KOERAPORTTI FINPOM OY PERUNALAJIKKEIDEN KOE YLISTARO Arjo Kangas ja Teuvo Isotalo

Transkriptio

1 KOERAPORTTI FINPOM OY PERUNALAJIKKEIDEN KOE YLISTARO 29 Arjo Kangas ja Teuvo Isotalo MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

2 FINPOM OY PERUNALAJIKKEIDEN KOE 29 Kokeen toteuttajat: Asiakas: Vastaava tutkija: Tutkimusmestari: Koeohjeet MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Alapääntie Ylistaro Finpom Oy Muhostie 6 B 918 TYRNÄVÄ Yhteyshenkilö: Heikki Markus Puhelin: Sähköposti: heikki@finpom.fi Arjo Kangas Puhelin Sähköposti: arjo.kangas@mtt.fi Teuvo Isotalo Kokeen toteutuksessa on noudatettu soveltuvin osin MTT:n virallisten lajikekokeiden suoritusohjeita. Tilastokäsittelyihin käytettiin SAS 9.2 PROC GLM. Keskiarvojen vertailut t-testillä 5 % merkitsevyystasolla. Kokeen sisältö: Ruokaperunalajikkeet:,,, Belena,,,,. Mittarilajikkeena.

3 TIIVISTELMÄ MTT tutki kenttäkokeessa Ylistarossa kahdeksan ruokaperunalajikkeen sato- ja laatuominaisuuksia. Mittarilajikkeena oli. Tutkituista lajikkeista n tärkkelyspitoisuus oli mittarin luokkaa. n sato oli mittaria suurempi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. vaikutti hieman mittaria aikaisemmalta. oli lajikkeista jauhoisin. Se oli myös lajikkeista ainoa, jossa ilmeni rikkikiehumista. Belenan, n ja n tärkkelyspitoisuus oli noin 3,3 prosenttiyksikköä mittaria alhaisempi. ja olivat kokeen satoisimmat lajikkeet. Niiden sato oli tilastollisesti merkitsevästi mittaria suurempi. Myös Belenan keskimääräinen sato oli mittaria suurempi, mutta ero ei ole tilastollisesti varma. Belenalla ja lla terveiden mukuloiden osuus sadossa oli selvästi mittaria suurempi. n, n ja in tärkkelyspitoisuus oli 4,6 5 prosenttiyksikköä mittaria alhaisempi. Niiden sato oli mittaria suurempi, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. issä esiintyi lajikkeista eniten nestejännityshalkeamia. lajikkeen varsistossa oli runsaasti perunapoltetta, joka ilmiselvästi vaikutti lajikkeen tuloksiaan. Mukulasato oli lajikkeista pienen ja myös tärkkelyspitoisuus alhaisin. KOKEEN TAUSTATIEDOT Koealue keväällä 29 -esikasvi ohra -maalaji shht -multavuus m -johtoluku,9 -ph 6,4 -Ca 15mg/l -P 5,6 mg/l -K 15 mg/l -Mg 18 mg/l -S 29 mg/l Kokeen toteutus - ruutukoko,75 m x 8, m, istutus ja nostoruutu sama 1.kerranne,75m x 7,5 m - riviväli 75 cm - istutuset. 3 cm ja Belena-lajikkeista siemen riitti vain kolmeen täyteen ruutuun. Niiden osalta koe toteutettiin kolmella kerranteella. Muilla oli neljä kerrannetta. Puuttuvat ruudut huomioitiin keskiarvolaskennassa siten, että lajikkeista tässä raportissa esitetyt eri muuttujien keskiarvot ovat vertailukelpoisia. Lannoitus Perunan Y 1 ( ) 625 kg / ha, jolloin ravinnemäärät NPK : kg/ha Istutus

4 Nosto: Rikkatorjunta: Titus 3 g + Senkor,1 l +,2 l Sito Plus / 15 l vettä Titus 1 g +,1 l Sito Plus + Epok,1 l / 1 l vettä Ruton torjunta: Epok,1l / 1 l Tanos 18 g / 1 l Shirlan,1l / 1 l Acrobat WG,5 kg / 1 l Ranman,1 l + aktiv.,75 l / 2 l Ranman,1 l + aktiv.,75 l / 2 l Varsiston hävitys: 3.9. Reglone 3,l / 2 l KASVUKAUDEN SÄÄOLOT Kasvukauden 29 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät olivat seuraavat. Vertailuna on pitkäaikainen keskiarvo vuosilta Kuukausi Keskilämpötila Sademäärä HUHTI 2,2 3, ,8 TOUKO 8,8 1, ,2 KESÄ 13,9 13, ,1 HEINÄ 15,8 16, ,5 ELO 13,8 15, ,6 SYYS 8,7 11, ,1 Toukokuu oli hieman keskimääräistä lämpimämpi. Kesäkuun keskilämpötila oli lähellä normaalia. Erityispiirteenä oli kuitenkin ajankohtaan nähden poikkeuksellisen ankarat hallayöt 7-9. kesäkuuta. ne aiheuttivat harvinaisen paljon vioituksia viljoilla. Hallaöitä oli kesäkuussa vielä muutamia tämän jälkeenkin, aina saakka. Myös heinäkuussa koettiin poikkeuksellisesti hallayö 4.7. (maanpintaminimi -1,2 astetta). Tällä koekentällä sekään ei kuitenkaan aiheuttanut vioituksia perunaan. Heinäkuun hallan jälkeen seuraavat hallat koettiinkin vasta syyskuun puolenvälin jälkeen. Elo- ja syyskuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Sademäärät olivat suhteellisen maltillisia. Tästä johtuen perunarutto pysyi hyvin kurissa, ja vasta elokuun ensimmäisen päivän kesän määrällisesti suurin sade (3,5 mm) laukaisi lehtiruton kehittymisen ruiskuttamattomilla koeruuduilla.

5 TULOKSET Taimettuminen ja alkukehitys Koe taimettui kesäkuuta. Taimettumisaika vaihteli merkitsevästi lajikkeittain (p =,4). Belena ja taimettuivat tilastollisesti merkitsevästi mittaria hitaammin. taimettuminen, pv , 23,3 24,8 23,3 25,3 23,8 26,3 24, 24, Alkukehitystä arvioitiin havainnoimalla kasvuston peittävyys % Lajikkeiden välillä oli selviä eroja (p =,4). ja kehittyivät mittaria nopeammin, hitaammin. Belena,,, ja eivät eroneet merkitsevästi Van Gogista.

6 alkukukehitys % Kasvuston peittävyys ja korkeus Kasvuston peittävyys % ja korkeus havainnoitiin Kaikki lajikkeet muodostivat hyvin peittävän kasvuston. Tilastollisesti merkittävä ero mittariin oli vain lla, jonka kasvusto jäi muita vähemmän peittäväksi. (p =,2). Kasvuston korkeudessa erot olivat selviä (p <,1)., ja kasvoivat yhtä korkeaksi kuin mittari, muiden kasvusto oli sitä matalampaa. oli matalin kasvutavaltaan.. Kasvuston peittävyys ja korkeus korkeus, cm peittävyys %

7 Myöhäisyys Kasvuston myöhäisyys arvioitiin asteikolla 1-9 kahdesti, ja Erot lajikkeiden tuleentumisessa olivat selviä molemmilla havaintokerroilla (p-arvo molemmissa >,1), vaikkei tuleentuminen kovin pitkälle vielä edennytkään., ja olivat tässä kokeessa mittarin aikaisuusluokkaa tai sitä myöhäisempiä. Kaikilla muilla tuleentuminen oli kasvuston perusteella arvioiden mittaria pidemmällä elokuun lopussa. Toisella havaintokerralla tämä ero oli kaikkien lajikkeiden osalta myös tilastollisesti merkitsevä. myöhäisyys ,25 1,75 2,25 2,75 1,75 3,2 1,8 2, , myöhäisyys myöhäisyys Myöhäisyys havainnoitiin seuraavalla asteikolla 1-9: 1 kasvusto täysin vihreä 2 kasvuston väri vaalentunut 3 alimmat lehdet kellastuneet 4 kolmannes lehdistä kellastunut 5 puolet lehdistä kellastunut 6 useimmat lehdet kellastuneet, varret alkavat kellastua 7 lehdet kellastuneet, varret kellastumassa 8 lehdet kuolleet, varret kuolemassa 9 lehdet ja varret kuolleet

8 Kasvitaudit -lajikkeessa esiintyi perunapoltetta. Lehtioire oli selvästi nähtävillä kasvukauden loppupuolella, elokuussa. Kuva 1. -lajikkeen lehtioire

9 Sato, lajittelujakauma ja tärkkelyspitoisuus Lajikkeiden satoerot olivat tilastollisesti merkitseviä (p=,5). ja tuottivat mittaria suuremman sadon. Muiden lajikkeiden satoero mittariin ei ollut merkitsevä. Kaikkein niiden keskimääräinen sato ia lukuun ottamatta on kuitenkin mittaria suurempi. sato ton/ha ,6 47,5 38,4 45,1 45,2 54,9 44,9 47,8 49,2 sato ton/ha Seuraavassa taulukossa on esitetty lajikkeiden mukulasadon kokojakauma. Sato lajiteltiin kymmeneen kokoluokkaan alle 3 mm yli 7 mm. n ja in sadossa painottuvat suuret mulukat. Anusckan, n ja n mukulakoon jakauma muistuttaa mittarilajiketta. lla, illa ja Belenalla pienien mukuloiden osuus oli suurempi kuin mittarilla. Lajike Lajittelujakauma % kokoluokittain < > p-arvo <.1 <.1 <.1 <.1 <.1,2,7,1,3,5

10 Tärkkelyspitoisuudeltaan oli in luokkaa. Seuraavana ryhmän erottuvat Belena, ja, joiden tärkkelyspitoisuus on kuudentoista prosentin tuntumassa. sin tärkkelyspitoisuus oli kaikkein alhaisin. Suuresta mukulasadosta johtuen n tärkkelyssato nousee jopa ia suuremmaksi. Myös n tärkkelyssato on hieman mittaria suurempi. tärkkelys %, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, 2, 19,2 18,9 13,5 14,2 15,9 15,9 14,2 14,6 15,8 tärkkelyssato kg/ha

11 Ulkoinen laatu Seuraavassa taulukossa on esitetty arviot mukulan muodosta ja ulkonäöstä asteikolla 1-9. Ulkonäkö kuorineen on arvioitu lla mittarilajikkeen veroiseksi ja muilla sitä paremmaksi. Mukulamuodotaan on ia pitkänomaisempia, ja erityisesti, Belena, ja, ovat pyöräitä. Mukulan sileydessä ja erityisesti mukulamuodon säännöllisyydessä kaikki tutkittavat lajikkeet ovat mittarin kanssa samanveroisia tai parempia. Lajike Ulkonäkö Mukulan Mukulan Mukulan Mukulan kuorineen pyöreys litteys sileys säännöllisyys Mukulan muoto arvioitiin seuraavasti Ulkonäkö kuorineen (1 9). 9 tarkoittaa parasta ulkonäköä, 1 on kuori pilalla. Mukulan pyöreys (1 9). 9 on pyöreä mukula, 1 on pitkänomainen mukula. Mukulan litteys (1 9). 9 on poikkileikkaukseltaan pyöreä mukula, 1 on poikkileikkaukseltaan litteä mukula. Mukulan sileys (1 9). 9 on sileä mukula, 1 on hyvin syväsilmäinen ja/tai kyhmyinen mukula Mukulamuodon säännöllisyys (1 9). 9 tarkoittaa säännöllistä mukulamuotoa, vähiten vaihtelevaa, 1 tarkoittaa hyvin vaihtelevaa mukulamuotoa. Mukuloiden ulkoista laatua tutkittiin erottelemalla mukulanäytteestä eri vierotustyyppien mukulat erilleen. Eri vioitustyyppien ja terveiden mukuloiden määrät ilmoitetaan painoprosentteina. -lajikkeella terveiden mukuloiden osuus oli yhtä suuri kuin illa, lla ja Maraberlilla hieman mittaria pienempi. Muilla lajikkeilla se oli mittaria suurempi. Belenassa terveiden mukuloiden osuus oli tutkituista lajikkeista suurin. Mukuloissa esiintyneistä vioitustyypeistä rupea esiintyi issa ja ssa mittaria enemmän, muissa vähemmän. Sienen Aiheuttamaa vioitusta esiintyis vain -lajikkeessa, Kaikissa lajikkeissa esiintyi suhteellisen runsaasti mekaanisia pintavikoja. Myös nestejännityshalkeamia esiintyi runsaasti. Marbelissa niitä esiintyi mittarilajiketta enmmän, Anusckassa yhtä paljon kuin mittarissa. Vihertyneitä löytyi useimmin Belenasta, seittirupea taas sta, sta ja ista.

12 terveet % Mukuloiden vioitukset rupi sieni mekpinta nesteh vihert seittirupi

13 Ulkoisen laadun arvioinnissa mukulat jaoteltiin seuraavien vioitustyyppien mukaan. Terveet (%). Ei vioituksia tai vikoja. Rupi (%). Mukulat, joissa yli 1 prosenttia pinnasta ruven peitossa. Mukularutto (%)., muut sienimädät (%) ja bakteerimädät (%). Em. tekijän vioittama mukula. Mekaaniset pintaviat (%). Kuori vahingoittunut, eikä vika poistu normaalissa kuorinnassa. Mekaaniset maltoviat (%). Ehyen kuoren alla olevat mekaaniset vauriot, jotka eivät poistu normaalissa kuorinnassa. Nestejännityshalkeamat (%). Vioitus ei poistu normaalissa kuorinnassa. Korkkiutuneet halkeamat (%). Vioitus ei poistu normaalissa kuorinnassa. Ontot ja keskeltä ruskettuneet (%). Epämuotoiset (%). Lajikkeelle ominaisen muodon poikkeama, joka aiheuttaa vaikeuksia konekuorinnassa. Korjaaminen leikkaamalla aiheuttaa yli 25 prosentin tappion. Mallon värivirheet (%). Mallon värimuutos, jolle ei ole mekaanista syytä. Tähän ryhmään luetaan myös maltokaariviruksen aiheuttamat vioitukset ja johtojänneviat. Vihertyneet (%). Muut viat (%). Perunan kauppakelpoisuuteen vaikuttava vika, joka ei kuulu mihinkään edellä mainittuun ryhmään. Keittolaatu Keittolaadun määrittämiseksi lajikkeet keitettiin kuorineen. Määrityksessä käytettiin kokeen sadosta ruuduittain otettuja näytteitä, toisin sanoen erikseen keitettiin neljää näytettä lajiketta kohti. Keittolaadun arvostelussa arvioitiin seuraavat muuttujat: Ulkonäkö keitettynä (1 9). 9 on erinomainen. Mallon väri keitettynä (1 9). 9 on tumman keltainen, 7 on keltainen, 5 on vaalean keltainen, 3 on valkoinen, 1 on harmaan kirjava. Jauhoisuus. 9 kuvaa suurinta jauhoisuutta. Maku (1 9). 9 on paras maku. Tummuminen keitettynä (1 9). 9 on vähiten tummumista. Raakatummuminen (1 9). 9 on vähiten raakatummumista. Rikkikiehuminen (1 9). 9 on vähiten rikkikiehumista.

14 ulkonäkö keitettynä ,5 8, 7,3 6,6 6,6 7,3 7,3 6,7 7,3 mallon väri , 7, 7, 7, 5, 7, 5, 7, Ulkonäkö keitettynä (p =,13) oli lla, Belenalla ja Marbelilla samaa luokkaa kuin Van Goghilla, muilla se arvioitiin mittaria paremmaksi. ja olivat väriltään (p <,1) mittarin kaltaisia, muilla mallon väri arvioitiin mittaria syvemmän keltaiseksi.

15 jauhoisuus , 8,5 3, 3,3 5,3 6, 5, 7, 6, maku , 7, 5, 5,4 6, 7,7 5, 7, 6,5 Jauhoisuudessa (p <,1) erot olivat selviä. arviotiin ia jauhoisemmaksi, in jauhoisuus oli in luokkaa. Muiden lajikkeiden jahoisuus oli ia väheisempi. in ja n mukula oli huomattavan kiinteä. Neljä lajiketta (,, ja ) arvioitiin maun (p <,1) suhteen mittarin veroiseksi. Toiset neljä saivat hieman mittaria alhaisemmat pisteet.

16 raakatummuminen ,3 8, 8,7 5,5 8,5 8,5 tummuminen keitettynä ,8 8,3 8, 8, 8, 8, oli mittaria alttiimpi raakatummumiselle (p <,1), muut sitä vähemmän tummuvia. Keitettynä tummuminen oli silla lla ja lla mittarin luokkaa (p <,1), muut tummuivat hieman helpommin.

17 rikkikiehuminen ,8 6,8 Rikkikiehumista (p <.1) esiintyi lähinnä lla.

18 Vertailu edellisiin vuosiin Kaikki lajikkeet ovat olleet kenttäkokeessa Ylistarossa joko vuonna 26 tai 28. on ollut kokeissa kumpanakin vuonna. Seuraavissa taulukoissa on verrattu lajikkeiden sato- ja tärkkelystuloksia eri vuosina. Tulokset ovat pääosin samansuuntaisia. Lajike Sato suhdelukuna mittariin. Mittarin sato = ,6 56,4 5, Lajike Tärkkelyspitoisuuden ero mittariin ,2 17,9 2,3 -,3 -,2-5,7-4,5-5, -5,5-3,3-4,2-3,3-2,9-5, -5,9-4,6-5,1-5, -3,4-3,5