhmä on aktiivinen ja siihen kuuluu yli 1000 jäsentä. Ryhmää moderoivat yhdistyksen vapaaehtoiset, ja he myös tiedottavat yhdistyksen toiminnasta aktiivisesti keskustelupalstalla. Keskusteluryhmän jatkuvasti kasvaessa ryhmän moderointiin tarvitaan lisää vapaaehtoisia. Lisäkoulutuksen avulla aktiiviset vapaaehtoiset voivat moderoida keskusteluryhmiä eri teemoista. Vapaaehtoisille järjestetään sosiaalisen median koulutusta yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Tavoite 3: Koulutetaan vähintään 15 uutta tukihenkilöä ja 10 uutta ryhmänohjaajaa. Käytetään kohdennettuja viestejä vapaaehtoisten rekrytoinnissa, niin että toiminta tulee lähelle. Tavoite 4: Vapaaehtoisille järjestetään ryhmätyönohjausta vähintään kolmella eri paikkakunnalla ja järjestetään yksi isompi valtakunnallinen työnohjauksellinen tapaaminen (akkulataamo). Tavoite 5: Tukihenkilöihin ollaan yhteydessä tukisuhteen aikana keskimäärin kaksi kertaa ja myös tuettavalta pyydetään palautetta tukisuhteesta. Toimintaa ja tukikoulutuksia kehitetään saadun palautteen perusteella. Tavoite 6: Osallistetaan jäseniä ja vapaaehtoisia toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen: Järjestetään yksi kysely, jossa kysytään jäsenten ja vapaaehtoisten mielipiteitä tietystä toiminnasta. Tiedotetaan asioista, joihin jäsenet ja vapaaehtoiset voivat vaikuttaa (mm. ystäväjäsenhankinta, yritysyhteistyö jne.) neljässä jäsenkirjeessä ja neljä kertaa vuoden aikana facebookissa. Lisäksi koulutetaan vähintään kaksi vapaaehtoista verkkomoderaattoreiksi sosiaalisessa mediassa oleviin keskusteluryhmiin (yhteistyössä järjestöjen kanssa jotka järjestävät ko. koulutuksia).

10 10/17 Tavoite 7: Sisarusten ja isovanhempien tuki saadaan osaksi ydintoimintaa järjestämällä yleisavustuksella isovanhemmille yksi tapaaminen ja sisaruksille kaksi vertaistukiryhmää perheviikonloppujen ulkopuolella. Tavoite 8: Järjestetään vähintään neljä kohdennettua ryhmää eli ryhmää, joita järjestetään kulloinkin nousevasta tarpeesta (esim. tietty kuolinsyy, parisuhderyhmä, nuoret aikuiset jne.) TUNNETTUUDEN KEHITTÄMINEN Uuden hankkeen myötä yhdistys saa näkyvyyttä ja ammattilaisten tieto lisääntyy lapsikuolemaperheiden kohtaamisesta. Tätä kautta myös perheet saavat tietoa tarjolla olevasta tuesta. Yhdistys jatkaa myös perustoiminnastaan tiedottamista seuraavin keinoin: KÄPY -lehti Yhdistys julkaisee KÄPY -lehden suomenkielisen numeron kaksi kertaa vuoden 2016 aikana. Lehden muuttamista sähköiseen muotoon lähitulevaisuudessa harkitaan. Lehti toimitetaan vapaaehtoisvoimin. Lehden päätoimittajana toimii vapaaehtoinen, jolta vastuu siirretään toimistolle mikäli toimistolle palkataan sihteeri. Taittoa ja painatusta koskevat työt ostetaan ja lehden postitus on ulkoistettu. KÄPY lehteä voi tilata yhdistyksen kotisivuilla olevalla lomakkeella. KÄPY lehti uudistetaan vuoden 2016 aikana. Vastuu uudistustyöstä on lehden toimituskunnalla. Esite Yhdistyksen esite uudistetaan, sillä vanhassa esitteessä mainitaan hallituksen toimikunnat, joista luovuttiin syksyllä 2014 toiminnan sujuvuuden parantamiseksi. Esitettä voi tilata yhdistyksen kotisivujen kautta samalla lomakkeella, jolla voi tilata tukimateriaalia. Jäsenkirjeet Jäsenistölle lähetetään sähköinen jäsenkirje noin neljä kertaa vuodessa. Sähköisen jäsenpostin avulla tiedottaminen on kustannustehokasta ja nopeaa.

11 11/17 Kotisivut Yhdistyksen kotisivujen sisältöä kehitetään edelleen ja kotisivujen sisältö pidetään ajantasaisena. Kotisivujen rakenne uudistettiin keväällä 2015, ja uuden hankkeen aikana kotisivuille luodaan ammattilaisten materiaalipankki. Kotisivujen kautta on sujuva pääsy muihin tiedotuskanaviin joita yhdistys käyttää (mm. sosiaalinen media). Messutapahtumat ja luennot Uusi hanke panostaa erityisesti ammattilaisille suunnattuun tiedotukseen. Yhdistyksen toiminnasta kerrotaan ammattihenkilöstölle suunnatuissa koulutuksissa ja messutapahtumissa. Myös toimiston työntekijät sekä aktiiviset vapaaehtoiset käyvät mahdollisuuksien mukaan luennoimassa oppilaitoksissa ja opintopäivillä. Sosiaalinen media Sosiaalisen median kautta voidaan tavoittaa laajasti tavallisia ihmisiä ja siten lisätä osaamista ja ymmärrystä surevan perheen kohtaamisesta ja tukemisesta. Yhdistyksen tiedotusta toteutetaan KÄPY ry tiedottaa facebook profiilin kautta. Myös muita ajankohtaisia sosiaalisen median kanavia käytetään, mikäli niiden käyttämisestä on hyötyä toiminnan kannalta. Tavoite 9: Perheiden ja perheitä kohtaavien ammattilaisten tietoisuutta yhdistyksen toiminnasta lisätään uuden hankkeen kautta (kts. hankesuunnitelma). Tavoite 10: Lehden päätoimittajan vastuut siirretään toimistolla työskentelevälle sihteerille. Tavoite 11: Yhdistyksen esite ja jäsenlehti uudistetaan. VARAINHANKINNAN KEHITTÄMINEN Yhdistyksen rahoitus perustuu suurimmaksi osaksi Raha-automaattiyhdistykseltä saatavaan yleisavustukseen. Toinen huomattava rahoituslähde ovat jäsenmaksut. Muita rahoituksen hankkimismuotoja ovat omien tuotteiden myynti, kaupunkien avustukset, säätiöiden apurahat sekä saatavat lahjoitukset. Säätiöiden avustusten hakemisessa käytetään harkintaa, sillä apurahat tulee käyttää aina tiettyyn toimintaan, mikä lisää ydintoiminnan ulkopuolista työmäärää.

12 12/17 Tuotemyynnissä keskitytään tuotteisiin, joilla on jokin symbolinen arvo jäsenille (mm. korut) ja joita on helppo kuljettaa mukana tapahtumissa. Rahoituspohjan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Yhdistyksen rahoitus on noussut muutaman viimeisen vuoden aikana tasolle, minkä ansiosta työntekijöille ei enää kerry suuria määriä ylitöitä. Toiminnan kehittäminen, laadun varmistaminen ja perheiden tuen tarpeen lisääntyminen vaativat kuitenkin koko ajan lisää resursseja. Yhdistyksen strategian yhtenä painopistealueena on yhdistyksen varainhankinnan kehittäminen, ja sen yhtenä osa-alueena yritysyhteistyön tekeminen. Kaikessa toiminnassa ja talouden suunnittelussa pidetään mielessä että toiminnan keskiössä ovat lapsensa menettäneet, tukea tarvitsevat perheet. Toimintaa ja kulukohteita priorisoidaan keskittämällä suurimmat ajalliset ja rahalliset resurssit ydintoiminnan järjestämiseen. Tavoite 12: Kehitetään yritysyhteistyötä edelleen uuden yritysyhteistyömateriaalin avulla. Tavoite 13: Aktivoidaan vapaaehtoisia auttamaan yhdistyksen varainhankinnassa: Jäsenkirjeessä ja facebookryhmässä haastetaan jäseniä rekrytoimaan ystäväjäseniä ennen ystävänpäivää. Tavoite 14: Tuotetaan säännönmukaisen arvioinnin kautta tietoa rahoittajille toiminnan tarpeellisuudesta ja laadusta. VERKOSTOYHTEISTYÖ Uuden strategian mukaisesti yhteistyötä tehdään tahojen kanssa, jotka edesauttavat strategisten tavoitteiden toteutumista. KÄPY ry keskittyy yhteistyöhön, jolla voidaan edesauttaa lapsikuolemaperheiden saamaa tukea sekä vaikuttaa heidän asemaansa yhteiskunnassa, ja jonka avulla yhdistyksen toimintaa voidaan kehittää niin, että lapsikuolemaperheet saavat myös jatkossa laadukasta ja valtakunnallista vertaistukea. Kansainvälinen yhteistyö KÄPY ry on ollut pitkään ISPIDin (The International Society for the Study and Prevention of Perinatal and Infant Death) jäsen. ISPID järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen konferenssin,

13 13/17 jossa lapsikuolemaperheiden parissa työskentelevät tutkijat ja työntekijät kohtaavat ja jakavat tutkimustietoa. Vuonna 2015 tehdään päätös jäsenyyden jatkamisesta tai siirtymisestä European Family Bereavement Networkin jäseneksi. Yhteistyötä pohjoismaisten lapsikuolemayhdistysten kanssa voitaisiin jatkaa European Family Bereavement Networkin kautta. Pohjoismaisten yhdistysten kanssa jaetaan tietoa mm. edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyvistä asioista. Virolaisen lapsikuolemayhdistyksen Vaikuse Lapsed kanssa jatketaan yhteistyötä. Vaikuse Lapsed yhdistyksen tavoitteena on kehittää tukea kohtukuolemaperheille Virossa. KÄPY ry on tukenut Vaikuse Lapsed yhdistystä mm. jakamalla tietoa toimintatavoista, kutsumalla yhdistyksen edustajan osallistumaan KÄPY ry:n tapahtumiin, sekä luennoimalla Virossa yhdistyksen järjestämissä seminaareissa. Valtakunnallinen yhteistyö Yhdistys jatkaa SOSTEn (Suomen sosiaali- ja terveys ry) jäsenyyttä, jonka kautta mm. osallistutaan koulutuksiin ja voidaan verkostoitua alan eri toimijoiden kanssa. Yhdistys jatkaa yhteistyötä Suomen nuoret lesket ry:n, HUOMA Henkirikoksen uhrien läheiset ry:n sekä Surunauha ry:n kanssa. Mahdollisia yhteistyömuotoja vuonna 2015 ovat valtakunnallisen surukonferenssin lisäksi kaikkien jäsenistölle avoimet koulutukset, työnohjaukselliset päivät tukihenkilöille ja ryhmänohjaajille sekä toisilta oppiminen ja yhteinen toiminnan arviointi. Vuonna 2015 saatiin hyviä kokemuksia surujärjestöjen hallitusten yhteisestä koulutus- ja kehittämispäivästä. Vastaava kehittämispäivä järjestetään myös alkuvuodesta KÄPY ry jatkaa valtakunnallisen surukonferenssin järjestäjätahona. Kahdeksannen surukonferenssin järjestäjätahot varmistuvat vuoden 2015 aikana, viimeisimmässä konferenssissa järjestäjinä olivat KÄPY ry:n lisäksi Suomen nuoret lesket ry, HUOMA ry ja Tampereen Yliopiston terveystieteiden yksikkö, sekä uusina järjestäjinä Suomen Mielenterveysseura ry sekä Suomalaisen Kuolemantutkimuksen seura ry. KÄPY ry jatkaa Ilta lapsensa menettäneille tapahtumien järjestämistä Turussa yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän, Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry:n Feeniks-työn, Turun

14 14/17 Kaupunkilähetys ry:n sekä Senioripysäkin kanssa. Tavoitteena on, että ilta lapsensa menettäneille tapahtumia suunnittelevassa Varpus-työryhmässä jatkaa KÄPY ry:n vapaaehtoinen. KÄPY ry jatkaa Monimuotoiset perheet verkoston Kaikkien perheiden Suomi -hankkeessa toimimista, vuosi 2016 on hankkeen viimeinen toimintavuosi. Tämän 10 eri perhejärjestön perustaman hankkeen tärkeänä tehtävänä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. KÄPY ry jatkaa lapsen kuoleman kokeneille vanhemmille tuloihin perustuvan erityisvanhempainrahan ajamista hankkeen kannanotoissa. Yhdistys on tehnyt aloitteita erityispäivärahasta, jota maksettaisiin lapsen kuoliniästä tai tavasta riippumatta. Nykyisessä tilanteessa kuolleen lapsen vanhemmat joutuvat hakemaan sairauslomaa mikäli eivät ole työkykyisiä pian lapsen kuoleman jälkeen. Koska suru ei ole sairaus, diagnoosiksi saatetaan laittaa esimerkiksi masennus. Tämä vaikuttaa muun muassa vakuutusten ja pankkilainojen saamiseen. Jos ihminen sairastuu surunsa vuoksi, kustannukset yhteiskunnalle kasvavat mittaviksi. Sairauslomadiagnoosiin liittyviin epäkohtiin pyritään vaikuttamaan hankkeen edunvalvonnan kautta. Hankkeen kautta vaikutetaan myös palvelujärjestelmään ja palvelujärjestelmän tarjoamaan tukeen. Hankkeen avulla yhdistys saa ääntään kuuluville edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyvissä asioissa. Vaikuttamiseen ja edunvalvontaan liittyvää tietoa pyritään tuottamaan tutkimusten avulla. Hallituksen tutkimustoimikunnan lakkauttamisen jälkeen yhdistyksessä kartoitetaan mahdollisuuksia tehdä tutkimusyhteistyötä mm. tutkimusapurahoja hakemalla. Osallistujien määrästä päätellen tuettuja lomia pidetään hyvin tarpeellisena tukimuotona. Tuetulla lomalla yhdistyksen vapaaehtoinen ryhmänohjaaja ohjaa perheille vertaistukiryhmiä. Yhteistyötä MTLH:n ja Hyvinvointilomat ry:n kanssa jatketaan ja myös vuodelle 2016 haetaan tuettuja lomia. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään ja ollaan avoimia yhteistyölle. Tavoite 15: Edellä mainittuja yhteistyömuotoja jatketaan ja vahvistetaan mm. osallistumalla tapahtumiin. Uusien yhteistyöehdotusten kohdalla mietitään aina yhdistyksen resursseja ja yhteistyön tuomaa lisäarvoa lapsensa menettäneille perheille. Tavoite 16: Yhdistys osallistuu edelleen Kaikkien perheiden Suomi hankkeeseen ja vaikuttaa lapsikuolemaperheiden edunvalvonta-asioihin hankkeen kautta. Tavoite 17: Yhdistykselle tehdään konkreettinen tutkimussuunnitelma.

15 15/17 TYÖHYVINVOINTI JA RISKIENHALLLINTA Työntekijöiden hyvinvointi Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, jotta laadukkaan tuen saaminen voidaan turvata lapsen kuoleman kokeneille perheille. Työntekijöiden on tärkeää saada tarpeisiin vastaavaa työnohjausta. Heille tulee mahdollistaa muutaman kerran vuodessa tapahtuvaa työkykyä tukevaa toimintaa, mikä lisää työtyytyväisyyttä ja motivoi antamaan täyden panoksen yhdistyksen hyväksi. Myös mahdollisuus osallistua omaa osaamista kehittäviin koulutuksiin on tärkeä keino työntekijöiden tekemän työn laadun sekä jaksamisen tukemisessa. Työntekijöistä huolehtimalla voidaan turvata toiminnan jatkuvuus ja sitä kautta laatu, kun työntekijävaihdokset voidaan minimoida. Prosessien kehittäminen Yhdistyksessä on jatkuvan toiminnan kehittämisen kulttuuri, ja prosessien sujuvuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Toimintatapoja kehitetään sekä sisäisesti että yhteistyössä verkostojen kanssa. Toiminnassa kiinnitetään huomiota laadun varmistamiseen, arviointiin, sekä prosessien selkeään dokumentoimiseen. Toimintatavat ja työntekijöiden työnjako ja vastuualueet ovat selkeitä, jolloin vertaistuen organisoiminen sujuu hyvin. Selkeillä toimintatavoilla ja dokumentoimisella voidaan myös minimoida riskit mahdollisten henkilövaihdosten yhteydessä. Ammatillisen osaamisen kehittäminen Koska yhdistyksessä on vain vähän työntekijöitä, on tärkeää että työntekijät voivat tarvittaessa sijaistaa toisiaan. Monitaitoisuutta tulisi tukea, ja työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua omaa osaamista tukeviin koulutuksiin. Tavoite 18: Työnohjausta järjestetään vakituisille työntekijöille kerran kuukaudessa. Tavoite 19: Työntekijöiden työkykyä tukevaa toimintaa järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Tavoite 20: Tehdään työntekijöiden osaamiskartoitus ja koulutussuunnitelma. Tavoite 21: Työntekijöille järjestetään mahdollisuus osallistua yhdistyksen toimintaa hyödyttäviin, omaa osaamista tukeviin koulutuksiin enintään kolme päivää vuodessa osaamiskartoituksen ja koulutussuunnitelman pohjalta.

16 Tavoite 22: Aloitetaan laatukäsikirjan kokoaminen. 16/17

17 17/17 ALUSTAVA TOIMINTAKALENTERI VUODELLE 2016 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Tukihenkilö- ja ryhmänohjaajakoulutus Isovanhempien vertaistapaaminen Akkulataamo Surukonferenssi, Tampere Vuosikokous Perheviikonloppu kohdennettu vertaistapaaminen Tukihenkilökoulutus kohdennettu vertaistapaaminen Perheviikonloppu, eteläinen Suomi kohdennettu vertaistapaaminen Lähteitä Aho A L Isän suru lapsen kuoleman jälkeen. Tuki-interventio ja sen arviointi. Acta Universitatis Tamperensis Aho A L, Kuismin T & Kaunonen M Vertaistuen vaikutukset lapsen kuoleman kokeneiden vanhempien surureaktioihin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 50, Botha E, Kaunonen M & Aho A L. Vanhempien kokemukset ryhmävertaistuesta lapsen kuoleman jälkeen. Arvioitavana Psykologi-lehti. Parviainen K, Kaunonen M & Aho A L Vanhempien kokemuksia yksilövertaistuesta lapsen kuoleman jälkeen. Hoitotiede 2 (24), Rautio K, Kaunonen M & Aho A L. Evaluating a bereavement follow-up intervention for grieving mothers. Arvioitavana. Journal of Advanced Nursing. Savolainen S, Kaunonen M & Aho A L. Vanhempien selviytymisessä auttavat tekijät lapsen kuoleman jälkeen. Painossa Hoitotiede-lehti.