Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Sisäisen turvallisuuden suunnittelu Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma AVI:n toimeenpanosuunnitelma LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET Nuorten ja lasten turvallisuus Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia Ikäihmisten turvallisuus Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA Vakavan väkivallan ehkäiseminen Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa Perhesurmien ehkäiseminen Ennaltaehkäistään perhesurmia HAVAINTOJA MUISTA SISÄISEN TURVALLISUUDEN OSA-ALUEISTA OHJAUSMEKANISMIT TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI JA VALISTUS KOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN JATKOTOIMENPITEET LIITTEET LIITE 1: Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano... 26

3 11.1 LIITE 2: Turvallisuutta toteuttavia ja edistäviä käytäntöjä LIITE 3: Poliisin turvallisuustilastoja LIITE 4: Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen käytännössä... 40

4 1 1 JOHDANTO 1.1 Sisäisen turvallisuuden suunnittelu Sisäinen turvallisuus on määritelmän mukaan yhteiskunnan olotila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta (VN periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta ). Tällä suunnitelmalla edistetään osaltaan sisäisen turvallisuuden toteutumista Lappeenrannan seutukunnalla. Tässä kytketään yhteen eri toimijoiden yksin tai yhdessä toteuttamia turvallisuutta edistäviä hankkeita. Kukin toimija vastaa omista hankkeistaan, mutta tällä suunnitelmalla luodaan yhteinen näkymä siihen, minkälaisia hankkeita maakunnassa on käynnissä tai tulossa. Tämä seutukunnallinen turvallisuussuunnitelma liittyy valtakunnalliseen sisäisen turvallisuuden suunnitteluun ja pyrkii osaltaan toteuttamaan niitä valtakunnallisia päämääriä, joita Lappeenrannan seutukunnalla pidetään keskeisinä. Suunnittelun lähtökohtana on ennen kaikkea yksittäisten kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen edistäminen. Tällä suunnitelmalla päivitetään edellistä, vuonna 2011 laadittua Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa. Suunnitelman on laatinut Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituskausittain tehtävä periaatepäätös, joka on osa hallituksen ohjelman toimeenpanoa. Sen keskeiset painopistealueet päätetään hallitusohjelmassa. Tarkastelun kohteeksi on valittu erityisesti arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, erilaisista päihteistä aiheutuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Yleisesti ottaen painopiste on sellaisissa tavoitteissa ja toimenpiteissä, joiden toimeenpano edellyttää yhteistyötä viranomaisten ja eri järjestöjen välillä.

5 2 Sisäisen turvallisuuden ohjelman tarkoituksena on arjen turvallisuuden lisääminen ja puuttuminen ongelmiin, jotka vaikuttavat heikentävästi turvallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä turvallisuuden keskeisten haasteiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tavoitteena on sekä väestön hyvinvoinnin että yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääminen. 1.3 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2011 Seutukunnan turvallisuussuunnitelma syntyi, kun Etelä-Karjalassa sovittiin poliisin aloitteesta, että maakuntaan laaditaan seutukuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat, Lappeenrannan seutukunnalle omansa ja Imatran seutukunnalle omansa. Turvallisuussuunnitelmalla on otettu kantaa seutukunnan turvallisuussuunnittelun pitkän aikavälin päätavoitteisiin ja niiden saavuttamisen keinoihin. Lähtökohtana turvallisuussuunnittelussa on pidetty erityisesti maakunnan erityispiirteitä ja maakunnan omaa turvallisuustilannetta. Vuoden 2011 suunnitelman ja muun viranomaisyhteistyön avulla on mm.: - saatu hillittyä yleisten paikkojen alkoholinkäyttöä ja pahoinpitelyitä - koulupoliisitoimintaa ja muuta koulujen turvallisuusyhteistyötä on edelleen kehitetty - laajennettu Lappeenrannan keskusta-alueen kameravalvontaa erityisesti väkivaltaherkillä alueilla - yleinen turvallisuustietoisuus toiminnassa ja päätöksenteossa on lisääntynyt - yhteistyö eri toimijoiden kesken on tiivistynyt Jotta seutukunnan turvallisuussuunnitelma pysyy jatkossakin ajan tasalla, sitä on päivitettävä määräajoin. Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman ja AVI:n toimeenpanosuunnitelman linjaukset huomioidaan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaa päivitettäessä. 1.4 AVI:n toimeenpanosuunnitelma Alueellisen toimeenpanosuunnitelman tarkoituksena on sovittaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettuja tavoitteita yhteen alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden kanssa. AVI:n toimeenpanosuunnitelmassa on paljon taustatietoa sisäisen turvallisuuden osa-alueista ja alueellisista ominaispiirteistä. Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelmaan valitut osa-

6 3 alueet vastaavat pitkälti AVI:n huomioimia sisäisen turvallisuuden kokonaisuuksia. Huomionarvoista on, että AVI:n toimeenpanosuunnitelman mukaan kansalaisten kokema turvallisuudentunne on korkein Etelä-Karjalassa, jossa myös poliisille ilmoitettu katurikollisuus on alle Etelä-Suomen keskitason. Lisäksi vuoden 2009 poliisibarometrin mukaan väkivallan uhan kokeminen Etelä-Suomessa on vähäisintä Etelä-Karjalassa. 2 LÄHIAJAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET Ohjausryhmä on tarkastellut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelmaa ja valinnut ohjausryhmän näkemyksen mukaan seutukunnan olennaisimmat aihealueet, joihin keskitytään tulevina na. Painopistealueiksi on valittu seuraavat teemat: 1. Nuorten ja lasten turvallisuus 2. Ikäihmisten turvallisuus 3. Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen 2.1 Nuorten ja lasten turvallisuus Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Koulupudokkuus ja työttömyys lisäävät nuorten riskiä syrjäytyä ja joutua mukaan rikolliseen toimintaan. Oppilaitokset ovat lapsen ja nuoren turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Opetustoimen lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön niin, että hän ei joudu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi. Myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on noussut esille aiempaa enemmän. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että on syytä varautua myös vakavampiin oppilaiden ja koulussa työskentelevien henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Oppilaitosten turvallisuutta on parannettu monin keinoin viime en aikana. Turvallinen opetusympäristö luo perustan koulussa viihtymiselle, kasvulle ja hyville oppimistuloksille. Haasteena on oppilaitosten turvallisuuden parantaminen sekä tehokas puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan ttainen koulu-uhkauksien määrä on ollut noin 100, ja niiden kohteena ovat olleet peruskoulujen

7 4 yläasteet, lukiot ja ammattioppilaitokset. Koulu-uhkauksiksi on määritelty myös oppilaitoksessa tehdyt väkivallanteot. Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan, että koulukiusaamista ehkäisevä Kiva koulu- hanke otetaan käyttöön kattavasti ja sen tuloksellisuutta seurataan kaikissa kouluissa. Kehitetään oppilaitosten turvallisuustilanteen seurantaa niin, että käytettävissä on luotettavaa tietoa uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja ilmenemismuodoista. Pelastuslaitokset tehostavat koulujen omatoimisen varautumisen ohjausta. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset seuraavat alueen oppilaitosten harjoitusten toteuttamista ja lähettävät tarvittaessa muistutuksen, jos harjoitusten väli kasvaa liian pitkäksi. Poliisi osallistuu oppilaitosturvallisuuden kehittämiseen antamalla oppilaitosten henkilökunnalle turvallisuuskoulutusta väkiväkivaltatilanteiden ennalta ehkäisyyn ja hallintaan. Poliisi osallistuu myös kouluissa tehtävien harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Koulupoliisit osallistuvat koulukiusaamisen ehkäisytyöhön ja kiusaamistapausten selvittelyyn yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisi on organisoinut vuoden 2009 aikana koulupoliisiverkoston koko maakunnan alueelle. Koulupoliisin keskeisiä tehtäviä ovat yhteyshenkilöinä toimiminen koulujen ja poliisin välillä sekä osallistuminen koulukiusaaminen ehkäisyyn. Toiminnan tavoitteena on tehdä poliisista helpommin lähestyttävä taho, jolle niin opettajat kuin oppilaatkin voivat ilmoittaa asioita koulusta. Keskeisen tärkeää on saada koulupoliisitoiminta pysyväksi käytännöksi riittävässä laajuudessa. Poliisi on myös aloittanut kevätlukukaudella 2010 turvallisuuskoulutuksen antamisen koulujen henkilökunnalle. Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia kaikilla elämän osaalueilla. Tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi määritellään Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteossa. Turvallisuus on yksi keskeisiä teemoja Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä ( ). Tavoitteiden mukaan lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja suotuisaan kasvu- ja elinympäristöön, turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin sekä oikeus saada tukea turvallisilta aikuisilta.

8 5 Tavoitteiden saavuttamiseksi on muodostettu seitsemän monitoimijaista täytäntöönpanoryhmää, joissa ovat edustettuina kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa työtä tekevät tahot. Turvallisuutta edistäviä ryhmiä ovat Vanhemmuuden vahvistaminen Lappeenrannan viranomaisten työskentelyssä ohjausryhmä, jonka muodostaa mukana olevien toimijoiden ylin viranhaltijajohto sekä Päihteettömyyden edistäminen ryhmä, Väkivallan ehkäiseminen - ryhmä ja Ympäristön rakentaminen ryhmä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Luonteva ja suunnitelmallinen yhteistyö eri turvallisuusviranomaisten ja oppilaitosten välillä on tärkeässä roolissa, kun halutaan kehittää oppilaitosten turvallisuuskulttuuria. Vuodelle 2013 on suunniteltu seuraavaa toimintaa: - Poliisi järjestää kaikille Lappeenrannan seutukunnan kouluille laillisuus- ja liikennekasvatusoppitunteja. Kohderyhminä ovat luokat 2, 5 ja 8. - Poliisi tekee kaikissa Lappeenrannan yläkouluissa ja lukiossa ns. turvallisuuskäynnin. Tavoitteena on yhdessä poliisin edustajan ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kanssa kartoittaa ja varmistaa keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät poliisin toiminnan näkökulmasta. - Poliisi järjestää haasteellisten oppilaiden kanssa työskenteleville erityisluokanopettajille ja rehtoreille laillisuuskoulutusta Lappeenrannassa. - Poliisi osallistuu aina tarvittaessa koulujen vanhempainiltoihin. - Poliisi osallistuu erillisen suunnitelman mukaisesti yläkoulujen vanhempainiltoihin. - Pelastuslaitos organisoi ttain kaikille Lappeenrannan 4.- luokkalaisille turvallisuuspäivän pelastuslaitoksen tiloissa. - Pelastuslaitos osallistuu oppilaitosten turvallisuusharjoituksiin esim. poistumisharjoituksiin. - Pelastuslaitos järjestää 8.-luokkalaisille turvallisuusaiheisen kilpailun nimeltään Nou hätä. - Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työ on vakiintunut käytänteeksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tehdyt käytännön toimenpiteet raportoidaan kahden vuoden välein (väliraportti ja loppuraportti ) - Eksote järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutusta lasten tunnetaitojen ja mediataitojen opettamiseen Turvallisuusasioiden huomioiminen ja arvioiminen on osa koulun henkilökunnan normaalia arkista työtä. Perusopetuslaki, lukiolaki, pelastuslaki ja työturvallisuuslaki velvoittavat kehittämään oppilaan oppimisympäristön ja henkilökunnan työympäristön turvallisuutta. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä asioita

9 6 käsitellään opetussuunnitelman mukaisesti aihekokonaisuudessa nimeltä Turvallisuus ja liikenne sekä integroituina sisältöinä lähes kaikissa oppiaineissa Vähennetään nuorten rattijuopumusten määrää Liikenteessä kuolleista rattijuopoista noin kolmannes on alle 25- vuotiaita. Haasteena on muun muassa vaikuttaa nuorten ongelmiin ja asenteisiin, jotka lisäävät riskikäyttäytymistä liikenteessä. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomen alueella tapahtui na alkoholionnettomuutta, jossa menehtyi 42 henkeä. Rattijuopumusongelmia esiintyy kaikilla ikäryhmillä, mutta valtakunnallisesti lähes joka kolmas kuolleista ja neljä kymmenestä loukkaantuneista on vuotiaita. Suuri tekijä alkoholionnettomuuksien ehkäisyssä on ennaltaehkäisevässä sosiaalisektorin työssä, koska poliisivalvonnan lisäämisen resurssit ovat rajalliset. Valtakunnalliset toimenpiteet Rattijuopumuksesta kiinnijääneille alle 25-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus osallistua päihdetilannetta koskevaan kartoitukseen terveys- tai sosiaaliviranomaisen kanssa Tie selväksi -mallin mukaisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan rattijuopumusluvut ovat maan korkeimmasta päästä kaikissa ikäryhmissä (liitteenä maakunnan tilastot). Nuorten asenteisiin pyritään vaikuttamaan jo ennen ensimmäisen ajokortin hankkimista kouluissa koulupoliisien toimesta tehtävällä valistustyöllä. Edelleen mopokorttia hankittaessa autokoulujen pakollisilla oppitunneilla on luennot liikenneraittiudesta. Rattijuopumukseen syyllistynyt nuori kutsutaan jo ensimmäisen rattijuopumuksen jälkeen poliisin ajo-oikeuskäsittelyyn, jossa hänet määrätään toimittamaan poliisille lääkärintodistus päihderiippuvuudesta vapautumisesta. Todistuksen saadakseen ajokortin haltija joutuu sitoutumaan päihdeklinikalla päihdeseurantaan. Maakunnan jatkotoimenpiteet Voimassa olevista käytännöistä muodostetaan entistä tiiviimpi yhtenäinen kokonaisuus tehostamalla eri toimijoiden yhteistyötä.

10 7 Tämä tapahtuu yhteisissä palavereissa poliisin, autokoulujen ja päihdeklinikan kesken. Ehkäisytyössä hyödynnetään myös tiedotusvälineitä entistä tehokkaammin. Nuorten liikenneraittiuden edistämisessä hyödynnetään myös maakunnassa juuri aloittaneen nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta osana muuta päihteiden väärinkäytön ehkäisytyötä Katkaistaan nuorten rikoskierre ajoissa Haasteena on muassa rikosten kasaantuminen pienelle joukolle nuoria ja näiden nuorten rikoskierteen katkaisu. Nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arvioinnin ja tehokkaiden toimenpiteiden käynnistämisen kannalta olennaista on pysyvän moniviranomaisyhteistyöhön perustuvan toimintamallin kehittäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön Ankkuri-malli, jota sovelletaan ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet ja jo olemassa olevat käytännöt. Vahvistetaan nuorisolaissa säädetyn nuorten ohjaus- ja palveluverkon toimintaa. Järjestetään asiaan liittyvää koulutusta. Levitetään hyviä käytäntöjä ja yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatio-ohjausta. Parannetaan nuoren mahdollisuutta saada itselleen tukihenkilö tai mentori, joka jakaa arjen haasteita pitkäkestoisesti. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja työskentelee osan ajasta Etelä-Karjalan poliisilaitoksella. Eksoten ehkäisevien perhepalveluiden (perheasioiden yksiköstä) on mahdollisuus tarjota palveluohjausta, tukihenkilöitä ja perhetyötä varhaisessa vaiheessa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Poliisilaitoksella työskentelevä sosiaaliohjaaja, perheasioiden yksikössä työskentelevä nuorten oikeusedustaja, Lappeenrannan kaupungin sivistystoimi, koulu ja nuorisotoimi ja seurakunnan nuorisotyö tekevät kohdennettua yhteistyötä nuorten häiriökäyttäytymisen ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Sori- toiminta on vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi. Tarkoituksena on puuttua nopeasti nuoren elämään ja ennaltaehkäistä nuorta joutumasta rikos- tai päihdekierteeseen. Tavoitteena on myös

11 8 ehkäistä syrjäytymistä sekä normalisoida nuoren elämäntilanne. Soritoimintaa toteuttaa Eksoten Päihdeklinikka yhteistyössä perhepalveluiden ja poliisin kanssa. Tällä hetkellä toiminta painottuu ehkäisevään päihdetyöhön. Maakunnan jatkotoimenpiteet Eksoten sosiaaliohjaaja jatkaa osa-aikaisesti poliisilaitoksella. Yhteistyötä perhepalveluiden ja poliisin kesken kehitetään edelleen. Ehkäisevää päihdetyötä kehitetään edelleen Vähennetään nuorten uusintarikollisuutta Haasteena on muun muassa rikokseen syyllistyneiden nuorten sovitteluun ohjaamisen edistäminen. Valtakunnalliset toimenpiteet Varmistetaan käytännön toimin, että sovittelun ohjaajat tai sovittelijat välittävät tietoa erilaisista auttamistahoista tai palveluista. Lisätään sovittelumenettelyn käyttöä nuorten rikoksentekijöiden kohdalla. Sovitteluopasta tarkistetaan niin, että nuorille rikoksentekijöille pyritään tarjoamaan mahdollisuus korvata aiheuttamansa vahinko työllä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Vintiö-toiminnan tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiin tai heihin kohdistuviin rikoksiin sekä vähentää rikosten uusimista. Tavoitteet pyritään saavuttamaan muun muassa puuttumalla laittomiin tekoihin, keskustelemalla teosta nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa sekä kartoittamalla ja tukemalla nuoren elämäntilannetta. Vintiö-toiminta tapahtuu yhteistyössä lastensuojelun, koulukuraattorien ja poliisin kanssa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Vintiö-toiminta on vakiintunut yhteistyön malli Lappeenrannassa. Toimintaa laajennetaan kaikkiin Eksoten kuntiin.

12 Ehkäistään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja seksuaalirikoksia Haasteena on muun muassa netissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän vakavuuden tunnistaminen ja poliisin riittävien tutkintakeinojen varmistaminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan lapsen seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2010 verrattuna. Alueelliset erot kehityksessä ovat suuret, mutta on todettava, että kasvua tapahtui valtaosassa poliisilaitoksia. Poliisi on lisännyt läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, ja vuonna 2011 nettipoliisitoimintaa lisättiin kouluttamalla uusia poliisimiehiä toimintaan mukaan. Painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Valtakunnalliset toimenpiteet Kootaan yhteen lapsille ja nuorille netissä suunnattua tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ja saatetaan tieto siitä, mistä tietoa on löydettävissä, niille sivuille, joilla nuoret käyvät usein. Kartoitetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen tila ihmisoikeuskasvatuksen osalta ottaen huomioon esimerkiksi opettajankoulutushenkilökunnan valmiudet ja koulutusohjelmien sisällöt. Selvitetään lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat telekuuntelun lapsen seksuaalisen hyväksikäytön estämiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käytössä vuonna 2013 päivitetty ja hyväksytty lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli. Toimintamallissa määritellään, mitä seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan ja annetaan toimintaohjeita seksuaalisen hyväksikäytön varalle. Nettipoliisi Timo Härkösen työpanosta suunnataan hyväksikäyttötapausten esille saamiseen. Nettipoliisitoiminnan kokemukset Helsingissä ovat osoittaneet, että netissä nuoren on helpompi kertoa hyväksikäytöstä, jolloin tapauksia tulee ilmi entistä paremmin.

13 10 Maakunnan jatkotoimenpiteet Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli on päivitetty ja Eksoten hallituksen hyväksyttävänä. Eksoten väkivallan vastaisen työn ryhmä järjestää vuonna 2013 tiedotusta ja koulutusta hyväksytyn toimintamallin toiminnan toteuttamiseksi kaikissa Eksoten kunnissa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä ja Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevälle henkilöstölle on annettu ohje Rikosepäilyjen ja tietojen ilmoittaminen poliisille. Taustalla on lakimuutos, jonka mukaan lähisuhdeväkivalta, alle 18-vuotiaaseen henkilöön kohdistettu pahoinpitely ja henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistettu lievä pahoinpitely muuttuivat vuoden 2011 alusta alkaen virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Lisäksi vuoden 2012 alusta tulleen terveydenhuoltolain muutoksen mukaan kaikki sosiaali- ja terveyshuollon palveluksessa olevat ovat velvollisia tekemään tehtävässään tietoonsa tulleesta alle 18- vuotiaaseen kohdistuneesta seksuaalirikosepäilystä lastensuojeluilmoituksen lisäksi ilmoituksen poliisille. 2.2 Ikäihmisten turvallisuus Lisätään kodeissaan, palveluasunnoissa sekä laitoksissa asuvien iäkkäiden turvallisuutta Haasteena on muun muassa kaatumisten ja liukastumisten määrän sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän ja niistä aiheutuvien vammojen ja kustannusten vähentäminen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan yleisimmät tapaturman syyt ovat putoaminen ja kaatuminen. Tapausten lukumäärässä mitattuna yleisin tapaturmatyyppi on kotitapaturma. Tapaturmakuolemat ovat lisääntyneet 20 vuoden aikana runsaasti. Valtakunnalliset toimenpiteet Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja tehdään yhteistyötä alueellisen pelastustoimen kanssa. Kaste-ohjelman toimeenpanossa tuetaan malleja, joissa edistetään ikääntyneiden turvallisuutta ja vähennetään päihdehaittoja kotiin vietäviä katkaisuhoito- ja muita päihdepalveluja kehittämällä.

14 11 Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Yli 65-vuotiaita on väestöennusteiden mukaan Etelä-Karjalassa vuonna 2015 jo 25 prosenttia väestöstä. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen ylläpitämiselle. Samanaikaisesti tulee varmistaa kasvukeskusten kasvava turvallisuuspalvelujen saatavuus ja harvaan asutuksi jäävien alueiden palvelut. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Maakunnan jatkotoimenpiteet Ikääntyvien turvallisuutta lisätään kuntouttavan toimintamallin avulla kotihoidossa, erilaisissa asumisen muodoissa ja laitoksissa. Ikääntyvien lihasvoimaa ja tasapainoa kehittämällä, huolehtimalla monipuolisesta ravitsemuksesta ja liikkumisen apuvälineiden käytöllä ehkäistään kaatumista ja pienennetään loukkaantumisriskiä. Kotikäynneillä huomiota voidaan kiinnittää erilaisiin turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin esimerkiksi jakamalla ohjeita ja huomioimalla kodin olosuhteita. Kotipalvelun työntekijöitä voidaan kouluttaa turvallisuusasioissa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa Parannetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa asuvien turvallisuutta Haasteena on riittävän turvallisuustason saavuttaminen muun muassa suojatun, automaattisen sammutuslaitteiston avulla. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan Etelä-Suomessa tulipaloissa kuolee ttain keskimäärin 30 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna tulipaloissa menehtyy henkilöitä eniten Etelä-Karjalassa. Tulipaloissa menehtyneiden riskiryhmän muodostavat ikäihmiset. Pääsääntöisesti asukas ei pysty poistumaan palavasta asunnosta sen vuoksi, että hänellä on toimintakyvyn puutteita tai rajoitteita. Valtakunnalliset toimenpiteet Jatketaan toimenpiteitä tehostetun palveluasumisen yksiköiden ja laitosten suojaamiseksi tarvittaessa automaattisella sammutusjärjestelmällä.

15 12 Maakunnan tilanne ja jatkotoimenpiteet Eksoten alueella ikääntyneiden palvelujen rakennetta muutetaan. Erilaiset laitokset (terveysasemien vuodeosastot ja vanhainkodit) korvataan tehostetulla palveluasumisella. Kuntien kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja eri yksiköiden peruskorjaamisesta ja uusien kohteiden rakentamisesta. Korjaustoimien ja uudisrakentamisen yhteydessä myös paloturvallisuuden tasoa nostetaan. Valvontaan ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen sekä pelastusharjoitusten toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 2.3 Päihteiden vaikutukset turvallisuuteen Alkoholi on yleisin yksittäinen tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Se on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 10 prosentissa kaikista tieliikenneonnettomuuksista. Alkoholi liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Nuorten alkoholin käyttö väheni luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi. Hyvän sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää alkoholin käytön hillitsemistä. Alkoholin käytöstä aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan alkoholikuolleisuus vähentyi na useissa Etelä-Suomen maakunnissa. Erityisen merkittävää laskua on tapahtunut Etelä-Karjalan maakunnassa Lisätään julkisten paikkojen ja tilaisuuksien turvallisuutta Järjestyslaissa (612/2003) määritellään kiellot päihdyttävän aineen nauttimiselle. Sen toimeenpano ja valvonta on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. Ongelmia lisää myös sosiaalisen median suosio, joka on johtanut erilaisiin järjestäytymättömiin kokoontumisiin. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuudet kieltää alkoholin nauttiminen lasten leikkipaikoilla.

16 13 Selvitetään, miten kokoontumislain mukaan toteutuvat tosiasiallisen järjestäjän vastuut sosiaalisen median välityksellä koolle kutsutuissa tilaisuuksissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen varmistamiseksi. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Yleisötilaisuuksien järjestäjille annettavilla määräyksillä ja järjestyksenvalvojien toiminnan ohjaamisella on saatu hyviä tuloksia päihteistä aiheutuvien järjestyshäiriöiden ja väkivaltarikosten ehkäisyssä. Myös anniskelunluvanhaltijoiden, Aluehallintoviraston ja poliisin yhteistyön kehittämisellä on ollut myönteinen vaikutus anniskelupaikkojen turvallisuuden ja viihtyisyyden paranemiseen. Nettipoliisi seuraa mahdollisesti suunnitteilla olevien sosiaalisen median välityksellä tapahtuvien tilaisuuksien koolle kutsumisia ja puuttuu niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maakunnan jatkotoimenpiteet Eri toimijoiden yhteistyötä jatketaan edelleen säännönmukaisilla palavereilla ja yhteydenpidolla. Poliisi edellyttää yleisötilaisuuksien järjestäjiltä järjestyksenvalvojien riittävän määrän asettamista Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia Eräänä turvallisuutta uhkaavana haasteena on alkoholisidonnainen väkivalta, joka on keskeinen syy henkirikosten suureen määrään. Alkoholin käyttöön liittyviin turvallisuusongelmiin kuuluvat myös muun muassa alttius joutua onnettomuuteen tai ajautua rikolliselle uralle. Päihteiden ongelmakäyttö on usein myös yhteydessä syrjäytymiseen, mikä voi aiheuttaa ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan toimialueen erityispiirteinä on rajan läheisyys ja alkoholin matkustajatuonti naapurimaista, mikä lisää alkoholin kulutusta. Alkoholin kulutuksen kasvu on 2000-luvulla näkynyt alkoholin käytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen määrässä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään mahdollisuuksia vähentää alkoholihaittoja alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä.

17 14 Alkoholia ja muita päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta mukaan lukien verkkoaineisto. Otetaan PAKKA-hankkeen toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa. Lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja tehtyjen selvitysten ja niihin sisältyvien suositusten pohjalta. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä (pl. liikennerikokset) on pysynyt vakaana vuodesta 1997 vuoteen Lappeenrannassa, kuten kaupungeissa yleensä, väkilukuun suhteutettu rikollisuustaso on seutukunnan maalaiskuntia korkeampi. Yleisesti ottaen koko maakunnan väkilukuun suhteutettu rikollisuuden taso on pysynyt kohtuullisen alhaisella tasolla. Väkivaltarikosten tekijöistä noin 80 % on tekoa tehdessään jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Rattijuopumukset ovat väkivaltarikosten ohella toinen rikosten laji, jossa Etelä-Karjala ja erityisesti Imatran seutu on toisensa jälkeen valtakunnan kärkipäässä valitettavan negatiivisessa mielessä. Lappeenrannan asukaslukuun suhteutetut rattijuopumustilastot ovat selvästi Imatraa alemmalla tasolla ja maalaiskuntien käyrien heilahtelut johtuvat pienistä kokonaislukumääristä. Vuosikymmenen lopun alenevat käyrät kaikkien kuntien kohdalla osoittavat hyvää kehitystä. Maakunnan jatkotoimenpiteet Päihteiden käyttöä pyritään vähentämään yhteistyöllä kaikkien toimijoiden kesken tuomalla esille siitä aiheutuvia haittoja. Liikenneraittiutta edistetään Liikenneturvan ja poliisin tiedotuskampanjoilla. Rattijuopumusvalvontaa suunnataan entistä suunnitellummin Liikkuvan poliisin sulautuessa paikallispoliisiin ja kun siitä muodostetaan poliisilaitoksen liikennepoliisiyksikkö. Väkivaltarikoksia ehkäistään tehokkaalla lupavalvonnalla, jolloin yleisötilaisuuksien järjestäjille ja anniskeluluvan asetetaan entistä tiukemman vaatimukset järjestyksen valvontaan ja anniskeluun. Erityisesti päihtyneille anniskeluun puututaan aikaisempaa tiukemmin.

18 15 3 MUITA TÄRKEITÄ OSA-ALUEITA 3.1 Vakavan väkivallan ehkäiseminen Luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa Haasteena on muun muassa tunnistaa tapaukset, joissa on kohonnut riski vakaviin väkivaltaisiin tekoihin. Lisäksi on olennaista tukea poliisin ja muiden asiantuntijoiden yhteistyötä, jotta korkean väkivallan riskin tapaukset voidaan löytää ennen niiden kärjistymistä äärimmilleen. AVI:n toimintasuunnitelman mukaan laiton suora toiminta on Suomessa hyvin marginaalista. Vakavan väkivaltaisen radikalisoitumisen mahdollisiksi taustatekijöiksi on tunnistettu mm. syrjinnän kokemukset, suhteellinen taloudellinen puute ja henkilön identiteettikriisi. Valtakunnalliset toimenpiteet Liitetään poliisissa valmisteilla olevaan uhka-arviointityökaluun toimintamalli, jolla poliisi saa nopeasti asiantuntijan arvion henkilön todellisesta uhkasta ja väkivaltapotentiaalista. Edistetään järjestöjen mahdollisuuksia tarjota mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja vakavista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Jatketaan lähisuhdeväkivallan riskinarviointimallin (MARAK) pilotointia ja otetaan toimintamalli kattavasti käyttöön koko maassa pilotoinnin tulosten perusteella. Varmistetaan, että esitutkinta- ja julkisuuslainsäädäntö ja poliisin käytännöt määrittävät esitutkintapöytäkirjoihin ja tuomioistuinten pöytäkirjoihin sekä niiden liitteisiin kirjatut asianosaisten ja näiden edustajien henkilötunnukset ja kotiosoitteet salassa pidettäviksi muutoin kuin viranomaiskäytössä. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Tunnuksellisten rikollisjengien toiminta Suomessa on kehittynyt viime aikoina entistä näkyvämmäksi ja siihen liittyy yhä enemmän muun muassa uhkailua, kiristystä ja väkivaltaa ja kohteeksi joutuvat yhä useammin myös tavalliset kansalaiset. Lappeenrannassa on jo a toiminut Hells Angels MC:n täysjäsenjengi. Ulkomaalaistaustaisen järjestäytyneen ja jengirikollisuuden vaikutus

19 16 Suomeen ja toiminta Suomessa on viime aikoina osoittanut vahvistumisen merkkejä ja tämä näkyy myös Etelä-Karjalassa. Myös hit and run-tyyppisiä ja ulkomaalaisten tekemiä muita omaisuusrikoksia on Etelä-Karjalassa tapahtunut. Maakunnan jatkotoimenpiteet Poliisi (PTR-yhteistyö) torjuu ko. rikollisuutta muun muassa valvonnan ja tutkinnan keinoin tavoitteena toiminnan haittaaminen, ilmiöiden kitkeminen ja ajantasainen tilannekuvan ylläpitäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 3.2 Perhesurmien ehkäiseminen Ennaltaehkäistään perhesurmia Haasteena on muun muassa tietoisuuden puute, josta seuraa vähäinen mahdollisuus puuttua tilanteisiin ennen väkivallan kärjistymistä. Valtakunnalliset toimenpiteet Selvitetään perhesurmien taustoja vuodesta 2003 lähtien. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, olisiko eri viranomaisilla ollut mahdollisuutta puuttua etukäteen tilanteisiin tai miksi apua ei pystytty antamaan. Selvityksen perusteella tehtävät toimenpiteet ennalta ehkäisemiseksi toimeenpannaan osana sisäisen turvallisuuden suunnitelmaa. Maakunnan tilanne ja toimenpiteet Lappeenranta sijoittuu valtakunnallisessa kaupunkien perheväkivallan tilastossa keskivaiheille, joten perheväkivallan ehkäisyn ja hoidon ottaminen turvallisuussuunnittelun yhdeksi painopistealueeksi on perusteltua. Maakunnan jatkotoimenpiteet Kaikki viranomaiset ottavat käyttöön MARAK- riskinarviointimallin. MARAK on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla. Tavoitteena on, että parisuhdeväkivalta ja sen uhka loppuu ja että uhri saa tarvitsemansa avun ammattilaisilta/viranomaisilta yhdellä

20 17 ilmoituksella mahdollisimman helposti, nopeasti sekä yksinkertaisesti. Ideana on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta. Huolto- ja tapaamisriitoja pyritään vähentämään eroperhetyöskentelyllä ja ns. Follo- mallilla. Eroperhetyöskentelystä on esimerkkinä Eeva- eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen hanke. Työskentelyn tavoitteena on, että vanhemmat kykenevät eron jälkeen yhteistyövanhemmuuteen ja että he saavat keinoja lapsen tukemiseen ja lasta erossa suojaavien tekijöiden huomioimiseen. Lapsiystävällinen oikeus, ns. Follo mallin tavoitteena on vahvistaa lapsen asemaa huolto-, tapaamisoikeus- ja elatusasioita koskevissa tuomioistuinsovitteluissa. Sovittelussa on mukana asiantuntijaavustaja. Viranomaisia, omaisia ja muita yhteistyötahoja tuetaan ilmoittamaan tietoosa tulleista väkivaltaepäilyistä tai väkivallan uhasta. Lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä lasten kaltoin kohteluun perustuvat lastensuojeluilmoitukset selvitetään erityisellä huolellisuudella. Lasten ja perheiden avun piiriin ohjaamista tehostetaan ja toimenpiteiden vaikutusta seurataan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 4 HAVAINTOJA MUISTA SISÄISEN TURVALLISUUDEN OSA- ALUEISTA Tällä hetkellä kauppakeskusten tehtävien määrä ei rasita poliisia tai kauppakeskusten turvallisuusorganisaatioita. Seudun kauppakeskuksia voidaan pitää turvallisina niissä asioiville ihmisille ja niissä toimiville yrityksille. Lappeenrantaankin on lähina tulossa uusia todella laajoja kauppakeskuksia. Laajennusten yhteydessä on huolehdittava, että tilanne säilyy yhtä hyvänä kuin tähän saakka. Mikäli ongelmia meinaa ilmentyä, ennen kaikkea poliisin on puututtava siihen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kauppakeskusten johtoa ja turvallisuushenkilöstöä kouluttamalla. Maahanmuuttajataustaisen väestön suhteellinen osuus seudulla on melko pieni. Venäjänkieliset maahanmuuttajaryhmät muodostavat suurimman maahanmuuttajaryhmän Lappeenrannan seutukunnassa. Maahanmuuttajataustaisen väestön osalta ei ole ilmennyt huomattavia puutteita turvallisuudessa tai turvallisuuden tunteessa. Paikallisesta näkökulmasta katsottuna kauppakeskusten turvallisuus ja maahanmuuttajataustaisen väestön turvallisuus eivät ole merkittäviä turvallisuusongelmia, eivätkä ne täten ole lähiajan tärkeimpien painopistealueiden joukossa. Tekijöissä on kuitenkin paljon alueellista vaihtelua, ja tilanne voi olla hyvin toisenlainen muualla Suomessa.

21 18 Yritystoiminnan turvallisuus ja yritysten häiriötön toiminta ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaisia tekijöitä. Yritystoiminnan osalta työryhmällä on valmiudet kehittää yhteistoimintaa, mikäli yritystoiminnan edustajat näkevät sen olennaisena. Suurta aloitetta yhteistoimintaan ei kuitenkaan toistaiseksi ole tullut, josta voidaan päätellä, että yritystoiminnan edustajat eivät ole työssään kohdanneet merkittäviä turvallisuusongelmia. Itäliikenteen määrät ovat Lappeenrannan seudulla olleet erittäin suuria ja kasvavat voimakkaasti edelleen. Toistaiseksi itäliikenteestä sinänsä ei ole aiheutunut erityisiä ongelmia. Tilannetta kuitenkin seurataan aktiivisti ja poliisilla on valmiudet puuttua asiaan tilanteen vaatiessa. Kaupungin liikennesuunnitteluun tämä aiheuttaa kuitenkin paineita mm. pysäköintipaikkojen ja uusien liikenneväylien rakentamisen suhteen. 5 OHJAUSMEKANISMIT Ohjausmekanismit Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun toteuttamisen ohjaamisesta vastaa ennen kaikkea seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä. Ohjausryhmä koordinoi eri yhteistyötahojen kuten kuntien, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin, pelastuslaitoksen ja yrittäjäjärjestöjen turvallisuustyötä. Ohjausryhmä asettaa tavoitteita ja tekee toimenpide-esityksiä, mutta käytännön toimenpiteistä vastaavat yhteistoimintatahot joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Tarvittaessa ja erikseen niin sovittaessa ohjausryhmä voi ottaa myös itselleen toteutustehtäviä hoitaakseen tai asettaa kehitysprojekteja. Ohjausryhmä esittelee turvallisuussuunnittelun edistymistä Etelä- Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnalle. Ohjausryhmä seuraa seudullisen liikenneturvallisuustyöryhmän työn etenemistä. Yhtenä tärkeänä ohjauskeinona ovat palvelusopimukset, joita on tehty mm. pelastuslaitoksen ja Eksoten kanssa. Näihin palvelusopimuksiin on saatava riittävällä tarkkuudella turvallisuus- ja valmiussuunnittelun huomioivat osiot.

22 19 Suunnittelu- ja toteutusprosessi Turvallisuussuunnitelman laatiminen ja toteutus noudattaa normaalia projektityön mallia ja pitää sisällään muun muassa seuraavia osioita: Organisointi Työ aloitettiin organisoitumalla eli käytännössä nimeämällä ohjausryhmä keväällä Nykytilan arviointi, analyysi ja johtopäätökset Ohjausryhmä on pyrkinyt soveltamaan valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman linjauksia Lappeenrannan seutukunnalle. Suunnittelun pohjaksi on huomioitu erityisesti paikallisia olosuhteita, jotka on tuotu esiin nykytilanteen arvioinnissa ja toimintaympäristöanalyysissä. Turvallisuussuunnitelman laadinta Ohjausryhmä on vastannut turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Suunnitelman toimeenpano Suunnitelmaa on käsitelty Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnassa (EKTURVA). EKTURVA:n asioiden valmistelusta vastaa laaja sihteeristö. Suunnitelma hyväksytään käyttöönotettavaksi alueen kuntien, pelastuslaitoksen sekä sosiaali- ja terveyspiirin päätöksentekoelimissä. Poliisin osalta päätöksen tekee Etelä-Karjalan poliisin poliisipäällikkö. Elinkeinoelämän järjestöt antavat suunnitelman tiedoksi jäsenistölleen noudattamissuosituksella. Hyväksymisten jälkeen ohjausryhmä vastaa suunnitelman toimeenpanosta. Seuranta ja arviointi Ohjausryhmä seuraa ja arvioi suunnitelman toteutumista. Toteutumisesta raportoidaan alueen kuntien päätöksentekoelimille, pelastuslautakunnalle, Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnalle sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin johdolle.

23 20 Muut työryhmät Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta Etelä-Karjalaan asetettiin vuoden 2010 alusta lukien turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EKTURVA), jonka tehtävänä on yhteensovittaa ja koordinoida Etelä-Karjalassa tehtävää valmius-, varautumis- ja turvallisuussuunnittelutyötä. Käytännössä turvallisuus- ja valmiustoimikunta aloitti työnsä kevään 2010 aikana. Jatkossa turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän linjaukset tulevat näin ollen vahvistettavaksi myös turvallisuus- ja valmiustoimikunnassa. Liikenneturvallisuustyöryhmä Turvallisuussuunnitteluun liittyy kiinteästi myös tehtävä liikenneturvallisuustyö. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuustyöryhmän työ organisoitiin osittain uudelleen vuonna Tällöin yhdistettiin Lappeenrannan kaupungin oma ja Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuustyöryhmä. Syynä tähän olivat muun muassa toteutuneet kuntaliitokset ja virkajärjestelyt. Uusimuotoisen Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtajaksi nimettiin turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen. Lisäksi työryhmään tuli edustajat kaupungin eri toimialoilta, Lemin kunnasta, Liikenneturvasta, Etelä-Suomen lääninhallituksesta, Etelä- Karjalan poliisilaitoksesta, Liikkuvasta poliisista sekä Liikennevirastosta. Työryhmän yhteisesti toteutetun liikenneturvallisuustyön painopisteenä on ollut kasvatus ja valistus. 6 TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI JA VALISTUS Ulkoinen Turvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta huolehditaan osaltaan aktiivisella ulkoisella tiedottamisella. Se lisää kansalaisten turvallisuuden tunnetta synnyttäen tietoisuuden siitä, että eri viranomaistahot ja järjestöt yhdessä edistävät suunnitelmallisesti turvallisuutta ja tekevät sen eteen konkreettisia toimenpiteitä. Turvallisuusteemaa pidetään esillä erilaisissa kansalaistapaamisissa kuten asukasilloissa. Lisäksi ohjausryhmä ja sen taustaorganisaatioiden edustajat hakeutuvat aktiivisesti esittelemään turvallisuusasioita esimerkiksi erilaisiin järjestöjen kerhoiltoihin. Tärkeitä kohderyhmiä tiedottamisessa ovat etenkin ikäihmiset ja nuoret.

24 21 Tarvittaessa ttain resurssien puitteissa järjestetään erillinen avoin turvallisuusseminaari kulloinkin ajankohtaisesta aiheesta. Kaikkien mukana olevien toimijoiden internet-sivuille tuodaan sisäisen turvallisuuden suunnitelmasta kertova osio. Ohjausryhmä tuottaa myös erillisen esittelyaineiston. Organisaatioiden välinen Ohjausryhmä pitää edustamansa taustaorganisaatiot sekä tarvittavassa määrin muut turvallisuusasioiden kanssa työskentelevät tahot tietoisina kulloinkin ajankohtaisesta turvallisuustyöstä. Keskinäisessä tiedottamisessa hyödynnetään ennen kaikkea Etelä- Karjalan sisäistä valmius- ja turvallisuussuunnittelun ekstranet-sivustoa. Sisäinen Kukin ohjausryhmän jäsen on vastannut ja vastaa oman organisaationsa pitämisestä ajan tasalla. 7 KOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Ohjausryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti sisäistä turvallisuutta käsitteleviin kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ja tapahtumiin. Ohjausryhmän jäsenet huolehtivat oman osaamisensa ylläpitämisestä sekä toimivat asiantuntijana omassa organisaatiossaan turvallisuussuunnitteluun liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Alueella järjestetään tarpeen mukaan kerran vuodessa sisäiseen turvallisuuteen liittyvä asiantuntijaseminaari, johon kutsutaan keskeisiä viranomaisten sekä yhteistoimintatahojen edustajia. Ohjausryhmän jäsenet osallistuvat myös valmiussuunnitteluun ja varautumiseen liittyviin tapahtumiin. Tällä menettelyllä varmistetaan turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun liittyvä koordinaatio ja yhteensovittaminen alueella.

25 22 8 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Kunnat Käytännön toteutustyö tehdään kussakin mukana olevassa organisaatiossa tässä esitettyjen suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisesti sekä erilaisten yhteistyöprojektien kautta. Ohjausryhmä seuraa jatkossakin työn edistymistä ja päivittää suunnitelmaa tarpeen mukaan. Kukin yhteistyötaho vastaa siitä, että se ottaa omiin suunnitelmiinsa sisäistä turvallisuutta edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjausryhmä puolestaan pyrkii yhdenmukaistamaan tavoiteasettelua. Kunnissa turvallisuusasiat on tuotava osaksi strategista suunnittelua. Lisäksi turvallisuusasiat on tuotava esiin ttain talousarvion laatimisen yhteydessä määriteltäessä toiminnallisia tavoitteita. Tarvittaessa voidaan tehdä erillisiä turvallisuusasioihin keskittyviä teemasuunnitelmia. Toteutumisen arviointi ja mittaaminen tapahtuvat normaaliin tapaan tilinpäätöksen yhteydessä sekä väliraportoinneissa. Etelä-Karjalan poliisilaitos Etelä-Karjalan poliisilaitos seuraa turvallisuussuunnittelun ja turvallisuusyhteistyön etenemistä muun tulosseurannan osana. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käytössä mm. seuraavia toimenpideohjelmia ja hyviä käytäntöjä, joilla edistetään turvallisuutta ja pyritään vähentämään syrjäytymistä: Etelä-Karjalan hyvinvointiohjelma Etelä-Karjalan työvoimapoliittinen ohjelma Etelä-Karjalan seudullinen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli Lappeenrannan maahanmuutto-ohjelma Lapsen pahoinpitelyepäilyn selvittäminen Vintiötoiminta, Moka-ryhmät Sori-toiminta Kampa hankkeessa kehitetty toimintamalli lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön

26 23 Etelä-Karjalan kauppakamari ja Etelä-Karjalan Yrittäjät Kauppakamari ja Yrittäjäjärjestö edistävät turvallisuussuunnitelman toteuttamista omassa jäsenkentässään. Keinoina tässä ovat esimerkiksi jäsentiedotteet ja erilaiset te lat. Pääpaino on yritysturvallisuuden kaikenpuolisessa edistämisessä ja sen tärkeyden muistuttamisessa jäsenkentässä. Etelä- Karjalan pelastuslaitos Pelastustoimen kannalta sisäisessä turvallisuudessa huomioon otettavia kokonaisuuksia ovat tulipalot, tapaturmat, suuronnettomuudet ja systeemin riskit. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan keskeisesti kuuluvat asiakokonaisuudet toteutetaan pelastuslaitoksessa lähinnä turvallisuusviestinnän keinoin. Tavoitteena on, että yhteisöt ja ihmiset Etelä-Karjalassa haluavat ja osaavat ottaa turvallisuusasiat huomioon omassa toiminnassaan, tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ennaltaehkäistä onnettomuuksia, toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä tietävät miten varautua erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tavoitteeseen päästään suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä valistus- ja neuvontatyöllä. Turvallisuusviestinnän painopistettä siirretään entistä enemmän voimassa olevan pelastuslain hengen mukaisesti: onnettomuuksien ehkäisystä valistamiseen omatoimisen turvallisuuden edistämiseen pelastussuunnitelmavelvollisten valistamiseen Turvallisuusviestinnän pääpaino on kohteissa joissa tarkastustoiminta vähenee kuntakohtaisissa riskikohteissa sekä alueilla, jossa toimintavalmiusaika on pitkä Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat: erityisryhmien asumisturvallisuus (mm. ikäihmiset) lapset ja nuoret (mm. päiväkodeissa ja kouluissa) päiväkotien, koulujen, hoito- ja huoltolaitosten sekä majoitusliikkeiden turvallisuushenkilöstö sekä henkilökunta Seuraavassa kuvassa on kuvattu turvallisuusviestinnän kehys

27 24 9 SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa määriteltyjen toimenpiteiden toteutumista. Seuranta toteutetaan ohjausryhmätyöskentelyn yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Vuoden lopussa ohjausryhmä laatii lyhyen raportin (toimintakertomus), joka toimitetaan keskeisille toimijoille. Kukin toimiala vastaa omaa toimialaansa koskevien toimien seurannasta. Turvallisuussuunnitteluun liittyviä toimintamalleja ja - tapoja arvioidaan itsearvioinnein, katselmuksin sekä ulkopuolisin arvioinnein. Arviointien avulla nostetaan esille kehittämiskohteita, joista priorisoidaan keskeiset kehittämisen tavoitteet seuraaville lle. Kehittämiskohteet hankkeistetaan tarvittaessa ja niistä laaditaan erillinen suunnitelma tai ne liitetään osaksi suunnittelua. Keskeisinä mittareina käytetään poliisin, pelastuksen sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristön tuottamia mittareita. Seutukuntakohtaisia mittareita luodaan tarpeen mukaan. 10 JATKOTOIMENPITEET Suunnitelma tuodaan kevään 2013 aikana hyväksyttäväksi kunkin kunnan päätöksentekoelimiin, Etelä-Karjalan pelastuslautakuntaan, Etelä-Karjalan poliisipäällikölle sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Suunnitelma tuodaan tiedoksi myös Etelä-Karjalan poliisin neuvottelukunnalle sekä Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnalle.

28 25 Ohjausryhmä jatkaa työtään turvallisuussuunnittelun toteutumisen seurantaryhmänä. Samalla ohjausryhmä tekee tarvittavia uusia esityksiä turvallisuussuunnittelun kehittämiseksi. Kukin yhteistyötaho vastaa siitä, että se ottaa omiin suunnitelmiinsa sisäistä turvallisuutta edistäviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjausryhmä puolestaan pyrkii yhdenmukaistamaan tavoiteasettelua. Keskeisimmät jatkotoimenpiteet ja vastuutahot on tiivistetysti esitetty liitteessä 4.

29 26 11 LIITTEET 11.1 LIITE 1: Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano - Ari-Pekka Meuronen, Lappeenrannan kaupunki, puheenjohtaja - Tuomo Välimaa, Etelä-Karjalan poliisilaitos - Seppo Immonen, Etelä-Karjalan poliisilaitos - Raija Kojo, Eksote - Atte Mälkiä, Eksote - Joni Henttu, Etelä-Karjalan pelastuslaitos - Mikko Hietamies, Taipalsaaren kunta - Juha Oksanen, Lappeenrannan yrittäjät - Mika Peltonen, Etelä-Karjalan kauppakamari - Niina Hujanen, Lappeenrannan kaupunki, sihteeri

30 LIITE 2: Turvallisuutta toteuttavia ja edistäviä käytäntöjä Etelä-Karjalassa on toteutettu mm. seuraavia turvallisuutta edistäviä yhteistyöhankkeita: Eeva- eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen hanke = Työskentelyn tavoitteena on, että vanhemmat kykenevät eron jälkeen yhteistyövanhemmuuteen ja että he saavat keinoja lapsen tukemiseen ja lasta erossa suojaavien tekijöiden huomioimiseen. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia = Eri toimijoita yhdistävä strategia, joka toimii pohjana kuntastrategioille sekä yhteisille strategisille kehittämisohjelmille, -hankkeille ja yhteistyön kehittämiselle Etelä-Karjalan työvoimapoliittisen ohjelman päivitys on valmisteilla v Etelä-Karjalan seudullinen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä = Lasten etua ja osallisuutta korostava lastensuojelunsuunnitelma, jonka keskeisimpiä huomioitavia toimenpiteitä peruspalvelujen riittävä resursointi, ehkäisevän työn kehittäminen ja lapsi- ja perhekohtaisen sosiaalityön työmuotojen kehittäminen. Follo-malli = Mallin tavoitteena on vahvistaa lapsen asemaa huolto-, tapaamisoikeus- ja elatusasioita koskevissa tuomioistuinsovitteluissa. Kampa-hanke = Tavoitteena luoda nopea varhaisen puuttumisen malli ennen lastensuojelun tai päihdehuollon asiakkuutta. Hanke toteutettiin na Koulupoliisitoiminta = Koulupoliisin keskeisiä tehtäviä ovat yhteyshenkilönä toimiminen koulujen ja poliisin välillä sekä osallistuminen koulukiusaaminen ehkäisyyn. Toiminnan tavoitteena on tehdä poliisista helpommin lähestyttävä taho. Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma = Ohjelman lähtökohtana on ollut alueen maahanmuuttopolitiikan keskeisten osa-alueiden, toimijoiden ja kehittämiskohteiden kartoitus. Ohjelmassa on sovittu yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet ottaen huomioon seudun kuntien erilaisuus maahanmuuttokysymyksissä. Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn toimintamalli = Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vuonna 2013 päivitetty ja hyväksytty toimintamalli, jossa määritellään, mitä seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan ja annetaan toimintaohjeita seksuaalisen hyväksikäytön varalle. MARAK-hanke = Moniammatillisen riskienarviointimenetelmän pilottihanke, jonka tavoitteena on vähentää uusiutuvaa parisuhdeväkivaltaa ja erityisesti väkivallan vakavia seurauksia.

31 28 Moka-ryhmät = Toiminnan tavoitteena on ehkäistä alle 18- vuotiaiden mokailu muun muassa kiusaamisen, ilkivallan ja näpistyksen osalta. Ryhmän toiminta perustuu nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa käytyihin keskusteluihin tapahtuneesta. Sori-toiminta = vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi. Tarkoituksena on puuttua nopeasti nuoren elämään ja ennaltaehkäistä nuorta joutumasta rikos- tai päihdekierteeseen, sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Vintiö-toiminta = Toiminnan tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja alle 15- vuotiaiden nuorten tekemiin tai heihin kohdistuviin rikoksiin sekä vähentää rikosten uusimista. Yangsteri-toiminta = Alle 15-vuotiaille suunnattu toimintamalli näpistyksiä vastaan. Tavoitteena on turvata liikkeiden toiminta ja katkaista lapsen mahdollinen alkava rikoskierre. Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n väliraportti ( ) Vanhemmuuden vahvistaminen Lappeenrannan viranomaisten työskentelyssä ohjausryhmän dokumentti Väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäiseminen Valtakunnallisesti on toteutettu mm. seuraavia turvallisuutta edistäviä yhteistyöhankkeita: Ankkuri-malli = Alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden rikoskierteen ehkäisemisen malli, jota sovelletaan ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet ja jo olemassa olevat käytännöt. Tavoitteena myös nopea puuttuminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Kaste-ohjelma = Sosiaali- ja terveyshuollon kansallinen ohjelma, jossa tuetaan ikääntyneiden turvallisuutta ja mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien tavoitteita edistäviä malleja. Etelä-Suomen kehittämishanke lle on mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain. Kiva koulu- hanke = Peruskoulut kattava hanke, jolla tavoitellaan koulukiusaamisen vähentämistä ja ennaltaehkäisemistä. PAKKA-hanke = Ehkäisevän päihdetyön hanke, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää alaikäisten juomista ja kansalaisten humalajuomiseen liittyviä haittoja. Tie selväksi hanke = Alle 25-vuotiaille rattijuopumuksesta kiinni jäänneille suunnattu hanke. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus osallistua päihdetilannetta koskevaan kartoitukseen matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen periaatteella.

32 LIITE 3: Poliisin turvallisuustilastoja Rikoslakirikosten määrä (pl. Liikennerikokset) Kolmanneksi edellinen koko Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva Ennuste Ilmoitettu Kpl Selvitetty Kpl

33 30 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl pahoinpitelyrikokset Ilmoitettu Kpl Kolmanneksi edellinen koko Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva Ennuste TAPPELUUN OSALLISTUMINEN /0 TÖRKEÄ PAHOINPITELY TÖRKEÄN PAHOINPITELYN YRITYS LIEVÄ PAHOINPITELY PAHOINPITELY PAHOINPITELYN YRITYS Yhteensä Tulostavoite enintään 830

34 31 Katuturvallisuusindeksi - pienet poliisilaitokset Suhteellinen arvo Etelä-Karjala 104,94 107,68 90,59 95, Kanta-Häme 94,35 103,97 88,56 104, Keski- Pohjanmaa 103,50 95,86 88,92 95, Pohjanmaa 108,11 104,98 100,12 104, Etelä-Savo 85,29 92,05 78,77 90, Pohjois- Karjala 100,59 106,12 95,00 105, Jokilaaksot 112,16 110,97 91,76 117, Kainuu 90,84 88,80 73,66 74, Koillismaa 95,75 79,49 77,40 71, Lappi 90,13 89,23 82,63 75, Peräpohjola 84,87 100,91 83,55 85,62 Pienet laitokset yhteensä 97,12 99,73 87,36 94,77 Koko maa 89,67 91,32 78,64 86,47

35 32 Yleisten paikkojen pahoinpitelyjen määrät Ilmoitettu teontarkenteita Kolmanneksi edellinen koko Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva Ennuste TÖRKEÄ PAHOINPITELY TÖRKEÄN PAHOINPITELYN YRITYS LIEVÄ PAHOINPITELY PAHOINPITELY PAHOINPITELYN YRITYS Yhteensä Tulostavoite enintään 350

36 33 Yleisten paikkojen vahingontekojen määrät Ilmoitettu teontarkenteita LIEVÄ VAHINGONTEKO TÖRKEÄ VAHINGONTEKO Kolmanneksi edellinen koko Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva VAHINGONTEKO vahingonteko Tulostavoite enintään 480 Ennuste

37 34 Yksityisillä paikoilla tapahtuvien pahoinpitelyjen määrä Ilmoitettu teontarkenteita TÖRKEÄ PAHOINPITELY TÖRKEÄN PAHOINPITELYN YRITYS LIEVÄ PAHOINPITELY Kolmanneksi edellinen koko Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva PAHOINPITELY Ennuste PAHOINPITELYN YRITYS Yhteensä Tulostavoite enintään 400

38 35 Kiinnijääneiden rattijuoppojen määrät Ilmoitettu Kpl Kolmanneksi edellinen koko Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva Ennuste RATTIJUOPUMUS Seuraavan vuoden ennuste TÖRKEÄ RATTIJUOPUMUS Yhteensä

39 36 Päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen määrät Ilmoitettu Kpl P Päihdekiinniotto Kolmanneksi edellinen koko Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva Ennuste Seuraavan vuoden ennuste

40 37 Toimintavalmiusaika A-tehtävät Keskimääräinen toimintavalmiusaika min 0 Hengen ja terv. suojaan kohd. tehtävä 1 Omaisuuden suojaan kohd. tehtävä 2 Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä 3 Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä 4 Onnettomuus tai vaarallinen tilanne Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva 10,4 9,3 9,3 9,4 9,4 Ennuste 8,4 9,3 9,3 10,2 10,2 12,0 10,1 10,1 9,5 9,5 23,8 14,2 14,2 9,4 9,4 29,7 24,2 24,2 17,6 17,6 Tehtävä 12,7 10,8 10,8 9,9 9,9 Tulostavoite enintään 12,0 min

41 38 Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm Tehtävä lkm (kaikki) 361 Kotihälytys: perheväkivalta 8032 Imatran poliisiasema 8031 Lappeenrannan pääpoliisiasema 8030 Etelä- Karjala Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva Ennuste Tulostavoite enintään 320

42 39 Perheväkivaltarikosilmoitusten määrä, kpl Ilmoitetut jutut Kolmanneksi edellinen Toiseksi edellinen koko Edellinen koko Edellinen Kuluva Etelä-Karjala Ennuste 803 Etelä- Karjala Tulostavoite enintään 110

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016

Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2013-2016 Lappeenrannan seutukunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän raportti 27.2.2013 Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Lappeenrannan seutukunta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen Turvallisempi huominen III sisäisen turvallisuuden ohjelma Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Lahti 27.9.2012 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 3.10.2012 Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset HyTe-vertaisfooumi 9.5.2019 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus

Sisäinen turvallisuus Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015-2016

IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015-2016 IMATRAN SEUTUKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 1.1 Sisäinen turvallisuus 2 1.2 Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 2 1.3 Imatran seutukunnan turvallisuusryhmä

Lisätiedot

Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi

Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi Kaikki mukaan turvallisuustyöhön Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2012 21.9.2012 1 Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden alueellinen

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari Turku, 22.1.2014 ylitarkastaja Ari Evwaraye Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen Turvallisempi huominen III sisäisen turvallisuuden ohjelma ja kunnat Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari 22-23.1.2013, Hyvinkää Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat

Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat Turvallinen ja kriisinkestävä kunta 14.11.2018 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään?

Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään? Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään? Vt kansliapäällikkö Jukka Aalto Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Järvenpäässä 24.1.2018 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön

Lisätiedot

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot Turvallisuus opetusalalla - ennakoi, opi ja toimi Rauma 26.-27.9.2018 Mikko Helasvuo Tiina Mäkitalo Michael Mäkelä Thomas Sundell Merja Ekqvist,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano

Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano 1.3.2018 1 Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous 7.12.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano 3. Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpano 4. Alueellinen ja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa PAREMMIN PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ järjestöt yhteiskunnan tukena seminaari Pori 13.4.2018 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter@PousiJouni Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO Pöytyän kunta SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO Sivistyslautakunta 7.2.2018 10 Yhteisöllisyyslautakunta pvm Sisällys 1. JOHDANTO 1.1 Turvallisuuskansion tarkoitus 1.2 Turvallisuuskansion säädösperusta

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat Ari Evwaraye, SM 13.2.2019 Kanta-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seminaari Esityksen sisältö 1. Mikä turvallisuus? 2. Hyvinvoinnin ja

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

J Aluehallintovirasto ESAVI/571 0/ /2014

J Aluehallintovirasto ESAVI/571 0/ /2014 J Aluehallintovirasto ESAVI/571 0/05.09.00/2014 Etelä-Suomi 26.8.2014 Viite: SM032:00/2012 Sisäasiainministeriö Sisäisen turvallisuuden sihteeristö SISÄMI~~!STERiÖ 28. 08. 2014 INRIKESlvllNISTERIET Sisäisen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta Maarit Varjonen-Toivonen, ylilääkäri PSHP ja Johanna Riippi, Pirkanmaa 2021 muutosvalmistelusuunnittelija Maakuntien

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN

SISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN SISÄASIAINMINISTERIÖ 25.10.2010 SM050:00/2010 Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN Saatekirje jäsenen nimeäminen 26.10.2010 Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere Pitkää ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt hdätty! Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen Ankkurin perusidea Tarkoituksena on auttaa nuoria pois syrjäytymiseen johtavilta urilta. Estää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa

Lisätiedot

KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA

KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA 1(7) KUNTANÄKÖKULMASTA LAADITTU KOOSTE SISÄISEN TURVALLISUUDEN III-OHJELMASTA YLEISTÄ Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän

Lisätiedot

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot