Kansantaloustieteen perusteet KA1 (6 op) Avoin Yliopisto Kesä 2014

Transkriptio

1 Kansantaloustieteen perusteet KA1 (6 op) Avoin Yliopisto Kesä Aluksi: 1 Käytännön asioita 2 Kurssin sisältö 3 Taloustiede tieteiden joukossa 1

2 1. Käytännön asioita Luennot jakaantuvat touko-kesäkuun ja elokuun jaksoihin. 1) Toukokuu (mikrotaloustiede) Ma ja ke (paitsi 28.5.!) klo ) Elokuu (makrotaloustiede) ma ja ke klo Opetusta on 2 h 15 min päivässä, välissä 15 minuutin tauko 2

3 Harjoitukset Laskuharjoitustilaisuuksissa ei ole läsnäolopakkoa, mutta kurssin hyväksyttävä suoritus edellyttää, että 1/3 kummankin jakson etukäteen annetuista tehtävistä on suoritettu. Jos et pääse laskuharjoitustilaisuuteen, voit palauttaa ratkaisusi kirjallisina viimeistään saman viikon maanantaina: Sähköisessä muodossa osoitteeseen: (mikrotaloustiede) (makrotaloustiede) Postitse laskuharjoitusten pitäjälle osoitteeseen: Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Arkadiankatu 7 (PL 17) Helsingin Yliopisto (Kirjekuoressa tulee olla postileima, joka osoittaa että kirje on lähetetty ennen tiistaita!) 3

4 Oppikirja Mankiw, N. G. - Taylor, M.P.: "Economics", vuoden 2011 painos (eli toinen editio) Luvut 1-11, 13-15, 17-20, 23-26, ja 38 (pois jätettyjen lukujen aiheita käsitellään suppeasti luentokalvoilla). Kirjan vuosien ensimmäisen ja toisen edition (2006 ja 2011) suurimmat erot löytyvät makrotalouden osuudesta Oppikirja löytyy Helsingin Yliopiston opiskelijakirjaston lisäksi mm. Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun kirjastosta (Mechelininkatu 3 D, Töölö). 4

5 Kurssin kotisivut Esittely Avoimen Yliopiston sivustolla Ladattavat tiedostot löytyvät opettajan sivustolta. Kurssin aikana sivustolle tulevat: Luentokalvot (kunkin luennon jälkeen) Laskuharjoitustehtävät (noin viikkoa etukäteen) Laskuharjoitusten ratkaisut (laskuharjoitusten jälkeen) 5

6 Tentit Mikrotaloustieteen tentti: ma klo Makrotaloustieteen tentti: ma klo Uusinnat (mikro- ja/tai makro-osuus): ma klo 9-12 (-13 jos suoritat molemmat osuudet) la klo 9-12 (-13 jos suoritat molemmat osuudet) AVOIMELLA YLIOPISTOLLA TENTTEIHIN ON ILMOITTAUDUTTAVA ERIKSEEN! (Kurssille ilmoittautuminen ei ole tenttiin ilmoittautumista.) Kurssin arvosana määräytyy tenteistä (eikä laskuharjoituksista). 6

7 2. Kurssin sisältö Opintojakso on johdatus nykyaikaisen kansantaloustieteen ajattelutapoihin, teoreettiseen perustaan ja taloudellista käyttäytymistä koskevaan empiiriseen tietämykseen. Kurssilla käsitellään: Yksittäisten talouden pitäjien käyttäytymistä ja vuorovaikutusta markkinoilla (mikrotaloustiedettä). Kansantaloutta kokonaisuutena, sen suorituskyvyn vaihteluiden syitä ja kokonaistaloudellisten suureiden välisiä riippuvuuksia (makrotaloustiedettä). 7

8 Kurssin tavoite Ymmärtää mitä taloustiede on ajattelun perusteet: käsitteet apuvälineet: teoriat ja mallit Ymmärtää mihin taloustiedettä käytetään tunnistamaan ilmiöitä kuvaamaan taloudellisia ilmiöitä (talouskasvu, inflaatio, tulonjako, työttömyys, ) Ymmärtämään ilmiöitä (miten ja miksi rahoitusmarkkinakriisi puhkesi, mistä talouskasvu syntyy, mikä aiheuttaa inflaation ) 8

9 Oppia mitä taloudellinen (= taloustieteellinen) ajattelu on ekonomistien tulisi taitaa tämä ajattelu taloustieteen soveltamista: auttaa tunnistamaan, ymmärtämään ja analysoimaan ilmiöitä Oppia mihin taloudellista ajattelua tarvitaan taloudellisessa päätöksenteossa kotitalouksien kulutusvalinnat, yritysten hinnoittelupäätökset, julkisen vallan toimet taloudellisten instituutioiden suunnittelussa markkinat ja niiden sääntely talouspolitiikassa kilpailupolitiikka, kasvu- ja rakennepolitiikka, raha- ja finanssipolitiikka ym. 9 9

10 3. Taloustieteen luonteesta Taloustiede (economics) on yhteiskuntatiede, joka: tutkii ihmisen taloudellista käyttäytymistä. Economics is the study of mankind in the ordinary business of life (Alfred Marshall, Principles of Economics,1890) Economics is the study of how society manages its scarce resources (oppikirja) Pyrkii selittämään koko talouden toiminnan. Samaa tarkastelutapaa käytetään kaikkien ilmiöiden tarkasteluun. Lähtee havaitusta käyttäytymisestä mutta ottaa myös kantaa siihen kuinka talouden tulisi toimia. Positiivinen ja normatiivinen tarkastelutapa. 10

11 (Onko economics suomeksi taloustiede vai kansantaloustiede?) Käsitteitä taloustiede ja kansantaloustiede käytettiin rinnakkain Suomessa 1900-luvun alkuun saakka. Vuonna 1920 perustetussa Turun yliopistossa oppiaine on ollut taloustiede, muissa yliopistoissa kansantaloustiede. Kansantaloustiede vakiintui oppiaineen nimeksi (ja sanan economics suomennokseksi) Laura ja Leo Harmajan kansantaloustieteen oppikirjassa (1914) tehdyn määritelmän vuoksi. Taloustiede on parempi nimi. Kauppakorkeakoulussa oppiaineen nimi vaihdettiin taloustieteeksi 2010, Helsingin Yliopistossa

12 Matemaattiset mallit taloustieteen työkaluina Taloustiedettä erottavat esim. liiketaloustieteestä täsmälliset, matemaattiset mallit. Mallin päämääränä on kuvata taloudellisten ilmiöiden säännönmukaisuuksia. Taloustieteelliset mallit toimivat myös laboratorioina, joissa voidaan testata erilaisia ilmiöitä, tehdä ajatuskokeita eli vastata mitä jos kysymyksiin. (Esimerkki: Miten Suomelle olisi käynyt ilman Nokiaa?) Taloustieteen kieli on: abstraktia ja joskus teknistä (= matemaattista) yhtenäistä mikä helpottaa kommunikaatiota; perusasiat kaikki ekonomistit ymmärtävät samalla tavalla. On tärkeää että opimme saman kielen. Se on kuitenkin vain työkalu, ei uskonkappale. 12

13 Esimerkki: Hinnanmuutoksen hyvinvointivaikutus Hinta P 1 P 2 A B 3... ja kuluttajien hyvinvointi kasvaa euroissa mitaten alueen P 1 ABP 2 verran -- minkä ymmärtävät vain taloustiedettä opiskelleet 1. Kun hinta laskee... Kysyntäkäyrä Q 1 Q niin kysyntä kasvaa, mikä on jokaisen helppo ymmärtää Määrä 10 13

14 Mikä on matemaattisen mallin ja todellisuuden suhde? Tieteellisten mallien ja todellisuuden suhdetta pohditaan tieteenteoriassa (eli tieteenfilosofiassa). Eräitä kantoja: Realismi. Malli on oikea, ja siinä mainitut asiat ovat olemassa todellisuudessa. Instrumentalismi. Malli on vain apuneuvo, muttei sananmukaisesti totta; mallia käytetään esim. siksi, että se tuottaa oikeita ennusteita. Yksi tavanomainen kuvaus mallin ja todellisuuden suhteesta on hypoteettis-deduktiivisen menetelmän kaavio. 14

15 (ongelma) Havainnot Teoria tai hypoteesi (keksitään havaintojen pohjalta) Teoria tai hypoteesi osoittautuu vääräksi. (deduktio) Ei Havaintoja koskevat ennusteet Vastaavatko ennusteet havaintoja? Kyllä Teoria tai hypoteesi saa tukea. 15

16 Hypoteettis-deduktiivinen menetelmä Hypoteettis-deduktiivisen menetelmän mukaan: Tutkija muodostaa teorian (tai hypoteesin tai mallin) havaintojen pohjalta. Hypoteesista johdetaan havaintoja koskevia ennusteita. Jos ennusteet ovat vääriä, teoria on väärä, ja tutkijan tehtävänä on löytää uusi teoria. Jos ennusteet ovat oikeita, teoria on saanut tukea (vaikka sitä ei olekaan todistettu oikeaksi). 16

17 Missä suhteissa ym. kuvaus sopii taloustieteeseen ja missä ei? Luonnontutkijan tavoin taloustieteilijä pystyy hylkäämään selvästi virheelliset mallit. Taloustieteelliset mallit ovat kuitenkin luonnontutkijan malleja idealisoidumpia. Esim. hinnan laskun aiheuttamaa lisäystä kysyntään (kun mikään muu ei muutu!) ei voi yleensä havaita erikseen, koska yleensä muutkin seikat kuin kysyntä muuttuvat. Siksi täsmällisiä kriteerejä sille, vastaako taloustieteilijän malli havaintoja vai ei, ei yleensä löydy. Taloustieteilijät ovat keskenään erimielisempiä kuin luonnontieteilijät. 17

18 Miksi kannattaa opetella malleja, jos ne eivät sellaisenaan kuvaa todellisuutta? Tällä kurssilla annettu vastaus kysymykseen, miksi opettelemme idealisoituja taloustieteellisiä malleja, on: Kurssilla opetetut mallit kuvaavat, mitä kuvitelluissa, yksinkertaistetussa tilanteessa tapahtuisi. Niissä mainitut ilmiöt (esim. edellä: hinnan alennuksen aiheuttama lisäys kysyntään ja kuluttajien hyvinvointiin) ovat olemassa myös todellisuudessa. Mallien opiskelun lisäksi mietimme, mitä kaikkea mallista on jätetty pois. ja kumpikin askel on tärkeä todellisuuden ymmärtämisessä! 18

19 Ennustaminen taloustieteessä ja luonnontieteessä Luonnontutkija voi tehdä pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia ennusteita silloin kun tarkasteltavaa systeemiä kuvaavat riittävän yksinkertaiset, deterministiset lait. Esim. taivaanmekaniikka. Aurinkokunnassa taivaankappaleet liikkuvat suurella tarkkuudella Newtonin mekaniikan mukaisesti. Niiden paikat voidaan ennustaa tuhansiksi vuosiksi eteenpäin. Vrt. sään ennustaminen. Luotettavia ennusteita on vain muutamaksi päiväksi, koska tarkasteltava systeemi on liian monimutkainen. Taloustiede ei ole luonnontiede. Ennustaminen on vaikeampaa kuin esim. tähtitieteessä kahdesta eri syystä: Käytännön syy: Yhteiskunta on niin monimutkainen systeemi, että kaikkia ennustamiseen tarvittavia tietoja on mahdotonta hankkia (vrt. sääennusteet) Periaatteellinen syy: Ihmisillä on vapaa tahto! 19

20 Kun ihmiset tietävät, mitä tahtovat, he pyrkivät ennakoimaan tulevaisuutta. Talouden tila ei määräydy pelkästään menneen kehityksen perusteella, vaan myös tulevaisuutta koskevien odotusten perusteella. Ennusteet voivat muuttaa sitä todellisuutta, jota ne koskevat! Esim. osakkeiden hinnat 20

21 Miten taloudellista käyttäytymistä kuvataan? Tarvitaan teoria ihmisen käyttäytymisestä! Rationaalisen valinnan teoria perustuu johdonmukaisen käyttäytymisen oletukseen: Kuluttajat maksimoivat hyvinvointiaan, yritykset voittoaan Talous on Nash-tasapainossa (John F. Nashin mukaan), kun kenenkään ei ole järkevää muuttaa käyttäytymistään niin kauan kuin kukaan muu ei muuta sitä. Tällä kurssilla Nash-tasapainon määritelmään palataan oligopoleja käsiteltäessä. Kun oletetaan, että talous on Nash-tasapainossa yksilön (kuluttaja, yritys) tavoitteellisesta toiminnasta pyritään koko ryhmän (markkinat) toiminnan kuvaukseen. 21

22 Miksi opiskella taloustiedettä? auttaa ymmärtämään maailmaa osaat mm. lukea talousuutisia auttaa tekemään parempia päätöksiä talouden toimijana opiskelijana, kuluttajana, työntekijänä, yrittäjänä jne antaa neuvoja siihen, miten muuttaa paremmaksi sitä maailmaa, jossa elämme taloustiede on kivaa pienellä vaivalla pääsee pohtimaa suuria kysymyksiä Ekonomistin roolit asiantuntija, tutkija ja tieteentekijä neuvonantaja, konsultti 18 22