Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

2

3 1 JOHDANTO Sisäisen turvallisuuden suunnittelu Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma AVI:n toimeenpanosuunnitelma 2 2 LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET Nuorten ja lasten turvallisuus Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia Ikäihmisten turvallisuus Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia 13 3 MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA Vakavan väkivallan ehkäiseminen Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa Perhesurmien ehkäiseminen Ennaltaehkäistään perhesurmia 16 4 HAVAINTOJA MUISTA SISÄISEN TURVALLISUUDEN OSA-ALUEISTA 17 5 OHJAUSMEKANISMIT 18 6 TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI JA VALISTUS 20 7 KOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 21 8 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 22 9 SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN JATKOTOIMENPITEET LIITTEET LIITE 1: Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano 26

4 11.1 LIITE 2: Turvallisuutta toteuttavia ja edistäviä käytäntöjä LIITE 3: Poliisin turvallisuustilastoja LIITE 4: Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen käytännössä 40

5 5 1 JOHDANTO 1..1 Sisäisen turvallisuuden suunnittelu Sisäinen turvallisuus on määritelmän mukaan yhteiskunnan olotila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvat tomuutta (VN periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta ). Tällä suunnitelmalla edistetään osaltaan sisäisen turvallisuuden toteutumista Lappeenrannan seutukunnalla. Tässä kytketään yhteen eri toimijoiden yksin tai yhdessä toteuttamia turvallisuutta edistäviä hankkeita. Kukin toimija vastaa omista hankkeistaan, mutta tällä suunnitelmalla luodaan yhteinen näkymä siihen, minkälaisia hankkeita maakunnassa on käynnissä tai tulossa. Tämä seutukunnallinen turvallisuussuunnitelma liittyy valtakunnalliseen sisäisen turvallisuuden suunnitteluun ja pyrkii osaltaan toteuttamaan niitä valtakunnallisia päämääriä, joita Lappeenrannan seutukunnalla pidetään keskeisinä. Suunnittelun lähtökohtana on ennen kaikkea yksittäisten kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen edistäminen. Tällä suunnitelmalla päivitetään edellistä, vuonna 2011 laadittua Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa. Suunnitelman on laatinut Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituskausittain tehtävä periaatepäätös, joka on osa hallituksen ohjelman toimeenpanoa. Sen keskeiset painopistealueet päätetään hallitusohjelmassa. Tarkastelun kohteeksi on valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Yleisesti ottaen painopiste on sellaisissa tavoitteissa ja toimenpiteissä, joiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä viranomaisten ja eri järjestöjen välillä.

6 Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on arjen turvallisuuden lisääminen ja puuttuminen ongelmiin, jotka vaikuttavat heikentävästi turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä turvallisuuden keskeisten haasteiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tavoitteena on sekä väestön hyvinvoinnin että yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2011 Seutukunnan turvallisuussuunnitelma syntyi, kun Etelä-Karjalassa sovittiin poliisin aloitteesta, että maakuntaan laaditaan seutukuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat, Lappeenrannan seutukunnalle omansa ja Imatran seutukunnalle omansa. Turvallisuussuunnitelmalla on otettu kantaa seutukunnan turvallisuussuunnittelun pitkän aikavälin päätavoitteisiin ja niiden saavuttamisen keinoihin. Lähtökohtana turvallisuussuunnittelussa on pidetty erityisesti maakunnan erityispiirteitä ja maakunnan omaa turvallisuustilannetta. Vuoden 2011 suunnitelman ja muun viranomaisyhteistyön avulla on mm.: saatu hillittyä yleisten paikkojen alkoholinkäyttöä ja pahoinpitelyitä koulupoliisitoimintaa ja muuta koulujen turvallisuusyhteistyötä on edelleen kehitetty laajennettu Lappeenrannan keskusta-alueen kameravalvontaa erityisesti väkivaltaherkillä alueilla yleinen turvallisuustietoisuus toiminnassa ja päätöksenteossa on lisääntynyt yhteistyö eri toimijoiden kesken on tiivistynyt Jotta seutukunnan turvallisuussuunnitelma pysyy jatkossakin ajan tasalla, sitä on päivitettävä määräajoin. Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja AVI:n toimeenpanosuunnitelman linjaukset huomioidaan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa päivitettäessä AVI:n toimeenpanosuunnitelma Alueellisen toimeenpanosuunnitelman tarkoituksena on sovittaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettuja tavoitteita yhteen alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden kanssa. AVI:n toimeenpanosuunnitelmassa on paljon taustatietoa sisäisen turvallisuuden osa-alueista ja alueellisista ominaispiirteistä. Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaan valitut osa-alueet vastaavat pitkälti AVI:n huomioimia sisäisen turvallisuuden kokonaisuuksia.

7 7 Huomionarvoista on, että AVI:n toimeenpanosuunnitelman mukaan kansalaisten kokema turvallisuudentunne on korkein Etelä-Karjalassa, jossa myös poliisille ilmoitettu katurikollisuus on alle Etelä-Suomen keskitason. Lisäksi vuoden 2009 poliisibarometrin mukaan väkivallan uhan kokeminen Etelä-Suomessa on vähäisintä Etelä-Karjalassa. 2 LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET Ohjausryhmä on tarkastellut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelmaa ja valinnut ohjausryhmän näkemyksen mukaan seutukunnan olennaisimmat aihealueet, joihin keskitytään tulevina na. Painopistealueiksi on valittu seuraavat teemat: 1. Nuorten ja lasten turvallisuus 2. Ikäihmisten turvallisuus 3. Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen 2.1 Nuorten ja lasten turvallisuus Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Koulupudokkuus ja työttömyys lisäävät nuorten riskiä syrjäytyä ja joutua mukaan rikolliseen toimintaan. Oppilaitokset ovat lapsen ja nuoren turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Opetustoimen lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi. Myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on noussut esille aiempaa enemmän. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että on syytä varautua myös vakavampiin oppilaiden ja koulussa työskentelevien henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Oppilaitosten turvallisuutta on parannettu monin keinoin viime en aikana. Turvallinen opetusympäristö luo perustan koulussa viihtymiselle, kasvulle ja hyville oppimistuloksille. Haasteena on oppilaitosten turvallisuuden parantaminen sekä tehokas puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan ttainen koulu-uhkauksien määrä on ollut noin 100, ja niiden kohteena ovat olleet peruskoulujen yläasteet, lukiot ja ammattioppilaitokset. Koulu-uhkauksiksi on määritelty myös oppilaitoksessa tehdyt väkivallanteot.

8 8 Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan, että koulukiusaamista ehkäisevä Kiva koulu- hanke otetaan käyttöön kattavasti ja sen tuloksellisuutta seurataan kaikissa kouluissa. Kehitetään oppilaitosten turvallisuustilanteen seurantaa niin, että käytettävissä on luotettavaa tietoa uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja ilmenemismuodoista. Pelastuslaitokset tehostavat koulujen omatoimisen varautumisen ohjausta. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset seuraavat alueen oppilaitosten harjoitusten toteuttamista ja lähettävät tarvittaessa muistutuksen, jos harjoitusten väli kasvaa liian pitkäksi. Poliisi osallistuu oppilaitosturvallisuuden kehittämiseen antamalla oppilaitosten henkilökunnalle turvallisuuskoulutusta väkiväkivaltatilanteiden ennalta ehkäisyyn ja hallintaan. Poliisi osallistuu myös kouluissa tehtävien harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Koulupoliisit osallistuvat koulukiusaamisen ehkäisytyöhön ja kiusaamistapausten selvittelyyn yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisi on organisoinut vuoden 2009 aikana koulupoliisiverkoston koko maakunnan alueelle. Koulupoliisin keskeisiä tehtäviä ovat yhteyshenkilöinä toimiminen koulujen ja poliisin välillä sekä osallistuminen koulukiusaaminen ehkäisyyn. Toiminnan tavoitteena on tehdä poliisista helpommin lähestyttävä taho, jolle niin opettajat kuin oppilaatkin voivat ilmoittaa asioita koulusta. Keskeisen tärkeää on saada koulupoliisitoiminta pysyväksi käytännöksi riittävässä laajuudessa. Poliisi on myös aloittanut kevätlukukaudella 2010 turvallisuuskoulutuksen antamisen koulujen henkilökunnalle. Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla. Tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi määritellään Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteossa. Turvallisuus on yksi keskeisiä teemoja Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä ( ). Tavoitteiden mukaan lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja suotuisaan kasvu- ja elinympäristöön, turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin sekä oikeus saada tukea turvallisilta aikuisilta. Tavoitteiden saavuttamiseksi on muodostettu seitsemän monitoimijaista täytäntöönpanoryhmää, joissa ovat edustettuina kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa työtä tekevät tahot.

9 9 Turvallisuutta edistäviä ryhmiä ovat Vanhemmuuden vahvistaminen Lappeenrannan viranomaisten työskentelyssä ohjausryhmä, jonka muodostaa mukana olevien toimijoiden ylin viranhaltijajohto sekä Päihteettömyyden edistäminen ryhmä, Väkivallan ehkäiseminen -ryhmä ja Ympäristön rakentaminen ryhmä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Luonteva ja suunnitelmallinen yhteistyö eri turvallisuusviranomaisten ja oppilaitosten välillä on tärkeässä roolissa, kun halutaan kehittää oppilaitosten turvallisuuskulttuuria. Vuodelle 2013 on suunniteltu seuraavaa toimintaa: Poliisi järjestää kaikille Lappeenrannan seutukunnan kouluille laillisuus- ja liikennekasvatusoppitunteja. Kohderyhminä ovat luokat 2, 5 ja 8. Poliisi tekee kaikissa Lappeenrannan yläkouluissa ja lukiossa ns. turvallisuuskäynnin. Tavoitteena on yhdessä poliisin edustajan ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kanssa kartoittaa ja varmistaa keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät poliisin toiminnan näkökulmasta. Poliisi järjestää haasteellisten oppilaiden kanssa työskenteleville erityisluokanopettajille ja rehtoreille laillisuuskoulutusta Lappeenrannassa. Poliisi osallistuu aina tarvittaessa koulujen vanhempainiltoihin. Poliisi osallistuu erillisen suunnitelman mukaisesti yläkoulujen vanhempainiltoihin. Pelastuslaitos organisoi ttain kaikille Lappeenrannan 4.-luokkalaisille turvallisuuspäivän pelastuslaitoksen tiloissa. Pelastuslaitos osallistuu oppilaitosten turvallisuusharjoituksiin esim. poistumisharjoituksiin. Pelastuslaitos järjestää 8.-luokkalaisille turvallisuusaiheisen kilpailun nimeltään Nou hätä. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työ on vakiintunut käytänteeksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tehdyt käytännön toimenpiteet raportoidaan kahden vuoden välein (väliraportti ja loppuraportti ) Eksote järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutusta lasten tunnetaitojen ja mediataitojen opettamiseen Turvallisuusasioiden huomioiminen ja arvioiminen on osa koulun henkilökunnan normaalia arkista työtä. Perusopetuslaki, lukiolaki, pelastuslaki ja työturvallisuuslaki velvoittavat kehittämään oppilaan oppimisympäristön ja henkilökunnan työympäristön turvallisuutta. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään opetussuunnitelman mukaisesti aihekokonaisuudessa

10 10 nimeltä Turvallisuus ja liikenne sekä integroituina sisältöinä lähes kaikissa oppiaineissa Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää Liikenteessä kuolleista rattijuopoista noin kolmannes on alle 25-vuotiaita. Haasteena on muun muassa vaikuttaa nuorten ongelmiin ja asenteisiin, jotka lisäävät riskikäyttäytymistä liikenteessä. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomen alueella tapahtui na alkoholionnettomuutta, jossa menehtyi 42 henkeä. Rattijuopumusongelmia esiintyy kaikilla ikäryhmillä, mutta valtakunnallisesti lähes joka kolmas kuolleista ja neljä kymmenestä loukkaantuneista on vuotiaita. Suuri tekijä alkoholionnettomuuksien ehkäisyssä on ennaltaehkäisevässä sosiaalisektorin työssä, koska poliisivalvonnan lisäämisen resurssit ovat rajalliset. Valtakunnalliset toimenpiteet Rattijuopumuksesta kiinnijääneille alle 25-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus osallistua päihdetilannetta koskevaan kartoitukseen terveys- tai sosiaaliviranomaisen kanssa Tie selväksi -mallin mukaisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan rattijuopumusluvut ovat maan korkeimmasta päästä kaikissa ikäryhmissä (liitteenä maakunnan tilastot). Nuorten asenteisiin pyritään vaikuttamaan jo ennen ensimmäisen ajokortin hankkimista kouluissa koulupoliisien toimesta tehtävällä valistustyöllä. Edelleen mopokorttia hankittaessa autokoulujen pakollisilla oppitunneilla on luennot liikenneraittiudesta. Rattijuopumukseen syyllistynyt nuori kutsutaan jo ensimmäisen rattijuopumuksen jälkeen poliisin ajo-oikeuskäsittelyyn, jossa hänet määrätään toimittamaan poliisille lääkärintodistus päihderiippuvuudesta vapautumisesta. Todistuksen saadakseen ajokortin haltija joutuu sitoutumaan päihdeklinikalla päihdeseurantaan. Maakunnan jatkotoimenpiteet Voimassa olevista käytännöistä muodostetaan entistä tiiviimpi yhtenäinen kokonaisuus tehostamalla eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä tapahtuu yhteisissä palavereissa poliisin, autokoulujen ja

11 päihdeklinikan kesken. Ehkäisytyössä hyödynnetään myös tiedotusvälineitä entistä tehokkaammin. Nuorten liikenneraittiuden edistämisessä hyödynnetään myös maakunnassa juuri aloittaneen nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta osana muuta päihteiden väärinkäytön ehkäisytyötä Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa Haasteena on muassa rikosten kasaantuminen pienelle joukolle nuoria ja näiden nuorten rikoskierteen katkaisu. Nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arvioinnin ja tehokkaiden toimenpiteiden käynnistämisen kannalta olennaista on pysyvän moniviranomaisyhteistyöhön perustuvan toimintamallin kehittäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön Ankkuri-malli, jota sovelletaan ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet ja jo olemassa olevat käytännöt. Vahvistetaan nuorisolaissa säädetyn nuorten ohjaus- ja palveluverkon toimintaa. Järjestetään asiaan liittyvää koulutusta. Levitetään hyviä käytäntöjä ja yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta. Parannetaan nuoren mahdollisuutta saada itselleen tukihenkilö tai mentori, joka jakaa arjen haasteita pitkäkestoisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja työskentelee osan ajasta Etelä-Karjalan poliisilaitoksella. Eksoten ehkäisevien perhepalveluiden (perheasioiden yksiköstä) on mahdollisuus tarjota palveluohjausta, tukihenkilöitä ja perhetyötä varhaisessa vaiheessa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Poliisilaitoksella työskentelevä sosiaaliohjaaja, perheasioiden yksikössä työskentelevä nuorten oikeusedustaja, Lappeenrannan kaupungin sivistystoimi, koulu ja nuorisotoimi ja seurakunnan nuorisotyö tekevät kohdennettua yhteistyötä nuorten häiriökäyttäytymisen ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Sori- toiminta on vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi. Tarkoituksena on puuttua nopeasti nuoren elämään ja ennaltaehkäistä nuorta joutumasta rikos- tai päihdekierteeseen. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä sekä normalisoida nuoren elämäntilanne.

12 Sori- toimintaa toteuttaa Eksoten Päihdeklinikka yhteistyössä perhepalveluiden ja poliisin kanssa. Tällä hetkellä toiminta painottuu ehkäisevään päihdetyöhön. 12 Maakunnan jatkotoimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja jatkaa osa-aikaisesti poliisilaitoksella. Yhteistyötä perhepalveluiden ja poliisin kesken kehitetään edelleen. Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään edelleen Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta Haasteena on muun muassa rikokseen syyllistyneiden nuorten sovitteluun ohjaamisen edistäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan käytännön toimin, että sovittelun ohjaajat tai sovittelijat välittävät tietoa erilaisista auttamistahoista tai palveluista. Lisätään sovittelumenettelyn käyttöä nuorten rikoksentekijöiden kohdalla. Sovitteluopasta tarkistetaan niin, että nuorille rikoksentekijöille pyritään tarjoamaan mahdollisuus korvata aiheuttamansa vahinko työllä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Vintiö-toiminnan tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiin tai heihin kohdistuviin rikoksiin sekä vähentää rikosten uusimista. Tavoitteet pyritään saavuttamaan muun muassa puuttumalla laittomiin tekoihin, keskustelemalla teosta nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa sekä kartoittamalla ja tukemalla nuoren elämäntilannetta. Vintiö-toiminta tapahtuu yhteistyössä lastensuojelun, koulukuraattorien ja poliisin kanssa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Vintiö-toiminta on vakiintunut yhteistyön malli Lappeenrannassa. Toimintaa laajennetaan kaikkiin Eksoten kuntiin Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia

13 13 Haasteena on muun muassa netissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän vakavuuden tunnistaminen ja poliisin riittävien tutkintakeinojen varmistaminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan lapsen seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2010 verrattuna. Alueelliset erot kehityksessä ovat suuret, mutta on todettava, että kasvua tapahtui valtaosassa poliisilaitoksia. Poliisi on lisännyt läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, ja vuonna 2011 nettipoliisitoimintaa lisättiin kouluttamalla uusia poliisimiehiä toimintaan mukaan. Painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Valtakunnalliset toimenpiteet Kootaan yhteen lapsille ja nuorille netissä suunnattua tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ja saatetaan tieto siitä, mistä tietoa on löydettävissä, niille sivuille, joilla nuoret käyvät usein. Kartoitetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen tila ihmisoikeuskasvatuksen osalta ottaen huomioon esimerkiksi opettajankoulutushenkilökunnan valmiudet ja koulutusohjelmien sisällöt. Selvitetään lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat telekuuntelun lapsen seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käytössä vuonna 2013 päivitetty ja hyväksytty lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli. Toimintamallissa määritellään, mitä seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan ja annetaan toimintaohjeita seksuaalisen hyväksikäytön varalle. Nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta suunnataan hyväksikäyttötapausten esille saamiseen. Nettipoliisitoiminnan kokemukset Helsingissä ovat osoittaneet, että netissä nuoren on helpompi kertoa hyväksikäytöstä, jolloin tapauksia tulee ilmi entistä paremmin. Maakunnan jatkotoimenpiteet

14 Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli on päivitetty ja Eksoten hallituksen hyväksyttävänä. Eksoten väkivallan vastaisen työn ryhmä järjestää vuonna 2013 tiedotusta ja koulutusta hyväksytyn toimintamallin toiminnan toteuttamiseksi kaikissa Eksoten kunnissa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä ja Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevälle henkilöstölle on annettu ohje Rikosepäilyjen ja tietojen ilmoittaminen poliisille. Taustalla on lakimuutos, jonka mukaan lähisuhdeväkivalta, alle 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistettu pahoinpitely ja henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely muuttuivat vuoden 2011 alusta alkaen virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Lisäksi vuoden 2012 alusta tulleen terveydenhuoltolain muutoksen mukaan kaikki sosiaali- ja terveyshuollon palveluksessa olevat ovat velvollisia tekemään tehtävässään tietoonsa tulleesta alle 18-vuotiaaseen kohdistuneesta seksuaalirikosepäilystä lastensuojeluilmoituksen lisäksi ilmoituksen poliisille Ikäihmisten turvallisuus Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta Haasteena on muun muassa kaatumisten ja liukastumisten määrän sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä aiheutuvien vammojen ja kustannusten vähentäminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan yleisimmät tapaturman syyt ovat putoaminen ja kaatuminen. Tapausten lukumäärässä mitattuna yleisin tapaturmatyyppi on kotitapaturma. Tapaturmakuolemat ovat lisääntyneet 20 vuoden aikana runsaasti. Valtakunnalliset toimenpiteet Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja tehdään yhteistyötä alueellisen pelastustoimen kanssa. Kaste-ohjelman toimeenpanossa tuetaan malleja, joissa edistetään ikääntyneiden turvallisuutta ja vähennetään päihdehaittoja kotiin vietäviä katkaisuhoito- ja muita päihdepalveluja kehittämällä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet

15 Yli 65-vuotiaita on väestöennusteiden mukaan Etelä-Karjalassa vuonna 2015 jo 25 prosenttia väestöstä. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen ylläpitämiselle. Samanaikaisesti tulee varmistaa kasvukeskusten kasvava turvallisuuspalvelujen saatavuus ja harvaan asutuksi jäävien alueiden palvelut. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. 15 Maakunnan jatkotoimenpiteet Ikääntyvien turvallisuutta lisätään kuntouttavan toimintamallin avulla kotihoidossa, erilaisissa asumisen muodoissa ja laitoksissa. Ikääntyvien lihasvoimaa ja tasapainoa kehittämällä, huolehtimalla monipuolisesta ravitsemuksesta ja liikkumisen apuvälineiden käytöllä ehkäistään kaatumista ja pienennetään loukkaantumisriskiä. Kotikäynneillä huomiota voidaan kiinnittää erilaisiin turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin esimerkiksi jakamalla ohjeita ja huomioimalla kodin olosuhteita. Kotipalvelun työntekijöitä voidaan kouluttaa turvallisuusasioissa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta Haasteena on riittävän turvallisuustason saavuttaminen muun muassa suojatun, automaattisen sammutuslaitteiston avulla. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomessa tulipaloissa kuolee ttain keskimäärin 30 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna tulipaloissa menehtyy henkilöitä eniten Etelä-Karjalassa. Tulipaloissa menehtyneiden riskiryhmän muodostavat ikäihmiset. Pääsääntöisesti asukas ei pysty poistumaan palavasta asunnosta sen vuoksi, että hänellä on toimintakyvyn puutteita tai rajoitteita. Valtakunnalliset toimenpiteet Jatketaan toimenpiteitä tehostetun palveluasumisen yksiköiden ja laitosten suojaamiseksi tarvittaessa automaattisella sammutusjärjestelmällä.

16 16 Maakunnan tilanne ja jatkotoimenpiteet Eksoten alueella ikääntyneiden palvelujen rakennetta muutetaan. Erilaiset laitokset (terveysasemien vuodeosastot ja vanhainkodit) korvataan tehostetulla palveluasumisella. Kuntien kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja eri yksiköiden peruskorjaamisesta ja uusien kohteiden rakentamisesta. Korjaustoimien ja uudisrakentamisen yhteydessä myös paloturvallisuuden tasoa nostetaan. Valvontaan ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen sekä pelastusharjoitusten toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 3.5 Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Alkoholi on yleisin yksittäinen tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Se on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 10 prosentissa kaikista tieliikenneonnettomuuksista. Alkoholi liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Nuorten alkoholin käyttö väheni 2000-luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi. Hyvän sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää alkoholin käytön hillitsemistä. Alkoholin käytöstä aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan alkoholikuolleisuus vähentyi na useissa Etelä-Suomen maakunnissa. Erityisen merkittävää laskua on tapahtunut Etelä-Karjalan maakunnassa Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta Järjestyslaissa (612/2003) määritellään kiellot päihdyttävän aineen nauttimiselle. Sen toimeenpano ja valvonta on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. Ongelmia lisää myös sosiaalisen median suosio, joka on johtanut erilaisiin järjestäytymättömiin kokoontumisiin. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuudet kieltää alkoholin nauttiminen lasten leikkipaikoilla. Selvitetään, miten kokoontumislain mukaan toteutuvat tosiasiallisen järjestäjän vastuut sosiaalisen median välityksellä koolle kutsutuissa

17 17 tilaisuuksissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen varmistamiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Yleisötilaisuuksien järjestäjille annettavilla määräyksillä ja järjestyksenvalvojien toiminnan ohjaamisella on saatu hyviä tuloksia päihteistä aiheutuvien järjestyshäiriöiden ja väkivaltarikosten ehkäisyssä. Myös anniskelunluvanhaltijoiden, Aluehallintoviraston ja poliisin yhteistyön kehittämisellä on ollut myönteinen vaikutus anniskelupaikkojen turvallisuuden ja viihtyisyyden paranemiseen. Nettipoliisi seuraa mahdollisesti suunnitteilla olevien sosiaalisen median välityksellä tapahtuvien tilaisuuksien koolle kutsumisia ja puuttuu niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Eri toimijoiden yhteistyötä jatketaan edelleen säännönmukaisilla palavereilla ja yhteydenpidolla. Poliisi edellyttää yleisötilaisuuksien järjestäjiltä järjestyksenvalvojien riittävän määrän asettamista Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia Eräänä turvallisuutta uhkaavana haasteena on alkoholisidonnainen väkivalta, joka on keskeinen syy henkirikosten suureen määrään. Alkoholin käyttöön liittyviin turvallisuusongelmiin kuuluvat myös muun muassa alttius joutua onnettomuuteen tai ajautua rikolliselle uralle. Päihteiden ongelmakäyttö on usein myös yhteydessä syrjäytymiseen, mikä voi aiheuttaa ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan toimialueen erityispiirteinä on rajan läheisyys ja alkoholin matkustajatuonti naapurimaista, mikä lisää alkoholin kulutusta. Alkoholin kulutuksen kasvu on 2000-luvulla näkynyt alkoholin käytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen määrässä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuuksia vähentää alkoholihaittoja alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Alkoholia ja muita päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta mukaan lukien verkkoaineisto.

18 18 Otetaan PAKKA-hankkeen toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa. Lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja tehtyjen selvitysten ja niihin sisältyvien suositusten pohjalta. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä (pl. liikennerikokset) on pysynyt vakaana vuodesta 1997 vuoteen Lappeenrannassa, kuten kaupungeissa yleensä, väkilukuun suhteutettu rikollisuustaso on seutukunnan maalaiskuntia korkeampi. Yleisesti ottaen koko maakunnan väkilukuun suhteutettu rikollisuuden taso on pysynyt kohtuullisen alhaisella tasolla. Väkivaltarikosten tekijöistä noin 80 % on tekoa tehdessään jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Rattijuopumukset ovat väkivaltarikosten ohella toinen rikosten laji, jossa Etelä-Karjala ja erityisesti Imatran seutu on toisensa jälkeen valtakunnan kärkipäässä valitettavan negatiivisessa mielessä. Lappeenrannan asukaslukuun suhteutetut rattijuopumustilastot ovat selvästi Imatraa alemmalla tasolla ja maalaiskuntien käyrien heilahtelut johtuvat pienistä kokonaislukumääristä. Vuosikymmenen lopun alenevat käyrät kaikkien kuntien kohdalla osoittavat hyvää kehitystä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Päihteiden käyttöä pyritään vähentämään yhteistyöllä kaikkien toimijoiden kesken tuomalla esille siitä aiheutuvia haittoja. Liikenneraittiutta edistetään Liikenneturvan ja poliisin tiedotuskampanjoilla. Rattijuopumusvalvontaa suunnataan entistä suunnitellummin Liikkuvan poliisin sulautuessa paikallispoliisiin ja kun siitä muodostetaan poliisilaitoksen liikennepoliisiyksikkö. Väkivaltarikoksia ehkäistään tehokkaalla lupavalvonnalla, jolloin yleisötilaisuuksien järjestäjille ja anniskeluluvan asetetaan entistä tiukemman vaatimukset järjestyksen valvontaan ja anniskeluun. Erityisesti päihtyneille anniskeluun puututaan aikaisempaa tiukemmin.

19 19 3 MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA 3.1 Vakavan väkivallan ehkäiseminen Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa Haasteena on muun muassa tunnistaa tapaukset, joissa on kohonnut riski vakaviin väkivaltaisiin tekoihin. Lisäksi on olennaista tukea poliisin ja muiden asiantuntijoiden yhteistyötä, jotta korkean väkivallan riskin tapaukset voidaan löytää ennen niiden kärjistymistä äärimmilleen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan laiton suora toiminta on Suomessa hyvin marginaalista. Vakavan väkivaltaisen radikalisoitumisen mahdollisiksi taustatekijöiksi on tunnistettu mm. syrjinnän kokemukset, suhteellinen taloudellinen puute ja henkilön identiteettikriisi. Valtakunnalliset toimenpiteet Liitetään poliisissa valmisteilla olevaan uhka-arviointityökaluun toimintamalli, jolla poliisi saa nopeasti asiantuntijan arvion henkilön todellisesta uhkasta ja väkivaltapotentiaalista. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Jatketaan lähisuhdeväkivallan riskinarviointimallin (MARAK) pilotointia ja otetaan toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa pilotoinnin tulosten perusteella. Varmistetaan, että esitutkinta- ja julkisuuslainsäädäntö ja poliisin käytännöt määrittävät esitutkintapöytäkirjoihin ja tuomioistuinten pöytäkirjoihin sekä niiden liitteisiin kirjatut asianosaisten ja näiden edustajien henkilötunnukset ja kotiosoitteet salassa pidettäviksi muutoin kuin viranomaiskäytössä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Tunnuksellisten rikollisjengien toiminta Suomessa on kehittynyt viime aikoina entistä näkyvämmäksi ja siihen liittyy yhä enemmän muun muassa uhkailua, kiristystä ja väkivaltaa ja kohteeksi joutuvat yhä useammin myös tavalliset kansalaiset. Lappeenrannassa on jo a toiminut Hells Angels MC:n täysjäsenjengi.

20 Ulkomaalaistaustaisen järjestäytyneen ja jengirikollisuuden vaikutus Suomeen ja toiminta Suomessa on viime aikoina osoittanut vahvistumisen merkkejä ja tämä näkyy myös Etelä-Karjalassa. Myös hit and run-tyyppisiä ja ulkomaalaisten tekemiä muita omaisuusrikoksia on Etelä-Karjalassa tapahtunut. 20 Maakunnan jatkotoimenpiteet Poliisi (PTR-yhteistyö) torjuu ko. rikollisuutta muun muassa valvonnan ja tutkinnan keinoin tavoitteena toiminnan haittaaminen, ilmiöiden kitkeminen ja ajantasainen tilannekuvan ylläpitäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 3.2 Perhesurmien ehkäiseminen Ennaltaehkäistään perhesurmia Haasteena on muun muassa tietoisuuden puute, josta seuraa vähäinen mahdollisuus puuttua tilanteisiin ennen väkivallan kärjistymistä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään perhesurmien taustoja vuodesta 2003 lähtien. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, olisiko eri viranomaisilla ollut mahdollisuutta puuttua etukäteen tilanteisiin tai miksi apua ei pystytty antamaan. Selvityksen perusteella tehtävät toimenpiteet ennalta ehkäisemiseksi toimeenpannaan osana sisäisen turvallisuuden suunnitelmaa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Lappeenranta sijoittuu valtakunnallisessa kaupunkien perheväkivallan tilastossa keskivaiheille, joten perheväkivallan ehkäisyn ja hoidon ottaminen turvallisuussuunnittelun yhdeksi painopistealueeksi on perusteltua. Maakunnan jatkotoimenpiteet Kaikki viranomaiset ottavat käyttöön MARAK- riskinarviointimallin. MARAK on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla.

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti 27.2.2013 Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015-2016

IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015-2016 IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 1.1 Sisäinen turvallisuus 2 1.2 Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 2 1.3 Imatran seutukunnan turvallisuusryhmä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä Annika Kokko, tammikuu 2013

24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä Annika Kokko, tammikuu 2013 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä Annika Kokko, tammikuu 2013 Safe Community - taustaa Verkoston on perustanut Maailmaan terveysjärjestö WHO WHO:n tunnustamia turvallisia kuntia on nyt yhteensä 299 Toiminnan

Lisätiedot

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere Pitkää ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt hdätty! Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen Ankkurin perusidea Tarkoituksena on auttaa nuoria pois syrjäytymiseen johtavilta urilta. Estää lasten ja nuorten

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA

KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA 1(7) KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA YLEISTÄ Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän

Lisätiedot

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalli Lahti 24.1.2012 Anneli Taina Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 24.9.2012 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Moniammatillisten toimintamallien esittely niille, jotka johtavat toimintaa ja vastaavat kuntalaisten

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM> LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Liikkenneturvallisuustyön organisointi 1. Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen organisointi 2. Liikenneturvallisuustyön valtakunnalliset toimijatahot 3.

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy?

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? 13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? Turvallinen kaupunki Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Safe Community -verkosto

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Ankkuri-ryhmä Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Tanja Valkonen, Päijät-Häme, Ankkuri-tiimin sosiaalityö Arto Airaksinen, Omnia, etsivä nuorisotyö Ari Evwaraye, SM Kriko Huhta, Aggredi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3

T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 M ARAK - TOIMINTA T U I J A H E L L S T E N 2 8. 1 0. 2 0 1 3 Aineiston lähde THL 29.10.2013 1 MARAK Moniammatillinen riskienarviointikokous Multi Agency Risk Assessment Conferences (Marac) UK, Cardiff

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot