TALOUSARVIO EHDOTUS 2015

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIO EHDOTUS 2015 Taloussuunnitelma Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos Noljakantie Joensuu

2 2 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS - LIIKELAITOKSEN TULOSTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - liikelaitoksen johtokunta

3 3 Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tulostoimintasuunnitelma 2015 Liikelaitoksen toiminnan kuvaus Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtokunnan tehtävänä on vastata pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia: 1. Pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuusja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. 2. Pelastustoimen valvontatehtävistä. 3. Väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. 4. Pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. 5. Öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin alueen ensihoitopalveluiden järjestämisestä yhteistyössä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. Pelastuslaitos tukee kuntien valmiussuunnittelua yhteistoimintasopimuksessa sovitulla tavalla. Liikelaitoksen tavoitteet vuosina Pelastustoimen- ja ensihoitopalveluiden saatavuus turvataan koko maakunnan alueelle palvelutasopäätöksen mukaisesti. Hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti, että pelastustoimen valtakunnallinen säästötavoite on 7,5 milj. euroa. Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois- Karjalan pelastuslaitokselta edellytetään talousarviovuonna 2015 ja suunnitelmakaudella toteutettavaksi yhteensä euron pysyvät säästöt. Vuoden 2014 pelastustoimen kuntamaksuosuudet ovat euroa. Valtionvarainministeriö on tehnyt kehitysarvion kuntasektorin palkansaajien ansiotasoindeksin muutoksesta, jonka mukaisesti henkilöstökulut kasvaisivat vuosina yhteensä 4,4 %. Kehitysarvion mukaisesti laskettuna pelastustoimen kuntamaksuosuudet kasvaisivat Pohjois-Karjalassa kolmen seuraavan vuoden aikana yhteensä euroa.

4 4 Pelastustoimelle asetetun säästövelvoitteen toteuttamiseksi asetetaan suunnitelmakauden tavoitteeksi, että pelastustoimen kuntamaksuosuudet kasvavat vuosina enintään euroa. Kuntalaisten turvallisuustietoisuutta parannetaan kohdentamalla voimavaroja entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhteistyössä eri järjestöjen, viranomaisten ja kyläyhteisöjen kanssa lisätään ihmisten omaa turvallisuusosaamista ja parannetaan heidän valmiuksia toimia oikein onnettomuustilanteissa sekä koulutetaan pelastusryhmiä tukemaan viranomaistoimintaan erilaisissa onnettomuustilanteissa. Harvaan asutuilla alueilla jatketaan operatiivisen toiminnan yhteistyötä yhdessä Pohjois-Karjalan rajavartioston, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän sekä Itäisen tullipiirin kanssa. Turvallisuuspalvelut: Valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset tehdään kaikkiin tarkastusvuorossa oleviin yritys- ja laitoskohteisiin (A1-A6). Tarkastusalueilla oleviin asuinrakennuksiin lähetetään omavalvontalomakkeet ja alueen asuinkiinteistöistä 60 %:iin tehdään palotarkastuskäynti. Pelastuslaitoksen ja Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton järjestämiin turvallisuusviestinnän koulutustapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuu 20 % maakunnan asukasluvusta. Pelastuslaitos osallistuu valtakunnallisiin valistuskampanjoihin (Nou Hätä ja paloturvallisuusviikko). Lisäksi osallistutaan maakunnan alueilla järjestettäviin messutapahtumiin. Pelastuslaitos on myös mukana muiden järjestöjen kanssa yhteistyössä järjestettävissä tapahtumissa, joiden tarkoituksena on edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallista asumista. Pelastustoiminta: Pitkän aikavälin tavoitteena on automaattisten paloilmoittimen antamien erheellisten hälytysten vähentäminen puoleen vuoden 2006 tasosta (638 erheellistä hälytystehtävää). Karjalan tasavallan päähallinnon kanssa tehtävään yhteistyöhön etsitään uusia rahoitus mahdollisuuksia EU-hankkeista. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ei ole mahdollisuutta osallistua hankkeiden omarahoitusosuuksien maksamiseen eikä hankkeiden hallinnointiin. Hankkeiden rahoitus sekä hallinnointi on hoidettava kolmannen osapuolen toimesta ja pelastuslaitos huolehtii vain käytännön yhteistyöstä. Pelastuslaitos ylläpitää osaltaan valmiuksia tilannetietojen vaihtamiseen Karjalan tasavallan päähallinnon kanssa ja yhteistyöharjoitusten järjestämiseen sekä pelastustoimintaan kuuluvien operatiivisen virka-avun antamiseen ja pyytämiseen.

5 5 Varautuminen: Pelastuslaitokselle laaditaan uusi viestintästrategia, jonka pohjalta laaditaan viestintäsuunnitelma ja ohjeet pelastuslaitoksen päivittäiseen tiedottamiseen sekä kriisiviestintään. Kylien pelastusryhmien koulutushanketta jatketaan yhteistyössä kyläyhdistysten, järjestöjen ja viranomaisten kesken. Erilaisia yhteiskunnan vakavia häiriötilanteita varten parannetaan pelastuslaitoksen toimintakykyä pitkien sähkökatkojen varalle lisäämällä paloasemille varavoimakoneita ja rakentamalla viranomaisradioverkon rinnalle varaviestijärjestelmä. Tukipalvelut: Henkilöstön ammattitaidon ja toimintakunnon ylläpitämiseen sekä kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Operatiivisen henkilöstön toimintakunnon ylläpitäminen ja testaaminen sekä varhainen puuttuminen ongelmiin on tärkeä osa pelastuslaitoksen henkilöstösuunnittelua. Lisäksi vapaaehtoisen ja vakinaisen henkilökunnan rekrytoinnin onnistuminen sekä hyvän työnantajakuvan vaaliminen ovat yksi pelastuslaitoksen tärkeimmistä kriittisistä menestystekijöistä. Ensihoito: Ensihoitopalvelut tuotetaan koko sairaanhoitopiirin vastuualueelle yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ensihoidon tulosalueelle esitetään lisättäväksi Joensuun paloasemalle yksi päiväaikaan toimiva ensihoitoyksikkö. Yksikön perustaminen vaatii sairaanhoitopiirin päätöksen palvelun lisäyksestä. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2015 Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2015 painopistealueet 1. Automatiikan antamien erheellisten hälytysten määrä vähenee alle 475 kappaleeseen. 2. Kiireellisen avunsaatavuus turvataan pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätösten mukaisena. 3. Maakunnan asukkaista 20 % osallistuu turvallisuuskoulutukseen ja valvonta tarkastukset tehdään 920 riskikohteeseen. 4. Kyläyhteisöjen omatoimisen varautumista kehitetään ja luodaan edellytyksiä kylien omien pelastusryhmien koulutuksen ja valmiuksien parantamiseksi.

6 6 5. Laaditaan pelastuslaitoksen viestintästrategia. 6. Käynnistetään pelastuslaitoksen toimintojen ja organisaation kehitystyö, jonka tavoitteena on pelastustoimelle asetetun säästövelvoitteen toteuttaminen vuoden 2017 loppuun mennessä. Toiminnalliset tavoitteet ja palvelutason mittarit: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos huolehtii pelastustoimen ja ensihoidon laadukkaiden sekä kustannustehokkaiden palveluiden järjestämisestä maakunnan ihmisille. Palveluiden laatua ja saatavuutta voidaan mitata seuraavilla mittareilla: 1. Pelastuslaitos antaa tasapuoliset palvelut maakunnan asukkaille nopeasti ja viivytyksettä. Mittari: Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen a. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäisen pelastusyksikön saapuu onnettomuuskohteeseen. b. Kiireellisissä tehtävissä tehokas pelastustoiminta alkaa onnettomuuskohteessa. Tavoitteena on, että ensimmäinen pelastusyksikkö saapuu kiireisissä pelastustehtävissä 70 %:ssa onnettomuuskohteeseen riskialueen edellyttämässä toimintavalmiusajassa. Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika (täyttymis %) Riskiluokka Tavoiteaika TP 2013 TA 2014 Ta 2015 I 6 min 71 % 70 % 70 % II 10 min 85 % 70 % 70 % III 20 min 98 % 70 % 70 % IV Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika (täyttymis %) Riskiluokka Tavoiteaika TP 2013 TA 2014 Ta 2015 I 11 min 74 % 70 % 70 % II 14 min 84 % 70 % 70 % III 22 min 92 % 70 % 70 % IV 40 min 92 % 70 % 70 %

7 7 2. Valvontatoiminta Mittari: Valvontasuunnitelman mukaisiin yrityksiin ja laitoksiin tehdään 920 tarkastuskäyntiä. Palotarkastusvuorossa olevista asuinrakennuksista tehdään tarkastuskäynti kiinteistöön. Omavalvontalomake lähetetään talouteen. Lisäksi kemikaalien valvontaan, tekniseen neuvontaan ja rakennusvalvontaan sekä asiakirjavalvontaan liittyviä toimenpiteitä tehdään noin 990 kappaletta. Vapaa-ajan rakennuksien palotarkistuksia tehdään kohteen omistajan, haltijan tai muun tahon pyynnöstä. Yleiset palotarkastukset TA 2015 Valvontakohteet lkm lkm Kohteiden lukumäärä yhteensä A1 Ympärivuorokautinen käyttö A2 Opetusrakunnukset/päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennuset A6 Muut rakennuset/kohteet Asuin- ja vapaaajan rakennukset lkm lkm Tarkastusvuorossa olevat kohteet Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Asiakirja- ja muu valvonta lkm lkm Omavalvontalomakkeet Pelastusuunnitelma Yleisötilaisuudet (pelastussuunnitelma) 70 Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus-, määräaikaistarkastukset 100 Muu asiakirjavalvonta 10 Kemikaalitarkastukset ja päätökset 30 Asiantuntijapalvelut 450 Muut palotarkastukset 330 Yhteensä 7383 Kaikki yhteensä 11569

8 8 3. Turvallisuusviestintä Mittari: Palvelualueet järjestävät koulutus-, neuvonta- ja valistustilaisuuksia siten, että 20 % kunkin alueen asukkaista osallistuu turvallisuuskoulutukseen. Toimintavuoden painopisteinä ovat esikoululaiset, peruskoulun 4 ja 8 luokat sekä ikäihmiset. Turvallisuusviestintä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tilaisuudet Osallistujat Osuus väestöstä (%) 26 % 26 % 20 % 20 % Laadullisena mittarina seurataan koulutuksen ja neuvonnan vaikuttavuutta. Seurantaparametreina käytetään alkusammutuksen osuutta ja sen vaikutusta rakennuspaloissa sekä rakennuspalovaaroissa. Lisäksi seurataan palovaroittimen toimintakuntoa tapahtuneissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa. Tavoitteeksi asetetaan: 1. Alkusammutusta yritettäisiin kohteessa olevien ihmisten toimesta 40 % rakennuspaloista tai rakennuspalovaaroista, 2. Alkusammutus olisi tehokasta ja vaikuttavaa yli 35 % rakennuspaloista sekä 3. Onnettomuustilanteissa havaittujen toimintakuntoisten palovaroittimien määrä lisääntyisi yli 50 %. Alkusammutuksen käyttö rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Vuosi TP 2012 TP 2013 TOT 2014 TA 2015 Käytettiin Ei käytetty Ei tietoa Käyttöosuus (%) 40 % 38 % 38 % 40 % Alkusammutuksen vaikutus rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Vuosi TP 2012 TP 2013 TOT 2014 TA 2015 Rakennuspalot ja vaarat Sammutti palon Rajoitti paloa Ei vaikutusta Vaikutuksen osuus (%) 35 % 32 % 32 % 35 %

9 9 Palovaroittimen toiminta rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Vuosi TP 2012 TP 2013 TOT 2014 TA 2015 Palovaroitin toimi Palovaroitin ei toiminut Ei tietoa Ei palovaroitinta Palovaroittimen toimintakunto (%) 47 % 51 % 48 % 50 % 4. Tulipalojen ja onnettomuuksien määrä Mittari: Hälytystehtävämäärien ja onnettomuusvahinkojen kehittyminen Seurataan Pronto- tietokannan avulla hälytysten määrän kehitystä ja onnettomuuksista aiheutuneiden vahinkojen suuruutta sekä pelastetun omaisuuden arvoa. Lisäksi seurataan palokuolemien määrän kehitystä. Pidemmällä aikavälillä onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja pyritään pienentämään tehokkaalla turvallisuusviestinnällä. 5. Pelastuslaitos antaa tasapuoliset ensihoitopalvelut maakunnan asukkaille nopeasti ja viivytyksettä Mittari: Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen Kiireellisissä tehtävissä ensihoitoyksikkö tavoittaa potilaan C/D -tehtävät Ambulanssi Hoitotason yksikkö Ambulanssi A/B - tehtävissä A/B -tehtävät Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Riskiluokka 8 min 15 min 30 min min 30 min min Luokka 1 80 % 90 % 95 % 95 % 99 % 100 % Luokka 2 50 % 80 % 80 % 80 % 30 % 80 % Luokka 3 30 % 50 % 60 % 70 % 20 % 60 % Luokka 4 20 % 30 % 20 % 30 % 10 % 20 % Luokka 5 0 % 1 % 20 % 30 % 10 % 20 % Taloudelliset ja määrälliset tavoitteet Laitoksen taloudellinen tulostavoite (tilikauden tulos) on 0,05 milj. euroa. Pelastustoimen kuntakohtaiset maksuosuudet nousevat 0,84 %:ia.

10 10 Vuonna 2015 maakunnan asukaskohtainen kustannustavoite pelastustoimen palveluista on 72,63 euroa/asukas (asukkaita ). Pelastustoimen osalta kuntien nettomenot ovat euroa. Pelastuslaitoksen tuottamien ensihoitopalveluiden asukaskohtainen kustannusvaikutus on 23,00 euroa/asukas (asukkaita ) Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen investoinnit: Pelastuslaitoksen investoinnit rahoitetaan suunnitelmanmukaisilla poistoilla euroa ja tilikauden tuloksella. Pelastuslaitoksen investointisuunnitelmaan esitetään vuodelle 2015 yhteensä euron nettoinvestoinnit. Vuoden 2015 investointisuunnitelmaan esitetään: Säiliöauton uusinta Kahden lavamaasturiauton hankinta. Väestönhälytin- ja viestijärjestelmää uudistetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Varavoimakoneiden hankinta. Ambulanssien hankinta varusteineen. Henkilöstö Pelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön mitoitusperusteissa ja toimenkuvamuutoksissa noudatetaan henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttyjä linjauksia ja periaatteita. Pelastustoimen tulosalueen henkilökehyksestä vähennetään 2 henkilötyövuotta esimiestason tehtävistä. Vakinaisen henkilökunnan ensihoidon tulosalueen HTV-kehystä esitetään lisättäväksi sairaanhoitopiirin tilauksen mukaisesti 2 henkilötyövuodella. Hallinto ja tukipalvelut (htv) Pelastustoiminta (htv) Turvallisuuspalvelut (htv) Varautuminen htv Ensihoito (htv) Yhteensä (htv) Henkilötyövuosien jakautuminen 2015 Sivutoimisen henkilöstön vaihtuvuus vuositasolla on arvioitu noin henkilöksi. Toiminnalliset seikat huomioiden sivutoimisen henkilöstömäärä on tarkoitus vakiinnuttaa lähivuosina noin 600 henkilön tasolle.

11 11 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön toimintakyky Pelastuslaitoksella sovelletaan varhaisen tuen mallia (Varpua) työ- ja toimintakykysyistä ammatillisen kuntoutuksen ja uudelleensijoituksen tarpeessa oleviin työntekijöihin. Varpu- toimintamallin tavoitteena on, että työntekijän työ- ja toimintakyky säilyy koko työuran ajan ja mahdolliset työ- ja toimintakykyongelmat havaitaan riittävän ajoissa. Pelastustoimintaan osallistuvan päätoimisen ja sopimushenkilöhenkilökunnan toimintakykyä seurataan vuosittain FireFit- järjestelmän avulla. Toimintakykymittaukset tehdään kaikille pelastustoimintaan osallistuvalle päätoimiselle henkilöstölle ja savusukellustoimintaan osallistuvalle sivutoimiselle henkilöstölle. Päätoimisen henkilöstön sairauspoissaolot ovat keskimäärin enintään 15 sairauspäivää tehtyä henkilötyövuotta kohden. Palokuntanuoria ja naisia on toiminnassa mukana 19 paloasemalla. Nuoriso- ja naisosastojen toimintaan osallistuu 300 henkilöä. Tavoitteeksi asetetaan yhden uuden nuoriso-osaston perustaminen. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen taloudelliset ja määrälliset tavoitteet/tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintatulot, milj. (ulkoiset) 21,9 22,3 22,8 Investoinnit, milj. (netto) 1,22 1,59 1,10 Toimintamenot, /asukas, pelastustoimi (pl. poistot) 71,71 75,8 76,43 Toimintamenot, verrokki pelastuslaitokset /asukas, pelastustoimi - * 82,14 85,85 Kuntien maksuosuudet /asukas 70,89 71,88 72,63 Kuntien maksuosuudet /asukas, pelastuslaitosten valtakunnallinen - ka. 71,73 73,88 Palo- ja pelastushälytykset Toimintavalmiusaika yksikkö kohteessa, keskiarvo 11 min 49 s 11 min 12 min Toimintavalmiusajan ylitykset, (prosenttia/kiireellisistä 12 % 30 % 30 % palo- ja pelastustehtävistä) Valvontatehtävät Turvallisuusviestintä Ensihoitotehtävät Sairaankuljetuksen toimintavalmiusaika (A+B tehtävät), 8 min 25 s 8 min 8 min mediaani Henkilöstö * Valtakunnallisen ryhmittelyn mukaiset verrokkipelastuslaitokset: Etelä-Savo, Jokilaaksot, Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala. *Vuodesta 2014 valvontatehtävien tavoitteet mitoitettu uuden pelastuslain mukaisesti.

12 12 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TULOSBUDJETTI 2015, suunnitelma , euroa TP2013 TA 2014 TA2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot (sisäiset) Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä

13 13 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS RAHOITUSBUDJETTI 2015, suunnitelma , euroa TP2013 TA 2014 TA2015 TS2016 TS2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 Vaikutus maksuvalmiuteen

14 14 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS INVESTOINTIBUDJETTI 2015, suunnitelma , euroa TA2015 TS2016 TS2017 Pelastustoimi Sammutus-/säiliöautot,alustat Korirakenteet varusteineen Ensihoito Muu autokalusto varusteineen myyntitulot Pelastuskalusto Varautuminen/voimahuolto Hälytys- ja viestikalusto Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Nettoinvestoinnit Sairasautot varusteineen Omaisuuden myyntitulot Investointimenot Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Nettoinvestoinnit