Keskusrikospoliisi Rahanpesun selvittelykeskus

Transkriptio

1 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN PUOLIVUOSIKATSAUS 2019

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUVAILULEHTI JOHDANTO RAHANPESUILMOITUKSET ILMOITUSTEN MÄÄRÄ ILMOITTAJATAHOT VASTAANOTETUT TIEDUSTELUT RAHANPESUILMOITUKSIIN SISÄLTYNEET VARAT Summaindikaattori Kansainväliset varojen siirrot ILMOITUKSIIN SISÄLTYVIEN LUONNOLLISTEN JA OIKEUSHENKILÖIDEN LÄHTÖALUEET Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt ILMOITUSTEN KÄSITTELY JUTUT LÄHETETYT TIEDUSTELUT MÄÄRÄYKSET LIIKETOIMEN KESKEYTTÄMISESTÄ JUTTUJEN KÄSITTELYN TULOKSET TIEDONLUOVUTUSTEN MÄÄRÄT JA VASTAANOTTAJAT RIKOSNIMIKKEET Jokiniemenkuja 4, PL Vantaa 2

3 1. KUVAILULEHTI Tekijät Heikki Majamaa Julkaisun nimi Julkaisun laji Selvitys Toimeksiantaja Jaakko Christensen, rikostarkastaja Julkaisun päivämäärä Rahanpesun selvittelykeskuksen puolivuosikatsaus 2019 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkastellaan lyhyesti Rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaa vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon lukujen valossa. Rahanpesuilmoitusten määrä tullee vuonna 2019 lisääntymään aiempien vuosien määristä, mikä on seurausta pääasiassa siitä, että yksi ilmoitusvelvollinen on alkanut tehdä yli 1000 euron rahansiirtoja koskevia ilmoituksia. Vuoden 2019 ilmoitusten kokonaismäärä tullee asettumaan välille ilmoitusta. Ennakoimme, että juttuja tullaan avaamaan melko tarkkaan sama määrä kuin kahden edellisen vuoden aikana - noin Liiketoimen keskeyttämistä koskevien määräysten lukumäärä tulee todennäköisesti ylittämään edellisen vuoden kaikkien aikojen korkeimman lukeman (54) ja jäädytettyjen varojen yhteismäärän odotetaan ylittävän kymmenen miljoonan euron rajan. Verohallinto tulee neljän edellisen vuoden tapaan olemaan toinen kahdesta merkittävimmästä tiedonluovutusten vastaanottajasta, joista toinen on. Asiasanat,, tilastot ISSN-L: ISSN (painettu): ISSN (verkkojulkaisu): ISBN (painettu): Kokonaissivumäärä 20 Kieli Suomi ISBN (verkkojulkaisu): Luottamuksellisuus JULKINEN 3

4 2. JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan lyhyesti Rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaa vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon lukujen valossa, osittain lukuja aiempien vuosien lukemiin vertaillen. Rahanpesuilmoitusten määrä tulee lisääntymään merkittävästi aiempien vuosien määristä, mikä on seurausta pääasiassa siitä, että yksi maksunvälityspalveluja tarjoava ilmoitusvelvollinen alkoi kesäkuussa 2019 tehdä yli 1000 euron rahansiirtoja koskevia ilmoituksia. Muutoin eri ilmoittajatahojen tekemien ilmoitusten määrien odotetaan säilyvän likimain ennallaan. Ilmoitusten kokonaismäärä vuonna 2019 tullee asettumaan välille ilmoitusta. Rahanpesuilmoituksiin liittyvien epäilyttävien liiketoimien kokonaisarvoa ei suoraan voida laskea, mutta ilmoituksissa käytetyn summaindikaattorin sekä massailmoitusten transaktiotietojen perusteella voidaan arvioida, että epäilyttävien liiketoimien kokonaisarvo on noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Selvittelykeskuksen vastaanottamien tiedustelujen määrä on lisääntymässä merkittävästi, mikä lisää selvittelykeskuksen työmäärää. Selvittelykeskuksen käynnistämien selvittelykokonaisuuksien (Juttu) määrä on kahden edellisen vuoden aikana ollut noin 1400 ja tulee vuonna 2019 olemaan samaa luokkaa. Ilmoitusmäärien edelleen kasvaessa ja muiden haasteiden (esimerkiksi kv. tiedonvaihtoa koskevat velvoitteet) lisääntyessä, selvittelykeskuksen on aiempaakin tarmokkaammin panostettava toimintansa kohdentamiseen ja prosessiensa kehittämiseen. Liiketoimen keskeyttämistä koskevien määräysten lukumäärä tulee todennäköisesti ylittämään edellisen vuoden kaikkien aikojen korkeimman lukeman (54) ja jäädytettyjen varojen yhteismääräkin tulee mahdollisesti ylittämään kymmenen miljoonan euron rajan, mitä on tapahtunut vain kahtena vuonna tätä ennen. Viranomaisten haltuun jääneiden varojen määrän odotetaan myös nousevan. Yleisimmät rikosnimikkeet, joihin selvittelykeskus luovuttaa tietoja, ovat perinteiseen tapaan erilaiset talousrikokset sekä rahanpesurikokset. 4

5 3. RAHANPESUILMOITUKSET 3.1 Ilmoitusten määrä on kirjannut rahanpesurekisteriin vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä epäilyttävää liiketoimea ja 16 terrorismin rahoittamista koskevaa ilmoitusta. Tässä puolivuosikatsauksessa tarkastellaan ainoastaan epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia. Kaavio 1. Rahanpesun selvittelykeskuksen vastaanottamat ilmoitukset vuosina /06. Epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten määrä on pitkällä aikavälillä ollut noususuuntainen, vaikka niiden vuosittaisissa määrissä onkin esiintynyt suurta vaihtelua. 5

6 3.2 Ilmoittajatahot Massailmoituksia tekevät ilmoittajatahot (rahapeliyhteisö, maksujenvälitystä tarjoava) ovat perinteisesti olleet suurimmat ilmoittajaryhmät, joiden jälkeen seuraavaksi suurimpana ryhmänä ovat pankit. Taulukko 1. Ilmoittajatahot rahanpesuilmoituksissa /06. Ilmoittajataho /06 Rahapeliyhteisö Yleistä maksujenvälitystä tarjoava Luotto- ja rahoituslaitos (pankki) Luotto- ja rahoituslaitos (muu kuin pankki) Vakuutusyhtiö Käteiskauppa > (aiemmin > ) Kiinteistönvälittäjä Kirjanpitäjä Sijoituspalvelu Asianajaja tms Tilintarkastaja Panttilainaus Huolellisuusvelvollinen viranomainen Muu taho Kotimainen poliisiviranomainen YHTEENSÄ Vuoden 2019 tilanteesta voidaan tehdä muutamia huomioita. Rahapeliyhteisöjen ilmoitusten määrä näyttäisi laskevan melkoisesti. Myös pankkien tekemien ilmoitusten määrä näyttäisi vähenevän edellisestä vuodesta. Maksunvälityspalveluja tarjoavien ilmoitusten määrän odotetaan lisääntyvän huomattavasti. Tämä johtuu siitä, että yksi merkittävä maksunvälityspalvelujen tarjoaja on alkanut ilmoittamaan yli 1000 euron siirroista. Virtuaalivaluutan tarjoajien velvollisuus tehdä rahapesuilmoituksia astuu voimaan syksyllä 2019 ja näiden toimijoiden kanssa valmistellaan jo teknisesti massailmoitusten tekemistä. Edellisen perusteella voidaan ennakoida vuoden 2019 ilmoitusten kokonaismäärän asettuvan välille

7 3.3 Vastaanotetut tiedustelut Selvittelykeskus vastaanottaa tiedusteluja kotimaisilta ja ulkomaisilta viranomaisilta. Näiden käsittely vastaa rahanpesuilmoitusten käsittelyä; niihin liittyen avataan juttuja ja tarvittaessa hankitaan lisätietoja. Lopuksi niihin liittyen mahdollisesti tehdään tietojen luovutuksia. Selvittelykeskuksen vastaanottamien tiedustelujen määrä on lisääntynyt jatkuvasti ja tullee lisääntymään merkittävästi vuoden 2019 aikana. Kotimaisten tiedustelujen määrä tullee lisääntymään edellisestä vuodesta noin 60 prosenttia ja ulkomaisten noin 30 prosenttia (Kaavio 2). Kaavio 2. Rahanpesun selvittelykeskuksen vastaanottamat kotimaiset (IRD) ja ulkomaiset (IRI) tiedustelut /06. 7

8 3.4 Rahanpesuilmoituksiin sisältyneet varat Ilmoittaja voi ilmoitusta tehdessään valita ilmoitukselle yhden tai useampia indikaattoreita kuvaamaan liiketoimen epäilyttävyyttä. Indikaattoreita on summaindikaattorit mukaan luettuna runsaat neljäkymmentä. Vuodesta 2017 alkaen käytössä olleen summaindikaattorin avulla voidaan arvioida myös epäilyttäviin liiketoimiin sisältyneiden varojen kokonaisarvoa Summaindikaattori Summaindikaattoreita on kuusi erilaista ja indikaattorin tarkoituksena on kuvata sitä, miten suuri on ilmoitukseen sisältyviin epäilyttäviin liiketoimiin liittyvien varojen kokonaismäärä. Jos ilmoitukseen liittyen ei tapahtunut varojen siirtoa, käytetään summaindikaattoria Ei arvoa. Taulukko 2. Rahanpesuilmoituksissa käytetyt summaindikaattorit /06. Summaindikaattori /06 YHTEENSÄ EUR EUR EUR EUR EUR Ei arvoa YHTEENSÄ Summaindikaattoreita ei käytetä massailmoituksissa, mikä selittää summaindikaattorien suhteellisen vähäisen määrän ilmoitusten kokonaismäärään verrattuna. Vuoden 2017 (muiden kuin massailmoitusten) luku on merkittävästi vuoden 2018 lukua pienempi kahdesta syystä; 1) muiden kuin massailmoitusten määrä oli vuonna 2017 vuoden 2018 lukemaa vähäisempi ja 2) vuoden 2017 ilmoituksissa summaindikaattoria ei ole käytetty kattavasti. Taulukkoon 3 on laskettu summaindikaattorien prosentuaalinen vuosijakauma niiden ilmoitusten osalta, jossa ilmoitukseen on kirjattu muu kuin Ei arvoa indikaattori. 8

9 Taulukko 3. Rahanpesuilmoituksissa käytetyt summaindikaattorit /06 (% osuus). Summaindikaattori / EUR 30,0 27,7 24, EUR 43,5 45,2 45, EUR 12,0 12,2 13, EUR 11,0 11,5 12, EUR + 3,6 3,5 4,1 YHTEENSÄ 100 % 100 % 100 % Kansainväliset varojen siirrot Rahanpesurekisteristä voidaan epäilyttävää liiketoimea koskevien ilmoitusten sisältämien tapahtumatietojen (transaktiot) perusteella tuottaa tietoa varojen liikkeistä Suomen ja muiden maiden välillä. Ajanjakson aikana Suomesta on siirretty varoja 180 eri maahan ja vastaavasti Suomeen on siirretty varoja 159 eri maasta. Seuraavissa taulukoissa (4 ja 5) esitetään varojen siirtojen kokonaismäärät Suomen ja niiden maiden välillä, joihin tai joista on siirretty Suomesta tai Suomeen vähintään miljoona euroa vuoden 2017 tai vuoden 2018 aikana. Molemmista taulukoista voidaan nähdä, minkä maiden välillä varoja enimmäkseen liikkuu. Kahdeksaantoista eri maahan on siirretty Suomesta varoja ja kuudestatoista eri maasta on siirretty Suomeen vähintään miljoona euroa jokaisen tarkasteluvuoden aikana (vuosi 2019 on ennuste). Maita, joihin Suomesta siirretään toistuvasti vähintään neljä miljoonaa euroa vuodessa ovat Venäjä, Iso Britannia, Malta, Ruotsi, Saksa ja Viro. Maita, joista Suomeen siirretään toistuvasti vähintään neljä miljoonaa euroa vuodessa ovat Venäjä, Iso Britannia, Malta, ja Viro. 9

10 Taulukko 4. Epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista ilmenevät Suomesta ulkomaille siirrettyjen varojen kokonaismäärät (EUR) maittain /06. Taulukossa maat, joihin on vuosien 2017 tai 2018 aikana siirretty Suomesta vähintään miljoona euroa. Kohdemaa /06 YHTEENSÄ Venäjä Iso Britannia Ruotsi Ranska Viro Kiina Malta Saksa USA Hong Kong UAE Irlanti Turkki Espanja Italia Alankomaat Kypros Romania Latvia Luxemburg Itävalta Sveitsi Thaimaa Kreikka Norja Liettua Libanon Portugal Djibouti YHTEENSÄ

11 Taulukko 5. Epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista ilmenevät ulkomailta Suomeen siirrettyjen varojen kokonaismäärät (EUR) maittain /06. Taulukossa maat, joista on vuosien 2017 tai 2018 aikana siirretty Suomeen vähintään miljoona euroa. Lähtömaa /06 YHTEENSÄ Venäjä Malta Iso Britannia Viro Sveitsi Ruotsi Kuwait Ranska Luxemburg Saksa Kiina Latvia Kypros Gibraltar UAE Puola Espanja USA Liechtenstein Jersey Monaco Turkki Singapore Alankomaat Itävalta Valkovenäjä Hong Kong Ukraina Chile Bahama Armenia Tsekin tasavalta Tanska Portugal Kanada Norja Neitsytsaaret (US) Malesia Saudi Arabia Kroatia YHTEENSÄ

12 3.5 Ilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet Luonnolliset henkilöt Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon ilmoituksissa mainittiin yhteensä runsaat henkilöä, jotka edustivat 143 eri maan kansalaisuutta. Lähes henkilön kohdalla järjestelmään ei ollut kirjattu henkilön kansalaisuutta ja runsaan henkilön kansalaisuus oli Suomi. Taulukkoon 6 on kirjattu, miten 4919 ei-suomalaisen henkilön kansalaisuudet jakautuvat alueittain. Taulukko 6. Epäilyttäviä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa mainittujen luonnollisten henkilöiden lähtöalueet 2019/06 (ei Suomen kansalaiset, henkilöt joiden kansalaisuus on tiedossa). Alue Oikeushenkilöt kpl Eurooppa Aasia Afrikka 695 Amerikka 170 Oseania 6 YHTEENSÄ Yleisimmät ulkomaan kansalaisuudet olivat järjestyksessä Venäjä, Viro, Romania, Turkki, Nigeria, Kiina, Irak, Thaimaa, Kosovo ja Ruotsi, joita kaikkia esiintyi yli 100 kappaletta (eniten Venäjän kansalaisia: 708). Vuoden 2019 alkuvuoden ilmoituksiin oli liitetty runsaat yhtiötä. Näistä rekisteröintimaatieto oli kirjattu järjestelmään noin 4700 yhtiölle. Näistä yhtiöistä 3800:n rekisteröintimaa oli Suomi. Kaikkiaan ilmoituksissa esiintyi 83 eri maahan rekisteröityjä yhtiöitä. 12

13 Taulukko 7. Epäilyttäviä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa mainittujen muihin maihin kuin Suomeen rekisteröityjen oikeushenkilöiden lähtöalueet 2019/06. Alue kpl Eurooppa 581 Amerikka 211 Aasia 94 Afrikka 38 Oseania 20 YHTEENSÄ 944 Yleisimmät yhtiöiden rekisteröintimaat olivat Iso Britannia, Viro, Brittiläiset Neitsytsaaret, Belize, Saksa ja Venäjä, joihin kaikkiin oli rekisteröity yli 50 yhtiötä (eniten Iso Britanniaan: 161). 13

14 4. ILMOITUSTEN KÄSITTELY 4.1 Jutut Selvittelykeskus otti vuoden 2018 lopulla käyttöön uuden juttutyypin (T-CAS), jota käytetään niissä tapauksissa, kun selvittelykeskus käynnistää mahdollisesti terrorismin rahoittamiseen liittyvän selvittelykokonaisuuden. Kaavio 3. Selvittelykeskuksen avaamat jutut /06. Juttujen kokonaismäärä nousi vuonna 2017 noin 1400:aan. Vuoden 2019 juttumäärä tullee nousemaan melko tarkkaan samalle tasolle kuin vuonna

15 4.3 Lähetetyt tiedustelut Kun selvittelykeskus tekee selvittelyä, liittyy tähän usein tiedustelujen lähettäminen sekä koti- että ulkomaisille viranomaisille ja muille vastaanottajille. Kotimaisille vastaanottajille lähetettävien tiedustelujen määrä tullee pysymään edellisen vuoden tasolla, mutta ulkomaille lähetettävien tiedustelujen määrän odotetaan lisääntyvän edellisestä vuodesta noin 25 prosenttia (Kaavio 4). Kaavio 4. Selvittelykeskuksen kotimaisille (ORD) ja ulkomaisille (ORI) vastaanottajille lähettämät tiedustelut /06. 15

16 4.4 Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä Rahanpesun selvittelykeskuksella on rahanpesulain mukaan oikeus antaa ilmoitusvelvolliselle epäilyttävää liiketointa tutkiessaan määräys keskeyttää liiketoimi enintään kymmenen arkipäivän ajaksi, mikäli määräys on välttämätön rahanpesun tai terrorismin rahoituksen estämiseksi ja selvittämiseksi. Kyseinen toimenpide ei edellytä rikoksen syytä epäillä kynnyksen ylittymistä. Määräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Toimintavuoden 2019 ensimmäisen puolen vuoden aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 32 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli euroa. Tästä summasta saatiin rikoshyötynä viranomaisten haltuun euroa. Kaavio 5. Liiketoimen keskeyttämismääräykset /06. 16

17 Kaavio 6. Liiketoimen keskeyttämismääräysten arvo (EUR) ja niiden avulla viranomaisten haltuun saatu rikoshyöty /06. Liiketoimen keskeyttämismääräyksiin sisältyvien varojen vuosittainen vaihtelu on suurta, mikä johtuu siitä, että joinakin vuosina sattuu esiintymään suurisummaisia tapauksia. Esimerkiksi vuosina 2012 ja 2013 oli molempina yksi tapaus, joissa molemmissa jäädytettyjen varojen määrä oli noin 10 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä jäädytettyjen varojen määrä on yleisimmin ollut muutaman miljoonan euron luokkaa. 17

18 4.5 Juttujen käsittelyn tulokset Jutun käsittely lopetetaan joko tiedonluovutukseen tai sen käsittely keskeytetään (KE) eikä selvittelykeskus luovuta siihen liittyviä tietoja. Tietoja luovutetaan joko rikosten estämiseksi tai paljastamiseksi (E/P), avoimena olevaan rikosilmoitukseen (Avoin R) tai selvittelykeskuksen kirjaamaan rikosilmoitukseen (Uusi R), Taulukko 9. Taulukko 8. Selvittelykeskuksen käsittelemien juttujen loput /06. Vuosi E/P Avoin R Uusi R KE YHTEENSÄ / YHTEENSÄ Se, mihin juttujen selvittely on päättynyt, on vuosittain vaihdellut merkittävästi. Vuonna 2017 tehtiin yli 900 luovutusta rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi (E/P), minkä jälkeen niiden määrä seuraavana vuonna laski ja tulee vuonna 2019 edelleen laskemaan. Näihin lukuihin vaikuttaa merkittävimmin vuoden 2015 syksyllä lakimuutoksen seurauksena aloitettu tiedonluovutusten tekeminen verottajalle (Taulukko 8). Avoimiin rikosilmoituksiin tehtyjen tiedonluovutusten (Avoin R) määrä on ollut jatkuvassa nousussa ja se tulee vuonna 2019 lisääntymään merkittävästi (noin 40 prosenttia) vuoden 2018 määrästä. Selvittelykeskuksen kirjaamien uusien rikosilmoitusten (Uusi R) määrä on vuosittain ollut muutamia kymmeniä ja vuoden 2019 kokonaisluku näyttäisi jäävän keskimääräistä alhaisemmaksi. 18

19 4.6 Tiedonluovutusten määrät ja vastaanottajat Vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen selvästi eniten tiedonluovutuksia ovat vastaanottaneet Verohallinto ja. Poliisilaitoksista Helsingin poliisilaitos vastaanottaa eniten luovutuksia. Finanssivalvonnalle alettiin tehdä luovutuksia vuoden 2018 lopulla. Verohallinnolle tehtävien luovutusten lukumäärä on laskussa, mutta niiden sisällön laatua on parannettu. lle tehtävien luovutusten määrä on puolestaan tasaisesti lisääntynyt ja tullee vuonna 2019 lisääntymään noin 32 % edellisestä vuodesta. Muiden luovutusten vastaanottajien kohdalla ei ole merkittäviä vuositason muutoksia. 19

20 4.7 Rikosnimikkeet Aikavälillä /07 selvittelykeskus on luovuttanut tietoja 1632 eri rikosilmoitukseen, joissa esiintyy 189 eri rikosnimikettä. Alle kymmenen kertaa ajanjakson (7,5 vuotta) aikana esiintyviä nimikkeitä on 143 ja näistä nimikkeistä 66 nimikettä esiintyy vain yhden kerran. 41 rikosnimikettä esiintyy vähintään kymmenen kertaa. Taulukko 9. Selvittelykeskuksen tekemiin tiedonluovutuksiin liittyneet rikosnimikkeet, 14 yleisintä, /07. Riviotsikot /07 Yht. TÖRKEÄ PETOS TÖRKEÄ KIRJANPITORIKOS TUTKINTA LIIKETOIMINTAKIELLON MÄÄRÄÄMISEKSI TÖRKEÄ VEROPETOS PETOS TÖRKEÄ RAHANPESU REKISTERIMERKINTÄRIKOS TÖRKEÄ VELALLISEN EPÄREHELLISYYS TÖRKEÄ KAVALLUS RAHANPESU TÖRKEÄ HUUMAUSAINERIKOS VÄÄRENNYS TÖRKEÄ MAKSUVÄLINEPETOS IDENTITEETTIVARKAUS MUUT NIMIKKEET (175 kpl) YHTEENSÄ Taulukosta 9 ilmenee rikosnimiketiedot vuoden 2019 heinäkuun loppuun saakka. Yleisimmät rikosnimikkeet ovat vuosien varrella enimmäkseen pysyneet samoina; erilaiset talousrikokset sekä rahanpesurikokset. Yleisellä tasolla lähes kaikkien nimikkeiden osalta kehitys on ollut noususuuntainen, mikä on suoraan seurausta siitä, että avoimiin rikosilmoituksiin tehtyjen luovutusten määrä on vuosittain lisääntynyt. Petosrikosten (törkeä petos, petos, törkeä maksuvälinepetos) sekä huumausainerikosten määrä näyttäisi vuonna 2019 nousevan merkittävästi aiemmista vuosista. Erikseen voidaan mainita identiteettivarkausrikokset, joiden määrä on vuodesta 2015 lähtien lisääntynyt voimakkaasti. 20