Ranuan kunnankirjasto HISTORIIKKI

Transkriptio

1 Ranuan kunnankirjasto HISTORIIKKI Vesa Sarajärvi 2013

2 RANUAN KUNNANKIRJASTON HISTORIAA Kirjaston saaminen Ranualle oli pitkähkön harkinnan tulos. Lainakirjaston saamisesta kuntaan keskusteltiin Ranuan kunnanvaltuustossa ensi kerran joulukuussa Kirjastohanke nostettiin uudelleen esille vuosina 1921 ja seuraavan kerran 1925, jolloin valtuusto eväsi perustamisen äänin 5-4. Vielä kerran asia otettiin käsiteltäväksi syksyllä 1926, koska Pohjois-Suomen kirjastoneuvoja oli lähettänyt kuntaan kirjeen kirjastoasiasta. Nyt valtuusto myönsi kirjaston tarpeellisuuden, mutta jätti kirjaston perustamisen myöhemmäksi huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Kirjastoasiassa päästiin myönteiseen tulokseen vasta joulukuussa 1928, jolloin kunnanvaltuusto virallisesti päätti kirjaston perustamisesta kuntaan. Ranuan kirjastotoiminnan voidaan katsoa virallisesti alkaneeksi vuonna Ritva Siivola. Kirjastotoimenjohtajana Ensimmäisenä kirjastonhoitajana toimi kunnankirjuri Eino A. Lohi ainakin vuoteen 1938 asti. Hänen jälkeensä kirjastonhoitajana toimi kunnankätilö Aili Sälekivi vuoteen 1942 asti. Kirjastonhoitajina ovat sittemmin toimineet toimistoapulainen Aili? Korhonen ( ), toimistoapulainen Helena Kiiskinen (vuoteen 1950 asti), pankkivirkailija Alli Ranua ( ), toimistoapulainen Taimi Virtanen ( ). Hänen aikanaan v kirjastossa aloitettiin satutunnit joka toinen viikko, Vuosina kirjastonhoitajana toimi toimistoapulainen Annikki Lohi (nyk. Puurunen). Hänen jälkeensä vuodesta 1962 alkaen kirjastoa hoiti kansakoulunopettaja Sulo Luiro. Hänen aikanaan vuodesta 1962 alkaen kirjaston johtokunta muuttui kirjastolautakunnaksi, jonka ensimmäinen puheenjohtaja oli opettaja Aulikki Hakasalo. Vuonna 1971 pääkirjastonhoitajana aloitti Ritva Siivola. Myös pitkäaikainen kirjastovirkailija Eeva Luiro aloitti joulukuussa Lisäksi seuraavina vuosina tarvittiin lähes jatkuvasti ruuhka-apulaista. Siinä tehtävässä pitkään eläkkeelle jäämiseen asti toimi Leila Korpilähde. Nykyisinkin kirjastovirkailijana toimiva Eija Ruonala aloitti kirjastouransa

3 1981. Vesa Sarajärvi aloitti työnsä kirjastossa v Ritva Siivolan jälkeen v jonkin aikaa vt. kirjaston johtajana toimi Eeva-Maria Juntunen. Lea Vaakanainen aloitti kirjaston johtajana vuoden 2004 loppuun asti, jolloin hän jäi ensin pois töistä ja sitten myöhemmin eläkkeelle. Vuoden 2005 alusta alkaen vt. kirjastotoimenjohtajana toimi Vesa Sarajärvi siihen saakka kun Tuija Seppänen aloitti kirjastotoimenjohtajana loppuvuodesta Tuija Seppäsen irtisanouduttua elokuun alusta 2011, jälleen Vesa Sarajärvi toimi vt. kirjastotoimenjohtajana siihen saakka kun virka vakinaisesti täytettiin ja hänet valittiin kirjastotoimenjohtajan virkaan alkaen. Alkuaikoina kirjasto palveli asiakkaitaan pääsääntöisesti maanantaisin ja perjantaisin klo Pitkämatkalaisille saatettiin lainata luettavaa myös muina aikoina. Ensimmäisenä toimintavuotena kirjastoon hankittiin 311 teosta ja niitä lainattiin 384 kertaa. Kantakirjaston lainaustoiminta ja kirjamäärä kehittyi tasaisesti, lukuun ottamatta sotaajan hävikkiä kirjamäärässä. Vuoden 1944 evakkomatkalla hävisivät myös kaikki lainauskortit. Sotien jälkeen lainaustoiminta oli muutamia vuosia vähäistä. Hidas tasainen kasvu lainausluvuissa jatkui 1960-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen kirjojen lainaaminen lisääntyi voimakkaasti. Uuden kirjastotalon avaaminen 1983 piristi lisää lainaustoimintaa. Uusiin tiloihin sopi enemmän aineistoa ja ne saatiin paremmin esille. Lainausmäärien suurehko lisääntyminen vuoden 1989 jälkeen johtuu kirjastoautotoiminnan aloittamisesta. Koululaisia tulossa kirjastoon opettaja Rauni Ilvesluodon johdolla. Lainaustiskillä Eija Sääskilahti (Ruonala), Leila Korpilähde ja Ritva Siivola.

4 Kirjaston lainaustoiminta Lainoja Lainaajia Aineistoa v v v v v v v v v v v v v v v v v v v v Lähde: Ranuan kirjastolaitoksen toimintatilastot Kirjaston aineistomäärän kehittyminen oli alkuun varsin hidasta. Sotiin asti hankittiin keskimäärin n. 100 kirjaa vuodessa. Sota-aikana kirjoja hävisi jonkin verran. Sodan jälkeen 50-luvulla kirjamäärä nousi suhteellisen nopeasti. 60-luvun aikana kirjoja hankittiin vuosittain erittäin runsaasti. Huomattavaa on, että sivukirjastojen yhteinen kirjamäärä oli 60-luvulta 80-luvun alkuun asti suurempi kuin pääkirjaston, esim. v pääkirjastossa 8229 ja sivukirjastoissa kirjaa. Kirjamäärä oli huipussaan juuri ennen lainausasemien lakkauttamista v yhteensä kirjaa. Kirjastolaitoksen aineistomäärä on sota-aikoja lukuun ottamatta kaksinkertaistunut aina vuosikymmenessä. 90-luvulla lainausasemien lakkauttamisen vuoksi aineistomäärä on laskenut; kirjoja on poistettu ja myyty. Nykyisin tavoitteena on, että aineistomäärä kirjastossa ei lisäänny. Vuosittain pitäisi poistaa aineistoa saman verran kuin hankitaan. Nykyisiin kirjastotiloihin ei enää mahdu enempää kirjoja.

5 Piirikirjastot ja kantakirjasto Alkuaikoina kantakirjasto toimi Ranuan kunnantalolla vuoteen 1951 asti. Pitkien ja vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi kirjasto ei voinut palvella täysipainoisesti syrjäisimpien seutujen asukkaita. Tämän vuoksi 1930-luvun puolivälissä käynnistyi hankkeita ns. piirikirjastojen perustamiseksi. Ensimmäinen piirikirjasto perustettiin Kelankylään vuonna Simojoelle kirjasto tuli 1936 ja Simojärvelle Piiri- eli sivukirjastoja perustettiin vähitellen lisää. Enimmillään sivukirjastojen määrä Ranualla oli 1970-luvun alkupuolella 21 kirjastoa. Kirjastoja on ollut seuraavilla kylillä: Asmunti, Haarahiltunen (1948), Hosio (1948), Impiö (1937), Kaisto, Kela (1934), Korte (1955), Kuha, Kuukasjärvi (1948), Mauru (1950), Nikkilä, Petäjä (1955), Peurajärvi (1948), Piittisjärvi (1954), Portimojärvi (1959), Putkivaara, Saariharju, Saukkojärvi (1949), Simojoki (1936), Simojärvi (Sääskilahti 1947) ja Tolja. Kunnansairaalalle perustettiin laitoskirjasto v (lakkautettiin v alusta). Myös vanhainkodilla on toiminut laitoskirjasto. Ranuan kunnan kantakirjasto siirtyi v yksityistaloon yhteen huoneeseen (12 m2), jossa se oli vuoteen 1955 asti, jolloin kirjasto siirrettiin kunnan keskuskoululle (40 m2). Jälleen v kirjasto siirtyi pieniin tiloihin kunnan asuntotaloon (17 m2) ja vuonna 1961 sitten isompiin tiloihin (47 m2). Vuonna 1966 kirjasto muutti vuokratiloihin Lapinmaan kiinteistöön entiseen myymälähuoneistoon, josta kirjasto vuonna 1968 siirrettiin kansalaiskoululle uuteen huoneistoon, jossa kirjastosalin koko oli 116 m2. Samalla hankittiin uudet kalusteet ja siirryttiin Detroit-lainausjärjestelmään sekä palkattiin yksi kirjastoapulainen. Kirjasto sai oman kirjastorakennuksen vuonna Talon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Juhani Ylipahkala. Uuden kirjastorakennuksen suunnittelussa otettiin kaukonäköisesti huomioon myös mahdollinen kirjastoauton saaminen kuntaan ja rakennettiin autotalli, joka alkuvuosina toimi kunnan pajana. Uuden talon tilat olivat todella loistavat entisiin verrattuna. Saatiin oma lehtilukusali, musiikkihuone, tutkijanhuone ja omat työhuoneet. Kirjastosaliin saatiin tilaa eri osastoille sekä pöytiä ja istuinpaikkoja. Virallisesti uusi kirjastotalo avattiin yleisölle Ensimmäisenä aukiolopäivänä annettiin lainoja 600, joka on hyvä luku tänäkin päivänä. Aukioloajat lisääntyivät ja kirjasto alkoi olla auki myös lauantaisin. Aiemmin kirjasto oli ollut viikolla kolmena päivänä auki klo 20 asti. Uuden kirjaston aikana ovet suljettiin viimeistään klo 19. Kirjastotalon virallinen vihkiäisjuhla järjestettiin vuotta myöhemmin. Huomioitavaa on myös, että syyskuussa 1984 Ranuan kirjastolaitos järjesti maakuntakirjastokokouksen Lapin läänin kirjastoille. Kirjastoauton historia lyhyesti Myös kirjastoauton hankinta on ollut Ranualla pitkähkö prosessi. Ensimmäiset suunnitelmat kirjastoauton hankkimiseksi Ranualle tehtiin jo 60-luvulla. Hanke eteni 70- luvulla jo suunnitteluvaiheeseen. Kunnanhallituksen asettama kirjastoauton suunnittelutoimikunta kävi mm. v tutustumassa Pudasjärven kirjastoauto-

6 toimintaan. 70-luvun loppupuolella toimikunta jo suunnitteli kirjastoautolle reitit. Kirjastoauton hankintaan aika oli sikäli huono, että suuri osa aiemmin hankituista kirjastoautoista Suomessa oli tullut uusimisikään ja ne menivät valtionavustuspäätöksissä edelle uutuushankinnoista. Ranua oli valtionavustuslistan häntäpäässä. Ensimmäinen kirjastoauto aloitti liikennöinnin marraskuussa Kirjastoauto Kuukkeli ja Jonne-jääkarhu v Pari vuotta uuden kirjastotalon avaamisen jälkeen kirjastoauton saaminen kuntaan alkoi jo näyttää todennäköiseltä. Ranuan kunta varasi kirjastoauton hankintaan rahaa ensimmäisen kerran vuoden 1988 budjettiin. Tositoimiin hankinnassa päästiin v. 1990,

7 jolloin Kouluhallitus myönsi kunnalle kirjastoauton hankkimisluvan. Uusi kirjastoauto aloitti liikennöinnin marraskuussa Auto palveli lähes 18 vuotta vuoteen Tuolloin uusi kirjastoauto oli jo rakenteilla. Vanha auto uupui moottoririkkoon tammikuussa ja uusi kirjastoauto saatiin liikenteeseen maaliskuussa Pitempi kirjastoautotoiminnan historiikki löytyy kirjaston Internet-sivulta. Nykyisen kirjastotalon aika Kirjastomaailman kehitys on ollut todella valtava sinä aikana kun talo on palvellut ranualaisia vuodesta 1983 lähtien. Alkuvuosina toiminta jatkui hyvin samanlaisena kuin aiemmin yläkoulun tiloissa. Tilaa vain oli huomattavasti enemmän. Kirjoja lainattiin Detroit-järjestelmällä, tietokanta oli kortistolaatikko ja tietokoneena toimi kirjaston työntekijä. Tiedonhaku toimi pitkälti virkailijoiden muistitiedon varassa. Toki tuolloin oli jo käytössä mikrokortit ja lukulaite. Tuohon aikaan ei cd-levyistä vielä tiedetty mitään, mutta musiikkia kuunneltiin innokkaasti. Kirjastolla oli tuolloin, ja on vieläkin, laajat kokoelmat lp-levyjä, joita kuunneltiin ahkerasti kolmella lp-soittimella ja kolmella c-kasettisoittimella. Musiikkihuoneessa oli sohvat, joille mahtui iso joukko nuoria kuuntelemaan musiikkia kuulokkeilla. Lastenosastolla v Tietoteknisessä kehityksessä kirjastot olivat 80-luvulla edelläkävijöitä. Jo kirjastotalon juhlassa 1984 puhuttiin ATK:n mahdollisuuksista kirjastopalveluissa. Ranuan kirjastoon ensimmäiset tietokoneet hankittiin lokakuussa Alkuun käyttö oli tekstinkäsittelyä. ATK-rekisterien teko alkoi v. 1991, jolloin kirjastojen aineistoja alettiin syöttää tietokantaan. Varsinaisesti tietokonelainaukseen päästiin v ja kirjastoautossa vuonna ATK-rekisterien teko oli tuolloin vielä kesken ja osin vielä jouduttiin lainaamaan aineistoa vanhan järjestelmän avulla. Vielä tänäänkin kirjaston varastosta löytyy kirjoja, joita ei ole luetteloitu tietokantaan.

8 Ranualla kirjasto on ollut perinteinen lainakirjasto kuntalaisille. Varsinaisia erityistehtäviä ei ole ollut. Uuden kirjastotalon vihkiäisjuhlassa silloinen kouluhallituksen toimistopäällikkö Anneli Äyräs esitti Ranuan kirjaston erityistehtäväksi pohjoisen eläimistöä käsittelevän aineiston hankkimista. Ajatus varmaan nousi vasta avatun Ranuan eläinpuiston myötä. Siitä ei kuitenkaan käytännössä ole tullut erityistehtävää. Toki kirjastolla on hyvät valikoimat eläin- ja eräaiheista kirjallisuutta. Vuonna 1984 esitettiin myös kirjaston palvelujen tarjoamista elinkeinoelämän tarpeisiin. Siinäkin asiassa kirjasto on vastannut kysyntään. Kysyntää elinkeinoelämän ja yritysten puolelta on ollut vähän. Tarjontaa kirjastossa on enemmän kuin ranualaiset yrittäjät tarvitsevat tai haluavat. Kirjastotalon avajaiset joulukuussa Oikealla kirjastovirkailija Eeva Luiro. Kirjastotalon vihkiäisissä kiinnitettiin myös huomiota kirjaston kotiseutukokoelmaan. Tuolloin sosiaalisihteeri Toini Tuiremo luovutti Ranuan kunnalle arvokkaan perinnearkiston, jonka hän oli koonnut usean vuosikymmenen aikana. Ranualla kotiseutuarkisto ja kotiseutukokoelma ovat kauan olleet erillisiä kokoelmia ja hajautettu moneen paikkaan. Tuiremon lahjoittama aineisto on ollut kirjastolla, mutta muu kotiseutuarkisto on ollut kunnan kulttuuritoimen hallussa. Kirjastolla on oma kotiseutukokoelma, jota on täydennetty jatkuvasti. Mm. Ranualla ilmestyvän paikallislehden Kuriirin kaikki ilmestyneet lehdet ovat luettavissa kirjastossa. Aiemmin ilmestyneen Ranualaisen joitakin numeroita puuttuu. Kirjaston suunnitelmissa on hankkia lehden mikrofilmatut kopiot, mutta se on nyt rahakysymys. Ne maksavat melkoisen paljon. Tänä vuonna kunnassa on tehty päätös, että kotiseutuarkisto siirtyy kirjaston hallintaan. Ranualla on todella arvokasta aineistoa, joka pitäisi luetteloida ja saada siten ihmisten tietoon ja tutkijoiden käyttöön.

9 Kouluyhteistyö on Ranualla ollut perinteisesti vilkasta kirjaston ja koulujen välillä. Luonnollinen syy siihen oli aikoinaan se, että kirjasto sijaitsi koulukeskuksessa. Uuden kirjastotalon myötä yhteistyö ei ole hiipunut vaan pikemminkin vahvistunut ja monipuolistunut. Vesa Sarajärvi