-palvelukokonaisuus. Esiselvitysraportti. THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-palvelukokonaisuus. Esiselvitysraportti. THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma"

Transkriptio

1 THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma Esiselvitysraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon -palvelukokonaisuus Esiselvitysraportti

2 2(70) Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä Perusversio Heikki Virintie Kommentit, täydennykset nykytilakuvaukseen Hannele Hyppönen Oulun täydennykset Minna Angeria Tavoitetila ja jatkotoimenpiteet Heikki Virintie Kommentit lisätty Heikki Virintie Jatkotoimenpiteet lisätty Heikki Virintie Hankesuunnitelma lisätty Heikki Virintie Kommentit, täydennykset Hannele Hyppönen Kommentit ja täydennys Minna Angeria Kustannushyödyt ja yhteensovitus Heikki Virintie HVPS- esiselvityksen kanssa Omaterveys palvelujen sisällön (2.1.3) ja järjestyksen Monica Röberg/ Heikki Virintie täsmennys Tarkennettu Yleinen sosiaali- Seniha Cihangir ja terveystieto- hankkeen jatkotoimenpide-ehdotuksia Päivityksiä kommenttien Heikki Virintie perusteella Esiselvitysten tarkennukset Heikki Virintie päivitetty, terveys- kansio lisätty Päivityksiä Heikki Virintie Palvelukokonaisuuksien Martti Näveri yhdistämismuutoksia Yhdistämismuutokset, uusi rakenne ja päivitykset Heikki Virintie

3 3(70) Sisältö 1 Johdanto Taustaa ja tavoitteet SADe- ja Kaste-yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Oma terveys -palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut 12 2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi Kansallisesti toteutettavat palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansallinen koordinointi Palveluhakemisto Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Ajanvaraus Tutkimus- ja hoitoviestien välitys Palautepalvelut Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus) Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Palvelujen organisointi ja rahoitus Pysyvän ylläpidon järjestäminen Hankkeen hyödyt ja kustannukset Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt Kustannukset Kustannushyötytase Riskit Toteutussuunnitelma Tavoitteet ja kohderyhmät Toteutuksen vaiheistus, projektit ja aikataulu Kori 1: Kansallisesti toteutettavat palvelut, hanketasoiset tehtävät ja ohjaus Kori 2: Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Kori 3: Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet Pilotoinnit Käyttöönotot Hankkeen riippuvuudet Hankkeen organisointi ja hallinto Viestintä Hankkeen ohjaus- ja raportointikäytännöt Yhteenveto esiselvityksessä olleista palveluista Oma terveys palvelut Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu Terveyden omaseuranta Avuntarpeen itsearviointi Virtuaaliset vertaistukipalvelut Anonyymi terveys-, sairaus- ja palveluneuvonta Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut... 40

4 4(70) Palveluiden etsiminen (palveluhakemisto) Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Ajanvaraus Hoito- ja palvelusuunnitelmat, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja Palvelun toteutus Palautepalvelut Tukipalvelut ja -toimenpiteet Terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys Sanastotyö Vaikutusten ennakointi ja seuranta 51 5 Sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja Kehittämishankkeita Keskeisiä toteutettuja Oma terveys -palveluja Oulun Omahoito Espoon Omahoito KanErva-Kaste Hyvinvointipolku.fi Hyvis.fi HUS Kelnet Mielenterveystalo.fi Terveyskeskus.fi Terve.fi, Tohtori.fi, Poliklinikka.fi Ulkomaan kokemuksia Ruotsi Tanska Iso-Britannia USA Yhteenveto ulkomaisista kokemuksista Sosiaalialan sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Yhteenveto palvelujen nykytilan haasteista Liitteet Liite 1: SoTe kustannushyötylaskelma Liite 2: SoTe hankesuunnitelma Liite 3: Riskirekisteri Liite 4: Viestintäsuunnitelma Liite 5: SADe-kriteerit Liite 6: Toimintamallit Liite 7: Palvelukuvaustaulukko Liite 8: Palvelukuvaukset Liite 9: Pilotointisuunnitelma Liite 10: Käyttöönottosuunnitelma Liite 11: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu -selvitys Liite 12: Avuntarpeen itsearviointi -esiselvitys Liite 13: Neuvontapalvelut-esiselvitys Liite 14: Palveluhakemisto-esiselvitys Liite 15: Palveluun hakeutuminen-esiselvitys Liite 16: Ajanvaraus-esiselvitys Liite 17: Arkkitehtuuri, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys -selvitys Liite 18: Hoidon ja palvelun suunnittelu -esiselvitys Liite 19: Palautepalvelut-esiselvitys Liite 20: Sanastotyön hankesuunnittelu Liite 21: Vaikutusten ennakoiminen ja seuraaminen -tutkimussuunnitelma Liite 22: Sosiaalialan sähköisten palvelujen kartoitus 2010 Liite 23: Lainsäädännön esiselvitys

5 5(70) 1 Johdanto 1.1 Taustaa ja tavoitteet SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden tavoitteena on: (1) varmistaa kansalaisille helppokäyttöisiä, heidän omiin tarpeisiinsa räätälöitävissä olevia palveluja oman hyvinvoinnin ja terveyden hoitoon, (2) tukea kansalaista hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, (3) parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnitteluun sekä (4) tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian, rakenteiden ja prosessien on oltava SADe-palvelujen kehittämisen lähtökohtina. Siksi SoTe-palvelukokonaisuus liittyy läheisesti laajempaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kokonaisuuteen, erityisesti valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pääasiassa verovaroin. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2008 noin 17,8 miljardia euroa, mikä oli 53 prosenttia kuntien kokonaismenoista, joten jo muutaman promillenkin tuottavuushyödyillä on suuri merkitys. Suuri osa terveysmenoista aiheutuu kroonisista sairauksista, jotka usein olisivat merkittäviltä osin ennalta ehkäistävissä. Yli puolella 30-vuotiaista suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus ja noin 20%:lla metabolinen oireyhtymä, johon liittyy keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja verensokeri sekä häiriö rasva-aineenvaihdunnassa. Näiden optimaalinen hoitomalli edellyttää terveydenhuollon ja potilaiden yhteistyötä. Merkittävä näkökohta on myös, että nuoriin ei vaikuteta enää perinteisen "valistuksen" keinoin, vaan tietoa pitäisi tuoda sinne, missä nuoret muutenkin ovat (esimerkiksi virtuaaliyhteisöihin). Hyödyt perustuvat kansalaisten valtuuttamiseen, jonka ansiosta terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää proaktiivisemmaksi. Oman terveyden hoitoon liittyvät sähköiset palvelut antavat kansalaiselle mahdollisuuden ottaa suuremman vastuun omasta terveydestään. Näitä täydentävät Hyvinvointipalvelujen suunnitteluun liittyvät sähköiset palvelut, joilla järjestetään mm. sähköinen konsultaatio, hoito- ym. viestien välitys ja ajanvaraus terveydenhuollon palveluorganisaatioiden kanssa. Lisäksi sähköisellä asioinnilla voidaan tukea hoitohenkilökunnan valmistautumista vastaanotoille sekä orientoitumista asiakkaan kohtaamiseen valmentajana. Tämä dokumentti liitteineen kuvaa palvelukokonaisuuden esiselvitysvaiheen keskeiset tulokset. Raportissa 1. Kuvataan ehdotus toteutettaviksi palveluiksi 2. Kuvataan palvelukokonaisuuden alustava toteutussuunnitelma 3. Tehdään yhteenveto palvelukohtaisista esiselvityksistä 4. Kuvataan sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja. 1.2 SADe- ja Kaste-yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi tämän kehittämisohjelman. Valtioneuvosto hyväksyi vuosia koskevan ohjelman Ohjelmasta säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 5 :ssä. KASTE on

6 6(70) strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoitteet ja indikaattorit ovat: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä lisätä terveyttä ja hyvinvointia parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain (neljä toimenpidekokonaisuutta) varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys (kolme toimenpidekokonaisuutta) luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit (seitsemän toimenpidekokonaisuutta). Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma tukee ja ohjaa tätä työtä osana KASTE-ohjelmaa. Ohjelman avulla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta. Keskeisin toimenpide on pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin (Chronic Care Model) kansallinen käyttöönotto. Siinä keskitytään terveyskeskuksen suurimpiin potilasryhmiin ja parannetaan pitkäaikaissairauksien hoidon sekä ehkäisevän toiminnan saatavuutta ja laatua. Terveyshyötymallin käyttöönotto tapahtuu KASTEhankkeiden kautta. Kansallisen työn tuloksia ja KASTE-hankkeissa kertyneitä kokemuksia levitetään laajempaan käyttöön. Keskeisessä roolissa Terveyshyötymallin käyttöönotossa ovat Omahoidon tuen välineet (kuva 1). Kuva 1. Terveyshyötymalli pitkäaikaissairauksien hoitoon ja ehkäisyyn Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla SADe-ohjelman tavoitteet tulevat toteutettavaksi rinnan KASTE-ohjelman kanssa. Kuva 2 hahmottaa SADe-ohjelman ja hallinnonalojen omien kehittämisohjelmien välistä yhteyttä. KASTE-ohjelmassa painopiste on palvelustrategiaan perustuvalla palveluiden (rakenteiden ja prosessien) kehittämisellä ja niihin liittyvällä palveluiden sähköistämisen suunnittelulla. SADe-ohjelmassa painopiste on kansalaisen sähköisten palvelujen ja niihin liittyvien toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin suunnittelulla niin, että kehitettävät sähköisen asioinnin palvelut tukevat uudistuvia palvelurakenteita ja -prosesseja ja KASTE-ohjelman tavoitteita. Tärkeää yhteistyössä on se, että KASTE-ohjelma ja siihen liit-

7 7(70) tyvät palveluntuotannon rakenteiden ja prosessien uudistamissuunnitelmat ovat ensisijaisia ja SADe-ohjelma tukee uudistamista sähköisen asioinnin keinoin. Kehitys ei voi edetä niin, että ensin kehitettäisiin sähköisen asioinnin työkalut SADe-ohjelmassa, jotka sitten tarjottaisiin kuntien käyttöön, sillä sähköinen asiointi edellyttää rakenteiden ja prosessien uudistamista ja mikäli sitä ei ole tehty, sähköisten palveluiden käyttöönotto ei onnistu - sähköisten työvälineiden ei koeta tukevan työprosesseja ja välineet jäävät käyttämättä. SADe- ja KASTE-ohjelmien yhteistyö konkretisoituu käytännössä piloteissa ja sitä kautta käyttöönotettavissa sähköisissä palveluissa, joita voidaan kehittää yhteistyössä KASTE-ohjelman hankkeiden kanssa. Kaste-ohjelman toimintakenttä SoTe-SADe-ohjelman toimintakenttä JulkICT-ohjaus, SoTe-palvelujen kehittämisen ohjaus Kuva 2. KASTE- ja SADe-ohjelman yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla (mukaillen lähteestä: SADe toteuttamissuunnitelma , liite 1) Alla oleva kuva 3 esittää KASTE-ohjelman hoitopolkujen näkökulmasta tarvetta esiselvityksessä käsiteltäville SADe SoTe -palveluille. Lähes kaikki sähköiset palvelut ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia keskeisissä hoitopoluissa.

8 8(70) SoTe SADe -palvelu Muistisairaan hoitopolku Sydänsairaan hoitopolku Äitiyshuollon palvelut Diabeteshoitopolku Aivohalvaushoitopolku Mielenterveyspalvelut Oma terveys -palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystieto x x x x x x Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus x x x x x Avuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki x x x x x Neuvontapalvelut ja vertaistuki x x x x x x Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelut Palveluun hakeutuminen /esitiedot x x x x x x Hoito- ja palvelusuunnitelma x x x x x x Hoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset) x x x x x Palautepalvelut x x x x x x Tukipalvelut Terveyskansio x x x x x Palveluhakemisto x x x x x x Kuva 3. Palvelukokonaisuuden palvelut eri hoitopoluissa 1.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa käsiteltävät sähköiset palvelut jakaantuvat esiselvityksessä kahteen osakokonaisuuteen: Oma terveys palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelut. Lisäksi palvelukokonaisuudessa on yhteisiä tukipalveluja, kuten palveluhakemisto ja terveyskansio. SoTe-palvelukokonaisuuden kohderyhmiksi on määritelty: 1. Kansalaiset jakautuen - Kroonisten sairauksien hallinta (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes jne) - Akuutit ja elektiiviset terveysongelmat (erityisesti kuntoutuksen tukeminen) - Elintapariskien hallinta (liikunta, dieetti, stressi / unen laatu jne) - Ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevat palvelut. - Worried Well (normaalisti yli 50-v, jotka huolestuvat terveydestään) - Active Health (urheilijat, kuntoilijat, terveesti elävät) 2. Paikalliset ja alueelliset terveydenhuollon organisaatiot Oma terveys -palvelut Oma terveys palvelujen visiossa verkkopalvelut toimivat kansalaisen henkilökohtaisena valmentajana, luomalla virtuaalisten terveystarkastusten ja henkilökohtaisen tiedon perusteella terveyttä ja hyvinvointia edistävät ohjeet tai hoito-ohjelman. Samalla kansalaista kannustetaan ohjeiden noudattamiseen ja palkitaan positiivisilla seurantatuloksilla.

9 9(70) Oma terveys -palvelut kattaa kansalaisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, avuntarpeen itsearviointia ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tukevat palvelut. Palvelut kattavat myös omia potilastietoja hyödyntävät, kansalaiselle tarjottavat, personoidut terveyttä edistävät sisällöt ja palvelut KanTa-palvelujen yhteydessä tarjottavan ns. ekatselu-palvelun kautta. Tietoja voidaan tallentaa tarpeen mukaan kansalaisen asiointialustalle terveyskansioon. Tietojen käyttäjänä voi olla joko kansalainen, hänen edustajansa tai hoitosuhteessa olevan osalta hänen suostumuksellaan ammattilainen. Kansalainen voi käyttää tietoja itsehoidon ja oman hyvinvoinnin edistämisessä. Oma terveys -palvelujen tarkemmat palvelukuvaukset löytyvät liitteestä 8. Oma terveys -palvelut sisältää seuraavat palveluryhmät: 1 Yleinen sosiaali- ja terveystieto 2 Terveyden omaseuranta 3 Avuntarpeen itsearviointi 4 Virtuaaliset vertaistukipalvelut 5 Anonyymit neuvontapalvelut. Oma terveys -palvelujen keskeinen tukipalvelu on terveyskansio, jota kuvataan tarkemmin liitteessä 17. Virtuaaliset vertaistukipalvelut päätettiin rajata esiselvityksen tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle. Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Palveluryhmä 1: Yleinen sosiaali- ja terveystieto Terveyden ylläpito, - ongelmat, -hoito, lääkehoidon tietopalvelut Palveluryhmä 2: Terveyden omaseuranta Omien terveystietojen tallennus (painonseuranta, liikkumis-, ravinto-, oirepäiväkirja), omien mittaustulosten tallennus (mm. PEF, Verensokeri, RR) Omien kertomustietojen hyödyntäminen (mm. reseptit, rokotukset, dgn, lääkitys), todistukset Palveluryhmä 3: Avuntarpeen itsearviointi Toimintakyvyn itsearviointi, riskitestit, päätöksentuki Toimeentulotukilaskuri Palveluryhmä 4: Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalituki, -yhteisö 1 Virtuaalituki, -yhteisö 2 Palveluryhmä 5: Neuvontapalvelut Anonyymi terveysja sairausneuvonta Palveluneuvonta Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2: Oma terveys -palvelujen järjestäminen Palveluryhmä 1: Yleisen terveysja hoitotiedon tuotanto Yleisen terveys- ja hoitotiedon ja lääkehoitotiedon tuotanto, jakelun koordinointi ja hallinta Sähköinen asiakirjahallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Palveluryhmä 2: Tiedon tallennus Tiedon tallennus, viestinvälityksen rajapintojen kansalliset määrittelyt Kuva 4. Oma terveys -palvelut Palveluryhmä 3: Riski- ja arviointitestien hallinta Riski- ja arviointitestien tuotanto, sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon) Alustava toteutusmalli: Hajautettu / Kansallinen Tietovaranto- ja tukipalvelut KanTa Terveyskansio Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto metatietokirjasto Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut 8 Alla on kuvattu esimerkki Oma terveys -palveluja hyödyntävästä asiakasprosessista.

10 10(70) Kuva 5. Oma terveys palvelut asiakasprosessissa Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelujen visiossa virtuaalinen palveluohjaaja ohjaa kansalaisen palvelutarpeen sekä laatu- ja vertailutiedon perusteella kansalaista oikean palveluntarjoajan luo. Kansalainen voi lähettää virtuaalisen ohjaajan kokoamat esitiedot sähköisesti palveluntuottajalle. Ammattilainen hyödyntää näin koottuja tietoja hoidon ja palvelutarpeen täsmentämisessä, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja toteutumisen seurannassa. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista tukee virtuaalinen omahoitaja, joka välittää seurantatiedot ammattilaiselle. Samalla palveluja kehitetään saadun palautteen perusteella. Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut käsittävät kansalaisen palveluina viisi palveluryhmää: 1 Palvelujen etsiminen 2 Palveluun hakeutuminen 3 Palvelun suunnittelu 4 Palvelun toteutus 5 Palautepalvelut. Lisäksi palvelut käsittävät sekä hyvinvointipalveluiden järjestämiseen liittyvät palvelut että palvelujen tarvitsemat tukipalvelut. Tukipalveluja ovat erityisesti palveluhakemisto, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys.

11 11(70) Kuva 6. Hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelut Alla on kuvattu esimerkki Hyvinvointipalvelusuunnittelu-palveluja hyödyntävästä asiakasprosessista. Kuva 7. Hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelut asiakasprosessissa

12 12(70) SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut SoTe-palvelukokonaisuus muodostettiin esiselvitysvaiheen lopulla Oma terveys ja Hyvinvointipalvelujen suunnittelu osakokonaisuuksista. Kuva 8 esittää SoTe-palvelukokonaisuuden palvelukarttaa. Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystieto Sosiaali- ja terveystietopalvelu Anonyymi terveys- ja sairausneuvonta Terveyden omaseuranta Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus Omien kertomustietojen hyödyntäminen Avuntarpeen itsearviointi Riskitestit, päätöksentuki Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalituki, vertaistukiyhteisöt Palvelujen etsiminen Palveluhakemiston selailu Palveluun hakeutuminen Palvelun suunnittelu Palvelun toteutus Palautepalvelut Palveluun hakeutuminen Ajanvaraus Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys Spontaani palaute Esitiedot Hoito- ja palvelusuunnitelmat, hoitopäiväkirja, kalenteri Etäkonsultaatio, etähoitopalvelut Määrämuotoinen kysely Tietovaranto- ja tukipalvelut KanTa Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2: Palvelujen järjestäminen Yleisen terveys-, lääke- ja hoitotiedon tuotannon ja jakelun koordinointi ja hallinta Palveluiden kuvaus ja hakemistotietojen ylläpito Hoito- ja palvelusuunnitelman muistutteet Tiedon tallennus ja viestinvälityksen rajapinnat Kansallisten tietovarantojen rajapinnat Palauteen hallinta Riskitestien tuotanto, sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen Hoito- ja palvelusuunnitelman esitietomäärittelyt Sähköinen asiakirjahallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut Terveyskansio, asiointitili Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto, metatietokirjasto Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa Toteutusmalli: Alueellinen / Kansallinen Kuva 8. SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut 2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi SoTe-palvelukokonaisuuden esiselvitysten perusteella esitetään, että palvelukokonaisuuden toteutusvaiheessa käynnistetään seuraavat Oma terveys palveluihin liittyvät projektit: Kansallisesti toteutettavat palvelut ja ratkaisut Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Lisäksi toteutusvaiheessa käynnistetään sanastotyöhön ja vaikutusten seurannan ja indikaattorien koordinointiin liittyvät tehtävät sekä muut SoTe-palvelukokonaisuuksille yhteiset hanketasoiset tehtävät.

13 13(70) 2.1 Kansallisesti toteutettavat palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu Projektin avulla luodaan alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettu kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sisällöntuotannon malli ja kyvykkyys sekä siihen pohjautuva keskitetty palvelu validoitujen sisältöjen jakamiseksi kansalaisille eri kanavien kautta. Projektissa hyödynnetään olemassa olevia palveluja, kuten tervesuomi.fi ja suomi.fi palveluja sekä jo olemassa olevaa SoTe-sisällöntuottajaverkostoa. Tuloksena syntyy palvelu, joka tulee korvaamaan mm. nykyisen tervesuomi.fi-palvelun sekä kunnallisten portaalien ja web-sivustojen kautta tarjottavia päällekkäisiä sosiaali- ja terveystietopalveluja Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansallinen koordinointi Projekti luo mallin riskitestien validointiin sekä alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettuun riskitestien kehittämiseen. Projektissa sähköistetään keskeisiä paperimuodossa olevia testejä ja luodaan terveysvalmennuksen ja kansalaisen päätöksenteon tuen käytäntöjä hoitopolkujen alkupäähän avuntarpeen itsearvioinnin tueksi Palveluhakemisto Projektin avulla kehitetään rekistereiden tietosisältöjä, luodaan mahdollinen uusi tietokanta ja kehitetään avoimia rajapintoja kansallisien ja alueellisten palveluhakemistojen tarpeisiin. Lisäksi toteutetaan verkkopalvelun yhteyteen (esim. Palveluvaaka) palveluhakemisto, joka sisältää kattavan palveluhakemiston ja muita kehittyneempiä ominaisuuksia. Tuloksena syntyy palveluhakemisto, joka on sähköisten palvelujen keskeinen tukipalvelu ja jonka avulla voidaan osin korvata lukuisat erilliset paikalliset palveluhakemistot ja vähentää päällekkäistä ylläpitotyötä. 2.2 Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Projektin avulla suunnitellaan ja toteutetaan yhteiset rajapinnat VIP:in VIA-integraatiopalvelun kautta julkishallinnon tietovarantoihin, tunnisteellisiin SoTe-palveluihin ja asiakastietojärjestelmiin sekä kehitetään valittujen kuntien ja integraatiopalvelun pilotissa sähköinen toimeentulotukeen hakeminen sekä hakemuksen tietojen välitys asiakastietojärjestelmään. Tuloksena syntyy kansallisesti levitettävä palvelu ja sosiaalitoimen sähköisten palvelujen kehittämistä tukevat tiedonsiirtorajapinnat, jotka tehostavat nykyisiä manuaalisia prosesseja Ajanvaraus Projektissa käynnistetään ajanvarausta kehittävän kansallisen foorumin toiminta, jonka tehtävänä on: yhteistyömalleista ja -verkostosta sopiminen, ajanvaraukseen liittyvien standardien ja sovellusohjeiden täsmentäminen, prosessikuvausten, määritysten, yms. tulosten levittäminen ja käyttöönoton tukeminen Tutkimus- ja hoitoviestien välitys Projektissa selvitetään KanTa-palvelujen laajentamisedellytykset ja vaatimukset turvalliselle viestinvälitykselle, suunnitellaan ja toteutetaan palvelu sekä pilotoidaan palvelua alueellisten terveyskansioiden ja ammattilaisen työpöydän tai potilatietojärjestelmän viestinvälityssovelluksen

14 14(70) välillä. Tuloksena on keskeinen potilaan ja ammattilaisen välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta parantava palvelu, jota voidaan hyödyntää laajasti SoTe-palvelukokonaisuuksissa Palautepalvelut Projektissa selvitetään Helsingin kaupungin spontaanin palautteen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvää hanketta sekä sen soveltuvuutta ja pilotointia laajempaan käyttöön muualle Suomeen. Pilotoidaan myös suurissa kaupungeissa 2012 tehtävän neuvolakyselyn toteutus sähköisessä muodossa ja kokemusten perusteella sähköisiä kyselyjä pyritään ottamaan käyttöön myös muissa palveluissa. 2.3 Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus) Projekti luo edellytyksiä yhteensopivien, turvallisten, luotettavien ja kustannustehokkaiden sähköisten kansalaispalvelujen toteuttamiselle sekä kansalaispalvelujen kehittämistä tukevan ekosysteemin syntymiselle. Toimiva ja turvallinen terveyskansio on olennainen tukipalvelu myös Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelukokonaisuuden kannalta Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja Projektissa määritellään, toteutetaan ja pilotoidaan kansalaisen kalenteri- ja hoitopäiväkirjapalvelu KanTa-palveluhin perustuvan Terveys- ja hoitosuunnitelma palveluun liittyen. Tuloksena on hoitoprosessia sekä kansalaisen ja palveluntarjoajan välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota parantava palvelu. 2.4 SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Esiselvityksessä päädyttiin jättämään mm. priorisointi-, kustannus- ja terveyshyötyarviointien perusteella seuraavat palvelut toteutusvaiheessa kansallisten toimenpiteiden ulkopuolelle: Omaterveys palvelut: 1) Virtuaaliset vertaistukipalvelut; ja 2) Terveydenhuollon anonyymi neuvonta, joiden osalta todettiin, että palvelujen järjestämisen vastuukysymykset ovat vaikeita, neuvontapalvelujen kysyntä on vähenemässä (hyvä tieto tärkeintä) eivätkä hyödyt kata kustannuksia. Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelut: 1) Etäkonsultaatio, jolla on oma SADeosakokonaisuus ja johon liittyvää tietoturvallista viestinvälitystä tarkastellaan toteutusvaiheessa omana kokonaisuutena; 2) Kansallisen terveyskansion rakentaminen, jonka osalta todettiin, ettei terveyshyödyistä ole riittävästi näyttöä. Samalla todettiin, että alueellisia hankkeita meneillään runsaasti, mikä pitää huomioida kansallisessa arkkitehtuurija integraatio-ohjauksessa sekä hankearvioinneissa; ja 3) Palveluun hakeutuminen ja esitiedot, jonka jatkokehittämisen Klusteriryhmä päätti siirtää osaksi KELA:n palvelujen kehittämistä.

15 15(70) 2.5 Palvelujen organisointi ja rahoitus SADe SoTe palvelukokonaisuuksien palvelut eroavat toisistaan organisointitavan perusteella merkittävästi. Osa palveluista on alueellisia, osaa kannattaa koordinoida kansallisella tasolla keskitetysti ja joidenkin palvelujen osalta kansallinen keskittäminen on perusteltua. Myös rahoitusmallit ja vaihtoehdot vaihtelevat palvelujen välillä. Kuvassa 9 esitetään palveluittain keskeiset organisointi- ja rahoitusvaihtoehdot. Kunkin palvelun kohdalla organisointia ja rahoitusmallia tulee tarkentaa erityisesti jatkuvan ylläpidon ja kehittämisen vastuiden ja rahoituksen osalta. Tätä on alustavasti analysoitu tarkemmin palveluja koskevissa esiselvityksissä. Organisointitapa SoTe SADe -palvelu Oma terveys -palvelut Yleinen sosiaali- ja Keskitetty ohjaus (THL), hajautettu terveystieto sisällöntuotanto Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus Avuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelut Palveluun Pääasiassa alueellinen, osia keskitetty (julkiset hakeutuminen/esitiedot tietovarannot) SADe Hoito- ja palvelusuunnitelma Alueellinen SADe Hoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset) Rahoitus Kehittäminen Pilotit Käyttöönotto Ylläpito SADe/KASTE, SADe kunnat/sote-piirit SADe (rajapinnat); SADe/KASTE, Osana terveyskansiota; Kunnat ja yritykset kunnat/sote-piirit, alueellinen (palvelut) yritykset Keskitetty ohjaus (THL), osin keskitetty, osin SADe/KASTE, alueellinen tuotanto SADe kunnat/sote-piirit Ajanvaraus Alueellinen SADe Pääasiassa alueellinen, viestinvälitys KanTan kautta SADe Palautepalvelut Tukipalvelut Terveyskansio Alueellinen (spontaani SADe (rajapinnat); palaute); valtakunnallinen Kunnat ja yritykset (määrämuotoiset kyselyt) (palvelut) Pääasiassa alueellinen, SADe (rajapinnat); kansallinen vaihtoehto Kunnat ja yritykset Taltioni/kaupallinen malli (palvelu) SADe, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit Palveluhakemisto Keskitetty (THL) SADe, (TEM) SADe, (TEM) Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit STM/THL, kunnat/ sote-piirit /3. sektori Kunnat/erva- /sote-piirit, yritykset STM/THL, kunnat/ sote-piirit /3. sektori Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit, yritykset STM/THL Kuva 9. SADe SoTe palvelujen organisointi- ja rahoitusmallit (LUONNOS) SADe-ohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi alla olevan taulukon mukaisesti SoTepalvelukokonaisuuden jatkohankkeet sekä näihin liittyvät hanketasoiset tehtävät ohjelmakauden aikana Tarkempi erittely kustannuksista ja hyödyistä on kuvattu luvussa sekä liitteessä 1. Kustannusjakauma -T Kehittämiskustannukset 288, ,055 2,708,623 2,722,621 2,793, , ,088,170 Pilotointi , , , , ,517,434 Käyttöönotto ,101 1,342, ,767,504 Ylläpito ,895,805 1,895, , ,055 2,974,013 3,527,626 3,905,689 2,813,706 1,895,805 16,268,913 Osaamista tarvitaan kehittämisen kohteena olevien palvelujen substanssin lisäksi projektityöstä, sähköisistä palveluista, tietojärjestelmien integroinnista, verkkopalveluiden käytettävyyden asiantuntemusta. Jatkohankkeiden eri vaiheissa tullaan hyödyntämään laajasti ostopalveluita, mikä edellyttää myös julkisten IT- hankintojen vahvaa osaamista.

16 16(70) Pysyvän ylläpidon järjestäminen Toteutusvaiheen käynnistämisen edellytyksenä on pysyvän ylläpidon rahoituksen ja henkilöresurssien järjestäminen kansallisten palvelujen palvelutuotannon ja jatkokehittämisen varmistamiseksi SADe-ohjelmakauden jälkeen. Pysyvä ylläpito vaatii käyttömenoihin arviolta noin kahden (2) miljoonan euron vuotuisen rahoituksen THL:n momentille. Yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun, riskitestien ja palveluhakemiston ylläpitoa varten ehdotetaan perustettavaksi THL:ään koordinaatioyksikkö palvelujen kansallista koordinaatiota ja ylläpitoa varten. Alla olevassa taulukossa on arvioitu koordinaatioyksikön henkilöresurssitarpeet ja kustannukset. Kyseessä on minimiresurssimäärä, jolla tavoiteltuja palveluja ja laatutasoa pystytään ylläpitämään (vrt. tervesuomi.fi). Ylläpidon organisointi ja koordinaatioyksikön perustaminen tulee suunnitella tarkemmin toteutusvaiheen aikana. Ylläpidon kustannukset Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto, riskitestit ja palveluhakemisto Kustannus Hlö lkm % /v Kokonaiskustannukset Palvelun johtaminen Kehittämispäällikkö 1 50 % Laaturyhmä 0 Käyttäjätuki tason palvelu: itsepalvelu 0 1. tason palvelu: Asiakastukihenkilö 1 50 % tason palvelu: Sisällöllinen ja tekninen käyttäjätuki 1 50 % tason palvelu: ulkopuolisten palveluntarjoajien tuotetuki 0 Käyttäjätuen koulutus 0 Palvelun tuottaminen Kehittämispäällikkö 1 50 % Koordinaattori (sosiaaliala), koordinaattori (terveydenhuolto) % Palveluhakemiston ylläpitäjä (=Tekninen ylläpitäjä) 1 50 % Informaatikko (metatiedot ja sanastot) % Palvelun hankinta Sopimukset verkosto-organisaatioiden kanssa (esim. Duodecim) Graafiset ja toimitukselliset palvelut Markkinointi ja tiedotus Ylläpitäjien koulutus Tekninen ylläpito ja sovelluskehitys Tekninen ylläpitäjä/webmaster ja pienkehitys (suomi.fi) 1 50 % Pienkehityksen tuki 0 Palvelinylläpito 0 Lisenssit 0 Tietoturva ja käyttäjähallinta 0 Yleiset olettamukset Kustannus /v Tietolähde HTV-kustannus, johto THL HTV-kustannus, asiantuntija THL HTV-kustannus, sihteeri THL 2.6 Hankkeen hyödyt ja kustannukset Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt Lyhyt aikaväli (vuoteen 2017): Vuoteen 2017 mennessä kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä monikanavaisia oman terveyden seurantaa ja hoitoa tulevia palveluja.

17 17(70) Numeeriset tavoitteet: 30 % pitkäaikaissairaista ( henkilöä) käyttää terveyskansiota, 30 % väestöstä ( henkilöä) hyödyntää terveystietopalvelua, 30 % riskiryhmiin kuuluvista ( henkilöä) avuntarpeen itsearviointipalveluja Pitkä aikaväli: SoTe-palvelukokonaisuuden avulla ja tuella luotavat palvelut: palvelevat mahdollisimman hyvin kansalaista, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta kunnostaan ja terveydenhuollostaan. mahdollistavat kunto- ja potilastietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen ja tiedon tehokkaan hyväksikäytön. tukevat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kunnon ylläpitoa sekä kansalaisten itsenäistä selviytymistä. lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua merkittävästi Palvelut ovat mahdollistaneet kansalaisen valtaistamisen, valta kansalaisen terveydestä on siirtynyt ammattilaisilta kansalaiselle itselleen. Terveydenhoidossa potilas on keskiössä. Terveydenhuollon painopiste on siirtynyt sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn. Terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen sekä yli organisaatiorajojen yhteensopivat tietojärjestelmät ja tiedon vapaa liikkuvuus niiden välillä on mahdollistanut saumattomat hoitoketjut, mikä on johtanut terveydenhuollon laadun parantumiseen. Kansalainen on oman terveytensä suhteen toimijan roolissa. Tekniikka ja järjestelmät ovat niin helppoja, että niitä kykenee kuka tahansa käyttämään tai ne toimivat tarvittaessa automaattisesti. Lähtökohta on aktiivinen kansalainen, jolle palvelut on räätälöity niin, että hän voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Tämä ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisia vaan järjestelmät täydentävät toisiaan. Suomi on testikenttä e-terveydelle, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää vientikelpoisia - tuotteita ja -palveluita käyttäen hyväksi kansallisia vahvuuksia sekä voimakkaita kysyntätekijöitä. Kansallisia vahvuuksia ovat esimerkiksi mobiiliviestintä, sensoriteknologiat sekä järjestelmän pienuus ja toimivuus. Kysyntätekijöihin kuuluvat mm. terveydenhuollon kustannuskriisi, muita maita varhemmin esiin tuleva väestön ikääntyminen, tarve itsenäiseen suoriutumiseen ja etäpalveluihin sekä terveydenhoitohenkilöstön puute Suorat rahalliset hyödyt Palvelukokonaisuudessa keskeisimpiä suoria rahallisia hyötytekijöitä ovat lähinnä suoritteiden tuottamisen kustannussäästöt, jotka aiheutuvat ensisijaisesti ajan säästöstä. Keskeisimpiä ajan säästöön liittyviä ovat kansalaisen näkökulmasta matka-ajan väheneminen/poistuminen ja palveluntarjoajan näkökulmasta henkilökohtaisen kontaktin ja päällekkäisen työn väheneminen. Kansalaisten säästöt on laskettu EU:n suosittelemalla ns. Standard Cost Modelilla. Byrokratian tuoman taakan kustannus asiakkaalle on = T x Q + C x Q. T = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva aika C = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva suora kustannus tai maksu Q = toimenpiteiden määrä (yleensä vuositasolla) Samaa periaatetta on sovellettu myös hallinnon sisäisiin kustannussäästöihin.

18 18(70) Mallia on laajennettu kuitenkin siten, että laskelmissa on otettu huomioon vielä seuraavat tekijät: Maksimipenetraatio: Prosenttiluku. Miten suuri osa kyseisistä suoritteista tullaan maksimissaan toteuttamaan kyseisellä tavalla. Loput oletetaan tehtävän perinteisellä mallilla, mikä pienentää saatavia hyötyjä Hyötyjen ajallinen kehittyminen: Jakauma, jonka mukaan hyöty kehittyy vuosien varrella. Maksimihyöty voidaan saavuttaa vasta viiden vuoden päästä uuden toimintatavan käynnistämisestä Todennäköisyys: Miten todennäköistä on, että hyöty ylipäätään realisoituu. Tätä käytetään suoritteiden ns. hyötyjen odotusarvojen laskemiseen vaihtoehtoislaskelmissa. Hankkeen kumulatiivinen maksimihyöty on arviolta 469 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä. Se koostuu suoritteiden kustannussäästöjen sekä investointi- ja jatkuvien ylläpitokustannusten erotuksesta seuraavan taulukon mukaisesti. 120,000,000 Rahalliset kokonaishyödyt säästölajeittain 100,000,000 80,000,000 60,000,000 40,000,000 Valtionhallinnon hyödyt Kuntien hyödyt Kansalaisen hyödyt 20,000, Suorat säästöt syntyvät suoritteiden kustannusten pienenemisestä. Välilliset hyödyt, jotka voivat olla suoria hyötyjä huomattavasti suuremmat, eivät ole mukana näissä luvuissa. Rahahyötyjen jakauma koreittain yhteensä Kori 1: Kansalliset palvelut, tuki ja ohjaus 223,762,908 Yleinen sosiaali- ja terveystieto, riskitestit 1,164,715 6,093,200 15,324,705 23,035,654 27,877,924 28,686,799 28,686, ,869,797 Palveluhakemisto 272,222 1,361,111 3,266,667 4,627,778 5,444,444 5,444,444 5,444,444 25,861,111 Päällekkäisen työn väheneminen 705,600 3,528,000 8,467,200 11,995,200 14,112,000 14,112,000 14,112,000 67,032,000 Kori 2: Kansalliset määritykset, alueelliset toteutukset 195,320,838 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 965,232 4,826,160 11,582,784 16,408,944 19,304,640 19,304,640 19,304,640 91,697,040 Ajanvaraus 0 324,132 1,620,660 3,889,583 5,510,243 6,482,639 6,482,639 24,309,896 Tutkimus- ja hoitoviestien välitys 388,889 2,016,569 5,027,292 7,476,611 9,003,903 9,220,278 9,220,278 42,353,819 Palautepalvelut 389,054 1,945,268 4,668,642 6,613,910 7,781,070 7,781,070 7,781,070 36,960,083 Kori 3: Alueellisten palvelujen tuki 75,777,083 Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallen 0 405,000 2,025,000 4,860,000 6,885,000 8,100,000 8,100,000 30,375,000 Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kale 0 605,361 3,026,806 7,264,333 10,291,139 12,107,222 12,107,222 45,402,083 3,885,712 21,104,801 55,009,754 86,172, ,210, ,239, ,239, ,860,829 Syntyvistä suoritesäästöistä arviolta 70% on kuntien säästöjä.

19 19(70) Välilliset hyödyt Edellä on laskettu rahalliset hyödyt laskettu konservatiivisesti suoriteperustaisesti. Oma terveys palveluilla on kuitenkin aikaansaatavissa huomattavia välillisiä hyötyjä, jotka eivät tule esille suoriteperustaisessa tarkastelussa. Esimerkiksi varhaisella puuttumisella on saatavissa moninkertaiset säästöt, kun huomioidaan välilliset hyödyt, kuten kroonisten kansansairauksien aiheuttamien kustannusten sekä sairauspoissaolojen kustannusten välttäminen. Seuraava varovainen arvio diabeteksen itsearvioinnin hyödyistä 1 kuvaa hyvin välillisiä hyötyjä: Kokonaiskustannukset tyypin 2 diabeetikoilla (vuonna 2007): o ilman lisäsairauksia 1300 /potilas/vuosi o lisäsairauksin 5700 /potilas/vuosi. Tietämättään diabetesta sairastaa noin henkilöä. Jos näistä riskitestin tekee 10%, n = ja näistä 30%:n lisäsairaus voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella syntyy noin 6000 x ( ) = 26,4 milj. euron säästö Hankkeen laadulliset hyödyt ASIAKASHYÖDYT: Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Miten hyöty ilmenee Toiminnalliset hyödyt Kansalainen saa saman tiedon joka paikasta Kansalainen säästää aikaa Palvelun saatavuus paranee Palvelun saatavuuden parantuminen Kansalainen, palveluntuottaja Kansalainen Kansalainen, palveluntuottaja Tieto on yhteneväinen läpi palvelun Sähköinen palvelu poistaa tarpeen matkustaa palveluntarjoajan luo ja säästää täten asiakkaan sekä palveluntarjoajan aikaa. Myös tiedon löytyminen yhdestä paikasta säästää aikaa Mahdollisuus saada luotettavaa tietoa / palvelua jopa ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelukapasiteettia voidaan suunnata tehokkaammin Valinnan mahdollisuuden kasvu Palvelun laadun parantuminen Kansalaisen voimaannuttaminen, osallistaminen omaan hoitoprosessiin ja terveyttään koskevaan päätöksentekoon Kansalainen Kansalainen Sähköiset palvelut tarjoavat vaihtoehdon henkilökohtaiselle kontaktille ja antavat kansalaiselle mahdollisuuden valita haluamansa palvelukanava Asiakas osallistuu oman terveytensä seurantaan (ja mahdolliseen hoitoon) aikaisempaa aktiivisemmin, joka lisää mielenkiintoa omaa terveydentilaa kohtaan Omahoidon lisääntyminen ja ennaltaehkäisy Kansalainen Palvelussa olevien tietojen avulla asiakas voi saada tietoja esim. eri sairauksista tai toimenpiteistä, joita oma terveydentila saattaa vaatia (esim. flunssan oireiden hoito) ja toi- 1 Kansallinen Diabetesohjelma Dehko: Diabeteksen kustannukset Suomessa ; Puska P, Saaristo T.: Aikuistyypin diabeteksen ja ylipainon luvut yllättivät suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään,

20 20(70) Palvelun sisältö on tuotettu asiakkaan näkökulmasta Kansalainen Palvelun käytettävyyden parantuminen mii täten ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Palvelun sisältö on luotu vastaamaan kansalaisten tarpeita tarjoamaan räätälöityjä palveluja siten, että kansalainen voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Toimii täten myös ennaltaehkäisevänä välineenä. Palvelun riippumattomuus ajasta ja paikasta Palvelun käyttö on asiakkaalle edullista ja helppoa Muut asiakas hyödyt Kansalaisen kiinnostus omaa terveydentilaa kohtaan kohenee Kansalaisten mahdollisuus nähdä ne tiedot, joita heistä on tietokannoissa Kansalainen Kansalainen Kansalainen Kansalainen Palvelua voi käyttää kellonajasta tai paikasta riippumatta, joka lisää tasa-arvoa kansalaisten kesken Sähköisen palvelun käyttö on asiakkaalle pääsääntöisesti ilmaista. Lisäksi valtaosa kansalaisista on jo tottunut käyttämään sähköisiä palveluita ja Internetiä. Kansalainen voi luottaa tarjottuun tietoon ja kykenee täten olemaan vastuussa itse omasta hyvinvoinnistaan, parantaen hyvinvointiaan, ennaltaehkäisemällä tai itsehoidon avulla. Sähköinen palvelu näyttäytyy samanlaisena kaikille palvelun osapuolille (kansalainen, kunta ja viranomainen), joka lisää palvelun luotettavuutta TUOTTAVAN ORGANISAATION HYÖDYT: Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Miten hyöty ilmenee Palveluprosessin läpimenoaika Palvelun sähköisyys nopeuttaa henkilökohtaista palvelutapahtumaa Tiedot ovat keskitetysti saatavilla sähköisesti Palvelun tehokkuuden parantuminen Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Mahdollisuus tuottaa osa prosessista sähköisesti voi nopeuttaa fyysistä palvelutapahtumaa, esim. kansalaisen tiedot sähköisesti saatavilla esim. diabetestapauksessa (mittaustulokset tms. arvot kaikki samassa paikassa keskitetysti). Tietoja ei tarvitse etsiä monesta paikasta vaan ne löytyvät keskitetysti yhdestä paikasta ja ovat palveluntarjoajalle sekä kansalaiselle samansisältöisiä, joka parantaa palvelun luotettavuutta. Saattaa poistaa myös tarpeen kerätä informaatiota muita kanavia pitkin. Palveluiden laatu paranee asuinkunnasta riippumatta kun asiakkaalla ja palveluntarjoajalla on yhtäläiset tiedot ja prosessit Osa työstä siirtyy itsepalveluksi asiakkaan tuotettavaksi ja vähentää täten palveluntarjoajan kuormitusta Tiedon tuottaminen sähköisesti vähentää palveluntarjoajien kustannuksia ja säästää aikaa, esim. puhelinneuvonta Työn kuormittavuus vähenee "turhien" kontaktien määrän laskiessa Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Asiakas voi tuottaa osan palvelusta itsepalveluna. Tiedot pysyvät lisäksi keskitetysti paremmin tallessa. Kun tieto on kertaalleen tuotettu sähköiseen muotoon, on se palvelussa pysyvästi ja helposti muokattavissa. Lisäksi tieto on saatavilla aina. Sähköinen palvelu tarjoaa neuvoja ja apua, jolloin puhelinkontakti / henkilökohtainen kontakti voi tulla tarpeettomaksi

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Hannele Hyppönen THL, Annakaisa Iivari STM TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 9. 10.2.2012, Kuntatalo, Helsinki Kansalaisen sähköiset

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Strategiatyön vaiheet 1. Kartoitus 2. Visiointi 3. Priorisointi 4. Toimenpiteistä ja vastuista sopiminen 5.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe)

Sosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe) Sosiaali- ja terveyspalvelut klikkauksen päässä (SADe-SoTe) Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalveluja ja palveluntuottajia Virve Jokiranta, Salla Sainio 20.5.2014 Terveydenhuollon ATK-päivät

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020 Anne Kallio STM Kansalliset linjaukset ja toimenpiteet 2012-2015 pääosassa jo tehtyjen linjausten toimeenpano KanTa-palveluiden

Lisätiedot

SADe Sote. Turvallinen viestinvälitys - työsuunnitelma. Luonnos v. 1.0 23.4.2013 1

SADe Sote. Turvallinen viestinvälitys - työsuunnitelma. Luonnos v. 1.0 23.4.2013 1 SADe Sote Turvallinen viestinvälitys - työsuunnitelma Luonnos v. 1.0 23.4.2013 1 Sähköposti lääkärin ja potilaan välisessä kommunikoinnissa (Iso-Britannia) Lähde: ehealth Insider, 2013 2 Turvallinen viestinvälitys

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN

MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN 11.9.2013 KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN 1 MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA Sähköiset mielenterveyspalvelut ja Mielenterveystalo 12.9.2013 2 SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT Informaatio- ja viestintäteknologialla

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

HyvisSADe: yhteistyöprojektin tulokset kansalaisen hyväksi ja kansalliseen käyttöön. Jani Kariniemi, Medi-IT Oy

HyvisSADe: yhteistyöprojektin tulokset kansalaisen hyväksi ja kansalliseen käyttöön. Jani Kariniemi, Medi-IT Oy HyvisSADe: yhteistyöprojektin tulokset kansalaisen hyväksi ja kansalliseen käyttöön Jani Kariniemi, Medi-IT Oy Miksi haetaan jotain uutta Yksittäisenä palveluna ajanvaraus ei ratkaise vielä mitään, ilman

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, SADe

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, SADe Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, SADe Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Maire Ahopelto SADe-ohjelmapäällikkö, palvelupäällikkö Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL 1 Esityksen sisältö SADe-ohjelma THL:n uudet sähköiset kansalaispalvelut Omahoitopolut.fi Palveluvaaka.fi Mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Hyvis-palvelut ja HyvisSADe yhteistyöprojekti. Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP 11.9.2013

Hyvis-palvelut ja HyvisSADe yhteistyöprojekti. Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP 11.9.2013 Hyvis-palvelut ja HyvisSADe yhteistyöprojekti Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP 11.9.2013 Mikä on Hyvis? Nykyinen Hyvis on hyvinvoinnin ja sähköisen asioinnin ratkaisu,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

24.3.2014. Tulevaisuuden visio. Mikä on Hyvis? Sähköiset itsearviointityökalut ja hoitoon ohjautuminen 21.3.2014 Maija Paukkala STESO päivät Kuopio

24.3.2014. Tulevaisuuden visio. Mikä on Hyvis? Sähköiset itsearviointityökalut ja hoitoon ohjautuminen 21.3.2014 Maija Paukkala STESO päivät Kuopio Sähköiset itsearviointityökalut ja hoitoon ohjautuminen 21.3.2014 Maija Paukkala STESO päivät Kuopio Tulevaisuuden visio Palveluiden saatavuus, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus varmistetaan Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle

Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Omahoitopalvelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle Riikka Hirvasniemi TtM, kehittämiskoordinaattori Oulun kaupunki / hyvinvointipalvelut riikka.hirvasniemi@ouka.fi Suomen nuorin väestö Alle 15-vuotiaita

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä

Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä SOTE-uudistuksen(kin) kestävä äitiyshuollon järjestelmä Kansalaislähtöinen äitiyshuollon ratkaisu CGI ja Mediware yhteistyönä Yhteinen lupauksemme Tutkimme tarjoamiamme tuotteiden yhteistoiminnallisuuden

Lisätiedot

Asumisen ja Rakentamisen epalvelut

Asumisen ja Rakentamisen epalvelut Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Asumisen ja Rakentamisen epalvelut 1 Hallitusohjelma sekä Asumisen ja Rakentamisen epalvelut Viestintä Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti kansallisen kehittämisen keskiössä. Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP 9.10.

HyvisSADe yhteistyöprojekti kansallisen kehittämisen keskiössä. Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP 9.10. HyvisSADe yhteistyöprojekti kansallisen kehittämisen keskiössä Maija Paukkala Kehittämispäällikkö, HyvisSADe -projektijohtaja ESSHP 9.10.2013 Mikä on Hyvis? Hyviksestä löytyy luotettavaa, asiantuntijoiden

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua? ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot