Rahanpesutietojen luovuttaminen muuhun viranomaistoimintaan OECD-maissa

Transkriptio

1 Rahanpesutietojen luovuttaminen muuhun viranomaistoimintaan OECD-maissa HTSY Verohallinto

2 Verohallinto 2 (7) RAHANPESUTIETOJEN LUOVUTTAMINEN MUUHUN VIRANOMAISTOIMINTAAN OECD-MAISSA Rahanpesutiedot OECD-maissa kansalliset rahanpesun selvittelykeskukset vastaanottavat epäilyttävän liiketoimen ilmoitukset eli rahanpesuilmoitukset. Rahanpesun selvittelykeskukset selvittävät, voiko ilmoitusten taustalla olla rahanpesu, rahanpesun alkurikos tai terrorismin rahoitus. Jos ilmoituksen perusteella katsotaan olevan aihetta tarkempaan tutkintaan, on maakohtaista, mikä viranomainen ottaa asiassa tutkintavastuun ja minne rahanpesun selvittelykeskukselle kertyneet tiedot siirretään. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selvittää toimintatavat, joiden mukaan eri OECD-maiden rahanpesun selvittelykeskukset luovuttavat rahanpesutietoja muille viranomaisille verojen määräämistä ja verorikosten tutkintaa varten. Kirjoitus käsittelee myös sitä, miten rahanpesutietoja voidaan Suomessa tällä hetkellä luovuttaa vastaaviin tarkoituksiin. Lisäksi tarkastellaan, millaisia muutoksia Suomen lainsäädäntöön on esitetty rahanpesutietojen luovutettavuuden laajentamiseksi. Rahanpesutiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka ilmoittajiensa käsityksen mukaan voivat liittyä rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen tai rahanpesun esirikokseen. Suomessa rahanpesun ilmoitusvelvolliset on määritelty laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (503/2008, jatkossa rahanpesulaki). Rahanpesulaissa määritellyille tahoille on säädetty ilmoitusvelvollisuus, mikäli he epäilevät, että heidän havaitsemassaan toiminnassa voi olla kyse rahanpesusta. Rahanpesun ilmoitusvelvollisuus on lakisääteistä, mutta käytännössä ilmoitusvelvollinen voi varsin paljon vaikuttaa jättämänsä rahanpesuilmoituksen laatuun ja tietosisältöön sekä siihen, kuinka oikea-aikaisesti ilmoitus tehdään. Tyypillisimmillään rahanpesu tarkoittaa toimia, joita tehdään rikoksen tuottaman hyödyn alkuperän salaamiseksi. Kuitenkin jo pelkkä rikoksella hankitun hyödyn tai omaisuuden vastaanottaminen voi täyttää rahanpesun tunnusmerkistön. Rahanpesu on aina liitännäinen teko, joka edellyttää esirikosta, josta on saatu taloudellista hyötyä. Suomen rikoslaissa on rahanpesurikoksia koskevat säännökset rikoslain 32 luvun (61/2003 ja 191/2011) 6-10 :ssä. Säännökset pohjautuvat erityisesti EU:n rahanpesudirektiiveihin (91/308/ETY, 2001/97/EY ja 2005/60/EY). Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan sitä, että joku suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen terrorismia tai tietoisena siitä, että varat käytetään kokonaan tai osittain terroristisiin tarkoituksiin. Terrorismin rahoittaminen on määritelty Suomen rikoslain 34 a luvun (17/2003) 5 :ssä. OECD-maiden rahanpesun selvittelykeskusten hallinnollinen sijoittuminen ja toimivalta Kun kansainvälisesti arvioidaan viranomaisten tietojenvaihtoa ja rahanpesutietojen siirtoa rahanpesun selvittelykeskukselta toiselle viranomaiselle, on huomioitava maiden erilaiset tavat hoitaa rahanpesun selvitys ja rikosten esitutkinta. OECD-maissa olevat rahanpesun selvittelykeskukset voidaan jakaa neljään ryhmään sen perusteella, minkä hallinnon tai organisaation alaisia ne ovat: 1 Rahanpesun selvittelykeskus on poliisin tai syyttäjälaitoksen alainen (Itävalta, Tanska, Suomi, Saksa, Islanti, Irlanti, Japani, Luxemburg, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Portugali, Slovakia, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistyneet kuningaskunnat) Rahanpesun selvittelykeskus on keskuspankin alainen (Italia ja Korea) 1 Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s. 26.

3 Verohallinto 3 (7) Rahanpesun selvittelykeskus on valtiovarainministeriön alainen (Belgia, Kanada, Chile, Tsekki, Ranska, Kreikka, Intia, Meksiko, Slovenia, Etelä- Afrikka, Espanja, Turkki ja USA) Rahanpesun selvittelykeskus on oikeusministeriön alainen (Australia ja Belgia) 2 Maissa, joissa rahanpesun selvittelykeskus ei ole poliisiyksikkö tai muu esitutkintaviranomainen, tietoja siirretään nimenomaan toimivaltasyistä. Lisäksi joissain maissa verorikokset ja veroihin liittyvät tutkintakokonaisuudet on säädetty muun kuin poliisin tutkittaviksi. Tällöin tutkintavelvollisuus on yleisimmin verohallinnolla. Jos asiassa näyttää olevan syytä epäillä verorikosta, rahanpesun selvittelykeskuksen toimivallasta riippuen prosessi voi edetä esimerkiksi siten, että selvittelykeskus ottaa vastaan rahanpesuilmoituksen, siirtää sen rikosepäilyperusteisesti johonkin poliisiyksikköön, joka puolestaan siirtää ilmoituksen edelleen verohallinnon alaiseen verorikoksia tutkivaan yksikköön. Rahanpesutietojen hyödyntäminen verotuksessa OECD-maissa Rahanpesun selvittelykeskusten epäilyttävistä liiketoimista saamat tiedot ja tietojen analysointi koskien yksilöityjä toimijoita, varallisuuseriä, rahavirtoja ja liiketoimia sisältäisivät eri maiden verottajille hyödyllistä tietoa verojen määräämiseksi. 3 OECD-maiden lainsäädännöt vaihtelevat sen suhteen, voiko rahanpesun selvittelykeskuksen hallussa olevia tietoja luovuttaa verohallinnolle verojen määräämiseksi ilman, että asiaan liittyisi verorikostutkinnan käynnistäminen. Joissain maissa tietojenluovutus ei ole ollenkaan mahdollista, kun taas joissain maissa tämä mahdollisuus on. On myös maita, joissa tietojenluovutus on joiltain osin jopa pakollista. Tällöinkin tietojenluovutukseen saattaa sisältyä tiukat käyttörajoitukset. 4 Tietojenvaihtoon liittyvän lainsäädännön ja käytännön taustalla vaikuttavat monet kansalliset tekijät, kuten rahanpesun selvittelykeskuksen ja verohallinnon hallinnollinen sijoittuminen, yksityisyyden suojaan ja pankkisalaisuuteen liittyvä kansallinen lainsäädäntö sekä se, voiko veropetos ylipäätään olla kyseisessä maassa rahanpesurikoksen esirikoksena. OECD-maat voidaan jakaa viiteen eri kategoriaan sen perusteella, millä tavoin rahanpesun selvittelykeskusten tiedot ovat veroviranomaisten saatavissa verotusta varten. 5 Veroviranomaisilla on suora käyttöyhteys rahanpesutietoihin (Australia, Irlanti, Yhdistyneet kuningaskunnat ja Yhdysvallat) Rahanpesun selvittelykeskuksella on velvollisuus oma-aloitteisesti luovuttaa tiedot veroviranomaisille (Belgia, Tsekki, Saksa, Islanti, Intia ja Espanja) Rahanpesun selvittelykeskuksella on mahdollisuus luovuttaa tiedot oma-aloitteisesti veroviranomaisille (Itävalta, Kanada, Tanska, Ranska, Kreikka, Meksiko, Uusi-Seelanti, Norja, Portugali, Slovakia ja Turkki) Rahanpesun selvittelykeskuksella on oikeus pyynnöstä luovuttaa tietoja (Korea, Etelä-Amerikka ja Ruotsi) Tietojen luovutus veroviranomaisille on kielletty (Chile, Suomi, Italia, Japani, Luxemburg, Alankomaat, Slovenia ja Sveitsi) 6 2 Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s. 48.

4 Verohallinto 4 (7) Rahanpesutietojen luovuttaminen verorikosten tutkintaa varten OECD-maissa Rahanpesun selvittelykeskukset saavat ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista, joista käy ilmi esirikos ja joiden perusteella voidaan epäillä, että on tehty esimerkiksi verotukseen liittyvä rikos. Rahanpesun selvittelykeskuksilla olevien tietojen saaminen olisi myös eri maiden verorikoksia tutkivien viranomaisten intressissä. Näiltäkin osin tietojenluovutuskäytännöt voidaan jakaa viiteen eri kategoriaan: 7 Viranomaisilla on suora käyttöyhteys rahanpesutietoihin (Australia, Irlanti, Alankomaat, Yhdistyneet kuningaskunnat ja Yhdysvallat) Rahanpesun selvittelykeskuksella on velvollisuus oma-aloitteisesti luovuttaa tiedot viranomaisille (Belgia, Chile, Tsekki, Saksa, Islanti, Intia, Italia, Korea, Meksiko, Portugali, Slovenia, Etelä-Afrikka ja Espanja) Rahanpesun selvittelykeskuksella on mahdollisuus luovuttaa tiedot oma-aloitteisesti viranomaisille (Itävalta, Kanada, Tanska, Suomi, Ranska, Kreikka, Luxemburg, Uusi-Seelanti, Norja, Slovakia, Ruotsi ja Turkki) Rahanpesun selvittelykeskuksella on oikeus pyynnöstä luovuttaa tietoja (ei käytössä yhdessäkään OECD:n jäsenvaltiossa) Tietojen luovutus viranomaisille on kielletty (Japani ja Sveitsi) 8 Rahanpesulla, siihen liittyvillä rahansiirroilla ja monilla rahanpesutiedoilla on kansainvälinen ulottuvuus. Kansainvälisesti rahanpesutiedot rinnastetaan yleensä niin sanottuihin tiedustelutietoihin, joiden käyttämiseen esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä on pyydettävä tiedot toimittaneen maan toimivaltaisen viranomaisen lupa, ellei lupaa ole jo tiedonluovutusvaiheessa myönnetty. Tiedon luovutuksen ja hyödynnettävyyden kannalta kansainvälisesti ongelmallista voi olla se, että joissain maissa veropetoksella haltuun saadun taloudellisen hyödyn rahanpesu ei ole rahanpesuna tuomittavissa. Jotkut maat kieltävät johdonmukaisesti tietojensa käyttämisen verorikosten näyttönä, koska veropetos ei näissä maissa sovellu rahanpesurikoksen esirikokseksi. Koska rahanpesutietoja ei kaikilta osin voi käyttää hyväksi edes rikostutkinnassa, on ilmeistä, että tietojen käyttäminen tai luovuttaminen maasta toiseen esimerkiksi muuhun viranomaistoimintaan on varsin vaikeaa. Erilainen suhtautuminen verorikoksiin ja veronkiertoon on johtanut muun muassa siihen, ettei eräiden maiden veronkiertotietoja ole voinut käyttää hyväksi toisen maan rahanpesurikoksen esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai oikeuskäsittelyssä eikä tietoja aina ole edes luovutettu toiseen maahan rahanpesun selvitystä tai rikostutkintaa varten. Maissa, joissa verorikos tai veronkierto ei voi olla rahanpesun esirikos ja rikoksena tuomittavissa, rahanpesun selvittelykeskukset eivät ole luovuttaneet tietoja omankaan maansa verovalvontaviranomaisille verorikosten tutkintaa varten. 7 Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. s. 50.

5 Verohallinto 5 (7) Rahanpesutietojen luovuttaminen verojen määräämiseksi ja verorikoksiin liittyen Suomessa Suomen rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti vuonna 2012 ilmoitusvelvollisilta yli ilmoitusta, jotka sisälsivät tiedot yli epäilyttävästä liiketoimesta tai tapahtumasta. 9 Suomen rahanpesulain mukaan rahanpesuilmoitusten perusteella saatuja tietoja saa käyttää ja luovuttaa vain rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi. Rahanpesun selvittämiseen kuuluu myös rahanpesun esirikoksen tunnistaminen, koska ilman esirikosta ei voi olla rahanpesuakaan. Rahanpesun selvittelykeskuksen rahanpesutietojen luovuttaminen muille kuin rahanpesun torjunnasta vastaaville viranomaisille ei ole tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollista. Suomessa rahanpesun selvittelykeskus on hallinnollisesti Keskusrikospoliisiin sijoitettu poliisiyksikkö. Rahanpesun selvittämisen yhteydessä Suomen rahanpesun selvittelykeskus käynnistää poliisiyksikkönä rikoksen esitutkinnan, jos esitutkintakynnys eli niin sanottu syytä epäillä rikosta -kynnys ylittyy. Rahanpesun selvittelykeskuksella on tarvittaessa toimivalta rikoksen esitutkintaan liittyen suorittaa esimerkiksi kuulusteluja, tarkkailua, teknistä tarkkailua ja televalvontaa. 10 Tästä juridisesta ja hallinnollisesta rakenteesta johtuen rahanpesuilmoituksen tietoja ei tarvitse Suomessa siirtää toimivallan puuttumisen tai tiukkarajaisen tutkintakäytännön takia viranomaiselta toiselle rikoksen esitutkintaa varten. Rahanpesutietoja käytetään rahanpesun selvittämisessä sekä rahanpesun esirikoksen tai muun rikoksen esitutkinnassa ja tiedot tallennetaan Suomessa rahanpesurekisteriin. Rahanpesurekisteriin on pääsy vain rahanpesun selvittelykeskuksen henkilökunnalla. Jos rahanpesurekisterin tietoja siirretään asian tutkinnan johdosta toiselle esitutkintaviranomaiselle, siirto tehdään erillisellä kirjallisella menettelyllä ja tiedot ovat siirtämisen jälkeenkin rahanpesutietoina salassa pidettäviä. Esitutkinnan johdosta osasta alun perin rahanpesun selvittämisen perusteella saaduista tiedoista voi tulla esitutkintatietoa, kun taas osa jää edelleen rahanpesutietona salassa pidettäväksi, poliisin tiedustelutiedon luonteiseksi tiedoksi. Verorikosten esitutkinta on säädetty Suomessa poliisin sekä joissain tapauksissa tullin tutkintavastuulle. Verohallinto on verorikosten esitutkinnassa asianomistajan asemassa. Käytännössä varsinkin laajoissa ja vaikeissa verorikoksia sisältävissä tutkintakokonaisuuksissa Verohallinnon asiantuntijat toimivat tarvittaessa esitutkinnan apuna ja ottavat kantaa esimerkiksi verorikoksen törkeysasteeseen ja niiden näyttönä oleviin tietoihin. Mikäli verorikostutkinnan yhteydessä tehdään kirjanpidon tarkastus, Verohallinto tekee sen yleensä osana verotarkastusta. Verohallinto laskee vältetyn veron määrän tavallisimmin verotarkastuksen avulla ja laatii tämän perusteella vahingonkorvausvaatimuksen, joka liitetään poliisin esitutkintapöytäkirjaan. Tarvittaessa poliisi voi kuulla verotarkastuksen tehnyttä henkilöä todistajana liittyen esimerkiksi kirjanpidon luotettavuuteen ja mahdolliseen kirjanpitorikokseen. Suomessa rahanpesu liittyy tyypillisimmillään talous- tai huumausainerikoksista saatuun rahaan tai muuhun varallisuuteen. 11 Suomen lainsäädännön mukaan rahanpesun selvittelykeskus voi luovuttaa rahanpesuilmoitusten tietoja Verohallinnolle mahdollisiin veroepäselvyyksiin liittyen vain niissä tapauksissa, joissa on kyse verorikoksista. Tällöin niistä käynnistetään esitutkinta ja Verohallinto esittää asiassa aikanaan mahdollisesti vahingonkorvausvaatimuksen. Tietoluovutuksessa Verohallinnolle luovutetaan samoja tietoja, joita käytetään asian esitutkinnassa. Käytännössä nämä tiedot on koottu rahanpesutietojen pohjalta. Verohallinnolle tiedoista luovutetaan kuitenkin ainoastaan asian selvittämisen kannalta välttämättömät tiedot. Tietoluovutuksen tekee yleensä asiassa esitutkintaa suorittava poliisiyksikkö. Rahanpesutiedot voivat sisältää esimerkiksi veropetokseen tai - koska rahapesutiedot ovat yleensä suhteellisen reaaliaikaisia - veropetoksen valmisteluun liittyviä tietoja. Veropetoksen valmistelu ei ole Suomessa rangaistavaksi säädetty teko ja kansainvälisestikin vakiintunut linja on, että rikoksen valmistelu on säädetty rangaistavaksi ainoastaan tiettyjen harvojen ja erityisen vakavien rikosten kohdalla. Käytännössä rahanpesun selvittelykeskus pystyy ottamaan seurattavaksi vain rajallisen määrän tapauksia, joissa rikos ei ole täyttynyt tai on vasta ylittämässä 9 Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2012, Keskusrikospoliisi, s. 3 ja Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2012, Keskusrikospoliisi, s Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2012, Keskusrikospoliisi, s. 15.

6 Verohallinto 6 (7) syytä epäillä -kynnystä. Priorisointia joudutaan tekemään esimerkiksi veropetoksen valmisteluasteella olevien, mahdollisten tulevien veropetosten kohdalla, jotka voivat joissain tapauksissa täyttyessäänkin jäädä kvalifiointiasteeltaan lieviksi veropetoksiksi. Rahanpesutietojen luovutettavuuteen ehdotetut muutokset Suomessa Suomen hallitusohjelmaan on vuonna 2011 kirjattu tavoite viranomaisten välisten tiedonvaihdon esteiden purkamisesta ja tarvittavien viranomaisrekisterien saattamisesta joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että rahanpesun torjunnassa saatujen valvontatietojen käyttö mahdollistetaan myös verovalvonnassa. 12 Samoin Valtioneuvoston periaatepäätös tehostetuksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaksi vuosille sisältää hankkeen, jonka tavoitteena on muun muassa rahanpesun torjunnan tietojen käyttäminen viranomaistoiminnassa nykyistä laajemmin. 13 Myös ulkoasiainministeriön asettama kansainvälisiin pakotteisiin liittyviä viranomaisvastuita selvittänyt työryhmä on ottanut kantaa tietojenluovutuksen vapauttamisen puolesta. Työryhmä jätti asiasta mietintönsä helmikuussa Työryhmämietintö sisältää luonnoksen hallituksen esitykseksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan Unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Toteutuessaan esitys liitelakeineen mahdollistaisi Rahanpesun selvittelykeskuksen hallussa olevien tietojen nykyistä laajemman käytön ja vähentäisi siten merkittävästi viranomaisyhteistyön esteitä. 14 Muutos vastaisi hallitusohjelman linjausta viranomaisten välisten tiedonvaihdon esteiden purkamisesta ja tarvittavien viranomaisrekisterien saattamisesta harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Lisäksi rahanpesun torjunnassa saatujen valvontatietojen käyttö mahdollistettaisiin verovalvonnassa. 15 Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että rahanpesulain 35 :ää muutettaisiin siten, että Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäväksi nimenomaisesti säädettäisiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen ja selvittämisen lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastaminen. Rahanpesun estämisellä ja selvittämisellä tarkoitetaan myös sen rikoksen tutkimista, jolla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus tai rikoshyöty on saatu. Koska Rahanpesun selvittelykeskuksessa ei pääsääntöisesti suoriteta rikosten esitutkintaa, ehdotetaan säännöstä muutettavaksi siten, että siitä jatkossa ilmenisi selkeästi, että kyse on nimenomaan esitutkintaan saattamisesta. 16 Vaikka tietojen luovutusvaiheessa ei vielä olisikaan syytä epäillä rikosta, tietojen luovutus saattaa olla tarpeen esimerkiksi vero- tai säännöstelyrikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai ulosottoviranomaisen täytäntöönpanotoimien tehostamiseksi. Tämän johdosta esitysluonnoksessa esitetäänkin muutettavaksi myös rahanpesulain 37 :ä. Ehdotuksen mukaan tietoja saisi käyttää ja luovuttaa salassapitosäännösten estämättä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi ja esitutkintaan saattamiseksi sekä viranomaisille niille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Mikäli Rahanpesun selvittelykeskuksen tietojenluovutusoikeus laajennettaisiin ehdotetuin tavoin kattamaan tiedon luovutus viranomaisille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi, Rahanpesun selvittelykeskus arvioisi itse jokaisessa yksittäistapauksessa, onko tietoja tarpeellista luovuttaa. 17 Toteutuessaan Rahanpesun selvittelykeskuksen oikeus luovuttaa tietoja viranomaisille niille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarkoittaisi varsin suurta muutosta rahanpesutietojen käyttöön. Tietoja voitaisiin sen jälkeen käyttää muihinkin viranomaistehtäviin kuin vain verotukseen. Selvittelykeskus voisi luovuttaa tietoja myös rikosperusteisen menettämisseuraamuksen, vahingonkorvauksen tai hyvityksen täytäntöönpanoa varten. Lisäksi tietoja saisi käyttää ja luovuttaa varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetussa laissa selvittelykeskukselle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma , s Tehostettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille Valtioneuvoston periaatepäätös , s Kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut. Työryhmämietintö 2013, Ulkoasiainministeriö, s Kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut. Työryhmämietintö 2013, Ulkoasiainministeriö, s Kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut. Työryhmämietintö 2013, Ulkoasiainministeriö, s Kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut. Työryhmämietintö 2013, Ulkoasiainministeriö, s Kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut. Työryhmämietintö 2013, Ulkoasiainministeriö, s. 94.

7 Verohallinto 7 (7) Lähteet Effective Inter-Agency Co-operation in Fighting Tax Crimes and Other Financial Crimes. OECD:n verkkojulkaisu: Kansainvälisiin pakotteisiin liittyvät viranomaisvastuut. Työryhmämietintö 2013, Ulkoasiainministeriö. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus Keskusrikospoliisi. Tehostettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille Valtioneuvoston periaatepäätös Kirjoitus on laadittu Harmaan talouden selvitysyksikössä. Lisätiedot htsy@vero.fi. Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh