IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Sisäinen turvallisuus Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma Imatran seutukunnan turvallisuusryhmä 2 2. IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET 3 1

3 2.1 Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Arjen turvallisuus ja turvallinen koti Ikäihmisten kotihoidon ja kotona asumisen turvallisuus Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistaminen 7 3. SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8 4. SEURANTA, KEHITTÄMINEN & JATKUVUUS 9 5. SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 9 LIITTEET Liite 1. Turvallisuussuunnitelman toteutuminen käytännössä 10 Liite 2. Pelastuslaitoksen toimintaan liittyviä tilastoja 13 Liite 3. Poliisin turvallisuustilastoja JOHDANTO 1.1 Sisäinen turvallisuus Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan yhteiskunnan olotilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta (Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta ). Seutukunnallisen turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on kokonaisturvallisuuden parantaminen ja päätavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy. 2

4 1.2 Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituskausittain tehtävä periaatepäätös, joka on osa hallituksen ohjelman toimeenpanoa. Sen keskeiset painopistealueet päätetään hallitusohjelmassa. Tarkastelun kohteeksi on valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Yleisesti ottaen painopiste on sellaisissa tavoitteissa ja toimenpiteissä, joiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä viranomaisten ja eri järjestöjen välillä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on arjen turvallisuuden lisääminen ja puuttuminen ongelmiin, jotka vaikuttavat heikentävästi turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä turvallisuuden keskeisten haasteiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tavoitteena on sekä väestön hyvinvoinnin että yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen. 1.3 Imatran seutukunnan turvallisuusryhmä Imatran seudun turvallisuussuunnittelualueen muodostavat Imatran kaupunki sekä Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat. Asukkaita kunnissa oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä 42440: Imatra (28 037), Parikkala (5373), Rautjärvi (3626) ja Ruokolahti (5404). Asukasluku pienenee vuosittain hiljalleen väestön vanhenemisen ja muuttoliikkeen johdosta. Turvallisuusyhteistyötä toteutettaessa valtaosa toimenpiteistä ja toimijoista on kuntien toimialalla. Tästä syystä päävastuu turvallisuusyhteistyöstä on saatettu kuntien vastuulle. Imatran seutukunnan turvallisuustyöryhmän muodostavat: Harri Anttila (Rautjärvi), pj. Arja Kujala (Imatra), sihteeri Kari Stenberg (Ruokolahti) Marjatta Laukkanen (Parikkala) Sirpa Kauppinen (Imatran rovastikunta) Mauno Homanen (Kaakkois-Suomen rajavartiosto) Ansa Komi / Jukka Valtoaho (Etelä-Karjalan pelastuslaitos) Sirkka Pennanen / Timo Tanninen (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Jarmo Junna / Ilkka Pöyhiä (Kaakkois-Suomen poliisilaitos). Imatran seutukunnan tavoitteena on olla turvallinen alue asukkaille, matkailijoille sekä yrityksille. Turvallisuudesta pyritään huolehtimaan tasa-arvoisesti myös harvaan asutuilla alueilla. Turvallisuus on kilpailuvaltti, josta pidetään huolta ja sitä tuodaan aktiivisesti esille. Keskeisenä ajatuksena maakunnan turvallisuussuunnitelmien 3

5 laadinnassa on ollut pitäytyminen konkreettisissa, toteuttamiskelpoisissa suunnitelmissa. Jatkossa tulee harkita sisäministeriön suositusten mukaisesti sähköisen hyvinvointikertomuksen ja turvallisuussuunnitelman yhdistämistä päällekkäisen työn välttämiseksi. Seutukunnan kuntien sähköiset hyvinvointikertomukset on päivitetty vuosien aikana. Seutukunnallisen turvallisuussuunnitelman valmistuttua turvallisuustyöryhmän tehtävänä on seurata suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Seutukunnallinen turvallisuusryhmä kokoontuu jatkossa kahdesti vuodessa. Työryhmän rooli ja seutukunnallisen turvallisuustyön organisointi (Eksote/kunnat) odottavat ohjeistusta niin valtiolta, kunnilta kuin eri viranomaistahoilta. 2. IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Seutukunnan turvallisuusuhat ovat nousseet esille kunnissa laadittaessa sähköisiä hyvinvointikertomuksia sekä lokakuussa 2014 alueen kuntalaisille toteutetussa seutukunnallisessa turvallisuuskyselyssä. Vuonna 2015 alkavaan ohjelmaan keskeisiksi osa-alueiksi nousivat Imatran seutukunnassa: kodin ja arjen turvallisuus liikenneturvallisuuden kehittäminen Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistamisen tarve on noussut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Imatran seudulla taajamien ulkopuolella asuvan väestön vähenemisen ja ikääntymisen sekä palvelujen heikkenemisen myötä. Imatran osalta esille on noussut myös nuorten huumausaineiden käytön huomattava lisääntyminen ja sen vaikutukset alueen turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Liikenneturvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet esitellään Imatran seutukunnan liikenneturvallisuusstrategiassa sekä kuntien turvallisuussuunnitelmissa. 2.1 Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Imatran seutukunnalla arjen turvallisuuden yhtenä uhkana nähdään kuntalaisten lisääntyvä syrjäytyminen. Sosiaalisella syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteiskunnallisesta elämästä syrjään jäämistä. Ihminen voi syrjäytyä mm. työnteosta, opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuttavien näkemisestä. Hän voi viettää lähes koko aikansa yksin kotona. Syrjäytymiseen liittyy usein keskeisesti toivottomuus. Syrjäytymistä ja syrjäyttämistä voivat aiheuttaa esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien puute, pitkäaikaistyöttömyys, pätkätöiden välillä toistuvat työttömyysjaksot, tuloerot, 4

6 terveysongelmat, etninen tai muu syrjintä tai päihteiden käyttö. Erityisen herkkiä syrjäytymiselle ihmiset ovat elämän muutosvaiheissa, esimerkiksi koulun, työsuhteen tai parisuhteen päättyessä. Syrjäytyminen saattaa johtaa päihdeongelmiin. Myös rikollisuus on keskimääräistä yleisempää syrjäytyneiden keskuudessa. Imatran seutukunnalla nuorten syrjäytymisriskiä lisää korkea työttömyysaste kaikissa jäsenkunnissa. Työllisyyden hoitoon on suunnattu toimenpiteitä, kuten perustettu työllistämisyksikkö Imatralle. Näillä toimenpiteillä työllisyydenhoidon määrärahat saadaan koordinoitua ja käytettyä entistä tehokkaammin, jolla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia työttömyyden kehitykseen. Ikäihmisten syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina. Yksin asuvien ja yksinäisten vanhusten osuus kasvaa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Imatran seutukunnalla nuorten muuttoliike on alueelta poispäin heikosta työllistymistilanteesta johtuen. Samalla omaisten hoitamisen kulttuuri on muuttunut. Lapset ja lapsenlapset eivät ole valmiita toimimaan omaishoitajina tai muutoinkaan huolehtimaan omaisistaan. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan omaisten osallistaminen vanhuksista huolehtimiseen. Syrjäytymiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvistä asioita käsitellään tarkemmin kuntien sähköisissä hyvinvointikertomuksissa. 2.2 Arjen turvallisuus ja turvallinen koti Kodin turvallisuuteen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Teknologia (palovaroittimet, valvontakamerat, murtohälyttimet ym.) on kehittynyt, samoin kansalaisten tietoisuutta arjen turvallisuuden vaaroista on lisätty erilaisin kampanjoin. Kansalaisten oman varautumisen vaara- ja poikkeustilanteisiin oletetaan parantuneen. Tästä huolimatta tapaturmia sekä terveyttä ja henkeä uhkaavia väkivaltatilanteita uutisoidaan toistuvasti. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esitetään asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähentäminen ennalta ehkäisevää työtä (turvallisuusviestintää) vahvistamalla ja vakiinnuttamalla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisille sattuu vuosittain lähes kaatumista ja liukastumista. Jokaisena talvikuukautena noin suomalaista loukkaantuu ulkona liukastumisen seurauksena. Yleisimmin kaadutaan kotona tai kotipihalla. Noin 20% vakavista kaatumisista sattuu julkisilla alueilla. Onnettomuuksien määrä muodostaa keskeisen haasteen poliisille sekä pelastustoimelle. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Alkoholi on eräs merkittävimmistä tapaturmia aiheuttavista tekijöistä. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus on suurin myrkytyksissä, kaatumis-, hukkumis- sekä 5

7 kuljetustapaturmissa. Päihtyneiden suhteellinen osuus kaikista kuolleista on suurin saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, tulipaloihin, hukkumisiin ja kylmyyteen menehtyneillä. Kaikissa näissä tapaturmatyypeissä päihdyksissä kuolleiden osuus on yli puolet. Koti ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu inhimillisten kärsimysten lisäksi kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan merkitys kasvaa edelleen. Pelastustoimen kannalta sisäisessä turvallisuudessa huomioon otettavia kokonaisuuksia ovat mm. tulipalot, tapaturmat ja systeemin riskit. Palokuolemissa menehtyy vuosittain noin 100 ihmistä, joka on kansainvälisesti vertaillen väkilukuun suhteutettuna korkea määrä. Päihtyneiden osuus oli 70 % kaikista tulipaloissa kuolleista. Alkoholin vaikutuksen alaisena palotapaturmassa kuolleiden osuus on kasvanut, mitä selittää erityisesti naisten lisääntynyt alkoholinkulutus. Alentunut toimintakyky on keskeinen taustatekijä tulipalojen syttymisessä ja erityisesti henkilövahingoissa. Imatran seutukunnan väkilukuun suhteutettu rikollisuuden taso on pysynyt kohtuullisen alhaisella tasolla. Poikkeuksen tästä muodostavat väkivaltarikokset ja rattijuopumukset. Näiden molempien rikoslajien keskeinen aiheuttaja ovat päihteet. Rattijuopumukset ovat rikosten laji, jossa Etelä-Karjala ja erityisesti Imatran seutu on valtakunnan kärkipäässä. Vuonna 2014 Kaakkois-Suomessa 1202 rattijuoppoa jäi kiinni poliisin valvonnassa. Havaittavissa on ollut trendi, jossa alkoholirattijuoppojen määrä laskee ja huumerattijuoppojen määrä kasvaa. Kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä tehdään suunnitelmallista turvallisuustyötä yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Valistus kohdistuu lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Tapaturmien ennalta ehkäisyä korostetaan ja opastetaan toimimaan erilaisissa kodin ja arjen vaaratilanteissa. Niin ikään asukkaiden turvallisuus huomioidaan kunnan teknisten ratkaisujen, kuten vedenjakelun, lämmöntuoton ja kaavoituksen yhteydessä. Yhteiskunnan haavoittuvuutta lisää merkittävästi systeemin riskit, joilla tarkoitetaan laajalle levinneitä teknisten järjestelmien riskejä. Systeemin riskit kohdistuvat järjestelmiin, joista yhteiskunta on riippuvainen. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, kuljetukset, sähkön- ja lämmöntuotanto, vesi- ja viemärijärjestelmät ja telekommunikaatio. Näitä tilanteita käsitellään erityis- ja valmiussuunnittelussa. 2.3 Ikäihmisten kotihoidon ja kotona asumisen turvallisuus Ikäihmisten kohdalla haasteena on muun muassa kaatumisten ja liukastumisten määrän sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä aiheutuvien vammojen 6

8 ja kustannusten vähentäminen. Tavoitteena on lisätä kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden ihmisten turvallisuutta. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan yleisimmät tapaturman syyt ovat putoaminen ja kaatuminen. Tapausten lukumäärässä mitattuna yleisin tapaturmatyyppi on kotitapaturma. Tapaturmakuolemat ovat lisääntyneet 20 vuoden aikana runsaasti. Imatran seutukunnissa ikääntyvien turvallisuutta lisätään kuntouttavan toimintamallin avulla kotihoidossa, erilaisissa asumisen muodoissa ja laitoksissa. Ikääntyvien lihasvoimaa ja tasapainoa kehitetään, huolehditaan monipuolisesta ravitsemuksesta ja liikkumisen apuvälineiden käytön avulla ehkäistään kaatumista ja pienennetään loukkaantumisriskiä. Kotikäynneillä huomiota voidaan kiinnittää erilaisiin turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin esimerkiksi jakamalla ohjeita ja huomioimalla kodin olosuhteita. Kotipalvelun työntekijöitä koulutetaan turvallisuusasioissa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Toisena haasteena on riittävän turvallisuustason saavuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa. Tavoitteena on parantaa turvallisuutta muun muassa suojatun, automaattisen sammutuslaitteiston avulla. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomessa tulipaloissa kuolee vuosittain keskimäärin 30 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna tulipaloissa menehtyy henkilöitä eniten Etelä-Karjalassa. Tulipaloissa menehtyneiden riskiryhmän muodostavat ikäihmiset. Pääsääntöisesti asukas ei pysty poistumaan palavasta asunnosta sen vuoksi, että hänellä on toimintakyvyn puutteita tai rajoitteita. Eksoten ja Imatran alueella ikääntyneiden palvelujen rakennetta muutetaan. Erilaiset laitokset (terveysasemien vuodeosastot ja vanhainkodit) korvataan tehostetulla palveluasumisella. Vuonna 2015 aloitetaan pilotoimaan tehostetun sairaanhoidon ja ensihoidon yhteistoimintaa erityisesti kuntien haja-asutusalueilla. Toiminta kohdistuu asiakkaisiin, jotka eivät ole suunnitellun hoidon ja hoivan piirissä, vaan esim. toistuvasti ovat yhteydessä hätäkeskukseen erilaisista henkilökohtaisista ongelmista johtuen. Toimintamallilla pyritään varmistamaan oikea-aikainen ja laatuinen palvelu sekä lisäämään yksittäisen kuntalaisen arjessa selviytymistä. Kunnissa neuvotellaan eri yksiköiden peruskorjaamisesta ja uusien kohteiden rakentamisesta. Korjaustoimien ja uudisrakentamisen yhteydessä myös paloturvallisuuden tasoa nostetaan. Valvontaan ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen sekä pelastusharjoitusten toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 2.4 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistaminen 7

9 Asutus keskittyy pääasiassa Imatran kaupunkiin ja kuntakeskuksiin, jolloin harvaanasuttua pinta-alaa on paljon. Laaja harvaanasuttu alue muodostaa palveluiden tuottamisen kannalta haastavan toimintakentän eri viranomaisille. Myös väestön muuta maata nopeammin kasvava keski-ikä luo paineita alueen palveluverkon ylläpitämiselle. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää riittäviä peruspalveluja pelastustoimessa, ensihoidossa sekä poliisissa. Lisäksi kuntien ja sosiaali- ja terveyspiirin on huolehdittava erityisesti vanhusten ja vammaisten kotipalveluista sekä asiointimahdollisuuksista. Seutukunnan ominaispiirteisiin liittyy vahvasti valtakunnan rajan läheisyys. Rajaturvallisuus on alueella hyvä, eikä asukkaiden turvallisuus ole uhattuna rajan ylittävän rikollisuuden tai muiden rajan ylittävien uhkien taholta. Rajavartioasemien vähentäminen ei ole vaikuttanut rajavartiolaitoksen näkyvyyteen tai paikallaoloon. Harvaan asutuilla alueilla viranomaisten tehokas yhteistoiminta korostuu. Hätäkeskus on keskeinen toimija kaikkien viranomaisten kanssa. Viranomaiset kehittävät yhteistoimintaa sekä keskenään että hätäkeskuksen kanssa. Esim. rajanläheisillä alueilla kansalaisten tarvitsemaa apua saatetaan paikasta ja tilanteesta riippuen pystyä nopeuttamaan rajavartioston, poliisin ja muiden viranomaisten yhteistoiminnalla (esim. lähimmän partion hyödyntäminen). Etelä-Karjalan pelastuslaitos (EKP) järjestää seutukunnalle pelastustoimen palvelut. EKP:n haasteena on turvata riittävät palvelut myös seutukunnan harvaanasutuille alueille. Sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaaminen on olennainen osa paikallista toimintavalmiutta ja tehtävä on haasteellinen maaseudun väestön harventuessa entisestään. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa, valvontatoiminnassa ja turvallisuusviestinnässä, pääpaino on alueilla, joissa toimintavalmiusaika on pitkä. Omatoiminen varautuminen korostuu etenkin HARVA alueilla. Etelä-Karjalan poliisipalveluista vastaa Kaakkois-Suomen poliisilaitos. Pääpoliisiasema sijaitsee Lappeenrannassa. Imatralla toimii poliisiasema, josta tarjotaan poliisin peruspalvelut kenttä- ja hälytystoiminnan, tutkinnan ja lupapalvelujen osalta. Imatran seutukunnan kunnat ovat liittyneet (Imatran tavoitteena on liittyä alkaen) mukaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote), jonka tehtävänä on tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueella. Eksoten tehtävänä on turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut myös harvaanasutuilla alueilla. 3. SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8

10 Tässä turvallisuussuunnitelmassa esitetyt turvallisuuden kehittämisen tavoitteet laitetaan täytäntöön kunnissa yleisellä tasolla sekä kussakin hallintokunnassa ja niiden alaisessa yksikössä. Turvallisuussuunnitelmassa esiin nostetut näkökulmat huomioidaan kunnallisessa päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa. Kukin yhteistyötaho vastaa siitä, että se ottaa omiin vuosisuunnitelmiinsa sisäistä turvallisuutta edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunnat Kunnissa turvallisuusasiat tuodaan osaksi strategista suunnittelua. Lisäksi turvallisuusasiat huomioidaan vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä määriteltäessä toiminnallisia tavoitteita. Toteutumisen arviointi ja mittaaminen tapahtuvat normaaliin tapaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaakkois-Suomen poliisilaitos Etelä-Karjalan poliisilaitos seuraa turvallisuussuunnittelun ja turvallisuusyhteistyön etenemistä muun tulosseurannan osana. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käytössä mm. seuraavia toimenpideohjelmia ja hyviä käytäntöjä, joilla edistetään turvallisuutta ja pyritään vähentämään syrjäytymistä: Etelä-Karjalan hyvinvointiohjelma Etelä-Karjalan työvoimapoliittinen ohjelma Etelä-Karjalan seudullinen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli Lapsen pahoinpitelyepäilyn selvittäminen Vintiötoiminta, Moka-ryhmät Sori-toiminta Kampa hankkeessa kehitetty toimintamalli lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön Etelä- Karjalan pelastuslaitos Pelastustoimen kannalta sisäisessä turvallisuudessa huomioon otettavia kokonaisuuksia ovat tulipalot, tapaturmat, suuronnettomuudet ja systeemin riskit. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan keskeisesti kuuluvat asiakokonaisuudet toteutetaan pelastuslaitoksessa lähinnä turvallisuusviestinnän keinoin. Tavoitteena on, että yhteisöt ja ihmiset Etelä-Karjalassa haluavat ja osaavat ottaa turvallisuusasiat huomioon omassa toiminnassaan, tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ennaltaehkäistä onnettomuuksia, toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä 9

11 tietävät miten varautua erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tavoitteeseen päästään suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä valistus- ja neuvontatyöllä. Turvallisuusviestinnän painopistettä siirretään entistä enemmän voimassa olevan pelastuslain hengen mukaisesti: onnettomuuksien ehkäisystä valistamiseen omatoimisen turvallisuuden edistämiseen pelastussuunnitelmavelvollisten valistamiseen Turvallisuusviestinnän pääpaino on kohteissa joissa tarkastustoiminta vähenee kuntakohtaisissa riskikohteissa sekä alueilla, jossa toimintavalmiusaika on pitkä Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat: erityisryhmien asumisturvallisuus (mm. ikäihmiset) lapset ja nuoret (mm. päiväkodeissa ja kouluissa) päiväkotien, koulujen, hoito- ja huoltolaitosten sekä majoitusliikkeiden turvallisuushenkilöstö sekä henkilökunta 4. SEURANTA, KEHITTÄMINEN & JATKUVUUS Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa valmistellut työryhmä jatkaa työtään seuraamalla suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Työryhmä kokoontuu vuosittain turvaten työn jatkuvuuden. Toimialojen ja yhteistyöverkoston osallistumista pyritään lisäämään aktiivisesti. 5. SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelma hyväksytään käyttöön otettavaksi kuntien valtuustoissa ja pelastuslaitoksen päätöksentekoelimissä. Tätä ennen suunnitelma esitellään seutuvaliokunnassa elokuussa Poliisin osalta päätöksen tekee Kaakkois-Suomen poliisin poliisipäällikkö. Hyväksymisen jälkeen seutukunnan turvallisuustyöryhmä vastaa suunnitelman toimeenpanosta sekä seuraa ja arvioi suunnitelman toteutumista. Keskeisinä arvioinnin mittareina käytetään poliisin, pelastuksen sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristön tuottamia mittareita. Seutukuntakohtaisia mittareita luodaan tarpeen mukaan. 10

12 LIITE 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto raportissa esitetyistä keskeisimmistä jatkotoimenpiteistä. ARJEN TURVALLISUUS JA TURVALLINEN KOTI Kehittämiskohde ja tavoitteet Syrjäytyminen (nuoret ja ikäihmiset) tavoite: ennaltaehkäistään nuorten ja ikäihmisten syrjäytymistä ja lisätään sosiaalista turvallisuutta arjessa Toimenpiteet (ja vastuulliset toimijat) kuntien hyvinvointikertomukset (koulut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, tekninen toimi) - ennaltaehkäisevä ja korjaava päihdetyö - nuorisotoiminta - työllisyyden hoito poliisin turvallisuus-koulutukset (poliisi, koulut & kotihoito) pelastuslaitoksen turvallisuus-viestintä, ml. tapaturmien ennaltaehkäisy (pelastuslaitos, koulut & kotihoito) koulupoliisitoiminta (poliisi, koulut) yhteistoimintaa koulujen kanssa tehostetaan, yhteyshenkilöt kouluille nimetty (pelastuslaitos, koulut, poliisi) turvallisuus- & pelastus-suunnitelmien päivittäminen ja kouluttaminen arjen käyttöön (koulut, poliisi, pelastuslaitos) kiusaamisen- & syrjäytymisen ennaltaehkäisy (koulut, seurakunnat & poliisi) turvallisuussuunnitelmat (koulut, päiväkodit sekä perhepäivähoito) ystäväpalvelu iäkkäille ym. ja osallisuuden lisääminen (seurakunnat, kolmas sektori, omaiset) Arjen turvallisuus tavoite: vähennetään väkivaltaa yhteistyö eri toimijoiden kesken (Eksote, poliisi, tulli, rajavartiosto, Liikenneturva ym.) järjestyksen valvonta ja anniskeluun liittyvä lupavalvonta (poliisi) 11

13 ja sen uhkaa sekä alkoholin ja huumeiden aiheuttamia turvallisuusongelmia Arjen turvallisuus tavoite: kehitetään kuntalaisten paloturvallisuutta ja ennaltaehkäistään kotija vapaa-ajan tapaturmia Ikäihmisten turvallisuus tavoite: parannetaan sekä kotona että hoiva- ja huoltolaitoksissa asuvien ikääntyvien turvallisuutta Harvaanasuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden saatavuus tavoite: harvaanasutuille alueille saadaan turvattua tärkeimmät turvallisuuspalvelut rattijuopumusvalvonta (poliisi) kuntien hyvinvointikertomukset (Eksote, kunnat) - ennaltaehkäisevä ja korjaava päihdetyö Kuntalaisten oman varautumisen tukeminen (pelastuslaitos, poliisi) kuntien hyvinvointikertomukset (koulut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, tekninen toimi) Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta - kuntouttava toimintamalli (Eksote, Imatra) - kotikäyntien kehittäminen (Eksote, Imatra, pelastuslaitos) Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta - ikääntyneiden palvelujen rakenteen muutokset (Eksote, Imatra) - yksiköiden korjaustoimet (Eksote, kunnat) - paloturvallisuuden tason nosto (Eksote, kunnat, pelastuslaitos) Tuetaan kuntalaisten asumisen mahdollisuuksia - vahvistetut rantayleiskaavat (kunnat) - vesiosuuskuntien tukeminen vesihuollon turvaamiseksi (kunnat) - yksityistiekuntien avustaminen (kunnat) - kutsutaksiliikenne (kunnat) - osoitejärjestelmä ajan tasalla (kunnat) poliisin ja Kaakkois-Suomen rajavartioston yhteistyön kehittäminen (poliisi & KS-R) ennaltaehkäisevän sosiaali- & terveyspalvelun turvaaminen harvaan asutuilla alueilla (Eksote & kunnat) Liikenne-turvallisuus Sosiaali- & terveyspalveluiden, sairaankuljetuksen ja ensihoitopalveluiden turvaaminen harvaan asutuilla alueilla (Eksote & kunnat) sopimuspalokuntien toimintavarmuuden kehittäminen & ylläpitäminen (pelastuslaitos & kunnat) Imatran seutukunnan liikenneturvallisuusstrategia 12

14 tavoite: liikenne-onnettomuuksie n määrää saadaan vähennettyä alueella pysyvästi (liikennevirasto (ELY), poliisi, tekninen toimi, pelastuslaitos & Liikenneturva) 13

15 LIITE 2. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA Tapat urmis sa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina (Lähde THL) 14

16 Tapaturmaiset kuolemat alueella yhteensä vuosina iän ja sukupuolen mukaan Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina , % (THL) 15

17 LIITE 3. POLIISIN TURVALLISUUSTILASTOJA 16

18 17

19 18

20 19

21 20

22 21

23 22