KAI RARE 1 ' 1STA VUONNA 1986

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAI RARE 1 ' 1STA VUONNA 1986"

Transkriptio

1

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydi n jätteiden si joi tustutkimukset Tiedonanto YST-53 Runar Blornqvi st, Raimo Lahtinen, Pertti Laherrno, Veikko Hakkarainen ja Sirkku Halonen KALLIOPOHJAVESIEN GEOKEMIA: KAI RARE 1 ' 1STA VUONNA 1986 TUTKIMUSTULOKSET SYVISTA Raportti kauppa- ja te01 1isuusrni ni steriön rahoittarnasta tutkimuksesta Abstract: Geochernistry of deep groundwater in bedrock in Finland: Results of the investigations in Espoo, joulukuu 1986

3 Bl omqvi st Runar, Lahti nen Raimo, Lahermo Pertti, Hakkarai nen Veikko and Halonen Sirkku, Kalliopohjavesien geokemia: Tutkimustulokset syvi sta kairarei ' i sta vuonna Geochemistry of deep groundwater in bedrock in Finland: Results of the investigations in Geological Survey of Finland, Nuclear Waste Disposal Research, Report YST-53, 87 pages, 19 figures, 3 tables and 21 appendices. ABSTRACT The chemical and isotopic composition of different types of groundwater and their hydrogeol ogical apprai sal from 20 exploration dri 11 holes, 2 dri 1 led we1 1s and 2 fracture zones are given. Most of the sampling sites are in Proterozoic schist belts, but plutonic rock bodies, such as two layered mafic intrusions, a monzoni te intrusion, an anorogenic rapakivi granite and a Devonian carbonati te, have a1 so been sampled. Besides these, samples were taken from an Archaean gneiss suite and an unmetamorphosed sandstone formation. The sampling sites were divided into four classes according to the highest observed electric conductivity of the water: fresh (< 100 ms/m), slightly saline or brackish ( ms/m), saline ( ms/m), and very sali ne ore brines ( > 5000 ms/m). Only fresh water was found at depths of 300 to 730 m at 9 sampling sites. The water was usually a Ca-HC03 or Na-HCO dominant type. Some of these sampling sites seem to b8 contaminated with the surficial fresh water used in drilling. Slightly saline water was found at depths of 150 to 715 m at 7 sampling sites. Ihe water was a Ca-SO4 dominant type (Kolari, Sodankyl a and Pyhasalmi mine) or a Na-Ca-C1 type (Elimaki, Espoo and Vammala mine). Saline groundwater was found at depths of 200 to 900 m at 5 sampling sites. The water was a Na-C1 type (Vihanti mine), a Ca-C1-SO type (Pyhasalmi mine), or a Ca-Na-C1 type (Vi hanti mine fractur? zone, Pyhajarvi and Y l i staro). Very saline groundwater was found at depths of 300 to 900 m at 3 sampling sites: Ca-Na-C1 water at Kotalahti mine and a Ca-C1 type at Pori. The water in the Pori drill hole has the highest salinity so far found in Finland (120 g/l TDS) and is the only brine in senso stricto. The contents of Br, I and Sr normally increase together with salinity. The Pori brine has the highest values of these elements (550 mg/l Br, 1.1 mg/l I and 530 mg/l Sr) and also the highest values of Li and Ba (13.5 and 8.9 mg/l). SO and SiO contents vary but they normal ly decrease towarts highe6 salinities. Most of the Zn, Cu, Ni, Co, Cr, Pb, Cd, Mo, V and Ti values are extremely low. The low contents are not unexpected since the water in most of the dri 11 holes is quite a1 kali ne (ph 8 to 10) and the environment reducing. The iron content is high i n fresh water from Vuol i joki (23 mg/l ) and Kemi nmaa, and iron and manganese contents are high at Pori (5.4 mg/l Fe, 6.5 mg/l Mn), Ylistaro and Pyhajarvi probably affected by ph values below 7. Fluorine is normally below 1 mg/l, but higher values have been found from Elimaki, Pyhasalmi mine, Pori and Vuoli joki (3.2 mg/l).

4 The fresh and brackish water layers have tritium contents ranging from 0.0 TU to 88.1 TU. In general the contents are suggestive of recent meteoric water infiltration. In some places (Ranua and Kolari), however, the recent fresh water content is negl ible. Groundwater stable i q~tope values plot near or a1 ong the GMWL line in the 6 D/ 6 0 diagram, usually showing a downward trend along the GMWL line with increasing depth. Saline and very saline waters commonly have triti um values below 5 TU, only occasionally showing a greater amount of recent meteoric water. The most saline water deviates to the left of the GMWL line with increasing depth and salinity. In the Pori drill hole the upper brackish water is strongly depleted in heavy isotopes, whereas the brine shows the most enriched isotopic composition found in this study. In this study the deepest drill hole containing fresh water is about 730 m deep. Saline water layers have been found from 200 m downwards and very saline water has been found at a depth of 250 rn. The water quality may change drastically from hole to hole, even when the holes are situated close to each other, as at Pyhajarvi and Vihanti. Mixing of saline and fresh water seems to occur in some places. Consequently, the depth of occurrence and the water quality seem to be mainly dependent on the fracture tectonics and groundwater flow patterns at the study sites. Runar Bl omqvi st Raimo Lahtinen Pertti Lahermo Vei kko Hakkarai nen Si rkku Hal onen Geological Survey of Fi nl and SF Espoo Fi nl and ISBN ISSN

5 Blomqvi st Runar, Lahti nen Raimo, Laherrno Pertti, Hakkarai nen Vei kko ja Hal onen Si rkku, Kal 1 i opoh javesi en geokemi a: Tutkimustulokset syvi sta kairarei ' i sta vuonna Geologian tutkimuskeskus, Ydi njatteiden si joitustutki~iiukset, Tiedonanto YST-53, 87 sivua, 19 kuvaa, 3 taulukkoa ja 21 liitetta. Kal 1 i opohjaveden geokemi a on tutki ttu 20 syvakai rausrei asta, 2 porakai vosta ja 2 kai voksessa 01 evasta ruh jeesta ja arvi oi tu hydrogeologi sia olosuhtei ta. Useimmat tutkimusrei at si jai tsevat proterotsooi si ssa 1 i uskevyohykkei ssa. Taman 1 i saksi tutki musrei - ki a on myos pl utoni si ssa ki vi 1 ajei ssa (mafi si ssa kerrosi ntruusi - oi ssa, monzoni i tei ssa, anorogeeni sessa rapaki vi grani i ti ssa, devoni kauti sessa karbonati i ti ssa), jotuni sessa hiekkaki vessa ja arkeei sessa poh jagnei ssi ssa. Tutkimusreiat on jaettu neljaan ryhmaan rei'issa olevan veden korkeimman sahkonjohtavuusarvon perusteell a: makea vesi ( < 100 ms/m), heikosti suolainen vesi ( ms/m), suolainen vesi ( ms/m) ja erittai n suol ai nen vesi (> 5000 ms/rn). Koko- naan makeat vedet (9 kpl) ovat yleensa Ca-HCO - tai Na-HC03 -valtaisia. Heikosti suolaiset vedet (7 kpl) o%at joko Ca-SO -val tai si a tai Na-Ca-C1 -val tai si a. Suol ai set vedet (5 kpl ) ovat Na-C1 - Ca-Cl -SO4 - tai Ca-Na-C1 -val tai si a. Eri ttai n suol ai set vedet (3 kpl) ovat joko Ca-Na-C1 - tai Ca-C1 -valtaisia. Porin rei an (hi ekkaki vessa) vesi on suol ai si nta Suomessa tahan mennessa tavatui sta kal liopohjavesista (120 g/l TDS). Bromi n, jodi n ja stronti umi n pi toi suudet kasvavat yl eensa suol ai suuden 1 i saantyessa. SO4- ja Si 0 -pi toi suudet vai htel evat, mutta yl eensa ne pienenevlt suol ai su6den kasvaessa. Zn-, Cu-, Ni -, Co-, Cr-, Pb-, Cd-, Mo-, V- ja Ti -pitoisuudet ovat yleensa eri ttai n a1 hai set. Korkei ta rauta- ja mangaani pi toi suuksi a on tavattu seka makei ssa etta suol ai si ssa vesi ssa. Fl uori pi toi suus on yleensa a1 hai nen ( < 1 mg/l ). Makean ja 1 i evasti suol ai sen veden tri ti umpi t oi suudet vai htel evat valilla 0,O TU - 88,l TU. Tritiumin maara on osoitus nuoren meteori sen veden suotautumi sesta. Poh javesi en stabi IBi en i sotooppien arvot sijoittuvat lahelle tai pitkin 6 D/ 6 0-diagrammin GMWL-suoraa, suuntautuen alaspain GMWL-suoralla syvyyden kasvaessa. Suol ai simpien vesien triti umpi t oi suudet ovat yleensa a1 1 e 5 TU ja i sotooppi arvot poi kkeavat syvyyden ja suol ai suuden kasvaessa GMWL-suoran vasemmalle puolelle. Taman tutkimuksen syvin makean veden kairareika on noin 730 m. Suol ai si a vesi a esi i ntyy 200 m a1 apuol el 1 a ja eri ttai n suol ai si a vesia on loydetty 250 m syvyydesta. Veden laatu voi vaihdella suuresti ai van vi erekkai si ssaki n rei ' i ssa. Joi ssaki n tutkimuskohtei ssa nayttaa tapahtuvan makean ja suol ai sen veden sekoi t- tumista. Runar Bl omqvi s t Raimo Lahti nen Pertti Lahermo Vei kko Hakkarai nen Sirkku Halonen Geol ogi cal Survey of Fi nl and SF ES~OO Finland ISBN ISBN

6 SISALLYSLUETTELO - CONTENTS 1 JOHDANTO 2 NAYTTEENOTTO JA ANALYSOI NTI 3 TUTKIMUSTULOKSET El imaki, Koski sto Espoo, Ot ani emi Kei tel e, Teeri maki Kemi nmaa, Sompu jarvi Kol ari, Hannukai nen Leppavi rta, Kotal ahden kai vos Pori, Pinomaki, (Marjakoski, Vuolle) Pyhajarvi, Kettupera Pyhajarvi, Pyhasalmen kai vos Ranua, Suhanko Savukoski, Sokl i Sodankyl a, Raja1 a Vammal a, Suvi tie ja Stormi n kaivos Vi hanti, Suksi kangas Vi hanti, V i hanni n kai vos Vuol i joki, Honkamaki Yl i staro, Lahdenkyl a 4 TULOSTEN TARKASTELU JA YHTEENVETO KIITOSMAININNAT LAHDEVI ITTEET - REFERENCES LIITTEET - APPENDICES

7 1 JOHDANTO Tama tutkimus li ittyy Geologian tutkimuskeskuksen ydinjaltei - den si joi tustutkimusten osaprojekti i n "Kall iopoh javeden geokemi a" 6-1 /l Tutkimusta ovat rahoi ttaneet Kauppa- ja teol 1 i suusmi n i steri on energi aosasto seka Teol 1 i suuden Voima Oy. Tutkimuksel 1 a on runsaasti yhtymakohti a ydi njatteiden si joitustutkimusten osaprojekti i n "Kall iopohjaveden virtaus" G-1/1.3.3 (Kukkonen 1986a). Ydinjatteiden kallioperaan tapahtuvassa loppusijoituksessa poh javeden koostumuksel 1 a ja si i na val 1 i tsevi 11 a olosuhtei 11 a on oleellinen merkitys ydinjatteiden suojaksi suunniteltujen tekni sten esteiden toimivuuden ja sai lymi sen kannal ta. Yhdessa poh javeden vi rtauksen kanssa nama teki jat 1 i saksi saatel evat laajalti radi onukl i di en kul keutumi sta kal 1 i operassa. Loppusi joitusta si lmal la pi taen kall ioperan hydrogeologi aa ja hydrogeokemi aa onkin tutki ttu vi ime vuosina monipuol isesti Stripan, Hastholmenin, 01 k i 1 uodon ja Lavian aluei 1 la (vrt. Nordstrom et a , Wickstrom & Lampkn 1986, Nordstrom 1986) ja a1 ueell i si ssa sel vi tyksi ssa (vrt. Hyyppa 1984, 1986, Salmi 1985, Lahermo & Kankai nen 1986). Oman ~,,erki ttavan 1 i sapanoksen tutkimuksi i n ovat antaneet prekambri si 11 a ki 1 pi a1 ue-i 11 a tavatut voimakkaasti suol ai set vedet (vrt. F ritz & Frape 1982, Frape et al. 1984, Nurmi et al. 1985). Varsi nai sia ydin jatteiden loppusi joi ttami sta selvittavi a koh- tee1 l i si a tutkimuksia lukuunottaniatta tiedot kal liopohjavesien koostumuksi sta ovat paaasi a1 1 i sesti rajoi ttuneet kal 1 i opora- kai voi sta ja yl i vuotavi sta kai rarei ' i st8 otettui hi n poh javesi - nayttei si i n. Tal ta osi n on ti 1 anne 01 eel 1 i sesti muuttunut sen jalkeen, kun Geologian tutkimuskeskuksessa vuonna 1985 saatiin kehi tetyksi naytteenoti n (Nurmi & Kukkonen 1986), joka sovel- tuu kaytettavaksi syvi ssa, ha1 kai si jal taan pi eni ssa kai ra- rei 'issa (46 ja 56 mm), joita valtaosa malminetsintatar- koituksiin kai ratuista rei 'ista on. Naytteenottimel la saadut ensimmaiset jatkuvat vesinayteprofii 1 it osoittivat, etta kal- 1 iopoh javedessa esi i ntyy yl ei sesti kerrosrakennetta. Pi nnal 1 i -

8 sen vahaelektrolyytti sen vesi kerroksen a1 1 a on runsaasti el ektrolyytteja sisal tavi a suol ai si a vesi kerroksi a (Nurmi et al. 1985). Tama tutkimus on jatkoa Geol ogi an tutkimuskeskuksen ydi n- jattei den si joi tustutki musryhman ja geokemi an osaston yhtei s- tyona vuonna 1985 a1 oi tetul 1 e Suomen syvi en kal 1 i opoh javesien tutkimuksel le. Tavoitteena on saada a1 ueel linen kuva kal 1 io- poh javeden koostumuksesta ja kerrosrakenteesta eri 1 ai si ssa geologi si ssa ympari stoi ssa seka tarkastel la tahan vai kuttavi a tekijoita. Tassa raportissa esitetaan tulokset vuonna 1986 tutki tui sta 20 kairarei asta, 2 porakai vosta ja 2 ruh jeesta. Tulosten yksityi skohtai nen arvi oi nti ja johtopaatosten teko raportoi daan eri kseen. 2 NAY TTEENOTTO JA ANALY SO1 NTI Pohjavesinaytteet otettiin kairarei 'issa olevasta vedesta Geo- logian tutkimuskeskuksessa kehitetylla letkunaytteenottimella (Nurmi & Kukkonen 1986). Naytteet nostetti i n kairarei 'i sta eni ntaan 500 m pi tkana yhtajaksoi sena vesi pi 1 ari nay joka noston yhteydessa jaetti i n 50 m pi tki ksi sul jetui ksi yksi koi ksi. Letkun tyhjentami sessa kukin vesi pi 1 arin 10 m oman naytteensa. Nayttei sta mi tatti i n val i ttomasti patka muodosti sahkon- johtavuus ja ph. Hapetus-pelkistyspotentiaali maaritettiin a1 uksi vain kunki n noston a1 apaasta, mutta myohemmi n tyome- netelmien kehi tyttya 50 m valei n. Maari tyksessa kaytetti i n argoni a suojakaasuna. Veteen 1 i uennut hi i 1 i dioksidi maari - tetti in ti traamal 1 a. Maari tykset tehti i n a1 uksi harvaksel taan ja myohemmin sadan metri n valei n. Sahkonjohtavuus, ph ja hapetus-pel ki styspotenti aal i m i tatti in WTW-mi ttarei 11 a. Loppusosa naytteesta varatti i n laboratorioi ssa tehtavi a kemi a1 1 i s i a analyyseja varten. Tasta 100 ml suodatettii n (0,45 pm), hapotettiin ja pullotettiin seka 200 ml pullotet- ti i n sell ai senaan. Nayttei sta analysoi ti i n G2"lugi an tutkimus- keskuksen geokemi an ja maaperageol ogi an 1 abora.~ori oi ssa m valein taulukossa 1 esitetyt kemial liset kornpo-

9 Taulukko 1. Pohjavesinayttei sta analysoitujen kemiall i sten komponenttien maari tysmenetelmat ja -rajat. Table 1. Theanalyticalmethodsanddetectionlimitsofthechemical constituents analysed from the groundwater samples. Analysis by Geological Survey of Finland, except for Br and I, which were done by IVO Consulting Engineers Oy. Detection limit (mg/l) Met hod AAS AAS AAS AAS AAS AAS/ Indi rect ICAP-OES ICAP-OES I CAP -0ES ICAP-OES ICAP-OES Ti trimetry Ti trimetry Spectrophotornetry Ion-sel ecti ve electrode Ion-chromatography Spectrophotometry * At high salinites the detection limits are AAS ICAP-OES times higher Atomic absorption spectrophotometry Inductively coup1 ed argon pl asma spectrometry

10 nentit paitsi bromi ja jodi, jotka analysoitiin Imatran Voima Oy: n keskusl aboratori ossa. Nayttei ta analysoi ti i n yhteensa 158 kpl. Li saksi analysoi ti i n 48 naytteesta veden triti umi n ja stabi i 1 i en i sotooppi en arvot (Laboratori um voor A1 gemene Natuurkunde, Ri jksuni versi tei t, Groni ngen, Holl anti ) Li uosfaasi sta vapautunut kaasu koottii n vesitayttei si i n lasi - astioihin antamalla kaasun syrjayttaa astiasta vetta. Kaasu- analyysit (3 kpl ) teetettii n Val t ion tekni 11 isen tutkimuskeskuksen pol ttoai nejalostus- ja voi tel utekni i kan 1 aboratori - ossa. TUTKIMUSTULOKSET Vuoden 1986 ai kana Geologi an tutkimuskeskuksessa tutki tti in 20 kai rarei an ja 2 porakaivon kal liopohjavetta. rei 'ista 6 si jaitsee maanalaisissa kaivoksissa. Nai sta kaira- Kairarei kien 1 i saksi tutki tti i n kahden eri kai voksessa si jai tsevan ruh jeen kalliopohjaveden koostumusta. Naiden 22 reian ja 2 ruhjeen tut- kimustulokset kuvataan tassa kappaleessa 17 eri 11 isena tutkimus- kohteena kootaan yhteen. si ten, etta saman geol ogi sen muodostuman tul okset Tutkimuskohteet, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea (kuva 1 ), kuvataan si jai nti kunnan mukai sessa aakkos- jarjestyksessa. Tutkimuskohteiden kuvauksessa ensin esitetaan tiedot kohteesta ja sen ympari stosta. Nai ta ovat si jai nti -, omi stusoi keus- ja tutkimusreian tekni set ti edot seka kohteen ympari ston topo- grafi set, maa- ja kal 1 ioperageologi set ja tutkimusrei an 1 i to- 1 ogi set ti edot. Seuraavaksi esi tetaan maastossa tehdyt kal 1 io- pohjaveden mi ttaustulokset kuten 1 ampoti lamittauksi n todetut pohjaveden virtausvyohykkeet seka veden sahkonjoiitavuuden, ph:n ja hapetus-pel ki styspotenti aal i n arvot ja 1 i uenneel~ hi i 1 i - dioksidi n maarat. Lopuksi esi tetaan 1 aboratori ossa tehtyjen kemi a1 1 i sten analyysi en tul okset ja tarkastel 1 aan veden tri ti umi n ja stabi i 1 ien i sotooppien maari a. Kemi a1 1 i set tulokset esitetaan myos kuvamuodossa liitteina.

11

12 3.1 El imaki, Koski sto Tutkimukset El imaen Koski ston enti sen mei j erin porakaivossa (kl , x = 6723,62, y = 471,98, z = 20 m) tehtiin Porakaivon on Kymenlaakson Osuusmeijeri teettanyt Vesto 0y:lla ja Porakaivo on tehty koys-i porakoneel 1 a pystysuoraan 403 m syvaksi ja i lmei sesti koko pi tuudel taan 150 mm 1 apimittai seksi. Kaivon yl aosassa on 7 m suojaputkea, josta 1,5 m irtomaakerroksessa ja loput kalliossa. Porakaivon tekovai heessa saati i n koepumppauksi ssa 232 ja 360 m tasoilta veden tuotoksi 360 ja 2040 l/h. Lopullisel la paate- syvyydella (403 m) saatiin veden tuotoksi perati l/h, mi ka on yksi suurimpi a maamme porakai voi sta saatu ja antoi suuksi a (ks. Lahermo Kahdessa ensimmai sessa koepumppauksessa saati i n porakaivosta makeaa vetta (94 ja 89 mg/l C1 1, kun taas rei an pohjal ta saati in suolai sta (1920 mg/l C1) vetta. Mei jerin lopetettua toimintansa kaivo on ollut kayttamattomana. Porakaivo sijaitsee Teutjoen ja Ruotijoen laaksojen muodosta- ma1 1 a 1 aajal 1 a savi kkoal ueel 1 a osaksi moreeni n pei ttaman Kartanonhaan 1 aakean kall iopal jastuma-a1 ueen reunassa. Lahi s- to1 1 a kohoaa pai koi n 1 aajahkoja moreeni - ja kal 1 i oal uei ta metri a ympari stoaan yl emmaksi. Koi 11 i sessa vajaan ki 1 o- metrin paassa on kapea ja pai koin katkei leva harjujakso, joka parin kilometrin paassa kaakossa laajenee ja kohoaa noin 25 metri a ympari stoaan korkeam~mall e. Etel assa puolentoi sta ki lo- metri n paassa si jai tsee Teut jarvi, jonka pi nnan korkeus on 5 m porakai von 1 ahtokorkeuden a1 apuol el 1 a. Tektonisesti aluetta luonnehtivat voimakkaat luode-kaakkosuuntai set murrosvyohykkeet, joi hi n myos porakai von i tapuol el 1 a 01 e- va Teutjoen uoma ymparoivine savi kkoineen l i i ttyy (Parkkinen & Huomo 1978, Kui vamaki & Tuomi nen 1985). Porakaivo si jai tsee Vi ipurin rapakivialueen 1 ansiosassa noin 30 km massi i vi n reunasta. Kai von 1 ahiympari ston kal 1 i opera koostuu punertavasta rapakivesta vi borgi i ti sta (Simonen 1965). V i borgi i tti on karkearakei nen, porfyyrinen rapakivi tyyppi, jossa on

13 plagiokl aasimanttel in ymparoimi a kal imaasal paovoideja. Sen paamineraalit ovat ortoklaasi, pl agioklaasi (01 igokl aasi ) ja kvartsi (Lai takari & Simonen 1963). Tummi na mineraal ei na on sarvival ketta (ferrohastingsii tti a) ja bioti i ttia (lepidomelani itti a) seka niuuttunii stuloksina iddingsiittia ja kloriitti a (Vorma 1971 ). Taval 1 i si mmat aksessori set mi neraal it ovat zi rkoni, fl uori i tti ja magneti i tti. Kemi a1 1 i sen analyysi n perus- teel la vi borgi i ttia luonnehtii korkea kaliumpitoi suus (5,79 %) ja alhaiset kalsiuniin ja magnesiumin pitoisuudet (1,92 % ja 0,47 %). Hivenal kuaineista erityisesti fluori (0,21 %) on ri kastunut si i hen (Lai takari & Simonen 1963). Noi n ki 1 ometri porakai von si ja-i nti pai kan poh j oi spuol el 1 a esi in- tyy V i ipurin rapakivimassi ivissa 1 aajahko pyterl iittinen muunnos. Mineral ogi sesti pyterl i i tti poi kkeaa vi borgi i ti sta ensi - si jaisesti pienemman plagiokl aasin ja tummien mineraal ien pi toi suuksi en perusteell a (Lai takari & Simonen 1963). Kemi a1-1 i sesti pyterl i i ti ssa korostuvat jo vi borgii ti n yhteydessa kuvatut rapakiven koostumusta luonnehtivat piirteet. Veden lampotilamittausten ( ) perusteella porakaivoon virtaa vetta 365 m syvyydelta, mista vesi jatkaa reikaa pitkin a1 as (Kukkonen 1986a). Omi nai svastusmi ttausten tul osten perus- teel 1 a voidaan tulkita olevan rakovyohykkeen. porakaivon pohjaosassa syvyydell a m nayttaa lisaksi seka 80 m etta 150 m Lampotilamittausten perusteella syvyyksil la olevan vetta johtavia rakovyohykkeita. Tulkintojen perusteella vesi virtaa kui tenki n rakovyohyketta pi tki n ei ka rei kaa pi tki n 1986b). (Kukkonen Vesinaytteista tehdyt sahkonjohtavuusmittaukset osoittavat makean veden kerroksen ulottuvan noin 350 metri n syvyydel ley jossa sahkonjohtavuus kasvaa akillisesti tasolle 490 ms/m (liite 1). Runsaan 100 m:n syvyydelta sahkonjohtavuusarvot pienenevat 1 ievasti makean veden kerroksen a1 arajal le asti. Syyna voi 01 1 a pi ntaosan kontaminoi tuminen tai rakovyohyketta pi tkin tulevan pintaveden virtaaminen reikaan. Veden ph-arvot kayttaytyvat

14 sahkonjohtavuusarvojen tavoin. Ne pienenevat makean veden kerroksessa syvyyden mukana ja kasvavat vasta suolaisen veden alueella. Veden ph:n vaihteluvali on kuitenkin pieni (6,5-6,9). Kaivon pohjal ta mi tattu hapetus-pel ki styspotentiaal i osoi ttaa ympari ston olevan lievasti pelkistavan ( - 5 mv, 400 m). Kahden havai nnon perusteell a arvi oi tuna 1 i uenneen hi i 1 i di oksi di n pi toi suudet ovat makeassa vedessa korkeammat ( 13,2 mg/l, 240 m) kuin suolai sessa vedessa (7,l mg/l, 380 m), mi ka on sopu- soinnussa ph:n tulosten kanssa. Makean pohjaveden kerros on taval 1 i suudesta poi keten Ca-Na- C1-SO4-HC03 -vetta ja porakaivon pohjaosan lievasti suolainen poh javesi on Na-Ca-C1 -vetta (1 i i te 1 ). Edell a mai nittujen i onien pi toi suudet bi karbonaatti a 1 ukuunottamatta noudattavat sahkonjohtavuuskayran muotoa pienentyen ensiksi lievasti makean veden kerroksessa ja kasvaen taman jal keen nopeasti suol ai sen veden kerroksessa vaihtelurajojen ollessa mg/l Ca, mg/l Na, mg/l C1 ja mg/l SO4. Edel 1 i sten tavoi n muuttuvat myos magnesi umi n j a stronti unii n pitoisuudet (11-59 ja 0,17-0,39 mg/l). Kalium ja barium kasvavat vai n 1 i evasti suol ai sen veden kerroksessa vai htel uval in ollessa (6,5-14 ja 0,016-0,028 mg/l 1. Bikarbonaatin pitoisuudet kasvavat makean veden kerroksessa 250 m syvyydelle (24-55 mg/l ). Taman alapuolelta ei sen maarityksia ole olemassa. Fluorin pitoisuudet (0,93-1,10 mg/l) ylittavat tavanomai sten pohjavesi en pi toi suudet, mi ka on ymmarrettavi ssa rapaki ven korkean f 1 uori pi toi suuden perusteell a. Pi idioksi di n pi toi suudet ovat suol ai sessa (8,7 mg/l) poh javedessa a1 hai semmat kui n makeassa ( 12,6-13,2 mg/l). Bromi n ja jodi n pi toi suudet ovat makeassa vedessa a1 le maari tysrajojen, mutta suol ai sessa vedessa 8,O ja 0,069 mg/l. Raskasmetal lei sta raudan ja si nki n pi toi suudet ovat pi ntakerrosta 1 ukuunottamatta me1 ko tasai set kautta koko reian (0,19-0,23 ja 0,05-0,09 mg/l), kun taas mangaania on sel- vasti enemman suolaisen veden ymparistossa vaihteluvalin ollessa 0,02-0,61 mg/l. Muiden raskasmetallien pitoisuudet ovat maari tysrajojen a1 apuolel 1 a tai ni iden tuntumassa.

15 Porakaivon vedesta tehdyt 3 tritiumrnaari tysta osoittavat pin- nal 1 i sen nuoren veden osuuden 01 evan pi enimmi 11 aan 1 ahel 1 a kaivon pohjaa (29,7 + 1,8 TU, 20 m; 32,O + 1,9 TU, 280 m; 16,8 + 1,6 TU, 380 m). Pohjallakin oleva korkeahko tritium- pi toi suus vi i ttaa pi nnal 1 i seen nuoren veden a-i heuttarnaan konta- minaatioon. Samoista naytteista maaritettyjen stabii lien 18 i sotooppi en suhteet si joi ttuvat 6 D/ 6 0-di agramrni 11 a meteori - sen veden koostumusta kuvaavan GMWL-suoran valittomaan laheisyyteen (kuva 18, sivu Ylin nayte (20 m) si joittuu hiernan suoran oi keal le puolel ley mi ka saattaa vi itata veden hai htu- miseen. Naytteiden isotooppikoostumus kevenee syvyyden mukana. 3.2 Espoo, Otaniemi Tutkimukset tehtiin Espoon Otaniemessa Pohjavesinaytteet otettiin Geologian tutkimuskeskuksen uuden lisarakennuksen poh jal le tehdysta kairarei asta MI 9/52/2034/86/ R301 (kl , x = 6674,60, y = 546,24, z = 7,O m). Reian kairasi Suornen Malrni Oy rnm kairauskalustoa kayttaen. Sen lahtokaltevuus on 61,0 ja loppukaltevuus 52,5" seka suunta etelakaakkoon. Reian pituus on 302,2 m ja vertikaalisyvyys 253 m. Se on kairattu suoraan maapei tteesta puhdi stettuun kal- 1 iopi ntaan, jonka korkeus on 7,O mpy. Suojaputkea on asennettu kallioon 3,4 m syvyydelta ja se kohoaa 2 rn kalliopinnan ylapuolelle uudisrakennuksen kellarissa, jonka lattiataso on 8 rnpy. Kairareika sijaitsee 300 rn merenrannasta. Lahiymparisto on ohuen moreenipei tteen ja painantei ssa savien pei ttamaa loivasti kumpui levaa maastoa, jossa m korkean~malle kohoavat kumpareet ovat yleensa pal jaaksi huuhtoutunei ta kall iopal jastumi a. Kai rauspai kal 1 a on 011 ut muutami a metreja moreeni a, joka on poistettu rakennustoiden yhteydessa ja osaksi korvattu murskeella. Kal lioperakartan mukaan (Laital a 1967) 1 ahiymparistossa on grani ittia tai migmatiittista graniittia, jossa paikoin on ki i 1 legnei sseja ja happami a gnei sseja sul keumi na. Kai rarei an

16 kaakkois- ja etel apuolel la on myos alnfi bol iitteja ja sarvival kegneisseja. Rei ka 1 avistaa pinnasta 1 ahtien toisi kseen vai hettuvi a grani i ttignei sseja, ki i 11 egnei sseja ja grani itteja 210 m syvyydelle asti, jonka jalkeen on 50 m pituinen, lukuisten ohui den grani i tti juonien 1 ei kkaama sarvi val kegnei ssi 1 avi stys. Rei an poh jal 1 a on 1 i saksi muuta~iian metri n grani i tti - ja sarvi va1 kegnei ssi 1 avi stykset (Appel qvi st 1980). Sarvi val kegneissi on ylakontaktistaan voimakkaasti myloniittiutunut. Lampoti 1 ami ttaukset tehti in noi n puol i vuotta ves-i naytteenoton jalkeen ( ). Tuloksista havaittava lampotilan nousu 100 m syvyydelle asti johtuu Geologian tutkimuskeskuksen rakennuksen ja sen edessa olevan kestopaal lystetyn pi han ai heuttamasta 1 ampohairiosta (Kukkonen 1986a). Rei an loppuosan tasai nen 1 ampotilagradientti ei viittaa reiassa tapahtuvi in vesivirtauksiin. Tuloksi a hairi tsevana teki jana on kui tenkin kai rausajan 1 ahei syys. Vesi naytteet otettiin rei asta 5 paivaa kairauksen jal keen, jol loin kai rauksen ai kainen huuhtel uvesi mi t a todennakoi simmin vai kutti analyysituloksiin. Veden menekki kairauksen ai kana 01 i kall ioperan ri kkonai suuden vuoksi poi kkeuksell i sen suuri. Naytteenoton a1 ussa pohjaveden pi nta 01 i 5 m syvyydel 1 a. Vesi - naytteista tehdyt sahkonjohtavuusmittaukset osoittavat veden olevan makeaa 170 m syvyydelle asti. Sahkonjohtavuusarvot pysy- vat tasaisina (38 ms/m) reian alusta 120 m syvyydelle ja kasvavat taman jal keen ensiksi nopeasti 220 m syvyydelle ja si tten hi taammi n saavuttaen 430 ms/m rei an pohjal 1 a ( 1 i i te 21. Veden ph-arvot ovat korkeimmi 11 aan pinnassa (8,7) ja pienenevat hyppayksittain syvemmalle mentaessa (7,6). Hapetus-pel ki stys- potenti aal i n mi ttaus rei an poh j al 1 a osoi ttaa 1 ievasti pel ki s- tavi a olosuhteita (-65 mv). Tutki tun rei an vesi on makeassa pi ntaosassa Na-Ca-HC03 -vetta, kun se reian lievasti suolaisessa pohjaosassa on Na-Ca-C1 -vetta (1 iite 2). Kationeista natrium, kalsium ja strontium seka anionei sta kl oridi kasvavat syvyyden mukana sahkon johtavuus- kayran tavoin niiden pitoisuuksien ollessa , ,

17 0,21-2,7 ja mg/l. Bikarbonaatin pitoisuudet muuttu- vat taysin pai nvastai sesti pienentyen tasai sen a1 un jal keen nopeasti syvyyden mukana ( mg/l ). Kal i umi n pi toi suudet kasvavat syvyyden mukana vain vahan ja magnesi um pysyy 1 ahes muuttumattomana siirryttaessa makeasta vedesta suolaisen veden alueelle (4,7-8,O ja 3,6-4,3 mg/l). Piidoksidin pitoisuudet ovat pienimmi 11 aan ja KMnO -1 uku suurimmi 11 aan rei an a1 aosassa 4 vaihteluvalien ollessa 0,8-5,7 ja 5,l - 12,3 mg/l. Fluorin pi toi suudet ovat lahes tasai set (0,39-0,61 mg/l) kautta koko rei an. Raskasmetal lei sta vain rauta, mangaani ja si nkki ovat lievasti maaritysrajojen ylapuolella (0,05-0,07, 0,04-0,07 ja 0,02-0,05 mg/l). 3.3 Kei tele, Teerimaki Tutkimukset tehti i n Kei teleen Teerimaell a 1 ahel 1 a Pielaveden kunnan rajaa Naytteenottoon kaytettiin Geologian tutkimuskeskuksen lokakuussa 1985 kairaamaa reikaa M19/52/ 3314/85/R494 (kl , x = 7021,00, y = 468,19 z = 127 m). Reika on kairattu 46 mm kalustolla 75,7" lahtokaltevuudella luoteeseen. Pohjalla reian kal tevuus on alle 65". Reian pituus on 649 m, mutta se on auki vain 474 m (verti kaal i syvyydelle 444 m). Tal ta syvyydel ta tavattu voimakkaasti vuotava ruhje on kairauksen ai kana i njektoi tu sementi 11 a. Kai rarei an 1 ahiympari st0 on topograf i a1 taan vai htel evaa ja verrattain runsaasti soistunutta moreenipeitteista maastoa. Korkeuserot ovat keskimaarin muutamia kymmenia metreja, mutta runsaan ki lometrin paassa kohoava Honka~naki on 1 ahes 70 metri a kai rauspai kkaa korkeammal 1 a. Rei an kohdal 1 a on noi n 7 metri a ~iioreeni a. Pohjaveden pi nta 01 i naytteenoton a1 kaessa noin 2 metrin syvyydel 1 a maanpinnasta, vai kka lahei syydessa olevan suon vedenpinta on lahes 10 metria alempana. Tutkittu kairareika sijaitsee Savon liuskejakson ja Keski-Suomen granitoidikompleksin vaihettumisvyohykkeessa olevassa sarviva1 kegabrointruusiossa (Sall i 1983). Kairarei ka 1 avistaa geo- 1 ogi sen rei karaporti n perusteell a (Ni kander 1985) pi nnal ta noi n 40 m syvyydel le gabroa, joka a1 aosassaan breksioi happami a

18 gnei sseja. Taman a1 apuolel 1 a on bi oti i tti gnei ssi a 113 m syvyydelle, jonka jal keen a1 kaa gabrovaltainen alue jatkuen 186 m syvyydel 1 e. A1 uksi tavataan sarvi val kegabroa, jossa satunnai - sesti esiintyy happami a gnei sseja val i kerroksina, ja m syvyydella on pyrokseenigabroa. Pyrokseenigabroa seuraa suonignei ssi lavi stys ja 200 m syvyydel ta a1 kaen anortosi i ttivaltainen gabro-osue. Osueen a1 aosassa m syvyydell a on kivi laji voimakkaasti ruhjei sta. Rei an 1 oppuosan kivi 1 aji t ovat bioti i tti - ja sarvi val keri kkai ta gnei sseja. Kairarei an veden 1 ampoti lami ttausten ( ) perusteell a rei kaan virtaa vetta m syvyydel ta. Vesi virtaa rei kaa myoten a1 aspai n ja poi stuu rakovyohykkeeseen 255 m syvyydel 1 a (Kukkonen 1986a). Taman alapuolel ta ei virtauksi a ole voi tu todeta. Vesi nayttei den sahkonjohtavuusmi ttaukset osoi ttavat, etta vesi on kauttaal taan eri ttain vahaelektrolyytti sta (8 ms/m, 1 i i t e 3). Mahdoll i sesti tul os kuvaa kai rauksessa puol i vuotta aiemmi n huuhteluvetena kaytettya pintavetta. Naytteista mitatut ph-arvot ovat korkeahkoja (8,2-8,5) ja suurimmi 11 aan rei an pohjaosassa, jossa kairauksen aikana kaytettiin sementtia. Hapetus-pelkistys- potenti aal in mi ttaukset osoi ttavat, etta rei assa val 1 i tsevat hapettavat olosuhteet (t90 mv, 337 m; t135 mv, 440 m). Liuenneen hiilidioksidin maara on kauttaaltaan hyvin pieni (a1 le 1 mg/l 1, mika on sopusoinnussa verrattain korkean ph-tason kanssa. Koostumukseltaan reian pohjavesi on tyypillista vahasuolaista Ca-Na-HC03 -vetta, jossa 1 i uennei den ai nei den pi toi suudet ei vat juuri kaan muutu syvyyden mukana ( 1 i i te 3). Paakationi t seka sulfaatti pi toi suudet ovat jopa hi eman korkeammat vesi kerroksen pintaosassa, mi ka saattaa hei jastaa yl aosassa vall i tsevi a mafisia kivia. Kationeista kalsiumin, natriuniin, kaliumin ja magnesiumin pitoisuudet ovat 7,9-9,4, 3,3-4,8, 2,5-3,O ja 1,9-2,l mg/l ja anioneista bikarbonaatin, sulfaatin ja klo- ridin pitoisuudet ovat 35,4-45,8, 6,2-11 ja 1,O mg/l. Pii- dioksidi n pi toi suudet ovat a1 hai si a ja kasvavat hieman syvem- ma1 1 e mentaessa (9,8-11,4 mg/l ). Kemi a1 1 i sesti hapettumi s- kykyi sta orgaanisen tai epaorgaani sen ai neen m a r kuvaava

19 KMn04-luku on suurin pintaosassa ja pienenee alaspain (10,l g l. Tama korreloi pi ntaosan hi eman korkeamman rauta- pitoisuuden kanssa (0,14 mg/l). Muut raskasmetallit ovat yleensa alle maaritysrajojen. Myos bromin ja jodin pitoisuudet ovat alle maari tysrajojen. 3.4 Hyvin a1 hai set paakationien ja kloridi n pi toi suudet seka kaut- taal taan 1 ievasti hapettavat olosuhteet vi i ttaavat si i hen, etta pohjavesi on suurel ta osal ta nuorta. I lmei sesti tutki tun veden joukossa on huomattavasti kairausaikaista huuhteluvetta. Veden muuttumista seurataan jatkossa uusintanaytteenotoin, jolloin nyt avoimi ksi jaaneet kysymykset saavat 1 i saval ai stusta. Keminmaa, Sompujarvi Tutkimukset tehtiin Outokumpu 0y:n platinametall ien malmi netsi ntakohteessa Kemi nmaan Sompu jarvel 1 a. Naytteet otet- tiin kairareiasta Ki-23 (kl ,x = 7317,80, y = 552,14 z = 84,5 m). Rei ka on Suomen Malmi 0y:n huhti kuussa mm kal ustoll a suuntaan 1 17" kai raama. Kai rarei an 1 ahtokal tevuus on 55,0 ja loppukaltevuus 52,1 seka pituus 376 m. Reian verti- kaalisyvyys on 297 m ja se on koko pituudeltaan avoin. Naytteenoton a-i kana pohjaveden pinta oli noin 5 m alapuolel la. maanpinnan Kai rarei ka si jai tsee Ki val on IVE-SW -suuntai sen kal 1 ioharjanteen kaakkoi srinteel 1 a. Kairauspai kka on tasainen, i 1mei sesti vanha turvepeitteinen pelto. Ymparisto on voimakkaasti soistunutta. Lahin korkeampi pai kka on 2 km 1 anteen si jai tseva 120 m kor- kea Palokivalon etelainen huippu. lvoin 600 m:n paassa oleva Sompujarvi on 5 m alempana kuin tutkimusrei an 1 ahtotaso. Maapei tteen paksuus on 1,I m ja se on turvepeitteista moreenia. Lahimmat kall iopal jastumat ovat Sompujarven i tapuolell a 1,3 km paassa tutki tusta kairarei asta. Geol ogi sesti Sompu jarven a1 ue si jai tsee Peni kkai n jakson proterotsooi sessa (2440 Ma) koi 11 i s-1 ounai ssuuntai sessa emaksi sessa kerrosi ntruusi ossa. Se si joi ttuu arkeei sen grani i tti sen poh jagnei ssi n ja svekokarjal ai sen Perapohjan 1 iuskejakson kontakti i n (kuva 2, Alapieti & Lahtinen 1986).

20

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

Raportti kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamasta tutkimuksesta

Raportti kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamasta tutkimuksesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Tiedonanto YST-54 Ilmo Kukkonen Raportti kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamasta tutkimuksesta Abstract: Temperature loggings in deep drill

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

- tarvittavien apuval ineiden kuten lomakkeiden ja asiakirjojen keh-i t-

- tarvittavien apuval ineiden kuten lomakkeiden ja asiakirjojen keh-i t- Kristiina Miettinen yli hoi taja, Kaks 01.02.06.1983 SAIMI HENKI LUSTUHALLINTO Henkilöstöhallinnon kehittamistyön tavoitteena on ollut vaikuttaa seuraaviin tehtavakokonai suuksi i n: 1. Henkilöstön hankintaan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

3 4 5 6 Maaliskuu 24.3. NMKY:n kevätkokous 31.3. 6.4. Jeägjoetem, TaKo, TaLo Huhtikuu 23.4. Yrjönpäiväjuhla 24.4. Tarpojien kevätkisat (or, vi), HP 25.4. Partioparaati, Tampere Toukokuu 8.5. Sudenpentujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %.

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperaosasto/pohjavesitutkimukset No Vilte Ylitarkastaja Urpo J. Salo Kauppa- ja teollisuusministerio Juho Hyyppa: Lausunto KTM:lle kallioperan metaanikaasusta Pelle Bergstrdmin

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

1987 LOPUSSA. 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU. Hyv. Tg/e RAPORTT I. Jakelu VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN

1987 LOPUSSA. 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU. Hyv. Tg/e RAPORTT I. Jakelu VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN RAPORTT I 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU Jakelu Hyv. Tg/e VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN 1987 LOPUSSA Sijainti 1:400 000 RAPORTT 1 001/2434 05/UOK/88 2 U rp o Kuronen /AML

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 102 09.03.2015. Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015

Kaupunginhallitus 102 09.03.2015. Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015 Kaupunginhallitus 102 09.03.2015 Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015 KHALL 09.03.2015 102 Hakemusnumerolla 101353 on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lii ken ne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

Keskiviikkona 3.12.2014 Kouvolan kaupungintalon yhteispalvelupisteessä.

Keskiviikkona 3.12.2014 Kouvolan kaupungintalon yhteispalvelupisteessä. Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 12/2014 140 Tarkastuslautakunta 26.11.2014 Aika 26.11.2014 klo 16:00-18:45 tauko klo 16.50-17.20 Paikka Läsnä Harjukoti, Kotiharjuntie 10 Kouvola Luettelon mukaan Pykälät 71-75

Lisätiedot

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972. Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT

VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Kaupunginhallitus 366 18.11.2013 VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Kaupunginhallitus 366 Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 25.5.2014. Ennakkoäänestys toi mi te taan kotimaassa

Lisätiedot

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä.

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä. Sos. ja terv.ltk. 34 10.06.2015 Oppilas- ja opiskeluhuollon lain mukaiset oppilashuollon palvelut Juuassa 557/22.222/2014 Stltk 34 Laki oppilas ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan elokuussa 2014.

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

23 17.02.2015 42 19.05.2015

23 17.02.2015 42 19.05.2015 Meri-Lapin ympäristölautakunta Meri-Lapin ympäristölautakunta 23 17.02.2015 42 19.05.2015 KATSELMUS KIINTEISTÖJEN KOTIRANTA 407-6:44 JA KEMINSEUTU 407-7:52 RAJALLA/LAUSUNTO VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE/VASTINE

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon

Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään kuntoon Tekninen lautakunta 70 29.04.2014 Tekninen lautakunta 114 12.08.2014 Kaupunginhallitus 294 18.08.2014 Kaupunginvaltuusto 87 15.09.2014 Valtuustoaloite / Heinolan kaupungin omistamat rakennukset hyvään

Lisätiedot

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 176 12.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 13.02.2014 Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen 288/02.05.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 139 21.04.2015

Tekninen lautakunta 139 21.04.2015 Tekninen lautakunta 139 21.04.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Jorma Kajannon valituksesta 27.2.2015 koskien teknisen lautakunnan päätöstä 13.1.2015 16, Kerosärkän alueella sijaitsevien

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Maakuntajohtajan virka

Maakuntajohtajan virka Maakuntahallitus 47 25.02.2013 Maakuntahallitus 50 11.03.2013 Maakuntahallitus 63 18.03.2013 Maakuntavaltuusto 23 25.03.2013 Maakuntajohtajan virka MH 47 Hallintopäällikön ehdotus: Maakuntahallitus perusti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

kirjaamo@mantyharju.fi 16.1.2015 176/10.02.04.00/2014 Lausunto Vanosen rantaosayleiskaavan lisäselvitysalueen kaavaehdotuksesta

kirjaamo@mantyharju.fi 16.1.2015 176/10.02.04.00/2014 Lausunto Vanosen rantaosayleiskaavan lisäselvitysalueen kaavaehdotuksesta Mäntyharjun kunta kirjaamo@mantyharju.fi 16.1.2015 1/2015 Viite: pyyntö 1.12.2014 176/10.02.04.00/2014 Vanosen rantaosayleiskaavan lisäselvitysalueen kaavaehdotuksesta Mäntyharjun kunta pyytää lausuntoa

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

Verotulojen kehityksen en na koin ti

Verotulojen kehityksen en na koin ti Kaupunginhallitus 278 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 72 09.11.2015 Vuoden 2016 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit 491/02.03.01/2015 KH 02.11.2015 278 Yleistä Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 Kaupunginhallitus 153 30.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN

Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 Kaupunginhallitus 153 30.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 Kaupunginhallitus 153 30.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 25.3.2015 4. Päätöksen antopäivä: 31.3.2015. Hakija [--] Osoite Alhaistentie 324 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 25.3.2015 4. Päätöksen antopäivä: 31.3.2015. Hakija [--] Osoite Alhaistentie 324 15560 Nastola Poikkeamislupapäätös, Alhaistentie 324 962/10.102/2014 Päätöksen antopäivä: 31.3.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 874 Yhteismetsät Alhaisen-Kirilän yhteis met sän osa (Kallio

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym.

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym. Kaupunginvaltuusto 125 27.08.2012 Kaupunginhallitus 395 10.09.2012 Kaupunginhallitus 94 09.03.2015 Kaupunginvaltuusto 31 23.03.2015 Kaupunginhallitus 129 13.04.2015 Kaupunginhallitus 143 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2)

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) Yhteistyöryhmä 1 16.01.2013 Kunnanhallitus 71 04.02.2013 Yhteistyöryhmä 14 24.10.2013 Kunnanhallitus 289 02.12.2013 Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) 26/01.01.03/2013 Yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %)

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %) Sivistyslautakunta 31 23.04.2015 Sivistyslautakunta 36 04.05.2015 Sivistystoimen talousraportti I 175/02.02.02/2015 Sivltk 23.04.2015 31 Kunnanvaltuusto on vahvistanut 8.12.2014 63 sivistystoimen vuoden

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT 114/01.00/2014 KHALL 30.06.2014 167 (Valmistelija kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Tontinosien 20-27-1 myyminen, Kaarlelankatu 70 / Peter Forsström perustettavien yhtiöiden lukuun

Tontinosien 20-27-1 myyminen, Kaarlelankatu 70 / Peter Forsström perustettavien yhtiöiden lukuun Kaupunginhallitus 503 20.10.2014 Tontinosien 20-27-1 myyminen, Kaarlelankatu 70 / Peter Forsström perustettavien yhtiöiden lukuun 580/10/00/02/2014 KH 503 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö,

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Lausunto vesiliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Nopeusrajoitus Airismaan länsikärjen ja Väliluodon väliseen kapeikkoon

Lausunto vesiliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Nopeusrajoitus Airismaan länsikärjen ja Väliluodon väliseen kapeikkoon Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 29 12.03.2015 Lausunto vesiliikennelain mukaisesta hakemusasiasta / Nopeusrajoitus Airismaan länsikärjen ja Väliluodon väliseen kapeikkoon 114/10.05.01/2015 Kaavoitus-

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri)

Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri) Tekninen lautakunta 166 26.08.2014 Oikaisuvaatimus jätehuoltopäällikön varastosiirtopäätökseen 1553 (Baidel Oy / Havila Harri) 5583/14.06/2014 Tela 166 Baidel Oy /Harri Havila on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015:

KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015: KAUPUNGINHALLITUS 225 01.06.2015 Poikkeamislupa/Suomen Hyötytuuli Oy 271/10.1003.100300/2015 KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015: Lausunnonantaja Lausunnonsaaja Hakija Kaavasuunnittelija

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma Liite 80 a / Tekla 21.5.2015

Henkilöstösuunnitelma Liite 80 a / Tekla 21.5.2015 Tekninen lautakunta 80 21.05.2015 Kaupunginhallitus 11 15.06.2015 Kaupunginhallitus 3 25.06.2015 Kaupunginhallitus 3 07.09.2015 Kaupunginhallitus 11 23.11.2015 Kaupunginhallitus 5 24.11.2015 Virkojen ja

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

KUNTIEN TILAKARTOITUS LAAJAMITTAISEN MAAHANMUUTON VARALLE / TILANNEKATSAUS

KUNTIEN TILAKARTOITUS LAAJAMITTAISEN MAAHANMUUTON VARALLE / TILANNEKATSAUS Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginhallitus 251 28.09.2015 Kaupunginhallitus 7 18.01.2016 KUNTIEN TILAKARTOITUS LAAJAMITTAISEN MAAHANMUUTON VARALLE / TILANNEKATSAUS Kaupunginhallitus 14.09.2015

Lisätiedot