YHLA Valmistelija: arkkitehti Tarja Niemenlehto, p Kaavoitustilanne koko alueella

Transkriptio

1 Asemakaavamuutos nro 2499, Hätilä YHLA Valmistelija: arkkitehti Tarja Niemenlehto, p Hätilän asemakaavamuutoksen tarve on todettu jo parikymmentä vuotta sitten, jolloin valmistui alueen rakennuskannan inventointi. Kaavamuutos tuli vireille Hätilän alueen kehittämisestä järjestettiin yleisötilaisuus ja suunnittelua vietiin eteenpäin yhteisten tavoitteiden pohjalta. Tämän jälkeen suunnittelutyö kuitenkin keskeytyi. Alueelle suuntautuneiden rakentamispaineiden ja tarkentuneiden suojeluperiaatteiden pohjalta suunnittelutyö on tarpeen käynnistää uudelleen. Hätilän pientaloalue sijaitsee Hämeenlinnan 15. kaupunginosassa, noin 1,5 kilometriä keskustasta koilliseen. Suunnittelualue rajautuu Sairionkadun, Viertokadun, Lähdekujan, Viipurintien, Papinniityntien, Liisantien ja Aulangon puistometsän väliselle alueelle. Asemakaavamuutos koskee kortteleita 16, 20, 26, 29, 32, 63-66, 70-70, 88, 90 sekä niiden viereisiä katu-, virkistys- ja erityisalueita. Kaikki asuintontit ovat yksityisten omistuksessa. Kaupunki omistaa Hätilän päiväkodin tontin sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Alueen pinta-ala on 32 ha. Alueeseen kuuluu 201 tonttia. Alueelle on tarkoitus laatia sen arvoja säilyttävä kaava. Kaavamuutos tehdään kaupungin aloitteesta. Suunnittelualue jaetaan kahteen osaan. Ensimmäisen suunnitteluvaiheen alueeseen kuuluvat korttelit 29, 32, 63 66, 71 72, pohjoisessa ja puolet korttelista 73 (Ruutikellarintien varsi) ja alueen katu- ja viheralueet etelässä. Alue rajautuu Sairionkadun, Viertokadun, Tuomelankadun, Ruutikellarintien, Laihonkujan ja Notkotien rajaama alue. Toisessa suunnitteluvaiheessa käsitellään loppuosa suunnittelualueesta. Kaavoitustilanne koko alueella Hätilän kaupunkirakenne perustuu Hämeenlinnan maalaiskunnan aikaiseen, vuonna 1937 vahvistettuun kaavaan, jossa maastoon mukaan sijoitetut kadut jakavat alueen suorakaiteen muotoisiksi kortteleiksi ja isoiksi pensasaidoilla reunustetuiksi puutarhatonteiksi. Suurimmalla osalla alueesta asemakaava on vahvistettu vuonna 1970, tässä alueen tiivistämiseen tähtäävässä kaavassa on määritelty tontit sekä omakotitaloille että muutamalle kolmen perheen rivitalolle. Tämän jälkeen alueelle on laadittu yksittäisiä tontteja koskevia kaavamuutoksia yhteensä 13, joilla on voitu jakaa isoja tontteja ja rakennusoikeuksia pienemmiksi. Alueen suuri rakennusoikeus on johtanut siihen, että kolmen perheen I- kerroksisia rivitaloja on kaavan mukaisesti toteutettu jo 16 tontille. Yleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) ja maakuntakaavassa asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi( As ), jolla alueen suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Alueen yleiskuvaus Rakennuskanta on laajan ikäjakautumansa johdosta monipuolinen ja rikas. Alueelle on rakennettu lähes vuosisadan aikana omakotitaloja, jotka omaavat kulloisenkin ajan tyypillisiä piirteitä. Pääosa rakennuskannasta on jälleenrakentamisen kaudelta ( ). Muutaman rivitalon

2 lisäksi alueella on myös yksi pienkerrostalo sekä Hätilän päiväkoti. Eri vuosikymmenillä muodostunut alue on pääosin yhtenäinen ja kokonaisuutena säilyttämisen arvoinen. Selvitykset Alueen rakennuskannasta on tehty inventointi keväällä Suunnittelutavoitteet Vanhentunut asemakaava sallii alueelle ylisuuria rakennusmassoja. Alueen väljyyden näkökulmasta on tarkoitus keventää rakennusoikeutta ja laajentamisen periaatteita. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata Hätilän maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuripiirteiden säilyminen rakentamisen tapaa koskevilla määräyksillä ja kaavaan liitettävällä rakentamistapaohjeella, sekä säilyttää Hätilän alueen kaupunkikuva. Suurelta osin alue on säilynyt pientalovaltaisena. Kaavamuutoksella halutaan turvata alueen arvojen säilyminen. Keinoja sen kehittämiseen siten, että se ei ole ristiriidassa kulttuuriympäristön suojelun kanssa. Tavoitteena on myös muutoksen tekeminen olemassa olevan rakennuskannan ja rakennetun ympäristön ehdoilla. Alueen yleisilme pyritään säilyttämään omakotimaisena. Kaavalla ja siihen liittyvällä rakentamistapaohjeella pyritään ohjaamaan uudis- ja täydennysrakentaminen alueelle sopivaksi, jolloin alueen kaupunkikuvallinen ilme säilyy. Kaavamuutoksella pyritään palauttamaan kaavallisesti myös katutilat vastaamaan rakennettuja katuja, jolloin kadunvarsipuusto ja - pensaat säilyvät. Kunnan on maakäyttö- ja rakennuslain MRL 51 :n mukaan laadittava asemakaava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Lisäksi kunnan tulee MRL:n 60 :n mukaan seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin asemakaavan uudistamiseksi. Hätilän alueella on edellä kuvattuihin asioihin liittyen maankäytön ohjaustarvetta, joten alueella voimassa oleva asemakaava tulee saattaa ajan tasalle ja huomioida asemakaavan sisältövaatimukset koskien hyvää elinympäristöä ja erityisten arvojen vaalimista. Aikataulu Asemakaavamuutosta varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kaavamuutoksen vireille tulosta on tarkoitus tiedottaa toukokuussa Alustavan aikataulun mukaan I - vaiheen kaavamuutosluonnos on valmis valmisteluvaiheen kuulemista varten alkuvuodesta I vaiheen kaavamuutosluonnos ja rakentamistapaohje pyritään saamaan lautakunnan käsittelyyn keväällä Tavoitteena on asemakaavamuutoksen ja siihen liittyvän rakentamistapaohjeen hyväksyminen vuoden 2014 aikana. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Rakentamistapaohjeen hyväksyy kaupunginhallitus. Liitteenä 1 /Yhla osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

3 Kaavan valmisteluaineistoon (OAS) voi tutustua kaupungin verkkosivuilla osoitteessa -kohdassa Hätilä Vs. tilaajajohtajan ehdotus: Yhdyskuntalautakunta päättää kuuluttaa Hätilän asemakaavamuutoksen 2499 vireilletulosta. Päätös: Yhdyskuntalautakunta hyväksyi ehdotuksen YHLA Valmistelija: arkkitehti Tuula Leppämäki, p Hätilän asemakaavan muutos on ollut työn alla pitkään johtuen alueen laajuudesta, osallisten suuresta määrästä, tavoitteiden elämisestä, suunnittelijoiden vaihtumisista ja projektin poikkeuksellisesta haastavuudesta. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja suunnittelun vaivattoman etenemisen takaamiseksi Hätilän kaavasuunnittelulle on tarpeen sopia yhteinen linja ja perusperiaatteet. Kaavamuutoksen tarve ja suunnittelun reunaehdot Kaavan tullessa uudelleen vireille 2013 tehtiin päätös suunnittelualueen jakamisesta kahteen osaan prosessin helpottamiseksi. Alue 1 käsittää 118 tonttia ja on kooltaan noin 18.8 ha. Alueella 2 on 89 tonttia ja se on kooltaan noin 12.9 ha. Kaavamuutosalueelle on laadittu rakennuskannan inventointi vuonna 1993 ja rakennetun kulttuuriympäristön inventointi valmistunee kesän 2014 aikana. Koska Hätilän aluetta ei ole laitettu rakennuskieltoon kaavamuutoksen laatimisen ajaksi, on rakennuskanta uudistunut ja sitä on korjattu kokonaisuuden arvoa alentavalla tavalla koko kaavamuutosprosessin ajan. Nyt pitäisi pyrkiä kartoittamaan vielä jäljellä olevat arvot ja laatia ohjeistus niiden vaalimiseksi ja uudisrakentamisen toteuttamiseksi. Suunnittelualue on maakuntaliiton selvityksissä arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Statuksen tarkoituksena on merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella. Maakuntakaavassa Hätilän alue on merkitty asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (As). Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa vuodelta 1984 alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Tämänhetkinen suunnitteluvaihe Hätilän asemakaavan muutoksen suunnittelu on edennyt siten, että muutostyön periaatteet on kirjattu ohjeeksi kaavatyölle. Kaavatyön taustalle tarvitaan yhteisesti sovittu linja, johon suunnittelu tukeutuu. Periaatteet tähtäävät arvokkaan rakennetun ympäristön vaalimiseen ja niiden pohjalta määritellään suuntaviivat alueen tulevalle kehittämiselle.

4 Alueen arvot muodostuvat perinteisistä, yhdenmukaisista aluekokonaisuuksista rakennuksineen, pihoineen, istutuksineen sekä ehjinä säilyneistä katunäkymistä. Ne rakentuvat ajalleen tyypillisestä rakennuskannasta, rakennusten mittasuhteista sekä suhteesta ympäristöön, toisiin rakennuksiin, katutilaan ja viheralueisiin. Useilla perinteisesti rakennetuista tonteista on päärakennuksen lisäksi yksi tai useampia talousrakennuksia, jotka yhdessä muodostavat pihatilan. Rakennusten väliin ja ympärille muodostuvien viheralueiden ja pihojen ajalleen tyypillinen käsittely, istutukset, nurmikot, käytävät ja kasvimaat sekä täyteen mittaan kasvaneet puut ovat osa alueen arvoa. Alueen arvot muodostuvat siis kokonaisuudesta, ei yksittäisistä arvokkaista rakennuksista. Periaatteiden pohjalta alkaa varsinainen kaavanlaatimistyö, joka käynnistyy yleisötilaisuudella ja asukkaiden kuulemisella. Kaavanmuutosluonnos pyritään saamaan valmiiksi talven aikana ja kaavamuutos lainvoimaiseksi loppuvuodesta Hätilän asemakaavamuutoksen suunnittelun periaatteet Periaate 1, Alueen tiivistäminen Kaupunkirakenteen kehittämisen linjaukset (Kv ) -strategiaasiakirjassa ohjeistetaan tiivistämään lähellä keskustaa sijaitsevia vanhoja ja väljiä omakotialueita. Hätilä sijaitse vain reilun kilometrin päässä keskustasta ja lähellä rautatieasemaa, joten alueen tiivistäminen on perusteltua ja toivottavaa, kunhan se toteutetaan olemassa olevaa rakennetta vaalien. Periaate 2, Vanhan rakenteen vaaliminen ja uuden rakentamisen sopeutuminen vanhaan kaupunkikuvaan Hätilän asemakaavan muutos laaditaan siten, että se suosii alueella olemassa olevien, rakennushistorialtaan arvokkaiden ja kokonaisuuden kannalta tärkeiden rakennusten ja pihapiirien säilymistä ja peruskorjausta sekä tukee alueelle tyypillisten katunäkymien ja arvokkaiden aluekokonaisuuksien säilymistä. Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunkikuvaan ja sen liittymiseen kaupunginosan rakennusperinteeseen on kiinnitettävä alueella erityistä huomiota. Uudisrakennusten tulee sopeutua koon, korkeuden, muodon, julkisivujen mittasuhteiden, materiaalien, värityksen ja yksityiskohtien puolesta alueen yleisilmeeseen ja ympäröiviin rakennuksiin. Uudisrakennuksien tulee olla moderneja, oman aikansa edustajia. Uusvanhojen rakennuksien rakentamista eli vanhan rakennustavan kopioimista alueelle tulee välttää ja ajallinen kerroksellisuus saa näkyä, sillä kokonaisuuden arvot voidaan säilyttää muilla keinoin. Periaate 3, Rakennusten ja asuntojen määrä ja sijoittelu tonteilla Kaavamuutoksella pyritään ohjaamaan tulevaa rakentamista siten, että perinteiset pihapiirit säilyisivät ja alueelle ei enää toteutettaisi ylisuuria pitkänomaisia rivitalomassoja, jotka eivät tue olemassa olevaa aluerakennetta eivätkä muodosta pihoja. Tarkoituksena on sallia nykyisille vajaasti rakennetuille tonteille yksi tai kaksi omakotitaloa (jolloin tontti jaetaan) ja niihin liittyvät talousrakennukset tai yksi sivuasunnollinen omakotitalo sekä siihen liittyvä talousrakennus tai omakotitalo ja talousrakennus, johon saa sijoittaa asuin-, työ- ja harrastetiloja. Nykyisille tonteille voi siis rakentaa maksimissaan kaksi asuntoa. Rakennukset sijoi-

5 tetaan tontille siten, että ne yhdessä muodostavat pihapiirin. Kaikille olemassa oleville tonteille ei voi sijoittaa kahta omakotitaloa johtuen tontin liian pienestä koosta, kulkuyhteyden järjestämisen hankaluudesta, sopimattomuudesta maisemaan tai topografiaan, tai muusta esteestä. Periaate 4, Rakennuksiin sijoitettavat toiminnot Alueen pääkäyttötarkoitus on asuminen. Talousrakennuksiin saa sijoittaa asuin- ja harrastetiloja. Alueen rakennuksiin voidaan sijoittaa myös asemakaavamerkinnän osoittama määrä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta liike- ja työtilaa. Liike- ja työtilan käyttö ei saa aiheuttaa ympäristöön melua, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Periaate 5, Tonttien jakaminen Nykyisen kaupunkirakenteen jäljellä olevat arvot voidaan säilyttää maltillisella tiivistämisellä. Haluttaessa nykyisiä suuria tontteja voidaan jakaa, mikäli edellytykset ovat olemassa. Toisen omakotitalon rakentamisen mahdollisuus vanhojen tonttien perälle tarkoittaa käytännössä tontin puolittamista ja kulkurasitteen muodostamista etummaisen tontin reunaa pitkin kadulta takimmaiselle tontille. Rakentamista ohjataan siten, että rasite palvelee kulkua molemmille tonteille, jotta katuliittymiä ei synny kuin yksi. Tonttien jakaminen tapahtuu ainoastaan kaavalla. Hallinnanjakosopimuksilla tontteja ei voida jakaa, koska kaupunkirakenteen muodostumista ei voida ohjata niiden avulla. Kulmatontit voidaan pääsääntöisesti jakaa, ellei sille ilmene jotain erityistä estettä. Jotta jakamalla syntyvät tontit ovat vielä rakennuskelpoisia, tulee niiden pääsääntöisesti olla yli 700 m2 ja jaettavan tontin minimikoko noin 1400 m2. Tontit jaetaan pääsääntöisesti suoraviivaisesti kahteen suurin piirtein yhtä suureen osaan. Periaate 6, Rakennusoikeuden vähentäminen Tonttien jakaminen tarkoittaa nykyisen rakenteen tiivistämistä. Siitä huolimatta, että tonteille sallitaan maksimissaan kahden omakotitalon sekä niihin liittyvien talousrakennusten rakentaminen, ei kaikilla tonteilla kyetä käyttämään nykyisiä rakennusoikeuksia, joten niitä pienennetään. Tonteilla, joita ei jaeta, on ainoaksi jäävän asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakennusoikeus suurempi kuin jaetuilla tonteilla. Periaate 7, Päärakennuksen rakentaminen kiinni kadunpuoleiseen rakennusalueen rajaan ja istutuskaista Perinteisen rakennustavan mukaan alueen asuinrakennukset on rakennettu noin 4-5 metriä kadun puoleisesta rajasta, mihin rakennusalueen raja on muodostunut. Tämä on muodostanut kadun varteen istutettavan alueen osan ja luonut yhtenäisiä, vehreitä katunäkymiä. Päärakennukset on jatkossakin tarpeen sijoittaa kiinni rakennusalueen kadunpuoleiseen rajaan, mistä istutuskaista alkaa. Myös istutettava alueen osa tulee merkitä uuteen kaavaan. Päärakennuksen sisäänkäyntiä ei saa sijoittaa pääjulkisivuun kadun puolelle, vaan perinteiseen malliin pihan puolelle. Periaate 8, Naapurin rajan läheisyyteen rakentaminen Oleskeluun sopivan piha-alueen kasvattamiseksi on pienillä tonteilla tarpeen sallia talousrakennuksien rakentaminen kahden metrin päähän naapurin rajalinjasta. Näin päästää lähelle rajaa, mutta rakennuksen perustukset mahtuvat vielä omalle tontille ja rakennuksen huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa omalla puolella.

6 Periaate 9, Kerrosluku, kattokaltevuus ja hahmo Rakennusten perinteinen kerrosluku on ollut Iu1/2 Iu2/3 eli pääkerroksen yläpuolella ullakon korkeudella on asuintiloja noin ½ - 2/3 pääkerroksen pinta-alasta. Tämä tarkoittaa korkeahkoa, harjakattoista rakennusmassaa, jonka kattokulma on melko jyrkkä. Uusi rakentaminen pyritään hahmoltaan sopeuttamaan vanhaan eli kerrosluvun tulee jatkossakin olla Iu½ - Iu2/3 ja kattokaltevuuden noin astetta. Matalat yksikerroksiset rakennukset eivät sovi alueelle. Rakennusten runkosyvyys on jaetulla tontilla maksimissaan 8 metriä ja pituus maksimissaan 13 metriä, lukuun ottamatta pihan puolelle sijoittuvia kuisteja, erkkereitä tai vastaavia rakennusosia. Jakamattomalla tontilla sijaitsevan rakennuksen mitat voivat olla suuremmat. Talousrakennuksen runkosyvyys saa olla maksimissaan 5 metriä. Periaate 10, Joidenkin katualueiden palauttaminen alkuperäiseen leveyteen Joitakin katualueita palautetaan aikaisempaan leveyteen niiltä osin, kuin niitä on vuoden 1970 kaavassa levennetty. Muutos koskee lähinnä Ruutikellarintietä, josta aikoinaan suunniteltiin alueen joukkoliikennekatua ja sitä levennettiin 2 metriä molemmin puolin. Katua ei kuitenkaan ole rakennettu leveämmäksi, eikä maa-alueita juurikaan ole lunastettu, vaan se on säilynyt entisellään. Nykyisiä katunäkymiä on syytä vaalia ja kaavoittaa katualue jälleen 10 metriä leveäksi 14 metrin sijasta. Tuomelankatua on myös vuoden 1970 kaavassa levennetty, mutta se toimii koululaisten kulkureittinä ja sitä ei ole tarpeen tässä yhteydessä kaventaa. Periaate 11, autopaikkojen määrä Autopaikkoja tulee järjestää tontille 1 ap/asunto sekä 1 varapaikka. Varapaikka voidaan osoittaa myös peräkkäin tavallisen autopaikan kanssa tai tarvittaessa nurmikolle. Liike- ja työtilojen osalta autopaikkanormi on 1ap/100 kem 2. Periaate 12, suunnitteluperiaatteiden soveltaminen muilla alueilla Edellä mainitut periaatteet on laadittu nimenomaan Hätilän asemakaavan muutosta varten, joten ne eivät ole sinänsä sovellettavissa muilla kaupungin asuinalueilla. Jokainen asuinalue on erilainen, niiden sijainti, rakenne ja arvot ovat erilaisia, joten jokaisen alueen suunnitteluperiaatteet tulee pohtia erikseen omista lähtökohdistaan. Tilaajajohtajan ehdotus: Yhdyskuntalautakunta päättää hyväksyä Hätilän asemakaavan muutoksen valmistelun edellä mainittujen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Muutoksenhaku: Liite 2. Lisätietoja antavat arkkitehti Tuula Leppämäki, p ja tilaajapäällikkö Leena Roppola, p