Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

2

3 1 JOHDANTO Sisäisen turvallisuuden suunnittelu Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma AVI:n toimeenpanosuunnitelma 2 2 LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET Nuorten ja lasten turvallisuus Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia Ikäihmisten turvallisuus Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia 13 3 MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA Vakavan väkivallan ehkäiseminen Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa Perhesurmien ehkäiseminen Ennaltaehkäistään perhesurmia 16 4 HAVAINTOJA MUISTA SISÄISEN TURVALLISUUDEN OSA-ALUEISTA 17 5 OHJAUSMEKANISMIT 18 6 TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI JA VALISTUS 20 7 KOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 21 8 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 22 9 SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN JATKOTOIMENPITEET LIITTEET LIITE 1: Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano 26

4 11.1 LIITE 2: Turvallisuutta toteuttavia ja edistäviä käytäntöjä LIITE 3: Poliisin turvallisuustilastoja LIITE 4: Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen käytännössä 40

5 5 1 JOHDANTO 1..1 Sisäisen turvallisuuden suunnittelu Sisäinen turvallisuus on määritelmän mukaan yhteiskunnan olotila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvat tomuutta (VN periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta ). Tällä suunnitelmalla edistetään osaltaan sisäisen turvallisuuden toteutumista Lappeenrannan seutukunnalla. Tässä kytketään yhteen eri toimijoiden yksin tai yhdessä toteuttamia turvallisuutta edistäviä hankkeita. Kukin toimija vastaa omista hankkeistaan, mutta tällä suunnitelmalla luodaan yhteinen näkymä siihen, minkälaisia hankkeita maakunnassa on käynnissä tai tulossa. Tämä seutukunnallinen turvallisuussuunnitelma liittyy valtakunnalliseen sisäisen turvallisuuden suunnitteluun ja pyrkii osaltaan toteuttamaan niitä valtakunnallisia päämääriä, joita Lappeenrannan seutukunnalla pidetään keskeisinä. Suunnittelun lähtökohtana on ennen kaikkea yksittäisten kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen edistäminen. Tällä suunnitelmalla päivitetään edellistä, vuonna 2011 laadittua Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa. Suunnitelman on laatinut Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituskausittain tehtävä periaatepäätös, joka on osa hallituksen ohjelman toimeenpanoa. Sen keskeiset painopistealueet päätetään hallitusohjelmassa. Tarkastelun kohteeksi on valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Yleisesti ottaen painopiste on sellaisissa tavoitteissa ja toimenpiteissä, joiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä viranomaisten ja eri järjestöjen välillä.

6 Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on arjen turvallisuuden lisääminen ja puuttuminen ongelmiin, jotka vaikuttavat heikentävästi turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä turvallisuuden keskeisten haasteiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tavoitteena on sekä väestön hyvinvoinnin että yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2011 Seutukunnan turvallisuussuunnitelma syntyi, kun Etelä-Karjalassa sovittiin poliisin aloitteesta, että maakuntaan laaditaan seutukuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat, Lappeenrannan seutukunnalle omansa ja Imatran seutukunnalle omansa. Turvallisuussuunnitelmalla on otettu kantaa seutukunnan turvallisuussuunnittelun pitkän aikavälin päätavoitteisiin ja niiden saavuttamisen keinoihin. Lähtökohtana turvallisuussuunnittelussa on pidetty erityisesti maakunnan erityispiirteitä ja maakunnan omaa turvallisuustilannetta. Vuoden 2011 suunnitelman ja muun viranomaisyhteistyön avulla on mm.: saatu hillittyä yleisten paikkojen alkoholinkäyttöä ja pahoinpitelyitä koulupoliisitoimintaa ja muuta koulujen turvallisuusyhteistyötä on edelleen kehitetty laajennettu Lappeenrannan keskusta-alueen kameravalvontaa erityisesti väkivaltaherkillä alueilla yleinen turvallisuustietoisuus toiminnassa ja päätöksenteossa on lisääntynyt yhteistyö eri toimijoiden kesken on tiivistynyt Jotta seutukunnan turvallisuussuunnitelma pysyy jatkossakin ajan tasalla, sitä on päivitettävä määräajoin. Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja AVI:n toimeenpanosuunnitelman linjaukset huomioidaan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa päivitettäessä AVI:n toimeenpanosuunnitelma Alueellisen toimeenpanosuunnitelman tarkoituksena on sovittaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettuja tavoitteita yhteen alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden kanssa. AVI:n toimeenpanosuunnitelmassa on paljon taustatietoa sisäisen turvallisuuden osa-alueista ja alueellisista ominaispiirteistä. Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaan valitut osa-alueet vastaavat pitkälti AVI:n huomioimia sisäisen turvallisuuden kokonaisuuksia.

7 7 Huomionarvoista on, että AVI:n toimeenpanosuunnitelman mukaan kansalaisten kokema turvallisuudentunne on korkein Etelä-Karjalassa, jossa myös poliisille ilmoitettu katurikollisuus on alle Etelä-Suomen keskitason. Lisäksi vuoden 2009 poliisibarometrin mukaan väkivallan uhan kokeminen Etelä-Suomessa on vähäisintä Etelä-Karjalassa. 2 LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET Ohjausryhmä on tarkastellut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelmaa ja valinnut ohjausryhmän näkemyksen mukaan seutukunnan olennaisimmat aihealueet, joihin keskitytään tulevina na. Painopistealueiksi on valittu seuraavat teemat: 1. Nuorten ja lasten turvallisuus 2. Ikäihmisten turvallisuus 3. Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen 2.1 Nuorten ja lasten turvallisuus Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Koulupudokkuus ja työttömyys lisäävät nuorten riskiä syrjäytyä ja joutua mukaan rikolliseen toimintaan. Oppilaitokset ovat lapsen ja nuoren turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Opetustoimen lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi. Myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on noussut esille aiempaa enemmän. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että on syytä varautua myös vakavampiin oppilaiden ja koulussa työskentelevien henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Oppilaitosten turvallisuutta on parannettu monin keinoin viime en aikana. Turvallinen opetusympäristö luo perustan koulussa viihtymiselle, kasvulle ja hyville oppimistuloksille. Haasteena on oppilaitosten turvallisuuden parantaminen sekä tehokas puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan ttainen koulu-uhkauksien määrä on ollut noin 100, ja niiden kohteena ovat olleet peruskoulujen yläasteet, lukiot ja ammattioppilaitokset. Koulu-uhkauksiksi on määritelty myös oppilaitoksessa tehdyt väkivallanteot.

8 8 Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan, että koulukiusaamista ehkäisevä Kiva koulu- hanke otetaan käyttöön kattavasti ja sen tuloksellisuutta seurataan kaikissa kouluissa. Kehitetään oppilaitosten turvallisuustilanteen seurantaa niin, että käytettävissä on luotettavaa tietoa uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja ilmenemismuodoista. Pelastuslaitokset tehostavat koulujen omatoimisen varautumisen ohjausta. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset seuraavat alueen oppilaitosten harjoitusten toteuttamista ja lähettävät tarvittaessa muistutuksen, jos harjoitusten väli kasvaa liian pitkäksi. Poliisi osallistuu oppilaitosturvallisuuden kehittämiseen antamalla oppilaitosten henkilökunnalle turvallisuuskoulutusta väkiväkivaltatilanteiden ennalta ehkäisyyn ja hallintaan. Poliisi osallistuu myös kouluissa tehtävien harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Koulupoliisit osallistuvat koulukiusaamisen ehkäisytyöhön ja kiusaamistapausten selvittelyyn yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisi on organisoinut vuoden 2009 aikana koulupoliisiverkoston koko maakunnan alueelle. Koulupoliisin keskeisiä tehtäviä ovat yhteyshenkilöinä toimiminen koulujen ja poliisin välillä sekä osallistuminen koulukiusaaminen ehkäisyyn. Toiminnan tavoitteena on tehdä poliisista helpommin lähestyttävä taho, jolle niin opettajat kuin oppilaatkin voivat ilmoittaa asioita koulusta. Keskeisen tärkeää on saada koulupoliisitoiminta pysyväksi käytännöksi riittävässä laajuudessa. Poliisi on myös aloittanut kevätlukukaudella 2010 turvallisuuskoulutuksen antamisen koulujen henkilökunnalle. Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla. Tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi määritellään Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteossa. Turvallisuus on yksi keskeisiä teemoja Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä ( ). Tavoitteiden mukaan lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja suotuisaan kasvu- ja elinympäristöön, turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin sekä oikeus saada tukea turvallisilta aikuisilta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on muodostettu seitsemän monitoimijaista täytäntöönpanoryhmää, joissa ovat edustettuina kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa työtä tekevät tahot.

9 9 Turvallisuutta edistäviä ryhmiä ovat Vanhemmuuden vahvistaminen Lappeenrannan viranomaisten työskentelyssä ohjausryhmä, jonka muodostaa mukana olevien toimijoiden ylin viranhaltijajohto sekä Päihteettömyyden edistäminen ryhmä, Väkivallan ehkäiseminen -ryhmä ja Ympäristön rakentaminen ryhmä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Luonteva ja suunnitelmallinen yhteistyö eri turvallisuusviranomaisten ja oppilaitosten välillä on tärkeässä roolissa, kun halutaan kehittää oppilaitosten turvallisuuskulttuuria. Vuodelle 2013 on suunniteltu seuraavaa toimintaa: Poliisi järjestää kaikille Lappeenrannan seutukunnan kouluille laillisuus- ja liikennekasvatusoppitunteja. Kohderyhminä ovat luokat 2, 5 ja 8. Poliisi tekee kaikissa Lappeenrannan yläkouluissa ja lukiossa ns. turvallisuuskäynnin. Tavoitteena on yhdessä poliisin edustajan ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kanssa kartoittaa ja varmistaa keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät poliisin toiminnan näkökulmasta. Poliisi järjestää haasteellisten oppilaiden kanssa työskenteleville erityisluokanopettajille ja rehtoreille laillisuuskoulutusta Lappeenrannassa. Poliisi osallistuu aina tarvittaessa koulujen vanhempainiltoihin. Poliisi osallistuu erillisen suunnitelman mukaisesti yläkoulujen vanhempainiltoihin. Pelastuslaitos organisoi ttain kaikille Lappeenrannan 4.-luokkalaisille turvallisuuspäivän pelastuslaitoksen tiloissa. Pelastuslaitos osallistuu oppilaitosten turvallisuusharjoituksiin esim. poistumisharjoituksiin. Pelastuslaitos järjestää 8.-luokkalaisille turvallisuusaiheisen kilpailun nimeltään Nou hätä. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työ on vakiintunut käytänteeksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tehdyt käytännön toimenpiteet raportoidaan kahden vuoden välein (väliraportti ja loppuraportti ) Eksote järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutusta lasten tunnetaitojen ja mediataitojen opettamiseen Turvallisuusasioiden huomioiminen ja arvioiminen on osa koulun henkilökunnan normaalia arkista työtä. Perusopetuslaki, lukiolaki, pelastuslaki ja työturvallisuuslaki velvoittavat kehittämään oppilaan oppimisympäristön ja henkilökunnan työympäristön turvallisuutta. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään opetussuunnitelman mukaisesti aihekokonaisuudessa

10 10 nimeltä Turvallisuus ja liikenne sekä integroituina sisältöinä lähes kaikissa oppiaineissa Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää Liikenteessä kuolleista rattijuopoista noin kolmannes on alle 25-vuotiaita. Haasteena on muun muassa vaikuttaa nuorten ongelmiin ja asenteisiin, jotka lisäävät riskikäyttäytymistä liikenteessä. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomen alueella tapahtui na alkoholionnettomuutta, jossa menehtyi 42 henkeä. Rattijuopumusongelmia esiintyy kaikilla ikäryhmillä, mutta valtakunnallisesti lähes joka kolmas kuolleista ja neljä kymmenestä loukkaantuneista on vuotiaita. Suuri tekijä alkoholionnettomuuksien ehkäisyssä on ennaltaehkäisevässä sosiaalisektorin työssä, koska poliisivalvonnan lisäämisen resurssit ovat rajalliset. Valtakunnalliset toimenpiteet Rattijuopumuksesta kiinnijääneille alle 25-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus osallistua päihdetilannetta koskevaan kartoitukseen terveys- tai sosiaaliviranomaisen kanssa Tie selväksi -mallin mukaisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan rattijuopumusluvut ovat maan korkeimmasta päästä kaikissa ikäryhmissä (liitteenä maakunnan tilastot). Nuorten asenteisiin pyritään vaikuttamaan jo ennen ensimmäisen ajokortin hankkimista kouluissa koulupoliisien toimesta tehtävällä valistustyöllä. Edelleen mopokorttia hankittaessa autokoulujen pakollisilla oppitunneilla on luennot liikenneraittiudesta. Rattijuopumukseen syyllistynyt nuori kutsutaan jo ensimmäisen rattijuopumuksen jälkeen poliisin ajo-oikeuskäsittelyyn, jossa hänet määrätään toimittamaan poliisille lääkärintodistus päihderiippuvuudesta vapautumisesta. Todistuksen saadakseen ajokortin haltija joutuu sitoutumaan päihdeklinikalla päihdeseurantaan. Maakunnan jatkotoimenpiteet Voimassa olevista käytännöistä muodostetaan entistä tiiviimpi yhtenäinen kokonaisuus tehostamalla eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä tapahtuu yhteisissä palavereissa poliisin, autokoulujen ja

11 päihdeklinikan kesken. Ehkäisytyössä hyödynnetään myös tiedotusvälineitä entistä tehokkaammin. Nuorten liikenneraittiuden edistämisessä hyödynnetään myös maakunnassa juuri aloittaneen nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta osana muuta päihteiden väärinkäytön ehkäisytyötä Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa Haasteena on muassa rikosten kasaantuminen pienelle joukolle nuoria ja näiden nuorten rikoskierteen katkaisu. Nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arvioinnin ja tehokkaiden toimenpiteiden käynnistämisen kannalta olennaista on pysyvän moniviranomaisyhteistyöhön perustuvan toimintamallin kehittäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön Ankkuri-malli, jota sovelletaan ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet ja jo olemassa olevat käytännöt. Vahvistetaan nuorisolaissa säädetyn nuorten ohjaus- ja palveluverkon toimintaa. Järjestetään asiaan liittyvää koulutusta. Levitetään hyviä käytäntöjä ja yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta. Parannetaan nuoren mahdollisuutta saada itselleen tukihenkilö tai mentori, joka jakaa arjen haasteita pitkäkestoisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja työskentelee osan ajasta Etelä-Karjalan poliisilaitoksella. Eksoten ehkäisevien perhepalveluiden (perheasioiden yksiköstä) on mahdollisuus tarjota palveluohjausta, tukihenkilöitä ja perhetyötä varhaisessa vaiheessa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Poliisilaitoksella työskentelevä sosiaaliohjaaja, perheasioiden yksikössä työskentelevä nuorten oikeusedustaja, Lappeenrannan kaupungin sivistystoimi, koulu ja nuorisotoimi ja seurakunnan nuorisotyö tekevät kohdennettua yhteistyötä nuorten häiriökäyttäytymisen ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Sori- toiminta on vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi. Tarkoituksena on puuttua nopeasti nuoren elämään ja ennaltaehkäistä nuorta joutumasta rikos- tai päihdekierteeseen. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä sekä normalisoida nuoren elämäntilanne.

12 Sori- toimintaa toteuttaa Eksoten Päihdeklinikka yhteistyössä perhepalveluiden ja poliisin kanssa. Tällä hetkellä toiminta painottuu ehkäisevään päihdetyöhön. 12 Maakunnan jatkotoimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja jatkaa osa-aikaisesti poliisilaitoksella. Yhteistyötä perhepalveluiden ja poliisin kesken kehitetään edelleen. Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään edelleen Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta Haasteena on muun muassa rikokseen syyllistyneiden nuorten sovitteluun ohjaamisen edistäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan käytännön toimin, että sovittelun ohjaajat tai sovittelijat välittävät tietoa erilaisista auttamistahoista tai palveluista. Lisätään sovittelumenettelyn käyttöä nuorten rikoksentekijöiden kohdalla. Sovitteluopasta tarkistetaan niin, että nuorille rikoksentekijöille pyritään tarjoamaan mahdollisuus korvata aiheuttamansa vahinko työllä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Vintiö-toiminnan tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiin tai heihin kohdistuviin rikoksiin sekä vähentää rikosten uusimista. Tavoitteet pyritään saavuttamaan muun muassa puuttumalla laittomiin tekoihin, keskustelemalla teosta nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa sekä kartoittamalla ja tukemalla nuoren elämäntilannetta. Vintiö-toiminta tapahtuu yhteistyössä lastensuojelun, koulukuraattorien ja poliisin kanssa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Vintiö-toiminta on vakiintunut yhteistyön malli Lappeenrannassa. Toimintaa laajennetaan kaikkiin Eksoten kuntiin Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia

13 13 Haasteena on muun muassa netissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän vakavuuden tunnistaminen ja poliisin riittävien tutkintakeinojen varmistaminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan lapsen seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2010 verrattuna. Alueelliset erot kehityksessä ovat suuret, mutta on todettava, että kasvua tapahtui valtaosassa poliisilaitoksia. Poliisi on lisännyt läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, ja vuonna 2011 nettipoliisitoimintaa lisättiin kouluttamalla uusia poliisimiehiä toimintaan mukaan. Painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Valtakunnalliset toimenpiteet Kootaan yhteen lapsille ja nuorille netissä suunnattua tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ja saatetaan tieto siitä, mistä tietoa on löydettävissä, niille sivuille, joilla nuoret käyvät usein. Kartoitetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen tila ihmisoikeuskasvatuksen osalta ottaen huomioon esimerkiksi opettajankoulutushenkilökunnan valmiudet ja koulutusohjelmien sisällöt. Selvitetään lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat telekuuntelun lapsen seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käytössä vuonna 2013 päivitetty ja hyväksytty lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli. Toimintamallissa määritellään, mitä seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan ja annetaan toimintaohjeita seksuaalisen hyväksikäytön varalle. Nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta suunnataan hyväksikäyttötapausten esille saamiseen. Nettipoliisitoiminnan kokemukset Helsingissä ovat osoittaneet, että netissä nuoren on helpompi kertoa hyväksikäytöstä, jolloin tapauksia tulee ilmi entistä paremmin. Maakunnan jatkotoimenpiteet

14 Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli on päivitetty ja Eksoten hallituksen hyväksyttävänä. Eksoten väkivallan vastaisen työn ryhmä järjestää vuonna 2013 tiedotusta ja koulutusta hyväksytyn toimintamallin toiminnan toteuttamiseksi kaikissa Eksoten kunnissa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä ja Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevälle henkilöstölle on annettu ohje Rikosepäilyjen ja tietojen ilmoittaminen poliisille. Taustalla on lakimuutos, jonka mukaan lähisuhdeväkivalta, alle 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistettu pahoinpitely ja henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely muuttuivat vuoden 2011 alusta alkaen virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Lisäksi vuoden 2012 alusta tulleen terveydenhuoltolain muutoksen mukaan kaikki sosiaali- ja terveyshuollon palveluksessa olevat ovat velvollisia tekemään tehtävässään tietoonsa tulleesta alle 18-vuotiaaseen kohdistuneesta seksuaalirikosepäilystä lastensuojeluilmoituksen lisäksi ilmoituksen poliisille Ikäihmisten turvallisuus Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta Haasteena on muun muassa kaatumisten ja liukastumisten määrän sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä aiheutuvien vammojen ja kustannusten vähentäminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan yleisimmät tapaturman syyt ovat putoaminen ja kaatuminen. Tapausten lukumäärässä mitattuna yleisin tapaturmatyyppi on kotitapaturma. Tapaturmakuolemat ovat lisääntyneet 20 vuoden aikana runsaasti. Valtakunnalliset toimenpiteet Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja tehdään yhteistyötä alueellisen pelastustoimen kanssa. Kaste-ohjelman toimeenpanossa tuetaan malleja, joissa edistetään ikääntyneiden turvallisuutta ja vähennetään päihdehaittoja kotiin vietäviä katkaisuhoito- ja muita päihdepalveluja kehittämällä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet

15 Yli 65-vuotiaita on väestöennusteiden mukaan Etelä-Karjalassa vuonna 2015 jo 25 prosenttia väestöstä. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen ylläpitämiselle. Samanaikaisesti tulee varmistaa kasvukeskusten kasvava turvallisuuspalvelujen saatavuus ja harvaan asutuksi jäävien alueiden palvelut. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. 15 Maakunnan jatkotoimenpiteet Ikääntyvien turvallisuutta lisätään kuntouttavan toimintamallin avulla kotihoidossa, erilaisissa asumisen muodoissa ja laitoksissa. Ikääntyvien lihasvoimaa ja tasapainoa kehittämällä, huolehtimalla monipuolisesta ravitsemuksesta ja liikkumisen apuvälineiden käytöllä ehkäistään kaatumista ja pienennetään loukkaantumisriskiä. Kotikäynneillä huomiota voidaan kiinnittää erilaisiin turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin esimerkiksi jakamalla ohjeita ja huomioimalla kodin olosuhteita. Kotipalvelun työntekijöitä voidaan kouluttaa turvallisuusasioissa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta Haasteena on riittävän turvallisuustason saavuttaminen muun muassa suojatun, automaattisen sammutuslaitteiston avulla. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomessa tulipaloissa kuolee ttain keskimäärin 30 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna tulipaloissa menehtyy henkilöitä eniten Etelä-Karjalassa. Tulipaloissa menehtyneiden riskiryhmän muodostavat ikäihmiset. Pääsääntöisesti asukas ei pysty poistumaan palavasta asunnosta sen vuoksi, että hänellä on toimintakyvyn puutteita tai rajoitteita. Valtakunnalliset toimenpiteet Jatketaan toimenpiteitä tehostetun palveluasumisen yksiköiden ja laitosten suojaamiseksi tarvittaessa automaattisella sammutusjärjestelmällä.

16 16 Maakunnan tilanne ja jatkotoimenpiteet Eksoten alueella ikääntyneiden palvelujen rakennetta muutetaan. Erilaiset laitokset (terveysasemien vuodeosastot ja vanhainkodit) korvataan tehostetulla palveluasumisella. Kuntien kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja eri yksiköiden peruskorjaamisesta ja uusien kohteiden rakentamisesta. Korjaustoimien ja uudisrakentamisen yhteydessä myös paloturvallisuuden tasoa nostetaan. Valvontaan ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen sekä pelastusharjoitusten toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 3.5 Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Alkoholi on yleisin yksittäinen tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Se on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 10 prosentissa kaikista tieliikenneonnettomuuksista. Alkoholi liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Nuorten alkoholin käyttö väheni 2000-luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi. Hyvän sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää alkoholin käytön hillitsemistä. Alkoholin käytöstä aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan alkoholikuolleisuus vähentyi na useissa Etelä-Suomen maakunnissa. Erityisen merkittävää laskua on tapahtunut Etelä-Karjalan maakunnassa Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta Järjestyslaissa (612/2003) määritellään kiellot päihdyttävän aineen nauttimiselle. Sen toimeenpano ja valvonta on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. Ongelmia lisää myös sosiaalisen median suosio, joka on johtanut erilaisiin järjestäytymättömiin kokoontumisiin. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuudet kieltää alkoholin nauttiminen lasten leikkipaikoilla. Selvitetään, miten kokoontumislain mukaan toteutuvat tosiasiallisen järjestäjän vastuut sosiaalisen median välityksellä koolle kutsutuissa

17 17 tilaisuuksissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen varmistamiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Yleisötilaisuuksien järjestäjille annettavilla määräyksillä ja järjestyksenvalvojien toiminnan ohjaamisella on saatu hyviä tuloksia päihteistä aiheutuvien järjestyshäiriöiden ja väkivaltarikosten ehkäisyssä. Myös anniskelunluvanhaltijoiden, Aluehallintoviraston ja poliisin yhteistyön kehittämisellä on ollut myönteinen vaikutus anniskelupaikkojen turvallisuuden ja viihtyisyyden paranemiseen. Nettipoliisi seuraa mahdollisesti suunnitteilla olevien sosiaalisen median välityksellä tapahtuvien tilaisuuksien koolle kutsumisia ja puuttuu niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Eri toimijoiden yhteistyötä jatketaan edelleen säännönmukaisilla palavereilla ja yhteydenpidolla. Poliisi edellyttää yleisötilaisuuksien järjestäjiltä järjestyksenvalvojien riittävän määrän asettamista Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia Eräänä turvallisuutta uhkaavana haasteena on alkoholisidonnainen väkivalta, joka on keskeinen syy henkirikosten suureen määrään. Alkoholin käyttöön liittyviin turvallisuusongelmiin kuuluvat myös muun muassa alttius joutua onnettomuuteen tai ajautua rikolliselle uralle. Päihteiden ongelmakäyttö on usein myös yhteydessä syrjäytymiseen, mikä voi aiheuttaa ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan toimialueen erityispiirteinä on rajan läheisyys ja alkoholin matkustajatuonti naapurimaista, mikä lisää alkoholin kulutusta. Alkoholin kulutuksen kasvu on 2000-luvulla näkynyt alkoholin käytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen määrässä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuuksia vähentää alkoholihaittoja alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Alkoholia ja muita päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta mukaan lukien verkkoaineisto.

18 18 Otetaan PAKKA-hankkeen toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa. Lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja tehtyjen selvitysten ja niihin sisältyvien suositusten pohjalta. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä (pl. liikennerikokset) on pysynyt vakaana vuodesta 1997 vuoteen Lappeenrannassa, kuten kaupungeissa yleensä, väkilukuun suhteutettu rikollisuustaso on seutukunnan maalaiskuntia korkeampi. Yleisesti ottaen koko maakunnan väkilukuun suhteutettu rikollisuuden taso on pysynyt kohtuullisen alhaisella tasolla. Väkivaltarikosten tekijöistä noin 80 % on tekoa tehdessään jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Rattijuopumukset ovat väkivaltarikosten ohella toinen rikosten laji, jossa Etelä-Karjala ja erityisesti Imatran seutu on toisensa jälkeen valtakunnan kärkipäässä valitettavan negatiivisessa mielessä. Lappeenrannan asukaslukuun suhteutetut rattijuopumustilastot ovat selvästi Imatraa alemmalla tasolla ja maalaiskuntien käyrien heilahtelut johtuvat pienistä kokonaislukumääristä. Vuosikymmenen lopun alenevat käyrät kaikkien kuntien kohdalla osoittavat hyvää kehitystä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Päihteiden käyttöä pyritään vähentämään yhteistyöllä kaikkien toimijoiden kesken tuomalla esille siitä aiheutuvia haittoja. Liikenneraittiutta edistetään Liikenneturvan ja poliisin tiedotuskampanjoilla. Rattijuopumusvalvontaa suunnataan entistä suunnitellummin Liikkuvan poliisin sulautuessa paikallispoliisiin ja kun siitä muodostetaan poliisilaitoksen liikennepoliisiyksikkö. Väkivaltarikoksia ehkäistään tehokkaalla lupavalvonnalla, jolloin yleisötilaisuuksien järjestäjille ja anniskeluluvan asetetaan entistä tiukemman vaatimukset järjestyksen valvontaan ja anniskeluun. Erityisesti päihtyneille anniskeluun puututaan aikaisempaa tiukemmin.

19 19 3 MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA 3.1 Vakavan väkivallan ehkäiseminen Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa Haasteena on muun muassa tunnistaa tapaukset, joissa on kohonnut riski vakaviin väkivaltaisiin tekoihin. Lisäksi on olennaista tukea poliisin ja muiden asiantuntijoiden yhteistyötä, jotta korkean väkivallan riskin tapaukset voidaan löytää ennen niiden kärjistymistä äärimmilleen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan laiton suora toiminta on Suomessa hyvin marginaalista. Vakavan väkivaltaisen radikalisoitumisen mahdollisiksi taustatekijöiksi on tunnistettu mm. syrjinnän kokemukset, suhteellinen taloudellinen puute ja henkilön identiteettikriisi. Valtakunnalliset toimenpiteet Liitetään poliisissa valmisteilla olevaan uhka-arviointityökaluun toimintamalli, jolla poliisi saa nopeasti asiantuntijan arvion henkilön todellisesta uhkasta ja väkivaltapotentiaalista. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Jatketaan lähisuhdeväkivallan riskinarviointimallin (MARAK) pilotointia ja otetaan toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa pilotoinnin tulosten perusteella. Varmistetaan, että esitutkinta- ja julkisuuslainsäädäntö ja poliisin käytännöt määrittävät esitutkintapöytäkirjoihin ja tuomioistuinten pöytäkirjoihin sekä niiden liitteisiin kirjatut asianosaisten ja näiden edustajien henkilötunnukset ja kotiosoitteet salassa pidettäviksi muutoin kuin viranomaiskäytössä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Tunnuksellisten rikollisjengien toiminta Suomessa on kehittynyt viime aikoina entistä näkyvämmäksi ja siihen liittyy yhä enemmän muun muassa uhkailua, kiristystä ja väkivaltaa ja kohteeksi joutuvat yhä useammin myös tavalliset kansalaiset. Lappeenrannassa on jo a toiminut Hells Angels MC:n täysjäsenjengi.

20 Ulkomaalaistaustaisen järjestäytyneen ja jengirikollisuuden vaikutus Suomeen ja toiminta Suomessa on viime aikoina osoittanut vahvistumisen merkkejä ja tämä näkyy myös Etelä-Karjalassa. Myös hit and run-tyyppisiä ja ulkomaalaisten tekemiä muita omaisuusrikoksia on Etelä-Karjalassa tapahtunut. 20 Maakunnan jatkotoimenpiteet Poliisi (PTR-yhteistyö) torjuu ko. rikollisuutta muun muassa valvonnan ja tutkinnan keinoin tavoitteena toiminnan haittaaminen, ilmiöiden kitkeminen ja ajantasainen tilannekuvan ylläpitäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 3.2 Perhesurmien ehkäiseminen Ennaltaehkäistään perhesurmia Haasteena on muun muassa tietoisuuden puute, josta seuraa vähäinen mahdollisuus puuttua tilanteisiin ennen väkivallan kärjistymistä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään perhesurmien taustoja vuodesta 2003 lähtien. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, olisiko eri viranomaisilla ollut mahdollisuutta puuttua etukäteen tilanteisiin tai miksi apua ei pystytty antamaan. Selvityksen perusteella tehtävät toimenpiteet ennalta ehkäisemiseksi toimeenpannaan osana sisäisen turvallisuuden suunnitelmaa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Lappeenranta sijoittuu valtakunnallisessa kaupunkien perheväkivallan tilastossa keskivaiheille, joten perheväkivallan ehkäisyn ja hoidon ottaminen turvallisuussuunnittelun yhdeksi painopistealueeksi on perusteltua. Maakunnan jatkotoimenpiteet Kaikki viranomaiset ottavat käyttöön MARAK- riskinarviointimallin. MARAK on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla.

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen Turvallisempi huominen III sisäisen turvallisuuden ohjelma ja kunnat Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari 22-23.1.2013, Hyvinkää Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.01.2017 Sivu 1 / 1 2584/2015 09.00.00 27 Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen, puh. 043 824 5679 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma

Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma Kaupunginvaltuusto 20 09.03.2015 Kaupunginhallitus 71 16.03.2015 Tekninen lautakunta 35 01.04.2015 Kaupunginhallitus 242 14.09.2015 Kaupunginvaltuusto 66 05.10.2015 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

- Pohjois-Lapin kunnat

- Pohjois-Lapin kunnat Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja koskeva neuvottelu Saariselkä 4.9.2013 - Pohjois-Lapin kunnat Lapin aluehallintovirasto Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuuskäsitys / Arjen turva TOIMEENTULO

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot