-palvelukokonaisuus. Esiselvitysraportti. THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-palvelukokonaisuus. Esiselvitysraportti. THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma"

Transkriptio

1 THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma Esiselvitysraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon -palvelukokonaisuus Esiselvitysraportti

2 2(70) Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä Perusversio Heikki Virintie Kommentit, täydennykset nykytilakuvaukseen Hannele Hyppönen Oulun täydennykset Minna Angeria Tavoitetila ja jatkotoimenpiteet Heikki Virintie Kommentit lisätty Heikki Virintie Jatkotoimenpiteet lisätty Heikki Virintie Hankesuunnitelma lisätty Heikki Virintie Kommentit, täydennykset Hannele Hyppönen Kommentit ja täydennys Minna Angeria Kustannushyödyt ja yhteensovitus Heikki Virintie HVPS- esiselvityksen kanssa Omaterveys palvelujen sisällön (2.1.3) ja järjestyksen Monica Röberg/ Heikki Virintie täsmennys Tarkennettu Yleinen sosiaali- Seniha Cihangir ja terveystieto- hankkeen jatkotoimenpide-ehdotuksia Päivityksiä kommenttien Heikki Virintie perusteella Esiselvitysten tarkennukset Heikki Virintie päivitetty, terveys- kansio lisätty Päivityksiä Heikki Virintie Palvelukokonaisuuksien Martti Näveri yhdistämismuutoksia Yhdistämismuutokset, uusi rakenne ja päivitykset Heikki Virintie

3 3(70) Sisältö 1 Johdanto Taustaa ja tavoitteet SADe- ja Kaste-yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Oma terveys -palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut 12 2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi Kansallisesti toteutettavat palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansallinen koordinointi Palveluhakemisto Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Ajanvaraus Tutkimus- ja hoitoviestien välitys Palautepalvelut Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus) Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Palvelujen organisointi ja rahoitus Pysyvän ylläpidon järjestäminen Hankkeen hyödyt ja kustannukset Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt Kustannukset Kustannushyötytase Riskit Toteutussuunnitelma Tavoitteet ja kohderyhmät Toteutuksen vaiheistus, projektit ja aikataulu Kori 1: Kansallisesti toteutettavat palvelut, hanketasoiset tehtävät ja ohjaus Kori 2: Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Kori 3: Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet Pilotoinnit Käyttöönotot Hankkeen riippuvuudet Hankkeen organisointi ja hallinto Viestintä Hankkeen ohjaus- ja raportointikäytännöt Yhteenveto esiselvityksessä olleista palveluista Oma terveys palvelut Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu Terveyden omaseuranta Avuntarpeen itsearviointi Virtuaaliset vertaistukipalvelut Anonyymi terveys-, sairaus- ja palveluneuvonta Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut... 40

4 4(70) Palveluiden etsiminen (palveluhakemisto) Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Ajanvaraus Hoito- ja palvelusuunnitelmat, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja Palvelun toteutus Palautepalvelut Tukipalvelut ja -toimenpiteet Terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys Sanastotyö Vaikutusten ennakointi ja seuranta 51 5 Sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja Kehittämishankkeita Keskeisiä toteutettuja Oma terveys -palveluja Oulun Omahoito Espoon Omahoito KanErva-Kaste Hyvinvointipolku.fi Hyvis.fi HUS Kelnet Mielenterveystalo.fi Terveyskeskus.fi Terve.fi, Tohtori.fi, Poliklinikka.fi Ulkomaan kokemuksia Ruotsi Tanska Iso-Britannia USA Yhteenveto ulkomaisista kokemuksista Sosiaalialan sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Yhteenveto palvelujen nykytilan haasteista Liitteet Liite 1: SoTe kustannushyötylaskelma Liite 2: SoTe hankesuunnitelma Liite 3: Riskirekisteri Liite 4: Viestintäsuunnitelma Liite 5: SADe-kriteerit Liite 6: Toimintamallit Liite 7: Palvelukuvaustaulukko Liite 8: Palvelukuvaukset Liite 9: Pilotointisuunnitelma Liite 10: Käyttöönottosuunnitelma Liite 11: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu -selvitys Liite 12: Avuntarpeen itsearviointi -esiselvitys Liite 13: Neuvontapalvelut-esiselvitys Liite 14: Palveluhakemisto-esiselvitys Liite 15: Palveluun hakeutuminen-esiselvitys Liite 16: Ajanvaraus-esiselvitys Liite 17: Arkkitehtuuri, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys -selvitys Liite 18: Hoidon ja palvelun suunnittelu -esiselvitys Liite 19: Palautepalvelut-esiselvitys Liite 20: Sanastotyön hankesuunnittelu Liite 21: Vaikutusten ennakoiminen ja seuraaminen -tutkimussuunnitelma Liite 22: Sosiaalialan sähköisten palvelujen kartoitus 2010 Liite 23: Lainsäädännön esiselvitys

5 5(70) 1 Johdanto 1.1 Taustaa ja tavoitteet SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden tavoitteena on: (1) varmistaa kansalaisille helppokäyttöisiä, heidän omiin tarpeisiinsa räätälöitävissä olevia palveluja oman hyvinvoinnin ja terveyden hoitoon, (2) tukea kansalaista hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, (3) parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnitteluun sekä (4) tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian, rakenteiden ja prosessien on oltava SADe-palvelujen kehittämisen lähtökohtina. Siksi SoTe-palvelukokonaisuus liittyy läheisesti laajempaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kokonaisuuteen, erityisesti valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pääasiassa verovaroin. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2008 noin 17,8 miljardia euroa, mikä oli 53 prosenttia kuntien kokonaismenoista, joten jo muutaman promillenkin tuottavuushyödyillä on suuri merkitys. Suuri osa terveysmenoista aiheutuu kroonisista sairauksista, jotka usein olisivat merkittäviltä osin ennalta ehkäistävissä. Yli puolella 30-vuotiaista suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus ja noin 20%:lla metabolinen oireyhtymä, johon liittyy keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja verensokeri sekä häiriö rasva-aineenvaihdunnassa. Näiden optimaalinen hoitomalli edellyttää terveydenhuollon ja potilaiden yhteistyötä. Merkittävä näkökohta on myös, että nuoriin ei vaikuteta enää perinteisen "valistuksen" keinoin, vaan tietoa pitäisi tuoda sinne, missä nuoret muutenkin ovat (esimerkiksi virtuaaliyhteisöihin). Hyödyt perustuvat kansalaisten valtuuttamiseen, jonka ansiosta terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää proaktiivisemmaksi. Oman terveyden hoitoon liittyvät sähköiset palvelut antavat kansalaiselle mahdollisuuden ottaa suuremman vastuun omasta terveydestään. Näitä täydentävät Hyvinvointipalvelujen suunnitteluun liittyvät sähköiset palvelut, joilla järjestetään mm. sähköinen konsultaatio, hoito- ym. viestien välitys ja ajanvaraus terveydenhuollon palveluorganisaatioiden kanssa. Lisäksi sähköisellä asioinnilla voidaan tukea hoitohenkilökunnan valmistautumista vastaanotoille sekä orientoitumista asiakkaan kohtaamiseen valmentajana. Tämä dokumentti liitteineen kuvaa palvelukokonaisuuden esiselvitysvaiheen keskeiset tulokset. Raportissa 1. Kuvataan ehdotus toteutettaviksi palveluiksi 2. Kuvataan palvelukokonaisuuden alustava toteutussuunnitelma 3. Tehdään yhteenveto palvelukohtaisista esiselvityksistä 4. Kuvataan sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja. 1.2 SADe- ja Kaste-yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi tämän kehittämisohjelman. Valtioneuvosto hyväksyi vuosia koskevan ohjelman Ohjelmasta säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 5 :ssä. KASTE on

6 6(70) strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoitteet ja indikaattorit ovat: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä lisätä terveyttä ja hyvinvointia parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain (neljä toimenpidekokonaisuutta) varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys (kolme toimenpidekokonaisuutta) luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit (seitsemän toimenpidekokonaisuutta). Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma tukee ja ohjaa tätä työtä osana KASTE-ohjelmaa. Ohjelman avulla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta. Keskeisin toimenpide on pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin (Chronic Care Model) kansallinen käyttöönotto. Siinä keskitytään terveyskeskuksen suurimpiin potilasryhmiin ja parannetaan pitkäaikaissairauksien hoidon sekä ehkäisevän toiminnan saatavuutta ja laatua. Terveyshyötymallin käyttöönotto tapahtuu KASTEhankkeiden kautta. Kansallisen työn tuloksia ja KASTE-hankkeissa kertyneitä kokemuksia levitetään laajempaan käyttöön. Keskeisessä roolissa Terveyshyötymallin käyttöönotossa ovat Omahoidon tuen välineet (kuva 1). Kuva 1. Terveyshyötymalli pitkäaikaissairauksien hoitoon ja ehkäisyyn Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla SADe-ohjelman tavoitteet tulevat toteutettavaksi rinnan KASTE-ohjelman kanssa. Kuva 2 hahmottaa SADe-ohjelman ja hallinnonalojen omien kehittämisohjelmien välistä yhteyttä. KASTE-ohjelmassa painopiste on palvelustrategiaan perustuvalla palveluiden (rakenteiden ja prosessien) kehittämisellä ja niihin liittyvällä palveluiden sähköistämisen suunnittelulla. SADe-ohjelmassa painopiste on kansalaisen sähköisten palvelujen ja niihin liittyvien toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin suunnittelulla niin, että kehitettävät sähköisen asioinnin palvelut tukevat uudistuvia palvelurakenteita ja -prosesseja ja KASTE-ohjelman tavoitteita. Tärkeää yhteistyössä on se, että KASTE-ohjelma ja siihen liit-

7 7(70) tyvät palveluntuotannon rakenteiden ja prosessien uudistamissuunnitelmat ovat ensisijaisia ja SADe-ohjelma tukee uudistamista sähköisen asioinnin keinoin. Kehitys ei voi edetä niin, että ensin kehitettäisiin sähköisen asioinnin työkalut SADe-ohjelmassa, jotka sitten tarjottaisiin kuntien käyttöön, sillä sähköinen asiointi edellyttää rakenteiden ja prosessien uudistamista ja mikäli sitä ei ole tehty, sähköisten palveluiden käyttöönotto ei onnistu - sähköisten työvälineiden ei koeta tukevan työprosesseja ja välineet jäävät käyttämättä. SADe- ja KASTE-ohjelmien yhteistyö konkretisoituu käytännössä piloteissa ja sitä kautta käyttöönotettavissa sähköisissä palveluissa, joita voidaan kehittää yhteistyössä KASTE-ohjelman hankkeiden kanssa. Kaste-ohjelman toimintakenttä SoTe-SADe-ohjelman toimintakenttä JulkICT-ohjaus, SoTe-palvelujen kehittämisen ohjaus Kuva 2. KASTE- ja SADe-ohjelman yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla (mukaillen lähteestä: SADe toteuttamissuunnitelma , liite 1) Alla oleva kuva 3 esittää KASTE-ohjelman hoitopolkujen näkökulmasta tarvetta esiselvityksessä käsiteltäville SADe SoTe -palveluille. Lähes kaikki sähköiset palvelut ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia keskeisissä hoitopoluissa.

8 8(70) SoTe SADe -palvelu Muistisairaan hoitopolku Sydänsairaan hoitopolku Äitiyshuollon palvelut Diabeteshoitopolku Aivohalvaushoitopolku Mielenterveyspalvelut Oma terveys -palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystieto x x x x x x Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus x x x x x Avuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki x x x x x Neuvontapalvelut ja vertaistuki x x x x x x Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelut Palveluun hakeutuminen /esitiedot x x x x x x Hoito- ja palvelusuunnitelma x x x x x x Hoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset) x x x x x Palautepalvelut x x x x x x Tukipalvelut Terveyskansio x x x x x Palveluhakemisto x x x x x x Kuva 3. Palvelukokonaisuuden palvelut eri hoitopoluissa 1.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa käsiteltävät sähköiset palvelut jakaantuvat esiselvityksessä kahteen osakokonaisuuteen: Oma terveys palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelut. Lisäksi palvelukokonaisuudessa on yhteisiä tukipalveluja, kuten palveluhakemisto ja terveyskansio. SoTe-palvelukokonaisuuden kohderyhmiksi on määritelty: 1. Kansalaiset jakautuen - Kroonisten sairauksien hallinta (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes jne) - Akuutit ja elektiiviset terveysongelmat (erityisesti kuntoutuksen tukeminen) - Elintapariskien hallinta (liikunta, dieetti, stressi / unen laatu jne) - Ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevat palvelut. - Worried Well (normaalisti yli 50-v, jotka huolestuvat terveydestään) - Active Health (urheilijat, kuntoilijat, terveesti elävät) 2. Paikalliset ja alueelliset terveydenhuollon organisaatiot Oma terveys -palvelut Oma terveys palvelujen visiossa verkkopalvelut toimivat kansalaisen henkilökohtaisena valmentajana, luomalla virtuaalisten terveystarkastusten ja henkilökohtaisen tiedon perusteella terveyttä ja hyvinvointia edistävät ohjeet tai hoito-ohjelman. Samalla kansalaista kannustetaan ohjeiden noudattamiseen ja palkitaan positiivisilla seurantatuloksilla.

9 9(70) Oma terveys -palvelut kattaa kansalaisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, avuntarpeen itsearviointia ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tukevat palvelut. Palvelut kattavat myös omia potilastietoja hyödyntävät, kansalaiselle tarjottavat, personoidut terveyttä edistävät sisällöt ja palvelut KanTa-palvelujen yhteydessä tarjottavan ns. ekatselu-palvelun kautta. Tietoja voidaan tallentaa tarpeen mukaan kansalaisen asiointialustalle terveyskansioon. Tietojen käyttäjänä voi olla joko kansalainen, hänen edustajansa tai hoitosuhteessa olevan osalta hänen suostumuksellaan ammattilainen. Kansalainen voi käyttää tietoja itsehoidon ja oman hyvinvoinnin edistämisessä. Oma terveys -palvelujen tarkemmat palvelukuvaukset löytyvät liitteestä 8. Oma terveys -palvelut sisältää seuraavat palveluryhmät: 1 Yleinen sosiaali- ja terveystieto 2 Terveyden omaseuranta 3 Avuntarpeen itsearviointi 4 Virtuaaliset vertaistukipalvelut 5 Anonyymit neuvontapalvelut. Oma terveys -palvelujen keskeinen tukipalvelu on terveyskansio, jota kuvataan tarkemmin liitteessä 17. Virtuaaliset vertaistukipalvelut päätettiin rajata esiselvityksen tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle. Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Palveluryhmä 1: Yleinen sosiaali- ja terveystieto Terveyden ylläpito, - ongelmat, -hoito, lääkehoidon tietopalvelut Palveluryhmä 2: Terveyden omaseuranta Omien terveystietojen tallennus (painonseuranta, liikkumis-, ravinto-, oirepäiväkirja), omien mittaustulosten tallennus (mm. PEF, Verensokeri, RR) Omien kertomustietojen hyödyntäminen (mm. reseptit, rokotukset, dgn, lääkitys), todistukset Palveluryhmä 3: Avuntarpeen itsearviointi Toimintakyvyn itsearviointi, riskitestit, päätöksentuki Toimeentulotukilaskuri Palveluryhmä 4: Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalituki, -yhteisö 1 Virtuaalituki, -yhteisö 2 Palveluryhmä 5: Neuvontapalvelut Anonyymi terveysja sairausneuvonta Palveluneuvonta Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2: Oma terveys -palvelujen järjestäminen Palveluryhmä 1: Yleisen terveysja hoitotiedon tuotanto Yleisen terveys- ja hoitotiedon ja lääkehoitotiedon tuotanto, jakelun koordinointi ja hallinta Sähköinen asiakirjahallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Palveluryhmä 2: Tiedon tallennus Tiedon tallennus, viestinvälityksen rajapintojen kansalliset määrittelyt Kuva 4. Oma terveys -palvelut Palveluryhmä 3: Riski- ja arviointitestien hallinta Riski- ja arviointitestien tuotanto, sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon) Alustava toteutusmalli: Hajautettu / Kansallinen Tietovaranto- ja tukipalvelut KanTa Terveyskansio Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto metatietokirjasto Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut 8 Alla on kuvattu esimerkki Oma terveys -palveluja hyödyntävästä asiakasprosessista.

10 10(70) Kuva 5. Oma terveys palvelut asiakasprosessissa Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelujen visiossa virtuaalinen palveluohjaaja ohjaa kansalaisen palvelutarpeen sekä laatu- ja vertailutiedon perusteella kansalaista oikean palveluntarjoajan luo. Kansalainen voi lähettää virtuaalisen ohjaajan kokoamat esitiedot sähköisesti palveluntuottajalle. Ammattilainen hyödyntää näin koottuja tietoja hoidon ja palvelutarpeen täsmentämisessä, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja toteutumisen seurannassa. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista tukee virtuaalinen omahoitaja, joka välittää seurantatiedot ammattilaiselle. Samalla palveluja kehitetään saadun palautteen perusteella. Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut käsittävät kansalaisen palveluina viisi palveluryhmää: 1 Palvelujen etsiminen 2 Palveluun hakeutuminen 3 Palvelun suunnittelu 4 Palvelun toteutus 5 Palautepalvelut. Lisäksi palvelut käsittävät sekä hyvinvointipalveluiden järjestämiseen liittyvät palvelut että palvelujen tarvitsemat tukipalvelut. Tukipalveluja ovat erityisesti palveluhakemisto, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys.

11 11(70) Kuva 6. Hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelut Alla on kuvattu esimerkki Hyvinvointipalvelusuunnittelu-palveluja hyödyntävästä asiakasprosessista. Kuva 7. Hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelut asiakasprosessissa

12 12(70) SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut SoTe-palvelukokonaisuus muodostettiin esiselvitysvaiheen lopulla Oma terveys ja Hyvinvointipalvelujen suunnittelu osakokonaisuuksista. Kuva 8 esittää SoTe-palvelukokonaisuuden palvelukarttaa. Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystieto Sosiaali- ja terveystietopalvelu Anonyymi terveys- ja sairausneuvonta Terveyden omaseuranta Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus Omien kertomustietojen hyödyntäminen Avuntarpeen itsearviointi Riskitestit, päätöksentuki Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalituki, vertaistukiyhteisöt Palvelujen etsiminen Palveluhakemiston selailu Palveluun hakeutuminen Palvelun suunnittelu Palvelun toteutus Palautepalvelut Palveluun hakeutuminen Ajanvaraus Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys Spontaani palaute Esitiedot Hoito- ja palvelusuunnitelmat, hoitopäiväkirja, kalenteri Etäkonsultaatio, etähoitopalvelut Määrämuotoinen kysely Tietovaranto- ja tukipalvelut KanTa Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2: Palvelujen järjestäminen Yleisen terveys-, lääke- ja hoitotiedon tuotannon ja jakelun koordinointi ja hallinta Palveluiden kuvaus ja hakemistotietojen ylläpito Hoito- ja palvelusuunnitelman muistutteet Tiedon tallennus ja viestinvälityksen rajapinnat Kansallisten tietovarantojen rajapinnat Palauteen hallinta Riskitestien tuotanto, sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen Hoito- ja palvelusuunnitelman esitietomäärittelyt Sähköinen asiakirjahallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut Terveyskansio, asiointitili Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto, metatietokirjasto Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa Toteutusmalli: Alueellinen / Kansallinen Kuva 8. SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut 2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi SoTe-palvelukokonaisuuden esiselvitysten perusteella esitetään, että palvelukokonaisuuden toteutusvaiheessa käynnistetään seuraavat Oma terveys palveluihin liittyvät projektit: Kansallisesti toteutettavat palvelut ja ratkaisut Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Lisäksi toteutusvaiheessa käynnistetään sanastotyöhön ja vaikutusten seurannan ja indikaattorien koordinointiin liittyvät tehtävät sekä muut SoTe-palvelukokonaisuuksille yhteiset hanketasoiset tehtävät.

13 13(70) 2.1 Kansallisesti toteutettavat palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu Projektin avulla luodaan alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettu kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sisällöntuotannon malli ja kyvykkyys sekä siihen pohjautuva keskitetty palvelu validoitujen sisältöjen jakamiseksi kansalaisille eri kanavien kautta. Projektissa hyödynnetään olemassa olevia palveluja, kuten tervesuomi.fi ja suomi.fi palveluja sekä jo olemassa olevaa SoTe-sisällöntuottajaverkostoa. Tuloksena syntyy palvelu, joka tulee korvaamaan mm. nykyisen tervesuomi.fi-palvelun sekä kunnallisten portaalien ja web-sivustojen kautta tarjottavia päällekkäisiä sosiaali- ja terveystietopalveluja Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansallinen koordinointi Projekti luo mallin riskitestien validointiin sekä alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettuun riskitestien kehittämiseen. Projektissa sähköistetään keskeisiä paperimuodossa olevia testejä ja luodaan terveysvalmennuksen ja kansalaisen päätöksenteon tuen käytäntöjä hoitopolkujen alkupäähän avuntarpeen itsearvioinnin tueksi Palveluhakemisto Projektin avulla kehitetään rekistereiden tietosisältöjä, luodaan mahdollinen uusi tietokanta ja kehitetään avoimia rajapintoja kansallisien ja alueellisten palveluhakemistojen tarpeisiin. Lisäksi toteutetaan verkkopalvelun yhteyteen (esim. Palveluvaaka) palveluhakemisto, joka sisältää kattavan palveluhakemiston ja muita kehittyneempiä ominaisuuksia. Tuloksena syntyy palveluhakemisto, joka on sähköisten palvelujen keskeinen tukipalvelu ja jonka avulla voidaan osin korvata lukuisat erilliset paikalliset palveluhakemistot ja vähentää päällekkäistä ylläpitotyötä. 2.2 Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Projektin avulla suunnitellaan ja toteutetaan yhteiset rajapinnat VIP:in VIA-integraatiopalvelun kautta julkishallinnon tietovarantoihin, tunnisteellisiin SoTe-palveluihin ja asiakastietojärjestelmiin sekä kehitetään valittujen kuntien ja integraatiopalvelun pilotissa sähköinen toimeentulotukeen hakeminen sekä hakemuksen tietojen välitys asiakastietojärjestelmään. Tuloksena syntyy kansallisesti levitettävä palvelu ja sosiaalitoimen sähköisten palvelujen kehittämistä tukevat tiedonsiirtorajapinnat, jotka tehostavat nykyisiä manuaalisia prosesseja Ajanvaraus Projektissa käynnistetään ajanvarausta kehittävän kansallisen foorumin toiminta, jonka tehtävänä on: yhteistyömalleista ja -verkostosta sopiminen, ajanvaraukseen liittyvien standardien ja sovellusohjeiden täsmentäminen, prosessikuvausten, määritysten, yms. tulosten levittäminen ja käyttöönoton tukeminen Tutkimus- ja hoitoviestien välitys Projektissa selvitetään KanTa-palvelujen laajentamisedellytykset ja vaatimukset turvalliselle viestinvälitykselle, suunnitellaan ja toteutetaan palvelu sekä pilotoidaan palvelua alueellisten terveyskansioiden ja ammattilaisen työpöydän tai potilatietojärjestelmän viestinvälityssovelluksen

14 14(70) välillä. Tuloksena on keskeinen potilaan ja ammattilaisen välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta parantava palvelu, jota voidaan hyödyntää laajasti SoTe-palvelukokonaisuuksissa Palautepalvelut Projektissa selvitetään Helsingin kaupungin spontaanin palautteen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvää hanketta sekä sen soveltuvuutta ja pilotointia laajempaan käyttöön muualle Suomeen. Pilotoidaan myös suurissa kaupungeissa 2012 tehtävän neuvolakyselyn toteutus sähköisessä muodossa ja kokemusten perusteella sähköisiä kyselyjä pyritään ottamaan käyttöön myös muissa palveluissa. 2.3 Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus) Projekti luo edellytyksiä yhteensopivien, turvallisten, luotettavien ja kustannustehokkaiden sähköisten kansalaispalvelujen toteuttamiselle sekä kansalaispalvelujen kehittämistä tukevan ekosysteemin syntymiselle. Toimiva ja turvallinen terveyskansio on olennainen tukipalvelu myös Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelukokonaisuuden kannalta Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja Projektissa määritellään, toteutetaan ja pilotoidaan kansalaisen kalenteri- ja hoitopäiväkirjapalvelu KanTa-palveluhin perustuvan Terveys- ja hoitosuunnitelma palveluun liittyen. Tuloksena on hoitoprosessia sekä kansalaisen ja palveluntarjoajan välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota parantava palvelu. 2.4 SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Esiselvityksessä päädyttiin jättämään mm. priorisointi-, kustannus- ja terveyshyötyarviointien perusteella seuraavat palvelut toteutusvaiheessa kansallisten toimenpiteiden ulkopuolelle: Omaterveys palvelut: 1) Virtuaaliset vertaistukipalvelut; ja 2) Terveydenhuollon anonyymi neuvonta, joiden osalta todettiin, että palvelujen järjestämisen vastuukysymykset ovat vaikeita, neuvontapalvelujen kysyntä on vähenemässä (hyvä tieto tärkeintä) eivätkä hyödyt kata kustannuksia. Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelut: 1) Etäkonsultaatio, jolla on oma SADeosakokonaisuus ja johon liittyvää tietoturvallista viestinvälitystä tarkastellaan toteutusvaiheessa omana kokonaisuutena; 2) Kansallisen terveyskansion rakentaminen, jonka osalta todettiin, ettei terveyshyödyistä ole riittävästi näyttöä. Samalla todettiin, että alueellisia hankkeita meneillään runsaasti, mikä pitää huomioida kansallisessa arkkitehtuurija integraatio-ohjauksessa sekä hankearvioinneissa; ja 3) Palveluun hakeutuminen ja esitiedot, jonka jatkokehittämisen Klusteriryhmä päätti siirtää osaksi KELA:n palvelujen kehittämistä.

15 15(70) 2.5 Palvelujen organisointi ja rahoitus SADe SoTe palvelukokonaisuuksien palvelut eroavat toisistaan organisointitavan perusteella merkittävästi. Osa palveluista on alueellisia, osaa kannattaa koordinoida kansallisella tasolla keskitetysti ja joidenkin palvelujen osalta kansallinen keskittäminen on perusteltua. Myös rahoitusmallit ja vaihtoehdot vaihtelevat palvelujen välillä. Kuvassa 9 esitetään palveluittain keskeiset organisointi- ja rahoitusvaihtoehdot. Kunkin palvelun kohdalla organisointia ja rahoitusmallia tulee tarkentaa erityisesti jatkuvan ylläpidon ja kehittämisen vastuiden ja rahoituksen osalta. Tätä on alustavasti analysoitu tarkemmin palveluja koskevissa esiselvityksissä. Organisointitapa SoTe SADe -palvelu Oma terveys -palvelut Yleinen sosiaali- ja Keskitetty ohjaus (THL), hajautettu terveystieto sisällöntuotanto Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus Avuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelut Palveluun Pääasiassa alueellinen, osia keskitetty (julkiset hakeutuminen/esitiedot tietovarannot) SADe Hoito- ja palvelusuunnitelma Alueellinen SADe Hoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset) Rahoitus Kehittäminen Pilotit Käyttöönotto Ylläpito SADe/KASTE, SADe kunnat/sote-piirit SADe (rajapinnat); SADe/KASTE, Osana terveyskansiota; Kunnat ja yritykset kunnat/sote-piirit, alueellinen (palvelut) yritykset Keskitetty ohjaus (THL), osin keskitetty, osin SADe/KASTE, alueellinen tuotanto SADe kunnat/sote-piirit Ajanvaraus Alueellinen SADe Pääasiassa alueellinen, viestinvälitys KanTan kautta SADe Palautepalvelut Tukipalvelut Terveyskansio Alueellinen (spontaani SADe (rajapinnat); palaute); valtakunnallinen Kunnat ja yritykset (määrämuotoiset kyselyt) (palvelut) Pääasiassa alueellinen, SADe (rajapinnat); kansallinen vaihtoehto Kunnat ja yritykset Taltioni/kaupallinen malli (palvelu) SADe, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit Palveluhakemisto Keskitetty (THL) SADe, (TEM) SADe, (TEM) Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit STM/THL, kunnat/ sote-piirit /3. sektori Kunnat/erva- /sote-piirit, yritykset STM/THL, kunnat/ sote-piirit /3. sektori Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit, yritykset STM/THL Kuva 9. SADe SoTe palvelujen organisointi- ja rahoitusmallit (LUONNOS) SADe-ohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi alla olevan taulukon mukaisesti SoTepalvelukokonaisuuden jatkohankkeet sekä näihin liittyvät hanketasoiset tehtävät ohjelmakauden aikana Tarkempi erittely kustannuksista ja hyödyistä on kuvattu luvussa sekä liitteessä 1. Kustannusjakauma -T Kehittämiskustannukset 288, ,055 2,708,623 2,722,621 2,793, , ,088,170 Pilotointi , , , , ,517,434 Käyttöönotto ,101 1,342, ,767,504 Ylläpito ,895,805 1,895, , ,055 2,974,013 3,527,626 3,905,689 2,813,706 1,895,805 16,268,913 Osaamista tarvitaan kehittämisen kohteena olevien palvelujen substanssin lisäksi projektityöstä, sähköisistä palveluista, tietojärjestelmien integroinnista, verkkopalveluiden käytettävyyden asiantuntemusta. Jatkohankkeiden eri vaiheissa tullaan hyödyntämään laajasti ostopalveluita, mikä edellyttää myös julkisten IT- hankintojen vahvaa osaamista.

16 16(70) Pysyvän ylläpidon järjestäminen Toteutusvaiheen käynnistämisen edellytyksenä on pysyvän ylläpidon rahoituksen ja henkilöresurssien järjestäminen kansallisten palvelujen palvelutuotannon ja jatkokehittämisen varmistamiseksi SADe-ohjelmakauden jälkeen. Pysyvä ylläpito vaatii käyttömenoihin arviolta noin kahden (2) miljoonan euron vuotuisen rahoituksen THL:n momentille. Yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun, riskitestien ja palveluhakemiston ylläpitoa varten ehdotetaan perustettavaksi THL:ään koordinaatioyksikkö palvelujen kansallista koordinaatiota ja ylläpitoa varten. Alla olevassa taulukossa on arvioitu koordinaatioyksikön henkilöresurssitarpeet ja kustannukset. Kyseessä on minimiresurssimäärä, jolla tavoiteltuja palveluja ja laatutasoa pystytään ylläpitämään (vrt. tervesuomi.fi). Ylläpidon organisointi ja koordinaatioyksikön perustaminen tulee suunnitella tarkemmin toteutusvaiheen aikana. Ylläpidon kustannukset Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto, riskitestit ja palveluhakemisto Kustannus Hlö lkm % /v Kokonaiskustannukset Palvelun johtaminen Kehittämispäällikkö 1 50 % Laaturyhmä 0 Käyttäjätuki tason palvelu: itsepalvelu 0 1. tason palvelu: Asiakastukihenkilö 1 50 % tason palvelu: Sisällöllinen ja tekninen käyttäjätuki 1 50 % tason palvelu: ulkopuolisten palveluntarjoajien tuotetuki 0 Käyttäjätuen koulutus 0 Palvelun tuottaminen Kehittämispäällikkö 1 50 % Koordinaattori (sosiaaliala), koordinaattori (terveydenhuolto) % Palveluhakemiston ylläpitäjä (=Tekninen ylläpitäjä) 1 50 % Informaatikko (metatiedot ja sanastot) % Palvelun hankinta Sopimukset verkosto-organisaatioiden kanssa (esim. Duodecim) Graafiset ja toimitukselliset palvelut Markkinointi ja tiedotus Ylläpitäjien koulutus Tekninen ylläpito ja sovelluskehitys Tekninen ylläpitäjä/webmaster ja pienkehitys (suomi.fi) 1 50 % Pienkehityksen tuki 0 Palvelinylläpito 0 Lisenssit 0 Tietoturva ja käyttäjähallinta 0 Yleiset olettamukset Kustannus /v Tietolähde HTV-kustannus, johto THL HTV-kustannus, asiantuntija THL HTV-kustannus, sihteeri THL 2.6 Hankkeen hyödyt ja kustannukset Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt Lyhyt aikaväli (vuoteen 2017): Vuoteen 2017 mennessä kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä monikanavaisia oman terveyden seurantaa ja hoitoa tulevia palveluja.

17 17(70) Numeeriset tavoitteet: 30 % pitkäaikaissairaista ( henkilöä) käyttää terveyskansiota, 30 % väestöstä ( henkilöä) hyödyntää terveystietopalvelua, 30 % riskiryhmiin kuuluvista ( henkilöä) avuntarpeen itsearviointipalveluja Pitkä aikaväli: SoTe-palvelukokonaisuuden avulla ja tuella luotavat palvelut: palvelevat mahdollisimman hyvin kansalaista, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta kunnostaan ja terveydenhuollostaan. mahdollistavat kunto- ja potilastietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen ja tiedon tehokkaan hyväksikäytön. tukevat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kunnon ylläpitoa sekä kansalaisten itsenäistä selviytymistä. lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua merkittävästi Palvelut ovat mahdollistaneet kansalaisen valtaistamisen, valta kansalaisen terveydestä on siirtynyt ammattilaisilta kansalaiselle itselleen. Terveydenhoidossa potilas on keskiössä. Terveydenhuollon painopiste on siirtynyt sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn. Terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen sekä yli organisaatiorajojen yhteensopivat tietojärjestelmät ja tiedon vapaa liikkuvuus niiden välillä on mahdollistanut saumattomat hoitoketjut, mikä on johtanut terveydenhuollon laadun parantumiseen. Kansalainen on oman terveytensä suhteen toimijan roolissa. Tekniikka ja järjestelmät ovat niin helppoja, että niitä kykenee kuka tahansa käyttämään tai ne toimivat tarvittaessa automaattisesti. Lähtökohta on aktiivinen kansalainen, jolle palvelut on räätälöity niin, että hän voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Tämä ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisia vaan järjestelmät täydentävät toisiaan. Suomi on testikenttä e-terveydelle, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää vientikelpoisia - tuotteita ja -palveluita käyttäen hyväksi kansallisia vahvuuksia sekä voimakkaita kysyntätekijöitä. Kansallisia vahvuuksia ovat esimerkiksi mobiiliviestintä, sensoriteknologiat sekä järjestelmän pienuus ja toimivuus. Kysyntätekijöihin kuuluvat mm. terveydenhuollon kustannuskriisi, muita maita varhemmin esiin tuleva väestön ikääntyminen, tarve itsenäiseen suoriutumiseen ja etäpalveluihin sekä terveydenhoitohenkilöstön puute Suorat rahalliset hyödyt Palvelukokonaisuudessa keskeisimpiä suoria rahallisia hyötytekijöitä ovat lähinnä suoritteiden tuottamisen kustannussäästöt, jotka aiheutuvat ensisijaisesti ajan säästöstä. Keskeisimpiä ajan säästöön liittyviä ovat kansalaisen näkökulmasta matka-ajan väheneminen/poistuminen ja palveluntarjoajan näkökulmasta henkilökohtaisen kontaktin ja päällekkäisen työn väheneminen. Kansalaisten säästöt on laskettu EU:n suosittelemalla ns. Standard Cost Modelilla. Byrokratian tuoman taakan kustannus asiakkaalle on = T x Q + C x Q. T = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva aika C = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva suora kustannus tai maksu Q = toimenpiteiden määrä (yleensä vuositasolla) Samaa periaatetta on sovellettu myös hallinnon sisäisiin kustannussäästöihin.

18 18(70) Mallia on laajennettu kuitenkin siten, että laskelmissa on otettu huomioon vielä seuraavat tekijät: Maksimipenetraatio: Prosenttiluku. Miten suuri osa kyseisistä suoritteista tullaan maksimissaan toteuttamaan kyseisellä tavalla. Loput oletetaan tehtävän perinteisellä mallilla, mikä pienentää saatavia hyötyjä Hyötyjen ajallinen kehittyminen: Jakauma, jonka mukaan hyöty kehittyy vuosien varrella. Maksimihyöty voidaan saavuttaa vasta viiden vuoden päästä uuden toimintatavan käynnistämisestä Todennäköisyys: Miten todennäköistä on, että hyöty ylipäätään realisoituu. Tätä käytetään suoritteiden ns. hyötyjen odotusarvojen laskemiseen vaihtoehtoislaskelmissa. Hankkeen kumulatiivinen maksimihyöty on arviolta 469 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä. Se koostuu suoritteiden kustannussäästöjen sekä investointi- ja jatkuvien ylläpitokustannusten erotuksesta seuraavan taulukon mukaisesti. 120,000,000 Rahalliset kokonaishyödyt säästölajeittain 100,000,000 80,000,000 60,000,000 40,000,000 Valtionhallinnon hyödyt Kuntien hyödyt Kansalaisen hyödyt 20,000, Suorat säästöt syntyvät suoritteiden kustannusten pienenemisestä. Välilliset hyödyt, jotka voivat olla suoria hyötyjä huomattavasti suuremmat, eivät ole mukana näissä luvuissa. Rahahyötyjen jakauma koreittain yhteensä Kori 1: Kansalliset palvelut, tuki ja ohjaus 223,762,908 Yleinen sosiaali- ja terveystieto, riskitestit 1,164,715 6,093,200 15,324,705 23,035,654 27,877,924 28,686,799 28,686, ,869,797 Palveluhakemisto 272,222 1,361,111 3,266,667 4,627,778 5,444,444 5,444,444 5,444,444 25,861,111 Päällekkäisen työn väheneminen 705,600 3,528,000 8,467,200 11,995,200 14,112,000 14,112,000 14,112,000 67,032,000 Kori 2: Kansalliset määritykset, alueelliset toteutukset 195,320,838 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 965,232 4,826,160 11,582,784 16,408,944 19,304,640 19,304,640 19,304,640 91,697,040 Ajanvaraus 0 324,132 1,620,660 3,889,583 5,510,243 6,482,639 6,482,639 24,309,896 Tutkimus- ja hoitoviestien välitys 388,889 2,016,569 5,027,292 7,476,611 9,003,903 9,220,278 9,220,278 42,353,819 Palautepalvelut 389,054 1,945,268 4,668,642 6,613,910 7,781,070 7,781,070 7,781,070 36,960,083 Kori 3: Alueellisten palvelujen tuki 75,777,083 Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallen 0 405,000 2,025,000 4,860,000 6,885,000 8,100,000 8,100,000 30,375,000 Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kale 0 605,361 3,026,806 7,264,333 10,291,139 12,107,222 12,107,222 45,402,083 3,885,712 21,104,801 55,009,754 86,172, ,210, ,239, ,239, ,860,829 Syntyvistä suoritesäästöistä arviolta 70% on kuntien säästöjä.

19 19(70) Välilliset hyödyt Edellä on laskettu rahalliset hyödyt laskettu konservatiivisesti suoriteperustaisesti. Oma terveys palveluilla on kuitenkin aikaansaatavissa huomattavia välillisiä hyötyjä, jotka eivät tule esille suoriteperustaisessa tarkastelussa. Esimerkiksi varhaisella puuttumisella on saatavissa moninkertaiset säästöt, kun huomioidaan välilliset hyödyt, kuten kroonisten kansansairauksien aiheuttamien kustannusten sekä sairauspoissaolojen kustannusten välttäminen. Seuraava varovainen arvio diabeteksen itsearvioinnin hyödyistä 1 kuvaa hyvin välillisiä hyötyjä: Kokonaiskustannukset tyypin 2 diabeetikoilla (vuonna 2007): o ilman lisäsairauksia 1300 /potilas/vuosi o lisäsairauksin 5700 /potilas/vuosi. Tietämättään diabetesta sairastaa noin henkilöä. Jos näistä riskitestin tekee 10%, n = ja näistä 30%:n lisäsairaus voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella syntyy noin 6000 x ( ) = 26,4 milj. euron säästö Hankkeen laadulliset hyödyt ASIAKASHYÖDYT: Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Miten hyöty ilmenee Toiminnalliset hyödyt Kansalainen saa saman tiedon joka paikasta Kansalainen säästää aikaa Palvelun saatavuus paranee Palvelun saatavuuden parantuminen Kansalainen, palveluntuottaja Kansalainen Kansalainen, palveluntuottaja Tieto on yhteneväinen läpi palvelun Sähköinen palvelu poistaa tarpeen matkustaa palveluntarjoajan luo ja säästää täten asiakkaan sekä palveluntarjoajan aikaa. Myös tiedon löytyminen yhdestä paikasta säästää aikaa Mahdollisuus saada luotettavaa tietoa / palvelua jopa ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelukapasiteettia voidaan suunnata tehokkaammin Valinnan mahdollisuuden kasvu Palvelun laadun parantuminen Kansalaisen voimaannuttaminen, osallistaminen omaan hoitoprosessiin ja terveyttään koskevaan päätöksentekoon Kansalainen Kansalainen Sähköiset palvelut tarjoavat vaihtoehdon henkilökohtaiselle kontaktille ja antavat kansalaiselle mahdollisuuden valita haluamansa palvelukanava Asiakas osallistuu oman terveytensä seurantaan (ja mahdolliseen hoitoon) aikaisempaa aktiivisemmin, joka lisää mielenkiintoa omaa terveydentilaa kohtaan Omahoidon lisääntyminen ja ennaltaehkäisy Kansalainen Palvelussa olevien tietojen avulla asiakas voi saada tietoja esim. eri sairauksista tai toimenpiteistä, joita oma terveydentila saattaa vaatia (esim. flunssan oireiden hoito) ja toi- 1 Kansallinen Diabetesohjelma Dehko: Diabeteksen kustannukset Suomessa ; Puska P, Saaristo T.: Aikuistyypin diabeteksen ja ylipainon luvut yllättivät suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään,

20 20(70) Palvelun sisältö on tuotettu asiakkaan näkökulmasta Kansalainen Palvelun käytettävyyden parantuminen mii täten ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Palvelun sisältö on luotu vastaamaan kansalaisten tarpeita tarjoamaan räätälöityjä palveluja siten, että kansalainen voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Toimii täten myös ennaltaehkäisevänä välineenä. Palvelun riippumattomuus ajasta ja paikasta Palvelun käyttö on asiakkaalle edullista ja helppoa Muut asiakas hyödyt Kansalaisen kiinnostus omaa terveydentilaa kohtaan kohenee Kansalaisten mahdollisuus nähdä ne tiedot, joita heistä on tietokannoissa Kansalainen Kansalainen Kansalainen Kansalainen Palvelua voi käyttää kellonajasta tai paikasta riippumatta, joka lisää tasa-arvoa kansalaisten kesken Sähköisen palvelun käyttö on asiakkaalle pääsääntöisesti ilmaista. Lisäksi valtaosa kansalaisista on jo tottunut käyttämään sähköisiä palveluita ja Internetiä. Kansalainen voi luottaa tarjottuun tietoon ja kykenee täten olemaan vastuussa itse omasta hyvinvoinnistaan, parantaen hyvinvointiaan, ennaltaehkäisemällä tai itsehoidon avulla. Sähköinen palvelu näyttäytyy samanlaisena kaikille palvelun osapuolille (kansalainen, kunta ja viranomainen), joka lisää palvelun luotettavuutta TUOTTAVAN ORGANISAATION HYÖDYT: Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Miten hyöty ilmenee Palveluprosessin läpimenoaika Palvelun sähköisyys nopeuttaa henkilökohtaista palvelutapahtumaa Tiedot ovat keskitetysti saatavilla sähköisesti Palvelun tehokkuuden parantuminen Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Mahdollisuus tuottaa osa prosessista sähköisesti voi nopeuttaa fyysistä palvelutapahtumaa, esim. kansalaisen tiedot sähköisesti saatavilla esim. diabetestapauksessa (mittaustulokset tms. arvot kaikki samassa paikassa keskitetysti). Tietoja ei tarvitse etsiä monesta paikasta vaan ne löytyvät keskitetysti yhdestä paikasta ja ovat palveluntarjoajalle sekä kansalaiselle samansisältöisiä, joka parantaa palvelun luotettavuutta. Saattaa poistaa myös tarpeen kerätä informaatiota muita kanavia pitkin. Palveluiden laatu paranee asuinkunnasta riippumatta kun asiakkaalla ja palveluntarjoajalla on yhtäläiset tiedot ja prosessit Osa työstä siirtyy itsepalveluksi asiakkaan tuotettavaksi ja vähentää täten palveluntarjoajan kuormitusta Tiedon tuottaminen sähköisesti vähentää palveluntarjoajien kustannuksia ja säästää aikaa, esim. puhelinneuvonta Työn kuormittavuus vähenee "turhien" kontaktien määrän laskiessa Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Asiakas voi tuottaa osan palvelusta itsepalveluna. Tiedot pysyvät lisäksi keskitetysti paremmin tallessa. Kun tieto on kertaalleen tuotettu sähköiseen muotoon, on se palvelussa pysyvästi ja helposti muokattavissa. Lisäksi tieto on saatavilla aina. Sähköinen palvelu tarjoaa neuvoja ja apua, jolloin puhelinkontakti / henkilökohtainen kontakti voi tulla tarpeettomaksi

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia

Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Kansalaisen sähköiset palvelut osana hoito- ja palveluprosessia Hannele Hyppönen THL, Annakaisa Iivari STM TERVEYSKESKUSTEN JOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 9. 10.2.2012, Kuntatalo, Helsinki Kansalaisen sähköiset

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kansalaispalvelut ja niiden linkittäminen julkisiin järjestelmiin (SADe-ohjelma)

Kansalaispalvelut ja niiden linkittäminen julkisiin järjestelmiin (SADe-ohjelma) Kansalaispalvelut ja niiden linkittäminen julkisiin järjestelmiin (SADe-ohjelma) Terveydenhuollon tietosuoja Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntatalo, Helsinki Maire Ahopelto Palvelupäällikkö Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

SADe-SoTe Palveluhakemisto

SADe-SoTe Palveluhakemisto SADe-SoTe Palveluhakemisto Virve Jokiranta Kevätseminaari 23.4.2013 23.4.2013 Palveluhakemisto / Virve Jokiranta 1 Terve, täällä X X. Isällä ollut useamman päivän voimakasta huimausta ja nyt alkoi verenvuoto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma)

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) 2009 2015 Tavoitteena oli helpompi ja sujuvampi asiointi lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja uudistamalla toimintatapoja. Asiakaslähtöiset

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää?

Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää? Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää? Kohti sote-johtamisen valtakunnallisia tietopalveluja Tietojohtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa seminaari 6.6.2016 6.6.2016 6.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki

Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Alueellisen sote-kokonaisarkkitehtuurityön valtakunnallinen tuki Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari, 10.12.2014 Karri Vainio Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi

Lisätiedot

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM)

Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) Kansalaisen omahoidon ja sähköisen asioinnin kehittämistyön kansallinen koordinointi (ekat) Anne Niska (TtM) anne.niska@ouka.fi 1 TERVEYDENHUOLLON SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN KAKSI ERI NÄKÖKULMAA

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen 23.4. 2013 23.4.2013 THL/TITO/PH 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita TYYPPI-hankkeen tulosseminaari 08.12.2015 Hyödyntäjäorganisaatio - ESSHP ESSHP:n tavoitteena hankkeessa on lisätä tulevaisuuden

Lisätiedot

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab.

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab. Apotti avaa ovia Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016 Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja Oy Apotti Ab Oy Apotti Ab Apotti-hankkeen lähtökohdat Lähtökohtana hankinnassa oli, että

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä Yksityisen sektorin Kanta-liityntä 1.9.2014 Maritta Korhonen Rekisterinpitäjyys ja arkistointipalvelu Huhti-kesäkuussa yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin edustajien välillä STM, THL, Kela,

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN JA VAIKUTUKSET ICT- YHTEISTYÖHÖN POHJOIS-SUOMEN TILANNEKATSAUS JUHA KORPELAINEN HALLINTOYLILÄÄKRI, PPSHP TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN OHJAUS- RYHMÄ 20.2.2015 1. Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus Minna Linsamo, hankepäällikkö, THL 1 Esityksen sisältö SADe-ohjelma THL:n uudet sähköiset kansalaispalvelut Omahoitopolut.fi Palveluvaaka.fi Mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER

Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Info 29.9.2015 Jari Suhonen, THL OPER Puolesta asioinnin tarve terveydenhuollossa Hyppönen, H., Hyry, J., Valta, K., Ahlgren,

Lisätiedot

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.

Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö. Maakuntien Sote ICT muutos isokuva. Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5. Maakuntien ja kuntien kansallinen ja alueellinen yhteistyö Maakuntien Sote ICT muutos isokuva Selvityshenkilö Pekka Kantola 24.5.2016 Kansallinen AKUSTI -foorumi STM THL VM KELA www.kunnat.net/akusti Pohjois-Suomi

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 1 Mikä Kelan asema on SOTE-uudistuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo 19.1.2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma SOTE-uudistus tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja

Lisätiedot