Historian suurin hyökkäysjoukko kolme miljoonaa saksalaista ja miljoona akselivaltojen sotilasta ryhmittyi Neuvostoliiton rajalle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Historian suurin hyökkäysjoukko kolme miljoonaa saksalaista ja miljoona akselivaltojen sotilasta ryhmittyi Neuvostoliiton rajalle."

Transkriptio

1 Historian suurin hyökkäysjoukko kolme miljoonaa saksalaista ja miljoona akselivaltojen sotilasta ryhmittyi Neuvostoliiton rajalle. Materiaalin määrä oli pökerryttävä: panssarivaunua, kenttätykkiä, lähes lentokonetta ja ajoneuvoa. Lähes 90 prosenttia Wehrmachtista lähetettiin Neuvostoliittoon. Hyökkäysjoukko ei kuitenkaan ollut niin pitkälle moottoroitu kuin yleisesti uskotaan: 150 saksalaisesta divisioonasta vain 17 oli panssaridivisioonia ja 13 moottoroituja jalkaväkidivisioonia. Muut armeijan osat eivät liikkuneet Napoleonin vuoden 1812 Suurta armeijaa nopeammin. Mukana oli vielä yli puoli miljoonaa hevosta, joista puolet menehtyi ennen vuoden loppua. Operaatio Barbarossa alkoi juhannusta seuranneena päivänä ja vuorokausi ennen Napoleonin hyökkäyksen vuosipäivää 22. kesäkuuta kello 3.15 valtavalla tykistövalmistelulla. Heti kun jalkaväki oli kukistanut neuvostoliittolaiset raja-asemat ja vallannut sillat sekä ylityskohdat, panssariryhmät lähtivät liikkeelle ja iskivät syvälle rintaman taakse. Samaan aikaan Luftwaffe hyökkäsi neuvostoliittolaisiin lentotukikohtiin ja onnistui ensimmäisenä päivänä tuhoamaan puna-armeijan lentokonetta, suurimman osan niistä maassa. Luftwaffen iskut olivat niin tuhoisia, että puna-armeijan ilmavoimat oli lamautettu vuoteen 1943 saakka. Alkuvaiheessa vaikuttavimmin eteni Keskinen armeijaryhmä, jonka kärjessä olivat Guderianin ja Hothin panssariryhmät. Vaikka niitä vastassa oli kolme neuvostoliittolaista mekanisoitua armeijakuntaa, panssariryhmät olivat iskeneet Neuvostoliittoon 320 kilometrin syvän loven viidessä päivässä ja luoneet Minskiin valtaisan motin. Guderianin ensimmäinen tehtävä oli vallata uudelleen Brestin linnake, jonka hän oli vääntänyt puolalaisten käsistä jo kaksi vuotta aiemmin, mutta joka oli sittemmin luovutettu neuvostoliittolaisille sotaretken jälkeisen Puolan paloittelun yhteydessä. Nyt Guderian joutui valloittamaan sen toisen kerran. Vaikka Bugjoki oli esteenä ja jalkaväki halusi vallata hyökkäyksen ensimmäiset sillanpääasemat, Guderian vaati, että hänen panssariryhmänsä osallistuisi iskuun etenemistä jouduttamaan. Hän pelkäsi joutuvansa jumiin jalkaväen ja sen tukiportaiden taakse, kuten oli käynyt Ranskan sotaretken toisessa vaiheessa. Bugin ylittivät 17. ja 18. divisioonan erityisvarustellut sukellusvaunut (Tauchpanzer). Ne olivat Panzer III- ja Panzer IV -vaunuja, jotka oli tiivistetty ennen peruuntunutta operaatio Merileijonaa, maihinnousua Isoon-Britanniaan. Sukellusvaunut ajoivat joenpohjaa myöten, ja miehistö sekä moottori saivat ilmaa erään- 107

2 I t ä m e r i Tallinna Peipsijärvi Leningrad 29. Ps.AK. Novgorod Laatokka Riika POHJOINEN ARMEIJARYHMÄ (LEEB) 18. armeija IV panssariryhmä (Hoeppner) Vilna 16. armeija III panssariryhmä (Hoth) Minsk Bialystok 9. armeija KESKINEN ARMEIJARYHMÄ (BOCK) Brest-Litovsk 4. armeija II panssariryhmä (Guderian) 6. armeija Žitomir I panssariryhmä (Kleist) 17. armeija Bug Väinäjoki Pripetin suot Vinnitsa IV panssariryhmä Vitebsk Vjazma Smolensk III panssariryhmä II panssariryhmä Kiova Desna Harkova Orjol Moskova Don ETELÄINEN ARMEIJARYHMÄ (RUNDSTEDT) Motti Romanian 3. armeija 11. armeija Romanian 4. armeija Odessa Donets I panssariryhmä Rostov Etulinja Etulinja Raja ennen sotaa Krimin niemimaa Sevastopol M u s t a m e r i Operaatio Barbarossa, Operaatio Taifuuni,

3 laisen snorkkeliputken kautta, jollaisia ryhdyttiin käyttämään myöhemmin sukellusveneissäkin. Erästä 18. panssaridivisioonan panssaripataljoonaa komensi värikäs majuri Hyazinth Graf von Strachwitz, jota kutsuttiin Panssari-Strachwitziksi. Hän oli sleesialainen aatelinen, joka nuorena luutnanttina ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1914 oli johtanut ratsuväkipartionsa Pariisin liepeille saakka. Tämä isku syvälle Ranskaan kesti kuusi viikkoa, kunnes Strachwitz jäi vangiksi ja tuomittiin kuolemaan. Tuomio peruttiin ja hän vietti suurimman osan sodasta ranskalaisilla sotavankileireillä. Erään epäonnistuneen pakoyrityksen aikana Strachwitz putosi vuorelta ja loukkaantui pahasti. Hänet lähetettiin Sveitsiin toipumaan ja hän onnistui vakuuttamaan sveitsiläiset siitä, että hän oli hullu eikä häntä pitäisi lähettää takaisin Ranskaan. Lopputuloksena hän virui mielisairaalassa sodan loppuun saakka. Sodan jälkeen Strachwitz käytti rintamakokemustaan Freikorpsissa, minkä jälkeen hän palasi sukutilalleen. Strachwitz kaipasi kuitenkin sotilaselämän jännitystä ja värväytyi uudelleen vuonna 1934 seurattuaan panssariharjoituksia. Hän ymmärsi, että panssarit olivat nykyajan ratsuväki ja päätti valita sen aselajikseen. Puolassa ja Ranskassa Strachwitz kasvatti mainettaan uskaliaana panssarikomentajana. Erään kerran Strachwitz pakotti yhdellä panssarivaunulla kokonaisen ranskalaisen kasarmin antautumaan. Vaikka panssarirakuuna oli lähempänä viittäkymmentä kun toinen maailmansota syttyi, hänellä oli yhä tummat viikset ja hän näytti komealta kuin 1920-luvun elokuvatähti. Mikä tärkeintä, hän ei ollut kadottanut erehtymätöntä vaaranvainuaan, joka oli tuonut hänelle onnekkaan komentajan maineen. 27 Sodan aikana Strachwitz haavoittui neljätoista kertaa ja hänestä tuli Wehrmachtin palkituin rintamaupseeri. Bugin ylityksen jälkeen Strachwitzin yksikkö joutui kiivaaseen tulitaisteluun neuvostoliittolaisen kolonnan kanssa ja tuhosi useita neuvostoliittolaisia tykkipattereita ja satoja huoltokuorma-autoja. Näiden alkutaistelujen aikana Strachwitz torjui myös saksalaislinjat läpäisseen neuvostohyökkäyksen, joka uhkasi 18. panssaridivisioonan huoltoa. Hänen rämäpäinen rynnäkkönsä mursi neuvostojoukkojen hyökkäyksen ja ajoi hyökkääjät pakosalle. Strachwitz ryhtyi välittömästi takaa-ajoon ja 109

4 tulitti koko ajan. Takaa-ajo jatkui seuraavaan aamuun saakka ja päättyi neuvostorintaman murtamisen jälkeen puna-armeijan tykistöasemiin, jotka hän myös tuhosi. Toiminta huipentui samankaltaisten iskujen sarjaan, joiden ansiosta hänelle myönnettiin rautaristin ritariristi. Brest-Litovskista lähti vain kaksi maantietä, ja Guderian jakoi ajoneuvoaan tärkeysluokkiin, jotka perustuivat ajoneuvojen merkitykseen taistelussa. Hän loi näin tiukan liikennejärjestelmän, jossa ajo-oikeus paremmilla teillä oli varattu taistelujoukoille ja niiden ampumatarvikkeille sekä polttoaineelle. Jalkaväen piti talsia avomaan tai pikkuteiden kautta. Eräs Luftwaffen viestiupseeri oli saanut tehtäväkseen vetää puhelinyhteyksiä, ja hän valitti matalaa tärkeysluokkaansa Guderianille. Panssarikomentaja kysyi häneltä tylysti: Voitko ampua puhelinpylväilläsi? Kun Luftwaffen upseeri myönsi, ettei voinut, Guderian ärjyi hänelle: Sitten saat pitää kolmannen tärkeysluokkasi! 28 Viestiupseeri ampui itsensä myöhemmin, kun ei uskaltanut tunnustaa valtakunnanmarsalkalle, ettei ollut kyennyt saamaan Göringin tahtoa läpi. Guderianin reitti Smolenskiin kulki useiden jokien halki ja petollisten Pripetin soiden ohitse. Hän lähetti ratsuväkidivisioonansa haravoimaan suoaluetta. Jotta Guderianin syöksy menestyisi varmasti, oli välttämätöntä pitää yllä tahtia, jotta hän kykeni ottamaan haltuunsa ratkaisevat sillat ennen kuin ne tuhottaisiin. Viisi päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen Guderian ylitti Berezinajoen, mutta Bialystokin ympärille saarretut neuvostoliittolaiset uhkasivat hänen selustaansa. Kuten tavallista, Guderian uskoi etenemisnopeuden ja perässä seuraavan jalkaväen suojaavan sivustojaan. Hän sanoikin: Me panssarijoukot olemme sikäli onnellisessa asemassa koko ajan, että sivustamme ovat avoinna. Sivustojen turvallisuus on perässä seuraavan jalkaväen vastuulla. Panssarijoukkojen ei siksi tarvitse huolehtia niistä. 29 Kun hyökkäystä oli jatkunut kaksi päivää, Guderian törmäsi yllättäen neuvostoliittolaiseen jalkaväkeen. Hän onnistui pakenemaan, mutta ylioptimistiset neuvostoliittolaiset ilmoittivat hänen kaatumisestaan radiossa. Guderian vakuutti saksalaisen radion kautta, että ilmoitukset hänen kuolemastaan olivat suuresti liioiteltuja. Aiemmin samana päivänä hän oli tulittanut itse komentovaununsa konekiväärillä ja häätänyt pakoon tietä tukkineet neuvostojoukot. Von Bock oli saanut alun perin tehtäväkseen Smolenskin valtauksen 110

5 Moskovaan johtavan valtatien varrella, mutta kolmen päivän jälkeen Hitler sekaantui asiaan ja vaati, että panssariryhmän piti piirittää Minsk, ja Puolassa sijannut Bialystok piti saartaa jalkaväen pihtiliikkeellä. Vaikka nämä ajatukset olivat perinteisen saksalaisen tuhoamistaktiikan mukaisia, panssarikomentajat pitivät parempana miekaniskun kaltaisia teräviä tunkeutumisia syvälle vihollisen selustaan. Armeijaryhmän ensimmäinen yritys saartaa suuri vihollisjoukko epäonnistui hienokseltaan, mutta 27. kesäkuuta Panssariryhmä Guderian ja Panssariryhmä Hoth tavoittivat toisensa pohjoisessa ja saivat yli neuvostosotilasta ja panssarivaunua saarroksiin Minskin mottiin. Tämä oli ensimmäinen sotaretken monista suurista saksalaisten moteista. Tässä vaiheessa neuvostoliittolaiset päättivät ottaa käyttöön salaisen aseensa, pelottavan T-34-panssarivaunun. Ensimmäisenä vaunumalliin törmäsi 18. panssaridivisioona, ja eräs panssarimies kuvaili, kuinka kranaatit kimpoilivat neuvostovaunusta kuin ilotulitteet. T-34:n vahvuus järkytti saksalaisia vaunumiehiä, ja Minskin ja Moskovan välisellä valtatiellä saksalaiset pelasti kirvelevältä tappiolta ainoastaan uuden neuvostovaunun säästeliäs käyttö. Varhain heinäkuussa 18. panssaridivisioonan komentaja Nehring esitteli Guderianille kahta T-34-vaunua, jotka olivat juuttuneet suohon, ja jotka panssariryhmän komentaja valokuvasi. Kolme päivää hyökkäyksen alkamisesta Pohjoinen armeijaryhmä oli ilmoittanut kohdanneensa ensimmäistä kertaa valtavan ja lähes tuhoutumattomana pidetyn neuvostovaunun 43 tonnin KV-1:n, jonka etupanssari oli kaksi kertaa Panzer III- ja Panzer IV -vaunujen etupanssaria paksumpi. Panssariryhmä IV joutui erityisen ikävään yhteenottoon näiden panssaroitujen jättiläisten kanssa 13. elokuuta, kun sadalla panssarivaunulla ja tykistöllä vahvistettu panssarijalkaväkirykmentti kohtasi raskaita KV-vaunuja ensimmäistä kertaa. Sata saksalaispanssaria ei kyennyt pysäyttämään neuvostoliittolaisia vaunuhirviöitä, ja vain 88-millisten ilmatorjuntatykkien kranaatit pystyivät panssariin ja ajoivat vaunut lopulta pakosalle. Useat saksalaispanssarit olivat saaneet osumia, ja neuvostovaunut olivat yksinkertaisesti nitistäneet monet tšekkiläiset Panzer 35(t) -vaunut. Neuvostovaunut tuhosivat iskussa myös 150 mm tykkipatterin. Vaikka patteri tulitti aivan loppuun saakka, yksikään sen kranaateista ei läpäissyt KV-vaunujen paksua panssaria. Yksi KV-1-vaunu oli onnistunut siirtymään hallitsevaan maastonkohtaan tärkeän tien varrella ja onnistui katkaisemaan saksalaisten huollon useiksi päiviksi. Lukemattomat yritykset tuhota vaunua epäonnistui- 111

6 vat, ja niiden aikana tuhoutui useita 50 mm:n panssarintorjuntatykkejä ja 88 mm:n tykkejä. Vaikka panssarintorjuntatykit saivat neljätoista osumaa KV-vaunuun, yksikään kranaatti ei läpäissyt vaunun panssaria. Lopulta vaati jopa 50 panssarivaunun harhautushyökkäyksen kiinnittämään neuvostovaunun huomiota samalla, kun 88 mm:n ilmatorjuntatykki siirrettiin tuliasemiin vaunun taakse. Viidestätoista lasketusta tykin osumasta vain kolme läpäisi KV-1-vaunun panssarin, mutta lopulta neuvostovaunu räjähti. Neuvostoliiton keskiraskaiden T-34- ja raskaiden KV-1-vaunujen olemassaolo tuli saksalaisille täytenä yllätyksenä. Ennen hyökkäystä he tiesivät, että neuvostoliittolaisilla oli valtava määrällinen panssarivaunuylivoima, mutta he odottivat kohtaavansa pääasiassa kevyitä panssarivaunuja tai valtavia ja kömpelöitä monitornisia maalaivoja, jotka saksalaiset olivat nimenneet lastensäikyttäjiksi. Saksalaiset olivat uskoneet, että Panzer III- ja Panzer IV -vaunut tasoittaisivat erot laadullaan, mutta nyt heille selvisi, että suuremman vaunumäärän lisäksi neuvostoliittolaisilla oli myös parempia vaunuja. Jatkossa T-34 ansaitsi maineen parhaana sodassa käytössä olleena taistelupanssarivaununa, Pantheria ehkä lukuun ottamatta. T-34:n aseena oli 76 mm:n tykki ja tornin suuntaisesti ampuva konekivääri. Vaunussa oli kehittynyt Christie-vaunun tyyppinen ripustusjärjestelmä ja niin taitavasti vinoon asennettu panssari, että se kaksinkertaisti vaunun tavallista 45 mm:n panssarointia vastaavan suojan. Yksi haittatekijä oli kahden hengen torni, joka merkitsi sitä, että johtajan täytyi toimia myös ampujana. Sodan jatkuessa vaunumallia valmistui yli kappaletta. Merkittävin uudistus oli vuonna 1943 asennettu 85 mm:n tykki, mutta muutoin vaunu pysyi käytännössä muuttumattomana. KV-1:ssä oli aseena sama 76 mm:n tykki. Vaunussa oli jopa kolme konekivääriä lähipuolustukseen, minkä vuoksi jalkaväen oli vaikea tuhota vaunua. KV-1:n merkittävin avu oli massiivinen 90 mm:n panssarikilpi, joka oli lähes mahdoton läpäistä, joten vaunu oli oikeastaan haavoittuvainen vain 88 mm:n tykille ja Stuka-hyökkäyksille. Myös Rudelin Ju 87 -tankintuhoajat aiheuttivat sotaretken jatkuessa vaunumallille raskaita menetyksiä. Molemmissa neuvostovaunuissa oli voimanlähteenä dieselmoottori. Se antoi vaunuille saksalaisia vastustajiaan suuremman toimintasäteen ja vähensi tulipaloriskiä, mutta neuvostovaunujen tupruavat pakokaasut tekivät niiden naamioinnista lähes mahdotonta. Molemmissa vaunuissa oli 112

7 myös leveät telat, mikä antoi niille saksalaisiin nähden etulyöntiaseman mutaisissa, lumisissa ja jäisissä maasto-olosuhteissa. Neuvostoliiton suurin yksittäinen saavutus Saksan hyökkäyksen alkuvaiheessa oli maan teollisuuden pikainen evakuoiminen Uralin taakse Siperiaan. Marraskuuhun mennessä oli siirretty yli tehdasta, ja kun koko väestö oli mobilisoitu, tuotanto kohosi pian suuremmaksi kuin vanhoilla sijaintipaikoilla. Tšeljabinsk oli useiden suurten teollisuuslaitosten solmukohta, jonne tehtaat siirrettiin ja yhdistettiin. Tankogradiksi kutsuttu kaupunki määrättiin yhteen ainoaan tarkoitukseen T-34-vaunujen massatuotantoon. Koko sodan ajan neuvostoliittolaiset yksinkertaistivat tuotantoa niin paljon kuin mahdollista ja keskittyivät valmistamaan T-34- ja KV-1-vaunuja, niiden paremmin aseistettuja versioita ja eräitä panssarintuhoajamalleja, jotka kaikki tunnisti saman vaunuperheen jäseniksi. Saksalaisten onneksi neuvostomiehistöt eivät olleet yhtä hyviä kuin heidän panssarivaununsa. Guderian totesi, että puna-armeijan panssarimiehistöt olivat riittämättömästi koulutetut ja niiltä puuttui nokkeluutta ja aloitekykyä offensiivin aikana. 30 Neuvostomiehistöt käyttivät maastoa huonosti hyväkseen ja pysähtyivät liian usein tulittaakseen. Usein komentajan kaatuessa loput vaunut pyörivät päämäärättä taistelukentällä ja jäivät helpoiksi saaliiksi ketterille saksalaisvaunuille. Radioiden puute oli valtava ongelma ja merkitsi sitä, että yhteydenpito taistelukentällä rajoittui lippu- ja käsimerkkeihin. Sen vuoksi johtajat turvautuivat liikaa ennalta harjoiteltuihin kaavoihin. Tästä syystä johtajat eivät kyenneet saksalaisten lailla improvisoimaan, kun asiat menivät pieleen. Neuvostoliittolainen mekanisoitu armeijakunta koostui kahdesta panssaridivisioonasta ja yhdestä moottoroidusta jalkaväkidivisioonasta. Se osoittautui kömpelöksi ja hankalaksi johdettavaksi saksalaisiin panssaridivisiooniin verrattuna. Puna-armeijan keskitetty komentojärjestelmä ja pelko Stalinin uusista puhdistuksista lamautti johtajat armeijakunnasta alaspäin ja sai heidät pelkäämään riskinottoa. Huonon johtamisen vuoksi valtaosa puna-armeijan panssareista haaskattiin koordinoimattomissa, epäjohdonmukaisesti toteutetuissa hyökkäyksissä. Saksalaisia huolestutti puna-armeijan panssarivaunuja enemmän Neuvostoliiton maasto. Saksan kartoissa pääteiksi merkityt väylät osoittautuivat todellisuudessa hiekkateiksi. Tukahduttava pöly tukki panssarien moottorit ja lyhensi niiden käyttöikää. Toinen hankaloittava tekijä oli se, että lyhyenkin kuurosateen jälkeen teiden kaltaiset väylät muuttuivat mutaisiksi ja upottaviksi. Niillä kulkeminen oli mahdotonta, kunnes au- 113

8 rinko kuivatti ne. Tällaisissa olosuhteissa panssarit pärjäsivät juuri ja juuri, mutta pyörillä kulkevat huoltoajoneuvot eivät pysyneet perässä. Muutkin armeijaryhmät olivat edistyneet hyvin, vaikkeivät kuitenkaan Keskisen armeijaryhmän lailla. Pohjoiseen armeijaryhmään kuuluva Hoepnerin panssariryhmä iski Itä-Preussista ja eteni nopeasti Baltian rannikkoa myöten kohti Leningradia. Mansteinin LVI panssariarmeijakunta, johon 8. panssaridivisioona kuului, eteni yli 300 kilometriä neljässä päivässä ja onnistui valloittamaan Dvinajoen ylittävät sillat Dvinskissä. Viiden päivänä jälkeen armeijakunta oli puolivälissä matkaa Leningradiin, ja Manstein totesi, että panssarivaunujen raju hyökkäysretki oli panssarijohtajan kaikkien unelmien täyttymys. 31 Tällaiset hämmästyttävät loikat eteenpäin kuitenkin loppuivat, kun puna-armeijan vastarinta lujittui. Neuvostojoukkojen vastahyökkäys eristi Mansteinin armeijakunnan usean päivän ajaksi ja aiheutti raskaita tappioita 8. panssaridivisioonalle, ennen kuin puna-armeijan vastahyökkäys lyötiin takaisin. Reinhardtin komentama XLI panssariarmeijakunta (1. ja 6. panssaridivisioona ja kaksi jalkaväkidivisioonaa) törmäsi voimakkaasti puolustaneisiin kahteen mekanisoituun armeijakuntaan, jotka olivat puna-armeijan koko luoteisrintaman alueen ainoat moottoroidut yhtymät. Taistelu oli kiivas, mutta taisteluissa karaistuneet saksalaisvaunut saivat lopulta yliotteen. Elokuun alussa Saksan panssarikärjet olivat Lugassa, vain sadan kilometrin päässä Leningradista. Kolme viikkoa myöhemmin saksalaiset ja heidän suomalaiset liittolaisensa olivat saartaneet kaupungin, ja saarto kesti 900 päivää. Pohjoisen sotaretken avaus päättyi menestyksellisesti sotavangin ottoon puna-armeijan rintaman jäänteistä. Pohjoinen armeijaryhmä oli ainoa, joka pääsi tavoitteeseensa. Rundtstedtin Eteläisen armeijaryhmän eteneminen oli maaston osalta helpointa. Siinä missä muut armeijaryhmät joutuivat tarpomaan soilla ja metsissä, Kleistin panssareilla oli edessään avointen arojen hyvät panssarimaastot. Kleistin eteneminen oli kuitenkin hitaampaa kuin muiden, sillä Eteläisellä armeijaryhmällä oli vastassaan eräät parhaiten varustetuista ja johdetuista puna-armeijan joukoista. Sen lisäksi armeijaryhmän eteläinen romanialaisten siipi ei kyennyt pysymään etenemisen tahdissa. Eräs harvoista pätevistä neuvostoliittolaisista panssarikomentajista oli kenraalieversti Mihail Kipronos, joka komensi kuutta mekanisoitua armeijakuntaa. Kesäkuun 25. päivänä ne törmäsivät Kleistin neljän panssaridivisioonan 600 panssarivaunuun, jota seurasi neljä päivää kestänyt panssaritaistelu. Vaikka saksalaispanssarit olivat pahasti alivoimaisia, 114

9 ne korjasivat lopulta voiton, osaksi Luftwaffen ilmatuen ansiosta. Jäljelle jääneet neuvostotankit vetäytyivät neuvosto-ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan ja jäivät sinne lopulta mottiin, kun Stalin vaati kaupungin puolustamista. Heinäkuun 10. päivänä Kleistin panssarivaunut olivat reilun kymmenen kilometrin päässä Kiovasta, mutta tuolloin Hitler määräsi ne kääntymään etelään. Kleist ja kaksi jalkaväkiarmeijaa onnistui saartamaan puna-armeijalaista Umaniin elokuun puolivälissä. Seuraava suuri tapahtuma tällä rintamalla oli Kiovan saartaminen. Minskin jälkeen Guderianin täytyi joko jatkaa hyökkäystä tai odottaa jalkaväkeä. Hänen esimiehensä tahtoivat hänen odottavan, mutta Guderian arvioi, että mikäli hän odottaisi jalkaväen ilmaantumista kaksi viikkoa, hänen mahdollisuutensa jatkaa menestyksellä hyökkäystä itään olisivat selvästi huonommat. Guderian tiesi, että mikäli hän jatkaisi suoraan Dneprille, hän voisi hyötyä puna-armeijan huonoista puolustusvalmisteluista. Guderian sai tahtonsa läpi ja kirvoitti kuuluisan toteamuksen arkkivastustajaltaan ja tilapäiseltä esimieheltään von Klugelta: Teidän sotatoimienne onnistuminen on aina hiuskarvan varassa! 32 Luftwaffen everstiluutnantti Karl Henning von Barsewisch johti panssariryhmän tiedustelulentokoneita ja lennätti joskus myös Guderiania itseään. Panssarikomentaja teki häneen suuren vaikutuksen, ja Barsewisch kuvaili häntä teräsmieheksi, energialataukseksi. Hän kirjoitti: Kun Guderian tekee ratkaisun, on kuin sodanjumala itse ratsastaisi taistelukentän yllä. Kun hänen silmänsä leimuavat, tuntuu kuin Wotan sinkoaisi salamoja ja Thor heilauttelisi vasaraansa. 33 Guderian hyökkäsi jälleen ja hänen panssarivaununsa ylittivät Dneprin heinäkuun alussa, mikä sai epätavallisen toiveikkaan Halderin kirjoittamaan päiväkirjaansa, että Neuvostoliiton sotaretki oli voitettu vain neljässätoista päivässä. Guderian jatkoi määrätietoisesti etenemistään ja kannusti hellittämättä kärkijoukkojaan kohti Smolenskia. Hän saartoi kaupungin 16. heinäkuuta pohjoisemman Hothin panssariryhmän avulla, ja saarroksiin jäi neuvostosotilasta ja panssarivaunua. Guderianin panssariryhmä oli matkannut 660 kilometriä Brest-Litovskista Smolenskiin vain 26 päivässä. Guderian, Bock ja Hoth osallistuivat 4. elokuuta kokoukseen Hitlerin kanssa Keskisen armeijaryhmän komentopaikalla. Vaikka kenttäkomentajakolmikko esitti kannattavansa etenemistä Moskovaan niin pian kuin suinkin, Hitler painotti Ukrainan valloituksen tärkeyttä. Guderian pyysi panssaritäydennyksiä, mutta Hitler pystyi tarjoamaan vain 300 pans- 115

10 sarivaunun moottoria. Hän sanoi pitävänsä kaikki uudet panssarivaunut perustettavia uusia joukkoja varten. Hän myönsi myös paljon puhuvasti: Jos olisin tiennyt, että ne hyökkäysvaunuja koskevat luvut, jotka mainitsitte kirjassanne, ovat oikeita, silloin luulisin en olisi lainkaan aloittanut tätä sotaa. 34 Eversti von Barsewisch kuvailee elävästi Guderiania Smolenskin motin laukaisun aikana. Kun Guderian sai kuulla 5. elokuuta, että ratkaiseva silta oli uhattuna, hän syöksyi välittömästi kärkeen täynnä raivoa ja sulki aukon henkilökohtaisesti taisteluun johtamansa ilmatorjuntatykkipatterin tulella. Siellä tämä suurenmoinen mies seisoi konekiväärin vierellä taistelussa venäläisiä vastaan mineraalivettä juoden ja sanoi: Kiukku saa janoiseksi! 35 Kun motti oli laukaistu elokuun puolivälissä, Keskinen armeijaryhmä pysähtyi Smolenskiin. Moskova oli enää 300 kilometrin päässä ja Guderian kannatti varauksettomasti jatkamista, koska eteneminen sujui hyvin. Hitlerillä oli kuitenkin muita ajatuksia. Hän käski, että jalkaväen tuli jatkaa hyökkäystä Moskovaan jalkapatikalla samalla kun Keskisen armeijaryhmän kaksi armeijakuntaa kääntyisivät pohjoiseen (Hoth) ja etelään (Guderian), ja toimisivat viereisten armeijaryhmien saartoliikkeiden ulommaisina pihteinä. Armeijaryhmä oli kauhuissaan. Operaatio merkitsi Guderianin panssareille lounaaseen suuntautuvaa lähes 800 kilometrin kiertolenkkiä Kiovaan. Samaan aikaan suurin osa Hothin panssareista lähetettäisiin pohjoiseen kohti Leningradia. Hothin sanoin panssarinyrkin sormet avautuivat hajalleen. Alun perin oli ajateltu, että Pohjoinen ja Eteläinen armeijaryhmä tukisivat Keskistä armeijaryhmää, eikä päinvastoin. Guderian ei tahtonut jatkaa Kiovaan koska uskoi, että se viivyttäisi tolkuttomasti taistelua Moskovasta. Sekä Bock että Halder olivat hänen kanssaan samaa mieltä. Jopa saamaton armeijan komentaja Brauchitschkin vastusti suunnitelmaa sillä perusteella, että panssaridivisioonat kaipasivat huoltoa, kunnossapitoa ja täydennyksiä. Guderian jopa lensi 23. elokuuta Hitlerin päämajaan Rastenburgiin esittämään vastalauseensa, mutta saavuttuaan Brauchitsch käski häntä olemaan nostamatta aihetta esiin Hitlerin kanssa. Sanomattakin oli selvää, ettei Myrskysäätä voinut hillitä. Hän vakuutti Hitlerille, että Moskovan valtaus olisi koko sotaretken ratkaisevin tekijä, sillä se katkaisisi Neuvostoliiton pohjoisen ja etelän väliset 116

11 yhteydet. Huonoimmillaankin se helpottaisi painetta muissa tavoitteissa, vaikka ei nyt suorastaan taannut niiden saavuttamista. Parhaimmillaan pääkaupungin valtaus veisi koko sotaretken voitokkaaseen päätökseen. Guderian totesi, että kiertoreitti vain kuluttaisi loppuun hänen panssaridivisioonansa ja estäisi menestyksellisen jatkohyökkäyksen Moskovaan. Hitlerin mieltä ei kuitenkaan voinut muuttaa. Hän käytti nyt ensimmäistä kertaa erästä tulevista lempiperusteluistaan järjettömien käskyjensä oikeuttamiseksi: Kenraalini eivät ymmärrä mitään sotataloudesta. 36 Kaikkien ammattilaisten näkemyksiä vastaan Hitler määräsi panssaridivisioonat kääntymään. Hän väitti, että suurimittaisten sotatoimien aika oli ohitse ja tästä lähtien neuvostoliittolaiset pystyttäisiin kukistamaan pienten saartotaistelujen sarjalla. Hitlerin käskyn lopullisena seurauksena Keskisen armeijaryhmän hyökkäys pysähtyi paikoilleen syyskuun loppuun saakka, ja nopean voiton mahdollisuudet oli menetetty. Jodlin mukaan käsky johtui Hitlerin vaistonvaraisesta vastenmielisyydestä kulkea Napoleonin polkuja. Hän saa Moskovasta pahaenteisen tunteen. 37 Sivumennen sanoen tämä tapaaminen käänsi Halderin lopullisesti Guderiania vastaan siksi, että Halderin mielestä Guderian epäonnistui puolustautumaan Hitleriä vastaan. On ironista, että näin ajatteli mies, joka toistuvasti kärsi hermoromahduksista Führerin seurassa. Kiovan saartamiseen johtaneina viikkoina erittäin kireä esikuntapäällikkö totesi päiväkirjassaan, että Guderian ei siedä ketään armeijan komentajana, hän syytää syytöksiä ja loukkauksia Bockille ja osoittaa ennenkuulumatonta julkeutta! 38 Vaikka Guderian oli ollut alun perin eri mieltä, hän hoiti sovitut tehtävät ammattimaisesti. Hän hyökkäsi etelään Smolenskista 25. elokuuta, ja panssarit etenivät jo ensimmäisenä päivänä sata kilometriä. Suurin piirtein samaan aikaan Panssariryhmä Kleist iski pohjoiseen Krementšukista. Vastarinta matkalla oli kiivasta, mutta 16. syyskuuta pihtien leuat sulkeutuivat 250 kilometrin päässä Kiovasta. Ne onnistuivat saartamaan jopa puna-armeijan sotilasta, panssarivaunua ja tykkiä. Hitler kutsui tapausta maailmanhistorian suurimmaksi taisteluksi 39. Saarroksiin joutuneet neuvostosotilaat taistelivat raivoisasti murtautuakseen ulos ja Halderin sanoin kimpoilivat kuin biljardipallot pöydällä 40, mutta itsepäinen Stalin ei antanut lupaa vetäytyä. Voitto ei ollut helppo Saksan panssaridivisioonille: 3. panssaridivisioonalla oli jäljellä enää kymmenen panssarivaunua, joista kuusi oli Panzer II:ia. Kiovan piiritys päättyi 21. syyskuuta, ja olipa voitto suuri tai ei, se oli 117

12 viivyttänyt taistelua Moskovasta kaksi kuukautta. Vaikka tämä kaikkein suurin saartotaistelu oli ollut tyrmäävä tappio Neuvostoliitolle, useiden historiantutkijoiden mielestä Saksa menetti sen vuoksi voiton Neuvostoliitosta. Hitler oli uhrannut mahdollisuuden strategisesta voitosta saavuttaakseen taktisen voiton. Ratkaisevien kahden kuukauden aikana neuvostoliittolaiset ennättivät rakentaa Moskovan edustalle linnoituslaitteet ja kolme pitkää panssarikaivantoa, sekä kylvää tuhansia miinoja ilmeisille hyökkäysurille. Lisäksi Venäjän talveen ei ollut enää kuukautta enempää. Lokakuun alussa Keskisen armeijaryhmän hyökkäys Moskovaan aloitettiin uudestaan operaatio Taifuunin myötä. Pohjoisen armeijaryhmän piti tyytyä toistaiseksi vain Leningradin saartamiseen ja luovuttaa suurin osa panssareistaan Keskiselle armeijaryhmälle. Eteläinen armeijaryhmä jatkoi hyökkäystään Krimille ja Donetsin altaalle. Hothin ja Hoepnerin panssariryhmät olivat nyt asemissa molemmin puolin Smolenskia, vain 300 kilometrin päässä Moskovasta. Kesäkuussa matkaan olisi kulunut vain viisi päivää. Panssariryhmät oli levitetty 240 kilometrin levyiselle rintamalle, ja Panssariryhmä Guderian oli toiset 240 kilometriä etelämpänä. Panssariryhmä Guderianin piti hyökätä Orjolia ja Brjanskia kohti. Yhtymä järjestettiin uudelleen ja täydennettiin tätä tarkoitusta varten. XLVI panssariarmeijakunta siirrettiin Panssariryhmä Hoepnerille, mutta vastineeksi Guderian sai kaksi armeijakuntaa ja XLVIII panssariarmeijakunnan. Hänellä oli yhä komennossaan XXIV ja XLVII panssariarmeijakunnat ja hän sai vielä sata täydennyspanssarivaunua. Guderian päätti hyökätä kaksi päivää ennen muuta ryhmää 28. syyskuuta ja yritti sulkea muiden panssariryhmien väliin jäävän aukon. Guderian lähti Kiovan saartorenkaasta vaikuttavalla liikkeellä 26. syyskuuta, käänsi joukkonsa suoraan sivulle ja ryntäsi koilliseen 30. syyskuuta. Lokakuun ensimmäisenä XXIV panssariarmeijakunta valtasi Sevskin noin 110 kilometriä Brjanskista etelään. Kuljettuaan metsässä 200 kilometriä kahden päivän aikana 4. panssaridivisioona saapui 3. lokakuuta Orjoliin, joka oli merkittävä risteyspaikka ja rautatieasema matkalla Moskovaan. Seuraava tehtävä oli seurata valtatietä Tulaan, joka sijaitsi 180 kilometriä Moskovasta etelään. Kuudentena lokakuuta tapahtui paljon: XLVII panssariarmeijakunta valtasi Brjanskin sekä sen Desnan yli vievät sillat, 4. panssaridivisioona törmäsi Neuvostoliiton 1. panssariprikaatiin kun neljännes matkasta Tulaan oli kuljettu, ja Panssariryhmä Guderian nimettiin 2. panssariarmei- 118

13 jaksi. Kaikkein merkittävintä oli kuitenkin se, että pahaenteisenä merkkinä tulevasta satoi ensilumi. Se suli pian ja muutti tiet Guderianin mukaan mutakanaviksi. Tämä oli varoitus saksalaisille siitä, että heiltä alkoi nopeasti loppua aika Moskovan valtaamiseksi. Guderianin panssariarmeija sitoutui lokakuun lopuksi Brjanskin saartoon. Guderianin pohjoispuolella kaksi panssariryhmää eteni hyvää vauhtia. Hoepner ja Hoth yhtyivät jälleen Vjažma-Brjanskissa ja saartoivat nyt puna-armeijalaista ja panssarivaunua. Ne onnistuivat myös murtautumaan Moskovan kahden ulomman puolustusrenkaan läpi. Eteläisimpänä Kleistin 1. panssariarmeija eteni kohti Asovanmerta ja marraskuun puolivälissä iski kohti Rostovia. Iskun päävoimiin kuului 14. panssaridivisioonasta irrotettu taisteluosasto. Sitä johti Willi Langkeit, panssarijoukkojen nuorin majuri, ja taisteluosastoon kuului 36. panssarirykmentin panssarivaunut sekä moottoroitua jalkaväkeä. Aamulla 16. lokakuuta Taisteluosasto Langkeit lähti liikkeelle. Maasto oli jäässä, mutta Langeitin panssarit mursivat kaksi juoksuhautalinjaa nopeassa tahdissa. Hänen panssarivaununsa sai osuman puna-armeijan panssarintorjuntatykistä, mutta kranaatti jäi suutariksi. Vielä kaksi juoksuhautalinjaa ylitettyään saksalaiset olivat vaikeuksissa. Heidän joukkonsa olivat hajallaan taistelukentällä ja vaarassa tuhoutua vähitellen. Kun odotettu puna-armeijan vastahyökkäys alkoi, sen kärjessä oli saksalaisten onneksi kevyet T-26-vaunut, jotka osuivat jälleen Langkeitin vaunuun ilman vaikutusta. Langkeit itse tuhosi useita vihollisvaunuja, ennen kuin johti panssarivaununsa takaa-ajoon, kun vihollisen rivit murtuivat. Taisteluosasto joutui pysähtymään yöksi ja miehet pysyttäytyivät vaunuissaan jatkuvan häirintätulen vuoksi. Kun aamu sarasti, nääntyneet panssarimiehet saivat vastaansa lähes sata puna-armeijan panssarivaunua, muun muassa useita vahvoja T-34- ja KV-1-vaunuja. Langkeit käski panssareitaan avaamaan tulen vasta, kun neuvostovaunut olivat 600 metrin päässä siinä toivossa, että kranaatit tehoaisivat tältä etäisyydeltä paremmin. Neuvostovaunut koettivat koukata Langkeitin taakse, mutta muutama Panzer IV esti yrityksen, minkä jälkeen neuvostojoukot ryhtyivät vahvistamaan hyökkääviä yksiköitään. Puna-armeijan uudet vaunut hyökkäsivät kahdesti peräkkäin rivistössä, jotka kurinalainen saksalaistuli helposti pysäytti. Kaikkiaan 25 neuvostovaunua jäi palamaan taistelukentälle, ennen kuin jalkaväkikin uhrattiin järjettömässä rintamahyökkäyksessä. Langkeitin miehet ampuivat 119

14 hyökkäävät sotilasmassat konekivääreillä. Kyseessä oli klassinen esimerkki Neuvostoliiton sotilaallisesta joustamattomuudesta. Seuraavana päivänä Langkeitin joukot joutuivat väijytykseen. Kun saksalaispanssarit lähestyivät kylää, valtava määrä naamioituneita neuvostotankkeja syöksyi esiin. Seuranneessa ankarassa yhteenotossa kymmenen neuvostotankkia tuhottiin vain muutaman saksalaispanssarin menetystä vastaan, ja neuvostojoukot vetäytyivät. Langkeit leiriytyi yöksi ja johti itse aamulla jatkunutta hyökkäystä. Hän ajoi vahingoittumatta yli miinakentän, vaikka useat perässä tulleet ajoneuvot tuhoutuivat, mutta lopulta hänen panssarinsa sai osuman puna-armeijan tykkitulesta. Langkeitin miehistö kaatui, mutta hän loikkasi palavasta vaunusta ja juoksi kohti häntä tulittavaa puna-armeijan konekivääripesäkettä. Hän tuhosi pesäkkeen ja ajoi pakoon sitä tukeneen jalkaväen vain pistoolinsa kanssa, ennen kuin sai kyydin Kübelwagenilla ja jatkoi hyökkäyksen johtamista. Langkeitin jalkaväki puhdisti kylän, ja 21. lokakuuta taisteluosasto otti haltuunsa Donin ylittävät sillat ja taisteli tiensä Rostovin esikaupunkeihin. Langkeitin edellisviikkoina saama vaikuttava sotasaalis sisälsi 320 panssarivaunua, 70 useantyyppistä tykkiä, panssarijunan, tavarajunan, lentokoneen ja kaksi jokivenettä sekä vankia. Kaikesta tästä huolimatta hänelle ei myönnetty kultaista Saksan ristiä *. Mutatilanne vain paheni kaikkialla rintamalla. Rengasvetoiset ajoneuvot saattoivat liikkua vain telavetoisten ajoneuvojen vetäminä, ja tämä ylimääräinen rasitus kulutti panssarien moottoreita loppuun ennenaikaisesti. Rintamalla oli pulaa varaosista, sillä Hitler halusi ne kaikki uusiin panssarivaunuihinsa. Luftwaffe pudotti kiireellä köysinippuja kiinnijuuttuneille ajoneuvoille, jotta ne saataisiin liikkeelle. Saksalaiset odottivat pakkasten alkua ainakin sitten tiet olisivat kulkukelpoisia. Silti talven suhteen tehtiin vain vähän valmisteluja. Ajoneuvoihin ei ollut talvivarusteita, eikä joukoilla talvivaatteita. Guderian tilasi talvivaatteita joukoilleen, mutta Berliinistä todettiin, että niitä toimitettaisiin aikanaan. Itse asiassa tarpeellinen vaatetus saatiin itärintamalle vasta vuonna Orjolista Tulaan johtava tie oli muuttunut mutaiseksi kouruksi ja eteneminen sillä oli tuskallisen hidasta. Teitä oli tarkoitus peittää puunrungoilla kilometreittäin, mutta polttoainetta oli vähän. Nopein saavutettu vauhti oli 20 km/t, mutta silti Hitler antoi nopeille osastoille käskyn * Kultainen Saksan risti sijoittui arvossa 1. luokan rautaristin ja rautaristin ritariristin väliin. 120

15 vallata Okajoen sillat. Kuten Guderian kitkerästi totesi, nopeita osastoja ei ollut enää olemassa. Hitler eli kuvitteellisessa maailmassa. 41 Tämä ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, kun Führerin päämajan näkemykset eivät vastanneet todellisuutta. T-34-panssarien ylivoimaisuus kävi yhä selvemmäksi, kun sääolot huononivat. Lyhytputkisella Panzer IV:llä pystyi tuhoamaan neuvostovaunun vain takaa, ja silloinkin tarvittiin onnekas laukaus moottorisäleikköön. Guderian lähetti aiheesta raportin Keskiselle armeijaryhmälle ja kehotti lähettämään välittömästi panssariasiantuntijoiden ja -valmistajien valtuuskunnan lohkolleen. Seurue saapuikin 20. marraskuuta ja tutustui perusteellisesti tuhottuihin panssarivaunuihin sekä keskusteli panssarimiehistöjen kanssa tulevista malleista. Prosessi johti lopulta Panzerkampfwagen V:een eli Pantheriin, mutta niitä saatiin rintamalle vasta heinäkuussa Kovista olosuhteista huolimatta Guderian oli usein hyvässä vireessä Moskovaa kohti hyökätessään. Barsewisch kuvaili Guderianin säikyttäneen eräät jalkaväen mosurit, jotka olivat tutustuneet meihin ja pitävät sodankäyntitapaamme kammottavana. [Guderian] saa siitä hiljaista ja lämmittävää mielihyvää. Ettekö usko voivanne suojata kymmenen kilometrin kaistaa pataljoonalla? Sääli! Ajatelkaa, minulla on 300 kilometriä avointa sivustaa, jossa ei ole ketään, eikä se huoleta minua lainkaan. Olkaa siis hyvät älkääkä viitsikö 42 Toisen kerran kun Guderianin auto juuttui mutaan, panssarikenraali virnisti, kääntyi kohti Barsewischia ja sanoi: No, hyvä herra von Barsewisch, tunnumme olevan keskellä sontaa. 43 Kaikesta hilpeästä jauhannasta huolimatta panssarikomentaja oli hyvin tietoinen vallitsevan tilanteen vakavuudesta. Marraskuun kuudentena hän kirjoitti: ainutlaatuinen tilaisuus suurinta luokkaa olevan iskun suorittamiseen karkaa yhä kauemmas, enkä tiedä, palaako se milloinkaan. 44 Seuraavana päivänä hänen panssariarmeijassaan ilmenivät ensimmäiset paleltumistapaukset. Kuun 13. päivänä Guderian osallistui Keskisen armeijaryhmän tapaamiseen, jossa 2. panssariarmeijalle annettiin uusi tavoite, Gorkin (nyk. Nižni Novgorod) kaupunki 400 kilometriä Moskovasta itään. Guderian sanoi Keskisen armeijaryhmän komentajalle ilman väärinkäsityksen mahdollisuutta, että tavoite oli täysin mahdoton. Marraskuun puolivälissä maa oli jäätynyt ja mutakausi päättynyt ke- 121

16 Kenraalieversti Heinz Wilhelm Guderian salamasodan luoja, Saksan panssarijoukkojen alkuunpanija ja Saksan paras sotilas. (BUNDESARCHIV, BILD 183-S73534)

17 Panssarirakuuna, eversti Hyazinth Graf von Strachwitz. Hänen erikoisalaansa olivat syvät iskut neuvostojoukkojen selustaan. Strachwitzista tuli kaikkein eniten kunniamerkkejä saanut panssarikomentaja, kun hän vapautti Riian kaupungin vuonna 1944 vain kourallisella panssarivaunuja. Panssarikreivin saavutukset taistelukentällä olivat legendaarisia, ja hän sanoi menestyksensä salaisuudeksi vaaroista varoittavan kuudennen aistin. Panssarikenraali Hermann Balck. Hänen kokemuksensa 11. panssaridivisioonan komentajana nosti hänet kuuluisimpien panssarikomentajien joukkoon. Lopulta hän komensi armeijaryhmää.

18 Eversti Willi Langkeit (toinen vasemmalta) komensi Großdeutschland-divisioonan panssarirykmenttiä. Hän oli eräs sodan eniten kunniamerkkejä saaneista rykmentinkomentajista. Rohkea ja lahjakas sotilas komensi panssaridivisioonan kokoista taisteluosastoa sodan lopussa ja yleni kenraalimajuriksi. Kuvassa Langkeit keskustelee rykmenttinsä upseerien kanssa Panther-vaunun juurella itärintamalla touko kesäkuussa (BUNDESARCHIV, BILD 101I / SCHERER)

19 Taistelupanssarivaunu. Panzerkampfwagen III etenee Pohjois-Afrikassa. Panzer III korvasi vaiheittain Panzer II -vaunut panssaridivisioonien pääaseena. Vaunumallin vahva perusratkaisu teki mahdolliseksi sen päivittämisen ja aseistuksen parantamisen, mutta vuoden 1943 loppuun tultaessa sen elinkaari oli lopussa. Jatkossa valmistuneista alustoista valmistettiin StuG III -rynnäkkötykkejä. (BUNDESARCHIV, BILD 101I / DÖRNER) Paremmat varusteet. Panzerkampfwagen IV:een on asennettu pitkäputkinen 75 mm:n tykki ja Schürzen-lisäpanssarilevyt suojaamaan teloja. Tämä erinomainen panssarivaunu toimi suurimman osan sodasta useissa erilaisissa tehtävissä, joihin sitä ei ollut suunniteltu. Sitä valmistettiin kaikista saksalaisista panssarivaunuista selvästi eniten. Ennen Panther-vaunun käyttöönottoa ainoastaan erikois-panzer IV kykeni vastaamaan T-34-vaunujen haasteeseen edes hieman tasaväkisemmin. Vaunumallin aseistusta ja panssarointia paranneltiin alituisesti. Panzer IV:stä tuli panssarijoukkojen päävaunumalli, ja se oli palveluskäytössä sodan loppuun saakka. (BUNDESARCHIV, BILD 101I / MÖLLER)

20 Panzerkampfwagen VI Ausführung B. Raskaan panssarivaunupataljoona 503:n Königstiger Ranskassa kesäkuussa Kuningastiikeri oli Tiger- ja Panther-vaunujen parhaiden ominaisuuksien yhdistelmä. Etupanssari oli lähes läpäisemätön ja vaunun pitkäputkinen 88 mm:n tykki oli tarkka jopa metriin saakka. Königstigereitä käytettiin etupäässä lännessä, ja vaunuhirviön toiminta-alueilla Tiikerikauhu sai aivan uudet mittasuhteet. Vaunuja tuli käyttöön kuitenkin alle 500 kappaletta. (BUNDESARCHIV, BILD 101I A / WAGNER) Marder III -panssarintuhoajassa oli sotasaaliiksi saatu neuvostoliittolainen 76 mm:n tykki Panzer 38(t):n alustalla. Marder-panssariperhe oli Saksan välitön vastaus telavetoisten panssarintorjuntatykkien puutteeseen. Marderit kehitettiin asentamalla vanhentuneeseen vaununalustaan joko 75- tai 76-millinen tykki panssarikilven taakse. Marder-vaunuja valmistettiin kolmea eri versiota. Hyvin samankaltainen vaunumalli oli Nashorn, jossa oli 88-millinen panssarintorjuntatykki Panzer IV:n alustalla.

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

20. luku. Strachwitz-operaatiot

20. luku. Strachwitz-operaatiot 20. luku Strachwitz-operaatiot Kurskin taistelun jälkeen kreivi paranteli haavojaan usean kuukauden ajan ja vietti monta viikkoa toipumislomalla. Sen jälkeen heräsi kysymys sijoituspaikasta. Vaikuttaa

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

Kenguru 2013 Junior sivu 1 / 9 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2013 Junior sivu 1 / 9 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2013 Junior sivu 1 / 9 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Puhdasta joka käänteessä

Puhdasta joka käänteessä BR 35 /12 C Puhdasta joka käänteessä Yhdistelmäkone BR 35/12 C Ennennäkemätön ketteryys Koskaan aikaisemmin ei ole siivouskone ollut yhtä ketterä ja kevyt ohjata - Berliinin CMS-messuilla palkittu BR 35/12

Lisätiedot

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Kivääri Periskooppi 2 pepper-popperia, 10 SRA-taulua Taulujen pisteytys: Pepper-popper 5 p ja SRA-taulu10

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna

Liikenne projekti. Tina, Lavina ja Jenna Liikenne projekti Tina, Lavina ja Jenna Tinan liikuntaapäiväkirja 23.03 maanantai. 24.03 tiistai Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins. Koulumatka audolla, kesto n. 12 mins Harrastuksiin liittyvää liikuntaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Ajo taisteli visiiri huurussa MM-pisteen tuntumaan

Ajo taisteli visiiri huurussa MM-pisteen tuntumaan Press release 2011-06-12 Ajo taisteli visiiri huurussa MM-pisteen tuntumaan Niklas Ajo taisteli hienosti MM-pisteiden tuntumaan 125-kuutioisten luokan kauden kuudennessa osakilpailussa sateisessa Silverstonessa.

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan

Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan Luutnantti Stig Holmström astui varusmiespalvelukseen Panssaripataljoonaan Hämeenlinnassa 14.6.1941. Koulutus jatkui 22.9.1941

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Kiinalaisen shakin esittely

Kiinalaisen shakin esittely 1 / 10 Kiinalaisen shakin esittely Kuva 1 : Kiinalainen shakki Kuva 2 : Shakki Kuvia vertailemalla havaitaan, että monet nappulat ovat samassa järjestyksessä. Kiinalaisessa shakissa nappulat tosin liikkuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi 1 MITTAAMINEN I Tehtävät sopivat peruskoulun alaluokille. Ne on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomeista I IV. Sivunumerot viittaavat näiden diplomitehtävien sivuihin. Aihepiirejä: oma

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot