Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006"

Transkriptio

1 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 2 Julkaisun nimi Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Tiehallinto Liikennetekniikka Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen: Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä. Helsinki Tiehallinto. Sisäisiä julkaisuja 48/ s. + liitt. 11 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Liittymät, simulointi, tieliikenne, tiedon keruu, valo-ohjaus Aiheluokka: 21 TIIVISTELMÄ Hankkeessa tutkittiin ajantasaisen simuloinnin käyttöä liikennetilannetiedon tuottamiseksi. Tutkimukset tehtiin koealueella Tuusulassa. Koealue on korkealuokkainen väylä, joka rajautuu kuuteen liikennevaloin ohjattuun liittymään Tuusulan moottoritien (kt 45) ja Hyrylän kiertoliittymän välissä. Tiedonkeruujärjestelmä rakennettiin yhteistyössä Swarco Finlandin kanssa. Järjestelmässä jokaiseen risteyskojeeseen kytkettiin MDSL-laite, jotka verkotettiin keskenään. Tämän lisäksi yksi MDSL-laite toimi reitittimenä Internetiin. Tiedot lähetettiin palvelimelle, josta käsin ajantasaisesti toimiva simulointijärjestelmä käytti tietoja. Jokaisen liittymän kaikista ilmaisimista ja opastimista kerättiin tilatiedot noin viisi kertaa sekunnissa. Tiedot koodattiin XML-tyyppisiksi viesteiksi. Kukin viesti sisälsi yhden risteyskojeen tilatiedot. Ajantasaisessa simuloinnissa malliin syötetään uusi ajoneuvo aina kun uusi ilmaisinpulssi havaitaan. Simulointimallissa opastimien tilat toistetaan sellaisena kuin ne toteutuvat todellisissa risteyksissä. Generoidut ajoneuvot noudattavat simulointimallin opastimia sekä simulointimallin ajoneuvodynamiikkaa. Ajantasaiseen simulointiin käytettiin tässä tutkimuksessa TKK:lla kehitettyä HUTSIM-simulointiohjelmistoa. HUTSIM-mallin ajoneuvodynamiikka on jo useissa aiemmissa tutkimuksissa kalibroitu Suomen olosuhteisiin. Aiemmin on lisäksi kokeellisesti osoitettu, että ajantasainen simulointi HUTSIMohjelmistolla toimii riittävällä tarkkuudella yhden risteyksen tapauksessa. Useamman risteyksen simuloinnissa ajantasaisen simuloinnin ongelmana on kääntymisuuntajakaumien virhe ja satunnaisvaihtelu, jotka kumuloituvat ajan mittaan virheelliseksi ajoneuvomääräksi mallin sisäisillä linkeillä. Tässä tutkimuksessa ongelma ratkaistiin käyttämällä ns. sink&source -menetelmää. Simuloitava koealue jaettiin osa-alueisiin, joihin kuhunkin sisältyi yksi liittymä. Kullekin osa-alueelle liikenne generoitiin ilmaisintiedon perusteella alueen rajalla. Tällä tavoin kääntymissuuntajakaumiin liittyvä virhe ei kumuloitunut koko malliin. Keskeiset säädettävät parametrit ajantasaisessa simuloinnissa ovat kääntymissuuntajakaumat ja tavoitenopeudet. Sink&source -menetelmän avulla näitä parametreja voidaan kalibroida ilman maastomittauksia. Kalibroinnin yhteydessä kehitettiin menetelmä mallin hyvyyden (virheen) mittaamiseksi. Osa-alueiden rajakohdassa simuloitujen (saapuvien) ja mitattujen (lähtevien) ajoneuvomäärien erotus kuvaa virheen suuruutta. Simuloinnin parametreja säätämällä virhettä voidaan pienentää. Virhefunktion käyttäytymistä ajan funktiona tarkasteltiin mm. aikasarjojen avulla. Tässä tutkimuksessa parametrien säätäminen tehtiin manuaalisesti, mutta jatkossa kehitetään automaattisia menetelmiä. Tutkimushankkeen tuloksena toteutettiin teknisesti toimiva ajantasainen simulointijärjestelmä sekä kehitettiin menetelmä simulointimallin kalibrointiin.

6 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen: Dynamisk simulering av trafiksituationen Tusby pilotsystem. Helsingfors Vägförvaltningen. Vägförvaltningens utreadningar 48/ s. + bilagor 11 s. ISSN , TIEH v. Nyckelord: Anslutningar, simulering, trafiksignalstyrning, uppgiftsinsamling, vägtrafik SAMMANFATTNING I detta projekt undersöktes användningen av dynamisk simulering för att producera information om trafiksituationen. Undersökningarna gjordes på ett experimentområde i Tusby (Tuusula). Experimentområdet är en högklassig trafikled, som begränsas av 6 signalreglerade korsningar mellan Tusby motorväg och Skavaböle cirkulationsplats. Datainsamlingssystemet byggdes tillsammans med Swarco Finland. Systemet består av 6 ihopkopplade MDSL-apparater som är kopplade till styrappareten i varje korsning. Dessutom fungerar en MDSL-apparat som router till Internet. Informationen skickas genom brandmurar till en server på TKK, där den används av ett dynamiskt simuleringssystem. Tillståndsinformation från korsningarnas alla detektorer och signaler insamlas cirka fem gånger per sekund. Informationen kodas till meddelanden av XML-typ. Varje meddelande innehåller tillståndsinformation från en korsning vid en viss tidpunkt. Vid dynamisk trafiksimulering matar man in ett nytt fordon alltid då en ny detektorpuls observeras. Signalernas tillstånd återges i simuleringen sådana som de är i verkligheten. De genererade fordonen följer simuleringsmodellens signaler och fordonsdynamik. I denna studie användes det vid TKK utvecklade simuleringsprogrammet HUTSIM för den dynamiska simuleringen. HUTSIM-modellens fordonsdynamik har redan tidigare i samband med flera andra undersökningar kalibrerats för finländska förhållanden. Dessutom har det tidigare genom experiment bevisats, att dynamisk simulering med HUTSIM fungerar med tillräcklig noggrannhet då det är fråga om en korsning. Vid simulering av flera korsningar är problemet med dynamisk simulering det, att fel i de svängande trafikflödena och slumpmässig variation med tiden kumulerar till felaktiga fordonsantal i modellens interna länkar. I denna studie löstes problemet genom att använda den s.k. sink&source -metoden. Experimentområdet som skulle simuleras indelades i delområden med en korsning i varje område. Trafiken till delområdena genereras utgående från detektorinformation på nytt vid gränsen till varje delområde. På detta sätt kumulerar felet i de svängande trafikflödena inte i hela modellen utan hålls inom ett delområde. De mest centrala parametrarna som skall ställas in vid dynamisk simulering är de svängande trafikflödena och de önskade hastigheterna. Med hjälp av sink&source -metoden kan dessa parametrar kalibreras utan fältmätningar. I denna studie utvecklades en metod för att mäta modellens kvalitet (fel). Skillnaden mellan antalet simulerade (inkommande) och antalet uppmätta (utgående) fordon vid delområdenas gränser beskriver felets storlek. Genom att justera parametrarna i simuleringen kan man minska felet. Felfunktionens beteende som funktion av tiden undersöktes med hjälp av tidsserieanalys. Justeringen av parametrarna gjordes manuellt, men i fortsättningen kommer man att utveckla automatiska metoder. Som helhet sett utvecklades i denna undersökning (Tuusula-II) ett fungerande dynamiskt simuleringssystem samt en metod för att kalibrera simuleringsmodellen.

7 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen: Real-time simulation of traffic situations The Tuusula pilot system. Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Internal Reports 48/ p. + app. 11 p. ISSN , TIEH v. Keywords: Real-time traffic information, signal control system, traffic simulation SUMMARY In this project the real-time simulation was studied for providing information about the traffic conditions. The research was done using a test site in Tuusula. The test site is a high class corridor with six signalized intersections starting from the end of Tuusula motorway and ending to the roundabout of Hyrylä. The data acquisition system was built together with Swarco Finland. The system consists of six MDSL-boxes that are attached to the signal controllers. The boxes are networked together and one more MDSL-box is acting as a router to the Internet. The data is sent trough firewalls to a server at TKK. The real-time simulation is accessing the data trough the server. The status data of each detector and signal is collected about five times per second. The data is collected to XML-messages. Each message contains the status information of one intersection at given time. In real-time simulation a new vehicle is generated every time a new detector pulse in recognized. The signal states in the simulation model are same as they are in the real signal control system. The generated vehicles obey the traffic signals and the dynamics of the simulation model. For real-time simulation the HUTSIM traffic simulator developed by TKK was used. The vehicle dynamics of the HUTSIM-model has been calibrated in several research projects. Also It has been shown earlier that the accuracy of the on-line simulation is sufficient with single intersections. With several intersections, the problem is related to the accumulating error caused by random variation an inaccurate turning flow distributions. In this research, the problem was solved using so called sink&source technique. The simulated test area was divided into sub-areas that consist of single intersection. Based on the detector information, the traffic is regenerated to each sub-area at the border. This way the error is not accumulating, but stays inside the sub-area. The most essential parameters in real-time simulation are the turning flow distributions and the desired speed distributions. With the sink&source method, these parameters can be adjusted without field measurements. In the project a method for evaluating the error in model was developed. In the border of sub-areas the difference between simulated (sink) and measured (source) vehicles is the error-function. By adjusting the parameters, the value of the error-function can be minimized. The behaviour of the errorfunction was examined with time series. In this research the parameters were adjusted manually, but in further research, automatic methods will be developed. As a whole in this project (Tuusula-II) an operational real-time simulation system was developed as well as a method for calibration of the on-line simulation model.

8

9 ESIPUHE Tässä hankkeessa (Tuusula II) toteutettiin ajantasainen liikennetilanteiden simulointi Tuusulan koealueella. Ajantasainen simulointijärjestelmä on toteutettu Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratorion toimesta. Hankkeeseen ovat TKK:lla osallistuneet Iisakki Kosonen, Karel Capek ja Tapio Luttinen. Tuusulaan rakennetun tiedonkeruujärjestelmän toteutuksesta on vastannut Swarco Finland Oy. Liikennevalotoimittajan puolelta mukana ovat olleet Juhani Koskinen, Pertti Packalen ja Michael Rychlik. Työn tilaajina ovat Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri sekä liikennekeskus. WSP LT-konsulttien Reetta Jokinen on toiminut tilaajan koordinaattorina projektissa. Tilaajan puolelta mukana ovat olleet Jyri Mustonen, Mauri Pyykönen, Sami Luoma ja Timo Karhumäki. Helsingissä kesäkuussa 2006 Tiehallinto

10

11 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 9 Sisältö 1 TAUSTAT JA TAVOITTEET 11 2 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET 12 3 JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS 16 4 SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI 19 5 PÄÄTELMÄT 21 6 JATKOKEHITYSMAHDOLLISUUDET 22 LÄHTEET 25 LIITTEET 26 LIITE 1: TUUSULAN JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KUVAUS LIITE 2: THE SINK&SOURCE -METHOD IN THE TUUSULA TEST AREA

12 10 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä

13 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 11 TAUSTAT JA TAVOITTEET 1 TAUSTAT JA TAVOITTEET Liikenteen ruuhkaongelmat suurissa taajamissa kasvavat jatkuvasti ja varsinkin liikennevaloin ohjatut liittymät toimivat usein välityskykynsä ylärajoilla. Viranomaisten voi olla vaikeaa seurata liikennetilanteita ja verkon toimintakykyä, jos käytettävissä ei ole menetelmiä, jotka kuvaavat sen hetkistä liikennetilannetta. Usein myöskään tienkäyttäjät eivät tiedä liikennetilannetta etukäteen, vaan vasta joutuessaan esimerkiksi liikenneruuhkaan. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena toteuttaa järjestelmä, joka tuottaa ajantasaista tietoa liikennetilanteesta ja verkon toimintakyvystä. Tietoja voidaan välittää liikennekeskuksen, liikennesuunnittelijan, tienkäyttäjän ja liikenteen ohjauksen käyttöön. Liikennevalojärjestelmät käyttävät usein hyväkseen suurta määrää ilmaisimia, jotka kertovat liikennetilanteesta. Ongelmana on ollut se, että ilmaisintiedot eivät ole olleet saatavilla liikenteen seurantaan. Tässä hankkeessa kehitettiin tekniikkaa, jolla liikennevalojärjestelmän tiedot voidaan ajantasaisesti siirtää eteenpäin muihin kuin valo-ohjauksen tarkoituksiin. Tien pintaan upotetuista ilmaisimista saadaan tietoa melko rajallisesti ja paikallisesti. Liikennemäärä tietyssä poikkileikkauksessa tunnetaan, mutta ei liikenteen kokonaistilannetta, jota kuvaisivat paremmin muun muassa matkaajat, matkanopeudet, viivytykset ja jononpituudet. Hankkeen tavoitteena oli pilotoida järjestelmää, joka jalostaa ilmaisimista saatavat tiedot liikenteen kokonaistilannetta kuvaaviksi mittareiksi. Teknillisellä korkeakoululla on tutkittu ajantasaista liikenteen mallinnusta useita vuosia. Ajantasaista liikenteen mikrosimulointia käytetään tuottamaan tarkka liikennetilannetieto sumeaan logiikkaan perustuvassa valo-ohjausjärjestelmässä (Kosonen 2003). Yhteistyössä Nottigham Trent yliopiston kanssa on tutkittu ajantasaista liikenteen simulointia SCOOT-järjestelmästä saatavien ilmaisin- ja opastintilatietojen pohjalta (Kosonen, Bargiela 2000). Suomessa tehtiin selvitys ajantasaisen liikenteen mallinnuksen periaatteista (Kosonen, Kulmala, Hautala 2004). Pilottijärjestelmän kehitys Tuusulassa käynnistettiin esiselvityksen jälkeen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (Tuusula-I) tutkittiin niin sanottua tavanomaista liikenteen simulointia, jossa käytettiin hyväksi ajantasaista tietoa ajoneuvojen saapumisista (Jokinen, Kosonen, Luttinen 2005). Toisessa vaiheessa (Tuusula-II) tehtiin varsinainen ajantasainen liikennetilannesimulointi, jonka toimintaa esitellään tässä raportissa. Soluautomaattien käyttöä ajantasaisessa liikenteen mallinnuksessa on tutkittu väitöskirjatyössä (Hämäläinen 2005). Jatkokehitystä ajatellen on myös tehty esiselvitys anturiautojen kytkemiseksi ajantasaiseen mallinnus-järjestelmään (Kosonen, Pahlman 2005).

14 12 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET 2 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Tuusulan ajantasainen simulointijärjestelmä perustuu DigiTraffic-konseptiin. DigiTrafficin perusajatuksena on yhdistää eri tietolähteistä saatavaa mittaustietoa ja jalostaa se liikennetilannetta esittäväksi laskennalliseksi malliksi (kuva 1). Yksi tapa yhdistää tiedot malliksi on ajantasainen simulointi. Simulointimallin tavoitteena on esittää liikennetilanne siten, että siihen voidaan kohdistaa erilaisia laskentatoimenpiteitä, kyselyjä ja analyysejä ilman käytännön rajoituksia. Kuvassa 1 vahvennetulla kirjasimella on esitetty ne aiheet, joihin liittyen on käynnissä tutkimusta TKK:lla. Tavoite Palvelut Liikenteen Tiedotus Kysynnän Hallinta Ruuhka- Liikenteen maksut Ohjaus Ruuhkavaroitus Häiriön Hallinta Liikenteen Reittiopastus Seuranta Aivot Aivot Verkon ja Infrastruktuurin Kuvaus Datafuusio Simulointi Tietokantamallinnus Analyyttiset Menetelmäti Tilastolliset Soft-computing Menetelmät Liikenne- ja Ajokäyttäytymisen Lainalaisuudet Tilastot ja Historiatiedot Mittaukset Laserkeilaus Ilmaisimet Ohjauslaitteet Joukkoliikennejärjestelmät Kuvan tulkinta Paikannus- Anturi- tekniikka Ajoneuvot Kuva 1. DigiTraffic-tutkimusohjelman periaate Digitraffic-liikennemalliin voidaan syöttää tietoa erilaisista mittausjärjestelmistä. Mallinnuksen tavoitteena on kuvata liikennetilanne myös mitattujen näytteiden välillä sekä tuottaa koko tarkasteltavan liikenneverkon tilannetta kuvaavia tunnuslukuja. Tavanomaisin mittaustieto on ilmaisintieto, joka on on/off-tyyppistä tilatietoa ja kertoo liikenteestä yhdessä poikkileikkauksessa. Liikennevalojärjestelmistä saadaan myös tieto liikennevalojen tilasta, jota voidaan käyttää hyväksi liikennetilanteen mallinnuksessa. Toinen keskeinen mittaustapa ovat anturiautot (FCD, floating car data). Paikannetut ajoneuvot voivat kertoa säännöllisin väliajoin muun muassa sijaintinsa ja nopeutensa. Anturiautoista saatavaa tietoa voisi hyödyntää muun muassa mallin liikennevirran nopeuksien reaaliaikaiseen kalibrointiin. Kuvantunnistusta voidaan käyttää muun muassa rekisterilaattojen automaattiseen tunnistamiseen (ALPR). Myös tällä tavoin saatua tietoa voidaan hyö-

15 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 13 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET dyntää liikennetilannemallin automaattiseen kalibroimiseen. Myös laserkeilaus on nopeasti kehittyvä alue, joka antaa mahdollisuuksia sekä liikenteen että sitä ympäröivän infrastruktuurin mittaamiseen. DigiTraffic-konseptissa on tarkoitus hyödyntää kaikkia mahdollisia liikenteen mittaustietoja. Tässä raportissa keskitytään kuitenkin vain liikennevalojärjestelmästä saatavaan mittaustietoon ja Tuusulan koealueeseen. Myöhemmin järjestelmää voidaan täydentää muilla mittausmenetelmillä. Mallinnuksen osalta tässä työssä on rajauduttu ainoastaan ajantasaisen simuloinnin tarkasteluun. Liikennevalojen ohjausjärjestelmästä saadaan ilmaisintilatietoja ja opastintilatietoja, joita voidaan käyttää hyväksi liikennetilanteen mallinnuksessa (kuva 2). Tässä tutkimuksessa kaikkien ilmaisimien tilatiedot kerätään useita kertoja sekunnissa. Liikennevalojen tilatiedot kerätään samassa yhteydessä kuin ilmaisintilat. Tämä ns. raakatieto kootaan yhteen koealueen kaikista liittymistä ja lähetetään Internet-verkon kautta etäpalvelimelle, josta käsin tietoja voidaan käyttää ajantasaisessa simuloinnissa. Opastintilatiedot Valo-ohjausjärjestelmä Ajantasamalli Ajantasmalli Liikennesimulaattori Käyttöliittymät ja palvelut Liikennetilanne Tietokanta Tunnusluvut Ilmaisintilatiedot Kuva 2. Liikennevalojärjestelmän kytkentä ajantasaiseen simulointiin. Ajantasainen simulointijärjestelmä luo yhteyden tiedonkeruupalvelimeen ja pyytää lähettämään tilatiedot itselleen. Simulointiohjelmisto etenee reaaliajassa ja hyödyntää tilatiedoista saatavaa informaatiota. Simulointijärjestelmä tulostaa liikennetilanteita ja niitä kuvaavia tunnuslukuja. Tulokset voidaan tallettaa tietokantaan, josta käsin niitä voidaan käyttää liikennetelematiikan palveluihin. (kuva 2). Simulointimalli arvio kiinteiden lähtötietojen ja jatkuvasti saapuvan ajantasaisen liikennetiedon perusteella sen hetkisen liikennetilanteen, minkä avulla lasketaan tilannetta kuvaavia tunnuslukuja. Simulointimalli myös pystyy siirtymään tilasta toiseen oman simulointidynamiikkansa avulla. Ajantasaisessa simuloinnissa mallin päivitys synkronoidaan todellisten eli mitattujen tapahtumien kanssa.

16 14 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Liikennevalojen opastimien tilatiedot siirretään simulointiohjelmistoon ja toistetaan sellaisenaan simulointimallin liikennevaloelementeissä (kuva3). Simuloidut ajoneuvot siis havaitsevat liikennevalot samanlaisina kuin koealueen liikennevalot ja reagoivat sen mukaisesti. Simulointimalliin generoidaan ajoneuvo aina kun ilmaisinpulssi aktivoituu eli ilmaisimen tilassa tapahtuu muutos ei-varatusta varatuksi (0 1). Ajoneuvon generointitoiminto liittyy kuitenkin yleensä vain niihin ilmaisimiin, jotka ovat alueen tai risteyksen reunalla eli kauimmaisina. Muita ilmaisimia voidaan käyttää korjaamaan mallin sisäistä liikennetilannetta eli mm. kääntymissuuntajakaumien ja tavoitenopeuksien säätöön. Reunailmaisimet Ajoneuvojen saapumishetket Liikennemäärät poikkileikkauksessa Käytetään ajoneuvojen generointiin ja poistamiseen Opastintilatieto Vaikuttaa jononmuodostukseen Jonon muodostuminen ja purkautuminen simuloidaan Simuloidut autot Noudattavat simulointidynamiikkaa Sisäiset ilmaisimet Käytetään mallin parametrien säätöön Malliin kertyvän virheen korjaaminen Kuva 3. Ajantasaisen simuloinnin perustoiminnot. Yksinkertaisimmillaan ajantasainen simulointimalli toimii siis siten, että riittävän etäällä risteyksestä sijaitsee ns. saapumisilmaisin, jonka varautuminen generoi ajoneuvon simulointimalliin. Tämän jälkeen ajoneuvo lähtee etenemään simulointimallissa sille annetulla tavoitenopeudella. Koska simulointimallin päivitys on synkronoitu etenemään samalla nopeudella kuin reaaliaika, niin simuloitu ajoneuvo lähestyy risteystä samalla nopeudella kuin todellinen auto, olettaen että annettu tavoitenopeus on oikea. Simuloitu ajoneuvo ottaa automaattisesti huomioon edessä olevan liikennetilanteen ja laskee siten nopeuttaan tarpeen mukaan. Kun ajoneuvo saavuttaa liikennevalot tai jonon pään, se pysähtyy odottamaan. Kun liikennevalot vaihtuvat vihreälle, ajoneuvo jatkaa matkaansa jonon purkautuessa. Ideaalisessa tilanteessa simuloitu auto liikkuu täsmälleen samalla tavoin kuin todellinen auto, mutta näin ei tietenkään käytännössä tapahdu. Tavoitteena on kuitenkin päästä riittävän lähelle todellista tilannetta, jolloin mallin antamat tunnusluvut ovat riittävän tarkkoja, vaikkei jokaisen yksittäisen auton tilannetta tiedetä tarkasti. Mallin kalibroinnilla pyritään siihen, että tulokset saadaan mahdollisimman lähelle todellisuutta.

17 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 15 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Simuloinnin edetessä malliin alkaa kertyä virhettä eli simuloitu ajoneuvo tai liikennetilanne alkaa poiketa todellisesta. Virheen kertymiseen vaikuttaa se, miten hyvä tieto alkutilanteesta oli, miten oikein malli toimii ja miten hyvin se on kalibroitu. Lisäksi virhettä kertyy pelkästään satunnaisvaihtelun vuoksi ajan mittaan, vaikka malli olisi täydellisesti kalibroitu ja validoitu. Tutkittavan alueen reunalla olevat ilmaisimet siis generoivat autoja malliin. Muita ilmaisimia voidaan käyttää malliin kertyvän virheen korjaamiseksi. Esimerkiksi pysäytysviivalla olevaa läsnäoloilmaisinta voidaan käyttää jonotilanteen korjaamiseen. Mikäli kyseinen ilmaisin ei ole varattu, täytyy jonotilanteen olla nolla. Mikäli mallissa on tällöin autoja jonossa ne poistetaan. Jos ilmaisin on varattu, se kertoo, että jonossa on autoja ainakin yksi. Jos esimerkiksi vasemmalle kääntyvällä kaistalla ei mallissa tällöin ole autoa, se generoidaan pysäytysviivalle. Myös hieman kauempana olevia ilmaisimia voidaan käyttää jonotilanteen korjaamiseen. Eli jos esimerkiksi 50 metrin päässä oleva ilmaisin on varattuna pitkään, se tarkoittaa että jonon pää ulottuu sinne asti. Jonotilanne voidaan mallissa korjata sen mukaisesti. Simuloitujen ajoneuvojen tavoitenopeus ei yleensä ole tunnettu, joten se tuotetaan simulaattorin jakaumasta, joka riippuu tien nopeusrajoituksesta. Mikäli käytettävissä on kaistakohtaiset ilmaisinparit, ajoneuvojen saapumisnopeudet voidaan mitata. Saapumisnopeudesta pienillä liikennemäärillä voidaan päätellä ajoneuvojen tavoitenopeus. Yksittäisen ajoneuvon kääntymissuuntaa ei tunneta, joten myös se on määritettävä arpomalla. Tämän vuoksi tarvitaan estimaatti siitä, kuinka suuri osuus autoista kääntyy millekin suunnalle. Kääntymissuuntajakauman estimointiin voidaan käyttää ilmaisimia, jotka sijaitsevat kääntymiskaistoilla tai sitten kääntymistä seuraavalla linkillä.

18 16 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS 3 JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS Tuusulan koealue muodostuu kuudesta liikennevaloin ohjatusta liittymästä. Koealue on Tuusulanväylällä (kt 45) ja alkaa Tuusulan moottoritien päästä pohjoiseen päin ja päättyy Hyrylän kiertoliittymään (kuva 4). Kummatkin ajosuunnat on mallinnettu simulointimallissa. Koealueella on tarvittava määrä ilmaisimia, mutta niiden sijoittelu ei ole simuloinnin kannalta optimaalinen, sillä ilmaisimet on asennettu liikennevalo-ohjausta varten. Tässä vaiheessa päädyttiin kuitenkin ratkaisuun, jossa pilottijärjestelmä toteutetaan ilman muutoksia nykyisiin ilmaisinjärjestelyihin. Ilmaisimissa ilmenneet viat korjattiin. Kuva 4. Tuusulan koealueen kuusi liittymää. Tiedonkeruujärjestelmästä osa oli tehty hankkeen aiemmassa vaiheessa (Tuusula-I). Tällöin rakennettiin ilmaisintietojen keruu kolmesta ensimmäisestä liittymästä moottoritien päätyttyä. Järjestelmä tietoliikenneyhteys oli kuitenkin katkennut, kun seuraava vaihe, Tuusula-II, aloitettiin. Tuusula-II projektissa päätettiin laajentaa tiedonkeruu kuuteen liittymään. Ilmaisintietojen lisäksi päätettiin kerätä opastintilatiedot, jolloin päästään todelliseen ajantasaiseen liikennetilanteen simulointiin. Koealueelle rakennettiin tietoverkko, joka yhdistää ohjauskojeet toisiinsa ja yleiseen Internet-verkkoon (kuva 5). Jokaiseen risteyskojeeseen kytkettiin MDSL-yksikkö, joka on tietoliikennesovelluksiin tehty PC-tietokone Linuxkäyttöjärjestelmällä.

19 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 17 JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS Amerintie MDSL jb-client TUU Sulantie MDSL Fallbackantie, 2 1 Sahatie 2 jb-client TUU05 MDSL jb-client TUU06 Tuusulanväylä Haukantie MDSL jb-client TUU Tuusulan itäväylä 2 MDSL jb-client TUU02 1 Vanha Tuusulantie MDSL jb-client 2 TUU MDSL TUUGW TKK LAN VPN FW WAN INTERNET HUT FW WAN VPN FW LAN Linux JABBER- SERVER Tuusulan Terveyskeskus Linux HUTSIM Kuva 5. Tuusulan koejärjestelmän tietoverkko MDSL-yksiköt kytkettiin ohjauskojeeseen sarjaportin kautta. Tätä kautta ohjauskoje lähettää ilmaisimien ja opastimien tilatiedot noin viisi kertaa sekunnissa. MDSL-yksiköt on verkotettu toisiinsa, siten että ne voivat lähettää toistensa kautta verkossa tietoja eteenpäin. Yksi MDSL-yksikkö on varattu reitittimeksi, joka ottaa vastaan kaikki koealueelta tulevat viestit ja reitittää ne Internettiin. Internet-päätelaite ja MDSL-reititin sijaitsevat Tuusulan terveyskeskuksen tiloissa. Yhteys yleiseen verkkoon tapahtuu palomuurien kautta. Palomuurit muodostavat suojatun VPN-yhteyden (virtual private network). Linjan toisessa päässä TKK:lla sijaitsee Jabber-palvelin, joka vastaanottaa koealueelta tulevat viestit. Simulointiohjelmisto on Jabber-palvelimen asiakas, joka muodostaa yhteyden palvelimeen ja pyytää lähettämään dataa. Valo-ohjauskojeesta MDSL-yksikölle tiedot kulkevat ASCII-merkkijonoina, jotka vastaavat ohjauskojeen GRINT- ja DINT-tulostuksia. MDSL-yksiköt muuntavat tiedot XML-viesteiksi. Yksi XML-viesti sisältää tiedot yhden liittymän ilmaisin- ja opastintiloista annetulla ajanhetkellä (kuva 6). Lisäksi viesti pitää sisällään tiedot lähettäjästä ja vastaanottajasta. XML-viestit kulkevat Internetin läpi Jabber-palvelimelle XMPP-protokollaa käyttäen. XMPP on niin sanottu chat -protokolla, jota käytetään yleisesti keskusteluun verkossa. Kuvassa 6 on esimerkki XML-viestin sisällöstä. Ilmaisin- ja opastintilaviestin lisäksi on määritelty kontrolliviestejä, joiden avulla tietojen lähetyksen voi käynnistää ja sulkea tai viestien lähetyksen taajuutta voi muuttaa. Myös virhetilanteita varten on oma viestityyppinsä. Edellä mainittujen viestien lisäksi on määritelty viestityyppi yksittäisen ajoneuvon tunnistukselle esim. LAM-pisteessä. Tällöin lähetetään yksi viesti per ajoneuvo ja viesti sisältää soveltuvin osin ajoneuvon suunnan, nopeuden, pituuden ja tyypin. Tätä viestityyppiä ei vielä käytetä nykyisessä koejärjes-

20 18 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS telmässä. Viestityyppi on hyödyllinen lähinnä silloin, jos käytössä ovat kaistakohtaiset ilmaisinparit nopeuden ja tyypin tunnistukseen. Hankkeessa kehitetyt XML-viestityypit pyritään standardoimaan ja saamaan käyttöön esim. KALKATI-kirjaston kautta. Viesteille on useita eri sovelluksia joissa simulaattori kommunikoi maastossa tai laboratoriossa sijaitsevan valoohjausjärjestelmän kanssa. Samoja viestejä käyttäen valo-ohjauskoje voi kommunikoida älykkään ohjausjärjestelmän kanssa (esim. sumea logiikka). <message id= to <x xmlns= jabber:x:peekhutsim > <detectors time= 11:20: status= /> <signals time= 11:20: status= BBC144A515CCB /> </x> Kuva 6. Esimerkki XML-viestistä, joka sisältää yhden kojeen ilmaisin- ja opastintilatiedot

21 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 19 SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI 4 SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI Kun koealueen tietoliikenneyhteydet saatiin jälleen toimimaan lokakuussa 2005, päästin tutkimaan ajantasaista simulointia. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on ollut niin sanottu sink&source -menetelmä (kuva 7). Tässä menetelmässä simulointimalli jaetaan erillisiin pienempiin osa-alueisiin. Optimitapauksessa kukin osa-alue sisältää yhden liittymän, joskin Tuusulassa nykyisellä ilmaisinjärjestelyllä osa-alue voi sisältää myös kaksi risteystä. Pienten osa-alueiden kalibrointi on kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempaa kuin kokonaisen alueen. Osa-alueiden simulointituloksiin voidaan suhtautua melko luottavaisesti ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin HUTSIM:n ajoneuvokohtaiset perusparametrit on varsin hyvin säädetty useissa eri tutkimuksissa, joten siltä osin simulointimallia voidaan pitää luotettavana. Myös ajantasaisesta simuloinnista HUTSIM-ohjelmistolla on tutkimustietoa, joka osoittaa että yhden risteyksen tapauksessa malli toimii riittävän hyvin. Osa-alueiden simulointi voidaan siis varsin suurella todennäköisyydellä saada luotettavaksi. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että tärkeimmät parametrit kuten kääntymissuuntajakaumat ja tavoitenopeusjakaumat ovat kutakuinkin kohdallaan. Juuri näiden parametrien säätöön voidaan käyttää edellä mainittua sink&source -menetelmää, jonka etuna on se, ettei menetelmän käyttö sinänsä edellytä varsinaisia mittaustoimenpiteitä maastossa. Kuva 7. Ajantasaisen simulointimallin jakaminen osa-alueisiin sink&sourcekalibrointimenetelmässä

22 20 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI Kun simuloitava alue on jaettu eri osiin, muodostuu alueiden väliin rajakohta, jossa kaikki edellisen alueen ajoneuvot poistetaan (sink) ja seuraavan alueen ajoneuvot generoidaan (source). Rajakohta on tehtävä paikkaan, josta saadaan kaistakohtaista ilmaisintietoa. Alueiden raja on siis eräänlainen epäjatkuvuuskohta. Ideaalisessa tilanteessa oikea määrä ajoneuvoja poistuu ja saapuu täsmälleen samoilla ajanhetkillä. Tällaista ideaalitilannetta ei kuitenkaan voida saavuttaa jo pelkästään satunnaisvaihtelun vuoksi, vaikka kaikki mallin parametrit olisivat kohdallaan. Epäjatkuvuuskohta ja siinä ilmenevä ero poistuvien ja lähtevien autojen määrissä on virhefunktio, jota minimoimalla mallin parametreja voidaan säätää oikeaan suuntaan (Liite 1). Ajantasaisen simuloinnin oleellisimmat parametrit ovat kääntymissuuntajakaumat ja tavoitenopeusjakaumat. Näistä oleellisin on kääntymissuuntajakauma, joka määrää kuinka suuri osuus ajoneuvoista jatkaa seuraavaan risteykseen ja kuinka suuri osa poistuu kääntymällä sivutielle. Kääntymissuuntaprosentti siis määrää hyvin suoraviivaisesti seuraavaan rajakohtaan saapuvien autojen määrää. Tavoitenopeusjakauma vaikuttaa siten, että vaikka ajoneuvomäärät kokonaisuutena olisivatkin kohdallaan, voi ero viipeessä aiheuttaa sen etteivät luvut täsmää aikavälikohtaisesti. Jos esim. purkautuva jono näkyy muuten oikein, mutta väärään aikaan, on parempi korjata nopeutta kuin muuttaa kääntymissuuntajakaumia.

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista

Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE475/04 Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista Satu Innamaa ja Iisakki Kosonen VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista Satu Innamaa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems LVM ja Tiehallinto VTT: pirkko.rama@vtt.fi, juha.luoma@vtt.fi tiedonkeruuta,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 45/2008 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

26. - 27.5.2012. Roadbook

26. - 27.5.2012. Roadbook 26. - 27.5.2012 Roadbook Sisällysluettelo - Index - 3 - Sivu Page Reittimerkkien selitteet / Route marker descriptions 4 Roadbook sivun merkintöjen selite / Roadbook entry description 6 Tehtävämerkkien

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 30/2004. DigiTraffic - Liikenteen mallinnus- ja palvelujärjestelmä Esiselvitys

FITS-julkaisuja 30/2004. DigiTraffic - Liikenteen mallinnus- ja palvelujärjestelmä Esiselvitys FITS-julkaisuja 30/2004 DigiTraffic - Liikenteen mallinnus- ja palvelujärjestelmä Esiselvitys FITS-julkaisuja 30/2004 DigiTraffic - Liikenteen mallinnus- ja palvelujärjestelmä Esiselvitys ISBN 951-723-891-6

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 9.4.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 9.4.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Software Signing System System overview and key domain concepts

Software Signing System System overview and key domain concepts Software Signing System System overview and key domain concepts Copyright 2004 F-Secure Corporation. All rights reserved. Contents 1 System overview...1 2 Main domain concepts...2 3 Roles and user groups...3

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite PATENTOITU RATKAISU» Suojattu patenteilla laitejärjestely sekä yhteydenmuodostus menetelmä ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Toppila/Kivistö 10.01.2013 Vastaa kaikkin neljään tehtävään, jotka kukin arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä.

Toppila/Kivistö 10.01.2013 Vastaa kaikkin neljään tehtävään, jotka kukin arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. ..23 Vastaa kaikkin neljään tehtävään, jotka kukin arvostellaan asteikolla -6 pistettä. Tehtävä Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Perustele vastauksesi. (a) Lineaarisen kokonaislukutehtävän

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

LIIKENNEVALOJEN TYYPPIPIIRUSTUSLUETTELO

LIIKENNEVALOJEN TYYPPIPIIRUSTUSLUETTELO Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Liite 5 LIIKENNEVALOT LIIKENNEVALOJEN TYYPPIPIIRUSTUSLUETTELO Tyyppipiirustukset ovat saatavilla osoitteesta http://www.tiehallinto.fi/thohje/ohjeluettelo.htm.

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Huom!

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Making use of BIM in energy management

Making use of BIM in energy management BuildingEQ-Symposium in Berlin, October 1, 2009 Making use of BIM in energy management Tuomas Laine Olof Granlund Oy www.buildingeq.net Content BIM based tools for energy performance analysis and thermal

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin

Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin Katsaus museoiden kokoelmahallintajärjestelmiin Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto 11.2.2009 In his book Smart Selection and Management of Association Computer Systems, Thomas J. Orlowski states: Think

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA

VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS, KLAUKKALA TOIMIVUUSTARKASTELUT LIITE: LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT NYKYTILANTEESSA Sami Iikkanen, Jukka Räsänen 20.5.2014 LISÄTARKASTELUJEN TARKOITUS Lisätarkastelut

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan TöyssyTutka Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan Idean kuvaus Suomen tiestön kunto rapistuu jatkuvasti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta. Teiden ylläpidon tehostamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Vanhaan seurantajärjestelmään perustuva malli Tiehallinnon selvityksiä 6/2008 Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matkaaikaennustemalli

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jouni Pousi Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien identifiointi Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Tämä ohje sisältää vaihtoehtoisen tavan laskuharjoituksen

Lisätiedot

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, TkT (Prof. Timo Hyppänen) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiajärjestelmät Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi 1 CFD LTY:ssä Energia- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy Kokousmuistio TKI 3.4.2003 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 3.4.2003 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

24. - 25.5.2014. Roadbook

24. - 25.5.2014. Roadbook 24. - 25.5.2014 Roadbook Sisällysluettelo - Index - 3 - Sivu Page Reittimerkkien selitteet / Route marker descriptions 4 Roadbook sivun merkintöjen selite / Roadbook entry description 7 Tehtävämerkkien

Lisätiedot

Tietuekuva. Aineistosiirrot XML ISO 20022 XML pain.001.001.02 MT101 sanomasäännöt 15.11.2012

Tietuekuva. Aineistosiirrot XML ISO 20022 XML pain.001.001.02 MT101 sanomasäännöt 15.11.2012 Tietuekuva Aineistosiirrot XML 20022 XML pain.001.001.02 sanomasäännöt 15.11.2012 2 1. Maksusanoman rakenne ja sisältö Dokumentti on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä C2B tietuekuvauksen kanssa pain 001.001.02

Lisätiedot