Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006"

Transkriptio

1 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä Sisäisiä julkaisuja 48/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 2 Julkaisun nimi Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Tiehallinto Liikennetekniikka Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen: Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä. Helsinki Tiehallinto. Sisäisiä julkaisuja 48/ s. + liitt. 11 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: Liittymät, simulointi, tieliikenne, tiedon keruu, valo-ohjaus Aiheluokka: 21 TIIVISTELMÄ Hankkeessa tutkittiin ajantasaisen simuloinnin käyttöä liikennetilannetiedon tuottamiseksi. Tutkimukset tehtiin koealueella Tuusulassa. Koealue on korkealuokkainen väylä, joka rajautuu kuuteen liikennevaloin ohjattuun liittymään Tuusulan moottoritien (kt 45) ja Hyrylän kiertoliittymän välissä. Tiedonkeruujärjestelmä rakennettiin yhteistyössä Swarco Finlandin kanssa. Järjestelmässä jokaiseen risteyskojeeseen kytkettiin MDSL-laite, jotka verkotettiin keskenään. Tämän lisäksi yksi MDSL-laite toimi reitittimenä Internetiin. Tiedot lähetettiin palvelimelle, josta käsin ajantasaisesti toimiva simulointijärjestelmä käytti tietoja. Jokaisen liittymän kaikista ilmaisimista ja opastimista kerättiin tilatiedot noin viisi kertaa sekunnissa. Tiedot koodattiin XML-tyyppisiksi viesteiksi. Kukin viesti sisälsi yhden risteyskojeen tilatiedot. Ajantasaisessa simuloinnissa malliin syötetään uusi ajoneuvo aina kun uusi ilmaisinpulssi havaitaan. Simulointimallissa opastimien tilat toistetaan sellaisena kuin ne toteutuvat todellisissa risteyksissä. Generoidut ajoneuvot noudattavat simulointimallin opastimia sekä simulointimallin ajoneuvodynamiikkaa. Ajantasaiseen simulointiin käytettiin tässä tutkimuksessa TKK:lla kehitettyä HUTSIM-simulointiohjelmistoa. HUTSIM-mallin ajoneuvodynamiikka on jo useissa aiemmissa tutkimuksissa kalibroitu Suomen olosuhteisiin. Aiemmin on lisäksi kokeellisesti osoitettu, että ajantasainen simulointi HUTSIMohjelmistolla toimii riittävällä tarkkuudella yhden risteyksen tapauksessa. Useamman risteyksen simuloinnissa ajantasaisen simuloinnin ongelmana on kääntymisuuntajakaumien virhe ja satunnaisvaihtelu, jotka kumuloituvat ajan mittaan virheelliseksi ajoneuvomääräksi mallin sisäisillä linkeillä. Tässä tutkimuksessa ongelma ratkaistiin käyttämällä ns. sink&source -menetelmää. Simuloitava koealue jaettiin osa-alueisiin, joihin kuhunkin sisältyi yksi liittymä. Kullekin osa-alueelle liikenne generoitiin ilmaisintiedon perusteella alueen rajalla. Tällä tavoin kääntymissuuntajakaumiin liittyvä virhe ei kumuloitunut koko malliin. Keskeiset säädettävät parametrit ajantasaisessa simuloinnissa ovat kääntymissuuntajakaumat ja tavoitenopeudet. Sink&source -menetelmän avulla näitä parametreja voidaan kalibroida ilman maastomittauksia. Kalibroinnin yhteydessä kehitettiin menetelmä mallin hyvyyden (virheen) mittaamiseksi. Osa-alueiden rajakohdassa simuloitujen (saapuvien) ja mitattujen (lähtevien) ajoneuvomäärien erotus kuvaa virheen suuruutta. Simuloinnin parametreja säätämällä virhettä voidaan pienentää. Virhefunktion käyttäytymistä ajan funktiona tarkasteltiin mm. aikasarjojen avulla. Tässä tutkimuksessa parametrien säätäminen tehtiin manuaalisesti, mutta jatkossa kehitetään automaattisia menetelmiä. Tutkimushankkeen tuloksena toteutettiin teknisesti toimiva ajantasainen simulointijärjestelmä sekä kehitettiin menetelmä simulointimallin kalibrointiin.

6 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen: Dynamisk simulering av trafiksituationen Tusby pilotsystem. Helsingfors Vägförvaltningen. Vägförvaltningens utreadningar 48/ s. + bilagor 11 s. ISSN , TIEH v. Nyckelord: Anslutningar, simulering, trafiksignalstyrning, uppgiftsinsamling, vägtrafik SAMMANFATTNING I detta projekt undersöktes användningen av dynamisk simulering för att producera information om trafiksituationen. Undersökningarna gjordes på ett experimentområde i Tusby (Tuusula). Experimentområdet är en högklassig trafikled, som begränsas av 6 signalreglerade korsningar mellan Tusby motorväg och Skavaböle cirkulationsplats. Datainsamlingssystemet byggdes tillsammans med Swarco Finland. Systemet består av 6 ihopkopplade MDSL-apparater som är kopplade till styrappareten i varje korsning. Dessutom fungerar en MDSL-apparat som router till Internet. Informationen skickas genom brandmurar till en server på TKK, där den används av ett dynamiskt simuleringssystem. Tillståndsinformation från korsningarnas alla detektorer och signaler insamlas cirka fem gånger per sekund. Informationen kodas till meddelanden av XML-typ. Varje meddelande innehåller tillståndsinformation från en korsning vid en viss tidpunkt. Vid dynamisk trafiksimulering matar man in ett nytt fordon alltid då en ny detektorpuls observeras. Signalernas tillstånd återges i simuleringen sådana som de är i verkligheten. De genererade fordonen följer simuleringsmodellens signaler och fordonsdynamik. I denna studie användes det vid TKK utvecklade simuleringsprogrammet HUTSIM för den dynamiska simuleringen. HUTSIM-modellens fordonsdynamik har redan tidigare i samband med flera andra undersökningar kalibrerats för finländska förhållanden. Dessutom har det tidigare genom experiment bevisats, att dynamisk simulering med HUTSIM fungerar med tillräcklig noggrannhet då det är fråga om en korsning. Vid simulering av flera korsningar är problemet med dynamisk simulering det, att fel i de svängande trafikflödena och slumpmässig variation med tiden kumulerar till felaktiga fordonsantal i modellens interna länkar. I denna studie löstes problemet genom att använda den s.k. sink&source -metoden. Experimentområdet som skulle simuleras indelades i delområden med en korsning i varje område. Trafiken till delområdena genereras utgående från detektorinformation på nytt vid gränsen till varje delområde. På detta sätt kumulerar felet i de svängande trafikflödena inte i hela modellen utan hålls inom ett delområde. De mest centrala parametrarna som skall ställas in vid dynamisk simulering är de svängande trafikflödena och de önskade hastigheterna. Med hjälp av sink&source -metoden kan dessa parametrar kalibreras utan fältmätningar. I denna studie utvecklades en metod för att mäta modellens kvalitet (fel). Skillnaden mellan antalet simulerade (inkommande) och antalet uppmätta (utgående) fordon vid delområdenas gränser beskriver felets storlek. Genom att justera parametrarna i simuleringen kan man minska felet. Felfunktionens beteende som funktion av tiden undersöktes med hjälp av tidsserieanalys. Justeringen av parametrarna gjordes manuellt, men i fortsättningen kommer man att utveckla automatiska metoder. Som helhet sett utvecklades i denna undersökning (Tuusula-II) ett fungerande dynamiskt simuleringssystem samt en metod för att kalibrera simuleringsmodellen.

7 Iisakki Kosonen, Karel Capek, Tapio Luttinen: Real-time simulation of traffic situations The Tuusula pilot system. Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Internal Reports 48/ p. + app. 11 p. ISSN , TIEH v. Keywords: Real-time traffic information, signal control system, traffic simulation SUMMARY In this project the real-time simulation was studied for providing information about the traffic conditions. The research was done using a test site in Tuusula. The test site is a high class corridor with six signalized intersections starting from the end of Tuusula motorway and ending to the roundabout of Hyrylä. The data acquisition system was built together with Swarco Finland. The system consists of six MDSL-boxes that are attached to the signal controllers. The boxes are networked together and one more MDSL-box is acting as a router to the Internet. The data is sent trough firewalls to a server at TKK. The real-time simulation is accessing the data trough the server. The status data of each detector and signal is collected about five times per second. The data is collected to XML-messages. Each message contains the status information of one intersection at given time. In real-time simulation a new vehicle is generated every time a new detector pulse in recognized. The signal states in the simulation model are same as they are in the real signal control system. The generated vehicles obey the traffic signals and the dynamics of the simulation model. For real-time simulation the HUTSIM traffic simulator developed by TKK was used. The vehicle dynamics of the HUTSIM-model has been calibrated in several research projects. Also It has been shown earlier that the accuracy of the on-line simulation is sufficient with single intersections. With several intersections, the problem is related to the accumulating error caused by random variation an inaccurate turning flow distributions. In this research, the problem was solved using so called sink&source technique. The simulated test area was divided into sub-areas that consist of single intersection. Based on the detector information, the traffic is regenerated to each sub-area at the border. This way the error is not accumulating, but stays inside the sub-area. The most essential parameters in real-time simulation are the turning flow distributions and the desired speed distributions. With the sink&source method, these parameters can be adjusted without field measurements. In the project a method for evaluating the error in model was developed. In the border of sub-areas the difference between simulated (sink) and measured (source) vehicles is the error-function. By adjusting the parameters, the value of the error-function can be minimized. The behaviour of the errorfunction was examined with time series. In this research the parameters were adjusted manually, but in further research, automatic methods will be developed. As a whole in this project (Tuusula-II) an operational real-time simulation system was developed as well as a method for calibration of the on-line simulation model.

8

9 ESIPUHE Tässä hankkeessa (Tuusula II) toteutettiin ajantasainen liikennetilanteiden simulointi Tuusulan koealueella. Ajantasainen simulointijärjestelmä on toteutettu Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratorion toimesta. Hankkeeseen ovat TKK:lla osallistuneet Iisakki Kosonen, Karel Capek ja Tapio Luttinen. Tuusulaan rakennetun tiedonkeruujärjestelmän toteutuksesta on vastannut Swarco Finland Oy. Liikennevalotoimittajan puolelta mukana ovat olleet Juhani Koskinen, Pertti Packalen ja Michael Rychlik. Työn tilaajina ovat Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri sekä liikennekeskus. WSP LT-konsulttien Reetta Jokinen on toiminut tilaajan koordinaattorina projektissa. Tilaajan puolelta mukana ovat olleet Jyri Mustonen, Mauri Pyykönen, Sami Luoma ja Timo Karhumäki. Helsingissä kesäkuussa 2006 Tiehallinto

10

11 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 9 Sisältö 1 TAUSTAT JA TAVOITTEET 11 2 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET 12 3 JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS 16 4 SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI 19 5 PÄÄTELMÄT 21 6 JATKOKEHITYSMAHDOLLISUUDET 22 LÄHTEET 25 LIITTEET 26 LIITE 1: TUUSULAN JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KUVAUS LIITE 2: THE SINK&SOURCE -METHOD IN THE TUUSULA TEST AREA

12 10 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä

13 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 11 TAUSTAT JA TAVOITTEET 1 TAUSTAT JA TAVOITTEET Liikenteen ruuhkaongelmat suurissa taajamissa kasvavat jatkuvasti ja varsinkin liikennevaloin ohjatut liittymät toimivat usein välityskykynsä ylärajoilla. Viranomaisten voi olla vaikeaa seurata liikennetilanteita ja verkon toimintakykyä, jos käytettävissä ei ole menetelmiä, jotka kuvaavat sen hetkistä liikennetilannetta. Usein myöskään tienkäyttäjät eivät tiedä liikennetilannetta etukäteen, vaan vasta joutuessaan esimerkiksi liikenneruuhkaan. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena toteuttaa järjestelmä, joka tuottaa ajantasaista tietoa liikennetilanteesta ja verkon toimintakyvystä. Tietoja voidaan välittää liikennekeskuksen, liikennesuunnittelijan, tienkäyttäjän ja liikenteen ohjauksen käyttöön. Liikennevalojärjestelmät käyttävät usein hyväkseen suurta määrää ilmaisimia, jotka kertovat liikennetilanteesta. Ongelmana on ollut se, että ilmaisintiedot eivät ole olleet saatavilla liikenteen seurantaan. Tässä hankkeessa kehitettiin tekniikkaa, jolla liikennevalojärjestelmän tiedot voidaan ajantasaisesti siirtää eteenpäin muihin kuin valo-ohjauksen tarkoituksiin. Tien pintaan upotetuista ilmaisimista saadaan tietoa melko rajallisesti ja paikallisesti. Liikennemäärä tietyssä poikkileikkauksessa tunnetaan, mutta ei liikenteen kokonaistilannetta, jota kuvaisivat paremmin muun muassa matkaajat, matkanopeudet, viivytykset ja jononpituudet. Hankkeen tavoitteena oli pilotoida järjestelmää, joka jalostaa ilmaisimista saatavat tiedot liikenteen kokonaistilannetta kuvaaviksi mittareiksi. Teknillisellä korkeakoululla on tutkittu ajantasaista liikenteen mallinnusta useita vuosia. Ajantasaista liikenteen mikrosimulointia käytetään tuottamaan tarkka liikennetilannetieto sumeaan logiikkaan perustuvassa valo-ohjausjärjestelmässä (Kosonen 2003). Yhteistyössä Nottigham Trent yliopiston kanssa on tutkittu ajantasaista liikenteen simulointia SCOOT-järjestelmästä saatavien ilmaisin- ja opastintilatietojen pohjalta (Kosonen, Bargiela 2000). Suomessa tehtiin selvitys ajantasaisen liikenteen mallinnuksen periaatteista (Kosonen, Kulmala, Hautala 2004). Pilottijärjestelmän kehitys Tuusulassa käynnistettiin esiselvityksen jälkeen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (Tuusula-I) tutkittiin niin sanottua tavanomaista liikenteen simulointia, jossa käytettiin hyväksi ajantasaista tietoa ajoneuvojen saapumisista (Jokinen, Kosonen, Luttinen 2005). Toisessa vaiheessa (Tuusula-II) tehtiin varsinainen ajantasainen liikennetilannesimulointi, jonka toimintaa esitellään tässä raportissa. Soluautomaattien käyttöä ajantasaisessa liikenteen mallinnuksessa on tutkittu väitöskirjatyössä (Hämäläinen 2005). Jatkokehitystä ajatellen on myös tehty esiselvitys anturiautojen kytkemiseksi ajantasaiseen mallinnus-järjestelmään (Kosonen, Pahlman 2005).

14 12 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET 2 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Tuusulan ajantasainen simulointijärjestelmä perustuu DigiTraffic-konseptiin. DigiTrafficin perusajatuksena on yhdistää eri tietolähteistä saatavaa mittaustietoa ja jalostaa se liikennetilannetta esittäväksi laskennalliseksi malliksi (kuva 1). Yksi tapa yhdistää tiedot malliksi on ajantasainen simulointi. Simulointimallin tavoitteena on esittää liikennetilanne siten, että siihen voidaan kohdistaa erilaisia laskentatoimenpiteitä, kyselyjä ja analyysejä ilman käytännön rajoituksia. Kuvassa 1 vahvennetulla kirjasimella on esitetty ne aiheet, joihin liittyen on käynnissä tutkimusta TKK:lla. Tavoite Palvelut Liikenteen Tiedotus Kysynnän Hallinta Ruuhka- Liikenteen maksut Ohjaus Ruuhkavaroitus Häiriön Hallinta Liikenteen Reittiopastus Seuranta Aivot Aivot Verkon ja Infrastruktuurin Kuvaus Datafuusio Simulointi Tietokantamallinnus Analyyttiset Menetelmäti Tilastolliset Soft-computing Menetelmät Liikenne- ja Ajokäyttäytymisen Lainalaisuudet Tilastot ja Historiatiedot Mittaukset Laserkeilaus Ilmaisimet Ohjauslaitteet Joukkoliikennejärjestelmät Kuvan tulkinta Paikannus- Anturi- tekniikka Ajoneuvot Kuva 1. DigiTraffic-tutkimusohjelman periaate Digitraffic-liikennemalliin voidaan syöttää tietoa erilaisista mittausjärjestelmistä. Mallinnuksen tavoitteena on kuvata liikennetilanne myös mitattujen näytteiden välillä sekä tuottaa koko tarkasteltavan liikenneverkon tilannetta kuvaavia tunnuslukuja. Tavanomaisin mittaustieto on ilmaisintieto, joka on on/off-tyyppistä tilatietoa ja kertoo liikenteestä yhdessä poikkileikkauksessa. Liikennevalojärjestelmistä saadaan myös tieto liikennevalojen tilasta, jota voidaan käyttää hyväksi liikennetilanteen mallinnuksessa. Toinen keskeinen mittaustapa ovat anturiautot (FCD, floating car data). Paikannetut ajoneuvot voivat kertoa säännöllisin väliajoin muun muassa sijaintinsa ja nopeutensa. Anturiautoista saatavaa tietoa voisi hyödyntää muun muassa mallin liikennevirran nopeuksien reaaliaikaiseen kalibrointiin. Kuvantunnistusta voidaan käyttää muun muassa rekisterilaattojen automaattiseen tunnistamiseen (ALPR). Myös tällä tavoin saatua tietoa voidaan hyö-

15 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 13 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET dyntää liikennetilannemallin automaattiseen kalibroimiseen. Myös laserkeilaus on nopeasti kehittyvä alue, joka antaa mahdollisuuksia sekä liikenteen että sitä ympäröivän infrastruktuurin mittaamiseen. DigiTraffic-konseptissa on tarkoitus hyödyntää kaikkia mahdollisia liikenteen mittaustietoja. Tässä raportissa keskitytään kuitenkin vain liikennevalojärjestelmästä saatavaan mittaustietoon ja Tuusulan koealueeseen. Myöhemmin järjestelmää voidaan täydentää muilla mittausmenetelmillä. Mallinnuksen osalta tässä työssä on rajauduttu ainoastaan ajantasaisen simuloinnin tarkasteluun. Liikennevalojen ohjausjärjestelmästä saadaan ilmaisintilatietoja ja opastintilatietoja, joita voidaan käyttää hyväksi liikennetilanteen mallinnuksessa (kuva 2). Tässä tutkimuksessa kaikkien ilmaisimien tilatiedot kerätään useita kertoja sekunnissa. Liikennevalojen tilatiedot kerätään samassa yhteydessä kuin ilmaisintilat. Tämä ns. raakatieto kootaan yhteen koealueen kaikista liittymistä ja lähetetään Internet-verkon kautta etäpalvelimelle, josta käsin tietoja voidaan käyttää ajantasaisessa simuloinnissa. Opastintilatiedot Valo-ohjausjärjestelmä Ajantasamalli Ajantasmalli Liikennesimulaattori Käyttöliittymät ja palvelut Liikennetilanne Tietokanta Tunnusluvut Ilmaisintilatiedot Kuva 2. Liikennevalojärjestelmän kytkentä ajantasaiseen simulointiin. Ajantasainen simulointijärjestelmä luo yhteyden tiedonkeruupalvelimeen ja pyytää lähettämään tilatiedot itselleen. Simulointiohjelmisto etenee reaaliajassa ja hyödyntää tilatiedoista saatavaa informaatiota. Simulointijärjestelmä tulostaa liikennetilanteita ja niitä kuvaavia tunnuslukuja. Tulokset voidaan tallettaa tietokantaan, josta käsin niitä voidaan käyttää liikennetelematiikan palveluihin. (kuva 2). Simulointimalli arvio kiinteiden lähtötietojen ja jatkuvasti saapuvan ajantasaisen liikennetiedon perusteella sen hetkisen liikennetilanteen, minkä avulla lasketaan tilannetta kuvaavia tunnuslukuja. Simulointimalli myös pystyy siirtymään tilasta toiseen oman simulointidynamiikkansa avulla. Ajantasaisessa simuloinnissa mallin päivitys synkronoidaan todellisten eli mitattujen tapahtumien kanssa.

16 14 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Liikennevalojen opastimien tilatiedot siirretään simulointiohjelmistoon ja toistetaan sellaisenaan simulointimallin liikennevaloelementeissä (kuva3). Simuloidut ajoneuvot siis havaitsevat liikennevalot samanlaisina kuin koealueen liikennevalot ja reagoivat sen mukaisesti. Simulointimalliin generoidaan ajoneuvo aina kun ilmaisinpulssi aktivoituu eli ilmaisimen tilassa tapahtuu muutos ei-varatusta varatuksi (0 1). Ajoneuvon generointitoiminto liittyy kuitenkin yleensä vain niihin ilmaisimiin, jotka ovat alueen tai risteyksen reunalla eli kauimmaisina. Muita ilmaisimia voidaan käyttää korjaamaan mallin sisäistä liikennetilannetta eli mm. kääntymissuuntajakaumien ja tavoitenopeuksien säätöön. Reunailmaisimet Ajoneuvojen saapumishetket Liikennemäärät poikkileikkauksessa Käytetään ajoneuvojen generointiin ja poistamiseen Opastintilatieto Vaikuttaa jononmuodostukseen Jonon muodostuminen ja purkautuminen simuloidaan Simuloidut autot Noudattavat simulointidynamiikkaa Sisäiset ilmaisimet Käytetään mallin parametrien säätöön Malliin kertyvän virheen korjaaminen Kuva 3. Ajantasaisen simuloinnin perustoiminnot. Yksinkertaisimmillaan ajantasainen simulointimalli toimii siis siten, että riittävän etäällä risteyksestä sijaitsee ns. saapumisilmaisin, jonka varautuminen generoi ajoneuvon simulointimalliin. Tämän jälkeen ajoneuvo lähtee etenemään simulointimallissa sille annetulla tavoitenopeudella. Koska simulointimallin päivitys on synkronoitu etenemään samalla nopeudella kuin reaaliaika, niin simuloitu ajoneuvo lähestyy risteystä samalla nopeudella kuin todellinen auto, olettaen että annettu tavoitenopeus on oikea. Simuloitu ajoneuvo ottaa automaattisesti huomioon edessä olevan liikennetilanteen ja laskee siten nopeuttaan tarpeen mukaan. Kun ajoneuvo saavuttaa liikennevalot tai jonon pään, se pysähtyy odottamaan. Kun liikennevalot vaihtuvat vihreälle, ajoneuvo jatkaa matkaansa jonon purkautuessa. Ideaalisessa tilanteessa simuloitu auto liikkuu täsmälleen samalla tavoin kuin todellinen auto, mutta näin ei tietenkään käytännössä tapahdu. Tavoitteena on kuitenkin päästä riittävän lähelle todellista tilannetta, jolloin mallin antamat tunnusluvut ovat riittävän tarkkoja, vaikkei jokaisen yksittäisen auton tilannetta tiedetä tarkasti. Mallin kalibroinnilla pyritään siihen, että tulokset saadaan mahdollisimman lähelle todellisuutta.

17 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 15 JÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Simuloinnin edetessä malliin alkaa kertyä virhettä eli simuloitu ajoneuvo tai liikennetilanne alkaa poiketa todellisesta. Virheen kertymiseen vaikuttaa se, miten hyvä tieto alkutilanteesta oli, miten oikein malli toimii ja miten hyvin se on kalibroitu. Lisäksi virhettä kertyy pelkästään satunnaisvaihtelun vuoksi ajan mittaan, vaikka malli olisi täydellisesti kalibroitu ja validoitu. Tutkittavan alueen reunalla olevat ilmaisimet siis generoivat autoja malliin. Muita ilmaisimia voidaan käyttää malliin kertyvän virheen korjaamiseksi. Esimerkiksi pysäytysviivalla olevaa läsnäoloilmaisinta voidaan käyttää jonotilanteen korjaamiseen. Mikäli kyseinen ilmaisin ei ole varattu, täytyy jonotilanteen olla nolla. Mikäli mallissa on tällöin autoja jonossa ne poistetaan. Jos ilmaisin on varattu, se kertoo, että jonossa on autoja ainakin yksi. Jos esimerkiksi vasemmalle kääntyvällä kaistalla ei mallissa tällöin ole autoa, se generoidaan pysäytysviivalle. Myös hieman kauempana olevia ilmaisimia voidaan käyttää jonotilanteen korjaamiseen. Eli jos esimerkiksi 50 metrin päässä oleva ilmaisin on varattuna pitkään, se tarkoittaa että jonon pää ulottuu sinne asti. Jonotilanne voidaan mallissa korjata sen mukaisesti. Simuloitujen ajoneuvojen tavoitenopeus ei yleensä ole tunnettu, joten se tuotetaan simulaattorin jakaumasta, joka riippuu tien nopeusrajoituksesta. Mikäli käytettävissä on kaistakohtaiset ilmaisinparit, ajoneuvojen saapumisnopeudet voidaan mitata. Saapumisnopeudesta pienillä liikennemäärillä voidaan päätellä ajoneuvojen tavoitenopeus. Yksittäisen ajoneuvon kääntymissuuntaa ei tunneta, joten myös se on määritettävä arpomalla. Tämän vuoksi tarvitaan estimaatti siitä, kuinka suuri osuus autoista kääntyy millekin suunnalle. Kääntymissuuntajakauman estimointiin voidaan käyttää ilmaisimia, jotka sijaitsevat kääntymiskaistoilla tai sitten kääntymistä seuraavalla linkillä.

18 16 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS 3 JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS Tuusulan koealue muodostuu kuudesta liikennevaloin ohjatusta liittymästä. Koealue on Tuusulanväylällä (kt 45) ja alkaa Tuusulan moottoritien päästä pohjoiseen päin ja päättyy Hyrylän kiertoliittymään (kuva 4). Kummatkin ajosuunnat on mallinnettu simulointimallissa. Koealueella on tarvittava määrä ilmaisimia, mutta niiden sijoittelu ei ole simuloinnin kannalta optimaalinen, sillä ilmaisimet on asennettu liikennevalo-ohjausta varten. Tässä vaiheessa päädyttiin kuitenkin ratkaisuun, jossa pilottijärjestelmä toteutetaan ilman muutoksia nykyisiin ilmaisinjärjestelyihin. Ilmaisimissa ilmenneet viat korjattiin. Kuva 4. Tuusulan koealueen kuusi liittymää. Tiedonkeruujärjestelmästä osa oli tehty hankkeen aiemmassa vaiheessa (Tuusula-I). Tällöin rakennettiin ilmaisintietojen keruu kolmesta ensimmäisestä liittymästä moottoritien päätyttyä. Järjestelmä tietoliikenneyhteys oli kuitenkin katkennut, kun seuraava vaihe, Tuusula-II, aloitettiin. Tuusula-II projektissa päätettiin laajentaa tiedonkeruu kuuteen liittymään. Ilmaisintietojen lisäksi päätettiin kerätä opastintilatiedot, jolloin päästään todelliseen ajantasaiseen liikennetilanteen simulointiin. Koealueelle rakennettiin tietoverkko, joka yhdistää ohjauskojeet toisiinsa ja yleiseen Internet-verkkoon (kuva 5). Jokaiseen risteyskojeeseen kytkettiin MDSL-yksikkö, joka on tietoliikennesovelluksiin tehty PC-tietokone Linuxkäyttöjärjestelmällä.

19 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 17 JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS Amerintie MDSL jb-client TUU Sulantie MDSL Fallbackantie, 2 1 Sahatie 2 jb-client TUU05 MDSL jb-client TUU06 Tuusulanväylä Haukantie MDSL jb-client TUU Tuusulan itäväylä 2 MDSL jb-client TUU02 1 Vanha Tuusulantie MDSL jb-client 2 TUU MDSL TUUGW TKK LAN VPN FW WAN INTERNET HUT FW WAN VPN FW LAN Linux JABBER- SERVER Tuusulan Terveyskeskus Linux HUTSIM Kuva 5. Tuusulan koejärjestelmän tietoverkko MDSL-yksiköt kytkettiin ohjauskojeeseen sarjaportin kautta. Tätä kautta ohjauskoje lähettää ilmaisimien ja opastimien tilatiedot noin viisi kertaa sekunnissa. MDSL-yksiköt on verkotettu toisiinsa, siten että ne voivat lähettää toistensa kautta verkossa tietoja eteenpäin. Yksi MDSL-yksikkö on varattu reitittimeksi, joka ottaa vastaan kaikki koealueelta tulevat viestit ja reitittää ne Internettiin. Internet-päätelaite ja MDSL-reititin sijaitsevat Tuusulan terveyskeskuksen tiloissa. Yhteys yleiseen verkkoon tapahtuu palomuurien kautta. Palomuurit muodostavat suojatun VPN-yhteyden (virtual private network). Linjan toisessa päässä TKK:lla sijaitsee Jabber-palvelin, joka vastaanottaa koealueelta tulevat viestit. Simulointiohjelmisto on Jabber-palvelimen asiakas, joka muodostaa yhteyden palvelimeen ja pyytää lähettämään dataa. Valo-ohjauskojeesta MDSL-yksikölle tiedot kulkevat ASCII-merkkijonoina, jotka vastaavat ohjauskojeen GRINT- ja DINT-tulostuksia. MDSL-yksiköt muuntavat tiedot XML-viesteiksi. Yksi XML-viesti sisältää tiedot yhden liittymän ilmaisin- ja opastintiloista annetulla ajanhetkellä (kuva 6). Lisäksi viesti pitää sisällään tiedot lähettäjästä ja vastaanottajasta. XML-viestit kulkevat Internetin läpi Jabber-palvelimelle XMPP-protokollaa käyttäen. XMPP on niin sanottu chat -protokolla, jota käytetään yleisesti keskusteluun verkossa. Kuvassa 6 on esimerkki XML-viestin sisällöstä. Ilmaisin- ja opastintilaviestin lisäksi on määritelty kontrolliviestejä, joiden avulla tietojen lähetyksen voi käynnistää ja sulkea tai viestien lähetyksen taajuutta voi muuttaa. Myös virhetilanteita varten on oma viestityyppinsä. Edellä mainittujen viestien lisäksi on määritelty viestityyppi yksittäisen ajoneuvon tunnistukselle esim. LAM-pisteessä. Tällöin lähetetään yksi viesti per ajoneuvo ja viesti sisältää soveltuvin osin ajoneuvon suunnan, nopeuden, pituuden ja tyypin. Tätä viestityyppiä ei vielä käytetä nykyisessä koejärjes-

20 18 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä JÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS telmässä. Viestityyppi on hyödyllinen lähinnä silloin, jos käytössä ovat kaistakohtaiset ilmaisinparit nopeuden ja tyypin tunnistukseen. Hankkeessa kehitetyt XML-viestityypit pyritään standardoimaan ja saamaan käyttöön esim. KALKATI-kirjaston kautta. Viesteille on useita eri sovelluksia joissa simulaattori kommunikoi maastossa tai laboratoriossa sijaitsevan valoohjausjärjestelmän kanssa. Samoja viestejä käyttäen valo-ohjauskoje voi kommunikoida älykkään ohjausjärjestelmän kanssa (esim. sumea logiikka). <message id= to <x xmlns= jabber:x:peekhutsim > <detectors time= 11:20: status= /> <signals time= 11:20: status= BBC144A515CCB /> </x> Kuva 6. Esimerkki XML-viestistä, joka sisältää yhden kojeen ilmaisin- ja opastintilatiedot

21 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä 19 SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI 4 SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI Kun koealueen tietoliikenneyhteydet saatiin jälleen toimimaan lokakuussa 2005, päästin tutkimaan ajantasaista simulointia. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on ollut niin sanottu sink&source -menetelmä (kuva 7). Tässä menetelmässä simulointimalli jaetaan erillisiin pienempiin osa-alueisiin. Optimitapauksessa kukin osa-alue sisältää yhden liittymän, joskin Tuusulassa nykyisellä ilmaisinjärjestelyllä osa-alue voi sisältää myös kaksi risteystä. Pienten osa-alueiden kalibrointi on kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempaa kuin kokonaisen alueen. Osa-alueiden simulointituloksiin voidaan suhtautua melko luottavaisesti ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin HUTSIM:n ajoneuvokohtaiset perusparametrit on varsin hyvin säädetty useissa eri tutkimuksissa, joten siltä osin simulointimallia voidaan pitää luotettavana. Myös ajantasaisesta simuloinnista HUTSIM-ohjelmistolla on tutkimustietoa, joka osoittaa että yhden risteyksen tapauksessa malli toimii riittävän hyvin. Osa-alueiden simulointi voidaan siis varsin suurella todennäköisyydellä saada luotettavaksi. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että tärkeimmät parametrit kuten kääntymissuuntajakaumat ja tavoitenopeusjakaumat ovat kutakuinkin kohdallaan. Juuri näiden parametrien säätöön voidaan käyttää edellä mainittua sink&source -menetelmää, jonka etuna on se, ettei menetelmän käyttö sinänsä edellytä varsinaisia mittaustoimenpiteitä maastossa. Kuva 7. Ajantasaisen simulointimallin jakaminen osa-alueisiin sink&sourcekalibrointimenetelmässä

22 20 Ajantasainen liikennetilanteen simulointi - Tuusulan pilottijärjestelmä SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI Kun simuloitava alue on jaettu eri osiin, muodostuu alueiden väliin rajakohta, jossa kaikki edellisen alueen ajoneuvot poistetaan (sink) ja seuraavan alueen ajoneuvot generoidaan (source). Rajakohta on tehtävä paikkaan, josta saadaan kaistakohtaista ilmaisintietoa. Alueiden raja on siis eräänlainen epäjatkuvuuskohta. Ideaalisessa tilanteessa oikea määrä ajoneuvoja poistuu ja saapuu täsmälleen samoilla ajanhetkillä. Tällaista ideaalitilannetta ei kuitenkaan voida saavuttaa jo pelkästään satunnaisvaihtelun vuoksi, vaikka kaikki mallin parametrit olisivat kohdallaan. Epäjatkuvuuskohta ja siinä ilmenevä ero poistuvien ja lähtevien autojen määrissä on virhefunktio, jota minimoimalla mallin parametreja voidaan säätää oikeaan suuntaan (Liite 1). Ajantasaisen simuloinnin oleellisimmat parametrit ovat kääntymissuuntajakaumat ja tavoitenopeusjakaumat. Näistä oleellisin on kääntymissuuntajakauma, joka määrää kuinka suuri osuus ajoneuvoista jatkaa seuraavaan risteykseen ja kuinka suuri osa poistuu kääntymällä sivutielle. Kääntymissuuntaprosentti siis määrää hyvin suoraviivaisesti seuraavaan rajakohtaan saapuvien autojen määrää. Tavoitenopeusjakauma vaikuttaa siten, että vaikka ajoneuvomäärät kokonaisuutena olisivatkin kohdallaan, voi ero viipeessä aiheuttaa sen etteivät luvut täsmää aikavälikohtaisesti. Jos esim. purkautuva jono näkyy muuten oikein, mutta väärään aikaan, on parempi korjata nopeutta kuin muuttaa kääntymissuuntajakaumia.

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ

KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ https://community.plm.automation.siemens.com/t5/tech-tips- Knowledge-Base-NX/How-to-simulate-any-G-code-file-in-NX- CAM/ta-p/3340 Koneistusympäristön määrittely

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Alternative DEA Models

Alternative DEA Models Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

Travel Getting Around

Travel Getting Around - Location Olen eksyksissä. Not knowing where you are Voisitko näyttää kartalta missä sen on? Asking for a specific location on a map Mistä täällä on? Asking for a specific...wc?...pankki / rahanvaihtopiste?...hotelli?...huoltoasema?...sairaala?...apteekki?...tavaratalo?...ruokakauppa?...bussipysäkki?

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 2, viikko 38

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 2, viikko 38 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 2, viikko 38 H2t1, Exercise 1.1. H2t2, Exercise 1.2. H2t3, Exercise 2.3. H2t4, Exercise 2.4. H2t5, Exercise 2.5. (Exercise 1.1.) 1 1.1. Model the following problem mathematically:

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous

toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous Tuula Sutela toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous äidinkieli ja kirjallisuus, modersmål och litteratur, kemia, maantiede, matematiikka, englanti käsikirjoitukset vuoden

Lisätiedot

Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista

Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE475/04 Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista Satu Innamaa ja Iisakki Kosonen VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista Satu Innamaa

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.9.269

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories MITTATEKNIIKAN KESKUS CENTRE FOR METROLOGY AND ACCREDITATION Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3 Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories Kari

Lisätiedot

Pakettisynkronointitestauksen automaatio

Pakettisynkronointitestauksen automaatio Pakettisynkronointitestauksen automaatio Risto Hietala valvoja: Prof. Riku Jäntti ohjaaja: DI Jonas Lundqvist ESITYKSEN RAKENNE Tietoverkkojen synkronointi Pakettikytkentäisten verkkojen synkronointi Ohjelmistotestaus

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille tiedote 2 / 9.3.2017 LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU 4.3. ebirdie-jäsenkortti esiteltiin Golfliiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa 17.3. ebirdie tulee kaikkien ladattavaksi Golfmessuilla 17.3. klo 12:00 alkaen

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 45/2008 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems LVM ja Tiehallinto VTT: pirkko.rama@vtt.fi, juha.luoma@vtt.fi tiedonkeruuta,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL

PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL MAV4 MAV5 MAV6 PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL Käyttöohje Instruction manual HUOMIO! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä ja noudata kaikkia annettuja ohjeita. Säilytä

Lisätiedot

,0 Yes ,0 120, ,8

,0 Yes ,0 120, ,8 SHADOW - Main Result Calculation: Alue 2 ( x 9 x HH120) TuuliSaimaa kaavaluonnos Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

COXAN PULSSI. Tuula Rantala Hoitotyön johtaja Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia.

COXAN PULSSI. Tuula Rantala Hoitotyön johtaja Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. COXAN PULSSI Tuula Rantala Hoitotyön johtaja 22.10.2014 Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. COXAN PULSSI Mittaa sekä kovia että pehmeitä arvoja ja niiden yhteisvaikutusta Liikennevalokäytäntö;

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot