Information brochure about inventory of soil contamination. Activity 3.4.3

Transkriptio

1 Information brochure about inventory of soil contamination Activity 3.4.3

2 Abstract SYKE and HAMELY made a proposal for updated version of environment ministry s fact sheet that was made when national soil state database was issued in year Some changes in it are possible when the final lay out is planned later on. Fact sheet has been sent to property owner with the letter and extract from the database when authority is going to include the site in the database for the first time. This brochure contains information about potentially contaminating activities and substances. It explains how sites are classified in soil state database into four different categories and what kind of restrictions for site s use they might have. In addition to previous brochure this one tells shortly when and how the assessment of remediation need should be done. Also the descriptions of reference values used in assessing remediation need are included. It explains to property owners their legal responsibilities in selling and renting a potentially contaminated or contaminated site. It also includes information about data publicity and links to authorities contact information and additional information on environment administration s webpage. 2

3 Tietoa maaperän tilan tietojärjestelmästä ja maaperän kunnostuksesta Kuva: Heikki Kokkonen Maaperän tilan tietojärjestelmässä on noin kohdetta Valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään on koottu tietoa maaperän mahdollisesta pilaantumisesta, maaperätutkimuksista ja kunnostuksista. Kohdekohtaisesti on tallennettu tietoa mm. alueella harjoitetusta toiminnasta sekä lähistöllä mahdollisesti sijaitsevista pohjavesialueista, vedenottamoista, vesistöistä ja asutuksesta. Vuoden 2013 alussa tietojärjestelmään on merkitty noin kohdetta. Kohde voi kattaa osan yhtä kiinteistöä tai useita kiinteistöjä. Esimerkkejä toiminnoista, jotka ovat voineet pilata maaperää: polttoaineen jakelu ja varastointi sahat ja kyllästämöt kaatopaikat ampumaradat kemialliset pesulat romuttamot kasvihuoneet ja taimitarhat Maaperää pilaavia aineita ovat esimerkiksi: öljyt ja bensiini raskasmetallit (esim. lyijy, kupari, kromi ja nikkeli) arseeni polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) polyklooratut bifenyylit (PCB) kloorifenolit dioksiinit ja furaanit torjunta-aineet 3

4 Viranomaiset tiedottavat kirjeitse kiinteistön omistajalle, kun aluetta ollaan merkitsemässä tietojärjestelmään, ja sen jälkeen aina, kun kohdetiedot merkittävästi muuttuvat. Jokaisen järjestelmässä mukana olevan kohteen luokka ja käyttörajoitemerkintä (selitetty myöhemmin tekstissä) selviävät kiinteistönomistajalle toimitettavasta kohderaportista. Kiinteistön omistajalla on mahdollisuus tarkastaa ja päivittää kiinteistöään koskevia tietoja. Kunnostettujen (lainsäädäntö käyttää termiä puhdistaminen) alueiden tiedot säilyvät tietojärjestelmässä mm. siksi, että osalle alueista saattaa jäädä käyttörajoitteita. Alueiden tilaan perustuva luokittelu Tietojärjestelmään on merkitty sellaiset kiinteistöt, jotka saattavat olla pilaantuneita, pilaantuneiksi todetut ja kunnostetut alueet. Suomessa on varmasti myös pilaantuneita alueita, joista ei ole toistaiseksi ollut tietoja saatavilla. Viranomaiset ryhmittelevät aineiston neljään luokkaan Toimiva kohde: Alueella käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita. Toiminnan loppuessa tai muuttuessa on tarvittaessa selvitettävä maaperän tila. Selvitystarve: Alueella on viranomaisten saamien tietojen mukaan aiemmin harjoitettu toimintaa, jossa on käsitelty merkittävässä määrin ympäristölle haitallisia aineita. Niitä on voinut joutua myös maaperään. Näin ei aina ole, mutta on tärkeää, että riski otetaan huomioon alueen maankäytössä. Arvioitava tai puhdistettava: Alue, jonka maaperään päässyt jäte tai aine on huonontanut maaperän laatua. Tämä voi vaarantaa tai haitata ihmisten terveyttä tai ympäristön tilaa. Se voi myös vähentää alueen viihtyisyyttä. Ei puhdistustarvetta: Alue, jonka maaperä on kunnostettu viranomaisten asettamien tavoitteiden mukaisesti tai alue, jonka maaperä on tehtyjen tutkimusten perusteella todettu pilaantumattomaksi. Alueelle on voinut silti jäädä maa-ainesten käyttörajoite tai maankäyttörajoite, mikä on huomioitava suuria maankaivutöitä tai alueen maankäytön muutosta suunniteltaessa. Kiinteistönomistajien lisäksi tietojärjestelmä palvelee viranomaisia pilaantuneiden maiden kunnostuksen suunnittelussa, pohjavesien suojelussa, kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa. Näin voidaan esimerkiksi välttää asuntojen rakentaminen pilaantuneille maaalueille sekä vähentää viivytyksiä ja odottamattomia kustannuksia rakentamisen aikana. Oman kiinteistön maaperän tila on hyvä tietää Maanomistajan on hyvä olla perillä omistamansa kiinteistön maaperän tilasta. Tontin käyttöhistorian tunteminen on olennaista, koska haitta-aineet voivat säilyä maaperässä pitkään. Haitalliset aineet voivat myös kulkeutua maaperässä pohjaveteen, vesistöön tai levitä ympäröiville alueille. Jo vuosikymmeniä sitten loppunut toiminta on saattanut pilata maaperän tai pohjaveden. Haitallisia aineita voi joutua maaperään erilaisten onnettomuuksien, vahinkojen tai pitkän ajan kuluessa tapahtuneiden vähittäisten päästöjen seurauksena. Joskus syynä on entisaikojen käytäntö haudata jätteitä maahan. 4

5 Kuva: Heikki Kokkonen Maaperän kunnostustarpeen arviointi Se, onko maaperässä todellisuudessa haitta-aineita vai ei, selvitetään maaperätutkimuksilla. Vaikka haitta-aineita maaperästä löytyisi, alueella ei välttämättä ole kunnostustarvetta. Maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava, kun yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksella säädetyn kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden, jos tämä on kynnysarvoa korkeampi. Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnissa otetaan huomioon tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristö- ja terveysriskin muodostumiseen kuten esimerkiksi: haitalliset aineet, niiden määrät, pitoisuudet ja ominaisuudet, maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, alueen ja sen ympäristön sekä pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttö altistuminen haitallisille aineille lyhyen ja pitkän ajan kuluessa, altistumisen seurauksena aiheutuvan haitan vakavuus ja todennäköisyys. Pilaantuneisuuden vertailuarvona käytetään asuin- ja virkistysalueilla alempaa ohjearvoa ja teollisuus-, varasto- ja liikennealueilla tai muilla vastaavilla alueilla ylempää ohjearvoa. Maaperää pidetään pilaantuneena ja kunnostamista tarpeellisena maankäytön mukaisen ohjearvojen ylittyessä, ellei arvioinnilla voida osoittaa riskien olevan hyväksyttäviä kohonneista pitoisuuksista huolimatta. Arvioinnin perusteella maaperän kunnostaminen voidaan toisinaan todeta tarpeelliseksi maankäytöstä riippumatta myös ohjearvojen alittuessa esimerkiksi mahdollisen pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. 5

6 Maaperätutkimuksia sekä maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointia tekevät asiantuntijatahot, yleensä konsulttiyritykset. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tarkistaa arvioinnin ja tarvittaessa päättää maaperän kunnostamisesta. Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettäviä viitearvoja Taustapitoisuus on haitallisen aineen maaperässä luontaisesti esiintyvä pitoisuus tai sellainen kohonnut pitoisuus, joka esiintyy laajalla alueella kohteen ympäristössä ja joka johtuu esim. liikenteen ja teollisuuden hajakuormituksesta. Tieto taustapitoisuudesta saadaan esimerkiksi Geologian tutkimuslaitoksen ylläpitämästä Taustapitoisuusrekisteristä. Kynnysarvo ilmaisee haitta-aineen pitoisuuden, jota pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana. Pitoisuuden alittuessa alueen ja sen maa-ainesten käytölle ei ole rajoituksia. Kynnysarvon ja taustapitoisuuden ylittyessä alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee selvittää ja alueen maa-ainesten käytöllä on rajoituksia. Alempi ohjearvo ilmaisee haitta-aineen pitoisuuden, jonka alittuessa ihmiselle ja ympäristölle ei yleensä aiheudu vaaraa tavanomaisessa maankäytössä kuten asumisessa ja virkistyskäytössä. Alue ei kuitenkaan välttämättä sovellu esim. ravintokasvien viljelyyn, päiväkotialueeksi, leikkipuistoksi tai talousveden ottoon. Alemman ohjearvopitoisuuden ylittyessä maaperässä alueen ja sen maa-ainesten käytöllä on rajoituksia ja alueella voi olla kunnostustarve. Ylempi ohjearvo ilmaisee haitta-aineen pitoisuuden, jonka alittuessa ihmiselle ja ympäristölle ei yleensä aiheudu vaaraa teollisuus-, varasto- ja liikennealueilla tai vastaavassa käytössä olevilla alueilla. Ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittyessä maaperässä alueen ja sen maa-ainesten käytöllä on rajoituksia ja alueella voi olla kunnostustarve. Alueiden käyttörajoitemerkinnät Suomen lainsäädäntö kannustaa tapauskohtaiseen riskinarviointiin perustuvaan alueen kunnostamiseen. Haitta-aineiden poistaminen kokonaan ei useinkaan ole tarkoituksenmukaista tai aina edes mahdollista. Tietojärjestelmään on tämän vuoksi kirjattu merkintöjä, joiden tarkoituksena on välittää tietoa alueen maaperän tilasta ja siihen liittyvistä mahdollisista rajoitteista myöhempää käyttöä varten. 6

7 Alueiden käyttörajoitemerkinnät Tarkista selvitystarve: Alueella on ollut tai on edelleen maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa, mutta maaperän tilasta ei ole tarkempaa tietoa. Alueella ei ole välitöntä toimenpidetarvetta. Toimivilla kohteilla maaperän tilan selvitys tulee ajankohtaiseksi toiminnan loppuessa tai kiinteistön omistus- tai hallintasuhteissa tapahtuvien muutosten yhteydessä. Selvitystarve-luokan kohteissa maaperän tila on syytä selvittää maankäytön, omistajan tai haltijan muuttuessa tai jos haittoja ilmenee. Suurien maankaivutöiden suunnittelun yhteydessä on suositeltavaa ottaa yhteyttä viranomaisiin. Maa-ainesten käyttörajoite: Kun alueen maaperässä on kohonneita haitallisten aineiden pitoisuuksia eli ne ylittävät ns. kynnysarvopitoisuuden tai alueen (keskimääräisen) taustapitoisuuden tai alueen syvempiin maakerroksiin esim. rakennusten alle on riskinarvioinnin perusteella jätetty haitallisia aineita sisältäviä maa-aineksia, liittyy näiden maamassojen kuljettamiseen alueen ulkopuolelle rajoituksia. Varsinkin suurien maankaivutöiden suunnittelun yhteydessä on suositeltavaa ottaa yhteyttä viranomaisiin. Monet maankaatopaikat vastaanottavat pitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittäviä, mutta ns. alemman ohjearvon alittavia maamassoja. Maankäyttörajoite: Kun alue on kunnostettu teollisuuskäyttöön soveltuvaksi tai maaperän haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon, ei alue sovellu sellaisenaan herkkään maankäyttöön kuten asuminen tai lasten leikkialue. Jos maankäyttö alueella muuttuu, tulee kunnostustarve arvioida uudestaan. Ei käyttörajoitteita: Kun tutkimuksin on todettu alueen haitta-aineiden pitoisuuksien olevan alle kynnysarvon tai (keskimääräisen) taustapitoisuuden tai alue on kunnostettu niin, että edellä mainitut pitoisuudet alittuvat, ei alueen käyttöön liity haitta-aineista johtuvia rajoituksia. Kiinteistönomistajan selontekovelvollisuus Mahdollinen pilaantuneisuus on otettava erityisesti huomioon silloin, kun alueen maankäyttö muuttuu, alueelle rakennetaan, maa-aluetta myydään tai sitä vuokrataan. Maanomistajan tai vuokraajan on kerrottava uudelle omistajalle tai vuokraajalle seikoista, jotka ovat saattaneet tai saattavat pilata maaperää tai pohjavettä. Tästä ns. selontekovelvollisuudesta on säädetty ympäristönsuojelulaissa. Jos maanomistaja laiminlyö selontekovelvollisuutensa ja jos myöhemmin ilmenee, että maaperä on pilaantunut, voi ostaja vaatia hinnanalennusta, kaupan purkua tai vahingonkorvausta. Maaperän tilan tietojärjestelmän tiedot auttavat maanomistajaa silloin, kun hänen on tehtävä selkoa maaperän tilasta. Tietojen saatavuus Maaperän tilan tietojärjestelmän tiedot ovat pääosin julkisia. Niitä pääsevät suoraan katsomaan ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusvalvontaviranomaiset. Kiinteistöä koskevan 7

8 kohderaportin saa pyydettäessä alueelliselta ELY-keskukselta. Kohteet on nähtävissä pelkin kohteen tunnistetiedoin myös OIVA palvelussa, joka on Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen, mutta sen käyttö on ilmaista. Tietojen luovutuksessa noudatetaan voimassa olevia ympäristöministeriön ohjeita. Ohjeet korostavat avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa. Ne perustuvat muun muassa julkisuuslainsäädäntöön ja ympäristönsuojelulakiin. Tietojärjestelmän omistaa ympäristöministeriö ja sitä ylläpitävät ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus. Lisätietoa aiheesta: > Ympäristönsuojelu > Maaperänsuojelu > Maaperän pilaantumin... > Asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista > Ympäristönsuojelu > Maaperänsuojelu > Maaperän pilaantumin... > Maaperän pilaantumiseen liittyvien riskien hallinta > Ympäristönsuojelu > Maaperänsuojelu > Maaperän pilaantumin... > > Palvelut ja tuotteet > Tietojärjestelmät ja... > Maaperän tilan tietojärjestelmä Valtakunnallinen taustapitoisuusrekisteri Yhteystiedot: 8