IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015-2016"

Transkriptio

1 IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Sisäinen turvallisuus Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma Imatran seutukunnan turvallisuusryhmä 2 2. IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET 3 1

3 2.1 Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Arjen turvallisuus ja turvallinen koti Ikäihmisten kotihoidon ja kotona asumisen turvallisuus Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistaminen 7 3. SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8 4. SEURANTA, KEHITTÄMINEN & JATKUVUUS 9 5. SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN 9 LIITTEET Liite 1. Turvallisuussuunnitelman toteutuminen käytännössä 10 Liite 2. Pelastuslaitoksen toimintaan liittyviä tilastoja 13 Liite 3. Poliisin turvallisuustilastoja JOHDANTO 1.1 Sisäinen turvallisuus Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan yhteiskunnan olotilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta (Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta ). Seutukunnallisen turvallisuussuunnittelun lähtökohtana on kokonaisturvallisuuden parantaminen ja päätavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy. 2

4 1.2 Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituskausittain tehtävä periaatepäätös, joka on osa hallituksen ohjelman toimeenpanoa. Sen keskeiset painopistealueet päätetään hallitusohjelmassa. Tarkastelun kohteeksi on valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Yleisesti ottaen painopiste on sellaisissa tavoitteissa ja toimenpiteissä, joiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä viranomaisten ja eri järjestöjen välillä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on arjen turvallisuuden lisääminen ja puuttuminen ongelmiin, jotka vaikuttavat heikentävästi turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä turvallisuuden keskeisten haasteiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tavoitteena on sekä väestön hyvinvoinnin että yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen. 1.3 Imatran seutukunnan turvallisuusryhmä Imatran seudun turvallisuussuunnittelualueen muodostavat Imatran kaupunki sekä Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat. Asukkaita kunnissa oli vuodenvaihteessa 2014/2015 yhteensä 42440: Imatra (28 037), Parikkala (5373), Rautjärvi (3626) ja Ruokolahti (5404). Asukasluku pienenee vuosittain hiljalleen väestön vanhenemisen ja muuttoliikkeen johdosta. Turvallisuusyhteistyötä toteutettaessa valtaosa toimenpiteistä ja toimijoista on kuntien toimialalla. Tästä syystä päävastuu turvallisuusyhteistyöstä on saatettu kuntien vastuulle. Imatran seutukunnan turvallisuustyöryhmän muodostavat: Harri Anttila (Rautjärvi), pj. Arja Kujala (Imatra), sihteeri Kari Stenberg (Ruokolahti) Marjatta Laukkanen (Parikkala) Sirpa Kauppinen (Imatran rovastikunta) Mauno Homanen (Kaakkois-Suomen rajavartiosto) Ansa Komi / Jukka Valtoaho (Etelä-Karjalan pelastuslaitos) Sirkka Pennanen / Timo Tanninen (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Jarmo Junna / Ilkka Pöyhiä (Kaakkois-Suomen poliisilaitos). Imatran seutukunnan tavoitteena on olla turvallinen alue asukkaille, matkailijoille sekä yrityksille. Turvallisuudesta pyritään huolehtimaan tasa-arvoisesti myös harvaan asutuilla alueilla. Turvallisuus on kilpailuvaltti, josta pidetään huolta ja sitä tuodaan aktiivisesti esille. Keskeisenä ajatuksena maakunnan turvallisuussuunnitelmien 3

5 laadinnassa on ollut pitäytyminen konkreettisissa, toteuttamiskelpoisissa suunnitelmissa. Jatkossa tulee harkita sisäministeriön suositusten mukaisesti sähköisen hyvinvointikertomuksen ja turvallisuussuunnitelman yhdistämistä päällekkäisen työn välttämiseksi. Seutukunnan kuntien sähköiset hyvinvointikertomukset on päivitetty vuosien aikana. Seutukunnallisen turvallisuussuunnitelman valmistuttua turvallisuustyöryhmän tehtävänä on seurata suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Seutukunnallinen turvallisuusryhmä kokoontuu jatkossa kahdesti vuodessa. Työryhmän rooli ja seutukunnallisen turvallisuustyön organisointi (Eksote/kunnat) odottavat ohjeistusta niin valtiolta, kunnilta kuin eri viranomaistahoilta. 2. IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Seutukunnan turvallisuusuhat ovat nousseet esille kunnissa laadittaessa sähköisiä hyvinvointikertomuksia sekä lokakuussa 2014 alueen kuntalaisille toteutetussa seutukunnallisessa turvallisuuskyselyssä. Vuonna 2015 alkavaan ohjelmaan keskeisiksi osa-alueiksi nousivat Imatran seutukunnassa: kodin ja arjen turvallisuus liikenneturvallisuuden kehittäminen Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistamisen tarve on noussut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Imatran seudulla taajamien ulkopuolella asuvan väestön vähenemisen ja ikääntymisen sekä palvelujen heikkenemisen myötä. Imatran osalta esille on noussut myös nuorten huumausaineiden käytön huomattava lisääntyminen ja sen vaikutukset alueen turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Liikenneturvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet esitellään Imatran seutukunnan liikenneturvallisuusstrategiassa sekä kuntien turvallisuussuunnitelmissa. 2.1 Syrjäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus Imatran seutukunnalla arjen turvallisuuden yhtenä uhkana nähdään kuntalaisten lisääntyvä syrjäytyminen. Sosiaalisella syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteiskunnallisesta elämästä syrjään jäämistä. Ihminen voi syrjäytyä mm. työnteosta, opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisista vaatimuksista ja tuttavien näkemisestä. Hän voi viettää lähes koko aikansa yksin kotona. Syrjäytymiseen liittyy usein keskeisesti toivottomuus. Syrjäytymistä ja syrjäyttämistä voivat aiheuttaa esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien puute, pitkäaikaistyöttömyys, pätkätöiden välillä toistuvat työttömyysjaksot, tuloerot, 4

6 terveysongelmat, etninen tai muu syrjintä tai päihteiden käyttö. Erityisen herkkiä syrjäytymiselle ihmiset ovat elämän muutosvaiheissa, esimerkiksi koulun, työsuhteen tai parisuhteen päättyessä. Syrjäytyminen saattaa johtaa päihdeongelmiin. Myös rikollisuus on keskimääräistä yleisempää syrjäytyneiden keskuudessa. Imatran seutukunnalla nuorten syrjäytymisriskiä lisää korkea työttömyysaste kaikissa jäsenkunnissa. Työllisyyden hoitoon on suunnattu toimenpiteitä, kuten perustettu työllistämisyksikkö Imatralle. Näillä toimenpiteillä työllisyydenhoidon määrärahat saadaan koordinoitua ja käytettyä entistä tehokkaammin, jolla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia työttömyyden kehitykseen. Ikäihmisten syrjäytyminen on lisääntynyt viime vuosina. Yksin asuvien ja yksinäisten vanhusten osuus kasvaa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Imatran seutukunnalla nuorten muuttoliike on alueelta poispäin heikosta työllistymistilanteesta johtuen. Samalla omaisten hoitamisen kulttuuri on muuttunut. Lapset ja lapsenlapset eivät ole valmiita toimimaan omaishoitajina tai muutoinkaan huolehtimaan omaisistaan. Tulevaisuuden haasteena tulee olemaan omaisten osallistaminen vanhuksista huolehtimiseen. Syrjäytymiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvistä asioita käsitellään tarkemmin kuntien sähköisissä hyvinvointikertomuksissa. 2.2 Arjen turvallisuus ja turvallinen koti Kodin turvallisuuteen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Teknologia (palovaroittimet, valvontakamerat, murtohälyttimet ym.) on kehittynyt, samoin kansalaisten tietoisuutta arjen turvallisuuden vaaroista on lisätty erilaisin kampanjoin. Kansalaisten oman varautumisen vaara- ja poikkeustilanteisiin oletetaan parantuneen. Tästä huolimatta tapaturmia sekä terveyttä ja henkeä uhkaavia väkivaltatilanteita uutisoidaan toistuvasti. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esitetään asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähentäminen ennalta ehkäisevää työtä (turvallisuusviestintää) vahvistamalla ja vakiinnuttamalla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisille sattuu vuosittain lähes kaatumista ja liukastumista. Jokaisena talvikuukautena noin suomalaista loukkaantuu ulkona liukastumisen seurauksena. Yleisimmin kaadutaan kotona tai kotipihalla. Noin 20% vakavista kaatumisista sattuu julkisilla alueilla. Onnettomuuksien määrä muodostaa keskeisen haasteen poliisille sekä pelastustoimelle. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Alkoholi on eräs merkittävimmistä tapaturmia aiheuttavista tekijöistä. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholin osuus on suurin myrkytyksissä, kaatumis-, hukkumis- sekä 5

7 kuljetustapaturmissa. Päihtyneiden suhteellinen osuus kaikista kuolleista on suurin saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, tulipaloihin, hukkumisiin ja kylmyyteen menehtyneillä. Kaikissa näissä tapaturmatyypeissä päihdyksissä kuolleiden osuus on yli puolet. Koti ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu inhimillisten kärsimysten lisäksi kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan merkitys kasvaa edelleen. Pelastustoimen kannalta sisäisessä turvallisuudessa huomioon otettavia kokonaisuuksia ovat mm. tulipalot, tapaturmat ja systeemin riskit. Palokuolemissa menehtyy vuosittain noin 100 ihmistä, joka on kansainvälisesti vertaillen väkilukuun suhteutettuna korkea määrä. Päihtyneiden osuus oli 70 % kaikista tulipaloissa kuolleista. Alkoholin vaikutuksen alaisena palotapaturmassa kuolleiden osuus on kasvanut, mitä selittää erityisesti naisten lisääntynyt alkoholinkulutus. Alentunut toimintakyky on keskeinen taustatekijä tulipalojen syttymisessä ja erityisesti henkilövahingoissa. Imatran seutukunnan väkilukuun suhteutettu rikollisuuden taso on pysynyt kohtuullisen alhaisella tasolla. Poikkeuksen tästä muodostavat väkivaltarikokset ja rattijuopumukset. Näiden molempien rikoslajien keskeinen aiheuttaja ovat päihteet. Rattijuopumukset ovat rikosten laji, jossa Etelä-Karjala ja erityisesti Imatran seutu on valtakunnan kärkipäässä. Vuonna 2014 Kaakkois-Suomessa 1202 rattijuoppoa jäi kiinni poliisin valvonnassa. Havaittavissa on ollut trendi, jossa alkoholirattijuoppojen määrä laskee ja huumerattijuoppojen määrä kasvaa. Kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä tehdään suunnitelmallista turvallisuustyötä yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Valistus kohdistuu lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiinsa. Tapaturmien ennalta ehkäisyä korostetaan ja opastetaan toimimaan erilaisissa kodin ja arjen vaaratilanteissa. Niin ikään asukkaiden turvallisuus huomioidaan kunnan teknisten ratkaisujen, kuten vedenjakelun, lämmöntuoton ja kaavoituksen yhteydessä. Yhteiskunnan haavoittuvuutta lisää merkittävästi systeemin riskit, joilla tarkoitetaan laajalle levinneitä teknisten järjestelmien riskejä. Systeemin riskit kohdistuvat järjestelmiin, joista yhteiskunta on riippuvainen. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, kuljetukset, sähkön- ja lämmöntuotanto, vesi- ja viemärijärjestelmät ja telekommunikaatio. Näitä tilanteita käsitellään erityis- ja valmiussuunnittelussa. 2.3 Ikäihmisten kotihoidon ja kotona asumisen turvallisuus Ikäihmisten kohdalla haasteena on muun muassa kaatumisten ja liukastumisten määrän sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä aiheutuvien vammojen 6

8 ja kustannusten vähentäminen. Tavoitteena on lisätä kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden ihmisten turvallisuutta. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan yleisimmät tapaturman syyt ovat putoaminen ja kaatuminen. Tapausten lukumäärässä mitattuna yleisin tapaturmatyyppi on kotitapaturma. Tapaturmakuolemat ovat lisääntyneet 20 vuoden aikana runsaasti. Imatran seutukunnissa ikääntyvien turvallisuutta lisätään kuntouttavan toimintamallin avulla kotihoidossa, erilaisissa asumisen muodoissa ja laitoksissa. Ikääntyvien lihasvoimaa ja tasapainoa kehitetään, huolehditaan monipuolisesta ravitsemuksesta ja liikkumisen apuvälineiden käytön avulla ehkäistään kaatumista ja pienennetään loukkaantumisriskiä. Kotikäynneillä huomiota voidaan kiinnittää erilaisiin turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin esimerkiksi jakamalla ohjeita ja huomioimalla kodin olosuhteita. Kotipalvelun työntekijöitä koulutetaan turvallisuusasioissa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Toisena haasteena on riittävän turvallisuustason saavuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa. Tavoitteena on parantaa turvallisuutta muun muassa suojatun, automaattisen sammutuslaitteiston avulla. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomessa tulipaloissa kuolee vuosittain keskimäärin 30 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna tulipaloissa menehtyy henkilöitä eniten Etelä-Karjalassa. Tulipaloissa menehtyneiden riskiryhmän muodostavat ikäihmiset. Pääsääntöisesti asukas ei pysty poistumaan palavasta asunnosta sen vuoksi, että hänellä on toimintakyvyn puutteita tai rajoitteita. Eksoten ja Imatran alueella ikääntyneiden palvelujen rakennetta muutetaan. Erilaiset laitokset (terveysasemien vuodeosastot ja vanhainkodit) korvataan tehostetulla palveluasumisella. Vuonna 2015 aloitetaan pilotoimaan tehostetun sairaanhoidon ja ensihoidon yhteistoimintaa erityisesti kuntien haja-asutusalueilla. Toiminta kohdistuu asiakkaisiin, jotka eivät ole suunnitellun hoidon ja hoivan piirissä, vaan esim. toistuvasti ovat yhteydessä hätäkeskukseen erilaisista henkilökohtaisista ongelmista johtuen. Toimintamallilla pyritään varmistamaan oikea-aikainen ja laatuinen palvelu sekä lisäämään yksittäisen kuntalaisen arjessa selviytymistä. Kunnissa neuvotellaan eri yksiköiden peruskorjaamisesta ja uusien kohteiden rakentamisesta. Korjaustoimien ja uudisrakentamisen yhteydessä myös paloturvallisuuden tasoa nostetaan. Valvontaan ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen sekä pelastusharjoitusten toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 2.4 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen varmistaminen 7

9 Asutus keskittyy pääasiassa Imatran kaupunkiin ja kuntakeskuksiin, jolloin harvaanasuttua pinta-alaa on paljon. Laaja harvaanasuttu alue muodostaa palveluiden tuottamisen kannalta haastavan toimintakentän eri viranomaisille. Myös väestön muuta maata nopeammin kasvava keski-ikä luo paineita alueen palveluverkon ylläpitämiselle. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää riittäviä peruspalveluja pelastustoimessa, ensihoidossa sekä poliisissa. Lisäksi kuntien ja sosiaali- ja terveyspiirin on huolehdittava erityisesti vanhusten ja vammaisten kotipalveluista sekä asiointimahdollisuuksista. Seutukunnan ominaispiirteisiin liittyy vahvasti valtakunnan rajan läheisyys. Rajaturvallisuus on alueella hyvä, eikä asukkaiden turvallisuus ole uhattuna rajan ylittävän rikollisuuden tai muiden rajan ylittävien uhkien taholta. Rajavartioasemien vähentäminen ei ole vaikuttanut rajavartiolaitoksen näkyvyyteen tai paikallaoloon. Harvaan asutuilla alueilla viranomaisten tehokas yhteistoiminta korostuu. Hätäkeskus on keskeinen toimija kaikkien viranomaisten kanssa. Viranomaiset kehittävät yhteistoimintaa sekä keskenään että hätäkeskuksen kanssa. Esim. rajanläheisillä alueilla kansalaisten tarvitsemaa apua saatetaan paikasta ja tilanteesta riippuen pystyä nopeuttamaan rajavartioston, poliisin ja muiden viranomaisten yhteistoiminnalla (esim. lähimmän partion hyödyntäminen). Etelä-Karjalan pelastuslaitos (EKP) järjestää seutukunnalle pelastustoimen palvelut. EKP:n haasteena on turvata riittävät palvelut myös seutukunnan harvaanasutuille alueille. Sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaaminen on olennainen osa paikallista toimintavalmiutta ja tehtävä on haasteellinen maaseudun väestön harventuessa entisestään. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa, valvontatoiminnassa ja turvallisuusviestinnässä, pääpaino on alueilla, joissa toimintavalmiusaika on pitkä. Omatoiminen varautuminen korostuu etenkin HARVA alueilla. Etelä-Karjalan poliisipalveluista vastaa Kaakkois-Suomen poliisilaitos. Pääpoliisiasema sijaitsee Lappeenrannassa. Imatralla toimii poliisiasema, josta tarjotaan poliisin peruspalvelut kenttä- ja hälytystoiminnan, tutkinnan ja lupapalvelujen osalta. Imatran seutukunnan kunnat ovat liittyneet (Imatran tavoitteena on liittyä alkaen) mukaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote), jonka tehtävänä on tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueella. Eksoten tehtävänä on turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut myös harvaanasutuilla alueilla. 3. SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8

10 Tässä turvallisuussuunnitelmassa esitetyt turvallisuuden kehittämisen tavoitteet laitetaan täytäntöön kunnissa yleisellä tasolla sekä kussakin hallintokunnassa ja niiden alaisessa yksikössä. Turvallisuussuunnitelmassa esiin nostetut näkökulmat huomioidaan kunnallisessa päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa. Kukin yhteistyötaho vastaa siitä, että se ottaa omiin vuosisuunnitelmiinsa sisäistä turvallisuutta edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunnat Kunnissa turvallisuusasiat tuodaan osaksi strategista suunnittelua. Lisäksi turvallisuusasiat huomioidaan vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä määriteltäessä toiminnallisia tavoitteita. Toteutumisen arviointi ja mittaaminen tapahtuvat normaaliin tapaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaakkois-Suomen poliisilaitos Etelä-Karjalan poliisilaitos seuraa turvallisuussuunnittelun ja turvallisuusyhteistyön etenemistä muun tulosseurannan osana. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käytössä mm. seuraavia toimenpideohjelmia ja hyviä käytäntöjä, joilla edistetään turvallisuutta ja pyritään vähentämään syrjäytymistä: Etelä-Karjalan hyvinvointiohjelma Etelä-Karjalan työvoimapoliittinen ohjelma Etelä-Karjalan seudullinen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli Lapsen pahoinpitelyepäilyn selvittäminen Vintiötoiminta, Moka-ryhmät Sori-toiminta Kampa hankkeessa kehitetty toimintamalli lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön Etelä- Karjalan pelastuslaitos Pelastustoimen kannalta sisäisessä turvallisuudessa huomioon otettavia kokonaisuuksia ovat tulipalot, tapaturmat, suuronnettomuudet ja systeemin riskit. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan keskeisesti kuuluvat asiakokonaisuudet toteutetaan pelastuslaitoksessa lähinnä turvallisuusviestinnän keinoin. Tavoitteena on, että yhteisöt ja ihmiset Etelä-Karjalassa haluavat ja osaavat ottaa turvallisuusasiat huomioon omassa toiminnassaan, tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ennaltaehkäistä onnettomuuksia, toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä 9

11 tietävät miten varautua erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tavoitteeseen päästään suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä valistus- ja neuvontatyöllä. Turvallisuusviestinnän painopistettä siirretään entistä enemmän voimassa olevan pelastuslain hengen mukaisesti: onnettomuuksien ehkäisystä valistamiseen omatoimisen turvallisuuden edistämiseen pelastussuunnitelmavelvollisten valistamiseen Turvallisuusviestinnän pääpaino on kohteissa joissa tarkastustoiminta vähenee kuntakohtaisissa riskikohteissa sekä alueilla, jossa toimintavalmiusaika on pitkä Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat: erityisryhmien asumisturvallisuus (mm. ikäihmiset) lapset ja nuoret (mm. päiväkodeissa ja kouluissa) päiväkotien, koulujen, hoito- ja huoltolaitosten sekä majoitusliikkeiden turvallisuushenkilöstö sekä henkilökunta 4. SEURANTA, KEHITTÄMINEN & JATKUVUUS Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa valmistellut työryhmä jatkaa työtään seuraamalla suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Työryhmä kokoontuu vuosittain turvaten työn jatkuvuuden. Toimialojen ja yhteistyöverkoston osallistumista pyritään lisäämään aktiivisesti. 5. SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelma hyväksytään käyttöön otettavaksi kuntien valtuustoissa ja pelastuslaitoksen päätöksentekoelimissä. Tätä ennen suunnitelma esitellään seutuvaliokunnassa elokuussa Poliisin osalta päätöksen tekee Kaakkois-Suomen poliisin poliisipäällikkö. Hyväksymisen jälkeen seutukunnan turvallisuustyöryhmä vastaa suunnitelman toimeenpanosta sekä seuraa ja arvioi suunnitelman toteutumista. Keskeisinä arvioinnin mittareina käytetään poliisin, pelastuksen sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristön tuottamia mittareita. Seutukuntakohtaisia mittareita luodaan tarpeen mukaan. 10

12 LIITE 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto raportissa esitetyistä keskeisimmistä jatkotoimenpiteistä. ARJEN TURVALLISUUS JA TURVALLINEN KOTI Kehittämiskohde ja tavoitteet Syrjäytyminen (nuoret ja ikäihmiset) tavoite: ennaltaehkäistään nuorten ja ikäihmisten syrjäytymistä ja lisätään sosiaalista turvallisuutta arjessa Toimenpiteet (ja vastuulliset toimijat) kuntien hyvinvointikertomukset (koulut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, tekninen toimi) - ennaltaehkäisevä ja korjaava päihdetyö - nuorisotoiminta - työllisyyden hoito poliisin turvallisuus-koulutukset (poliisi, koulut & kotihoito) pelastuslaitoksen turvallisuus-viestintä, ml. tapaturmien ennaltaehkäisy (pelastuslaitos, koulut & kotihoito) koulupoliisitoiminta (poliisi, koulut) yhteistoimintaa koulujen kanssa tehostetaan, yhteyshenkilöt kouluille nimetty (pelastuslaitos, koulut, poliisi) turvallisuus- & pelastus-suunnitelmien päivittäminen ja kouluttaminen arjen käyttöön (koulut, poliisi, pelastuslaitos) kiusaamisen- & syrjäytymisen ennaltaehkäisy (koulut, seurakunnat & poliisi) turvallisuussuunnitelmat (koulut, päiväkodit sekä perhepäivähoito) ystäväpalvelu iäkkäille ym. ja osallisuuden lisääminen (seurakunnat, kolmas sektori, omaiset) Arjen turvallisuus tavoite: vähennetään väkivaltaa yhteistyö eri toimijoiden kesken (Eksote, poliisi, tulli, rajavartiosto, Liikenneturva ym.) järjestyksen valvonta ja anniskeluun liittyvä lupavalvonta (poliisi) 11

13 ja sen uhkaa sekä alkoholin ja huumeiden aiheuttamia turvallisuusongelmia Arjen turvallisuus tavoite: kehitetään kuntalaisten paloturvallisuutta ja ennaltaehkäistään kotija vapaa-ajan tapaturmia Ikäihmisten turvallisuus tavoite: parannetaan sekä kotona että hoiva- ja huoltolaitoksissa asuvien ikääntyvien turvallisuutta Harvaanasuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden saatavuus tavoite: harvaanasutuille alueille saadaan turvattua tärkeimmät turvallisuuspalvelut rattijuopumusvalvonta (poliisi) kuntien hyvinvointikertomukset (Eksote, kunnat) - ennaltaehkäisevä ja korjaava päihdetyö Kuntalaisten oman varautumisen tukeminen (pelastuslaitos, poliisi) kuntien hyvinvointikertomukset (koulut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, tekninen toimi) Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta - kuntouttava toimintamalli (Eksote, Imatra) - kotikäyntien kehittäminen (Eksote, Imatra, pelastuslaitos) Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta - ikääntyneiden palvelujen rakenteen muutokset (Eksote, Imatra) - yksiköiden korjaustoimet (Eksote, kunnat) - paloturvallisuuden tason nosto (Eksote, kunnat, pelastuslaitos) Tuetaan kuntalaisten asumisen mahdollisuuksia - vahvistetut rantayleiskaavat (kunnat) - vesiosuuskuntien tukeminen vesihuollon turvaamiseksi (kunnat) - yksityistiekuntien avustaminen (kunnat) - kutsutaksiliikenne (kunnat) - osoitejärjestelmä ajan tasalla (kunnat) poliisin ja Kaakkois-Suomen rajavartioston yhteistyön kehittäminen (poliisi & KS-R) ennaltaehkäisevän sosiaali- & terveyspalvelun turvaaminen harvaan asutuilla alueilla (Eksote & kunnat) Liikenne-turvallisuus Sosiaali- & terveyspalveluiden, sairaankuljetuksen ja ensihoitopalveluiden turvaaminen harvaan asutuilla alueilla (Eksote & kunnat) sopimuspalokuntien toimintavarmuuden kehittäminen & ylläpitäminen (pelastuslaitos & kunnat) Imatran seutukunnan liikenneturvallisuusstrategia 12

14 tavoite: liikenne-onnettomuuksie n määrää saadaan vähennettyä alueella pysyvästi (liikennevirasto (ELY), poliisi, tekninen toimi, pelastuslaitos & Liikenneturva) 13

15 LIITE 2. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA Tapat urmis sa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina (Lähde THL) 14

16 Tapaturmaiset kuolemat alueella yhteensä vuosina iän ja sukupuolen mukaan Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina , % (THL) 15

17 LIITE 3. POLIISIN TURVALLISUUSTILASTOJA 16

18 17

19 18

20 19

21 20

22 21

23 22

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Turvallisuussuunnitteluseminaari Kotka 26.11.2013 Merja Söderholm, STM Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLI- SUUSSUUNNITELMA

IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLI- SUUSSUUNNITELMA IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLI- SUUSSUUNNITELMA 1. Tavoite 2 2. Taustaa 2 3. Toimintaympäristön kuvaus ja turvallisuustilanne toimialoittain 4 4. Turvallisuussuunnitelman toteutuminen käytännössä 17 5. Lisätietoa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä Annika Kokko, tammikuu 2013

24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä Annika Kokko, tammikuu 2013 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä Annika Kokko, tammikuu 2013 Safe Community - taustaa Verkoston on perustanut Maailmaan terveysjärjestö WHO WHO:n tunnustamia turvallisia kuntia on nyt yhteensä 299 Toiminnan

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Marjo-Riitta Pihlajamäki 13.6.2008 Turku Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus -seminaari Esityksen sisältö - 1. Turun turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti 27.2.2013 Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto Lausunto 13.8.2014 Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Toimenpidepyyntö 17.6.2014 SM021:00/2013 Lausuntona raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Lisätiedot

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti 27.2.2013 Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Turvallisuuden monialainen edistäminen

Turvallisuuden monialainen edistäminen Turvallisuuden monialainen edistäminen Jyväskylä, Turvallisuutta ja hyvinvointia hoitotyössä -seminaari 25.11.2014 Anne Lounamaa. THL, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tapaturmissa kuolleet ja ennuste vuoteen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä

Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä Turvallinen kunta Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 8.9.2015 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen Tavoitteet vuosille 2015-2016 Alueellisten Meidän

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalli Lahti 24.1.2012 Anneli Taina Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot