Historian suurin hyökkäysjoukko kolme miljoonaa saksalaista ja miljoona akselivaltojen sotilasta ryhmittyi Neuvostoliiton rajalle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Historian suurin hyökkäysjoukko kolme miljoonaa saksalaista ja miljoona akselivaltojen sotilasta ryhmittyi Neuvostoliiton rajalle."

Transkriptio

1 Historian suurin hyökkäysjoukko kolme miljoonaa saksalaista ja miljoona akselivaltojen sotilasta ryhmittyi Neuvostoliiton rajalle. Materiaalin määrä oli pökerryttävä: panssarivaunua, kenttätykkiä, lähes lentokonetta ja ajoneuvoa. Lähes 90 prosenttia Wehrmachtista lähetettiin Neuvostoliittoon. Hyökkäysjoukko ei kuitenkaan ollut niin pitkälle moottoroitu kuin yleisesti uskotaan: 150 saksalaisesta divisioonasta vain 17 oli panssaridivisioonia ja 13 moottoroituja jalkaväkidivisioonia. Muut armeijan osat eivät liikkuneet Napoleonin vuoden 1812 Suurta armeijaa nopeammin. Mukana oli vielä yli puoli miljoonaa hevosta, joista puolet menehtyi ennen vuoden loppua. Operaatio Barbarossa alkoi juhannusta seuranneena päivänä ja vuorokausi ennen Napoleonin hyökkäyksen vuosipäivää 22. kesäkuuta kello 3.15 valtavalla tykistövalmistelulla. Heti kun jalkaväki oli kukistanut neuvostoliittolaiset raja-asemat ja vallannut sillat sekä ylityskohdat, panssariryhmät lähtivät liikkeelle ja iskivät syvälle rintaman taakse. Samaan aikaan Luftwaffe hyökkäsi neuvostoliittolaisiin lentotukikohtiin ja onnistui ensimmäisenä päivänä tuhoamaan puna-armeijan lentokonetta, suurimman osan niistä maassa. Luftwaffen iskut olivat niin tuhoisia, että puna-armeijan ilmavoimat oli lamautettu vuoteen 1943 saakka. Alkuvaiheessa vaikuttavimmin eteni Keskinen armeijaryhmä, jonka kärjessä olivat Guderianin ja Hothin panssariryhmät. Vaikka niitä vastassa oli kolme neuvostoliittolaista mekanisoitua armeijakuntaa, panssariryhmät olivat iskeneet Neuvostoliittoon 320 kilometrin syvän loven viidessä päivässä ja luoneet Minskiin valtaisan motin. Guderianin ensimmäinen tehtävä oli vallata uudelleen Brestin linnake, jonka hän oli vääntänyt puolalaisten käsistä jo kaksi vuotta aiemmin, mutta joka oli sittemmin luovutettu neuvostoliittolaisille sotaretken jälkeisen Puolan paloittelun yhteydessä. Nyt Guderian joutui valloittamaan sen toisen kerran. Vaikka Bugjoki oli esteenä ja jalkaväki halusi vallata hyökkäyksen ensimmäiset sillanpääasemat, Guderian vaati, että hänen panssariryhmänsä osallistuisi iskuun etenemistä jouduttamaan. Hän pelkäsi joutuvansa jumiin jalkaväen ja sen tukiportaiden taakse, kuten oli käynyt Ranskan sotaretken toisessa vaiheessa. Bugin ylittivät 17. ja 18. divisioonan erityisvarustellut sukellusvaunut (Tauchpanzer). Ne olivat Panzer III- ja Panzer IV -vaunuja, jotka oli tiivistetty ennen peruuntunutta operaatio Merileijonaa, maihinnousua Isoon-Britanniaan. Sukellusvaunut ajoivat joenpohjaa myöten, ja miehistö sekä moottori saivat ilmaa erään- 107

2 I t ä m e r i Tallinna Peipsijärvi Leningrad 29. Ps.AK. Novgorod Laatokka Riika POHJOINEN ARMEIJARYHMÄ (LEEB) 18. armeija IV panssariryhmä (Hoeppner) Vilna 16. armeija III panssariryhmä (Hoth) Minsk Bialystok 9. armeija KESKINEN ARMEIJARYHMÄ (BOCK) Brest-Litovsk 4. armeija II panssariryhmä (Guderian) 6. armeija Žitomir I panssariryhmä (Kleist) 17. armeija Bug Väinäjoki Pripetin suot Vinnitsa IV panssariryhmä Vitebsk Vjazma Smolensk III panssariryhmä II panssariryhmä Kiova Desna Harkova Orjol Moskova Don ETELÄINEN ARMEIJARYHMÄ (RUNDSTEDT) Motti Romanian 3. armeija 11. armeija Romanian 4. armeija Odessa Donets I panssariryhmä Rostov Etulinja Etulinja Raja ennen sotaa Krimin niemimaa Sevastopol M u s t a m e r i Operaatio Barbarossa, Operaatio Taifuuni,

3 laisen snorkkeliputken kautta, jollaisia ryhdyttiin käyttämään myöhemmin sukellusveneissäkin. Erästä 18. panssaridivisioonan panssaripataljoonaa komensi värikäs majuri Hyazinth Graf von Strachwitz, jota kutsuttiin Panssari-Strachwitziksi. Hän oli sleesialainen aatelinen, joka nuorena luutnanttina ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1914 oli johtanut ratsuväkipartionsa Pariisin liepeille saakka. Tämä isku syvälle Ranskaan kesti kuusi viikkoa, kunnes Strachwitz jäi vangiksi ja tuomittiin kuolemaan. Tuomio peruttiin ja hän vietti suurimman osan sodasta ranskalaisilla sotavankileireillä. Erään epäonnistuneen pakoyrityksen aikana Strachwitz putosi vuorelta ja loukkaantui pahasti. Hänet lähetettiin Sveitsiin toipumaan ja hän onnistui vakuuttamaan sveitsiläiset siitä, että hän oli hullu eikä häntä pitäisi lähettää takaisin Ranskaan. Lopputuloksena hän virui mielisairaalassa sodan loppuun saakka. Sodan jälkeen Strachwitz käytti rintamakokemustaan Freikorpsissa, minkä jälkeen hän palasi sukutilalleen. Strachwitz kaipasi kuitenkin sotilaselämän jännitystä ja värväytyi uudelleen vuonna 1934 seurattuaan panssariharjoituksia. Hän ymmärsi, että panssarit olivat nykyajan ratsuväki ja päätti valita sen aselajikseen. Puolassa ja Ranskassa Strachwitz kasvatti mainettaan uskaliaana panssarikomentajana. Erään kerran Strachwitz pakotti yhdellä panssarivaunulla kokonaisen ranskalaisen kasarmin antautumaan. Vaikka panssarirakuuna oli lähempänä viittäkymmentä kun toinen maailmansota syttyi, hänellä oli yhä tummat viikset ja hän näytti komealta kuin 1920-luvun elokuvatähti. Mikä tärkeintä, hän ei ollut kadottanut erehtymätöntä vaaranvainuaan, joka oli tuonut hänelle onnekkaan komentajan maineen. 27 Sodan aikana Strachwitz haavoittui neljätoista kertaa ja hänestä tuli Wehrmachtin palkituin rintamaupseeri. Bugin ylityksen jälkeen Strachwitzin yksikkö joutui kiivaaseen tulitaisteluun neuvostoliittolaisen kolonnan kanssa ja tuhosi useita neuvostoliittolaisia tykkipattereita ja satoja huoltokuorma-autoja. Näiden alkutaistelujen aikana Strachwitz torjui myös saksalaislinjat läpäisseen neuvostohyökkäyksen, joka uhkasi 18. panssaridivisioonan huoltoa. Hänen rämäpäinen rynnäkkönsä mursi neuvostojoukkojen hyökkäyksen ja ajoi hyökkääjät pakosalle. Strachwitz ryhtyi välittömästi takaa-ajoon ja 109

4 tulitti koko ajan. Takaa-ajo jatkui seuraavaan aamuun saakka ja päättyi neuvostorintaman murtamisen jälkeen puna-armeijan tykistöasemiin, jotka hän myös tuhosi. Toiminta huipentui samankaltaisten iskujen sarjaan, joiden ansiosta hänelle myönnettiin rautaristin ritariristi. Brest-Litovskista lähti vain kaksi maantietä, ja Guderian jakoi ajoneuvoaan tärkeysluokkiin, jotka perustuivat ajoneuvojen merkitykseen taistelussa. Hän loi näin tiukan liikennejärjestelmän, jossa ajo-oikeus paremmilla teillä oli varattu taistelujoukoille ja niiden ampumatarvikkeille sekä polttoaineelle. Jalkaväen piti talsia avomaan tai pikkuteiden kautta. Eräs Luftwaffen viestiupseeri oli saanut tehtäväkseen vetää puhelinyhteyksiä, ja hän valitti matalaa tärkeysluokkaansa Guderianille. Panssarikomentaja kysyi häneltä tylysti: Voitko ampua puhelinpylväilläsi? Kun Luftwaffen upseeri myönsi, ettei voinut, Guderian ärjyi hänelle: Sitten saat pitää kolmannen tärkeysluokkasi! 28 Viestiupseeri ampui itsensä myöhemmin, kun ei uskaltanut tunnustaa valtakunnanmarsalkalle, ettei ollut kyennyt saamaan Göringin tahtoa läpi. Guderianin reitti Smolenskiin kulki useiden jokien halki ja petollisten Pripetin soiden ohitse. Hän lähetti ratsuväkidivisioonansa haravoimaan suoaluetta. Jotta Guderianin syöksy menestyisi varmasti, oli välttämätöntä pitää yllä tahtia, jotta hän kykeni ottamaan haltuunsa ratkaisevat sillat ennen kuin ne tuhottaisiin. Viisi päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen Guderian ylitti Berezinajoen, mutta Bialystokin ympärille saarretut neuvostoliittolaiset uhkasivat hänen selustaansa. Kuten tavallista, Guderian uskoi etenemisnopeuden ja perässä seuraavan jalkaväen suojaavan sivustojaan. Hän sanoikin: Me panssarijoukot olemme sikäli onnellisessa asemassa koko ajan, että sivustamme ovat avoinna. Sivustojen turvallisuus on perässä seuraavan jalkaväen vastuulla. Panssarijoukkojen ei siksi tarvitse huolehtia niistä. 29 Kun hyökkäystä oli jatkunut kaksi päivää, Guderian törmäsi yllättäen neuvostoliittolaiseen jalkaväkeen. Hän onnistui pakenemaan, mutta ylioptimistiset neuvostoliittolaiset ilmoittivat hänen kaatumisestaan radiossa. Guderian vakuutti saksalaisen radion kautta, että ilmoitukset hänen kuolemastaan olivat suuresti liioiteltuja. Aiemmin samana päivänä hän oli tulittanut itse komentovaununsa konekiväärillä ja häätänyt pakoon tietä tukkineet neuvostojoukot. Von Bock oli saanut alun perin tehtäväkseen Smolenskin valtauksen 110

5 Moskovaan johtavan valtatien varrella, mutta kolmen päivän jälkeen Hitler sekaantui asiaan ja vaati, että panssariryhmän piti piirittää Minsk, ja Puolassa sijannut Bialystok piti saartaa jalkaväen pihtiliikkeellä. Vaikka nämä ajatukset olivat perinteisen saksalaisen tuhoamistaktiikan mukaisia, panssarikomentajat pitivät parempana miekaniskun kaltaisia teräviä tunkeutumisia syvälle vihollisen selustaan. Armeijaryhmän ensimmäinen yritys saartaa suuri vihollisjoukko epäonnistui hienokseltaan, mutta 27. kesäkuuta Panssariryhmä Guderian ja Panssariryhmä Hoth tavoittivat toisensa pohjoisessa ja saivat yli neuvostosotilasta ja panssarivaunua saarroksiin Minskin mottiin. Tämä oli ensimmäinen sotaretken monista suurista saksalaisten moteista. Tässä vaiheessa neuvostoliittolaiset päättivät ottaa käyttöön salaisen aseensa, pelottavan T-34-panssarivaunun. Ensimmäisenä vaunumalliin törmäsi 18. panssaridivisioona, ja eräs panssarimies kuvaili, kuinka kranaatit kimpoilivat neuvostovaunusta kuin ilotulitteet. T-34:n vahvuus järkytti saksalaisia vaunumiehiä, ja Minskin ja Moskovan välisellä valtatiellä saksalaiset pelasti kirvelevältä tappiolta ainoastaan uuden neuvostovaunun säästeliäs käyttö. Varhain heinäkuussa 18. panssaridivisioonan komentaja Nehring esitteli Guderianille kahta T-34-vaunua, jotka olivat juuttuneet suohon, ja jotka panssariryhmän komentaja valokuvasi. Kolme päivää hyökkäyksen alkamisesta Pohjoinen armeijaryhmä oli ilmoittanut kohdanneensa ensimmäistä kertaa valtavan ja lähes tuhoutumattomana pidetyn neuvostovaunun 43 tonnin KV-1:n, jonka etupanssari oli kaksi kertaa Panzer III- ja Panzer IV -vaunujen etupanssaria paksumpi. Panssariryhmä IV joutui erityisen ikävään yhteenottoon näiden panssaroitujen jättiläisten kanssa 13. elokuuta, kun sadalla panssarivaunulla ja tykistöllä vahvistettu panssarijalkaväkirykmentti kohtasi raskaita KV-vaunuja ensimmäistä kertaa. Sata saksalaispanssaria ei kyennyt pysäyttämään neuvostoliittolaisia vaunuhirviöitä, ja vain 88-millisten ilmatorjuntatykkien kranaatit pystyivät panssariin ja ajoivat vaunut lopulta pakosalle. Useat saksalaispanssarit olivat saaneet osumia, ja neuvostovaunut olivat yksinkertaisesti nitistäneet monet tšekkiläiset Panzer 35(t) -vaunut. Neuvostovaunut tuhosivat iskussa myös 150 mm tykkipatterin. Vaikka patteri tulitti aivan loppuun saakka, yksikään sen kranaateista ei läpäissyt KV-vaunujen paksua panssaria. Yksi KV-1-vaunu oli onnistunut siirtymään hallitsevaan maastonkohtaan tärkeän tien varrella ja onnistui katkaisemaan saksalaisten huollon useiksi päiviksi. Lukemattomat yritykset tuhota vaunua epäonnistui- 111

6 vat, ja niiden aikana tuhoutui useita 50 mm:n panssarintorjuntatykkejä ja 88 mm:n tykkejä. Vaikka panssarintorjuntatykit saivat neljätoista osumaa KV-vaunuun, yksikään kranaatti ei läpäissyt vaunun panssaria. Lopulta vaati jopa 50 panssarivaunun harhautushyökkäyksen kiinnittämään neuvostovaunun huomiota samalla, kun 88 mm:n ilmatorjuntatykki siirrettiin tuliasemiin vaunun taakse. Viidestätoista lasketusta tykin osumasta vain kolme läpäisi KV-1-vaunun panssarin, mutta lopulta neuvostovaunu räjähti. Neuvostoliiton keskiraskaiden T-34- ja raskaiden KV-1-vaunujen olemassaolo tuli saksalaisille täytenä yllätyksenä. Ennen hyökkäystä he tiesivät, että neuvostoliittolaisilla oli valtava määrällinen panssarivaunuylivoima, mutta he odottivat kohtaavansa pääasiassa kevyitä panssarivaunuja tai valtavia ja kömpelöitä monitornisia maalaivoja, jotka saksalaiset olivat nimenneet lastensäikyttäjiksi. Saksalaiset olivat uskoneet, että Panzer III- ja Panzer IV -vaunut tasoittaisivat erot laadullaan, mutta nyt heille selvisi, että suuremman vaunumäärän lisäksi neuvostoliittolaisilla oli myös parempia vaunuja. Jatkossa T-34 ansaitsi maineen parhaana sodassa käytössä olleena taistelupanssarivaununa, Pantheria ehkä lukuun ottamatta. T-34:n aseena oli 76 mm:n tykki ja tornin suuntaisesti ampuva konekivääri. Vaunussa oli kehittynyt Christie-vaunun tyyppinen ripustusjärjestelmä ja niin taitavasti vinoon asennettu panssari, että se kaksinkertaisti vaunun tavallista 45 mm:n panssarointia vastaavan suojan. Yksi haittatekijä oli kahden hengen torni, joka merkitsi sitä, että johtajan täytyi toimia myös ampujana. Sodan jatkuessa vaunumallia valmistui yli kappaletta. Merkittävin uudistus oli vuonna 1943 asennettu 85 mm:n tykki, mutta muutoin vaunu pysyi käytännössä muuttumattomana. KV-1:ssä oli aseena sama 76 mm:n tykki. Vaunussa oli jopa kolme konekivääriä lähipuolustukseen, minkä vuoksi jalkaväen oli vaikea tuhota vaunua. KV-1:n merkittävin avu oli massiivinen 90 mm:n panssarikilpi, joka oli lähes mahdoton läpäistä, joten vaunu oli oikeastaan haavoittuvainen vain 88 mm:n tykille ja Stuka-hyökkäyksille. Myös Rudelin Ju 87 -tankintuhoajat aiheuttivat sotaretken jatkuessa vaunumallille raskaita menetyksiä. Molemmissa neuvostovaunuissa oli voimanlähteenä dieselmoottori. Se antoi vaunuille saksalaisia vastustajiaan suuremman toimintasäteen ja vähensi tulipaloriskiä, mutta neuvostovaunujen tupruavat pakokaasut tekivät niiden naamioinnista lähes mahdotonta. Molemmissa vaunuissa oli 112

7 myös leveät telat, mikä antoi niille saksalaisiin nähden etulyöntiaseman mutaisissa, lumisissa ja jäisissä maasto-olosuhteissa. Neuvostoliiton suurin yksittäinen saavutus Saksan hyökkäyksen alkuvaiheessa oli maan teollisuuden pikainen evakuoiminen Uralin taakse Siperiaan. Marraskuuhun mennessä oli siirretty yli tehdasta, ja kun koko väestö oli mobilisoitu, tuotanto kohosi pian suuremmaksi kuin vanhoilla sijaintipaikoilla. Tšeljabinsk oli useiden suurten teollisuuslaitosten solmukohta, jonne tehtaat siirrettiin ja yhdistettiin. Tankogradiksi kutsuttu kaupunki määrättiin yhteen ainoaan tarkoitukseen T-34-vaunujen massatuotantoon. Koko sodan ajan neuvostoliittolaiset yksinkertaistivat tuotantoa niin paljon kuin mahdollista ja keskittyivät valmistamaan T-34- ja KV-1-vaunuja, niiden paremmin aseistettuja versioita ja eräitä panssarintuhoajamalleja, jotka kaikki tunnisti saman vaunuperheen jäseniksi. Saksalaisten onneksi neuvostomiehistöt eivät olleet yhtä hyviä kuin heidän panssarivaununsa. Guderian totesi, että puna-armeijan panssarimiehistöt olivat riittämättömästi koulutetut ja niiltä puuttui nokkeluutta ja aloitekykyä offensiivin aikana. 30 Neuvostomiehistöt käyttivät maastoa huonosti hyväkseen ja pysähtyivät liian usein tulittaakseen. Usein komentajan kaatuessa loput vaunut pyörivät päämäärättä taistelukentällä ja jäivät helpoiksi saaliiksi ketterille saksalaisvaunuille. Radioiden puute oli valtava ongelma ja merkitsi sitä, että yhteydenpito taistelukentällä rajoittui lippu- ja käsimerkkeihin. Sen vuoksi johtajat turvautuivat liikaa ennalta harjoiteltuihin kaavoihin. Tästä syystä johtajat eivät kyenneet saksalaisten lailla improvisoimaan, kun asiat menivät pieleen. Neuvostoliittolainen mekanisoitu armeijakunta koostui kahdesta panssaridivisioonasta ja yhdestä moottoroidusta jalkaväkidivisioonasta. Se osoittautui kömpelöksi ja hankalaksi johdettavaksi saksalaisiin panssaridivisiooniin verrattuna. Puna-armeijan keskitetty komentojärjestelmä ja pelko Stalinin uusista puhdistuksista lamautti johtajat armeijakunnasta alaspäin ja sai heidät pelkäämään riskinottoa. Huonon johtamisen vuoksi valtaosa puna-armeijan panssareista haaskattiin koordinoimattomissa, epäjohdonmukaisesti toteutetuissa hyökkäyksissä. Saksalaisia huolestutti puna-armeijan panssarivaunuja enemmän Neuvostoliiton maasto. Saksan kartoissa pääteiksi merkityt väylät osoittautuivat todellisuudessa hiekkateiksi. Tukahduttava pöly tukki panssarien moottorit ja lyhensi niiden käyttöikää. Toinen hankaloittava tekijä oli se, että lyhyenkin kuurosateen jälkeen teiden kaltaiset väylät muuttuivat mutaisiksi ja upottaviksi. Niillä kulkeminen oli mahdotonta, kunnes au- 113

8 rinko kuivatti ne. Tällaisissa olosuhteissa panssarit pärjäsivät juuri ja juuri, mutta pyörillä kulkevat huoltoajoneuvot eivät pysyneet perässä. Muutkin armeijaryhmät olivat edistyneet hyvin, vaikkeivät kuitenkaan Keskisen armeijaryhmän lailla. Pohjoiseen armeijaryhmään kuuluva Hoepnerin panssariryhmä iski Itä-Preussista ja eteni nopeasti Baltian rannikkoa myöten kohti Leningradia. Mansteinin LVI panssariarmeijakunta, johon 8. panssaridivisioona kuului, eteni yli 300 kilometriä neljässä päivässä ja onnistui valloittamaan Dvinajoen ylittävät sillat Dvinskissä. Viiden päivänä jälkeen armeijakunta oli puolivälissä matkaa Leningradiin, ja Manstein totesi, että panssarivaunujen raju hyökkäysretki oli panssarijohtajan kaikkien unelmien täyttymys. 31 Tällaiset hämmästyttävät loikat eteenpäin kuitenkin loppuivat, kun puna-armeijan vastarinta lujittui. Neuvostojoukkojen vastahyökkäys eristi Mansteinin armeijakunnan usean päivän ajaksi ja aiheutti raskaita tappioita 8. panssaridivisioonalle, ennen kuin puna-armeijan vastahyökkäys lyötiin takaisin. Reinhardtin komentama XLI panssariarmeijakunta (1. ja 6. panssaridivisioona ja kaksi jalkaväkidivisioonaa) törmäsi voimakkaasti puolustaneisiin kahteen mekanisoituun armeijakuntaan, jotka olivat puna-armeijan koko luoteisrintaman alueen ainoat moottoroidut yhtymät. Taistelu oli kiivas, mutta taisteluissa karaistuneet saksalaisvaunut saivat lopulta yliotteen. Elokuun alussa Saksan panssarikärjet olivat Lugassa, vain sadan kilometrin päässä Leningradista. Kolme viikkoa myöhemmin saksalaiset ja heidän suomalaiset liittolaisensa olivat saartaneet kaupungin, ja saarto kesti 900 päivää. Pohjoisen sotaretken avaus päättyi menestyksellisesti sotavangin ottoon puna-armeijan rintaman jäänteistä. Pohjoinen armeijaryhmä oli ainoa, joka pääsi tavoitteeseensa. Rundtstedtin Eteläisen armeijaryhmän eteneminen oli maaston osalta helpointa. Siinä missä muut armeijaryhmät joutuivat tarpomaan soilla ja metsissä, Kleistin panssareilla oli edessään avointen arojen hyvät panssarimaastot. Kleistin eteneminen oli kuitenkin hitaampaa kuin muiden, sillä Eteläisellä armeijaryhmällä oli vastassaan eräät parhaiten varustetuista ja johdetuista puna-armeijan joukoista. Sen lisäksi armeijaryhmän eteläinen romanialaisten siipi ei kyennyt pysymään etenemisen tahdissa. Eräs harvoista pätevistä neuvostoliittolaisista panssarikomentajista oli kenraalieversti Mihail Kipronos, joka komensi kuutta mekanisoitua armeijakuntaa. Kesäkuun 25. päivänä ne törmäsivät Kleistin neljän panssaridivisioonan 600 panssarivaunuun, jota seurasi neljä päivää kestänyt panssaritaistelu. Vaikka saksalaispanssarit olivat pahasti alivoimaisia, 114

9 ne korjasivat lopulta voiton, osaksi Luftwaffen ilmatuen ansiosta. Jäljelle jääneet neuvostotankit vetäytyivät neuvosto-ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan ja jäivät sinne lopulta mottiin, kun Stalin vaati kaupungin puolustamista. Heinäkuun 10. päivänä Kleistin panssarivaunut olivat reilun kymmenen kilometrin päässä Kiovasta, mutta tuolloin Hitler määräsi ne kääntymään etelään. Kleist ja kaksi jalkaväkiarmeijaa onnistui saartamaan puna-armeijalaista Umaniin elokuun puolivälissä. Seuraava suuri tapahtuma tällä rintamalla oli Kiovan saartaminen. Minskin jälkeen Guderianin täytyi joko jatkaa hyökkäystä tai odottaa jalkaväkeä. Hänen esimiehensä tahtoivat hänen odottavan, mutta Guderian arvioi, että mikäli hän odottaisi jalkaväen ilmaantumista kaksi viikkoa, hänen mahdollisuutensa jatkaa menestyksellä hyökkäystä itään olisivat selvästi huonommat. Guderian tiesi, että mikäli hän jatkaisi suoraan Dneprille, hän voisi hyötyä puna-armeijan huonoista puolustusvalmisteluista. Guderian sai tahtonsa läpi ja kirvoitti kuuluisan toteamuksen arkkivastustajaltaan ja tilapäiseltä esimieheltään von Klugelta: Teidän sotatoimienne onnistuminen on aina hiuskarvan varassa! 32 Luftwaffen everstiluutnantti Karl Henning von Barsewisch johti panssariryhmän tiedustelulentokoneita ja lennätti joskus myös Guderiania itseään. Panssarikomentaja teki häneen suuren vaikutuksen, ja Barsewisch kuvaili häntä teräsmieheksi, energialataukseksi. Hän kirjoitti: Kun Guderian tekee ratkaisun, on kuin sodanjumala itse ratsastaisi taistelukentän yllä. Kun hänen silmänsä leimuavat, tuntuu kuin Wotan sinkoaisi salamoja ja Thor heilauttelisi vasaraansa. 33 Guderian hyökkäsi jälleen ja hänen panssarivaununsa ylittivät Dneprin heinäkuun alussa, mikä sai epätavallisen toiveikkaan Halderin kirjoittamaan päiväkirjaansa, että Neuvostoliiton sotaretki oli voitettu vain neljässätoista päivässä. Guderian jatkoi määrätietoisesti etenemistään ja kannusti hellittämättä kärkijoukkojaan kohti Smolenskia. Hän saartoi kaupungin 16. heinäkuuta pohjoisemman Hothin panssariryhmän avulla, ja saarroksiin jäi neuvostosotilasta ja panssarivaunua. Guderianin panssariryhmä oli matkannut 660 kilometriä Brest-Litovskista Smolenskiin vain 26 päivässä. Guderian, Bock ja Hoth osallistuivat 4. elokuuta kokoukseen Hitlerin kanssa Keskisen armeijaryhmän komentopaikalla. Vaikka kenttäkomentajakolmikko esitti kannattavansa etenemistä Moskovaan niin pian kuin suinkin, Hitler painotti Ukrainan valloituksen tärkeyttä. Guderian pyysi panssaritäydennyksiä, mutta Hitler pystyi tarjoamaan vain 300 pans- 115

10 sarivaunun moottoria. Hän sanoi pitävänsä kaikki uudet panssarivaunut perustettavia uusia joukkoja varten. Hän myönsi myös paljon puhuvasti: Jos olisin tiennyt, että ne hyökkäysvaunuja koskevat luvut, jotka mainitsitte kirjassanne, ovat oikeita, silloin luulisin en olisi lainkaan aloittanut tätä sotaa. 34 Eversti von Barsewisch kuvailee elävästi Guderiania Smolenskin motin laukaisun aikana. Kun Guderian sai kuulla 5. elokuuta, että ratkaiseva silta oli uhattuna, hän syöksyi välittömästi kärkeen täynnä raivoa ja sulki aukon henkilökohtaisesti taisteluun johtamansa ilmatorjuntatykkipatterin tulella. Siellä tämä suurenmoinen mies seisoi konekiväärin vierellä taistelussa venäläisiä vastaan mineraalivettä juoden ja sanoi: Kiukku saa janoiseksi! 35 Kun motti oli laukaistu elokuun puolivälissä, Keskinen armeijaryhmä pysähtyi Smolenskiin. Moskova oli enää 300 kilometrin päässä ja Guderian kannatti varauksettomasti jatkamista, koska eteneminen sujui hyvin. Hitlerillä oli kuitenkin muita ajatuksia. Hän käski, että jalkaväen tuli jatkaa hyökkäystä Moskovaan jalkapatikalla samalla kun Keskisen armeijaryhmän kaksi armeijakuntaa kääntyisivät pohjoiseen (Hoth) ja etelään (Guderian), ja toimisivat viereisten armeijaryhmien saartoliikkeiden ulommaisina pihteinä. Armeijaryhmä oli kauhuissaan. Operaatio merkitsi Guderianin panssareille lounaaseen suuntautuvaa lähes 800 kilometrin kiertolenkkiä Kiovaan. Samaan aikaan suurin osa Hothin panssareista lähetettäisiin pohjoiseen kohti Leningradia. Hothin sanoin panssarinyrkin sormet avautuivat hajalleen. Alun perin oli ajateltu, että Pohjoinen ja Eteläinen armeijaryhmä tukisivat Keskistä armeijaryhmää, eikä päinvastoin. Guderian ei tahtonut jatkaa Kiovaan koska uskoi, että se viivyttäisi tolkuttomasti taistelua Moskovasta. Sekä Bock että Halder olivat hänen kanssaan samaa mieltä. Jopa saamaton armeijan komentaja Brauchitschkin vastusti suunnitelmaa sillä perusteella, että panssaridivisioonat kaipasivat huoltoa, kunnossapitoa ja täydennyksiä. Guderian jopa lensi 23. elokuuta Hitlerin päämajaan Rastenburgiin esittämään vastalauseensa, mutta saavuttuaan Brauchitsch käski häntä olemaan nostamatta aihetta esiin Hitlerin kanssa. Sanomattakin oli selvää, ettei Myrskysäätä voinut hillitä. Hän vakuutti Hitlerille, että Moskovan valtaus olisi koko sotaretken ratkaisevin tekijä, sillä se katkaisisi Neuvostoliiton pohjoisen ja etelän väliset 116

11 yhteydet. Huonoimmillaankin se helpottaisi painetta muissa tavoitteissa, vaikka ei nyt suorastaan taannut niiden saavuttamista. Parhaimmillaan pääkaupungin valtaus veisi koko sotaretken voitokkaaseen päätökseen. Guderian totesi, että kiertoreitti vain kuluttaisi loppuun hänen panssaridivisioonansa ja estäisi menestyksellisen jatkohyökkäyksen Moskovaan. Hitlerin mieltä ei kuitenkaan voinut muuttaa. Hän käytti nyt ensimmäistä kertaa erästä tulevista lempiperusteluistaan järjettömien käskyjensä oikeuttamiseksi: Kenraalini eivät ymmärrä mitään sotataloudesta. 36 Kaikkien ammattilaisten näkemyksiä vastaan Hitler määräsi panssaridivisioonat kääntymään. Hän väitti, että suurimittaisten sotatoimien aika oli ohitse ja tästä lähtien neuvostoliittolaiset pystyttäisiin kukistamaan pienten saartotaistelujen sarjalla. Hitlerin käskyn lopullisena seurauksena Keskisen armeijaryhmän hyökkäys pysähtyi paikoilleen syyskuun loppuun saakka, ja nopean voiton mahdollisuudet oli menetetty. Jodlin mukaan käsky johtui Hitlerin vaistonvaraisesta vastenmielisyydestä kulkea Napoleonin polkuja. Hän saa Moskovasta pahaenteisen tunteen. 37 Sivumennen sanoen tämä tapaaminen käänsi Halderin lopullisesti Guderiania vastaan siksi, että Halderin mielestä Guderian epäonnistui puolustautumaan Hitleriä vastaan. On ironista, että näin ajatteli mies, joka toistuvasti kärsi hermoromahduksista Führerin seurassa. Kiovan saartamiseen johtaneina viikkoina erittäin kireä esikuntapäällikkö totesi päiväkirjassaan, että Guderian ei siedä ketään armeijan komentajana, hän syytää syytöksiä ja loukkauksia Bockille ja osoittaa ennenkuulumatonta julkeutta! 38 Vaikka Guderian oli ollut alun perin eri mieltä, hän hoiti sovitut tehtävät ammattimaisesti. Hän hyökkäsi etelään Smolenskista 25. elokuuta, ja panssarit etenivät jo ensimmäisenä päivänä sata kilometriä. Suurin piirtein samaan aikaan Panssariryhmä Kleist iski pohjoiseen Krementšukista. Vastarinta matkalla oli kiivasta, mutta 16. syyskuuta pihtien leuat sulkeutuivat 250 kilometrin päässä Kiovasta. Ne onnistuivat saartamaan jopa puna-armeijan sotilasta, panssarivaunua ja tykkiä. Hitler kutsui tapausta maailmanhistorian suurimmaksi taisteluksi 39. Saarroksiin joutuneet neuvostosotilaat taistelivat raivoisasti murtautuakseen ulos ja Halderin sanoin kimpoilivat kuin biljardipallot pöydällä 40, mutta itsepäinen Stalin ei antanut lupaa vetäytyä. Voitto ei ollut helppo Saksan panssaridivisioonille: 3. panssaridivisioonalla oli jäljellä enää kymmenen panssarivaunua, joista kuusi oli Panzer II:ia. Kiovan piiritys päättyi 21. syyskuuta, ja olipa voitto suuri tai ei, se oli 117

12 viivyttänyt taistelua Moskovasta kaksi kuukautta. Vaikka tämä kaikkein suurin saartotaistelu oli ollut tyrmäävä tappio Neuvostoliitolle, useiden historiantutkijoiden mielestä Saksa menetti sen vuoksi voiton Neuvostoliitosta. Hitler oli uhrannut mahdollisuuden strategisesta voitosta saavuttaakseen taktisen voiton. Ratkaisevien kahden kuukauden aikana neuvostoliittolaiset ennättivät rakentaa Moskovan edustalle linnoituslaitteet ja kolme pitkää panssarikaivantoa, sekä kylvää tuhansia miinoja ilmeisille hyökkäysurille. Lisäksi Venäjän talveen ei ollut enää kuukautta enempää. Lokakuun alussa Keskisen armeijaryhmän hyökkäys Moskovaan aloitettiin uudestaan operaatio Taifuunin myötä. Pohjoisen armeijaryhmän piti tyytyä toistaiseksi vain Leningradin saartamiseen ja luovuttaa suurin osa panssareistaan Keskiselle armeijaryhmälle. Eteläinen armeijaryhmä jatkoi hyökkäystään Krimille ja Donetsin altaalle. Hothin ja Hoepnerin panssariryhmät olivat nyt asemissa molemmin puolin Smolenskia, vain 300 kilometrin päässä Moskovasta. Kesäkuussa matkaan olisi kulunut vain viisi päivää. Panssariryhmät oli levitetty 240 kilometrin levyiselle rintamalle, ja Panssariryhmä Guderian oli toiset 240 kilometriä etelämpänä. Panssariryhmä Guderianin piti hyökätä Orjolia ja Brjanskia kohti. Yhtymä järjestettiin uudelleen ja täydennettiin tätä tarkoitusta varten. XLVI panssariarmeijakunta siirrettiin Panssariryhmä Hoepnerille, mutta vastineeksi Guderian sai kaksi armeijakuntaa ja XLVIII panssariarmeijakunnan. Hänellä oli yhä komennossaan XXIV ja XLVII panssariarmeijakunnat ja hän sai vielä sata täydennyspanssarivaunua. Guderian päätti hyökätä kaksi päivää ennen muuta ryhmää 28. syyskuuta ja yritti sulkea muiden panssariryhmien väliin jäävän aukon. Guderian lähti Kiovan saartorenkaasta vaikuttavalla liikkeellä 26. syyskuuta, käänsi joukkonsa suoraan sivulle ja ryntäsi koilliseen 30. syyskuuta. Lokakuun ensimmäisenä XXIV panssariarmeijakunta valtasi Sevskin noin 110 kilometriä Brjanskista etelään. Kuljettuaan metsässä 200 kilometriä kahden päivän aikana 4. panssaridivisioona saapui 3. lokakuuta Orjoliin, joka oli merkittävä risteyspaikka ja rautatieasema matkalla Moskovaan. Seuraava tehtävä oli seurata valtatietä Tulaan, joka sijaitsi 180 kilometriä Moskovasta etelään. Kuudentena lokakuuta tapahtui paljon: XLVII panssariarmeijakunta valtasi Brjanskin sekä sen Desnan yli vievät sillat, 4. panssaridivisioona törmäsi Neuvostoliiton 1. panssariprikaatiin kun neljännes matkasta Tulaan oli kuljettu, ja Panssariryhmä Guderian nimettiin 2. panssariarmei- 118

13 jaksi. Kaikkein merkittävintä oli kuitenkin se, että pahaenteisenä merkkinä tulevasta satoi ensilumi. Se suli pian ja muutti tiet Guderianin mukaan mutakanaviksi. Tämä oli varoitus saksalaisille siitä, että heiltä alkoi nopeasti loppua aika Moskovan valtaamiseksi. Guderianin panssariarmeija sitoutui lokakuun lopuksi Brjanskin saartoon. Guderianin pohjoispuolella kaksi panssariryhmää eteni hyvää vauhtia. Hoepner ja Hoth yhtyivät jälleen Vjažma-Brjanskissa ja saartoivat nyt puna-armeijalaista ja panssarivaunua. Ne onnistuivat myös murtautumaan Moskovan kahden ulomman puolustusrenkaan läpi. Eteläisimpänä Kleistin 1. panssariarmeija eteni kohti Asovanmerta ja marraskuun puolivälissä iski kohti Rostovia. Iskun päävoimiin kuului 14. panssaridivisioonasta irrotettu taisteluosasto. Sitä johti Willi Langkeit, panssarijoukkojen nuorin majuri, ja taisteluosastoon kuului 36. panssarirykmentin panssarivaunut sekä moottoroitua jalkaväkeä. Aamulla 16. lokakuuta Taisteluosasto Langkeit lähti liikkeelle. Maasto oli jäässä, mutta Langeitin panssarit mursivat kaksi juoksuhautalinjaa nopeassa tahdissa. Hänen panssarivaununsa sai osuman puna-armeijan panssarintorjuntatykistä, mutta kranaatti jäi suutariksi. Vielä kaksi juoksuhautalinjaa ylitettyään saksalaiset olivat vaikeuksissa. Heidän joukkonsa olivat hajallaan taistelukentällä ja vaarassa tuhoutua vähitellen. Kun odotettu puna-armeijan vastahyökkäys alkoi, sen kärjessä oli saksalaisten onneksi kevyet T-26-vaunut, jotka osuivat jälleen Langkeitin vaunuun ilman vaikutusta. Langkeit itse tuhosi useita vihollisvaunuja, ennen kuin johti panssarivaununsa takaa-ajoon, kun vihollisen rivit murtuivat. Taisteluosasto joutui pysähtymään yöksi ja miehet pysyttäytyivät vaunuissaan jatkuvan häirintätulen vuoksi. Kun aamu sarasti, nääntyneet panssarimiehet saivat vastaansa lähes sata puna-armeijan panssarivaunua, muun muassa useita vahvoja T-34- ja KV-1-vaunuja. Langkeit käski panssareitaan avaamaan tulen vasta, kun neuvostovaunut olivat 600 metrin päässä siinä toivossa, että kranaatit tehoaisivat tältä etäisyydeltä paremmin. Neuvostovaunut koettivat koukata Langkeitin taakse, mutta muutama Panzer IV esti yrityksen, minkä jälkeen neuvostojoukot ryhtyivät vahvistamaan hyökkääviä yksiköitään. Puna-armeijan uudet vaunut hyökkäsivät kahdesti peräkkäin rivistössä, jotka kurinalainen saksalaistuli helposti pysäytti. Kaikkiaan 25 neuvostovaunua jäi palamaan taistelukentälle, ennen kuin jalkaväkikin uhrattiin järjettömässä rintamahyökkäyksessä. Langkeitin miehet ampuivat 119

14 hyökkäävät sotilasmassat konekivääreillä. Kyseessä oli klassinen esimerkki Neuvostoliiton sotilaallisesta joustamattomuudesta. Seuraavana päivänä Langkeitin joukot joutuivat väijytykseen. Kun saksalaispanssarit lähestyivät kylää, valtava määrä naamioituneita neuvostotankkeja syöksyi esiin. Seuranneessa ankarassa yhteenotossa kymmenen neuvostotankkia tuhottiin vain muutaman saksalaispanssarin menetystä vastaan, ja neuvostojoukot vetäytyivät. Langkeit leiriytyi yöksi ja johti itse aamulla jatkunutta hyökkäystä. Hän ajoi vahingoittumatta yli miinakentän, vaikka useat perässä tulleet ajoneuvot tuhoutuivat, mutta lopulta hänen panssarinsa sai osuman puna-armeijan tykkitulesta. Langkeitin miehistö kaatui, mutta hän loikkasi palavasta vaunusta ja juoksi kohti häntä tulittavaa puna-armeijan konekivääripesäkettä. Hän tuhosi pesäkkeen ja ajoi pakoon sitä tukeneen jalkaväen vain pistoolinsa kanssa, ennen kuin sai kyydin Kübelwagenilla ja jatkoi hyökkäyksen johtamista. Langkeitin jalkaväki puhdisti kylän, ja 21. lokakuuta taisteluosasto otti haltuunsa Donin ylittävät sillat ja taisteli tiensä Rostovin esikaupunkeihin. Langkeitin edellisviikkoina saama vaikuttava sotasaalis sisälsi 320 panssarivaunua, 70 useantyyppistä tykkiä, panssarijunan, tavarajunan, lentokoneen ja kaksi jokivenettä sekä vankia. Kaikesta tästä huolimatta hänelle ei myönnetty kultaista Saksan ristiä *. Mutatilanne vain paheni kaikkialla rintamalla. Rengasvetoiset ajoneuvot saattoivat liikkua vain telavetoisten ajoneuvojen vetäminä, ja tämä ylimääräinen rasitus kulutti panssarien moottoreita loppuun ennenaikaisesti. Rintamalla oli pulaa varaosista, sillä Hitler halusi ne kaikki uusiin panssarivaunuihinsa. Luftwaffe pudotti kiireellä köysinippuja kiinnijuuttuneille ajoneuvoille, jotta ne saataisiin liikkeelle. Saksalaiset odottivat pakkasten alkua ainakin sitten tiet olisivat kulkukelpoisia. Silti talven suhteen tehtiin vain vähän valmisteluja. Ajoneuvoihin ei ollut talvivarusteita, eikä joukoilla talvivaatteita. Guderian tilasi talvivaatteita joukoilleen, mutta Berliinistä todettiin, että niitä toimitettaisiin aikanaan. Itse asiassa tarpeellinen vaatetus saatiin itärintamalle vasta vuonna Orjolista Tulaan johtava tie oli muuttunut mutaiseksi kouruksi ja eteneminen sillä oli tuskallisen hidasta. Teitä oli tarkoitus peittää puunrungoilla kilometreittäin, mutta polttoainetta oli vähän. Nopein saavutettu vauhti oli 20 km/t, mutta silti Hitler antoi nopeille osastoille käskyn * Kultainen Saksan risti sijoittui arvossa 1. luokan rautaristin ja rautaristin ritariristin väliin. 120

15 vallata Okajoen sillat. Kuten Guderian kitkerästi totesi, nopeita osastoja ei ollut enää olemassa. Hitler eli kuvitteellisessa maailmassa. 41 Tämä ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, kun Führerin päämajan näkemykset eivät vastanneet todellisuutta. T-34-panssarien ylivoimaisuus kävi yhä selvemmäksi, kun sääolot huononivat. Lyhytputkisella Panzer IV:llä pystyi tuhoamaan neuvostovaunun vain takaa, ja silloinkin tarvittiin onnekas laukaus moottorisäleikköön. Guderian lähetti aiheesta raportin Keskiselle armeijaryhmälle ja kehotti lähettämään välittömästi panssariasiantuntijoiden ja -valmistajien valtuuskunnan lohkolleen. Seurue saapuikin 20. marraskuuta ja tutustui perusteellisesti tuhottuihin panssarivaunuihin sekä keskusteli panssarimiehistöjen kanssa tulevista malleista. Prosessi johti lopulta Panzerkampfwagen V:een eli Pantheriin, mutta niitä saatiin rintamalle vasta heinäkuussa Kovista olosuhteista huolimatta Guderian oli usein hyvässä vireessä Moskovaa kohti hyökätessään. Barsewisch kuvaili Guderianin säikyttäneen eräät jalkaväen mosurit, jotka olivat tutustuneet meihin ja pitävät sodankäyntitapaamme kammottavana. [Guderian] saa siitä hiljaista ja lämmittävää mielihyvää. Ettekö usko voivanne suojata kymmenen kilometrin kaistaa pataljoonalla? Sääli! Ajatelkaa, minulla on 300 kilometriä avointa sivustaa, jossa ei ole ketään, eikä se huoleta minua lainkaan. Olkaa siis hyvät älkääkä viitsikö 42 Toisen kerran kun Guderianin auto juuttui mutaan, panssarikenraali virnisti, kääntyi kohti Barsewischia ja sanoi: No, hyvä herra von Barsewisch, tunnumme olevan keskellä sontaa. 43 Kaikesta hilpeästä jauhannasta huolimatta panssarikomentaja oli hyvin tietoinen vallitsevan tilanteen vakavuudesta. Marraskuun kuudentena hän kirjoitti: ainutlaatuinen tilaisuus suurinta luokkaa olevan iskun suorittamiseen karkaa yhä kauemmas, enkä tiedä, palaako se milloinkaan. 44 Seuraavana päivänä hänen panssariarmeijassaan ilmenivät ensimmäiset paleltumistapaukset. Kuun 13. päivänä Guderian osallistui Keskisen armeijaryhmän tapaamiseen, jossa 2. panssariarmeijalle annettiin uusi tavoite, Gorkin (nyk. Nižni Novgorod) kaupunki 400 kilometriä Moskovasta itään. Guderian sanoi Keskisen armeijaryhmän komentajalle ilman väärinkäsityksen mahdollisuutta, että tavoite oli täysin mahdoton. Marraskuun puolivälissä maa oli jäätynyt ja mutakausi päättynyt ke- 121

16 Kenraalieversti Heinz Wilhelm Guderian salamasodan luoja, Saksan panssarijoukkojen alkuunpanija ja Saksan paras sotilas. (BUNDESARCHIV, BILD 183-S73534)

17 Panssarirakuuna, eversti Hyazinth Graf von Strachwitz. Hänen erikoisalaansa olivat syvät iskut neuvostojoukkojen selustaan. Strachwitzista tuli kaikkein eniten kunniamerkkejä saanut panssarikomentaja, kun hän vapautti Riian kaupungin vuonna 1944 vain kourallisella panssarivaunuja. Panssarikreivin saavutukset taistelukentällä olivat legendaarisia, ja hän sanoi menestyksensä salaisuudeksi vaaroista varoittavan kuudennen aistin. Panssarikenraali Hermann Balck. Hänen kokemuksensa 11. panssaridivisioonan komentajana nosti hänet kuuluisimpien panssarikomentajien joukkoon. Lopulta hän komensi armeijaryhmää.

18 Eversti Willi Langkeit (toinen vasemmalta) komensi Großdeutschland-divisioonan panssarirykmenttiä. Hän oli eräs sodan eniten kunniamerkkejä saaneista rykmentinkomentajista. Rohkea ja lahjakas sotilas komensi panssaridivisioonan kokoista taisteluosastoa sodan lopussa ja yleni kenraalimajuriksi. Kuvassa Langkeit keskustelee rykmenttinsä upseerien kanssa Panther-vaunun juurella itärintamalla touko kesäkuussa (BUNDESARCHIV, BILD 101I / SCHERER)

19 Taistelupanssarivaunu. Panzerkampfwagen III etenee Pohjois-Afrikassa. Panzer III korvasi vaiheittain Panzer II -vaunut panssaridivisioonien pääaseena. Vaunumallin vahva perusratkaisu teki mahdolliseksi sen päivittämisen ja aseistuksen parantamisen, mutta vuoden 1943 loppuun tultaessa sen elinkaari oli lopussa. Jatkossa valmistuneista alustoista valmistettiin StuG III -rynnäkkötykkejä. (BUNDESARCHIV, BILD 101I / DÖRNER) Paremmat varusteet. Panzerkampfwagen IV:een on asennettu pitkäputkinen 75 mm:n tykki ja Schürzen-lisäpanssarilevyt suojaamaan teloja. Tämä erinomainen panssarivaunu toimi suurimman osan sodasta useissa erilaisissa tehtävissä, joihin sitä ei ollut suunniteltu. Sitä valmistettiin kaikista saksalaisista panssarivaunuista selvästi eniten. Ennen Panther-vaunun käyttöönottoa ainoastaan erikois-panzer IV kykeni vastaamaan T-34-vaunujen haasteeseen edes hieman tasaväkisemmin. Vaunumallin aseistusta ja panssarointia paranneltiin alituisesti. Panzer IV:stä tuli panssarijoukkojen päävaunumalli, ja se oli palveluskäytössä sodan loppuun saakka. (BUNDESARCHIV, BILD 101I / MÖLLER)

20 Panzerkampfwagen VI Ausführung B. Raskaan panssarivaunupataljoona 503:n Königstiger Ranskassa kesäkuussa Kuningastiikeri oli Tiger- ja Panther-vaunujen parhaiden ominaisuuksien yhdistelmä. Etupanssari oli lähes läpäisemätön ja vaunun pitkäputkinen 88 mm:n tykki oli tarkka jopa metriin saakka. Königstigereitä käytettiin etupäässä lännessä, ja vaunuhirviön toiminta-alueilla Tiikerikauhu sai aivan uudet mittasuhteet. Vaunuja tuli käyttöön kuitenkin alle 500 kappaletta. (BUNDESARCHIV, BILD 101I A / WAGNER) Marder III -panssarintuhoajassa oli sotasaaliiksi saatu neuvostoliittolainen 76 mm:n tykki Panzer 38(t):n alustalla. Marder-panssariperhe oli Saksan välitön vastaus telavetoisten panssarintorjuntatykkien puutteeseen. Marderit kehitettiin asentamalla vanhentuneeseen vaununalustaan joko 75- tai 76-millinen tykki panssarikilven taakse. Marder-vaunuja valmistettiin kolmea eri versiota. Hyvin samankaltainen vaunumalli oli Nashorn, jossa oli 88-millinen panssarintorjuntatykki Panzer IV:n alustalla.

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944

7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944 7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944 Pohjoisen armeijaryhmän ja sitä vastassa olleiden neuvostoarmeijan rintamien tilanne rauhoittui jossain määrin, kun Narvajoen varrella käydyt taistelut laantuivat kevätlauhan

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

20. luku. Strachwitz-operaatiot

20. luku. Strachwitz-operaatiot 20. luku Strachwitz-operaatiot Kurskin taistelun jälkeen kreivi paranteli haavojaan usean kuukauden ajan ja vietti monta viikkoa toipumislomalla. Sen jälkeen heräsi kysymys sijoituspaikasta. Vaikuttaa

Lisätiedot

Syksyllä 1943 otettiin käyttöön uudet telaketjut, joihin oli asennettu jääkiiloja. Valitettavasti niistä ei ole säilynyt kenttähavaintoja.

Syksyllä 1943 otettiin käyttöön uudet telaketjut, joihin oli asennettu jääkiiloja. Valitettavasti niistä ei ole säilynyt kenttähavaintoja. simmäiset taisteluoperaatiot olivat riskialttiita, mihin oli vaihtoehtojen puuttumisen takia tyytyminen. Tarkastelemalla lukuisia taisteluselontekoja ja miehistöjen sananvaihtoja huolellisesti huomattiin,

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Wikingin toiminta Tšerkassyssa

Wikingin toiminta Tšerkassyssa HITLERIN VIIKINGIT Wikingin toiminta Tšerkassyssa Saksan itärintaman joukot työnnettiin joulukuun puoliväliin 1943 mennessä länttä kohden mahtavalta Dneprjoelta rintaman koko pituudelta. Poikkeuksen muodosti

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla).

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla). Shakkinappuloiden voimasuhteet Matinteko (1 / 10) Kuningas on pelin tärkein nappula, ilman kuningasta peli on hävitty. 1. Kuningas + Daami + Torni vs Kuningas Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen

Lisätiedot

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 1 / 7 Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 Aika: 18.4.2009 Järjestävä seura: Kirkkonummen seudun reserviläiset ry. Paikka: Upinniemen varuskunnan ampumaradat 2 / 7 Yleistä infoa kisasta Kulkuluvat

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Kivääri Periskooppi 2 pepper-popperia, 10 SRA-taulua Taulujen pisteytys: Pepper-popper 5 p ja SRA-taulu10

Lisätiedot

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944

Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Kehityspaineita ja muutosvastarintaa Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943 1944 Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden

Lisätiedot

Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan

Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan Luutnantti Stig Holmström astui varusmiespalvelukseen Panssaripataljoonaan Hämeenlinnassa 14.6.1941. Koulutus jatkui 22.9.1941

Lisätiedot

Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman

Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman puuttuminen Euroopassa oli antanut saksalaisille mahdollisuuden

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Case: Tavaratalo Hong Kong:in tulipalo Rasmus 28.9.2011 1 28.9.2011 2 28.9.2011 3 Hong Kong tavaratalon palo 23.12.2010 kello 16 Vantaa -23 astetta 28.9.2011

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

23. LUKU RITARIRISTI

23. LUKU RITARIRISTI 23. LUKU RITARIRISTI 253. jalkaväkidivisioonaan kuuluneen Jalkaväkirykmentti 473:n miehet eivät yllättyneet lainkaan, kun joukko-osasto vedettiin etulinjasta Olininin lähistöllä ja kiidätettiin kohti Rževiä,

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944

PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Henri Silovaara Sotatieteiden maisterikurssi 2 Maasotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

II OSA: YLIPÄÄLLIKÖT JA STRATEGIAT 26 Hitler ja Stalin ylipäällikköinä 26 Hitlerin ja Stalinin strategiat 47

II OSA: YLIPÄÄLLIKÖT JA STRATEGIAT 26 Hitler ja Stalin ylipäällikköinä 26 Hitlerin ja Stalinin strategiat 47 I OSA: LUKIJALLE Lähdemateriaali ja aiemmat tutkimukset aiheesta Työn tavoitteet 11 18 24 II OSA: YLIPÄÄLLIKÖT JA STRATEGIAT 26 Hitler ja Stalin ylipäällikköinä 26 Hitlerin ja Stalinin strategiat 47 III

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne!

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne! PROGRAMMANUS PRODUCENT: JUDIT FRENKEL BESTÄLLNINGSNUMMER: 103307/TV1 MODERNA SPÖKHISTORIER - FINSKA NYKYPÄIVÄN KUMMITUSTARINOITA Se joka leikkiin ryhtyy Antti istuu tietokoneella ja hurraa. Hänen kranaattinsa

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009

MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009 1 (18) MUISTIO PANSSARIKILTA RY:N JA PANSSARIPRIKAATIN JÄRJESTÄMÄSTÄ PANSSARIHISTORIASEMINAARISTA PAROLANNUMMELLA 7.2.2009 Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssarihistoriaseminaarin

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T 58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin

Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen Panssariseminaarin 1 (13) Kaikki muistiossa oleva tieto on julkisesti esitetty kaikille avoimen n yhteydessä. Salpalinjan teräspesäkkeet - panssariaseistusta linnoitteina (DI Esa Muikku, Millog Oy) Salpalinjan teräspesäkkeiden

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989

Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989 Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita 1881 882 000 89,9 3,3

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Rasti 1 Maihinnousu Max lks määrä: 8

Rasti 1 Maihinnousu Max lks määrä: 8 Rasti 1 Maihinnousu Joukkosi on maihinnousun kärkenä. Olet ta-kiväärisi kanssa maihinnousu aluksessa kun pilliin vihelletään ja luukku edessäsi aukeaa. Kiivas kk tuli alkaa välittömästi niittää joukkoasi

Lisätiedot

N:o 782 3833. Koira ei saa osoittaa häiritsevää aggressiivisuutta tai selvää arkuutta. Koira tuodaan suoritukseen varustettuna kuonokopalla.

N:o 782 3833. Koira ei saa osoittaa häiritsevää aggressiivisuutta tai selvää arkuutta. Koira tuodaan suoritukseen varustettuna kuonokopalla. N:o 782 3833 Liite 1. LUOKSE PÄÄSTÄVYYS Koira tuodaan kytkettynä kuonokoppa päässä henkilöryhmän läpi tarkastajan luokse. Koiralle suoritetaan varusteiden ja tunnistusmerkinnän tarkastus sekä koiran käyttäytyminen

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN.

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Rolac KONEET VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Lundberg on erityisesti ympäristönhoitoon kehitetty taajamatraktori, joka on suunniteltu alan töiden monipuolisuus ja erityisvaatimukset

Lisätiedot