Toimintakertomus vuodelta 2006 SISÄLLYS

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta 2006 SISÄLLYS LYHYESTI...2 YHDISTYSTOIMINTA...3 Vuosikokous...3 Yhdistyksen toimintatilat...3 TALOUS...3 Toiminnan rahoitus...3 Materiaalin ja välineiden myynti ja vuokraus...4 TYÖRYHMÄT...4 1) Lehtityöryhmä...4 2) Koulutustyöryhmä...4 3) Ryhmäyhteistyö...5 4) Imetysviikko...5 5) Sääntötyöryhmä...6 6) Imetyskirja työryhmä...7 7) Eettiset periaatteet...7 8) Ammattilaiset...7 9) Organisaatiotyöryhmä ) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen eli YVA-työryhmä ) Web-työryhmä ) Itulaiset-työryhmä...8 IMETYSTUKITOIMINTA...8 Imetystukipuhelin ja Maanlaajuinen maitopiiri...9 Projektin johtoryhmä...10 Toiminta...10 Projektin muu toiminta...10 MESSUT, TAPAHTUMAT JA TAPAAMISET...11 TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA...12 Tiedotteet ja muu julkisuus...12 YHTEISTYÖ MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA

2 LYHYESTI Imetyksen tuki ry:lle vuosi 2006 ei alkanut lupaavasti: Raha-automaattiyhdistys pudotti kahdeksan vuotta toimineen Imetystukipuhelimen vasta vuodeksi saadun avustuksen puoleen edellisvuotisesta, eikä yhdistys saanut toiminta-avustusta rakenteiden ja perustan kehittämiseen. Ensimmäisen rahoitetun vuoden aikana palkallinen puolipäiväinen työntekijä oli vasta päässyt alkuun puhelimeen tulleiden viestien aiempaa järjestelmällisemmässä seuraamisessa ja vapaaehtoisten päivystäjien kokemuksien keräämisessä: Äitien kysymyksistä osa oli hälyttäviä, eikä niiden olisi pitänyt missään tapauksessa kuulua vertaistuelle. Vielä ahdistavammaksi tilanne koettiin, koska juuri vaikeita puheluita soittaneet äidit soittivat liian usein synnytyssairaalasta tai neuvolasta henkilökunnan kehoituksesta, eivätkä he uskoneet voivansa enää palata saman kysymyksen kanssa takaisin. Aloimme etsiä, minne Imetystukipuhelimesta voidaan ohjata nämä perheet, jotka tarvitsevat ammattimaista apua. Ammattimaiseen apuun kuuluu oikeaan tietoon perustuva ohjaus ja neuvonta sekä äidin tukeminen, hoitovastuun kantaminen ja lapsen painonseuranta. Tilanne oli haastava. Heti alkuvuodesta tärkeäksi keinoksi valikoitui selkeän ja perustelevan raportin laatiminen Imetystukipuhelimesta niille tahoille, joilla on vastuu ja jotka voivat vaikuttaa synnyttävien perheiden saaman hoidon laatuun. Työn säästämiseksi tämä tehtiin Raha-automaattiyhdistyksen edellyttämän vuosiraportin muotoon. Muina keinoina käytettiin suorien yhteyksien ja keskustelukanavien etsimistä poliitikkojen ja viranomaisten kanssa. Tärkein tällainen keskustelutilaisuus järjestettiin Imetyspäivänä Helsingissä, kun ensimmäinen Vauvojen Vaalitentti kartoitti ja kartutti kansanedustajien imetystietoisuutta tulevaa eduskuntavaalikautta silmälläpitäen. Vuodesta 2006 tuli yhdistykselle isojen muutosten vuosi: Keväällä yhdistys otti kantaa perhevapaauudistukseen ja ylitti ensi kertaa selvästi uutiskynnyksen. Yhdistyksen vuonna 2004 eduskunnan oikeusasiamiehelle jättämä kantelu erääseen lääketieteelliseen äidinmaidonkorviketutkimukseen liittyvistä epäselvyyksistä sai ratkaisun, joka sai laajasti julkisuutta. Yhdistys haki rohkeasti kahta kolmevuotista projektia ja toiminta-avustusta. Yhdistys löysi yhteistyökumppaneikseen Sexpo-säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton. On pieni ihme, että näiden rinnalla Imetystukipuhelin pyöri puolitetuilla taloudellisilla resursseilla edellisen vuoden malliin. Edellisenä vuonna havaittu vapaaehtoisten puhelinpäivystäjien hätä ja väsymys huomioitiin kasvattamalla uusien päivystäjien koulutusmääriä. Samalla päivystäjien määrä on kasvanut varmasti. Isot muutokset olivat mahdollisia vain siksi, että kaikki keskeiset työryhmät ovat toimineet aktiivisesti ja reagoineet tarvittaessa nopeasti myös mediaan. Uusien haasteiden ohessa perustoiminta on jatkunut vahvana. Esimerkiksi koulutustyöryhmä on luonut yhdistykselle jatkuvuutta ja samalla myös uusia imetystukiryhmiä. Haaveenamme on, että yhdistyksen toiminnan vakiintuessa vapaaehtoistyöntekijöiden ei tarvitsisi maksaa koulutuksestaan, mutta vielä vuonna 2006 sekä perustietokurssi että ryhmänvetäjäkurssi rahoitettiin kurssimaksuilla. Loppuvuodesta yhdistys sai iloviestejä: Raha-automaattiyhdistys myönsi Imetyksen tuki ry:lle projektin "Imetyksen kuumalinja - tukea perheille, tietoa päättäjille" ja sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden edistämisen määrärahoilla rahoitetun projektin "Imetyksen tukiverkko ja tietopaketti ". Yhdistys haki myös toiminta-avustusta perusrakenteiden kehittämiseen, sillä hallinnollinen vapaaehtoistyö on etupäässä kotiäitien voimin pyöritettäväksi melkoisen mittavaa ja laajaa, ja pelkona on, että yhdistys sortuu projektien painosta. Yhdistys sai molemmat hakemansa projektit, mutta toiminta rahoitetaan edelleen jäsenmaksuin. 2

3 YHDISTYSTOIMINTA Vuoden 2006 alussa yhdistyksessä oli 300 jäsentä ja lopussa 382, joista 5 kannatusjäsentä. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Vanha hallitus kokoontui kolme kertaa ja uusi kuusi kertaa. Kokousten lisäksi hallitys käyttää internetin postituslistaa, tekstinmuokkaukseen ituwikiä ja tarvittaessa keskustelufoorumi Maitolaituria. Toimintavuodelle valittu tilintarkastaja on Susanna Saares ja varatilintarkastaja Anna Sahinoja. Hallitus valitsi keskuudestaan yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Maarit Kuoppalan, taloudenhoitajaksi Auli Nuojuan ja sihteeriksi Jaana Reinikan. Kokousten sihteerinä on pääsääntoisesti toiminut projektityöntekijä Karla Loppi. Imetyksen tuki ry:n vuosikokous pidettiin Vuosikokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Anna Metsoila (Vantaa). Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Maarit Kuoppala (Espoo), Krista Lagus (Espoo), Päivi Maaranen (Espoo), Mia Nores- Korkeamäki (Vihti), Auli Nuojua (Vantaa), Jaana Reinikka (Vantaa), Pia Ruohotie (Helsinki). Hallituksen varajäseniksi valittiin Tanja Borodulin (Kotka), Hanna Graeffe (Järvenpää), Minttu Haapalainen (Helsinki), Saara Leppälä (Oulu) ja Salla Sailo (Espoo). Yhdistyksen hallituksen kokouksia pidettiin vuoden 2006 aikana jäsenten kodeissa ja leikkipuistojen tiloissa Vantaalla. Imetystukiryhmät toimivat itsenäisesti hankkimissaan kokoontumistiloissa. Tavallisia paikkoja ovat olleet kuntien ja kaupunkien asukastoimintatilat, leikkipuistojen ja päiväkotien tilat, terveyskeskuksen neuvottelu- tms. tilat. Koulutusta on pidetty imetystukiryhmien kanssa samoissa tiloissa ja lisäksi kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksen tiloissa. Maanlaajuinen maitopiiri on toiminut työntekijänsä kotitoimistosta käsin. TALOUS Taloudenhoitajan tehtäviä yhdistyksessä on hoitanut Auli Nuojua. Yhdistyksen taloudelliset resurssit pienenivät edellisvuodesta RAY:n rahoittaman Maanlaajuinen maitopiiri (Imetystukipuhelin) -projektin avustuksen jäätyä puoleen vuoden 2005 summasta. Projektin tueksi päätetiin laajentaa vapaaehtoisille tarjottavaa koulutusta ja tukea aiempaa laajemmin vapaaehtoisten tekemää yhteiskunnallista työtä yhdistyksen säästöillä vuosikokouksessa hyväksytyn budjetin mukaisesti. Vuonna 2006 jatkettiin käytäntöä, jonka mukaan taloudenhoitajan vastuulla on ollut kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekeminen sekä budjetin laatiminen. Rahaliikenne ja laskutus ovat kuuluneet yhdistyksen työntekijän (Karla Loppi) ja tarvittaessa sihteerin (Jaana Reinikka) tehtäviin. Sihteerin tehtäviin ovat kuuluneet jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenmaksuviitteistä huolehtiminen. Yhdistyksen taloudellinen tilanne käy ilmi tilinpäätöksestä ja tilintarkastajan lausunnosta. Yhdistyksen toiminnan pääasiallisena tulonlähteenä ovat olleet jäsenmaksutulot luvun alussa alkaneet paineet yhdistyksen toiminnan laajentamiseksi kasvavat tasaisesti. Pelkkien jäsenmaksujen varassa toiminnan laajentaminen on käynyt mahdottomaksi. Vuonna 2005 saatu ensimmäinen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustus (20 000e) muutti tilannetta vähän helpommaksi, mutta toi toisaalta epäsuhtaa eri toimintojen välille. Vuoden 2006 puolitettu avustus (10 000e) sävytti koko vuoden toimintaa. Olemme joutuneet rajoittamaan toimintaamme, vaikka tärkein resurssimme, vapaaehtoisten määrä, kasvaa koko ajan. Vuoden aikana Raha-automaattiyhdistykseltä haettiin rahoitusta sekä Imetystukipuhelimen jatkoprojektiin nimeltä "Imetyksen kuumalinja - tukea perheille, tietoa päättäjille" että yleiseen toimintaan. Yhdistys haki Imetystukipuhelimen toiminnan kehittämiseen kohdennettua toiminta-avustusta euroa ja yhdistyksen yleiseen toimintaan toiminta-avustusta euroa. RAY myönsi projektiavustuksena Imetystukipuhelinprojektiin euroa. 3

4 Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahoista yhdistys haki Terveyden edistämisen keskukselta (Tekry) rahoitusta imetysvalmennuspaketin tekemiseen neuvoloita varten ja toisaalta tukihenkilöiden koulutukseen. Projekti on nimeltään "Imetyksen tukiverkko ja tietopaketti ". Yhdistys haki euroa ja sai euroa. Imetystyynyjen vuokrauksen vastaava oli edelleen Katariina Miettinen Vantaalta. Tyynyjä vuokrataan harvoin. Vuoden aikana kävimme neuvotteluja myös rintapumppujen vuokrauksen aloittamisesta, mutta mitään tavaroiden välitystä ei ole haluttu aloittaa ennen toimiston perustamista. Yhteyshenkilönä toimi Pia Ruohotie. TYÖRYHMÄT Yhdistyksen toiminnan laajentuessa työskentelyä on jäsennelty entistä paremmin selkeiksi kokonaisuuksiksi työryhmien tehtäväksi. Työryhmät raportoivat toiminnastaan hallitukselle enemmän tai vähemmän säännöllisesti, ja nämä raportit tallennetaan Maitolaiturille. Projektityöryhmän lisäksi vuoden 2006 aikana ovat toimineet seuraavat työryhmät: Lehtityöryhmä vastasi Imetysuutisia-lehden teosta. Imetysuutisia-lehti on Suomen ainoa imetykseen keskittyvä lehti. Työryhmän vastuuhenkilönä on toiminut lehden päätoimittaja Riitta Hankonen. Lehden taittajana on toiminut Riikka Martikainen. Varsinkin pienet kantoliina- ja kestovaippanettipuodit ovat mainostaneet mielellään Imetysuutisissa. Olemme pitäneet mainoshinnat matalina (esimerkiksi 1/1 sivu 67 euroa, 1/8 sivu 17 euroa). Mainosmyyntiä ovat hoitaneet eri henkilöt sopimuksen mukaan, ja työryhmän erityiskiitokset kuuluvat Miia Äkkiselle toimivien rutiinien luomisesta. Vuonna 2006 ilmestyi kaksi lehteä, kesä- ja marraskuussa. Suomalaisen kirjakaupan lehtivälitys on alkanut välittää imetysuutisten tilauksia. Hathor The Cowgoddess -sarjakuvan piirtäjälle Heather Cushman-Dowdeelle lähetettiin kolme kappaletta 2/05 lehteä kiitoskirjeen kera. Lehdessä yhden sivun sarjakuva suomeksi käännettynä. Koulutustyöryhmän vastuuhenkilönä toimi alkuvuodesta 2006 Pia Ruohotie, jonka keväällä korvasi Mia Nores-Korkeamäki. Koulutustyöryhmä on kehittänyt, suunnitellut ja järjestänyt yhdistyksen koulutustoimintaa. Järjestetyt kurssit ovat Perustietoa imetyksestä, vastuuhenkilönä Anna Metsoila, ja Imetystukiryhmänvetäjä-kurssi, vastuuhenkilönä Pia Ruohotie. Yhdistys hankki koulutuskäyttöä varten Follow me, Mum -DVD:n, jota on käytetty sekä Perustietoa imetyksestä - että ryhmänvetäjäkursseilla osana opintomateriaalia. Pia Ruohotielle annettiin Breastfeeding and Human Lactation -kirja (Riordan & Auerbach 2004) tunnustuksena usean vuoden koulutustyöstä yhdistyksen hyväksi. Ryhmänvetäjäkoulutus Tampereella järjestetty yhdistyksen viides ryhmänvetäjäkoulutus päättyi ja tuloksena oli uusia ryhmänvetäjiä ja kouluttajia. Kouluttajina toimivat Sanna-Mari Tonteri ja Merete Willis, jotka kumpikin pätevöityivät rv-kurssien kouluttajiksi. Kouluttaja Pia Ruohotie toimi pätevöityvien kouluttajien tutorina. Kurssin suorittivat hyväksytysti Minttu Haapalainen (Helsinki, Vuosaari), Henna Juvonen (Joensuu), Tanja 4

5 Kaipainen (Kuopio), Riina Koskimaa (Pirkkala), Marja Pajari-Korhonen (Lappeenranta, keskusta), Ruut Palviainen (Turku), Leena Pikkumäki (Jyväskylä) ja Jaana Reinikka (Vantaa, Ylästö). Ryhmänvetäjäkurssin pääsykriteereitä ja hakumenettelyä kehitettiin vuoden 2006 alussa. Krista Lagus ja Pia Ruohotie hioivat hakulomakkeen, joka mahdollisti hakijoiden pisteytyksen kolmella eri alueella: tausta, sopivuus imetystukiryhmän vetäjäksi ja koulutuksen hyödyntäminen. Hakulomakkeen suunnitteluun osallistuivat myös Sanna-Mari Tonteri ja Merete Willis. Ehdottomia vaatimuksia kurssille osallistumiseksi sovittiin: jonkin verran imetystaustaa, jonkin verran sopivuutta ryhmänvetäjäksi ja jonkin verran sitoutumista koulutuksen hyödyntämiseen. Pisteytystä päätettiin myöhemmin tarkentaa eli priorisoida puhelimeen vastaamisen halukkuus, koska koulutuksella pyritään saamaan lisää vapaaehtoisia puhelinpäivystäjiä. Päätettiin, että hakemusten pisteytyksen suorittaa viisihenkinen raati, jossa on kolme ryhmänvetäjäkouluttajien edustajaa (joko he itse tai heidän nimeämänsä henkilöt) ja kaksi hallituksen nimeämää muuta henkilöä. Helsingin koulutukseen (kouluttajina Pia Ruohotie ja Mia Nores-Korkeamäki) löytyi heti riittävä määrä osallistujia, jopa varasijoille. Tampereen (Merete Willis ja Leena Pikkumäki) ja Lappeenrannan (Sanna-Mari Tonteri ja Jaana Reinikka) kurssien osalta hakuaikaa jatkettiin, jotta saataisiin kurssit täyteen. Lopulta Lappeenrannan kurssi hyväksyttiin aloitettavaksi pienemmällä osallistujamäärällä, koska samalla harjoittelee uusi kouluttaja. Saman koulutuksen osalta hyväksyttiin myös koulutustyöryhmän budjetin ylittyminen noin sadalla eurolla. Perustietoa imetyksestä -kurssit Perustietoa imetyksestä -kurssin kouluttajina vuonna 2006 toimivat: Minna Haataja (Kajaani), Anna Suova- Hakala (Vantaa), Tanja Kaipainen (Kuopio), Anna Metsoila (Tuusula), Pia Ruohotie (Helsinki), Ruut Palviainen (Littoinen), Leena Pikkumäki (Jyväskylä), Iiris Pääkkönen (Turku), Jaana Reinikka (Vantaa). Perustietokursseja järjestettiin vuoden aikana yhteensä viisi kappaletta: Kuopiossa, Vantaalla, Jyväskylässä ja Kajaanissa sekä viides kurssi osin Piikkiön lapsiperheleirin yhteydessä ja osin Turussa. Kursseille osallistui vuoden aikana yhteensä 74 henkeä, joista kurssin suoritti 68 henkeä. Ryhmäyhteistyön työryhmässä vetäjänä toimi ryhmäyhteyshenkilö Jaana Reinikka. Jyväskylässä järjestettiin ryhmänvetäjätapaaminen Paikalla oli yhteensä 18 aikuista ja 10 lasta. Alustajina toimivat Keski-Suomen keskussairaalan lasten teho-osaston lastensairaanhoitaja Niina Kantola ja keskosen äiti Teija Lammi, kun alustuksen aihe oli keskosen imetys. Jyväskylän doulia läsnäolijoista oli yhteensä kuusi, sen lisäksi paikalla oli vetäjiä Varkauden, Kajaanin, Kuopion, Vihdin, Espoon, Helsingin ja Vantaan ryhmistä sekä yhdistyksen työntekijä. Vuoden toinen ryhmänvetäjätapaaminen järjestettiin Vantaan Martinlaaksossa sunnuntaina Mukana tapaamisessa oli yhteensä yhdeksän ryhmänvetäjää. Ryhmistä edustettuina olivat Espoon Leppävaaran, Helsingin Pihlajamäen ja Vuosaaren, Oulun, Pirkkalan, Porvoon ja Länsi-Vantaan ryhmät. Keskustelun aiheita olivat mm. Imetystukipuhelimeen vastaaminen, pohjoisen tilanne ryhmien suhteen, tilakysymykset ja se, kuinka pitkään vetäjät yleensä jatkavat ryhmän vetämistä ja minkälaisissa elämäntilanteissa. Tunnelma oli lämmin ja viihtyisä kaiken kaikkiaan. Työryhmä keräsi ja koosti imetystukiryhmiltä saadut kävijätilastotiedot vuoden 2005 toimintakertomuksen liitteeksi sekä päivitti ryhmien tiedot jäsenlehteen. Työryhmä päivitti yhdistyksen nettisivujen Näin perustat imetystukiryhmän -tekstin, josta valmistui lopulta myös hieno ryhmänperustamiskansio. Kansiota myydään internetin kautta. Yhdistys onnitteli ja osallistui avustuksella Lahden imetystukiryhmän viisivuotisynttäreille. Kansainvälistä imetysviikkoa vietettiin Pohjoismaiseen tapaan viikolla 42 eli Yhdistys järjesti päätapahtuman ohjelman ensi kertaa itsenäisesti. Päätapahtuma oli pidetty seminaari Helsingissä. Yhteistyökumppaneita olivat ammattikorkeakoulu Arcada (tarjosi tilat), HYKS Naistenklinikka/Vauvamyönteisyysryhmä (nimensä) sekä Uudenmaan läänin kätilöyhdistys (talkooapua) ja Kätilöliitto (lahjoitus). Seminaariin osallistui n. 80 henkilöä. Kansainvälinen WABAn (World Alliance for Breastfeeding Action) imetysviikon teema juhlisti 25 vuotta täyttänyttä Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia 5

6 rajoittavaa koodia. Suomeksi teemana oli "Suojele imetystä". Seminaari oli kaksiosainen: ensimmäinen osuus oli luentomuotoinen, toinen osa oli Vauvojen vaalitentti. Ensimmäisessä osassa kuulimme seuraavat luennot: Tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäki: Mitkä arvot ajoivat aikanaan Nestlén boikotointiin? Äitiaktivisti Maarit Kuoppala: Kuinka tuskastuneet vanhemmat saivat Elintarvikevirastoon vauhtia? Terveydenhoitaja, imetysohjaajakouluttaja Ritva Kuusisto: Saako neuvolassa sanoa mitä tahansa? Kätilö Riikka Tervahartiala: Tutkimustietoa on vino pino, mutta kysyykö sen perään kukaan? Lisäksi Anna Metsoila esitti STM:n ylitarkastaja Marjaana Pelkosen lähettämän esityksen "Pyörä on jo keksitty: EU:n imetyksen edistämisen ohjelma". Imetyspäivän toisen osan ohjelmassa oli Vauvojen vaalitentti, jossa seitsemän puolueen ehdokkailta tivattiin mm. puolueiden vauvapoliittista ohjelmaa tulevalle vaalikaudelle ja imetyksen kansanterveydellistä merkitystä. Kolmas keskeinen kysymys oli se, miten äiti voi luottaa saamiensa neuvojen laatuun, kun vain 32 % äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajista on saanut 20 tunnin imetysohjaajakoulutuksen (STM 22:2005). Vaalitentin keskeytti imetystukipuhelu, jossa kaksiviikkoisen vauvan äiti on vakavasti huolissaan vauvansa ravitsemuksesta eikä neuvola sen paremmin kuin synnytyssairaalakaan voinut heitä auttaa ja avun lähdettä tivattiin kansanedustajaehdokkailta. Vauvojen vaalitentissä istuivat Mikael Fogelholm (Vihr.), Martina Harms-Aalto (RKP), Miapetra Kumpula (SDP), Leena Rauhala (KD), Sari Sarkomaa (KOK), Katja Syvärinen (Vas.) ja Kimmo Tiilikainen (Kesk). He olivat yksimielisiä siitä, että imetyksen vaikutus kansanterveyteen on kiistaton, ja tällainen positiivinen keino ehkäistä esimerkiksi liikalihavuutta ja diabetesta kannattaisi ilman muuta käyttää hyväksi. Riikka Käkelä-Rantalainen suunnitteli viikolle graafisen tunnuksen Suojele imetystä -teemalla ja otti mediakäyttöön valokuvat.imetysviikosta ja erikseen seminaarista tiedotettiin etukäteen medioille ja sidosryhmillemme. Jälkikäteen lähti lehdistötiedote seminaarin vaalitentin annista. Viikon kunniaksi tuotettiin uutta tekstimateriaalia, joka laitettiin esille kotisivuille. Lisäksi tilattiin Suojele imetystä - rintanappeja, jotka kävivät hyvin kaupaksi paitsi yksityisille, myös synnytyssairaaloihin. Pinssien myyntiä hoiti Tanja Laubach. Imetysviikon keskustelun pohjaksi yhdistys alkoi kerätä internetsivuillaan äitien palautetta saamastaan imetysohjauksesta. Äidit voivat antaa saamastaan ohjauksesta kouluarvosanan, lyhyen luonnehdinnan sekä laajemmat perustelut. Äitien sähköpostiosoitteet kerätään keksittyjen palautteiden eliminoimiseksi yhdistyksen sisäiseen käyttöön, niitä ei luovuteta eteenpäin. Palauteita on luettavissa osoitteessa Palautteissa on yksi hälyyttävä piirre: tyypillisimpiä annettuja kouluarvosanoja ovat neljä, viisi ja kymmenen. Pieni osa äideistä saa ykkösluokkaista ja hyvää imetysohjausta, mutta yhteensä suurempi osa äideistä antaa numeron neljä tai viisi. Tyydyttäviä arvosanoja annetaan harvoin. Vastasyntyneiden suositusten mukaisen ravitsemuksen ohjaus ei yhdistyksen mielestä saa olla näin kaksijakoisen linjatonta. Imetyspäivän suunnitteluvastuun kantoivat Maarit Kuoppala ja Karla Loppi. Imetysviikon työryhmään osallistuivat myös Riikka Käkelä-Rantalainen, Tanja Laubach, Päivi Maaranen, Anna Metsoila, Jaana Reinikka ja Hanna Graeffe. Kuopiossa Imetysviikko huomioitiin imetystukiryhmän ja sairaalan järjestämällä yhteisellä imetyksen teemapäivällä tietoiskuineen ja materiaalinjakoineen, vastuuhenkilönä Tanja Kaipainen työryhmänään Noora Askinen, Dina Paldanius ja Laura Miettinen. Kuopion tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kuopion Imetystukiryhmän, KYS:n synnytysklinikan, Pohjois- Savon kätilöyhdistyksen, Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistyksen ja Savonia-ammatti-korkeakoulun kanssa. Jyväskylässä järjestettiin imetysaiheinen näyttely, joka oli esillä kaupungin pääkirjastolla Näyttelyä työstivät mm. Agda Kalliola, Leena Pikkumäki, Liisa Ansio ja Paula Kajaan sekä monet muut vapaaehtoiset. Kajaanissa järjestettiin Minna Haatajan koordinoimana normaalin imetystukiryhmän lisäksi kolme imetysviikon tapaamista, yksi jokaisessa Kajaanin neuvolassa. Sääntötyöryhmän vastuuhenkilönä on toiminut Maarit Kuoppala. Työryhmä on toiminut Maitolaiturikeskustelufoorumilla. Vuoden 2006 alussa työryhmä valmisteli vuosikokoukselle esitettäväksi muutoksen yhdistyksen sääntöjen pykälään 2, tarkoitus ja toiminnan laatu. Sääntöihin lisättiin merkintä Lapsen oikeuksien 6

7 sopimuksen 24. artiklasta toimintamme yhtenä lähtökohtana. Tämän muutoksen vuosikokous hyväksyi ja se merkittiin yhdistysrekisteriin. Imetyskirjatyöryhmän tavoitteena on koota yhdistyksen lehdissä vuosien varrella ilmestyneet hyvät artikkelit kirjaksi, jotta ne sitä kautta saataisiin nykyistä laajemmin äitien ulottuville. Kirjatyöryhmään ovat kuuluneet Jaana Reinikka, Anna Taskinen, Tanja Borodulin ja Leena Pikkumäki. Kirjan teko eteni vuoden aikana mukavasti. Työryhmä kyseli Imetysuutiset-lehteen kirjoittaneilta lupia juttujen julkaisemiseen kirjassa, ja suurin osa luvan antoi. Osa halusi päivittää tai muokata kirjoittamansa jutut itse, osa antoi työryhmälle luvan muokata tekstit kirjaan sopiviksi. Työryhmä kävi kirjan tiimoilta keskustelua, millaisia imetyksen liittyviä termejä kirjassa käytetään. Yhteisestä päätöksestä mm. maidon erityksestä tai - tuotannosta tullaan käyttämään termiä "maidon muodostuminen" ja rintaruokinta-sana korvataan sanoilla imetys ja äidinmaito. Työryhmä muokkasi yhdistyksen imetystukiäitien eettisiä periaatteita hieman vuonna Koska imetystukitoiminta perustuu keskusteluun ja kuunteluun, eettisistä periaatteista poistettiin kaikki neuvomiseen liittyvät ilmaisut. Ne korvattiin muilla, yhdistyksen toimintaa paremmin kuvaavilla ilmaisuilla. Muokatut eettiset periaatteet ovat luettavissa yhdistyksen internet-sivuilla. Ammattilaistyöryhmän vetäjänä toimii Riikka Tervahartiala. Työryhmään kuuluu imetyksen parissa työskenteleviä terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Työryhmä on toiminut aktiivisesti IBCLCopintopiirinä. Vuoden 2006 aikana perustettiin jo toinen opintopiiri osallistujien runsauden vuoksi. Työryhmä tapaa kerran kuussa opintopiirin tiimoilta ja pitää muuten yhteyttä Yahoon postituslistan kautta. Imetystukipuhelin-projektin puitteissa yksi työryhmän jäsen (Anna Taskinen) kustannettiin Kätilöpäiville Joensuuhun yhdistyksen edustajaksi toukokuun alussa. Organisaatiotyöryhmä perustettiin kehittämään ITU:n hallituksen ja muiden aktiivitoimijoiden yhteistoimintaa vastaamaan laajenevan yhdistyksen tarpeita. Työryhmä miettii myös keinoja parantaa vapaaehtoisten jaksamista. Keväällä 2006 päätettiin, että työryhmä jatkaa hallituksen toiminnan organisoimista. Työstämistä kaipaavat erityisesti hallituksen sisäinen työnjako ja sisäisen tiedottamisen parantaminen. Työryhmä kokoontui vuosikokouksen jälkeen kerran, ja käynnisti tai laittoi etenemään monta hallituksen toimintaan liittyvää asiaa. Työryhmä käynnisti ItuWikiin työskentelyalueen organisaation kehitykseen liittyville, kulloinkin työstämisen kohteena oleville asioille. Työryhmän vastuuhenkilönä oli Krista Lagus. Kun aikaisemmin hallituksen kokouksista sovittiin yksi kerrallaan, keväällä 2006 hyväksyttiin Maarit Kuoppalan rakentama kokousaikataulurunko, johon oli merkitty tulevat kokoukset ja niiden aiheet alustavasti. Käytäntö helpotti hallituksen toimintaa. Aikaisemmin IBFAN-työryhmänä tunnettu ryhmä muutti nimensä Yhteiskunnallinen vaikuttamisen työryhmäksi eli tutummmin YVA-työryhmäksi. Uusi ryhmä otti hoitaakseen niin kotimaisen koodityön, kansainvälisen yhteistyön, yhteiskunnallisen vaikuttamisen kuin tiedottamisenkin. Kotimaan koodityöhön kuuluvat korvikekoodin toteutumisen valvonta Suomessa ja Findia-tutkimuksesta tehty kantelu. Kansainväliseen yhteistyöhön kuuluvat yhteydet IBFAN:iin ja tarvittaessa muihin kansanväliseen toimijoihin. Vuonna 2005 käynnistynyt lobbaus ja imetysasioiden esilletuonti jatkui myös vuonna Työryhmä laati ja lähetti tiedotteita useista eri aiheista. Ne päätyivät mm. Helsingin Sanomien etusivun uutiseksi vanhempainvapaauudistuksen kannanottona ja saman lehden kotimaan pääuutiseksi FinDiaäidinmaidonkorviketutkimuksesta, josta työryhmä tiedotti, kun oikeusasiamies antoi ratkaisun yhdistyksen FinDiasta tekemään kanteluun. IBFAN-yhteyksiä on hoitanut Mia Nores-Korkeamäki. Hanna Graeffe oli yhteydessä Ruotsin imetysjärjestön Amningshjälpenin puheenjohtaja Monica Kolm- Sandströmiin yhteistyömahdollisuuksista. Yhdistyksen edustaja kutsuttiin Ruotsiin kokoukseen, kunhan sopiva ajankohta saataisiin sovittua. Kotimainen koodityö 7

8 Yhdistys valvoo sääntöjensä mukaisesti äidinmaidonkorvikkeiden markkinointirajoitusten noudattamista Suomessa. Elintarvikevirasto julkaisi äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin valvontaohjeen kesällä 2005 ja tämän jälkeen kauppojen suoraan äiteihin kohdistamat myynninedistämiskeinot ovat olleet erittäin harvinaisia, lähinnä yksittäisiä lapsuksia, ja kaupat korjaavat virheensä nykyisin nopeasti ja asiallisesti. Suuri saavutus YVA-työryhmältä - ja erityisesti Maarit Kuoppalalta - oli FinDia-tutkimuksesta tehtyyn kantelun annettu eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu. Vuonna 2004 alunperin tehty kantelu eteni vuoden 2006 aikana siten, että Sosiaali- ja terveysministeriö antoi uuden lausuntonsa kantelusta. Yhdistys antoi tähän vastineensa elokuussa Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio antoi ratkaisunsa Oikeusasiamies löysi tutkimuksesta monia puutteita ja virheitä, mm. ettei tutkimukselle ole nimettynä tutkimuksesta vastaavaa henkilöä, jonka vastuulla osallistujien turvallisuus on. Yhdistyksen nostamiin eettisiin kysymyksiin oikeusasiamies ei lainvalvojan roolissa ottanut kantaa, joten keskustelu korviketutkimusten eettisistä kysymyksistä jatkuu. FinDia-työryhmään osallistuivat Maarit Kuoppalan lisäksi Hanna Graeffe, Jyrki Kuoppala, Anu Laakkonen, Karla Loppi ja Anna Metsoila. Yhdistys julkaisi tiedotteen EOA:n kannasta Helsingin Sanomat nosti asian kotimaan pääuutiseksi Yhdistyksen omat nettisivut kokivat pieniä muutoksia. Vuoden 2006 aikana osa sivuista käännettiin sekä englanniksi että saksaksi. Iso kiitos käännöstyöstä Essi Ruokokoskelle, Minna Haatajalle, Raisa Omaheimolle ja Miia Salomäelle. Syksyllä ennen Imetysviikkoa yhdistyksen nettisivuilla avattiin kaikille avoin palautemahdollisuus antaa palautetta imetysohjauksesta, jota ovat antaneet terveydenhuollon ammattilaiset, imetystukihenkilöt tai muut tahot. Palautetta tuli heti runsaasti ja arvosanat vaihtelivat kouluasteikolla nelosesta kymppiin (ks. tarkemmin Imetysviikko). Lomakkeen suunnitteli ja toteutti Riikka Käkelä-Rantalainen. Erikseen avattiin palautekanava yhdistyksen toiminnalle. Yhdistyksen nettisivut muutettiin php-pohjaisiksi marraskuun lopulla. Sivujen päivittämisesta vastuun kantoi Jaana Reinikka. Imetys.fi/itu -nettisivujen päivittäjänä toimi Jaana Reinikka. Imetys.fi -sivujen päivittäjästä oli hieman epäselvyyttä, joten tehtävän jakoivat Jaana Reinikka ja Christina Pönkkö. Yhdistys ylläpitää keskustelufoorumia Maitolaiturilla osoitteessa maitolaituri.imetys.fi. Siellä on useita eri vertaistukea tarjoavia keskustelualueita sekä työryhmien suljettuja alueita. Maitolaiturille lisättiin kauan kyselty ruotsinkielinen alue imetystukikeskustelulle. Maitolaituria ylläpitivät Jaana Reinikka ja Karla Loppi. Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi, suoraan jäsentoimintaan suuntautunut työryhmä, jonka vetäjinä ovat toimineet Minttu Haapalainen ja Päivi Maaranen. Ensitöikseen työryhmä organisoi muutaman jäsenillan pääkaupunkiseudulla. Ensimmäisessä jäsenillassa oli keskustelua alustamassa Katja Koskinen, joka kertoi kansainvälisistä imetysalan konferensseista, ja toisessa jäsenillassa alusti Anna Metsoila aiheenaan imetyksen vertaistuesta tehty opinnäytetyö. Valitettavasti jäsenet eivät ottaneet iltoja omikseen. Siitä huolimatta jäseniltoja pidetään sinänsä tärkeänä ja hienona toimintamuotona, joka vain pitää saada laajemmin ihmisten tietoon. Vuoden lopulla työryhmä organisoi jäsenistölle sähköpostikyselyn jäseniltojen tarpeesta ja toiveista. IMETYSTUKITOIMINTA Yhdistyksen keskeinen palvelu on imetystuen antaminen sitä tarvitseville. Imetystukea kysyvät etupäässä äidit, mutta myös isät, isovanhemmat ja terveydenhuollon ammattilaiset kääntyvät puoleemme imetystä koskevissa kysymyksissään. Imetystuen muotoja ovat imetystukiryhmät, jotka kokoontuvat yleensä kerran (joskus kahdesti) kuussa, Imetystukipuhelin, internetkanavat Imetystukilista sekä Maitolaituri-foorumi, ja lisäksi yksittäiset imetystukiäidit vastaavat kyselyihin ja antavat tukea puhelimitse (omissa 8

9 numeroissaan), sähköpostitse ja kotikäynneillä. Yhdistyksen tarjoamista imetystukikanavista tunnetuin ja tavoitetuin on Imetystukipuhelin. Vuonna 2006 vastattiin yhteensä 1264 puheluun. Lisäksi imetystukiäidit ovat vastanneet omissa numeroissaan 564 puheluun. Kokoontumistiedot olemme saaneet 28 imetystukiryhmältä, jotka järjestivät vuoden aikana yhteensä 283 tapaamista, joihin osallistui 1786 äitiä ja 1592 lasta. Kotikäyntejä kyselyymme vastanneet ryhmänvetäjät tekivät vuonna 2006 yhteensä 73 kertaa. Kaikkiaan imetystukikontakteja oli vuoden 2006 aikana yhteensä 3687 kappaletta. Yhdistyksen omat ryhmät Yhdistyksen imetystukiryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden 2006 aikana. Tarkat tiedot ryhmien kävijämääristä löytyvät tilastoliitteestä. Helsingissä ryhmiä kokoontui Pihlajamäessä, Kannelmäessä ja Vuosaaressa. Espoossa ryhmät kokoontuivat Leppävaarassa ja Suvelassa. Vantaalla ryhmä oli Ylästössä, Kirkkonummella keskustassa. Yhdistyksen ryhmiä oli myös Nummelassa, Lahdessa, Porissa, Lappeenrannassa, Kotkassa, Kuopiossa, Pirkkalassa, Jyväskylässä ja Turussa ryhmä Maitopoukamat. Yhdistyksen uusina ryhminä näistä aloitti Helsingin Vuosaaren, Kuopion, Pirkkalan ja Jyväskylän ryhmät vetäjien valmistuttua ryhmänvetäjäkurssilta. Imetyksen tuki ry:n ryhmiksi lasketaan ryhmät, joiden vetäjä on saanut yhdistyksen oman ryhmänvetäjäkoulutuksen (johon sisältyy myös vaatimus tietystä kokemuksesta imetystukiryhmissä toimimisesta) ja sitoutuu yhdistyksen imetystukihenkilöiden eettisiin periaatteisiin. Yhteistyöryhmät Yhteistyöryhmiämme ovat olleet Helsingin Vauvakahvilan, Järvenpään, Keravan, Riihimäen, Oulun, Turun, Raahen, Tampereen, Varkauden, Salon, Sysmä-Hartolan ja Vantaan Korson ryhmät. Yhteistyöryhmät toimivat täysin itsenäisesti, vaikka pidämme yhteyttä tiedon, kokemusten ja tiedotuksen jakamisen merkeissä. Tilastotietoja kokoamme keskitetysti kaikilta, jotka niitä keräävät ja toimittavat. Taaperoryhmät Yli 1-vuotiasta lasta imettäville äideille tarkoitettuja taaperoryhmiä on kokoontunut Jyväskylässä ja Tampereella. Imetystuki internetissä Koulutetut imetystukiäidit vastaavat usein yhdistyksestä riippumattomalla Imetystukilistalla äitien kysymyksiin, Imetystukilistalle kirjoitetaan vuodesa tuhansia viestejä. Imetystukea annetaan yhdistyksen ylläpitämän Maitolaituri-keskustelufoorumin kautta neljässä ryhmässä: raskaana olevien, alle puolivuotiaiden, muun ruoan ohella imettävien ja ruotsinkielisten keskustelualueella. Helsinkiläisiin lapsiperheisiin kohdistuva toiminta Helsingin kaupunki tuki yhdistyksen toimintaa vuosittaisella tuhannen (1000) euron toimintaavustuksella. Helsinkiläisiin perheisiin kohdistuvaa toimintaa toimintavuonna olivat imetystukiryhmät Pihlajamäessä, Kannelmäessä ja Vuosaaressa sekä Vauvakahvila Annankadulla. Helsingissä kokoontui syksyllä taaperoryhmä perhekeskus Betaniassa. Kesällä järjestettiin kolme perhepiknikiä. Imetystukipuhelimeen soittaneiden kotipaikkaa ei kysytä eikä tilastoida. Kuitenkin Imetystukipuhelin on palvellut monia helsinkiläisiä äitejä. Monet yhdistyksen tukiäidit ovat tehneet tarvittaessa kotikäyntejä ja neuvoneet imetysasioissa sähköpostitse ja puhelimitse. Imetystukipuhelin ja Maanlaajuinen maitopiiri Raha-automaattiyhdistys myönsi Maanlaajuinen maitopiiri -projektille jatkoavustuksen Imetystukipuhelimen toiminnan kehittämiseen vuodeksi Projektin puolipäiväisenä työntekijänä jatkoi Karla Loppi. Maarit Kuoppala toimi Karla Lopin sairaslomasijaisena huhtikuussa 2006 kolmen viikon ajan. Imetystukipuhelimen kehitys hidastui, sillä sen saama avustus pieneni puoleen edellisvuodesta eli

10 euroon. Vastasimme kuitenkin 1264 puheluun. Puhelumääristä tarkemmin Imetystukitoiminta -osiossa sekä tilastoliitteessä. Imetystukipuhelintyöryhmä muuttui projektin johtoryhmäksi. Johtoryhmässä toimivat Maarit Kuoppala (vastuuhenkilö), Katja Koskinen (asiantuntija) ja Karla Loppi (työntekijä). Johtoryhmä on ideoinut, valvonut ja toteuttanut Maanlaajuinen maitopiiri -projektin toimintaa. Tähän toimintaan on kuulunut mm. seuraavia tehtäviä: raportointi, rahoituksen hankkiminen, Imetystukipuhelimen taloudellisten resurssien turvaaminen, rahoituksen käytön suunnittelu ja valvonta, työntekijän työsuhteeseen liittyvistä asioista huolehtiminen, Imetystukipuhelimen resurssointi, vapaaehtoisten riittävyys ja jaksamisesta huolehtiminen, rahoituksen turvaaminen sekä Imetystukipuhelimesta tiedottaminen. Projektin työntekijä on raportoinut työtehtävistään ja niiden suorittamisesta yhdistyksen hallitukselle. Projektin tuloksista kirjoitettiin raportti, jossa kerrotaan Imetystukipuhelimen merkityksestä ja havaituista kehittämiskohteista. Se toimitettiin myös Rahaautomaattiyhdistykselle huhtikuussa Raporttia on jaettu Imetystukipuhelimesta kiinnostuneille poliitikoille ja viranomaisille. Raportti löytyy myös yhdistyksen internetsivuilta osoitteesta Raportin kirjoittivat Maarit Kuoppala ja Karla Loppi tukenaan vapaaehtoiset Hanna Graeffe, Krista Lagus, Päivi Maaranen, Anna Metsoila, Jaana Reinikka ja Pia Ruohotie. Raportin taittoi Riikka Martikainen. Puhelimessa vastattiin vuoden 2006 aikana 1259 puheluun. Vastattujen puheluiden määrä edellisvuodesta laski hieman, koska todennäköisesti ketjutuksesta aiheutuneet tekniset ongelmat vaikeuttivat puhelimen käytettävyyttä. Puhelimeen vastaajat ovat yhdistyksen ryhmänvetäjäkurssin käyneitä tai kurssilla parhaillaan opiskelevia ja eettisiin sääntöihin sitoutuneita vapaaehtoisia. Vuonna 2006 puhelimeen vastasivat seuraavat vapaaehtoiset: Jaana Alastalo, Tanja Borodulin, Hanna Graeffe, Minttu Haapalainen, Minna Haataja, Tanja Kaipainen, Karla Loppi, Päivi Maaranen, Anna Metsoila, Minni Niemelä, Auli Nuojua, Meri Ovaskainen, Ruut Palviainen, Mirka Pesonen, Leena Pikkumäki, Jaana Reinikka, Pia Ruohotie, Salla Sailo, Eija Sinervä, Sanna-Mari Tonteri ja Elina Virtanen. Lisäksi yhdistyksellä on ollut oma masentuneiden äitien tukihenkilö, Pia Litmo. Käytännössä Imetystukipuhelin rakentuu gsmliittymien varaan: puhelinlaitteita oli vuoden 2006 lopussa kuusi kappaletta, yksi enemmän kuin edellisenä vuonna, sillä yhdistys sai anonyymin lahjoituksen yhden uuden puhelinlaitteen hankintaan. Puhelut ketjutetaan niin, että jos yksi puhelin on suljettu tai varattu, soitto siirtyy seuraavaan ja lopulta vastaajaan, jossa on tietoa todennäköisimmistä vastausajoista. Päivystäjät pitävät puhelinta auki sen mukaan, milloin he voivat vastata. Kuuden puhelimen kanssa tuli kuitenkin sen verran teknisiä ongelmia, että käytännössä yhtä on puhelimista on pidetty vuorotellen pakkolomalla. Tulevaisuudessa odotamme asiaan parannusta virtuaalivaihderatkaisulta. Puhelimien ohessa vastaajilla on käytössään nappikuuloke. Lisäksi käytetään kansiota, johon puhelut tilastoidaan ja jossa on tietoa mm. Suomen imetystukiryhmistä. Alkuvuodesta 2006 päätettiin tilata puhelimien mukana kulkevaksi La Leche Leaguen "Breastfeeding Answer Book" -kirjan pokkariversiot. Puhelinpäivystäjiä pitäisi olla enemmän. Vaikka päivystys on antoisaa, se on myös sitovaa ja siksi raskasta. Valitettavasti yhdistyksen resurssit eivät riittäneet siihen, mitä päivystäjät eniten kaipaavat: tukea ja päivystyskokemusten jakamista toistensa kanssa, voimaa toisiltaan sekä täydennyskoulutusta ja vapaaehtoistyön ohjausta. Projekti palkitsi ennen joulua puhelinta vuoden aikana pitäneet pienellä lahjalla, joka oli imetysaiheinen hiirimatto. Imetystukipuhelimen numero löytyy Rinnalla-vihkosta (jaetaan äitiyspakkauksen mukana, julkaisija Suomen Kätilöliitto), -nettiosoitteesta ja monista muista nettiosoitteista. Puhelinnumerotiedustelusta imetystukipuhelimen numero löytyy hakusanalla imetys. Numero on mainittu monien imetysaiheisten lehtijuttujen yhteydessä vauva-aiheisissa lehdissä. Projektityöntekijä on käynyt puhumassa imetyksestä ja imetystuesta Lapsi messuilla Helsingissä toukokuussa. Pitäjänmäen seurakunta Helsingissä ja muutamat Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat ovat pyytäneet kertomaan imetyksestä, ja näihin on osallistuttu ja osallistutaan mahdollisuuksien 10

11 mukaan jatkossakin. Yhdistyksen jäsenet käyvät myös neuvoloiden perhevalmennuksissa puhumassa imetyksestä ja kertovat samalla Imetystukipuhelimen olemassaolosta. Projektin työntekijä on vienyt tietoa puhelimesta ja imetystuesta yleensä MLL:n vanhempainpuhelimeen, Kätilöpäiville, Neuvolapäiville, eduskuntaan ja Lapsiasiavaltuutetulle. Hän on myös tavannut Sosiaalija terveysministeriön sekä Stadian (Helsingin ammattikorkeakoulu) edustajia. Hän on käynyt noin kerran kuukaudessa pitämässä puolen tunnin luennon imetystuesta HUS Naistensairaalan imetysohjaajien päivityskoulutuksissa. Yhdistys liitti projektityöntekijä Karla Lopin ILCAn (International Lactation Consultant Association) jäseneksi. Jäsenetu Journal of Human Lactation -lehti tulee koko yhdistyksen käyttöön. Projektin työntekijä on myös jatkanut lehtissarjan kirjoittamista ja taittamista. Vuonna 2006 Imetysviikon edellä julkaistiin kaksi uutta lehtistä: - Tunnetko korvikekoodin? - Imetyksen urbaanilegendat Nämä lehtiset ovat saatavilla yhdistyksen internetsivuilta. MESSUT, TAPAHTUMAT JA TAPAAMISET Yhdistyksen imetystukiäidit ja projektityöntekijä ovat käyneet puhumassa neuvoloissa ja muissa tapahtumissa. Lisätietoja tilastoliitteen yhteenvedossa. Anna Metsoila kävi Karla Lopin sijaisena puhumassa imetyksen vertaistuesta Helsingin kaupungin terveydenhoitajien imetysohjaajakoulutuksessa 4.4. ja Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula otti vastaan Karla Lopin ja Katja Koskisen Tapaamisessa keskusteltiin mm. siitä, miten lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikilla perheillä on oikeus saada tietoa imetyksen eduista ja käytännöistä ja miten tämä oikeus ei tällä hetkellä Suomessa toteudu. Lapsiasiavaltuutettu otti yhdistyksen toiveet ja kehittämisehdotukset vakavasti, ja sittemmin toimi myös niiden edistämiseksi. Lapsi messut pidettiin Messukeskuksessa Helsingissä Yhdistys osallistui pitämällä esittelypöytää ja lyhyitä luentoja Uudenmaan Kätilöyhdistyksen Ballroom-tilassa. Ammattilaistyöryhmän jäsen Anna Taskinen edusti yhdistystä Kätilöpäivillä Joensuussa Anna Metsoila ja Maarit Kuoppala kävivät tapaamassa RAY:n avustushakemusvalmistelijaamme Marika Heimoa Tapaamisessa ei saatu vastauksia kysymyksiimme yhdistyksen tulevaisuudesta ja asemasta RAY:n näkökulmasta, joten sinnikkäällä yrittämisellä saimme sovittua tapaamisen vielä RAY:n avustusosaston osastopäällikön Janne Peräkylän kanssa Peräkylä osasi kertoa RAY:n tilanteesta ja tulevaisuudesta enemmän. Yhdistyksen edustajat Anna Metsoila ja Karla Loppi saivat esitellä imetyksen ja imetystuen tilannetta Suomessa. Peräkylä oli saanut lobbauskirjeen puolestamme, joten tapaaminen oli sikälikin hedelmällinen. Maarit Kuoppala osallistui Terveyden edistämisen keskuksen järjestämään "Kuuntele aikuinen! Onks ketään kotona?" -seminaariin Kansallismuseon auditoriossa ja vei yhdistyksen terveisiä useille läsnäolleille. Neuvolapäivät olivat Espoossa Imetyksen tuki ry osallistui näyttelypöydällä, ja ajoittain paikalla oli yhdistyksen edustaja. Maarit Kuoppala osallistui äitien edustajana Urbaani vanhemmuus työryhmään. Hankkeessa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijat ja HUS Naistensairaalan (Kätilöopisto ja Naistenklinikka) asiantuntijat tuottavat materiaalia vauvaperheiden vanhemmille tarkoitettuun Internetoppimisympäristöön, eräänlaiseen nettineuvolaan. Pia Ruohotie sai syksyllä Sairaanhoitajaliiton tunnustuspalkinnon imetyksen hyväksi tekemänsä vapaaehtoistyön johdosta. 11

12 Folkhälsanin uusi perhetyön suunnittelija kutsui Imetyksen tuki ry:n edustajia palaveriin siitä, miten imetystä voitaisiin tukea ja edistää ruotsinkielisessä perhetyössä. Pia Ruohotie edusti yhdistystä. Kansanterveyslaitos asetti vuoden lopussa Moniammatillisen työryhmän imetyksen edistämiseksi Suomessa. Imetyksen tuki ry:tä ei kutsuttu mukaan yhdistyksenä, mutta projektityöntekijämme Karla Loppi sai henkilökohtaisen kutsun. Omat tapahtumat ja retket Hallituksen virkistäytymispäivää vietettiin Tuusulassa sijaitsevan Lammaskallion tilan rantasaunassa sunnuntaina Mukaan pääsi myös yhdistyksen kauimmaisin jäsen, Saara Leppälä Oulusta. Kesällä järjestettiin kolme perhepiknikkiä Helsingissä perinteiseen tapaan. Kesääkuussa kokoonnuttiin Hesperian puistossa, heinäkuussa Mustasaaressa ja elokuussa Suomenlinnassa. TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Kuten lehtityöryhmän kohdalla mainittiin, Imetysuutisia -lehti ilmestyi vuoden 2006 aikana kaksi kertaa. Lehti on yhdistyksen jäsenetu. Lisäksi lehteä on myyty yhdistyksen tapahtumissa ja jäsenet ovat levittäneet sitä myös muissa imetykseen liittyvissä yhteyksissä. Vuonna 2002 aloitettu vanhojen lehtien myynti internetin kautta jatkui. Sitä ovat hoitaneet Salla Sailo ja Riikka Käkelä- Rantalainen. Vuonna 2006 jäsenkirje lähetettiin jäsenistölle helmikuun puolivälissä, ja se sisälsi mm. vuosikokouskutsun ja hyväksytyksi tulleen sääntömuutosehdotuksen. Vuoden 2006 aikana lähetettiin useita tiedotteita median edustajille: - Imetystukipuhelimen soittomääristä lähetetty tiedote julkaistiin Karla Lopin haastattelulla täydennettynä Yle Terveys www-sivuilla Yhdistys lähetti tiedotteen STM:n ehdottamien perhevapaiden uudistuksista.tiedotteessa pyrittiin tuomaan esiin mm. uudistusten ja täysimetyssuositusten ristiriita sekä imetyksen ja työssäkäynnin yhdistämisestä puuttuvat ohjeet. Tämä tiedote poiki yhteydenoton Helsingin Sanomista, ja toimittaja tuli haastattelemaan muutamaa hallituksen jäsentä. Juttu julkaisiin näkyvästi sekä lehdessä että verkkosivuilla lauantaina Yhdistys lähetti uuden tiedotteen maanantaina 3.4. FinDia-tutkimuksesta, koska KTL:n muiden diabetestutkimusten tutkimusepäselvyydet olivat olleet julkisuudessa. Tiedote ei ylittänyt uutiskynnystä. - Puheenjohtaja Anna Metsoilaa haastateltiin Iisalmen Sanomiin perhevapaauudistuksen tiimoilta. Haastattelu oli osa laajempaa juttukokonaisuutta, joka julkaistiin sunnuntaina Yhdistys lähetti tiedotteen ke 5.7. imetetyn vauvan nesteen tarpeesta helteillä ( itu/helle.pdf). Se julkaistiin ainakin Lahden seudulla ilmestyvässä Etelä-Suomen sanomissa mielipidekirjoituksena. - Yhdistys lähetti lausunnon perhevapaauudistuksesta jakelulistalla oleville (mm. kansanedustajille) Nettisivuille se lisättiin jo Yhteenvetona voi todeta, että imetystukitoimintaa tai yhdistystämme ei tunneta Suomessa riittävän laajasti. Pyrimme yhä enemmän osallistumaan kaikkeen julkiseen keskusteluun, joka imetystä koskee, ja jäsenemme ovat kirjoittaneet vuoden aikana mielipidekirjoituksia, olleet haastateltavana lehtijutuissa ja televisiossa vauvaperhe-elämään tai imetykseen liittyen, ja kirjoittaneet itse tietoartikkeleita paitsi omaan Imetysuutisia -lehteemme myös suurilevikkisiin vauvalehtiin ja muualle. Imetyksen tuki ry on mainittu tai sen lähettämä tiedote on ollut uutisen pohjana vuoden aikana ainakin seuraavissa medioissa: Alueuutiset Etelä-Suomen sanomat Helsingin sanomat Ihana aamu / MTV3 Hämeenkyrön sanomat Kaks'plus Karjalainen 12

13 Keskisuomalainen Keski-Uusimaa Kevyt (keskosyhdistyksen lehti) Kirkkonummen sanomat Karhulalainen Kotkansilmä Kuopion kaupunkilehti Kuopion paikalliskanava Kymen Sanomat Kätilölehti Ladyfit Luontaisterveys Mäntsälä Radio Nova Radio Savo Savon Sanomat Sävelradio Tamperelainen Terveydenhoitaja Uutislehti 100 Vauva-lehti Ylen aamutv Ylen terveys.net YleQ YHTEISTYÖ MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA Yhdistys aloitti projektiyhteistyön uusien kumppaneidensa Sexpo-säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa keväällä Imetysviikon järjestelyissä yhteistyökumppaneitamme Helsingissä olivat ammattikorkeakoulu Arcada, HYKS Naistenklinikan Vauvamyönteisyysryhmä, Uudenmaan läänin kätilöyhdistys ja Kätilöliitto. Kuopion tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kuopion Imetystukiryhmän, KYS:n synnytysklinikan, Pohjois-Savon kätilöyhdistyksen, Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistyksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Uudenmaan läänin kätilöyhdistyksen kanssa ryhdyttiin tissikorttisarjan valmistamiseen ja painattamiseen. Keskusteluja ja muuta yhteistyötä on käyty mm. Lapsiperheiden etujärjestön ja Aktiivinen synnytys ry:n kanssa. 13