Hakata vai säästää? metsät ja ilmastonmuutos

Transkriptio

1 86. METSÄPÄIVÄT Hakata vai säästää? metsät ja ilmastonmuutos Pekka Kauppi Helsingin yliopisto

2 Kiitän Suomen Metsäsäätiötä, Marjatta ja Eino Kollin Säätiötä ja Metsämiesten Säätiötä

3 Yhteenveto Meret ja metsät sitovat jo nyt puolet fossiilisista hiilipäästöistä. Metsien hiilinielua voi kasvattaa metsityksellä kartuttamalla olemassa olevien metsien puustoa systemaattisen ja suunnitelmallisen metsänhoidon keinoin Voimme samanaikaisesti lisätä hakkuita ja kasvattaa puustopääomaa. Näin metsäala voi hoitaa neljäsosan ihmiskunnalle tarpeellisista ilmastonmuutostalkoista käytännössä ilman yhteiskunnan tukea. Oikea vastaus on siis: hakata ja säästää

4

5 Metsät hoitavat puolet hiilinielusta jo nyt

6 Tehokkainta ilmastotyötä jo nyt Euroopan unionissa metsänielu vastaa noin kymmenesosaa fossiilisista hiilipäästöistä. Metsänielun merkitys unionin hiilitaseelle on suurempi kuin aikaansaannokset tuulivoiman, suoran aurinkoenergian ja biopolttonesteiden tukemiseksi.

7 Globaalisti: metsäkato on loppumassa Vuosina maailman metsäala supistui noin 13 miljoonaa hehtaaria vuodessa FAO:n uusi arvio ilmestyy vuonna metsäkato kääntyy lähiaikoina metsäpinta alan kasvuksi. Ilmiö on yhteydessä köyhyyden poistamiseen ja elintason nousuun Käänne, eli metsätransitio tapahtui Euroopassa jo 1800 luvulla sitten Yhdysvalloissa viimeksi Kiinassa ja lähiaikoina Aasiassa ja Etelä Amerikassa

8 Kehitysmaat ja metsätransitio Metsätransitio Lähde: The Economist,

9 Metsäalaa supistaa köyhyys Maan raivaus ruoantuotantoon kaskiviljely karjan laidunnus Ryöstöhakkuut korruptoitunut hallinto Polttopuuhakkuut 2,4 miljardia ihmistä kypsentää ruokansa polttopuulla 764 miljoonaa ihmistä keittää kaiken vetensä polttopuulla Metsätransitio tapahtuu, kun tulotaso henkeä kohden nousee noin 5000 dollariin vuodessa.

10 Puolet puusta suoraan polttoon

11 Johtopäätös: Meidän ei tarvitse lopettaa teollisuuspuun hakkuita lopettaaksemme metsäkadon.

12 Mutta miksi tyytyisimme tähän? Metsien hiilinieluja voidaan kasvattaa metsittämällä uusia alueita lisäämällä olemassa olevien ja uusien metsien puustoa Keinona on suunnitelmallinen ja tutkimukseen perustuva metsänhoito.

13 AT BE CH CZ DE DK EE EL ES FI FR IE IT LT LU LV NO RO SE SI SK Hyvän tutkimustiedon hankinta on ollut puutteellista jopa Euroopan valtioissa. (Kiitän: Kari T. Korhonen, Metla) /5/

14 Palautetaan entiset metsät Tähän mennessä: maailman metsäpinta ala on ihmistoimien seurauksena vähentynyt kuudesta neljään miljardiin hehtaariin World Resources Institute löysi maailmasta kaksi miljardia metsityskelpoista hehtaaria Angola, Intia, Uruguay, Kongon demokraattinen tasavalta, Irlanti, Kambodža, Yhdysvallat, Brasilia, Venäjä, Kiina Lähes kaikkialla maailmassa on joskus ollut metsää.

15 Metsiä luodaan jopa Islantiin Forestry in a treeless land, Iceland Forest Service

16 Lisätään nykymetsien puustoa Metsävarat usein karttuvat niissäkin maissa, joissa metsäpinta ala ei kasva. Hehtaarikohtainen puusto kasvaa kahdella tavalla: puusto järeytyy puusto tihenee Merkittäviä syitä on kaksi: ilmaston lämpeneminen/ympäristömuutokset ja systemaattinen ja suunnitelmallinen metsänhoito

17 Lämpösumman karttuminen 2014 Sodankylä Jokioinen Kuvassa näkyvät kasvukauden kumulatiiviset lämpösummat. Vihreä viiva kuvaa kesää 2014, ruskea vuosien keskiarvoa, oranssit kuvaavat keskiarvon 95 ja 5 prosentin vaihteluväliä. Lähde: Ilmatieteen laitos

18 Ilmasto lämpenee Etelärannikolla 233 astepäivää lisää kasvukauden aikana lähes viidenneksen lisäys Lapissa lisäys yli 150 astepäivää suhteellisesti lähes kolmasosa Region 1: Etelärannikko 1800 Region 15: Lappi-Eno+Ina+Uts 1800 GDD (degree-days) GDD (degree-days) Lämpenemisen osuus metsien kasvunlisäyksestä on jopa yli neljännes

19 Sodankylä on nyt Oulujoen latvoilla! Lämpösumma oli Sodankylässä keskimäärin 936 astepäivää luvun jälkeen Sodankylä on siirtynyt lämpöoloiltaan Oulujoen tasolle. Kuvalähde: Osmo Kolkki: Katsaus Suomen ilmastoon, Helsinki 1969 Tehoisan lämpötilan summa ( ))

20 Lisätään puustoa Metsien puuston määrää voidaan kasvattaa myös tihentämällä metsiä järeyttämällä puita Tätäkin tapahtuu kaiken aikaa, mutta voisi tapahtua paljon enemmän. samalla myös metsien muu hiilivarasto karttuu

21 Suomi on hakannut ja säästänyt

22 Puusto on järeytynyt Suomessa

23 ja myös Ruotsissa

24 Mutta miksi tyytyisimme tähänkään? Puuvaroja voidaan edelleen kasvattaa eikä siitä huolimatta, vaan siksi, että myös hakkuita voidaan edelleen kasvattaa Suomessa sekä hakkuut että metsävarat ovat kasvaneet koko sodanjälkeisen ajan.

25 Hakkuumahdollisuudet ja puuvarat kasvoivat yhtaikaa

26 Hakkuumahdollisuudet ja puuvarat kasvavat yhtaikaa Kasvu voimistuu Puusto karttuu

27 Hakkuumahdollisuudet ja puuvarat kasvavat yhtaikaa Kasvu voimistuu Puusto karttuu

28 Kuinka kauan? Tällä kasvulla on rajansa, mutta emme tiedä, missä raja on. Puuston karttuessa kasvu kääntyy jossakin vaiheessa alenevaksi.

29 Esimerkiksi näin:

30 Mikä parasta Puuston kartuttaminen on mahdollista metsämaille, kuten Suomi ja Ruotsi, mutta myös muille koska lähes kaikkialla maailmassa on joskus ollut metsää. Suurin mahdollisuus tämä on kuitenkin meille nykyisille metsämaille.

31 Eikä tässä kaikki! Samalla kun torjumme ilmastonmuutosta, voimme myös luoda edellytyksiä matkailulle ja metsien virkistyskäytölle huolehtia maisemansuojelusta parantaa tulvasuojelua perustaa luonnonsuojelualueita huolehtia monimuotoisuudesta myös talousmetsissä Ennen kaikkea voimme luoda hyvinvointia suurelle määrälle ihmisiä, myös maaseudulle.

32 Pitääkö meidän siis ilmastosyistä hakata vai säästää metsiä? Oikea vastaus on: meidän pitää hakata ja säästää.

33 Tutkimustiedon puutteet erityisesti VMI järjestelmän puuttuminen jopa EU maissa on ratkaisevasti madaltanut keskustelun tasoa. On tärkeää, että Suomi huolehtii metsäntutkimuksesta.

34 Kehityksestä ristiriitaisia tunteita Metsäalan mahdollisuudet vastustaa ilmastonmuutosta paranevat samalla, kun saamme vakavan huomautuksen, että ilmastonmuutos on liikkeellä.

35 Emme saa jäädä tuleen makaamaan. Metsä todellakin on kakku, jonka voi sekä syödä että säästää. Työ jatkuu, kiitos mielenkiinnosta.